Podcasts about aasiaan

Finnairin strategia nojasi pitkään siihen, että Suomen kautta kulkee "suorin tie Aasiaan". Strategialta putosi pohja pois, kun lentäminen Venäjän ilmatilan kautta loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Finnair on etsinyt Aasian-liikenteestä vapautuneille laajarunkokoneilleen vuokrakäyttöä sen sijaan että olisi myynyt ne. Ratkaisu tuntuisi kielivän siitä, että Finnair odottaa Venäjän ilmatilan avautumista ja Aasian-strategian paluuta. Miten on, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner? ”Olemme halunneet pitää kiinni Venäjän ilmatilan avautumisen optiosta”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. ”Se on meille ilmainen optio.” Finnairin halvimmilla lipuilla ei saa kuljettaa paljon lompakkoa suurempaa käsimatkatavaraa. Kuinka huono palvelu riittää? Entä miksi Finnair suojaa lentopolttoaineen hinnan, vaikka pitkällä aikavälillä nousujen ja laskujen pitäisi tasata toisensa ja suojauksesta aiheutua vain kulua? Kuinka helppoa oli lakkauttaa lennot Tampereelta ja Turusta Helsinkiin, kun suurimpana omistajana on valtio? Ja oliko sattumaa, että asiasta tiedotettiin juuri eduskuntavaalien jälkeen? Karon Grillissä selviää myös, minkä Topi Manner väittää olevan lempijuomaansa ja minne suuntautui hänen ensimmäinen lentomatkansa. Yhteistyössä: Finnair Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa Panu ja Pilvi pääsevät keskustelemaan Leena Kuusniemen kanssa siitä, millaisia vaatimuksia lasten tietosuojalle on eri maailman kolkissa aina Yhdysvalloista ja Brasiliasta Australiaan ja Aasiaan. Pohdimme myös, miten näiden toisistaan poikkeavien lakien joukossa pystyy rakentamaan lapsille suunnattuja globaaleja digitaalisia palveluita. Onko se edes mahdollista? Yllätykseksemme saamme huomata, että lasten tietosuojan näkökulmasta tuttu ja turvallinen GDPR ei olekaan tiukimmassa päässä. Hyppää mukaan kannelle, laiva lähtee pian! Sivuamme myös nauhoitusta edeltävällä viikolla julkaistua Executive Orderia (Executive Order on Enhancing Safeguards for United States Signal Intelligence Activities) joka on uusi yritys mahdollistaa lainmukaisia henkilötietojen siirtoja Yhdysvaltoihin. Kuulemme myös viimeiset kuulumiset Nordic Privacy Forumista.   Leena Kuusniemi on teknologiajuristi, ICTLC Finlandin Managing Director sekä Visiting Fellow Maastrichtin Yliopison European Centre on Privacy and Cybersecurity:ssa. Hän on myös ollut mukana monissa EU komission työryhmissä ja hän on työskennellyt aikaisemmin mm. Nokialla ja Rovio Enterteinmentillä.  Executive Order on Enhancing Safeguards for United States Signal Intelligence Activities: https://www.whitehouse.gov/briefing-room/presidential-actions/2022/10/07/executive-order-on-enhancing-safeguards-for-united-states-signals-intelligence-activities/   Children's Online Privacy Protection Rule ("COPPA"): https://www.ftc.gov/legal-library/browse/rules/childrens-online-privacy-protection-rule-coppa Brazilian General Data Protection Law (LGPD, English translation): https://iapp.org/resources/article/brazilian-data-protection-law-lgpd-english-translation/ ICO Children and the UK GDPR: https://ico.org.uk/for-organisations/guide-to-data-protection/guide-to-the-general-data-protection-regulation-gdpr/children-and-the-uk-gdpr/ OAIC, Australia, Children and young people: https://www.oaic.gov.au/privacy/your-privacy-rights/children-and-young-people Nothing to Kid About – Children's Data Under the New Data Protection Bill: https://www.ijlt.in/post/nothing-to-kid-about-children-s-data-under-the-new-data-protection-bill  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Tässä jaksossa matkustetaan ensimmäistä kertaa Aasiaan, ja Singaporeen. Kun Sek Kim Wah ja Nyu Kok Meng päättivät ryöstää 4 Andrew Roadin bungalowin 23 heinäkuuta vuonna 1983, ryöstö eskaloituikin päivän mittaan kolmoismurhaksi. Toinen miehistä murhasi kolme panttivankia, kun toinen puolusti kahta henkiin jäänyttä. Tutkinnassa paljastui, että Sek Kim Wah oli Singaporen ensimmäinen ja tähän päivään mennessä ainut sarjamurhaaja.  Jaksossa suositeltu kirja Mindhunter löytyy Nextorystä, jonka saat ilmaiseksi 45 päivän kokeiluun, jos et ole kokeillut palvelua aikaisemmin. Extra pitkän kokeilujakson saat käyttöösi osoitteesta nextory.fi/pilvi   Podin instagram: murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet:  https://en.wikipedia.org/wiki/Andrew_Road_triple_murders https://www.straitstimes.com/singapore/courts-crime/guilty-as-charged-serial-murderer-sek-kim-wah-found-it-thrilling-to-strangle https://youtu.be/OMqKdnZaGJE

Lukutoukat huomio, tämän viikon jaksossa on kirjavinkkejä järjestelystä sota-aikaan. Ruokavinkit taas painottuvat Aasiaan, olemme löytäneet kenties Helsingin parhaan thaimaalaisen ja tehneet korealaisia nyyttejä vartissa. Pohdimme myös, onko kevään paras vaate Chanel-henkinen jakku, ja miksi kylpytakin vyö on tuhat kertaa parempi kiharoiden teossa kuin kallis hittihärveli. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Viivi Lehtonen, 26, työskenteli sairaanhoitajana, mutta pakeni talvisin Aasiaan, Australiaan, Yhdysvaltoihin tai Meksikoon. Pandemian seurauksena syntyi onlinejoogastudio Koti Shala. Nyt Lehtonen toimii täysipäiväisenä yrittäjänä ja asuu digital nomadina Portugalissa.Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita Lestinen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Respawn.fi Podcast jatkuu 5. kauden ja 32. osan voimin. Viides kausi starttaa kolmen eri aiheen avulla joista suurin osa liittyy podcastissa vähemmän keskusteltuun Aasiaan ja sen hulluihin juttuihin. Respawn.fi Podcastin isännöivät tuttuun tapaan Kristian Eloluoto, Juha-Matti Lepänhaara sekä Juhani Kakko.

Havana Blackin tilanne näytti vuonna 1990 herkulliselta: käynnissä oli isojen hallien kiertue Great Whiten kanssa ja edessä olisi todella merkittävä areena-kiertue Aasiaan. Sitten tapahtui jotain, mutta mitä? Siitä Hannu Leidenin kanssa Kasarin Lapset -podcastissa ottaa selvää Vesa Winberg.

Miten paavi Franciscus uudistaa mahtavaa ja ikiaikaista katolista kirkkoa, jonka jäsenmäärä on yli miljardin? Mitä haasteita siitä syntyy, että kirkon painopiste on siirtynyt Euroopasta ns. globaaliin etelään eli Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan? Entä millainen ongelma ovat kirkon sisällä paavia vastustavat konservatiiviset voimat? Vuonna 2013 paaviksi valittu argentiinalainen Franciscus on lempeä, helposti lähestyttävä ja vaatimaton. Tämä katolisen kirkon 83-vuotias monarkki toteuttaa omassa elämässään köyhyyden ihannetta: hän ei esim. asu Apostolissa palatsissa, jossa paavit ovat tavallisesti asuneet, vaan Santa Marta -talossa, jossa majailevat Vatikaanissa vierailevat tavalliset papit. Paavi syö Santa Martan ruokalassa yhdessä muiden kanssa, pukeutuu vaatimattomiin asuihin ja matkustaa pikkuautoilla. Hän siis toimii aivan toisella tavoin kuin Vatikaanin monet aiemmat päämiehet. Franciscusta edeltävä paavi Benedictus XVI ei suinkaan kuollut, vaan jätti tehtävänsä korkeaan ikäänsä vedoten. Uuden paavin täytyi heti tarttua kirkkoa ravistelleisiin skandaaleihin ja lisäksi uudistaa sekä Vatikaanin hallinto että pankki. Franciscus onkin ryhtynyt laajamittaisiin uudistuksiin paavillisessa kuuriassa eli Pyhän istuimen keskushallinnossa, joka on katolisen kirkon vallankäytön keskus. Hänen tavoitteenaan on muokata ikiaikainen organisaatio sellaiseksi, että se pystyy palvelemaan tämän päivän maailmaa. Hänen tavoitteenaan on purkaa paavin ja Rooman keskusvaltaa ja antaa sitä paikallisille piispoille. Pahamaineisessa Vatikaanin pankissakin hän on pannut tuulemaan ja tuonut pankin toimintaan läpinäkyvyyttä. Paavin uudistuksilla on tukijoita, mutta myös voimakkaita vastustajia. Mihin tahansa organisaatioon liittyy muutosvastarintaa, ja kun kyse on Vatikaanin kuuriasta, muutosvastarinta on erityisen voimakasta. Tietyt kuurian jäsenet vastustavat Franciscuksen uudistuksia viimeiseen pisaraan asti. Vatikaanissa on tällä hetkellä aikamoisia sisäisiä jännitteitä ja taisteluita. Ohjelmassa käsitellään myös kahta merkittävää asiaa, jotka 1960-luvulla muuttivat katolista kirkkoa. Latinalaisessa Amerikassa syntyi tuolloin uusi innostava aate, Vapautuksen teologia. 60-luvulla Vatikaanissa puolestaan kokoontui toinen kirkolliskokous, joka toi mukanaan radikaaleja uudistuksia ikiaikaiseen kirkkoon. Katolinen kirkko alkoi mm. edistää ekumeniaa eli kristillisten kirkkojen yhteistyötä sekä etsiä yhteistä arvopohjaa muiden uskontojen kanssa. Messuissa otettiin käyttöön kansankieliä. Franciscus on kuitenkin ensimmäinen paavi, joka hallinnon osalta toteuttaa Vatikaanin toisen konsiilin tekemiä merkittäviä päätöksiä. Tässä Tiedeykkösessä ovat haastateltavina dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen sekä teologian tohtori Petra Kuivala; molemmat Helsingin yliopistosta. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuva: rudy k / Alamy / All Over Press

Suomalaiset teettävät innolla kaupallisia DNA-testejä rapakon takana, mutta miten erottaa humpuukitestit luotettavista? Miten löytyy tuntematon isä, jos äiti ei kerro kuka se on? Miten lapsena adoptoitu löytää biologiset vanhempansa entä löytyykö Suomesta vaihdokkaita, synnytyslaitoksella vaihtuneita vauvoja? Geneettinen sukututkimus voi löytää yllättäviä sisko- tai velipuolia, ja joku voi huomata, ettei isä olekaan biologinen isä. Lisäksi Usassa tehdyt testit tarjoavat monelle eskimo-perimää, mutta Tiedeykkönen menee monta sukupolvea pitemmälle Siperiaan, sillä Siperia opettaa. Geneettisiä sukujuuriaan kaivelemalla voi päätyä Aasiaan. Itä-Aasiasta periytyy mutaatio, joka tuottaa kuivaa korvavaikkua ja estää hienhajua. Sama mutaatio on yleinen japanilaisilla, intiaaneilla ja kiinalaisilla ja Suomestakin sitä löytyy. Suomalaisten muinaiset esiäidit vaelsivat jääkauden jälkeen läntistä reittiä ja esi-isät tulivat idästä. Väkeä on saapunut tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Ihmiset ovat vaeltaneet maasta toiseen iät ajat ja lapsia on tehty vähän väliä, joten etäsukulaisia voi löytyä vaikka mistä. Tutkittavaa riittää, mutta ennen testin tilaamista kannattaa miettiä, mitä haluaa tietää ja kestääkö pää, jos testi löytääkin vääriä sukulaisia. Testeistä ja tulosten tulkinnoista kertoo geneettisen sukututkimuksen asiantuntija Marja Pirttivaara. Toimittaja on Leena Mattila. (Kuva: All Over Press)

Tutkimusmatkaaja A.E.Nordenskiöld lähti 140 vuotta sitten Vega laivallaan etsimään Siperian rannikon kautta lyhyempää väylää Euroopasta Aasiaan. Hän onnistui ja purjehti ensimmäisenä Koillisväylän. Siperian rannikko on pitkä ja Vega juuttui syyskuussa 1878 jäihin kymmeneksi kuukaudeksi. Joulukin vietettiin jumissa paikallisten paimentolaisten avulla, ja Vega irtosi jäistä seuraavana kesänä. Matka oli rankka, mutta sen tieteelliset saavutukset kuittasivat kuitenkin vastoinkäymiset, totesi Adolf Erik myöhemmin. Vaikka oikotie Aasiaan löytyi jo 140 vuotta sitten, niin ilmaston lämpenemisestä huolimatta Koillisväylä on vaativa reitti. Arvaamattomat sää- ja jääolot tekevät siitä ja vielä hankalammasta Luoteisväylästä riskireittejä. Yllättäen Luoteisväylälle on seilannut risteilyaluksia Karibian mereltä. Maksukykyiset turistit hakevat elämyksiä jäävuorten seasta. Turisteja piisaa, vaikka Karibian luksusristeilijöillä ei ole minkään valtakunnan jääluokituista. Leena Mattila tapasi karttahistorioitsija Leena Miekkavaaran ja tutkimusprofessori Jari Haapalan arktisissa merkeissa. Kuva Annie Spratt/Unsplash

Vuonna 1241 mongolit hyökkäsivät Eurooppaan, mutta jo seuraavana vuonna he vetäytyivät takaisin Aasian perukoille. Keitä he oikein ovat, kysyivät eurooppalaiset, ja niin paavi kuin kuninkaatkin lähettivät Mongoliaan lähetystöjä ottamaan selvää mongoleista ja petaamaan rauhanomaisia suhteita heidän kanssaan. Paavin lähetystöä johtanut fransiskaaniveli Johannes de Plano Carpini sekä Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n lähetystöä johtanut fransiskaani Vilhelm Rubruk kirjoittivat matkoistaan kertomukset, joita Euroopassa innokkaasti luettiin ja siteerattiin. Itse matkan ja mongolikaanien kohtaamisten lisäksi he kertoivat tarkasti ja värikkäästi mongolien tavoista ja elämästä, ruoasta ja nomadiasumuksista. Läntisen keskiajan ehkä hienoimmat matkakertomukset olivat syntyneet. Helsingin yliopiston historian dosentti, FT Antti Ruotsala on tutkinut keskiajan eurooppalaisten matkoja Aasiaan sekä mongolien ja eurooppalaisten suhtautumista toisiinsa mm. näiden matkakertomusten pohjalta. Myös mongolien tapakulttuuri alkoholinkäyttöineen on ollut Ruotsalan tutkimuskohteena. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Plano Carpinin matkareitti on merkitty sinisellä “rautatieviivalla” ja Rubrukin reitti vihreällä viivalla. Kartta: Historical Atlas by William R. Shepherd, 1923 (yksityiskohta)

Jaakko Sorsa on asunut Hongkongissa yli 13 vuotta. Aasiaan hänet sai työ silloin vasta avattavassa pohjoismaisessa ravintolassa. Ympäristö on kokin kannalta hyvä: ruualla on tärkeä paikka arjessa. Vuosien työn ansiosta hänestä on tullut Hongkongissa tunnettu hahmo, josta on kirjoitettu jopa Financial Timesissä.

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti-sarjassa tarkastellaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa maailmaa mokien kautta ja ruoditaan joka kerta yksi ällistyttäviä älyttömyys historian uumenista. Tällä kertaa mm. pohditaan tekikö Kolumbus tahallisen vai tahattoman virheen kertoessaan lähtevänsä etsimään uutta merireittiä Kiinaan ja Intiaan. Historiankirjoista olemme lukeneet, että Kolumbus luuli kuolemaansa asti löytäneensä Aasian vaikka kyseessä oli Amerikka. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä koko totuus? Rahoituksen saadakseen Kolumbuksen täytyi perustella matkaa nimen omaa uuden läntisen reitin etsimisellä, joka korvaisi silkkitien Aasiaan. Faktoja tarkasteltaessa Kolumbuksella täytyi olla tiedossa matkan pituus ja kuitenkaan mm. hänen muonavarastonsa eivät olisi riittäneet Aasiaan asti. Kolumbus oli kokenut merenkävijä, joten hän ei voinut sortua näin amatöörimäiseen virheeseen. Minne Kolumbus oli siis purjehtimassa? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto kävi Helsingin yliopistossa tapaamassa Latinalaisen Amerikan tutkija professori Jussi Pakkasvirtaa. Onko erehdysekspertti löytänyt historiankirjoituksesta aukon?

Kreikassa vallitsee kriisikesän jälkeen syvä pettymys politiikkaan ja poliitikkoihin. Sunnuntaina maassa järjestetään jälleen uudet vaalit, mutta tiukat lainaehdot ovat sitoneet päättäjien kädet jo etukäteen. Uskovatko kreikkalaiset enää maansa tulevaisuuteen? Lisäksi käydään Filippiineillä katsomassa, kuinka yhä useampi asiakaspalvelualan työpaikka siirtyy Aasiaan. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Orestis Panagiotou / EPA.