Podcasts about feministisen

Pontuksen kuuluminen: Miksi entistä idolia vastaan on niin helppo kääntyä? Ensimmäinen selitys on transferenssista eli tunteensiirrosta seuraava isänmurha. Omat fantasiat projisoidaan ihannoituun kohteeseen, mistä seuraa myöhemmin tarve tuhota isähahmo, jotta voisi itsenäistyä. Hieman jalostuneempi selitys voisi olla kiitollisuudenvelan sietämättömyys, joka on tyypillistä erityisesti miehille. Kolmas, laajempi selitys on kulttuurinen vaatimus esittää itsensä valmiina, osaavana ja itseriittoisena, ilman vaikutteita tai menneisyyden noloa haparointia. Veikan kuuluminen: Flunssatunnelissa kuukauden viettäneenä tulee kysyneeksi, palaanko enää toimintakykyiseksi. Samalla huomaa, miten hauras on ihmisen kokemus “normaalista” toimintakyvystä. Pystyvyyteen tottuneiden ihmisten olisikin välillä hyvä vähän sairastaa ja tarkastella yhteiskuntaa vaihtelevan toimintakyvyn näkökulmasta. Pontuksen vaiva: Berghain on mahdollisesti viimeinen millenniaaliutopia, eksklusiivinen tila, johon kuuluu lupaus kielletyistä nautinnoista ja itsensä kadottamisesta. Se on Elon Muskista vapaa vyöhyke, johon jonottamista on ehdotettu metaforaksi koko nykytaidemaailmalle. Berghainin legendaarisuus liittyy myös siihen, että paikasta on vain vähän visuaalista “todistusta”: maine perustuu suulliseen legendan heittämiseen. Mitä tämä kertoo haluistamme laajemmin? Entä mitä tapahtuu intensiteetin jälkeen? Veikan vaiva: Queen of Fucking Everything -sarjaa on ylistetty, mutta miten luokka esitetään sarjassa? Erottuu kaksi luokan valottamisen tapaa. Ensimmäinen on kliseinen ja ulkoisiin tunnusmerkkeihin ripustautuva, toinen taas kuvaa ihmisten jatkuvaa seilaamista yhteiskunnallisista asemista toiseen, palkkatyöstä velkaan, mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen, yrittämiseen ja harmaaseen talouteen. Suositukset/jaksossa mainitut asiat Petollinen valo - ja Unohduksen Epidemia https://www.tanssintalo.fi/ohjelma/liisa-pentti-petollinen-valo-ja-unohduksen-epidemia Sponsoroidussa suosituksessa tanssiteos, joka käsittelee jatkuvan näkyvänä olemisen problematiikkaa. Miten piiloutua ja löytää yhteyksiä, kun kaikkialla vallitsee banaali näkyvän “totuus”? Ko:mi & Minna Records https://www.minnarecords.com/ Feministisen levy-yhtiön julkaisema levy on osa Sanna Komin suden ja ihmisen kanssaeloa käsitteelvää väitöskirjaa, mutta myös kamarimusiikista vaikutteita saanutta nättiä indietä. Hereillä mutta mihin hintaan - Nykytaiteen millenniaaliantologia https://www.khaospublishing.com/publications/hereilla-mutta-mihin-hintaan-nykytaiteen-millenniaaliantologia Kevyt kirja, joka avaa läpileikkaavasti suomalaisen nykytaideskenen kokemusta maailmasta ja taiteesta Anna Jensenin Wauhaus-arvio https://mustekala.info/siirtymisen-hetkia/ HS-juttu nuorten naisten asenteista https://www.hs.fi/feature/art-2000010856527.html Tilaa yhteistyökumppanimme Kansan uutiset ja lue jaksossa mainittu Noora Kotilaisen haastattelu militarismista: https://ku.fi/tilaa Tilaa lisäjaksot Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Italialaisen kauhutrillerin, giallon, mestari Dario Argento tunnetaan parhaiten vaikutusvaltaisista kauhuelokuvista Suspiria sekä Deep Red – Verenpunainen kauhu (Profondo Rosso). 1970-luvun puolessa välissä julkaistujen elokuvien myötä Argento nousi italialaisohjaajien kaanoniin Sergio Leonen ja Federico Fellinin rinnalle, ja on tehnyt aktiivisesti elokuvia tyylilleen uskollisesti aivan näihin päiviin saakka. Vastikään elokuvateatterilevitykseenkin Suomessa saanut dokumenttielokuva Dario Argento: Panico kertoo tämän kiinnostavan esteetikon ja piinallisen kauhukuvaston taitajan taustoista ja elämästä. Millainen elokuvantekijä ja henkilö näiden häiritsevän kiehtovien elokuvien takaa löytyy, ja mikä on ja tulee olemaan hänen elokuvien perintö? Vieraina kirjallisuuden tutkija sekä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanainen ja elokuviin erikoistunut toimittaja Lauri Lehtinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen saapui toistamiseen vieraakseni kevään vaalit tähtäimessä. Emilian kanssa keskustelimme mm. tasa-arvon kehityksestä, Suomen NATO-jäsenyyden ongelmallisuudesta, translaista, translapsista, feministisen puolueen positiosta ja mahdollisesta oikeistohallituksesta.

Yksi alkuvuoden odotetuimpia tv-sarjoja on palkitun Chernobyl-minisarjan tekijöiden uusi satsaus, jonka pääosaa esittää Pedro Pascal. Kyseessä dystooppiseen tulevaisuuteen sijoittuva zombiemaailmanlopun jälkeistä Amerikkaa kuvaava The Last of Us, joka pohjautuu samannimiseen menestyspelisarjaan. Kymmenen vuotta sitten julkaistu pelimaailma viljelee varsin perinteistä zombiekuvastoa, missä ihmisten keskinäinen dynamiikka tuhoutuneen maailmanjärjestyksen keskellä on itse zombiuhkaa tärkeämpi. Miten sarja onnistuu edukseen muista zombierymistelyistä? Miksi tällaisesta asetelmasta ponnistaville populaarikulttuurin tuotteille näyttää olevan jatkuvaa tilausta? Samaan asetelmaan pohjautuu myös George A. Romeron Night of the Living Dead -zombieklassikko, jonka julkaisusta on kulunut jo melkein 55 vuotta. Kulttuuriykkönen tutkii aihetta yhdessä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanaisen sekä Ylen Kulttuurikocktailin toimittaja Hannes Nissisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Miksi miehillä on keskimäärin korkeammat ansiot kuin naisilla? Kuinka paljon erot miesten ja naisten välillä johtuvat historiasta ja kulttuurista ja kuinka paljon nykyisestä TES-järjestelmästä? Kertooko palkkaus enemmän ammattien arvostuksesta vai kysynnän ja tarjonnan laeista? Miksi miehet hakeutuvat asiakeskeisille aloille ja naiset ihmiskeskeisille aloille? Studiossa vieraina Kokoomusnuorten aktiivi Mikael Vuorinen ja Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen. Jakso on nauhoitettu 28.7.2022. (00:00) Intro (00:28) Feministinen puolue (02:20) Feminismi ja palkkatasa-arvo (06:05) Kysyntä ja tarjonta (08:29) Palkankorotusten kustannukset (10:24) Hoitajien palkat (11:46) Ammattien arvostus Suomessa (15:59) Palkkaerot ja oikeudenmukaisuus (18:55) Työpäivien pituus ja tulospalkkiot (20:11) Freelancerit ja alustatalous (23:54) Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset (29:06) Työmarkkinapolitiikan arviointi (30:56) Miehet ja naiset eri aloilla (37:02) Naisten kasvanut osuus korkeakouluissa (39:31) Hoitovapaiden merkitys työurille (41:55) Poliittiset ratkaisuehdotukset (47:07) Loppuyhteenveto

Feministinen politiikka, feministinen kaupunkisuunnittelu. Feministinen koulutus, feministinen liikenne. Kuulostaa monimutkaiselta. Verisuonet poksahtavat ulos pääkopasta. Poliittinen kenttä ja vaikuttaja-skene ovat pullollaan väkeä, ketkä identifioivat itsensä feministeiksi. Mutta mitä feminismi ja feministinä eläminen tarkoittaa? Kuten kaikissa ismeissä, myös feminismissä piilee yksilön mahdollisuus soveltamisen. Jos variaatioita löytyy, kuka on määrittelemään oman visionsa oikeaksi? Onko mahdollista, että feminismistä on tullut henkilöbrändin markkinointikikka? Piritorin Studion vieraaksi saapui Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen. Emilian kanssa juttelimme mm. puolueen arvoista ja tavoitteistsa, feminismin roolista kärjistyneessä keskustelukulttuurissa sekä meissä kaikissa elävistä ennakkoluuloista.

Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.

Feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Aurora Lemma perkaa meille, millaisissa yhteyksissä etniset vähemmistöt mediassa esiintyvät. Miksi eri väestöryhmiin liittyviä ilmiöitä selitetään aina maahanmuuttotaustalla eikä pureuduta rakenteellisen syrjinnän seurauksiin? Puhumme myös siitä, miksi nainen nähdään yhä biologialleen alisteisena olentona. Ketkä jäävät ulkopuolelle, kun äitiys nähdään naiseuden korkeimpana olomuotona? Iso feministi vastaa kysymykseen siitä, onko töistä stressaantuminen sukupuolittunutta – ja jos on, miten tavasta pääsee eroon. Entä miksi mekkoon pukeutuva mies saa feministin sydämen sykkimään vähän kiivaammin? Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelmasarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

The Ulkopolitistin erikoisjaksossa presidentti Tarja Halonen kertoo näkemyksensä feministisen ulkopolitiikan merkityksestä, asemasta ja maineesta nyky-yhteiskunnassa. Presidentti Haloselle feministisessä ulkopolitiikassa on kyse ennen kaikkea laajasta turvallisuuskäsityksestä, jota suomalaisessa ulkopolitiikassa presidentin mukaan toteutetaan jo nyt: ”Me teemme sitä vähän niin kuin vaivihkaa, mutta ei tekisi pahaa, vaikka tässä suhteessa oltaisiin avoimempiakin”. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

Syntyvyys laskee Suomessa kovaa vauhtia. Onko Antti Rinteen taannoin esittämä ajatus synnytystalkoista kuolleena syntynyt idea? Perjantaina asiaa vauvakadosta syistä ja seurauksista. Studiossa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Jaakko Kiander. Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa puhutaan arvokkaasti Suomen arvoista, arvojohtajista ja arvottomista. Ohjelman moniarvoisessa ilmapiirissä ruoditaan ajan ilmiöitä, puheenaiheita ja kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Ohjelmassa kysytään, kuka oikein käsikirjoittaa Suomen suurta draamaa ja kuka kuittaa esityspalkkiot. Vieraina on tunnettuja ja tuntemattomia näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita.

Ensimmäisen jakson aiheena on poc-taustaisten oppilaiden kokemukset koulusta. Keskustelemassa ovat räppäri, kansalaisvaikuttaja Hassan Maikal, Feministisen puolueen varapuheenjohtaja ja aktivisti Pazilaiti Simayijiang sekä dj Hamza Al-Razzaq. Ohjelman ovat toteuttaneet Ruskeat Tytöt.

Mitä jos ei olisi taistelua? Mitä tehdään sitten kun kaikki on hyvin? Koreografi Sonya Lindfors ja toimittaja-kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim haluavat rohkaista ihmisiä unelmoimaan. KulttuuriCocktailissa unelmoidaan paremmasta maailmasta. Keskustelussa mukana myös Feministisen puolueen varapuheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang. Toimittajana Iida Rauhalammi. KORJAUS: Toisin kun haastattelussa mainitaan, alussa mainittu esittelyteksti ei ole peräisin We Should All Be Dreaming -teoksen tiedotteesta.

Tällä viikolla podcastimme vieraaksi saapui Feministisen puolueen ryhmän- ja puheenjohtaja Katju Aro. Valtuuston listalta keskustelemme mm. asumisen ja maankäytön ohjelmasta sekä Kalasataman tornien väreistä.

Feministinen taloustiede kyseenalaistaa perinteisen taloustieteen metodeja ja arvopohjaa. Taloustieteen pitäsi olla nykyistä monialaisempaa, jotta talouden kaikki osatekijät tulisivat näkyviksi. Esimerkiksi palkaton koti- tai hoivatyö ei näy missään talouden mittareissa, vaikka sillä on hyvin suuri merkitys kansantaloudelle. Näkymätön palkaton työ vääristää kuvaa julkisen sektorin kustannuksista. Vaikka palkaton työ olennainen osa yhteiskuntaa, se ei näy esimerkiksi bruttokansantuotteessa. Bruttokansantuote on ohjaa kuitenkin merkittävästi talouden kehitystä ja päätöksentekoa. Feministisen taloustieteijät kritisoivat myös sitä, että nykytalous tuottaa hoivavajetta. Julkisen talouden menot nähdään pelkästään ongelmallisina kustannuksina. Tämä ajattelu johtaa niin suuriin hoivapalvelujen leikkauksiin, että hoivan taso kärsii ja vajetta pitää paikata vapaaehtoistyöllä ja omaishoidolla. Kustannuksiksi pitäisi laskea myös inhimilliset kustannukset. koska nekin vaikuttavat kansantalouteen. .Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat tutkijatohtorit Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo.

Mihin feminististä politiikkaa tarvitaan, kun kaikki puolueet kannattavat tasa-arvoa? Miksei feministeille kelpaa markkinatalous? Miksi feministit ajavat vapautta rajoituksilla? Onko feminismi vasemmistolaista? Apusen vieraana Feministisen puolueen puheenjohtaja ja tuleva Helsingin kaupunginvaltuutettu Katju Aro. Ohjelman lopuksi molemmat keskustelijat tiivistivät 140 merkkiin feministisen sanoman. Kumman twiittaisit? Katju Aron twiitti: “Vapautta on oikeus toteuttaa itseään täysimittaisesti juuri sellaisena kuin...

Suomi on parlamentaarinen demokratia, ja eduskunta perustuu poliittisiin puolueisiin. Suurten yleispuolueiden lisäksi Suomessa on toiminut muun muassa kansallissosialistien, pienviljelijöiden, eläkeläisten, naisten ja köyhien puolueita. Uusimpia tulokkaita puoluekentässä ovat Suomen Eläinoikeuspuolue ja Feministipuolue. Vieläkö Suomessa on tilaa uusille puolueille? Mihin niitä tarvitaan? Miksi vanhat puolueet eivät aja kaikkien kansalaisryhmien asioita? Roman Schatzin vieraina ovat Suomen Eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja Saana-Maria Majatie ja Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro.