Podcasts about suomenlahden

Venäläisessä mediassa on kerrottu, että siirtolaisia olisi jälleen huijattu Suomen itärajalle valheellisin tiedoin. Mitä tiedämme liikehdinnästä rajan tuntumassa? Puhelimessa yksikön päällikkö Jussi Napola Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Suomen ja Viron välinen sähkökaapeli ja neljä Suomenlahden pohjassa kulkevaa tietoliikennekaapelia rikkoutuivat joulupäivänä. Mikä merkitys Itämerellä on Suomen huoltovarmuuden kannalta ja kuinka mahdollisiin ongelmiin on varauduttu? Keskustelemassa Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen ja vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta. Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kokoontuvat perjantaina Suomenlahden kaapelivaurioiden takia. Mitä kokouksilta odotetaan? Ylen politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Yhdysvaltain New Orleansissa auto ajoi uutta vuotta juhlineeseen väkijoukkoon. Washingtonissa oleva toimittaja Juri von Bondsdorff kertoo, miten tapauksen tutkinta on edennyt. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI tutkii New Orleansin autohyökkäystä terroritekona. Autosta löydettiin ääri-islamistisen terroristijärjestö Isisin lippu. Missä tilassa terroristijärjestö nykyään on? Vieraana Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024

Koe ja kuule kotimaan luonto Se on läpikuultava, tuoksuu kurkulle ja sillä on pyrstö. Siitä käytetään kahta eri nimeä, kuore ja norssi, mutta yhdestä kalalajista on kyse. Millainen laji kuore oikein on? Luontoretkellä Ari Saura kertoo kuoreiden talvesta ja elämäntavoista. Retkikaverina juuri jääpeitteen saaneen Suomenlahden rannalla on Juha Laaksonen.

Sveitsiläinen lintututkija Nadja Weisshaupt on asunut Suomessa viitisen vuotta. Linnut ovat kiehtoneet häntä jo lapsuudesta asti. Minna Pyykkö on Nadjan kanssa Suomenlahden rannassa arktikatunnelmissa juttelemassa lintujen kevätmuutosta ja siitä, tuntuuko esim allien näkeminen Nadjasta edelleen eksoottiselta. Entä miltä lintututkijasta tuntuu seurata lintujen tuloa, kun samalla niiden väheneminen huolettaa?

Keväisen ulkomeren äänet, tuoksut, linnut ja maisemat ovat koettavissa perin harvoin. On oltava tyyntä ja heti kun tyyni aamu koittaa, on oltava jo valmiina. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen suuntaavat Suomenlahden ulkoluodoille odottamaan arktisten lintujen muuttoa ja nauttimaan aamun herkistä hetkistä.

Keramiikkataiteilija Karin Widnäs ammentaa taiteessaan luonnosta ja lapsena saadusta kannustuksesta. Viimeisimpänä hän on tehnyt toiverasioita, jotka muistuttavat Suomenlahden saaria. Widnäs on viettänyt suuren osan elämänsä kesistä saaristossa ja kantaa surua roskista, jotka saapuvat aaltojen mukana.

Mikä sattuma! Ihmisen toiminta on aiheuttanut monille kalalajeille vaikeuksia. Vesistöjen patoaminen, vesivoimalat ja vesistöjen perkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti virtavesissä lisääntyviin kalalajeihin. Meritaimen on yksi pahiten sopivien elinympäristöjen tuhoutumisesta kärsinyt kalalaji. Virtavesien hoitoyhdistys tekee arvokasta työtä meritaimenen hyväksi kunnostamalla virtavesiä. Hankevetäjä Eljas Rahikainen Virhosta kertoo Ranniston Jarin haastattelussa mitä käytännössä virtavesissä tehdään ja kuinka paljon kohteita Suomenlahden rannikolta löytyy. Samalla viikolla toiselle Kalastajan Radion toimittajalle Niko Satolle ilmaantui mahtava mahdollisuus päästä näkemään kunnostettuun jokeen nousseita meritaimenia. Turkulaisessa Kuninkojassa havaittiin ensimmäiset kunnostuksen jälkeiset nousukalat. Hänen mukanaan pääset seuraamaan kutua livenä ja samalla kuulemaan puroaktiivien tuntemuksia siitä, miltä tuntui saada palkinto uurastamiselle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Maantieteilijä Klaudios Ptolemaioksen (n.150 jaa.) mukaan tunnettu maailma jakaantuu seitsemään vyöhykkeeseen. Pohjoisessa oli seitsemäs vyöhyke, johon Itämeren maailma ja varhainen Suomikin kuuluivat. Dos. Mikko Huhtamies tarkastelee kirjassaan Itämeren ja erityisesti Suomenlahden historiaa 1200-luvulta 1600-luvulle. Laajaan historiaan mahtuvat mm. Hansaliitto ja Vaasa-dynastian keskusjohtoinen merivaltio.

Retkiradiossa kuullaan kolmen vanhan vieraan miksaus. Uusintapätkissä jutellaan aluksi Vandernetin Antti Blåfieldin kanssa varusteiden huoltamisesta. Sen jälkeen mennään Helsingin rannoille kalaan Antti Mustosen kanssa. Lopuksi jutuissa on Kari "Ruffe" Nurmi, joka kertoo meriseikkailijan urastaan. Ohjelmassamme huhtikuussa Ruffe julkisti uusimman tempauksensa, seilata kaislaveneellä yli Suomenlahden. Tästä alkukesän seikkailusta on juuri ilmestynyt videosarja, joka löytyy Ruffen youtube-kanavalta. #retkiradio #3Mix #kolmevierasta

Moni kuvittelee, että Itämeressä ei ole mitään nähtävää valtamerten ihmeisiin verrattuna. Päinvastoin, toteaa sukeltaja Ari Kapanen. Itämeri on esimerkiksi maailman upein meri hylkysukeltajille. Ari Kapanen on ollut kiinnostunut vedenalaisesta luonnosta jo vuosikymmenten ajan, ja tehnyt yli tuhat sukellusta Suomenlahden hylyille. Minna Pyykkö lähti hänen ja Ilona Orasen kanssa veneretkelle Hangon itäpuolelle Lappohjaan, jossa on tarkoitus käydä kuvaamassa ainutlaatuisia vedenalaisia lähteitä.

Liikutko luonnossa retkeillen, uiden, pyöräillen, meloen, hiihtäen? Käytköä marjareissuilla tai sienimetsällä? Onko luonnossa liikkuminen mielestäsi helppoa? Pitäisikö jotain parantaa? Toivotko lisää reittiohjeita, opasteita nuotiopaikkoja, virkistysalueita? Oletko huolissasi jostain? Nyt on mahdollisuus vaikuttaa. Käy kommentoimassa ja kertomassa omista ajatuksistasi osoitteessa. Otakantaa.fi kohdassa luonnon virkistyskäyttöstrategia. Toukokuun loppuun asti kerätään suomalaisten ajatuksia, toiveita, huolia luonnon virkistyskäytöstä ja sen tulevaisuudesta. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Nieminen koordinoi tätä hanketta useiden ministeriöiden, julkishallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestöjen tuella. Minna Pyykkö tapasi hänet aurinkoisena iltapäivänä Suomenlahden rannassa Helsingissä.

Tere kõigile! Tämä jakso vie meidät Suomenlahden toiselle puolelle. Kurniiko Virossa yhä yhteiskunnallisen muutoksen herättämä nälkä, vai onko bisnesmaailma jo kylläinen? Keskustelemme aiheesta Tallink Siljan toimitusjohtajan Margus Schultsin sekä asianajotoimisto Soraisen perustajan Aku Soraisen kanssa.

Toisen maailmansodan aikana Virosta pakeni Suomeen tuhansia ihmisiä Saksan ja Neuvostoliiton miehityksen alta. Määränpää Suomenlahden pohjoispuolella oli Helsingin itäinen saaristo. Entiset pirtutrokarit saivat uuden tulonlähteen, sillä ihmisten lisäksi liikkeellä oli myös isot rahat. Eero Haapanen on tutkinut tuon levottoman ajanjakson ihmiskohtaloita ja maantieteellisiä paikkoja. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Presidentti Mauno Koivisto muistetaan Suomessa siitä, että hän oli osaltaan lopettamassa Suomen riippuvuutta Venäjästä sekä johdatti Suomen läpi 1990-luvun alun lamasta ja Euroopan unionin jäseneksi. Kysymyksessä oli maan historiassa suurten muutosten aika, joka ennen pitkää osoittautui menestyksekkääksi. Valtiomies Koivisto muistetaan myös Suomenlahden toisella rannalla. Siellä hänen maineensa on kenties kiistanalaisempi. Lue juttu: https://politiikasta.fi/mauno-koiviston-kiistanalainen-maine-virossa/

Henri Mutanen aloitti riistapäällikkönä Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen alueella huhtikuussa 2020. Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva metsämies tunnustaa pitävänsä erityisesti ketunajosta. Kaakkois-Suomi on hänen mielestään monipuolinen riista-alue, jonka erikoisuudet ovat itäisen Suomenlahden hylkeet ja itärajan yli levinnyt villisikakanta. Saappaat jalassa -podcast jää kesätauolle. Neljäs tuotantokausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa!

Juuri nyt eletään Itämeren hylkeiden karvanvaihtoaikaa, ja ne kerääntyvät kallioluodoille. Näin ne ovat luultavasti tehneet jo viimeiset 10 000 vuotta, sillä Itämeressä on elänyt hylkeitä jo viime jääkaudesta lähtien. Norppa ja harmaahylje eli halli ovat monin tavoin erilaisia lajeja, ja nämä erot vaikuttavat myös niiden selviämiseen tulevaisuudessa, kertoo hyljetutkija Antti Halkka. Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingissä kimmeltävän Suomenlahden rannalla. He juttelivat myös siitä, mitä kaikkea hylkeiden elämästä ei vieläkään tiedetä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Haminalainen hylkeenpyytäjä ja kalastaja Jari Kolmela epäilee, että itäisen Suomenlahden hylkeillä on ihmisten lisäksi ainakin yksi uhka: merikotka. Asiasta ei ole selviä todisteita, mutta kevätjäiltä on löydetty hylkeenpoikasia, joista löytyy ilkeitä raatelujälkiä. Tässä podcastissä Kolmela kertoo, miten hylkeitä nykyisin kevätjäiltä pyydetään. Saappat jalassa -podcastissä Kolmelaa haastattelee Matti Tieaho, jolle voi lähettää aiheesta kommentteja whatsapp-ääniviestinä numeroon 0405190439.

Miten vanhaksi kalat voivat elää? Ovatko suuremmat kalat vanhempia kuin pienet? Voiko iästä olla kaloille hyötyä? Tuleeko kaloille vanhuuden vaivoja? Voivatko kylmässä elävät kalat tulla vanhemmiksi kuin lämpimän veden kalat? Ovatko vanhat kalat käymässä vähiin maailman merissä? Minna Pyykkö jutteli Suomenlahden rannalla kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen kanssa kalojen iästä. Ohjelma oli uusinta heinäkuulta 2017. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä ollaan Suomenlahden rannalla Inkoon Kopparnäsin kalliolla. Juha Laaksosen ja pitkän linjan ornitologi Lasse J. Laine keskustelevat kansalliseläimistämme. Kuinka hyvin ne kuvaavat suomalaisuutta? Miten Suomi sai aikoinaan kansallislinnuksi nimenomaan laulujoutsenen, oliko Lasse J. Laine siinä jotenkin mukana? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kymijoki on Suomenlahden kuuluisin lohijoki. Parin viimeisen vuoden aikana lohia on noussut jokeen vähemmän kuin parhaina vuosina, mutta taimenia on havaittu kohtalaisen hyvin. Alueen lohi- ja taimenkantaa seurataan vuosittain tarkasti. Syksyllä pienet kalat mitataan ja punnitaan. Mutta miten ne saadaan kiinni ja kuinka niitä voi käsitellä, niin etteivät kalat vahingoitu. Se vaatii ammattimiesten otteita ja sellaisten mukaan päästään Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman ovat kalassa Pykinkoskella Kymijoella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten raskas lintujen muuttomatka on? Minkälaisia vaikeuksia matkanvarrella on? Miten talven vietto sujuu siellä etelässä? Lasse Kylänpää seurasi neljän tavallisen kotimaisen muuttolinnun, kiurun, peipon, västäräkin ja haarapääskyn matkaa etelään. Kirjassaan Linnun tie- hän kertoo kokemuksistaan. Sen verran suuren vaikutuksen pienten lintujen muuttouurastus on Lasse Kylänpäähän tehnyt, että hän kertoo, että tekisi mieli teititellä jokaista joka keväällä takaisin Suomeen palaavaa! Minna Pyykkö jututti Lasse Kylänpäätä lintujen syysmuutosta Suomenlahden rannalla. Ohjelma on uusinta syksyltä 2015. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lause "elävä kala ui veden alla" saattaa kuulostaa banaalilta, mutta sitä voidaan pitää melkoisen merkittävänä suomen kielen lauseena. Miksi? Se selviää tässä Tiedeykkösessä, jossa puhutaan kielentutkimuksesta ja erityisesti suomen kielen etymologiasta eli sanojen alkuperän tutkimuksesta. Kuinka suomen kieli kehittyi muinaisesta uralilaisesta kantakielestä nykysuomeksi ja mitkä asiat vaikuttivat sen kehitykseen? Mistä ja milloin ovat tulleet suomen kielen sanat? Mitä yhteistä on sanoilla häme ja saame? Mitä on jäljellä uralilaisesta kantakielestä? Tutkijatohtori Santeri Junttila Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta kertoo suomen kielen kehityksestä ja sen eri aikoina omaksumista lainasanoista sekä kielemme matkasta Uralilta manner-Suomeen. Viime vuosina suomen ja suomensukuisten kielen reitistä tänne Suomenlahden pohjoispuolelle on nimittäin saatu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat olettamukset. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla. Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit. Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa. Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

Miten vanhaksi kalat voivat elää? Ovatko suuremmat kalat vanhempia kuin pienet? Voiko iästä olla kaloille hyötyä? Tuleeko kaloille vanhuuden vaivoja? Voivatko kylmässä elävät kalat tulla vanhemmiksi kuin lämpimän veden kalat? Ovatko vanhat kalat käymässä vähiin maailman merissä? Minna Pyykkö jutteli Suomenlahden rannalla kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen kanssa kalojen iästä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Mikä kookas, komeaturkkinen nisäkäslaji on luonteeltaan utelias ja ulkonäöltään sympaattinen mötkäle? Välillä se nostaa päänsä pinnan ylle ja jää viiksikarvat väpättäen tarkkailemaan hetkeksi veneilijää ja sitten se pulahtaa taas pinnan alle. Luontoretki vietetään avomerellä Helsingin ulkopuolella harmaahylkeitä tarkkailemassa. Millainen aamu on, onko hylkeitä näkyvissä, miten tietokirjailija Jarmo Nieminen ja Juha Laaksonen pärjäävät ulkomerellä, Suomenlahden syleilyssä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Sunnuntaiaamun Luontoretki vietettiin vaihteeksi merellä, Suomenlahden syleilyssä. Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro olivat Helsingin edustalla Koirasaaressa tutkimassa, millaisia elämyksiä kaukainen kalliosaari näin lokakuun alussa antaa. Ilmeisesti kukat kukkivat ja joitain pienempiä lintuja oli enemmänkin liikkeellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Neljännesvuosisata sitten Suomenlahden etelärannalla ei ollut vielä itsenäistä Viron valtiota. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma palaa 25 vuoden takaisiin dramaattisiin päiviin, jotka johtivat Viron vapautumiseen. Ohjelmassa myös pohditaan, mitä Virolle tänään kuuluu. Ohjelman juontaa Minna Pye.

Miten raskas lintujen muuttomatka on? Minkälaisia vaikeuksia matkanvarrella on? Miten talven vietto sujuu siellä etelässä? Lasse Kylänpää seurasi neljän tavallisen kotimaisen muuttolinnun, kiurun, peipon, västäräkin ja haarapääskyn matkaa etelään. Kirjassaan Linnun tie- hän kertoo kokemuksistaan. Sen verran suuren vaikutuksen pienten lintujen muuttouurastus on Lasse Kylänpäähän tehnyt, että hän kertoo, että tekisi mieli teititellä jokaista joka keväällä takaisin Suomeen palaavaa! Minna Pyykkö jututti Lasse Kujanpäätä lintujen syysmuutosta Suomenlahden rannalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitä tehdä, kun majas on hallitus? Näin Viron kansallispäivän kunniaksi sanomme kuulijoille tere tere ja tutustumme sukulaiskielemme sanaston erääseen kiinnostavaan erityispiirteeseen. Kuten tiedämme, viron ja suomen kielet muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Kielten nuotti on hyvin samankaltainen ja suuri osa sanoistakin on lähes identtisiä. Viron kielessä on kuitenkin myös satoja sanoja, jotka ovat samannäköisiä kuin suomen kielen sanat, mutta merkitsevät aivan muuta. Esimerkiksi viron kannike ei tarkoita suomeksi kanniketta vaan orvokkia. Viron piim ei tarkoita piimää vaan maitoa. Kun Tallinnassa tulee kova hätä, ei kannata mennä veskiin, koska se ei ole vessa vaan mylly. Asian tekee opiskelijalle haastavaksi se, että niin monet viron ja suomen sanat ovat samoja sanoja myös merkitykseltään. Esimerkiksi meri, vesi ja puu ovat Suomenlahden kummallakin puolella aivan samoja. Tampereen yliopiston viron kielen lehtori Lembit Vaba kertoo, että syitä näiden niin sanottujen riskisanojen merkityssekamelskaan on useita. Lähes joka sanan kohdalla selitys on erilainen. Vaikka viro ja suomi ovat sukulaiskieliä, molemmilla on oma historiansa. Myös maidemme erilaiset naapurikansat ovat lyöneet leimansa kielten sanastoihin. Kun suomessa on lainasanoja eniten ruotsista ja venäjästä, viron kieleen on vaikuttanut eniten 1200-luvulla alkanut muutaman sadan vuoden mittainen saksalainen valtakausi. Suomen kielessäkin on vahva germaanisten lainasanojen linjansa, mutta suureksi osaksi saksalaisvaikutus on tullut kieleemme ruotsin kautta. Ruotsin kieli ei viroon ole vaikuttanut kovinkaan paljoa. Virollakin on kuitenkin länsirannikollaan ruotsinkielinen vähemmistönsä, esimerkiksi Ruhnun saari on täysin ruotsinkielinen. Hiidenmaan ruotsalaiseen vähemmistöön liittyy tarina siitä, miten kyläläisten ja kartanonherran välille syntyi riita, jonka seurauksena koko kylä muutti Etelä-Ukrainaan. Ja siellä on vielä nykyäänkin kylä nimeltään Gammelsvenskby, Vanharuotsalaiskylä. Myös Ulvi Wiren törmäsi suomea opiskellessaan viron ja suomen kielen riskisanoihin. Esimerkiksi viron sana homeelle on johdos harmaata tarkoittavasta sanasta halli. Home on siis viroksi hallitus. Aivan loogista! Muutamien väärinkäsitysten ja selkkausten jälkeen hän päätti koota sanat kirjaksi, jonka nimeksi tuli Hääd pulmapaeva eli hyvää hääpäivää. Hän on aivan oikea ihminen vastaamaan, mitä on tapahtunut, kun mu naine on riisunud.

Suomessa puhutaan taas eläkeiästä. Venäjä rakentaa Suomenlahden eteläpuolelle säilytyspaikan radioaktiiviselle jätteelle. Kevät tulee ja päivä pitenee.