Podcasts about merkitt

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Tohdimme väittää, että tekoälystä tulee lyhyessä ajassa merkittävä veto- ja pitovoimatekijä. Tämä juontaa juurensa siitä, että AI-osaaminen nousee vauhdilla tärkeimpien työelämätaitojen joukkoon - ellei tärkeimmäksi - ja kehityksessä jälkeen jääminen voi johtaa siihen, että parhaat osaajat lähtevät muualle.Työkalut kehittyvät viikoittain, ja firmat, jotka ovat jo ottaneet AI:n osaksi arkea, menevät menojaan. Ne, jotka vielä miettivät, jäävät jälkeen – ja kuilu kasvaa koko ajan.Siksi: Tekoälyn hyödyntäminen ei ole enää teknologiapäätös. Se on strateginen eloonjäämiskysymys.https://www.rookiecom.fi/bronxcast-210-tekoalysta-tulee-lyhyessa-ajassa-merkittava-veto-ja-pitovoimatekija/

Iria Leino kuoli vuonna 2022 89-vuotiaana. Hänen abstraktia taidettaan esitellään parhaillaan Galerie Forsblomilla Helsingissä. Leino teki mallinuran Pariisissa Diorin ja Balmainin mallina. Hän opiskeli kuvataidetta Suomessa ja Pariisissa. Hänen kuolemansa jälkeen löytyi yli tuhat maalausta hänen New Yorkin kodistaan SoHossa. Leinon maalauksissa on abstrakteja ja värikkäitä sommitelmia. Joissakin teoksissa on meditatiivisiä tutkielmia ja silmiä. Millä tavalla buddhalaisuus vaikutti hänen elämäntyyliinsä ja miten se näkyy hänen taiteessaan? Mitä hän haki askeettisuudesta? Miksi hän ei myynyt teoksiaan? Iria Leino koki kaksi tragediaa elämänsä aikana. Hän oli vain 6-vuotias kun hänen äitinsä kuoli ja hän joutui itse vuonna 1968 vakavaan onnettomuuteen. Tämä johti siihen että hän hakeutui henkisyyden pariin. Buddhalaiset vaikutteet näkyvät erityisesti hänen Elefantti-sarjassaan. Teoksissa elefantti symboloi viisautta ja valaistuneisuutta. Iria Leino Galerie Forsblom 28.3.-4.5.2025 Ohjelman vieraina ovat galleristi Kaj Forsblom, ystävä, elokuvaohjaaja Eila Kaarresalo-Kasari, taiteilija Kari Walden, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kati Laakso ja ohjaaja Janna Kyllästinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä OP Pohjois-Savo. OP Pohjois-Savon edustajisto päätti kokouksessaan keväällä lahjoittaa 50 000 euroa Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistolle. Lahjoitus tukee Pelastakaa Lapset ry:n varhaisen tuen palveluita Pohjois-Savon alueella. Näihin maksuttomiin palveluihin lapsiperheille kuuluvat muun muassa tukihenkilö- ja sporttikummitoiminta.   -Me viime vuoden puolella kysyttiin meidän omistaja-asiakkailta kaikkien aikojen tekoja kyselyssä, että mitkä teemat on tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvointi valikoitui kaikkein tärkeimmäksi teemaksi kyseltssä ja sitä me nyt sitten ollaan tänä vuonna monilla tavoin tuettu ja edistetty, kertoo OP Pohjois-Savon pankin hallinnollisista ja niihin liittyvistä asioista vastaapa pankinjohtaja Kati Kytökorpi.  Pelastakaa Lasten tukihenkilöt ja sporttikummit ovat järjestön kouluttamia, valvomia ja tukemia vapaaehtoisia aikuisia, jotka toimivat turvallisina aikuisystävinä lasten ja nuorten elämässä.  -Pankin lahjoitus on kohdistettu Pelastakaa lasten Itä-Suomen aluetoimiston varhaisen tuen toimintaan, kuten tukihenkilö ja sporttikummi toimintaan. Mmerkittävän lahjoituksen avulla pystymme antamaan ennaltaehkäisevää tukea avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille, kertoo Mervi Hakkarainen Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistosta.  Marraskuussa OP Pohjois-Savo lahjoitti Pohjois-Savon Liikunnan Juhlarahastoon 10 000 euroa ja HOPE - Yhdessä & Yhteisesti ry Kuopiolle 10 000 euroa vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille 10 000 euroa kiusaamista ehkäisevään työhön.

Budjettiriihi valmistui päivässä, mutta mitä sillä saadaan aikaan? Hallituksen neuvottelut ensi vuoden talousarviosta saatiin valmiiksi nopealla aikataululla. Merkittäviä säästöjä ei enää tehty, vaan olemassaolevat pyritään viemään täysimääräisesti läpi. Rahaa jaettiin muun muassa puolustusmenoihin ja teiden parantamiseen. Investointeja pyritään kannustamaan veroporkkanalla. Mihin tämä kokonaisuus riittää vaikeassa taloustilanteessa? Studiossa eduskuntaryhmän puheenjohtajat Matias Marttinen kokoomuksesta, Tytti Tuppurainen sdp:stä ja Aino-Kaisa Pekonen vasemmistoliitosta sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila. Kiina järjestää Pekingissä huippukokouksen eri Afrikan maiden kanssa. Millainen on Kiinan ja kovaa vauhtia kasvavan maanosan suhde? Puhelimessa Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso. Hyvinvointialueiden synkkä taloustilanne ja palvelujen takaaminen. Hallitus lupasi hyvinvointialueille työrauhan kauden loppuun, mutta jo kesällä kuultiin puheita tämän lupauksen perumisesta, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmaisi huolensa alueiden tilanteesta. Alueet itse ovat vakuuttaneet, että pystyvät palvelut takamaan, vaikka useampi on hallituksen tarkkailussa ja Vantaa-Kerava esitti keväällä pyynnön lisärahoituksesta. Pystytäänkö palvelut todella takaamaan ja mikä alueiden tilanne todellisuudessa on? Studiossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma, Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila. Ulkomaan lehtikatsauksen Ruotsista toimittaa Anni Riit'aho. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha selvittelee syitä, miksi vesilintukannat Suomessa taantuvat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne kurjistuu. Merkittävin uhka on vesistöjen rehevöityminen. Jopa särkikalat lahna mukaan lukien voivat vaikeuttaa sorsalintujen elämää. Myös pienpedot ovat lisääntynyt uhka, ja niiden pyytäjille Piha antaa runsaasti kiitosta. Taltiointi tehtiin 14.8. Teams-palaverina.

Suomi ei keikkamaana ole ollut houkuttelevuudeltaan Ruotsiin verrattava, mutta silti täällä härmässä on nähty laadukkaita keikkoja jo 60-luvun puolivälistä lähtien. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa on vieraana loistavan Scream For Me Finland" -kirjan tekijä Mikael Huhtamäki, joka on laatinut listan merkittävimmistä Suomessa soitetuista raskaan rokin keikoista vuosilta 1967-1991. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Hommaa meille keikkoja" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Sähkökitara on rock-musiikin keskeisin instrumentti. Se on toiminnaltaan ja tekniikaltaan verraten yksinkertainen soitin, mutta kätkee sisäänsä lukemattomia mystisiä ja osin teknisiäkin yksityiskohtia. Siksi tässä Kasarin Lapset -jaksossa pitkän linjan musiikkimiehen ja kitaranörtin Ville Kuitusen kanssa käydään tuo rockin taianomainen instrumentti läpi; mallit, kitarat ja soittajat ruotoaan myöten avattuina. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Koska ostat Les Paulin" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Presidentinvaaleihin valmistuvassa Yhdysvalloissa äänestäjien luottamus poliittisiin instituutioihin on pohjamudissa. Vaalien jyrkentämässä ilmapiirissä republikaanipuolueen ehdokkuudesta kamppaileva Donald Trump on vihjaillut jopa poliittisesta vallankumouksesta. Kestääkö amerikkalainen demokratia repivän presidentinvaalivuoden? Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kriisistä keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden sekä tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä tapahtuu maailmanlopun jälkeen, kun ihmiskunnan rippeet sullotaan yhteen isoon siiloon asumaan? Hugh Howeyn menestyskirjasarja Siilon saagan pohjalta AppleTV+:ssa julkaistiin vuonna 2023 kiitelty tv-sarja Siilo. Siinä globaalista katastrofista selvinneet n. 10000 ihmistä ovat päätyneet asumaan valtavaan maanalaiseen siiloon, jossa vallitsee armoton hierarkia ja säännöstö. Siilosta ei ole ulospääsyä, koska ulkoilma tappaa ja ympäristö on tuhoutunut. Kukaan ei näytä tietävän, miten ihmiset ovat Siiloon päätyneet, ja kuka on sen rakentanut. Mm. kirjailija Stephen Kingin hehkuttama sarja sekä Fallout-pelisarjan maailmaan sekä Snowpiercer-elokuvaan ja -tv-sarjaan verrattu tarina herättävät vahvasti kysymyksiä ihmiskunnan perusluonteesta, nokkimisjärjestyksestä, järjestäytymisestä sekä selviytymisestä katastrofin keskellä. Kulttuuriykkönen käsittelee Siiloa yhdessä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin sekä kirjagrammaaja Elina Häivälän kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?  Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan.  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ilta-Sanomissa työskennellessään Sanna Ukkola teki Maria Guzenina-Richardsonista ison henkilöjutun, joka vaivaa häntä vielä tänäkin päivänä. Jutussa Ukkola antoi nimettömien lähteidensä luonnehtia Guzenina-Richardsonin persoonaa ja toimintaa hyvin negatiiviseen sävyyn. Jaksossa puhutaan nimettömien lähteiden käyttöön liittyvästä vastuusta, poliitikkojen haastattelemisesta sekä Ukkolan roolista yhtenä Suomen tunnetuimmista toimittajista.

Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten ja kuka voi määrittää, mitä ovat kunkin kasvilajin merkittävimmät yhdisteet. Ovatko ne kyseisen lajin tuottamia tunnetuimpia lääkeaineita, sen omaan kemialliseen puolustukseen tarvittavia myrkkyjä vai kenties jopa sen evolutiivisesti kehittyneimpiä yhdisteitä? Vai onko kaikkien lajien merkittäviä aineita edes vielä löydetty eli kuinka paljon tällä hetkellä lajien kemiassa ja merkittävien aineiden listassa olisi korjaamisen varaa. Kuuntele, mitä Maria Lahtinen ja Juha-Pekka Salminen pohtivat näistä asioista ja niiden ratkaisutavoista. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta Podcast by Finn Andersson Jakso 5: Pekka Hara https://pekkahara.com/ Merkittäviä kansainvälisiä mainoksia tehnyt supertalentti Pekka Hara avaa työskentelytapojaan ja kokemuksiaan niin Suomi-kuvioista kuin ulkomaiden meiningeistä tässä uudessa Direct Talk-jaksossa. Kannattaa siis ottaa jakso kuunteluun kun Pekka ja Finn keskustelevat avoimesti ohjaajien luovasta prosessista. Pekan ohjaamia mainoksia ovat mm.: Roche “Two Lives Of Sara” - “Saaran kaksi elämää" https://vimeo.com/338881885 Visit Finland “White Night Magic” https://vimeo.com/206336781 Kysyin Pekalta myös häntä kiinnostavia ohjaajia? Spottiohjaajista: Frank Budgen https://gorgeous.tv/director/frank-budgen Johnathan Glazer https://www.academyfilms.com/jonathan-glazer Leffa-ohjaajajista mm.: Kathryn Bigelow https://en.wikipedia.org/wiki/Kathryn_Bigelow https://smuggler.xyz/global/commercials/kathryn-bigelow/chanel-surf/ Ridley Scott https://en.wikipedia.org/wiki/Ridley_Scott https://rsafilms.com/eu/directors/ridley-scott Ohjelmassa käsitellään mainoselokuvamaailmaa ohjaajien näkökulmasta. Ammatista kertomassa niin tuoreet, kuin pitkänlinjankin tekijät. Vieraiden kanssa käydään läpi heidän ammatillista tarinaansa jakaen samalla myös matkan varrella kertynyttä arvokasta oppia eteenpäin kuulijoille. Vinkit, linkit ja videot laitetaan jokaisen jakson yhteyteen ja niistä voi inspiroitua, niin alan opiskelijat kuin konkaritkin. Keskustelut käydään Finn Anderssonin hellässä ohjauksessa, jossa hän antaa kollegoidensa puhua avoimesti työstään näkijöinä ja tekijöinä alalla, jolla on vaikutusta kulttuuriimme ja käyttäytymiseemme. Juttelun lomassa kaivaudutaan tarinankerronan syövereihin, puhumalla ennen kaikkea mainoselokuvaohjaamisesta mutta myös näkemyksestä, ideoista, visuaalisuudesta, oleellisen kiteyttämisestä, äänen merkityksestä, luovuudesta, ryhmätyöstä, asiakkaista, mainostoimistoista ja mediamaailmasta, tv:stä ja somesta, paineen siedosta, ilosta, pelosta, tunteista, huumorista, jatkuvasta kilpailemisesta, voittamisesta, häviämisestä, tuloksista, tutkimisesta, luottamuksesta, varmuudesta, genreistä, merkityksellisyydestä, päätösten tekemisestä, intuitiosta, sekuntipelistä, markkinoinnista, palkinnoista, budjeteista, itsensä myymisestä, yhteistyöstä, johtamisesta... Oikeastaan kaikesta mitä työssämme ohjaajina käymme läpi. Tervetuloa tutustumaan intohimo- ja kutsumustyötä tekevien tyyppien maailmaan. Kiitokset: Vierailusta: https://pekkahara.com/ Kaikesta some-avusta Virpille: https://www.vanelja.com/ Studion valaisujeesistä Mustoselle: https://www.jeannoel.net/ Jaksojen kansikuvasta mun naaman osalta Tevalle: http://tevajarvi.com/ Kameralainasta: Riballe: https://www.ristovauras.com/

Yhdysvaltojen ja Israelin lämmin suhde on pitkä ja syvästi uskonnollinen, mutta ei välttämättä ikuinen.

Savon Aalloilla vietettiin Leppävirran omaa teemapäivää keskiviikkona 25.10. Suoraa lähetystä toteutettiin Leppävirralta, Soisalon Seutu-lehden toimituksesta. Lähetyksessä ääneen pääsivät erityisesti alueen yritykset, ihmiset, ilmiöt, tarinat sekä tapahtumat! Merkittävänä alueen yrityksenä toimii Korona Keittiöt, jonka nykyaikaiset tuotantotilat ja laaja myyntinäyttely sijaitsee Leppävirran Teollisuustiellä, aivan 5-tien varrella. Tarkemmin Korona Keittiöiden arkeen ja tämän hetken kuulumisiin saamme tutustua oheisessa juttutuokiossa, kun yrityksen toinen perustajista Pekka Kaukonen sekä myynnin vastuualueella toimiva Outi Rytkönen saapuivat haastatteluun. Haastattelijana: Sami Turunen

Salibandymuseon Nostalgiapalat palaa eetteriin. Tämä on nostalgiapalojen 41. jakso. Nostalgiapalojen 4. tuotantokausi polkaistaan käyntiin vauhdikkaasti. Neljännen tuotantokauden avausjakson lämppärinä toimii Jantta Alkion ja Reksa Tiiaisen reilut 20 -vuotta sitten musisoima Salibandyliigan tunnusbiisi ”Tahtoa, taitoa”, josta kuullaan Jantan ja Reksan omin sanoin biisin syntytarina. Ja kun jakson kuulijat on saatu jukeboxilla viritettyä lämpimiksi, niin eetteriin astuu illan tähti, keväällä upean salibandyuransa päättänyt Jani Kukkola. Kukkiksen kanssa museoidaan tässä ensimmäisessä osassa Kukkolan upea liigaura Suomessa ja Ruotsissa. Studioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö 00:00:00 – 00:24:04 Musacorner: ”Tahtoa, taitoa” – Jantta Alkio ja Reksa Tiiainen - Tilaustyö – ”Oisko saanut alkunsa vinyyli-illanvietosta” - ”Tanssittiin alasti” - Urheilumaailman kliseinen puoli kuultaa biisistä läpi - ”Tarttuva ralli, jonka voi mökin mieskin rallatella” - ”Alkuperäinen jäi kopion jalkoihin, ihan kuin ilmaveivissäkin” - Biisi on tuttu ainakin Urheilukanavan lähetyksistä - Yli 400 biisiä löytyy repertuaarista - Mökkiviikonloppua odotellessa - ”Ehkä joskus vielä jotain” - Duo Umpivintit sekä Reijo ja humppanöyryys -”Vittuilun taso on iso tai vähän isompi” 00:24:05 – 01:06:02 Jani Kukkola – tulta ja tappuraa, osa 1 - Klaukkalan ”Kukkola” -salibandymuseo - Vanhempien merkitys liikuntaharrastuksissa? - Harrastusten hinnan merkitys? - Röykän salibandystä maailmalle - Legendaarinen liiganousu SB Pron kanssa - Steppi kerrallaan eteenpäin uusiin haasteisiin - ”Sentterin rooli tuntui tutulta ja omalta” - ”Vähän räkänokkana hakkasin sukille” - ”Jengissä oli pientä kitkaa” - Siirto Ruotsiin Helsinborgiin huippuolosuhteisiin - ErVi ensimmäisellä kaudella Superfinaaliin - ”Ympyrä sulkeutui: karsinnoista karsintoihin” - Miksi ErVin miesten liigahistoria on ollut kivikkoinen? - Miltä näyttää pääkaupunkiseudun salibandyn tulevaisuus? - Merkittävimmät valmentajat uran varrelta?

Vartijat, V niin kuin verikosto, Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, Helvetistä sekä liuta muita sarjakuva- sekä elokuvamaailmaa järisyttäneitä teoksia on syntynyt englantilaisen Alan Mooren sulkakynästä. Marraskuussa 2023 70 vuotta täyttävä Moore on äänestetty maailman merkittävimmäksi elossa olevaksi sarjakuvakäsikirjoittajaksi, ja yhdysvaltalainen Time-lehti on rankannut The Watchmen (Vartijat) -teoksen ainoana sarjakuvana yhdeksi modernin ajan merkittävimmäksi kirjalliseksi teokseksi. Kulttuuriykkönen selvittää, millainen henkilö on näiden tarinoiden takana? Mistä hän on ammentanut inspiraatiota supersankaritarinoihinsa, jotka poikkeavat monessa mielessä Marvelin ja DC:n valtavirtaseikkailuista? Millä tavalla hän on muuttanut modernia tarinankerrontaa, ja kuinka hyvin hänen teoksensa ovat kestäneet aikaa? Ja miksei Moore halua enää kirjoittaa uusia sarjakuvia, vaikka rakkaus taiteenlajiin elää yhä? Vieraina väitöskirjatutkija Oskari Rantala sekä Nörttitytöt-yhteisön Mia Meri. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen kirjoittivat kirjan suomalaisista elokuva-alan naisista. Neitoperhot ja pahanhautojat-kirja haluaa poistaa naisiin kohdistuvan stigman. Merkittävä tietokirja todistaa monin haastatteluin ja havainnoin, että elokuvaohjaajan malli oli miehinen. Naisten käynnistämiä elokuvahankkeita vierastettiin ja aiheita pidettiin liian pieninä. Kirja nostaa esille kymmenen muutoksentekijää. Pirjo Honkasalo, Auli Mantila, Reetta Aalto, Anna Eriksson ja Hanna Bergholm ovat mukana käsiteltävien joukossa. Suomalaiset ovat pioneereja läheisyyskoreografiassa, sitä käyettiin intiimikohtausten ohjauksessa esimerkiksi Kikka-elokuvassa. Jaana Semeri kävi tällaisella kurssilla, mitä hän oppi? Kirjassa verrataan suomalaista ja ruotsalaista elokuvamaailmaa naisnäkökulmasta, miten ne eroavat? Tove-elämäkertaelokuvasta kansainvälistäkin mainetta saanut ohjaaja Zaida Bergroth on nuorten naispuolisten elokuvatekijöiden idoli. Mikä on Bergrothin tyylin kulmakivet? Ohjelman vieraina ovat toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomi on luontoharrastajien maa. Merkittävä osa tutkimuksia tukevista havainnoista on harrastajien tekemiä. Nyt näitä harrastajia ja havaintojen ilmoittajia kaivataan lisää. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla, Luomuksella, on kysely mitä lajiryhmiä suomalaiset havainnoivat, mikä motivoi heitä ilmoittamaan havaintojaan ja toisaalta ja mitkä tekijät lisäisivät heidän mahdollisuuksiaan osallistua havaintojen ilmoittamiseen entistä aktiivisemmin. Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kannustaa testin tekemiseen ja sitten havaintojen keräämiseen ja ilmoittamiseen. Retkikaverina Karjaalla havaintoja kirjaamassa oli Juha Laaksonen. Osallistu siis Luonnontieteellisen keskusmuseon, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen kyselyyn 15.3.2023 mennessä. Kysely löytyy helposti menemällä sivuille. luomus.fi

Anssi Kela vastasi Radio Voiman Minni Salmisen puheluun kesken bänditreenien ja muisteli hetken kuluttua varhaisimpia muistojaan Lahdesta. - Lapsuudessani isovanhempani asuivat Lahdessa ja olen viettänyt siellä paljon aikaa. Merkittävimmäksi muistoksi Lahdesta Kela nosti sen, että hän on hankkinut ensimmäisen levynsä Lahdesta. - Sijoitin hartaasti keräämiäni viikkorahoja Michael Jacksonin Off the Wall -albumiin. Se on ensimmäinen albumi, jonka olen koskaan ostanut - siis silloin ennen vanhaan, kun levyjä vielä ostettiin, eikä vain striimattu. Kela löysi mieleisensä levyn Lahden Suomalaisesta kirjakaupasta, jossa silloin vielä oli levyosasto. - Tavallaan siis sellainen musiikkiharrastukseni, että rupesin ostelemaan ja keräilemään levyjä, käynnistyi Lahdesta.

Rishi Sunakista tuli tiistaina virallisesti Britannian pääministeri vain muutama päivä sen jälkeen, kun pätkäpääministeriksi jäänyt Liz Truss kertoi erostaan. Kun Truss nousi valtaan, Britannian sanottiin liikkuvan oikealle. Mihin se nyt siirtyy? Tilannetta saarivaltakunnassa analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Sunak on Britannian ensimmäinen intialaistaustainen pääministeri, joka piti maan EU-eroa keinona hallita tiukemmin maahanmuuttoa. Millainen merkitys Sunakin taustalla on Britanniassa? Voiko vauraus karkoittaa äänestäjiä? Sunakin ulkopolitiisista tavoitteista tiedetään vähemmän kuin hänen edeltäjänsä linjasta. Jokela sanoo, että Sunak herätti kesällä huomion luonnehtimalla Kiinaa tämän vuosisadan suurimmaksi uhkaksi Britannian turvallisuudelle ja vauraudelle. Sunakin lähikuukausien politiikkaa tulee värittämään suuri keskustelu siitä minkä kokoisiin leikkauksiin Britanniassa joudutaan. Miten pitkälle hänen poliittiset rahkeensa riittävät? Toimittajana on Antti Pilke.

Jotkut ihmiset voi tulla meidän elämään hetkellisesti, toiset loppuelämäksi. Oletko törmännyt johonkin energeettisesti puoleensa vetävään ihmiseen joskus lomalla tai junamatkalla ja olette jutelleet aivan kaikesta? Tai onko joku ihminen vaikuttanut sinuun voimakkaasti? Kaikilla merkittävillä ihmisillä on meille jokin lahja, joka selviää ennemmin tai myöhemmin.

Joskus tapaamme ihmisen vain viikon verran, mutta he saattavat saada meidän elämässämme aikaa muutoksen. Toiset ihmiset ovat ikäviä ja he ovat elämässämme pitkään. Kuitenkin jokainen heistä tuo meille jotain arvokasta. Ennemmin tai myöhemmin.

Deloitten On the Spot -podcastin kahdeksannessatoista jaksossa aiheena on sote-uudistuksen talousvalmistelu. Podcastissamme Deloitten julkissektorin hallinnon ja sisäisten palveluiden kehittämisestä vastaava Minna Tormilainen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousvalmistelujohtaja Ville Rajahalme pohtivat Rami Saarelan kanssa, miten hyvinvointialueiden taloussuunnittelu toteutetaan ja miten varmistetaan, että rahat riittävät ja palvelut toimivat.Länsi-Uudellamaalla sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyy toimintoja yli kymmenestä eri organisaatiosta. Talouden valmistelu on tämän tyyppisessä organisaatiossa moninaista eikä valmista pohjaa ole. Keskeisimmät valmistelukokonaisuudet ovat vuoden 2022 loppuun saakka kestävä transitio- eli muutosvaihe ja sen jälkeinen pysyväisorganisaation kehittäminen. Transitiovaiheessa keskeisimmät tehtävät ovat rahoituksen suunnittelu ja hakeminen sekä neuvottelut valtion kanssa. Pysyväisorganisaation kehittäminen sisältää yleisesti koko talouden organisoinnin ja prosessien määrittelyt. Myös taloushallinnon järjestelmät ovat jälkimmäisessä kriittinen kokonaisuus.Merkittävä tekijä suuren transformaation yhteydessä on muutoksen hallinta. Oleellista on, että henkilökunta tuntee uudet järjestelmät ja osaa käyttää niitä. Yksi suunnittelun ydintehtävistä on myös se, että häiriöriskit tunnistetaan ennalta ja niihin osataan varautua.Kaiken tavoitteena on tuottaa vaikuttavampia sote-palveluja tehokkaammin. Suuri muutos on oiva mahdollisuus uudistaa toimintaa ja ajattelumalleja. Käynnissä on kuitenkin yhtäaikaisesti valtavasti eri projekteja. Lähes kaikella on jonkinlainen talouskulma, joka pitää huomioida. Valmisteluaika on tiukka ja monia projekteja täytyy edistää samanaikaisesti. Tekemistä on siis todella paljon – miten toimintamallit saadaan ajoissa valmiiksi? Mitkä ovat kaikkein kriittisimmät tekijät, joihin täytyy keskittyä nyt ja vuodenvaihteessa?

Hieman yli vuosikymmenen kuluessa tiikereiden lukumäärä on enemmän kuin kaksinkertaistunut

Keskustelimme Marika Koskisen kanssa mm. kielen merkityksestä kirjoissa, lukemisen muuttumisesta elämän varrella sekä merkittävistä kirjoista. Jaksoon tuli siis kuin varkain paljon eri tyylisiä kirjavinkkejä erilaisiin tilanteisiin. Kiitos Marika vierailusta! --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Antti Pihlakoskea voi sanoa suurten tapahtumien taustavaikuttajaksi: hän on hankkinut Suomeen useita arvokisoja, toiminut Suomen Urheiluliiton vetäjänä sekä on toiminut merkittävissä edustustehtävissä ympäri maailman. Vuonna 2015 hänet valittiin Kansainvälisen yleisurheilujärjestön hallitukseen. Edustustehtävien taustalla on nuoruusvuosien juoksuharrastus: juoksijana hän voitti pronssia SM-viesteissä vuonna 1983 sekä sisäratojen SM-kilpailuissa vuosina 1983 ja 1984.

Yksi kesän suurimpia elokuva ensi-iltoja on Jurassic World: Dominion. Se päättää kirjailija Michael Crichtonin vuonna 1990 alulle paneman tarinan sekä vuonna 1993 Steven Spielbergin valkokankaalle sovittaman Jurassic-elokuvien sarjan. Kuinka merkittävästä elokuvakatraasta on loppujen lopuksi kyse, ja miltä elokuvien dinosauruskuvaukset näyttävät nykytieteilijän silmissä? Haastattelussa biologi ja paleotaiteilija Maija Karala sekä toimittaja-kirjailija Tuukka Hämäläinen. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.

Miten ruuan huoltovarmuus turvataan? Keskustelemassa Huoltovarmuusorganisaation poolisihteeri Markus Lassheikki ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Mitä tapahtuisi sellaisessa skenaariossa, jossa ruuan ja energian tuonti Suomeen vaikeutuisi tai estyisi? Lassheikki ja Kalmari ovat sitä mieltä, että turpeen tuotantoa voisi lisätä ja metsiä hakata nykyistä enemmän. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, minkä takia siitä on haluttu asteittain eroon ja hakkuiden määrät ovat nyt jos Suomessa lähellä kestävän määrän rajaa. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan hakkuiden määrä nousisi jo ensi vuonna yli 80,5 miljoonan kuution, jonka Luonnonvarakeskus on arvioinut kestäväksi hakkuiden määräksi. Kalmari on kuitenkin sitä mieltä, että kriisitilanteessa hakkuita voitaisiin lisätä. Ruuan osalta huoltovarmuus on tällä hetkellä riittävä, mutta riskejä on näkyvissä. "Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä kuluttajan näkökulmasta, mutta ongelmia alkaa näkyä ruuan tuotannossa ja jossain määrin elintarviketeollisuudessa. Koronakriisin ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksen heijastuvat", Lassheikki kertoo. Yksi merkittävä kysymys Suomen ruuantuotannolle on lannoitteiden tuonnin heikkeneminen ja jo moninkertaiseksi kohonnut lannoitteiden hinta. Kalmari kritisoi tilannetta, jossa ruokakaupat "tekevät ennätystuloksia ja viljelijät ovat konkurssin partaalla". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lahtelaiset kaupunginvaltuutetut Jani Wallenius, Niko Liukkonen ja Juha Viljamaa lahjoittivat Inspikselle 16 kevytdronea valkoposkihanhien karkoitusoperaatioon.

Love Me for Who I Am on Kata Konayaman LGBT-sarja, jossa epäbinäärinen päähenkilö päätyy töihin ristiinpukeutumiskahvilaan, jonka monet muutkin työntekijät etsivät identiteettiään. Ajankohtaisina aiheina puhumme Tokyo Mew Mew -sarjan luoja Mia Ikumin kuolemasta sekä Ranking of Kings -mangan virallisen digijulkaisun pahoista laatuongelmista. Lukujonossa tutustumme Ogeretsu Tanakan paheksuttuun BL-hittiin Yarichin Bitch Club. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Jakso 61, jonka alussa puhuimme Ranking of Kings -animesta (Crunchyroll) - Ranking of Kingsissä oli mukana ikäviä viittauksia Japanin kolonialismiin Koreassa - My Dress-Up Darling (Wakanim) - Maaretin Twitter-ketju My Dress-Up Darlingista 16:39 – LOVE ME FOR WHO I AM: ESITTELY - Love Me for Who I Am - Sarja Seven Seasin sivuilla 20:18 – LOVE ME FOR WHO I AM: TEEMAT - Tetsu alkaa huomata, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä saatetaan loukata tietämättömyydellä (kuva) - Tetsua alkaa vähän pelottaa, kun asiat käyvät omakohtaisiksi (kuva) - Jakso 21, jossa puhuimme Our Dreams at Dusk -sarjasta - Muiden hahmojen on aluksi vaikea ymmärtää Mogumon sukupuoli-identiteettiä (kuva) - Ei sellaiset ihmiset kuitenkaan ymmärrä (kuva) - Jakso 52, jossa puhuimme lukujonossa Heartstopperista - Jakso 30, jossa puhuimme ANN:n Love Me for Who I Am -arvostelusta - ANN:n arvostelu - Kritiikkiä arvostelusta 1 - Kritiikkiä arvostelusta 2 - Kritiikkiä arvostelusta 3 - Kata Konayaman jälkikirjoitus, jossa hän kertoo sarjan syntyprosessista - Prunus Girl 37:14 – LOVE ME FOR WHO I AM: MOGUMO - Mogumo tuntuu aluksi hyvin lapsekkaalta hahmolta, joka ei tajua LGBT-asioista mitään (kuva) - Mogumo on koulussa etäinen ja kylmä muita kohtaan (kuva) - Mogumo tykkää söpöistä vaatteista, ei niinkään tyttömäisistä (kuva) 42:00 – LOVE ME FOR WHO I AM: MOGUMO JA TETSU 44:04 – LOVE ME FOR WHO I AM: MEIN TARINA - Mei ripustautuu otokonoko-identiteettiin, koska ei usko, että hänen olisi mahdollista elää tyttönä (kuva) 46:26 – LOVE ME FOR WHO I AM: KOTONEN TARINA - Kotonen sisäistetty homofobia ja itseinho (kuva) 50:47 – LOVE ME FOR WHO I AM: MOGUMON PERHEEN TARINA - Oudosti käyttäytyvä pikkusisko (kuva) 54:57 – LOVE ME FOR WHO I AM: RAKENNE JA MUUT HAHMOT - Suzu ja Ten (kuva) - Suzun spin-off-sarja Kimi dake no Ponytail 57:52 – LOVE ME FOR WHO I AM: VISUAALINEN TYYLI JA KANNET - Sarjan kannet 01:02:55 – LOVE ME FOR WHO I AM: JULKAISU 01:06:03 – LOVE ME FOR WHO I AM: SPOILERIOSIO - Ahdistavat kokemukset (kuva) 01:15:21 – LOVE ME FOR WHO I AM: YHTEENVETO 01:19:21 – MIA IKUMIN KUOLEMA - ANN: Tokyo Mew Mew Artist Mia Ikumi Passes Away Due to Hemorrhage - Tokyo Mew Mew - Reiko Yoshida 01:33:56 – RANKING OF KINGS -MANGAN ENGLANNINKIELINEN JULKAISU - ANN: BookLive Suspends Ranking of Kings Manga's English Release for Retranslation - BookLiven tiedote ja pahoittelu - Jakso 62, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa Kadokawan ja Yen Pressin Higehiro-julkaisuista - Julkaisulaatu epäilytti jo ennen julkaisua - Merkittävä osa käännöksestä oli suoraan kopioitu fanikäännöksestä - Käännöksen BookLivelle tehnyt firma Dragon Digital on vähän epämääräinen - Netflixillä oli samanlaisia ongelmia, kun se laajensi Suomeen vuonna 2012 01:43:07 – HAMPAANKOLOSSA: SOL PRESS - ANN: Sol Press: Company 'Can No Longer Provide Refunds' - Sol Pressin twiitti 01:45:42 – KUULIJAKOMMENTTI: RANOBET - Jakso 51, jossa puhuimme Der Werwolfista ja Tearmoon Empirestä - Jakso 58, jossa puhuimme The Chronicles of Marielle Claracista - Jakso 63, jossa puhuimme Grandsmaster of Demonic Cultivationista - Jakso 30, jossa puhuimme Crest of the Starsista - Jakso 6, jossa puhuimme I Want to Eat Your Pancreasista - Jakso 23, jossa puhuimme Kun jälleensynnyin hirviönä -ranobesarjan mangaversiosta 01:49:02 – KUULIJAKOMMENTTI: YAOI-TERMI JA MANGANTEKOMANGAT - Jakso 64, jossa puhuimme alussa yaoi-termistä, ajankohtaisosiossa Somali and the Forest Spirit -mangan tekijän kuulumisista ja lukujonossa The Dragon's Husband -mangasta - Anni K:n twiittiketju Mainittuja mangan tekijöistä tai tekemisestä kertovia sarjoja: - Yoshi no Zuikara - Bakuman - Comic Artist and His Assistants - Missions of Love - Monthly Girls' Nozaki-kun - Manga Dogs - Otomen - Comic Girls - Poissa - I Am a Hero - Drifting Life - Disappearance Diary - Blank Canvas - Not Love But Delicious Foods Make Me So Happy! - Flower of Life - Kiryuu-sensei wa renai ga wakaranai - Opus - Kakushigoto - Time Paradox Ghostwriter (josta puhuimme lukujonossa jaksossa 34) 02:03:59 – KUULIJAKOMMENTTI: KOULUSARJAT JA TAUSTAT - Marumujun twiittiketju - Jakso 33, jossa puhuimme Dawn of the Arcanasta - Made in Abyss - Jakso 13, jossa puhuimme Beastarsista 02:09:34 – LUKUJONOSSA: YARICHIN BITCH CLUB - Yarichin Bitch Club (SuBLime) - Tampere Kuplii -tapaus - Tarkemmin Instagram-storyssa - Saksassa sarjan nimi on “Come to where the Bitch Boys are“ - Me and Roboco - Lindsay Ellisin tapaus 02:25:19 – LOPETUS

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullet keskustelun, haastattelun tai opetuksen. Tässä jaksossa Uskon askeleita ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen käy kolme keskustelua pastori Erkki Jokisen kanssa. Niissä tutustumme Erkin elämää, kuulemme työstä Venäjällä ja pääkaupunkiseudun venäjänkielisen väen pappina. Kuulemme syvällisiä mietteitä ihmisen pahuudesta, luonnon vapisemisesta ihmisen varjon vuoksi. Saamme näkykulmia Jumalan valoon ja toivoon kaiken keskelle. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Erkki Jokinen kertoo lähtökohdistaan. Uskon avaamasta ilosta 13- vuotiaalle pojalle, joka ei vieläkään ole sammunut. Erkki puhuu musiikista, pianonsoitosta, teologian opiskelusta, vaimostaan Leenasta ja neljästä aikuisesta lapsestaan sekä lastenlasten kautta avautuneesta isovanhemmuudesta. Erkki kertoo siitä lämmöstä, jota he kokivat Inkerin kirkon työyhteydessä Kelton kylässä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan repii näidenkin ihmisten vuoksi Erkkiä kovasti. Hänellä on huolta ja surua myös niistä venäjänkielisistä, joiden pappina hän toimi pääkaupunkiseudulla yhdeksän vuoden ajan. Puhuimme myös siitä, että nyt tarvitaan rauhantekijöitä. Ohjelman toisessa osuudessa puhumme Kainin varjosta, joka lankesi maailmaan veljesmurhan vuoksi. Nyt tuo varjo on Ukrainan ja Euroopan yllä. Ihminen ei ole päässyt eroon tuosta varjosta, jota myös synniksi kutsutaan. Erkki on kirjailijana tutkinut ihmisen pahuutta ja varjoja. Istunut Auschwitz-Birkenaun keskistysleirin kaasukammiossa lukien psalmia 44, rukoillut Euroopan ja ihmiskunnan pimeyden vuoksi. Luontokuvaajana Erkki Jokinen näkee ihmisen varjon suhteessa luomakuntaan. Kun eläin näkee luonnossa ihmisen kasvot tai käden, niin se pakenee ihmistä kauhun vallassa. Jokaisessa meistä on omat varjomme. Niitä emme voi kieltää. Jumala vetosi Kainiin, ettei hän olisi antanut vihalle valtaa. Jumala ei lakkaa rakastamasta langennutta ihmistä. Hän oli valmis antamaan alkukuvan, originaalin eli Jeesuksen kuolemaan, jotta voisi pelastaa meidät kopiot ja tehdä meistä enemmän alkukuvan kaltaisia. Ohjelman kolmannessa osuudessa Erkki ja Mikko keskustelevat tummien aiheiden jälkeen Jumalan antamasta ja avaamasta valtavasta toivosta. Puhetta on armosta, jota Jumala vuodattaa yli äyräiden. Mitä enemmän olemme Kristuksen lähellä, sitä enemmän hän meistä näkyy. Mitä sirpaleisempi ruukku sitä vahvemmin sen sisällä oleva valo näkyy läpi. Jumala näyttää rakkautensa ja valonsa nimenomaan Jeesuksen haavoissa ja särkymisessä. Kun ihminen tiedostaa omat varjonsa, niin hän kaipaa valoa ja rauhaa, jota hänessä ei ole. Armossa merkitsee yhä vähemmän, miten itse onnistuu. Merkittävää on lopulta vain suhde Jumalan rakkauteen Jeesukseen Kristukseen ja Pyhän hengen läheisyys. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Toistamiseen vieraana CMoren Liiga-ääni, Julius Sorjonen. Nyt on millä mällätä, aiheita nimittäin riittää. - Jokereiden tulevaisuus ja nykytila - Missä Jokerit pelaa seuraavaksi - sarjataso ja kotiluola? - Mistä rahat? - Tilaisuus Liigalle, joka pitää käyttää - Koko KHL-sekoilu noin ylipäätään, mitä jäi käteen vai jäikö mitään - KHL, kiitos ja hei - Ei tule ikävä. Propaganda-liigan joutsenlaulu - Venäläiset pelaa keskenään jatkossa, eikä ketään kiinnostaa - Liigan siirto-sirkus ja kevään asetelmat - Rahat piti olla loppu, joten olivatko siirtohulinat kaikkien aikojen veivaus? - Merkittävimmät siirrot - Maailmalla tapahtuva pa*** muuttui kullaksi ja tipahti suoraan Liigan syliin ja pelasti kotimaisen sarja-jääkiekon - Kuka voittaa kannun? - MM-kotikisat ilman Venäjää - IIHF ja hyvin voivat kivekset - MM-kotikisojen merkitys C-luokan olympialaisten jälkeen - Patrik Laine sekoittaa Tampereen Mukana Urheilun Kahavipöydässä: PIHALUX – www.pihalux.fi - Toimituskulut 0 euroa koodilla PODCAST (Voimassa 30.4.2022 saakka) BOULIS – www.boulis.fi - Hohtokeilaus 25€ sis.kahvit ja keilauskengät koodilla KAHVIKEILAUS (Voimassa 30.4.2022 saakka) KOOMA – www.koomadesign.fi - KOOMA Hiihtäjänpipo 70€. Eittämättä paras pipo hiihtämiseen

Minkälaista on lähteä vaihto-oppilaaksi lukioaikana, miltä elämä vieraassa kulttuurissa tuntuu ja miten vaihto-oppilasvuosi vaikuttaa elämään pitkässä juoksussa? Studiossa vieraina Japaniin lähtenyt Risto Lyytikäinen ja Quebeciin lähtenyt Mari Mäkinen.

Globaalin maailman synty voidaan ajoittaa elokuuhun 1521, jolloin espanjalainen Hernán Cortés saapui Meksikon alueelle ja kukisti asteekkivaltakunnan. Pian kasvit, eläimet ja ihmiset liikkuivat jo Atlantin valtameren rannalta toiselle. Kuulemme ohjelmassa, mitä kaikkia ruoka-aineita ja lainasanoja on tullut Amerikasta tänne Eurooppaan ja päinvastoin. Eurooppalaisten valtameripurjehdukset ja löytöretket olivat alkaneet jo aiemmin, ja Kristoffer Kolumbus oli saapunut Karibian saarille vuonna 1492. Varsinainen Amerikan valloitus ja imperialismi alkoivat kuitenkin vasta 1520-luvulla ja vähitellen syntyivät kiinteät yhteydet Euroopan, Afrikan ja Amerikan kaksoismantereen välille. Mitä kaikkea vuonna 1521 tapahtui ja mitä vaikutuksia tapahtumasarjalla on edelleen tänä päivänä? Tästä kertoo Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen. Merkittävää oli myös se, että 1600-luvulla ruotsalaiset ja sen myötä myös suomalaiset haalivat muiden eurooppalaisten tapaan mertentakaisia siirtokuntia. Toimintaan liittyi myös orjakauppaa. Tästä puolestaan kertoo filosofian tohtori Lauri Tähtinen. Ns. kolumbiaaninen vaihto ei pysähtynyt Amerikan valloitukseen. Tänne Suomeenkin on aikojen kuluessa tullut monia vieraslajeja, kuten kirjolohi, minkki, piisami ja valkohäntäpeura. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Metallica teki yhden rock-musiikin historian rohkeimmista liikkeistä 30 vuotta sitten. Bändin elokuussa 1991 julkaistu "Black Album" luotsasi Metallican kohti suurempia yleisöjä. Merkittävin osatekijä tässä muutoksessa oli aikaisemmin mm. Mötley Crüen, The Cultin ja Bon Jovin kanssa työskennellyt tuottaja Bob Rock. Levy oli kaupallinen menestys ja siihen mennessä Metallican monipuolisin levy. Samalla bändi sanoi jäähyväiset edesmenneen Cliff Burtonin perinnölle. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Kirk" Kudjoi Photo: Kristian Valkama Multivoice: Kari A. Killgast

Kuunnelmia, boheemeja 40-70-luvun taidepiirejä, Olavi Paavolainen, rakkauden vaikeutta ja naisen elämää... Heidi Köngäksen romaani Siivet kantapäissä kertoo Radioteatterissa pitkään työskennelleen dramaturgi ja ohjaaja Marja Rankkalan tarinan. Heidi Köngäs sai käsiinsä Marja Rankkalan (1918-2002) kirjallisen jäämistön, ja lukiessaan materiaalia Köngäs tajusi saaneensa aiheen uuteen romaaniin. Siivet kantapäissä on fiktiota, mutta se vie lukijansa todentuntuisesti Marja Rankkalan elämään: lotaksi Konnunsuolle, Eino Salmelaisen näyttelijäoppiin, Olavi Paavolaisen työtoveriksi Radioteatteriin, Helsingin boheemeihin taiteilijapiireihin. Haastateltavina ovat Heidi Köngäs sekä pitkän uran Radioteatterissa tehnyt Johanna Rajamaa, jolle Köngäs on romaaninsa omistanut. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Solmaster on hyvin lahtelainen yritys, joka valmistaa kotimaisia teollisuuskemikaaleja ja lattiapinnoitteita. Päätuotteita ovat metalliteollisuuden työstönesteet ja rasvanpoistoaineet, rakentamisessa käytettävät lattiapinnoitteet, muottiöljyt ja kuljetuskaluston puhtaanapitoaineet. Vuonna 1976 perustetussa yrityksessä kasviöljypohjaisten työstönesteiden kehittäminen aloitettiin jo vuonna 1987. Yli 40 vuotta kestäneen toiminnan aikana laajentunut tuotevalikoima käsittää tällä hetkellä noin 100 erilaista tuotetta. Merkittävä osa tuotteista perustuu biologisesti hajoaviin, luonnollisiin raaka-aineisiin. Radio Voiman Kristoffer Ignatius ja Kaisa Korkeämäki vierailivat yrityksellä osana parasta Päijät-Hämeestä kesäkiertuetta. Haastattelussa yrityksen markkinoinnista vastaava Sampo Muukkonen. Hän on ylpeä yrityksen tarinasta, jolla on vahvat juuret Lahden seudulle. - Solmaster on perheyritys, joka on lähtöisin Hollolasta. Tuontannon kasvun vuoksi yritys on toiminut viime vuodet Lahdessa, Muukkonen kertoo. - Kaikki tehdään Lahdessa Yrittäjänkadulla. Meillä on toimisto ja tuotanto täällä. Yritys työllistää tällä hetkellä 34 henkilöä, jonka lisäksi jälleenmyyntipaikkoja on ympäri Suomen. Solmaster panostaa vahvasti tuotekehitykseen, jossa sillä on useiden vuosikymmenten kokemus. Vahva kotimaisuus tuo yrityksille kiitosta ja kilpailuetua, sillä esimerkiksi autoilijoille saadaan tuotteita, joissa on huomioitu kotimaisen teiden haasteet. - Meillä on oma tuotekehitys Lahdessa. Vahvat "kärkituotteet" jatkaa edelleen porskuttamistaan, jotka on todettu hyviksi, Sampo Muukkonen kertoo ja jatkaa. - Esimerkiksi vannepesu on meidän omaa tuotekehittelyä. Meillä kemisti on rakentanut tuotteen reseptin ja testauttanut sitä. Nyt se on valmis tavara, jota käytetään. Tässä kyseisessä tuotteessa on hyvin tarkkaan mietitty, mitä kaikkea Suomen teistä irtoaa vanteisiin ja helmoihin. Eli mitä kaikkea ominaisuuksia tuotteelta vaaditaan. Solmaster valmistaa tuotteita, jotka ovat myynnissä lukemattomissa kaupoissa ja verkossa. - Me tarjoamme laadukkaat tuotteet jälleenmyyntiin. Lahdessa esimerkiksi valtaosa rautakaupoista tarjoaa meidän tuotteita. Jälleenmyyntiin toimitetaan tuotteita päivästä kahteen toimitusajalla. Asiakas voi itse käydä noutamassa tuotteen. Pakkauksissa ja verkkosivuilla on hyvät ohjeet, kuinka tuotetta pitää käyttää. Solmaster -kotisivut Radio Voiman ja Solmasterin vannepesu (Facebook)

Bon Jovin kolmannen studioalbumin menestys ei ollut lopulta kenellekään yllätys. Olihan levyä tekemässä tarkoin roolitettu kaarti ala kovimpia ammattilaisia. Levyn merkitys koko hard rock genren kannalta sen sijaan on asia, jota ei nähty tulevaksi. Varsinkaan Bon Jovilta. "Slippery When Wet" -levyä Kasarin Lapset -podcastissa pohtii Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Veteraanin iltahuuto" Kudjoi

Valokuvauspodcastin jaksossa 65 teemme kunniaa muutamalle merkittävälle valokuvaajalle, jotka kaikkien olisi hyvä tietää.

Ilona on nelikymppinen uusperheen äiti. Esimurrosiässä Ilona oli ikäisiään kehittyneempi ja muistaa saaneensa myös ei toivottua huomiota. 11-vuotiaana hänen kehollista koskemattomuuttaan loukattiin, mutta vasta pari vuotta sitten hän on puhunut muille sukulaismiehensä teosta. Ilona kokee uskonnollisissa piireissä vallinneiden asenteiden vaikuttaneen omaan seksuaalisuuteensa – parisuhdetta hän ajatteli perheen perustamisen ensiaskeleena, eikä tilaa ja ajatusta seksuaaliselle nautinnolle ollut. Hän hakikin kumppania etsiessään ensisijaisesti hyvää isää tuleville lapsilleen. Löytyi puoliso, jonka myötä heistä tuli samantien uusperhe. Kahdenkeskistä kuherteluaikaa ei ollut, vaan seksiä harrastettiin alusta alkaen hyssyttelymeiningillä, ja pian myös kellon kanssa suorittaen, kun toivottua yhteistä lasta ei alkanutkaan kuulua. Raskauksien, synnytysten ja imetysten aikana Ilona on tuntenut kehonsa ihanana ja kykenevänä. Symbioottisen pikkulapsiajan jälkeen Ilona ei voinut laittaa haluttomuuttaan enää elämäntilanteensa piikkiin. Lopulta Ilona ihastui toiseen ihmiseen ja huomasi, että hän pystyy kokemaan myös pitelemätöntä kihelmöintiä. Hän teki aloitteen avoimesta suhteesta ja puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen puolisokin piti ajatusta hyvänä. Merkittävin seksuaalinen herääminen onkin tapahtunut vasta suhteen avaamisen myötä, ja lisäksi parisuhteen keskusteluyhteys on parantunut.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Kolmannessa osassa mukana ovat Vihreät ja RKP. Vieraana ovat kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp). Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, Ollikainen Maalahdessa.  Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa   Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa.  Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen.  - Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen.   Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana.    -  Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo.   Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä.   - Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan.   RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä.   - Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä.   Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi  Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista.   Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla.   - Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon.  Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen.  Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin.  -  Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo.  Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen.  - Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen.  Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi?   Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen näkee kuntien investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen hyvänä väylänä edistää sekä huippu-urheilua että terveysliikuntaa.  - Esimerkiksi uimahallit ovat hyvä esimerkki siitä, että on välttämätöntä olla se paikka, jossa treenataan, mutta sitten samaan aikaan uimahallit ovat yhtä lailla kaikille ihmisille avoimia.   Lisäksi Holopaisen mukaan kunnilla on todella tärkeä rooli siinä, että tarjolla on liikuntapainotteisia lukioita.  Ollikainen korostaa kuntien aktiivista roolia harjoitusedellytysten luomisessa. Perheen taloudellinen tilanne ei saisi nousta harrastamisen esteeksi. Hän muistuttaa myös urheilijoiden mahdollisuudesta joustaviin opiskelumahdollisuuksiin.  Lisäksi etenkin pienemmille paikkakunnille on merkittävää, että urheilijat toimivat ”kuntien suurlähettiläinä”, Ollikainen kiteyttää.  - Huippu-urheilu on todella tärkeää meille suomalaisen identiteetin luojana ja samoin monella paikkakunnalla nämä yksittäiset urheilijat ovat todella merkittäviä. Muuten ehkä ei välttämättä tietäisi, että koko paikkakuntaa on olemassakaan, eli urheilijat ovat tärkeitä myös identiteetin luojia. 

Oona Airolan tapaa elää on vahvasti muokannut sarja kuolemantapauksia lähipiirissä. Näyttelijän taidoistaan hän kiittää teatterikorkeakoulua sekä hevostaan, ja lisäksi jaksossa selviää, miksi kotimaisissa elokuvissa on aina samat naamat. Shownotes: 02:14 Ensimmäinen käännekohta: Oona Airola elää elämäänsä kuin viimeistä päivää. Tähän on vaikuttanut sarja kuolemantapauksia perheessä, lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa. 28:20 Toinen käännekohta: Hevoset, ja vapaana kodissa vaeltavien eläinten kirjo kasvattivat Oonan sellaiseksi kuin hän on tänä päivänä. Merkittävimpänä tekijänä oli oma hevonen 11-vuotiaana, joka jälkikäteen ajatellen opetti näyttelijättärelle varsin tarpeellisia taitoja. 40:32 Kolmas käännekohta: Vuonna 2010 Oona tuli valituksi Teatterikorkeakouluun, joka muutti elämän suunnan täydellisesti. Ilman koulua, ei Oonasta omien sanojensa mukaan olisi näyttelijää tullut.

Merkittävä osa Suomen tuonnista ja viennistä kulkee satamien kautta. Millainen rooli satamilla on osana toimivaa valtiota ja kaupunkia? Millaisia muutoksia korona on tehnyt satamien toimintaan? Entä miltä Helsingin satamien tulevaisuus näyttää? Vieraana keskustelemassa suunnittelupäällikkö Satu Aatra Helsingin Satama Oy:stä.

Kun syntyy vauva, syntyy myös äiti. Täysin uudessa tilanteessa, synnytyksen jälkeisessä myllerryksessä ja mullistuksessa, nousee keskiöön vauvan ruokinta. Pienen, heiveröisen vastasyntyneen elämän ylläpitäminen on nyt vanhemman tärkein tehtävä. Osalla tämä tärkeä matka lähtee käyntiin haasteitta, mutta useilla siihen liittyy hankaluuksia, hapuilua, epätietoisuutta tai vaikeita päätöksiä. Jokainen alkuvaiheen tarina on omanlaisensa ja se muotoutuu päivä kerrallaan, yhdessä vauvaan tutustuen ja hänen kanssaan opetellen. Tässä jaksossa käsittelemme vauvan ruokintaa, joka on aiheena herkkä ja koskettaa monia syvältä. Tuomme esiin teidän kuuntelijoiden kertomia kielteisiä ja myönteisiä yllätyksiä liittyen imetykseen ja pohdimme myös korvikkeen ja imetyksen vastakkainasettelua. Olemme imetysmyönteisiä, mutta samalla haluamme kannustaa jokaista löytämään itselleen hyvän tavan ruokkia lastaan. Lapsen elämässä vaikuttaa moni tekijä, eivätkä päätökset vauvan ruokinnasta määritä meitä äiteinä. Tervetuloa kuuntelemaan jaksoa, joka oli meistä monella tapaa haastavakin äänittää! Lähde: Tuovi Hakulinen, Kirsi Otronen, Maria Kuronen. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL, Helsinki.

Valitettavasti yksilönkehityksessä ei aina käy kuten Strömsössä vaan melko suuri osa kehittymään lähtevistä alkioista kuolee ennen syntymää. Merkittävin tekijä tälle on kromosomistomutaatiot eli kromosomien väärä määrä hedelmöittyväsäs munasolussa. Mutaatiot voivat myös aiheuttaa monia kehityshäiriöitä.

Jyri Linden on toinen Nordic Business Forumin perustajista. NBF on vuosittain Helsingin messukeskuksessa järjestettävä liike-elämän seminaari, joka sai alkunsa Jyväskylästä. NBF on kerännyt Helsinkiin joitakin maailman merkittävimpiä puhujia, isoimpina niminä esimerkiksi Barack Obama, Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Ben Bernanke, Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore, Arnold Schwarzenegger, sekä monia muita.  Perustajat Jyri & Hans-Peter ovat asettaneet itsellensä ison tavoitteen, olla maailman merkittävin bisnesseminaari vuoteen 2021 mennessä. Jaksossa selviää miten he ovat onnistuneet tavoitteessaan. Tsekkaa Nordic Business Forumin sivut: https://www.nbforum.com Seuraa meitä myös muualla sosiaalisessa mediassa  Instagram: https://www.instagram.com/podcastilmio/  Facebook: https://www.facebook.com/podcastilmio/  Spotify: https://open.spotify.com/show/7w1U94w  Audiovisuaalinen tuotanto: Mikko Suikkari, Henrik Leppänen & Ilari Hassinen

Koronavuoden päättävässä joulukuun 2020 Ylen puoluekannatusmittauksessa on erottuu kaksi ilmiötä. Toisaalta kaikki muutokset puolueiden kannatuksessa ovat hyvin pieniä: muutokset ovat virhemarginaalin sisällä. Toisaalta pidemän ajan trendi kertoo Perussuomalaisen puolueen kannatuksen noususta. Merkittävää on myös SDP:n kannatuksen korkea taso. Pääministeripuolueen kannatus on edelleen reilusti kevään 2019 eduskuntavaalituloksen yläpuolella. Mitä puolueiden kannatusmittaukset kertovat politiikan nykytilasta? Onko koronavuosi laittamassa politiikan peruskaavat uusiksi? Mikä on politiikan uusi normaali? Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita.

Tässä jaksossa kerron tarinani toisen osan, eli matkan sivutoimisesta yrittäjästä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Jaksossa puhun mm: Kuinka tein yllättävän uran vaihdoksen korporaatiosta start up yritykseen markkinointialalle Miten jatkoin sinnikkäästi liiketoimintani kasvattamista ensimmäisen floppilanseerauksen jälkeen Kuinka yhdistin maisteriopinnot, ansiotyöt ja sivubisneksen Merkittävin syy sille, että sain verkkokurssini menestymään Jaksossa mainitut linkit:

Ilves-Hockey Oy huhtikuun lopussa päättynyt tilikausi tuotti ennätyksellisen 7,1 miljoonan euron liikevaihdon ja 210 000 euron voitollisen tuloksen. Tähän kun yhdistetään liigan neljäs sija, voidaan puhua varsin onnistuneesta kaudesta.

Markku Yli-Pentilä

Ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan koronakriisiä edeltävä aika ulkomaankaupassa ei palaa takaisin. Pandemian jälkeistä tilannetta ministeri vertaa sodanjälkeiseen aikaan. ”Se kaupantekotapa, mihin on totuttu, ei tule takaisin. Suomella pitää olla etulinjassa kokeneita kaupantekijöitä.” Tilanne ei ole ”sanotaanko konsulttien paikka”, sanoo ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari Politiikkaradiossa. Ministerin mukaan viennistä riippuvaiselle Suomelle riski on, että tulopuoli romahtaa vientimarkkinoiden vaikeutuessa. Koronapandemia on suuri kriisi kehittyvissä maissa. Afrikassa epidemia on levinnyt jo lähes jokaiseen maahan. Pystytäänkö Afrikasta leviävä pandemian toinen aalto estämään? Miten Suomi voi auttaa kehittyviä maita? Koronapandemian vaikutuksia kansainvälisessä kaupassa ja kehitysmaissa analysoi ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Climate researchers say centuries-old ocean temperature footprints stored in coral skeletons are leading to a better understanding of the future risks of climate change. - Tieteilijät kertovat että satoja vuosia vanhat merkit valtamerten lämpötilan vaihteluista antavat viitteitä tulevaisuuden ilmaston muutoksista.

Merkittävimmät teknologian taistelut käydään nyt ihmisten mielistä, arvoista ja asenteista, jolloin on pakko kysyä mitä kannattaa ja saa digitalisoida, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kolumnissaan.

Tulilla-podcast tekee paluun muutaman viikon hiljaiselon jälkeen. Pitkät pyhät on vietetty ja korista katsottu urakalla, joten oli mahtava päästä vaihtamaan kuulumisia tapahtuneen tiimoilta. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi kunnioitetaan vasta menehtynyttä NBA-pomo David Sterniä ja pohditaan miten laji on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jakson aluksi (1:13) käydään läpi joulun isot matsit ja niiden kautta myös sarjataulukon tilanne. Kärki erottuu ja kartalta löytyy muutamia kiinnostavia haastajia. Juhani uskoo Miamin, Indianan ja Bostonin haastaja-asemaan, kun taas Panulla vaakakuppi alkaa idässä kääntymään Giannisin ja Milwaukeen suuntaan. Lännessä Los Angelesin joukkueet erottuvat ja kauden ensimmäisten matsien perusteella Clippersin rosteri tuottaa Lakersille hankaluuksia. Chicago Bulls ja Lauri Markkanen (16:04) ovat parantaneet varovaisesti alkukauden surkeudesta. Viimeinen kuukausi meni tasan voitoissa ja tappioissa ja Lauri on saanut heittonsa normiurilleen upottamalla viimeisessä kymmenessä matsissa 18 pistettä yli 40 prosentin kolmen pisteen tarkkuudella. Silti, nousemalla omalle odotetulle tasolleen, Bullsista ei vielä tule läheskään huippujoukkuetta. NBA menetti vastikään yhden merkittävimmistä, jos ei sen kaikista merkittävimmän hahmonsa, kun pitkäaikainen komissaari David Stern menehtyi 77-vuotiaana aivoverenvuotoon ja herra ansaitsee oman osansa myös tässä podcastissa (27:25). Sternin 1984 alkanut valtakausi nosti NBA:n imago-ongelmista uuteen loistoon. Stern oli kova ja karismaattinen johtaja, joka vastasi NBA:n kansainvälistymisestä, oli tärkeässä roolissa alkuperäisen Dream Teamin päätymisessä olympiaparketeille, rakensi Magicin, Birdin ja Michaelin kautta NBA:stä supertähtien liigan ja sai omistajat tyytyväiseksi bisnespäätöksillään. NBA:n muutos ja isot kysymykset nousevat esiin myös osiossa, jossa käydään läpi juuri päättyneen vuosikymmenen muutokset NBA:ssä (40:51). Miten kulttuuri on muuttunut, miten peli on muuttunut? Ketkä ovat vuosikymmenen merkittävimmät pelaajat ja suurimmat joukkueet? Entä mikä muuttuu seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Spoilatut vuoden merkittävimmät kirjat by Marko Suomi

Juha ja Antti ottavat käsittelyyn metsäsektorin, jota ovat viime aikoina varjostaneet muun muassa sellujen laskeneet hinnat ja poliittiset riskit. Podissa käsitellään myös UPM:n ja Metsä Boardin uusimpia investointeja ja sektorin merkittävimpiä riskitekijöitä. 00:28 Metsäyhtiöiden alkuvuosi 02:58 Q2'19-tuloskausi 05:30 UPM:n investointi Uruguayssa 08:24 Metsä Boardin Husumin korvausinvestointi 10:37 Näkyvyys 12:35 Taseet ja osingonmaksukyky 15:15 Ohjeistukset 18:05 Sellujen hinnat 19:37 Onko konsensusennusteissa ilmaa? 21:12 Metsäyhtiöiden “normaali” tuloskunto 23:00 Arvostustasot 27:45 Onko nyt hyvä aika sijoittaa metsäsektorille? 29:00 Antin sijoitukset sektorilla 30:08 Merkittävimmät riskitekijät 31:30 Yhteenveto inderesPodi 33: Tilannekatsaus metsäsektoriin (14.12.2018) https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-jakso-33-tilannekatsaus-metsasektoriin inderesPodi 9: Mitkä tekijät ohjaavat metsäyhtiöiden liiketoimintaa (15.6.2018) https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-jakso-9-mitka-tekijat-ohjaavat-metsayhtioiden-liiketoimintaa

Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä? Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt. Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa. Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras. Kuva: All Over Press

The changes include a new classification system, which divides insurance into four distinct tiers.Premiums will increase by an average of 3-point-2-5 [[3.25%]] per cent this year, which is above the rate of inflation, and more than wages growth. - Muutoksiin sisältyy luokittelujärjestelmä minkä mukaan vakuutukset jaetaan neljään selkeään tasoon. Vakuutusmaksut kuitenkin nousevat keskimäärin kolmella prosentilla ylittäen sekä inflaation että palkkatason nousun

Antti X Antti -podcastin uudessa jaksossa keskustellaan The Prodigyn jättämästä perinnöstä, suomiräpin vaikean palan - Raptorin - merkittävyydestä, Ylen M/S Romantic -sarjan neroudesta, Samuli Putron loistavasta uudesta albumista, M-yhtyeen yhtä loistavasta uudesta albumista ja Ninni Forever Bandin upeasta uudesta biisistä. 1. Miksi The Prodigy oli niin merkittävä yhtye - ja miksi bändin tekemiset eivät tällä vuosituhannella enää juur kiinnostaneet ketään? 2. Oliko Raptori pelkkä huumoriräpyhtye - ja jos ei ollut, mitä muuta se oli? 3. Miksi M/S Romantic on niin tärkeä kotimainen draamasarja? 4. Millä perusteella toinen Antti pitää Samuli Putron Pienet rukoukset -albumia viiden tähden mestariteoksena? 5. Millä perusteella toinen Antti pitää M-yhtyeen uutta levyä juuri oikeanlaisena eteenpäin menemisenä? 6. Ja millä perusteella Ninni Forever Bandin uusi biisi on ihana? Kuuntele, niin tiedät!

Valtiovaltaan kriittisesti suhtautuvalla konservatismilla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Jo maan perustuslaki lähtee siitä, että liittovaltion valta suhteessa kansalaisiin tai osavaltoihin on tarkasti rajattu. Merkittävä muutos tapahtui 1930-luvulla, kun Suuren laman takia valtio otti talouspolitiikasta aiempaa paljon vahvemman otteen New Deal –ohjelmalla. Konservatiivit vastustivat New Dealiä, mutta toisen maailmansodan takia vastarinta jäi vaisuksi. Usko vapaaseen kapitalismiin, uskonnollisuus ja kriittinen suhtautuminen valtiovaltaan ovat amerikkalaisen sydänmaiden konservatismin peruspilareita. Konservatiivisten sydänmaiden keskeisiä alueita ovat olleet Keskilänsi ja Etelävaltiot. Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila muistuttaa, että konservatiivien ajattelu ei ollut vielä ollut 1960-70 -luvuilla vallannut republikaanista puoluetta. Konservatiivinen ajattelu alkoi puolueessa vahvistua vasta Reaganin presidenttikaudella. 1960-luvun arvoliberalismi oli suuri shokki USA:n sydänmaiden konservatiiveille. Aborttioikeus, koulurukousten kieltäminen ja perinteisten perhearvojen heikentyminen olivat konservatiiveille kipeitä tappioita. Markku Ruotsila näkee Donald Trumpin valtaannousun perinteisen amerikkalaisen konservatismin luonnollisena jatkumona. Monenlaisilla bisneksillä rikastunut ja arrogantisti esiintyvä Trump sopi hyvin konservatiivisen keskiluokan presidenttiehdokkaaksi. Trump voitti vaalit, koska niin moni amerikkalainen konservatiivi oli kyllästynyt molempien puolueiden eliittien sovinnaiseen puheeseen ja poliittiseen kulttuuriin.

Miten paljon ensi kevään molempien vaalien keskustelunaiheet muuttuivat meillä viime viikonlopun aikana ja miten keskusteluun EU:sta vaikuttaa tällä hetkellä ja varmaan ensi vaalikaudellakin esim. Britannian, Ranskan ja Italian poliittiset kuohunnat. Entä minkälaista EU-politiikkaa ovat suomalaiset puolueemme harjoittaneet ja miten ne politiikat ovat muuttuneet meidän EU:hun liittymisen ajoista lähtien. Haastateltavana Brysselin koneessa on Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja toimittajana Maija Elonheimo

Antti X Antti -podcastin joulutauko on ohi! Jopa mammuttimaisen pitkäksi venynyt paussi velvoitti jopa mammuttimaisen pitkäksi venyvän paluujakson tekemiseen. Mitkä olivat vuoden 2018 parhaat levyt ja miksi? Mikä oli ominaista kuluneelle musiikkivuodelle? Kuka epäonnistui, kuka ei? Mitä odotamme vuodelta 2019? Ja mitä mieltä olemme Juice-elokuvasta? Kuuntele, niin tiedät!

Tervetuloa kuuntelemaan Kyberykset podcastin vuoden 2018 päätösjaksoa. Tässä erikoisjaksossa käymme kattavasti läpi joulukuun kyberuutiset ja keskustelemme koko vuoden 2018 merkittävimmistä ilmiöistä tieto- ja kyberturvallisuudessa. Tämän lisäksi Kyberykset-kaksikko haastaa toisensa antamaan villit ennustukset vuodelle 2019.

Amerikan markkinoiden valloitus ei ole helppoa – varsinkaan viihdealalla miljardiluokan jättien puristuksessa. Yksi Yhdysvalloista kasvua hakevista yrityksistä on suomalainen viihdealan startup Ferly, jonka toimitusjohtaja on kokenut kustannusalan ammattilainen Laura Nevanlinna. Yritys, joka luo viihdyttäviä tarinoita lapsille ja nuorille niin kirjoina kuin animaatioinakin, ei ole lähtenyt soitellen sotaan: perustajat ovat entisiä Rovion konkareita, ja jalansijan Atlantin takana antaa Vancouverissa sijaitseva animaatiostudio. Miten Ferly aikoo valloittaa maailman suuret viihdemarkkinat? Mitkä ovat Nevanlinnan mielestä suomalaisen tarinankerronnan vahvuudet? Ja onko uuden, Ryhmä Haun kaltaisen megahitin luominen mahdollista?

Yrittäjyyttä säätelevät monet lait ja useisiin niistä on tänä vuonna tullut tai tulossa muutoksia. Käymme tässä jaksossa Visma Legalin lakiasiainjohtajan Samuli Tuomikosken kanssa läpi mm. GDPR:ää, liikesalaisuuslakia ja työsopimuslain irtisanomispykälää sekä niiden muuttamisen vaikutuksia yrittäjän arkeen. Toimittajana Ani Rumpu.

Sakari Topelius ei ollut ainostaan satusetä, vaan myös lehtimies, kirjailija, historioitsija ja yliopiston professori. Eurooppaan suuntautuneilla matkoillaan hän havainnoi tarkasti muiden maiden elämää ja tapoja, vertaili niitä koti-Suomeen ja kertoi niistä lukijoille matkakirjeiden muodossa toimittamansa lehden, Helsingfors Tidningarin, palstoilla. Merkittävintä oli, että hän muutti perinteistä historiankirjoitusta Ranskasta tulleen uuden trendin mukaisesti, ja hänellä oli myös uudenlainen julkaisuväylä valmiina: Suomen historiaa kuvaavia tarinoita julkaistiin jatkokertomuksena sanomalehdessä ennen kuin ne koottiin kirjoiksi. Muitakin vaikutteita 1800-luvun kirjallisuuteen Topelius toi Ranskasta ja muualta Euroopasta. Haastateltavana kirjallisuudentutkija, professori emerita Leena Kirstinä. Toimittajana Jaana Sormunen Kuva: Keittäjä on uppoutunut följetongiin. Ranskalainen pilapiirros 1800-luvulta.

Sananvapauden merkitys alkoi kasvaa Euroopassa 1600-luvulla porvariston nousun myötä. Kauppiaiden ja käsityöläisten sujuva ammatinharjoitus vaati jossain määrin vapaata ilmaisun vapautta. Ruotsin suurvalta-aseman menetys 1700-luvun alussa johti kuninkaan vallan heikkenemiseen ja tämä loi edellytykset laajenevalle sananvapaudelle. Merkittävä virstanpylväs oli vuoden 1766 painovapauslaki, joka vapautti ennakkosensuurista kaiken paitsi uskonnolliset ja ulkomaiset painotuotteet. Laki toisin kumottiin muutaman vuoden päästä. Autonomian aikana sananvapauden rajat vaihtelivat suuresti sen mukaan kuinka vahva kulloinenkin tsaari oli ja kuinka vahva on Venäjän lainsäädännön yhtenäistämishalu oli. 1800-luvun loppua kohti suomalaisten sanomalehtien määrä kasvoi mutta samalla lisääntyivät myös sensuuritoimet. Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen on tutkinut Suomen sananvapauden kehitystä. Hän ei pidä nykyistä aikaa sananvapauden kannalta mitenkään erityisen poikkeuksellisena. Monet nykyaikana hämmästellyt ilmiöt ovat tuttuja historiasta. Sisällissodan aikana harrastettiin räikempää vihapuhetta kuin nykyään. Valelehdistöstä puhuttiin Saksassa jo 1800-luvulla. Someaikana uutta on se, että tavallisen kansalaisen mielipide tai kannanotto voi saada nopasti hyvn laajan yleisön.

Suomalainen kulttuurikasvatusohjelma Kulttuurivoltti palkittiin kesäkuussa Euroopan merkittävimmällä kulttuuriperintöpalkinnolla. Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto kertoo, mistä Kulttuurivoltissa on kyse.

Merkittäviä luulöytöjä tehdään edelleen Suomen maaperästä, ja eläinten luurangot, yksittäiset luut ja tuhannet pieniksi muruiksi hajonneet luunsirpaleet kertovat tutkijoille vähitellen täydentyvää tarinaa Suomen eläimistön kehityksestä. Minna Pyykkö kävi tutkimassa luita paleobiologian dosentti Pirkko Ukkosen ja arkeologian dosentti Kristiina Mannermaan kanssa. Ohjelma on uusinta viime kesältä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Puu palaa ja mökki lämpiää. Metsäradiossa tehtiin selväksi se, että puun poltossa kaukolämpölaitoksen erikoiskattilassa ja pientalon tulipesässä on tietty ero. Vaikka lämpölaitoksen kattila saa huimia tehoja irti tuoreehkosta puusta, on pientalon kattilassa tai tulipesässä syytä polttaa vain ylivuotista, toisin sanoen kuivaa puuta. Ajatelkaapa hyvät Metsäradion kuuntelija, että nytkin puuta poltetaan jopa yli puolessa miljoonassa pientalossa. Tutkimusten mukaan jopa 600 000 pientalossa on tulisija tai kattila, joka toimii joko pääasiallisena tai merkittävänä osana lämmitystä. Tosiasia on sekin, että uusimalla esimerkiksi kattiloita saataisiin puusta paljon enemmän tehoja irti. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Bioenergia ry:n toimialapäällikön Hannes Tuohiniityn. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Romano miritsin viime jaksossa tavattiin Gunni Nordström, joka muisteli romanityötä Tukholmassa 1960- ja -70-luvuilla. Tämänpäiväisessä jaksossa tutustumme Nordströmin puolison Armas Lindin elämään. Armas Lind oli romanityön aktiivi, kirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Hän toimi mm. Tukholman Suomalaisen Romaniyhdistyksen johtohahmona yhdistyksen alkuvuosina 1970-luvun alussa. Lindin kirja Caleb – Romanipojan evakkotaival on poikkeuksellinen kuvaus vähemmistöjen ja köyhien elämästä 1930- ja -40-lukujen Suomessa. Armas Lind menehtyi 88-vuotiaana viime vuoden marraskuussa. Romano miritsissä Lindiä muistelee hänen elämänkumppaninsa Gunni Nordström. Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa toimi useita äärioikeistolaisia ryhmittymiä. Kylmän sodan aikaisille ryhmille oli ominaista, että ne olivat leimallisesti kommunismin vastaisia. Toinen liikkeelle paneva voima oli Kekkos-vastaisuus. Vaikka ryhmiä oli lukumäärältään paljon, ne olivat yleensä pieniä eivätkä ne saaneet aikaan kovin näkyvää toimintaa. Siitä huolimatta viranomaiset suhtautuivat niihin vakavasti varsinkin silloin kun niiden toiminnan katsottiin vaarantavan suhteet Neuvostoliittoon. Vakavimpia rikoksia olivat tuhotyöt kommunistisia kirjapainoja vastaan, joista langetettiin jopa vankeusrangaistuksia. Äärioikeistoryhmät saivat jo 1950-luvulla vaikutteita myös ulkomailta. Yksi innoittaja oli Ruotsissa perustettu natsihenkinen Nordiska rikspartiet, jolla oli yhteyksiä Suomeen. Puolueelle perustettiin Suomeen jopa haaraosasto 1970-luvulla. Tähän aikaa Suomen äärioikeiston retoriikkaan tuli yhä enemmän natsipainotuksia, ja lentolehtisissä voitiin levittää muun muassa rotuoppia. Suurimpia ryhmiä oli Lahdessa perustettu Isänmaallinen yhtenäisyysseura, jolla oli paikallisosastoja ympäri Suomea ja satoja jäseniä. Merkittävä hahmo 1970-luvulla oli Pekka Siitoin, joka käytti avoimesti hakaristitunnuksia ja järjesti julkisia natsimarsseja. Kuitenkin Suomen ääriryhmiä leimasi varsin hatara ideologinen pohdinta ja heikko teorian hallinta. Tutkijatohtori Tommi Kotonen on tutkinut sodan jälkeen syntyneitä äärioikeistoryhmiä. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Merkittävä osa suurten kaupunkien sisäisen ja seutuliikenteen bussilinjoista ei kulje lainkaan perjantaina. Monilla paikkakunnilla joukkoliikenne p .. Lisää >> http://ift.tt/2nmSvWs

Ulla-Maaria Engeström perusti kahdeksan vuotta sitten verkkopalvelu ThingLinkin, joka lisää valokuviin vuorovaikutteisen lisäinformaatiota sisältävän kerroksen. Nyt palvelulla on miljoonia sisällöntuottajia ja kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Merkittävin yksittäinen ryhmä ovat yhdysvaltalaiset opettajat ja oppilaat. Ulla sanoo, että Suomi oli paras mahdollinen maa perustaa yritys, mutta kasvattaakseen sitä hänen oli muutettava Kaliforniaan. Tässä podcastissa keskustelemme hänen tiestään kasvuyrittäjäksi, siitä mitä valokuvissa ja virtuaalitodellisuudessa  tapahtuu seuraavaksi, siitä mitä voimme odottaa tekoälyltä sekä tietenkin paljon siitä, mitä Ulla on oppinut itsensä ja organisaationsa johtamisesta. Hyviä kuunteluhetkiä.

Merkittäviä luulöytöjä tehdään edelleen Suomen maaperästä, ja eläinten luurangot, yksittäiset luut ja tuhannet pieniksi muruiksi hajonneet luunsirpaleet kertovat tutkijoille vähitellen täydentyvää tarinaa Suomen eläimistön kehityksestä. Minna pyykkö kävi tutkimassa luita paleobiologian dosentti Pirkko Ukkosen ja arkeologian dosentti Kristiina Mannermaan kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Avohakkuu vai harvennushakkuu? Istutus, taimikko, hoitotyöt ja seuranta. Töitä metsissä riittää. Luontoretkellä puhutaan metsien hoidosta, ja esimerkkinä on jatkuvan kasvun metsä. Hetkinen jatkuvan kasvun metsä, mitä se oikein tarkoittaa. Eivätkö kaikki metsät kasva jatkuvasti? Nyt puhutaankin siitä, että tietyn metsäalan puista kaadetaan vain osa. Merkittävä määrä jätetään pystyyn. Onko tämä metsätaloudellisesti järkevää, onko siitä hyötyä metsän omistajalle tai luonnolle? Juha Laaksosen retkikaverina Lopen Hirvijärven maastoissa on metsänomistaja Sampo Manninen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Arkkipiispa Kari Mäkinen luotaa mennyttä vuotta kirkollisesta näkökulmasta. Miksi reformaation muistotapahtuma Lundissa oli niin merkittävä? Millaista reformaatiota kirkko tarvitsee tässä ja nyt? Entä Suomi? Toimittaja: Anna Patronen

Politiikka, uskonto ja talous paiskaavat kättä uskonpuhdistuksen pyörteissä. Miten Martti Lutherin teeseistä 500 vuotta sitten alkanut reformaatio toteutui Ruotsin valtakunnassa, ja miten se näkyi kansalaisten arjessa? Entä millä tavoilla reformaatio on vaikuttanut Suomen ja Euroopan historiaan? Merkittävästä tapahtumaketjusta ja sitä käsittelevästä uutuuskirjasta Pohjoinen reformaatio ovat puhumassa Meri Heinonen ja Kirsi Salonen Turun yliopistosta.

Lintujen muutto on ollut jo pitkään täydessä käynnissä. Merkittävä osa hyönteissyöjälinnuista on jättänyt Suomen, mutta edelleen on mahdollisuus nähdä vaikkapa mustapääkerttuja, leppälintuja ja tiltaltteja. Haukkoja, hanhia, kyyhkyjä ja tiaisia voi nähdä suuriakin määriä. Innokkaimmat lintuharrastajat jaksavat nousta joka aamu seuraamaan lintujen muuttoa, mikä linnuissa niin tavattomasti kiehtoo? Se paljastuu luontoretkellä kun Juha Laaksonen kapuaa Helsingin Lauttasaaressa Myllykallion lintutorniin tapaamaan Jukka A. Lahtista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Teemu Nikki on elokuvantekijä sanan lukuisissa merkityksissä. Hän on ensisijaisesti käsikirjoittaja ja ohjaaja, mutta tilanteesta riippuen voi yhtä hyvin hoitaa niin leikkaamisen kuin myös tuottamisen, joista jälkimmäinen onkin elokuvatuotannon työläimpiä hommia. Teemun käsikirjoituksiin päätyy ehkä keskimääräistä enemmän otteita hänen omista kokemuksistaan ja sattumuksistaan elämän varrella, ja jotkut lyhytelokuvat pohjautuvat niihin varsin suorasti. Merkittävimmät tapaukset ovat piirtyneet muistiin hyvin, mutta keveämmät sattumukset palaavat mieleen joskus pitkänkin ajan jälkeen tapahtumisestaan. Toimiiko muisti virheettömästi, vai värittääkö tarinankertojan mieli muistikuvia alkuperäistä hauskemmiksi huomaamattaan? Ja tapahtuiko asia edes Teemulle itselleen, vai kuuliko hän tarinan joltain toiselta, ja kenties nyt muistaa sen tapahtuneen itselleen? Entä muut elämän aikana sattuneet tilanteet, jotka voivat vaikuttaa minäkuvaan – muistaako niitäkään oikein, ja onko sillä väliä? Muunmuassa näistä keskustellaan tämänkertaisessa jaksossa. It’s Alive Films Play God #lovemilla Teemun tuotantoa Vimeossa Hobitti-leffat olivat kaameita ja nyt Peter Jackson kertoo, miksi (HS 20.11.2015) Fahrenheit 451

Tietokirjat muokkaavat ajattelua ja historiaa. Niiden kirjo on valtava Pikku jättiläisestä ja Topeliuksen Maamme -kirjasta aina Tamminiemen pesänjakajiin tai Pornokirjaan. Tietokirja pitää pintansa myös internetin aikana. Se muokkaa ja jäsentää sirpaletiedosta suurempia kokonaisuuksia. Kalle Haatasen vieraana on Suomen tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja, historioitsija Jukka-Pekka Pietiäinen.

Uutiset: - MeeGo 1.0 - Suomessa alkaa Meego-osaajien kouluttaminen - Linux Mint 9 julkaistiin - Ubuntu 10.10 Alpha 1 Released - Ubuntu Control Centre project aims to make System config simple - Ubuntu 10.10 Application Menu now available for testing - Ubuntusta putoo tuki

Näkymätön maailma on merkittävä

Jeesuksen nimi on merkittävä