Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen

Ohjelmasarjan viimeisessä jaksossa mietimme, mitä kaikkea 2020-luvun vaihteessa on tapahtunut tasa-arvon kannalta. Mitä voimme juhlia, entä millaisia uhkakuvia on edessä? Juhlalähetyksen kunniaksi jaamme ohjelmamme vieraille eli ansioituneille ja inspiroiville feministisille maailmanparantajille liputuspäiviä, ruusuja, kultaa ja mirhamia. Lopuksi vetoamme vielä kerran feminismipiikkiä epäröiviin kansalaisiin ja summaamme, miksi ihmisen kannattaa tunnustaa tasa-arvoaatteen vaaleanpunaista väriä sukupuoleen, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Tämä on Naisasiatoimisto Kaartamon & Tapanaisen viimeinen jakso. Sarjaa on esitetty Yle Puheessa ja Yle Areenassa kolmen vuoden ajan.

Eräs hyvin vähäosainen ihmisryhmä jää helposti sivuun intersektionaalisen feminismin keskusteluissa: huumeita haitallisesti käyttävät ihmiset eli riippuvuussairaat. Siitäkin huolimatta, että monet käyttäjät ovat nuoria ja kuolevat nuorina, erityisesti jos ovat naisia. Miksi heitä halutaan rangaista sairaudestaan? Vieraamme, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on yksi harvoista terveysturvallisuuden asiantuntijanaisista, jotka johtavat koronaviruksen vastaisia toimia. Hän on myös yksi niistä harvoista asiantuntijanaisista, jotka saavat mediassa näkyvyyttä: miten sukupuoli on vaikuttanut siihen, millaisen työrauhan hän on saanut? Mietimme myös miten karkeasta puheesta on tullut normi, mutta raivoava feministi saa edelleen kärsiä sanktiot. Lopuksi Iso feministi vastaa kysymykseen, puhutaanko vihapuheesta liian neutraalissa sävyssä – pitäisikö puhua vain äärioikeiston vihapuheesta?

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo, miksi köyhyys on yksi niistä asioista, joiden takia ihmisoikeudet eivät toteudu kaikilla Suomessa. Entä onko Suomi tehnyt voitavansa edistääkseen ihmisoikeuksia globaalilla tasolla – esimerkiksi Afganistanissa? Puhumme myös normeista, jotka ovat usein näkymättömiä oletuksia, joilla suljemme erilaiset lauman ulkopuolelle. Onneksi taiteessa normeja tehdään nähtäviksi, jotta niitä päästään myös murtamaan. Mietimme myös, onko suuri kahtiajako koronarokotteiden suhteen oikeasti olemassa oleva asia? Entä miten voisimme puhua aiheesta ilman, että ystävyys- tai sukulaissuhteet ovat katkolla? Iso feministi puolestaan vastaa, onko olemassa suurta feministien salaliittoa.

Filosofi Elisa Aaltolan mukaan ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, ymmärrämmekö olevamme yksi eläinlaji muiden joukossa. Miten eläinten sorto ja seksismi liittyvät yhteen? Entä ovatko feministit ymmärtäneet, että eläinten sorto on on sidoksissa samaan patriarkaaliseen vallankäyttöön? Puhumme myös siitä, johtaako perhevapaauudistus onnellisempiin heteroperheisiin. Vai haluaako kotia hirmuhallitseva heteronainen edes jakaa prinssillensä puolta valtakunnastaan? Mietimme myös, kuinka aina tarvitaan aktivisteja, jotka uskaltavat mennä ajan henkeä vastaan. Iso feministi puolestaan vastaa, ovatko niin sanotut designvauvat uhka ihmisyydelle vai vain keino parantaa lapsettomien mahdollisuuksia saada lapsi.

Tänään puhumme taakasta, jota julkinen elämä yhteiskunnallisena vaikuttajana tuo. Kulttuurilobbari ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, miten mediakohut vaikuttivat hänen haluunsa osallistua. Entä onko poliittinen ilmapiiri muuttunut niin, että tilaa on tullut myös tunteille ja epätäydellisyydelle? Puhumme myös tulevaisuudesta, jota muokkaa teknologinen kehitys. Millaiseksi muodostuu maailma, jos esimerkiksi keinoälyä kehittävät vain miehet? Miksi teknologia-alan pioneerinaiset on unohdettu ja miehet kiilanneet muut pois tietokoneelta 1980-luvulta lähtien? Mietimme myös, miksi woken tai metoo-liikkeen kritisoijat ottavat esille aina räikeimmät ylilyönnit ja pitävät niitä edustavina esimerkkeinä aktivismista. Lopuksi Iso feministi kertoo, onko sivistynyt ja ystävällismielinen ero taas vain yksi osa menestyneen keskiluokkaisen elämäntavan performointia.

Angela Merkel on hallinnut maailmanpolitiikkaa vuosikausia. Mikä on väistyvän liittokanslerin merkitys tasa-arvon kannalta? Onko hän feministinen sankari vai vain yksi valtaapitävä housupuku toisten housupukujen joukossa? Vieraamme, Helsingin Sanomien Saksan-kirjeenvaihtajana työskennellyt Tiina Rajamäki kertoo. Puhumme myös seksuaalikasvatuksesta. Kuinka erilaisia ihmisiä huomioivaa se on nykypäivänä? Vai lähdetäänkö yhä siitä 1970–80-lukulaisesta ajatuksesta, että on vain heterotyttöjä ja heteropoikia, ja pojilla on niitä haluja, joita tyttöjen pitää varoa? Puhumme myös siitä, olemmeko pandemia-ajan eristäytymisen vuoksi luisumassa kohti konservatiivisempaa maailmaa. Lopuksi Iso Feministi kertoo, miksi niin moni nainen on viime vuosina saanut autismikirjon diagnoosin.

Puhumme woke-keskustelusta, jota on Yhdysvaltojen ja Englannin lisäksi alettu käydä myös Suomessa. Miksi toisten vastuuttaminen syrjivistä kommenteista on joidenkin mielestä turhaa kyttäämistä? Vieraamme, Jäbät ja tunteet -podcastin Nosh A Lody kertoo, millaisia miehen malleja hänellä on ollut. Miten kongolainen perhe on vaikuttanut siihen, millainen poika, isä, kumppani ja ystävä hänestä on kasvanut? Mietimme myös, miten nykykauhussa pääsevät ääneen naisten ja mustien kokemat kärsimykset ilman että niillä herkutellaan. Ja lopuksi suuri ja mahtava feministi kertoo, mitä transoikeuksiin liittyvässä keskustelussa usein ymmärretään väärin.

Suomessa pohditaan paraikaa sijaissynnyttämisen sallimista hyvin monimuotoisillekin perheille. Mutta miksi sijaissynnyttäjän saama palkkio nähdään edelleen moraalittomana? Millaisia eettisiä keskusteluja lapsen oikeuksista, perhesuhteista ja sijaissynnyttäjän asemasta pitäisi käydä? Tutkijatohtori Tiia Sudenkaarne kertoo. Puhumme myös lastensuojelusta. Miksi siitä on tullut meille peikko, jota pitää välttää viimeiseen asti? Tulisiko lastensuojelusta pienempi häpeä, jos näkisimme sen enemmän avunantona ja huolehtimisena kuin kyttäämisenä ja puuttumisena? Mietimme myös sitä, kuinka julkisessa puheessa osataan nykyisin piilottaa läskifobia ihan uudenlaisiin kiertoilmauksiin.

Miltä tyttärestä tuntuu, kun isä katoaa pulloon, ja miten alkoholisti-isä vaikuttaa omiin ihmissuhteisiin? Kuinka kannattaa kohdata riippuvuussuhteessa oleva läheinen, ja miten huolehtia oman tuskan purkamisesta? Tietokirjailija, isänsä alkoholille menettänyt Johanna Pohjola kertoo. Mietimme myös, mitä on sukupuolisensitiivinen tai sukupuoli-inklusiivinen tai sukupuolifluidi ajattelu. Muotimaailmassa puretaan jo mukavasti kaksinapaista sukupuoliajattelua, mutta miten tätä asetelmaa ajatellaan uusiksi kouluissa ja kasvatuksessa? Olisiko 2020-luku jo aika uudelle sensitiivisyydelle muutenkin – miten osaisimme kuunnella, oppia ja ymmärtää toistemme kokemuksia paremmin?

Ohjaaja Suvi West kertoo, millaista on Suomen valtion harjoittama kolonisaatio tänä päivänä Saamenmaalla. Parantaako juuri asetettu totuus- ja sovintokomissio saamelaisten asemaa? Entä millaista on, kun vähemmistöön kuuluvana joutuu aktivistiksi vastoin tahtoaan? Puhumme myös siitä, miksi aikuisten pitäisi ottaa mallia lapsilta – esimerkiksi futiskatsomossa. Mistä kertoo kannattajakulttuuri, jossa häviäjälle buuataan? Entä miksi vanhempia sukupolvia närästää, kun nuoremmat osaavat vaatia ja vetää rajoja. Lopuksi suuri feministi vastaa kysymykseen siitä, löytyykö myös sateenkaaren päästä metoo-liikehdintää.

Suomessa keskustellaan jälleen kulttuurisesta omimisesta. Monimuotoisuusasiantuntija Jasmin Assulin avaa kulttuurisen hyväksikäytön ja lainaamisen eroa. Auttaisiko aiheen ymmärtämistä, jos ihmisten lähipiirissä olisi enemmän erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Puhumme myös tyttöjen pahoinvoinnista. Miksi myytti nopeasti kypsyvistä tytöistä on niin sitkeä? Onko aikainen vastuuttaminen syynä myös siihen, että tytöt uupuvat ja ahdistuvat? Mietimme myös, miksi aikuisten on joskus vaikea määritellä rajojaan parisuhteiden sisällä. Miksi seksiin myönnytään, vaikka ei haluaisi? Iso ja näyttävä feministi puolestaan vastaa kysymykseen siitä, miksi keski-ikäinen nainen ei saa vilauttaa rintavakoa edes videopalaverissa.

Elokapina-liikkeen aktivisti ja kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila kertoo, miksi ilmastonmuutoksen vastainen taistelu herättää niin paljon vihaa. Miksi tarvitaan kansalaistottelemattomuutta, jotta ilmastokriisi otetaan tosissaan? Perkaamme feministisen diskurssianalyysin keinoin, millainen naiskuva elokuvaohjaaja Renny Harlinin tuoreesta elämäkerrasta välittyy. Puhumme myös siitä, millaiseen ratkaisuun feministi voi päätyä Halloween-asua pohtiessaan. Suuri ja pörheä feministi vastaa lopuksi kysymykseen, miksi kuukautiskivuista kärsivä henkilö pyytää töistä sairauslomaa migreenin eikä menkkojen takia.

Eheytyshoitojen kriminalisointia ajavan kansalaisaloitteen alullepanija Perttu Jussila kertoo, millaisissa yhteisöissä eheytystä harjoitetaan. Miten eheytysyritykset vaikuttavat yksilöön? Muuttaako lainmuutos laajemmin homofobisia asenteita? Tutkimme myös syväväärennösten masentavaa maailmaa. Miksi deepfake-videoista keskustellaan vain poliittisena uhkatekijänä, vaikka uhka on jo todellisuutta naisille, jotka ovat joutuneet tahdonvastaisiin pornovideoihin. Mietimme myös, mistä kertoo Yhdysvaltojen tyttöpomo- eli girlboss-ilmiö, jonka voittokulku jäi niin lyhytikäiseksi. Suuri feministi kertoo, miten kertoa karvaisilla säärillään olevansa mukana karvavallankumouksessa – eikä elämänhallintakurssin tarpeessa.

Feministi-ekonomisti Anni Marttinen kertoo, joko harmaapukuiset miehet joutuvat antamaan tilaa muillekin talouskeskusteluissa. Miten feministinen talous haastaa uusliberaalin, jatkuvan kasvun ajattelun? Voisiko palkaton hoivatyö näkyä talousmittareissakin? Puhumme myös siitä, olemmeko itse syypäitä, jos emme usko itseemme ja osaamisemme. Vai johtuvatko monia vaivaavat huijariajatukset nykyisestä työelämästä? Mietimme myös, mitä tehdä, kun 1980-luku soittaa ja marssittaa estradeille housuttomia naisia. Entä mitä tunnetta pitäisi tuntea, kun kuulee, että naisten šakin pääsponsorina on implanttifirma? Iso feministi vastaa.

Digitaalinen väkivalta pelottaa, haavoittaa ja vaientaa – sekä rapauttaa luottamusta oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Naisten linjan Turvaverkko-hankkeen hankepäällikkö Louna Hakkarainen kertoo, millaisia seurauksia verkkohäirinnällä ja digitaalisella lähisuhdeväkivallalla on sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Puhumme myös ikivanhasta netti-ilmiöstä eli vinkkuäideistä. Ovatko winemom-meemit kapinaa luutuneita äidin rooleja kohtaan vai normalisoivatko ne ajatusta siitä, että vanhemmuutta jaksaa vain viinin voimalla? Puhumme myös siitä, miksi monimuotoisuus on niin hitaasti alettu ottaa tosissaan tosi-tv-sarjoissa, ja lopuksi iso feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi eheytyshoitoja ei voi panna ihan vain uskonnonvapauden piikkiin.

2020-luvulla kysymys ei enää ole, voiko nainen olla hauska, vaan saako valkoiselle heteromiehelle nauraa. Somekoomikko Eve Kulmala kertoo, onko isoilla komedialavoilla jo tilaa myös naisille ja vähemmistöille. Kuka määrittelee, mikä on hauskaa? Aborttisota on taas leimahtanut Yhdysvalloissa ilmiliekkeihin, vaikka muualla maailmassa – kuten Latinalaisessa Amerikassa – naisten kehollista itsemääräämisoikeutta on vuosien varrella laajennettu. Mitä raskaudenkeskeytyksen kriminalisointi kertoo kyseisestä yhteiskunnassa? Muistutamme, että feministiutopian karkkilaarilla on erityinen paikka miehille, jotka puolustavat naisten ja muiden ihmisoikeuksia. Suuri ja mahtava Feministi taas pohtii, mikä on aseksuaalien asema nykyisessä pari- ja monisuhdekeskustelussa.

Heterojen välisen rakkauden ongelmista ja valta-asetelmista on riittänyt paljon porua. Kirjailija Tuuve Aro kertoo, mikä sateenkaari-ihmisen näkökulmasta heterorakkaudessa mättää. Mitä on vähemmistöriemu, ja miten se säteilee myös ihmissuhteisiin? Mietimme myös, miksi naisia on huijattu tympeisiin rooleihin romanttisen rakkauden varjolla – ja miksi viimeisin pyramidihuijaus tehdään yksilön voimaantumista tukevan feminismin nimissä. Iloitsemme myös siitä, ettei aknea enää hävetä somessa tai tv-sarjoissa. Iso feministi vastaa kysymykseen, mitä feministitäti voi tehdä, kun veljen vaimo haluaa kieltää pojaltaan pinkit vaatteet.

Arkkitehti Jenni Reuter kertoo, miten suunnittelussa voidaan satsata turvallisiin tiloihin, jotka tekevät kaikkien olon tervetulleeksi. Miten naiset ja muut ovat muuttaneet miesvaltaista arkkitehtuurikulttuuria? Puhumme myös naisvaarasta, josta meitä on peloteltu siitä lähtien, kun Suomi sai ensimmäisen naisministerinsä. Miksi eri alojen naisistumisen uskotaan vähentävän sekä alan arvostusta että palkkausta? Mietimme myös, miksi niin usein naiset pyytelevät anteeksi asioita, joista saisi kantaa vastuun aivan toiset tahot. Suuri feministi vastaa, onko oikein, että brittihoviin viittaavassa sarjassa seikkailee musta herttua representaation nimissä.

Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien ja vauvojen terveyden vaarantava ilmiö vapaasynnytys? Miten taataan, ettei tällainen ilmiö saa sijaa meillä? Iso feministi puolestaan kertoo, miksi mikään pseudotieteellinen terveysuskomus ei ole toista vaarattomampi.

Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on tärkeää haaveilla feminististä utopioista – ja voisivatko ne olla joskus muutakin kuin utopioita? Suuri feministi kertoo, mitä kuuluu kurdien rakentamalle Rojavan itsehallinto- ja demokratiakokeilulle, jota on kutsuttu myös feministiseksi utopiaksi.

Tutkija ja psykologi Marja Kokkonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia urheilun maailmassa. Mitä transkeskustelu kertoo yhdenvertaisuuden toteutumisesta urheilussa? Miksi jo koululiikunta aiheuttaa niin monessa ahdistusta ja yksinäisyyttä? Pohdimme myös, miksi syrjintä naamioidaan niin usein huolipuheeksi. Naisia on yritetty pitää ulkona kilpaurheilusta vetoamalla milloin kohtuun, milloin rintoihin. Keskustelemme myös siitä, miksi musiikkialan #metoo leimahti ilmoille vasta nyt. Miksi seksuaalinen häirintä on saanut kukoistaa vallan väärinkäyttöä vastustavissa alakulttuureissa? Iso feministi kertoo lopuksi, miksi transfobia kukkii myös valosta ja rakkaudesta ammentavissa hyvinvointiyhteisöissä.

Kirjailija ja näyttelijä Jani Toivola kertoo, miten pelko kahlitsee miehiä olemasta sitä mitä haluaisivat. Ovatko maskuliinisuuden tiukat säännöt jo miesten kasvavan tunnepuheen mukana väistymässä? Mitä pitäisi muuttua, jotta hoiva nähtäisiin ihmisyyteen eikä sukupuoleen kuuluvaksi? Kesän kunniaksi feministit vääntävät suupielet ylöspäin vaikka väkisin, eli puhumme siitä, mikä kaikki on mennyt parempaan suuntaan pandemiavuoden aikana. Mietimme myös, onko nyt meneillään metoon toinen aalto ja mitä se tarkoittaa. Iso feministi vastaa kysymykseen, miksi moottoripyörän päällä naisen paikka on miehen takana.

Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth kertoo, miten ihmiskaupan uhreja pyritään uuden toimintaohjelman myötä auttamaan. Aletaanko meillä tunnistaa myös paremmin seksikauppaan liittyvä ihmiskauppa? Entä miten on mahdollista, että yhä useampi nainen saa lapsen yli nelikymppisenä, vaikka joka paikassa toitotetaan, että viimeinen munasolu sammuttaa kohdusta valot naisen ollessa 35-vuotias? Puhumme myös siitä, kaventaako palkka-avoimuus sukupuolten välistä palkkakuilua, ja lopuksi Iso feministi vastaa, miksi nuoret pojat ahdistelevat aikuisia naisia niin kuin metoosta tai seksuaalikasvatuksesta ei olisi koskaan kuultukaan.

Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Hirvonen kertoo, miksi toimittajan työ on naiselle niin yksinäinen ja vaarallinen ammatti. Hirvonen sai aikoinaan kokea, kuinka kapea tila nuorella naistoimittajalla on käsitellä teemoja, joista haluttaisiin mieluummin vaiettavan. Miksi naisen kunnia on niin suojaton? Miten vihapuhe uhkaa sananvapautta? Puhumme myös nenistä: Miksi nainen ei saa olla kunnon klyyvarista ylpeä vaan se varjostaa paitsi naamaa myös koko elämää? Onko isonenäisyys tapa ottaa tilaa patriarkaatissa? Mietimme myös, missä vaiheessa ylioppilaskirjoituksista tuli nuoren kelvollisuuden ja kehumisen mitta, ja lopuksi Iso feministi kertoo, miksi aikuiset miehet pelkäävät edelleen tyttöbakteereja.

Vieraaksemme saapuu dosentti Tiina Mahlamäki, joka kertoo sukupuolen merkityksestä esoterian eri perinteissä. Millaisia rooleja naisilla on ollut salatieteen vaalijoina? Miksi esoteriaan on usein liittynyt myös naisviha? Ja miten ihmeessä uushenkisyys toimii joillekin porttina rokotevastaisiin salaliittopiireihin? Puhumme myös lemmestä vanhemman naisen ja nuoremman miehen välillä. Miksi yhden normin rikkominen voi tehdä ison ikäeron parisuhteesta tasa-arvoisemman? Mietimme myös sitä, miksi herrasmies auttaa naisen takin päälle mutta ei pydähdy auttamaan kanssaveljeään kauppakassien kanssa. Isolta Feministiltä kysytään lopuksi, miksi heteroja ja homoja kohdellaan eriarvoisesti verenluovuttajina.

Kirjailija Tiina Tuppurainen kertoo, mitä lgbtq-kirjallisuus oikeastaan tarkoittaa. Miksi on yhä tarpeen korostaa, että kirjan henkilöt tai kirjailija edustavat seksuaalivähemmistöä? Entä saako hetero kirjoittaa sateenkaari-ihmisistä? Kesähääkausi lähenee, ja sitä myöten lähtee taas monelta naiselta sukunimi vaihtoon. Miksi reilusti yli puolet heteronaisista ottaa yhä miehensä nimen? Entä miksi niille, joille on itsestään selvää pitää oma nimi, on silti luontevaa antaa lapsilleen isän sukunimi? Pohdimme myös sitä, pitäisikö etuoikeushyrrä saada sarjatuotantoon ja jokaisen kodin sohvapöydälle. Suuri ja mahtava remppaifeministi vastaa, miksi nainen ja vasara on yhä jotain, josta täytyy raportoida välittömästi somessa.

Isyyttä tutkinut Petteri Eerola kertoo, millainen on hyvän isän normi nykyään. Miksi silti niin moni isä jättää käyttämättä perhevapaita? Miksi isien puhe kielteisistä tunteistaan on avain myös poikakulttuurin pehmenemisessä? Kenen isyydestä tai isyystoiveista emme vielä puhu? Pandemiavuosi on vienyt monelta naisilta innon meikkaamiseen ja itsensä puleeraamiseen. Johtaako tauko pysyvään muutokseen vai kasvavat ulkonäköpaineet, kun sosiaalinen elämä taas palautuu ennalleen? Iloitsemme siitä, että koronarokotteiden turvallisuudesta raskaana oleville tulee koko ajan lisää tietoa. Suuri feministi vastaa, miksi äiti ei pääse järkeilemällä eroon vanhemmuuden suorituspaineista.

Koronapandemia on lisännyt aasialaistaustaisiin naisiin kohdistuvaa rasismia. Kirjoittaja Vy Tram kertoo, miten stereotypiat ja rakenteet pitävät syrjintää yllä. Entä miten kuormittava on mielikuva ahkerasta mallivähemmistöstä? Puhumme myös siitä, kuinka feministiäiti tuntee epätoivoa toksisen poikakulttuurin takia. Miten saisimme luotua kiltteyttä korostaa boy poweria? Pohdimme myös ehkäisyn epätasa-arvoa sekä meillä Suomessa että globaalisti. Suuri feministi vastaa kysymykseen, mitä tehdä, jos lääkärintutkimus jättää epämukavan olo.

Opiskelija Zaida Söderström kertoo, miten uusliberalismi ja uushenkisyys näkyvät yksilön voimaantumista korostavassa feminismissä. Onko bosslady-feminismi houkuttelevampaa kuin intersektionaalinen feminismi? Tunnetaanko nuorten feministien joukossa solidaarisuutta mieluummin muita kuin menestyviä naisia kohtaan? Puhumme myös siitä, miksi Englannissa mellastavat itseään feministeiksi kutsuvat naiset, jotka vastustavat transihmisten oikeuksia. Miksi terfit ovat saaneet uutta puhtia maailman rakastetuimmalta lastenkirjailijalta? Entä miksi plusmuotia mainostavat niin sanotusti normaalikokoiset naiset ja mihin me edelleen tarvitsemme erikseen nimettyä plusmuotia? Lopuksi kroonisesta kevätallergiasta kärsivä feministi kertoo, mitä tapahtuisi jos kanavoisimme koirankakkaraivomme patriarkaatin purkamiseen.

Erikoisasiantuntia ja terveydenhuollon ammattilainen Sirkka Perttu on tehnyt koko pitkän uransa töitä, jotta miesten naisiin kohdistama väkivalta tulisi näkyväksi. Miksi erityisesti vanhojen naisten kohtaama väkivalta jää piiloon ja uhrit ilman apua? Puhumme myös siitä, miksi sukupolvien välinen kiistely nakertaa hyvinvointivaltion perusteita. Pullamössö- ja boomer-nimittelyn sijaan meidän pitäisi puhua siitä, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Mietimme myös, miksi jotkut miehet säntäävät miettimättä puolustamaan toista miestä, jos tämän syrjiviä kommentteja kyseenalaistetaan. Kannattaisiko ensin kuunnella muita ja oppia? Suuri ja väsynyt feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi vähättelemme sanoilla häijyjä tekoja.

Miten nuoret kestävät pandemia-ajan ja millaisia vaurioita se heihin jättää? Entä miten ilmastokriisi vaikuttaa nuorten kykyyn unelmoida? Vieraamme, aktivisti Ajak Majok kertoo, miten pidetään huolta siitä, että hyvinvointia riittää myös tuleville sukupolville. Puhumme myös siitä, miksi skeptismi-liikkeessä puolustetaan tiedettä ja kriittistä ajattelua stereotyyppisillä sukupuolirooleilla. Onko mies aina järkiolento ja nainen höynäytettävä hupakko? Mietimme myös, miksi meikkaamiseen satsaaminen herättää edelleen niin paljon tunteita, jopa häpeää. Lopuksi Iso Feministi pohtii, mikä on opetus, kun avoin suhde ei toiminutkaan.

Tutkija Johanna Pohtinen kertoo, mitä on kinky seksuaalisuus. Miksi alistuminen ja satuttava seksi viehättävät myös naisia, jotka haluavat eroon yhteiskunnan valtasuhteista? Miksi kinkyilyssä korostuu suostumuksen merkitys? Puhumme myös siitä, onko hyvä sisko -verkostoista hyötyä naisille työelämän ja uran kannalta. Mitä naisverkostot oikeastaan tarjoavat, ja keitä ne sulkevat ulos? Kerromme myös, miksi on aika närkästyä toislajisten naaraiden puolesta – tässä tapauksessa lintujen, joiden laulu on ornitologiassa sivuutettu. Lopuksi Iso Feministi kertoo, pääsikö pääministerimme Time-lehden kanteen vain, koska on nuori nainen vai oliko taustalla muitakin ansioita.

Sinkkukirjailija Tarja Virolainen kertoo, miksi tyytyväinen, yksin elävä nainen herättää kummastusta. Miksi sinkkuus katsotaan vain välivaiheeksi, vaikka moni nainen voi olla onnellisempi ja tasapainoisempi ilman parisuhdetta? Perkaamme myös feministisen diskurssianalyysin keinoin erään hyvinvointivalmentajan televisiossa esittämät naisvihamieliset kommentit. Miten esimerkiksi naisten yhteistyön halveksiminen kertoo laajemmin yhteiskunnan asenteista? Puhumme myös pelon maantieteestä. Miksi juuri naisten pitää aina rajoittaa vapauttaan, jotta he olisivat turvassa? Suuri feministi taas vastaa kuulijan kysymykseen siitä, miksi feministit hienostelevat.

Miksi juhlimme monimuotoisuutta luonnossa, mutta ihmisen täytyy aina mahtua kahteen kategoriaan, mieheksi tai naiseksi? Intersukupuolisten ihmisoikeudet Isio ry:n puheenjohtaja Kaisli Syrjänen kertoo, miten intersukupuolisuutta on aina pidetty häiriötilana ja pyritty korjaamaan lääketieteellisillä hoidoilla – vaikka terveydellistä syytä siihen ei olisi. Puhumme myös siitä, millaista kierrosta naisviha tuo poliittisten johtajien arvosteluun ja pohdimme, mistä oikeasti kertoo tutkimus, jonka mukaan teinityttöjen vanhemmat eroavat useammin. Iso feministi puolestaan vastaa siihen, miksi naisparit herättävät joissakin heteromiehissä himoa ja vihaa.

Laura Kankaala on yksi harvoista naispuolisista hakkereista, ja hän on auttanut muun muassa Vastaamon tietomurron uhreja. Miten netistä saadaan kaikille turvallinen tila toimia ja tuoda ääntään kuuluviin? Entä miksi Kankaala opiskeli ensin sairaanhoitajaksi, vaikka oli ollut lapsesta asti kiinnostunut tietokoneista? Puhumme myös siitä, miksi kiintiöitä vastustetaan edelleen samoilla argumenteilla kuin 20 vuotta sitten. Mutta ovatko sukupuolikiintiöt jo ajastaan jäljessä? Monimuotoisuus tarkoittaa paljon muutakin kuin sukupuolta – esimerkiksi ikää, etnistä taustaa ja vammaisuutta. Entä miksi nainen voimaantuu saadessaan porttikiellon kampaajalle? Suuri feministi puolestaan kertoo, mitä ajatella siitä, että poliitikkonaiset viestivät somessa selfie-kuvilla.

Vapaaehtoisesti lapsettomat ry:n puheenjohtaja Soile Rajamäki kertoo, miksi nainen, joka ei halua äidiksi, joutuu selittelemään valintaansa. Miltä tuntuu, kun julkisessa puheessa, perhepiirissä tai lääkärissä ei kunnioiteta naisen omaa valintaa. Pohdimme myös suostumuksen käsitettä ihmisten välisissä seksuaalisissa suhteissa. Miksi suostumuksellinen seksi on niin monimutkainen käsite, varsinkin jos kyseessä on nuoren ja hyvin paljon vanhemman ihmisen välinen suhde? Puhumme myös siitä, miksi jokainen vanhemmuutta ja kasvattamista käsittelevä uutinen pitää kohdata terveen epäluuloisesti. Lopuksi iso ja kroonisesti vihainen feministi kertoo, miksi niin moni nainen purskahtaa vihaistuksissaan itkuun.

Tuore Britney Spears -dokumentti näytti karulla tavalla siitä, miten pakkomielteisesti naisen neitsyyteen suhtaudutaan. Miksi neitsyys-käsite pitäisi unohtaa kokonaan ja puhua mieluummin erilaisista ekoista kerroista? Toimittaja ja Kiinan-kirjeenvaihtajana työskennellyt Katriina Pajari kertoo, onko feminismillä ja #metoolla mahdollisuuksia Kiinassa. Miten aktivistit kiertävät verkkovalvontaa, entä mitä suomalaisfeministi voi Aasiassa oppia? Puhumme myös whataboutismista ja siitä, miksi niin monen tasa-arvoongelman eteen kiilataan aina tärkeämpi epäkohta. Iso feministi taas vastaa kysymykseen, miten lopettaa pelosta johtuva miesten stereotyypittely, kun huolelle on kuitenkin perustansa.

Bonusvanhemmuuteen liittyy monella naisella hyvin ristiriitaisia tunteita. Uusperheasiantuntija ja bonusäiti Taru Meritie kertoo, miksi miesten on helpompi ottaa omanlainen roolinsa bonusisänä. Entä miten äitimyytti pitää bonusäidin etäällä lapsista? Pohdimme tänään, millaisia etuoikeuksia lankeaa valkoiselle heteromiehelle kuin itsestään. Miksi miesnormia on niin vaikea tunnistaa? Miten mies voisi itse raivata tietä naisten ja muiden äänille ja kokemuksille? Puhumme myös siitä, miksi mediassa ei taustoiteta naisvihaa ja vähemmistöjen sortoa koskevia uutisia paremmin. Otetaanko syrjintä annettuna asiantilana?

Palvelualojen ammattiliiton Pamin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä kertoo, millaista häirintää asiakaspalvelussa työskentelevät kohtaavat. Otetaanko häirintä jo vakavasti vai onko asiakas edelleen aina oikeassa? Miten tunnistaa harmaalla alueella liikkuva vallankäyttö? Mietimme, miksi suomalaiset äidit ovat maailman seitsemänneksi uupuneimpia. Uskallammeko vieläkään puhua tarpeeksi rehellisesti siitä, mikä lapsiarjessa väsyttää? Puhumme myös siitä, miten hauskoilla ja kekseliäillä tavoilla naiset ja nuoret puolustavat netissä ihmisoikeuksia. Lopuksi iso feministi vastaa kysymykseen, miksi mustat naiset kuolevat maailmalla useammin synnytyksiin.

Tietokirjailija Maria Pettersson kertoo, mitä voimme oppia historiallisilta naisilta. Mistä kertoo se, että naisia on aina suitsittu samalla tavalla? Entä miten normit estävät nykynaisia toteuttamasta intohimojaan? Pohdimme, miksi perinteisistä perhearvoista on tullut niin vaarallinen sanapari. Miksi yhä puhumme perheistä niin kuin ne olisivat aina olleet samanlaisia ja muuttumattomia. Miten perhearvot voisi päivittää vastaamaan nykypäivän perheiden todellisuutta? Mietimme myös, miksi Yhdysvaltain entisen presidentin väistyminen aiheuttaa feministissä ristiriitaisia tunteita. Suuri ja nautinnonhaluinen feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi seksistä puhutaan aina yhdyntäkeskeisesti.

Kansanedustaja Veronika Honkasalo kertoo, miksi on tärkeää puhua vihapuheen ja äärioikeistolaisuuden sukupuolesta. Naiset ovat edelleen aliedustettuina kunnallisvaaleissa – onko syynä koventuva vihapuhe vai vaikeus sovittaa valtuustotyö muuhun elämään? Puhumme myös siitä, miksi julkisessa koronakeskustelussa ei näy yksi valtava joukko ihmisiä, jolle rokote ei ole yksinkertainen asia – odottavat tai imettävät äidit. Miksi raskaana olevia ei edelleenkään huomioida lääketutkimuksessa? Mietimme myös, ovatko uupuneet tietotyöläiset alkaneet pitää menestymispainetta ja uranousua vastenmielisenä. Lopuksi suuri ja uhrautuva feministi kertoo, mitä eroa on uhrilla ja uhriutumisella.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoo, miten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon vastainen retoriikka on valtavirtaistunut EU-politiikassa. Miksi naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien vastustaminen on laitaoikeiston poliittisen ideologian ytimessä? Miten Euroopan unionissa taistellaan tätä kehitystä vastaan? Puhumme myös siitä, miksi lihava nainen lehden kannessa tai kehopositiivisuusliike nostattavat aina moraalisen paniikin? Miksi lihavien moralisointi huolipuheen varjolla on yhä yleisesti hyväksyttyä? Puhumme myös siitä, miksi naisia – vaimoja ja tyttäriä – vastuutetaan lähipiirinsä miesten toiminnasta. Iso feministi karauttaa kertomaan, miksi naiset kokevat oikeudekseen arvostella miesten mahoja tai hiustenlähtöä.

Kirjailija Eveliina Talvitie kertoo, miksi sanaparista vanha nainen on tullut rienausta. Miten luoda maailma, jossa naisen arvo ei vähene hänen vanhetessaan? Miten voisimme katsoa omaa ja muiden naisten vanhenemista armollisemmin? Äärioikeiston uhka nousee niin meillä kuin maailmallakin. Miksi on tärkeää huomata netin manosfäärin eli naisvihamieleisten ryhmittymien ja äärioikeiston maailmankuvien yhtäläisyys? Olisiko jo aika nähdä sukupuoleen kohdistuvat väkivaltaiskut terrorismina? Puhumme myös siitä, miten sisäistetyn naisvihan huomaaminen itsessään on askel parempaan maailmaan. Entä miksi lapsetonta opettajanaista lohdutetaan, että oppilaat ovat hänen lapsiaan? Iso feministi vastaa.

Latinalaisessa Amerikassa on meneillään vallankumous, josta me emme ole Suomessa juuri kuulleet. Runoilija Roxana Crisologo Correa kertoo, miten feministinen liikehdintä muuttaa hänen synnyinmaataan Perua ja muuta Latinalaista Amerikkaa. Entä miltä näyttää naisen asema hänen nykyisessä kotimaassaan Suomessa? Vuoden 2020 paras uutinen oli eittämättä koronarokotteen valmistuminen. Mutta mitä ajatella siitä, että rokotekriittisyys tai -epäröinti lisääntyy etenkin naisten keskuudessa? Muutakin hyvää kansainvälisenä kriisivuotena tapahtui. Listaamme vuoden hyvät uutiset, joita kannattaa muistella, jos usko on koetuksella. Kitkerä feministi taas kertoo, miksi huhut miesten e-pilleristä ovat suuresti liioiteltuja. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02

Taiteilija ja kirjailija Meiju Niskala kertoo, miltä maailmanlaajuinen kriisivuosi tuntuu sellaisesta, jolle kärsimys on ollut osa elämää jo pitkään. Miksi uskomme, että vain kärsimyksestä vapaa elämä on onnistunut? Entä mistä ammentaa leikkimieltä, jos on aikuistuttuaan unohtanut leikin? Puhumme myös siitä, miksi kiltteys mielletään passiiviseksi muiden palvelemiseksi. Eikö kiltteyden pitäisi tarkoittaa pelotonta myötätuntoa itseä ja muita kohtaan – ilman että saa kynnysmaton tai hankalan naisen roolia. Mietimme myös, onko poikkeusvuosi mahdollisuus panna joulun sukupuolittunut työtaakka ja keskiluokkaiset käytännöt kokonaan uusiksi? Suuri itämään feministi taas vastaa kuulijan kysymykseen siitä, miksi meillä puhutaan yhä sujuvasti palkintovaimoista. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Kirjailija ja toimittaja Anu Silfverberg kertoo, miltä on tuntunut katsella koko elämänsä elokuvia, joissa mies toimii ja nainen on katseen kohteena. Millaisia seurauksia on sillä, että naiset ovat sisäistäneet elokuvien halveksuvan ja esineellistävän katseen? Pohdimme myös, miten ystävät voisivat vertautua perheeseen yhteiskunnan silmissä. Auttaako erilaisia perhemuotoja tai elämäntapoja huomioiva asenneilmasto meitä elämään omaehtoisemmin ja onnellisemmin? Puhumme myös siitä, ettei sukupuolta voi käyttää suojana kritiikiltä mutta ei myöskään synnynnäisenä etuna. Entä miten puhua kuuluisuuksien kauneusleikkauksien aiheuttamasta surusta häpäisemättä naisia itseään? Iso feministi vastaa! Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelmasarja on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestön Fem-R:n puheenjohtaja Aurora Lemma perkaa meille, millaisissa yhteyksissä etniset vähemmistöt mediassa esiintyvät. Miksi eri väestöryhmiin liittyviä ilmiöitä selitetään aina maahanmuuttotaustalla eikä pureuduta rakenteellisen syrjinnän seurauksiin? Puhumme myös siitä, miksi nainen nähdään yhä biologialleen alisteisena olentona. Ketkä jäävät ulkopuolelle, kun äitiys nähdään naiseuden korkeimpana olomuotona? Iso feministi vastaa kysymykseen siitä, onko töistä stressaantuminen sukupuolittunutta – ja jos on, miten tavasta pääsee eroon. Entä miksi mekkoon pukeutuva mies saa feministin sydämen sykkimään vähän kiivaammin? Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelmasarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Monika-Naiset liiton kotouttavan toiminnan päällikkö Marisel Soto Godoy kertoo, miksi maahanmuuttajataustaisten naisten työllistyminen on tärkeää koko Suomen kannalta. Minkä pitäisi muuttua, että naiset voisivat toteuttaa unelmiaan nyt, eikä vasta 15 vuoden päästä. Puhumme self help -kulttuurin ja sosiaalisen median ruokkimasta ilmiöstä, toksisesta positiivisuudesta. Pakonomaisella myönteisyydellä kielletään paitsi toisen ihmisen kielteiset tunteet, mutta myös torpataan tasa-arvon etenemistä. Entä millaisia piiloasenteita vastaan miesvoittoiselle alalle hakeutuva nainen taistelee, ja kuka päätti, etteivät tunteet kuulu työpaikalle? Oi suuri ja mahtava feministiliitto vastaa kysymykseen, miksi feministi haukkuu mielessään miestään betamieheksi. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Psykologi Monica Ålgars kertoo, ettei nuorten naisten trendisairautena pidettyä syömishäiriöitä ole aina otettu vakavasti. Miten erilaiset vaiheet naisen elämässä altistavat syömishäiriölle, ja voiko raskaus olla korjaava vai altistava kokemus? Entä voivatko toipumisessa auttaa feministiset arvot ja kehopositiivisuusliike? Pohdimme myös, onko törkeää vai feminististä iloita siitä, kun mies ei saa turvapaikkaa kieltäydyttyään kättelemästä sen myöntävää naista. Mietimme myös, miksi edelleen lietsotaan vastakkainasettelua lasten varhaiskasvatuksen ja kotihoidon välille. Minne tässä keskustelussa aina unohdetaan miehet? Iso femakko puolestaan vastaa kysymykseen, ovatko naiset hävinneet taistelun palkkatasa-arvosta vai olemmeko vain juuttuneet asemasotaan. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelma on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Annala perkaa, mitä Joe Bidenin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa merkitsee maailman naisille, vähemmistöille ja eri väestöryhmille. Ehtikö Donald Trump tehdä peruuttamatonta vahinkoa erilaisille, tasa-arvoa edistäville rakenteille? Entä miten ihmeessä naisten voimaannuttamiseen tähtäävä self help -porukka voi paljastua naisvihamieliseksi kultiksi? Mietimme, miksi hengelliseen kasvuun ja itsensäkehittämiseen voi liittyä myös alistavia ja hierarkisia elementtejä. Uskontoperusteinen poikien ympärileikkaus on puhuttanut viime aikoina Suomessa. Pohdimme, olisiko aika korvata vanhat riitit sellaisilla, jotka eivät taatusti loukkaa lapsen oikeuksia. Iso ja väsynyt feministi puolestaan vastaa kysymykseen siitä, ovatko naiset hävinneet taistelun palkkaeroja vastaan. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelmasarja on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

17-vuotias aktivisti Zahra Karimy kertoo, miksi joidenkin on vaikea kestää nuoria, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia naisia. Mistä saa voimia taistella ihmisoikeuksien puolesta, jos siitä seuraa niin paljon vihapuhetta ja vähättelyä? Puhumme myös siitä, miten luokkaeroa on aina rakennetty hyvää makua osoittavilla asioilla. Tekeekö eettinen kuluttaminen ja tietoisuus omista etuoikeuksista luokkaerojen rakentamisesta vähemmän houkuttelevaa? Mietimme myös sitä, miten lohduttavaa on, että voimalle on aina vastavoima. Puolassa ja Valko-Venäjällä naiset ovat kaduilla taistelemassa ihmisoikeuksien puolesta, ja Yhdysvalloissa Trumpin valtakausi toi ennätysmäärän naisia kongressiin. Lopuksi iso, paha feministi kertoo, miten menneisyyden synnit voi sovittaa feministisesti. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Sarja on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02