Podcasts about sukupuoli

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fi/väestönsuojien_tarkastaja Miten biologinen sukupuoli on määritelty ja kuinka monta biologista sukupuolta on? Studiossa biologian dosentti Markus J. Rantala. Jakso on kuvattu 20.12.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sukusolujen koko (6:29) Lääketiede (7:49) "Synnyttävä koiras" (9:15) Biologinen sukupuoli (11:25) Sukusolujen tuottaminen (13:05) Sienet (15:24) Luonnonvalinta (16:37) Kivekset ja munasarjat (20:50) Intersukupuolisuus (23:07) Termit (27:22) Mies ja nainen (31:17) Transsukupuolisuus (33:30) Humen giljotiini (35:51) Perimä vs ympäristö (37:50) Woke ja Trump (43:17) Sukupuoli-identiteetti (46:48) Pitkät hiukset (49:58) Kulttuuri (53:58) Kieli (57:27) Yliopistot (59:34) "Miesoletettu" (1:01:23) Yhteenveto

✨ Kuntavaalit -podcast: vaalit@puhemedia.fi Leevi ja Rami keskustelevat 612-kulkeesta, Afrikan tähti -pelistä, sukupuoli-identiteestä, sananvapaudesta ja Elon Muskista. Jakso on kuvattu 9.1.2025. ℹ️ LINKIT ASIATON TV: Käytiin Suomen Pahamaineisimmassa Mielenosoituksessa kainaans: Menin suomen rasistisimpaan tapahtumaan. Nuorten arvomaailma: https://yle.fi/a/74-20073201 Meta: More Speech and Fewer Mistakes ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mielipiteet (7:03) 612-soihtukulkue (12:30) Afrikan tähti (18:20) Ennakkoluulot (29:53) Kulttuuri (33:20) Woke (38:46) Arvot (42:12) Sukupuoli (44:52) Identiteetti (49:56) "Mies" (53:31) Zuckerberg (1:00:51) Musk (1:07:58) Antiikin Kreikka (1:12:28) Vaikutusvalta

Kumpi on katalampi sukupuoli?

Uudessa Guineassa mundugumorien heimossa hyviin käytöstapoihin kuuluu sukulaisten kustannuksella pilaileminen. Päivän mietelause on ote Margaret Meadin kirjasta Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessä yhteiskunnassa. Sen on suomentanut Aarne Sipponen. Mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana Timo Teräsvuori.

Kaupallinen yhteistyö: Firstbeat Technologies Oy Tässä jaksossa sukelletaan Firstbeat-mittausteknologian tuottaman datan syövereihin ja keskustellaan mitä meidän suomalaisten kuormitukselle ja palautumiselle kuuluu ja mitä meidän kannattaa tehdä ja mitä välttää, jotta voimme hyvin niin arjessa kuin työssä. Pureskellaan mm. miten Firstbeat-mittaus tapahtuu ja mitä sen tuloksista voi saada selville? Miten suomalaisten hyvinvointi, kuormitus ja palautuminen on muuttunut kuluneiden 10 vuoden aikana? Mitä tekijät kuormittavat meitä eniten ja mitkä palauttavat parhaiten? Onko tilastojen valossa kuormituksessa ja palautumisessa eroa eri sukupuolten välillä ja vaikuttaako ikä palautumiseen jollakin tavalla? Näkyykö kuormituksen ja palautumisen erot ja tarpeet tietotyötä ja fyysistä työtä tekevien välillä? Mitä organisaatiotason muutoksia yrityksissä voi tehdä, jotta työntekijöiden voimavarat pysyvät hyvinä? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii Firstbeatin virallinen tykyguru Juho Tuppurainen. Osallistu arvontaan: https://www.firstbeat.com/vakevaelama

Biologinen sukupuoli vaikuttaa terveyteen ja sairauksien hoitoon enemmän kuin moni arvaakaan. Sukupuolten eroja ei ole aina huomioitu lääketieteessä tarpeeksi ja esimerkiksi kaikkia lääkkeitä ei ole tutkittu naisilla. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Taru Tukiainen ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja ja HUSin erikoislääkäri Kaisu Luiro-Helve kertovat Satu Sirkiän haastattelussa myös siitä, millainen vaikutus sukupuolikromosomeilla on tautiriskiimme ja mitä tuhansien suomalaisten naisten terveystutkimuksesta paljastui. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.

Terveisiä Ruotsista! Jaksossa keskustellaan Lindstedtin hienosta urasta ja siirtymisestä valmennukseen. Jakso äänitetty etänä 25.1. Jaksossa hieman etä-äänityksestä syntynyttä häiriötä, mutta ei anneta sen haitata, asia sitäkin laadukkaampaa! 0:16 Rosa Lindstedt 2:08 Sukupuoli kiekossa 6:44 Suomi vs Ruotsi 12:36 Uran lopettaminen 24:58 Tulevaisuus 30:50 Näkymättömät sankarit Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmisen, joka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com

Miten kromosomit vaikuttavat sukupuoleen? Miksi sukupuoli on nykyaikana tulenarka aihe ja mikä merkitys sukupuolen määrittelyllä on naisten urheilulle ja naisten pukuhuoneille? Ajaako Pride vähemmistöjen etua ja miksi suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat varauksella alaikäisille suunnattuihin transhoitoihin? Mitä sukupuolidysforia on ja miten sukupuolidysforia eroaa muista kehodysforioista? Miksi nuorilla naisilla esiintyvä sukupuolidysforia on kasvanut viime aikoina räjähdysmäisesti? Missä määrin yksilön tulee voida päättää omasta lääketieteellisestä hoidostaan ja tulisiko yksilön saada omilla rahoillaan mitä tahansa haluamaansa hoitoa? Studiossa lääketieteen tohtori ja kirurgi Heidi Wikström. Jakso on kuvattu 2.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kromosomit (3:26) "Sukupuoli" (7:38) Biologia (10:36) Urheilu (15:59) Naisten oikeudet (21:21) Arkielämä (26:17) Terminologia (28:48) Sukupuoli-identiteetti (31:10) Kulttuuri (34:15) Biologinen sukupuoli (36:56) Mies ja nainen (39:48) Juridinen sukupuoli (43:40) Turvalliset tilat (44:57) Sosiaalinen vuorovaikutus (53:46) Pride (56:52) Palko (59:22) Transhoidot alaikäisille (1:06:50) Sukupuolidysforia (1:11:31) Kehodysforia (1:19:00) Verovarojen priorisointi (1:20:55) Medikalisaatio (1:24:44) Oikeus hoitoon (1:28:38) Asiantuntijat (1:30:38) Yksilönvapaus (1:33:12) Holhousyhteiskunta (1:39:19) Lobotomia (1:43:45) Hysteria (1:49:09) Murrosikä (1:50:12) Tyytyväisyys hoitoon

Minkälaista elämä Neuvosto-Virossa oli 1980-luvulla? Oliko yhteiskunta tasa-arvoinen ja kuinka paljon yksilöillä oli vapauksia? Minkälaista propagandaa Neuvostoliitto levitti ja miten virolaiset suhtautuivat propagandaan?Millainen perhekäsitys Neuvosto-Virossa oli ja mikä oli suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin? Mikä merkitys musiikilla ja urheilulla oli Neuvosto-Virossa ja miten ne yhdistivät Viroa länteen?Studiossa Neuvosto-Virossa lapsuutensa viettänyt Toomas Eelsoo. Jakso on nauhoitettu 4.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Harmaa talous (3:46) Propaganda (7:30) Kaupat (12:22) Perheet (14:31) Koulut (21:57) Itsenäistymispuheet (28:43) Talousjärjestelmä (33:23) Leningrad (36:18) Raha (40:02) Päihteet (44:53) Sukupuoli ja seksuaalisuus (51:51) Kommunismi (58:17) Varastaminen (1:03:12) Turvallisuus (1:11:08) Musiikki (1:18:10) Urheilu

Mitä perhearvot ovat ja mikä merkitys perheellä on nyky-yhteiskunnassa? Minkälaisella politiikalla miesten ja naisten välistä tasa-arvoa voisi parantaa perhe- ja työelämässä? Mitä feminismi on ja voiko tasa-arvoa kannattaa olematta feministi? Mitkä asiat ovat perheiden sisäisiä päätöksiä ja missä asioissa valtion tulisi ohjata ihmisten käyttäytymistä? Miten sukupuolten väliset biologiset erot sekä kulttuurissa vallitsevat arvot ja normit heijastuvat miesten ja naisten yksilöllisiin valintoihin? Onko ydinperhe ainoa oikea perheen malli ja kuuluuko perheeseen aina mies ja nainen? Mitä sukupuolitietoinen kasvatus on ja miten yhteiskunnassa vallitsevat miesten ja naisten sukupuoliroolit vaikuttavat lapsiin? Studiossa KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama ja Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän asiantuntija Salla Kajanmaa. Jakso on nauhoitettu 21.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Perhe (3:18) Feminismi (13:58) Tasa-arvo (17:01) Yhdenvertaisuus (19:26) Rakenteet ja normit (23:01) Kotityöt (27:41) Valinnanvapaus (30:55) Miehet ja naiset (37:48) Perhevapaan kustannukset (45:25) Biologia (49:21) Ennakkoluulot (58:31) Perhe ja yhteiskunta (1:06:40) Perhearvot (1:09:18) Valtio (1:16:23) Ero ja huoltajuus (1:21:10) Lapset ja hoivavietti (1:26:34) Perhemalli (1:30:50) Sukupuolitietoinen kasvatus (1:36:34) Sukupuoliroolit (1:40:07) Kasvatus ja itsevarmuus (1:49:31) Kulttuuri

Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen moninaisuutta on pyritty tekemään näkyväksi erityisesti 1900-luvun loppupuolen aikana? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Jean Lukkarinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #81 Transhistoriaa ja moninaista sukupuolihistoriaa →

Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmassa.

Mitä lainsäädännön tulisi palvella? Millaisia kehityskulkuja translain muuttaminen avaa? Voiko lakiuudistus aiheuttaa ongelmia kilpaurheilussa, pukeutumistiloissa ja vankiloissa? Studiossa perussuomalaisten ehdokas Laura Jokela ja vasemmistoliiton ehdokas Kaarle Hurtig. Jakso on nauhoitettu 3.2.2023. ℹ️ JOKELAN LÄHTEET Kun sukupuoli on nuorelle ongelma Sukupuoli-identiteetin diagnosoiminen ℹ️ HURTIGIN LÄHTEETAn Analysis of All Applications for Sex Reassignment Surgery in Sweden, 1960-2010 Detransition Facts and Statistics 2022 ⌚ AIKALEIMAT(0:00) Lainsäädäntö ja kansalainen (4:39) Translaki kansalaisaloite(8:22) Ääripäät translakikeskustelussa (11:15) Sukupuolen merkitys (14:16) Ihmisoikeudet (17:20) Ongelmat nuorilla (25:13) Juridisen sukupuolen poistaminen (29:55) Asevelvollisuus (31:06) Murrosikä (35:20) Sukupuolten erot (37:23) Kilpaurheilu (52:33) Kuka on asiantuntija?(59:40) Naisten syrjintä(1:05:16) Huumeiden laillistaminen(1:07:00) Hoidon kustannukset (1:11:55) Vankilat (1:20:30) Ongelmista keskustelua (1:23:16) Mitä tekisitte eduskunnassa? (1:29:44) Juridinen ikä

Mistä eduskunta päätti niin kutsutussa translakiäänestyksessä? Mitkä ovat perustelut lakimuutokselle ja keitä asiantuntijoita eduskunta kuuli? Miten lainsäädäntöä tulisi kehittää seuraavalla hallituskaudella? Studiossa vieraina kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus ja kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Jakso on nauhoitettu 2.2.2023.⌚ AIKALEIMAT(0:00) Laki ja äänestys (5:50) Juridinen sukupuoli(10:43) Transihmisten kokemukset (16:36) Järjestöjen kanta lakiin (22:24) Juridisen korjauksen hyödyt (25:22) Alaikäiset (31:57) Pukuhuoneet (37:24) Lainsäädäntö ensi hallituskaudella (46:06) Kansainväliset esimerkit (47:21) Juridisen sukupuolen poistaminen

Mitä transsukupuolisuus ja sukupuolidysforia tarkoittavat? Miten sukupuolidysforia diagnosoidaan ja miten sitä hoidetaan? Miksi nuorten keskuudessa sukupuolidysforia on moninkertaistunut lyhyen ajan sisällä? Mitä riskejä nuorilla käytettäviin hormoniblokkereihin ja hormonihoitoihin liittyy ja miksi hoitojen aloittaminen voi kestää useita vuosia? Mikä yhteys autismin kirjolla on transsukupuolisuuteen? Studiossa vieraana nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. Jakso on nauhoitettu 25.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (1:45) Sukupuoli-identiteetti (3:15) Transsukupuolisuus (3:35) Sukupuolidysforia (6:55) Historia (9:57) Diagnostiikka (18:37) Lapset (30:57) Nuoret (54:00) Hollannin malli (56:56) Hoito (1:12:03) Anoreksia ja BDD (1:18:19) Itsetuhoisuus (1:27:00) Lääketiede ja tutkimus (1:31:44) Hormoniblokkerit (1:37:25) Hormonihoito (1:38:46) Puberteetti (1:45:31) Kirurginen hoito (1:55:49) Psykiatrinen hoito (2:02:19) Suomen hoitokäytännöt (2:03:31) Autismin kirjo (2:11:41) Persoonallisuushäiriöt (2:13:47) Masennus (2:15:54) Identiteetin rakentuminen (2:18:39) Varovaisuusperiaate (2:20:00) Synnynnäisyys (2:25:26) Biologia ja kasvuympäristö (2:29:36) Aivot ja keho

Kun Saara Turunen aloittaa uuden romaanin kirjoittamisen, hän ei tiedä, mitä on tulossa. Hiljalleen ristiriitoja herättävien tunteiden purkamisesta alkaa syntyä aihe ja kokonaisuus. Uusimmassa Järjettömiä asioita -romaanissa teemoina ovat esimerkiksi pohdinnat lapsen hankinnasta ja parisuhteen kehityksestä.Eevan kirjaklubissa Saara kertoo muun muassa, miksi kirjailijan ei tarvitse osata pilkkusääntöjä täydellisesti,  miksi työ on välillä kaaosta ja miksi pölypussillinen imuri on parempi kuin pölypussiton. 

Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Se lisää vähemmistöstressiä ja voi jopa estää hoitoon hakeutumisen. Tässä Psykopodiaa jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisesta terveydenhuollossa yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimon ja Terveystalon työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkäri Tytti Kerttulan kanssa.Potilaan hyvä kohtaaminen on hoidon onnistumisen kannalta keskeistä. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat moninaisia ja näihin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtaamisiin liittyy omat erityispiirteensä, joista terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä olla tietoisia. Kaikkea ei tarvitse tietää ja osata heti, mutta jokainen ihminen voidaan kohdata kunnioittavasti ja arvostaen. Kohtaamisiin voi valmistautua ja se on taito, jossa voi kehittyä.Jaksossa käsitellään mm. näitä teemoja: - Millaisia kokemuksia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajilla on terveydenhuollon kohtaamisista? - Millaisia ei-toivottuja seurauksia huonosta kohtaamisesta voi olla? - Millaisia erityispiirteitä eri sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamiseen liittyy? - Miten kohtaamisesta tehdään joka kerta onnistunut?Lisätietoa:Anukatariina Saloheimo on 66-v transfeminiini yhdenvertaisuuskouluttaja. Anukatariina piti identiteettinsä totaalisesti yli 50-vuotiaaksi ja on ollut omana itsenään täysin julkisesti yli 60-vuotiaana. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut yhdenvertaisuuskouluttajana terveydenhuollon, työelämän ja laajemman elämänpiirin alueilla.Anukatariina Saloheimon verkkosivut: https://www.havulintu.com/ Anukatariina Saloheimo LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/anukatariina-saloheimo-she-her-40776665/ Tytti Kerttula on työterveyshuoltoon erikoistuva työterveys-ja suurasiakaslääkäri Terveystalossa ja inhimillisen työelämän vaikuttaja. Hän haluaa edistää työelämää mielenterveyttä tukevaksi. Omalla Instagram-kanavallaan Tytti jakaa myös omia inhimillisiä kokemuksiaan ammattilaisena ja ihmisenä, koska hän haluaa poistaa ammattilaisten stigmaa mielen haasteista.Tytti Kerttula Instagramissa: @työterveyslääkäri.tytti Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää urapalvelut@terveystalo.com.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Viime elokuussa Teatteri Telakalla ensi-iltaan tullut LUONNOS, 2021 (puupiirros paperille, 21 x 10 km) -näytelmä kuvasi metsähallituksen Lapin avohakkuista vastanneen eräkirjailija ja taidemaalari A.E.Virtasen (1891- 1963) ristiriitaista luontosuhdetta.  Tampereen teatterikesässä uudelleen henkiin heräävä KOM-teatterin Lou Salome kertoo 1900-luvun vaihteessa eläneestä feministisestä tienraivaajasta. Yhä käynnissä oleva Luokkakuvia-projekti yhdistää omien luokkajuurien tutkiskelua tanssi-ilmaisuun. Syyskuussa YLE Areenassa julkaistavassa Miesvihaaja-kuunnelmassa päähenkilö kärvistelee oletetun sukupuolensa rooliahtauden kanssa.Näitä teoksia yhdistää se, että niiden musiikista ja äänisuunnittelusta on vastannut rock-rumpalinakin tunnettu Ilkka Tolonen. Podcast-sarjan viidennessätoista jaksossa Tolonen kertoo näiden esimerkkien kautta, miten hänestä musiikin ja yhteiskunnallinen draaman saa komppaamaan toisiaan.

Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti? Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa.

Susi Nousiainen on sateenkaarifaija, tutkija ja runoilija, joka elää tavallista elämää Tampereella.

Artsin työkaveri, Syke, kertoo kokemuksistaan pienen vauvan isänä. Miten seksi onnistuu raskausaikana? Milloin mies tietää olevansa valmis isäksi?

Aleksi Jalava ja Ave Valojää. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisesta psykologin vastaanotolla on opetettu psykologien koulutuksessa vasta vähän aikaa. Tässä jaksossa pohditaan, mitä kaikkea psykologin tulisi tietää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä jotta voi kohdata sateenkaarella olevat asiakkaat paremmin? Podcastin vieraana ovat psykologi, psykoterapeutti ja psykoterapeuttikouluttaja Aleksi Jalava sekä psykologi ja seksuaalineuvoja Ave Valojää. Jaksossa keskustellaan mm. seuraavista kysymyksistä: * Mitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan? * Mitä vähemmistöstressi on ja miten se vaikuttaa vähemmistöjen mielenterveyteen? * Miten sateenkaareella olevan asiakkaan voi kohdata kunnioittavasti * Millä tavalla psykologien omat ennakkoasenteet ja käsitykset voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. * Miten sateenkaarivähemmistöjen ääni saataisiin paremmin kuuluviin kun opetusta, koulutusta tai terveydenhuollon rakenteita suunnitellaan. Poditiimi 2021: Tuire Korvuo, Pekka Tölli, Siiri Opas, Saana Simelius, Aleksanteri Hartikainen, Pihka Oksanen, Merit Morikawa, Eino Partanen, Hertta Aalto-Setälä Ota yhteyttä: Instagram: @kompleksipodcast Sähköposti: kompleksi.podcast@gmail.com Tunnusmusiikki: Tuuletar: "Myrskyn jälkeen" säv./sov. Venla Ilona Blom

Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa.

Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.

Naiset ovat vaikeita vai ovatko? Entä miehet? Miten ongelmat ratkaistaan? Mukana kuulijoiden kommentteja, ääniviestejä sekä Arnon ja Jussin ajatuksia parinvaihdosta.

Kaarlen Keskusteluohjelma VLOG 46 – Vastauksia rokotekriittiselle, työviha, raha, seksi ja sukupuoli Ohjelman yhteistyökumppanit: Røde, Procaster-mikseri Fujifilm-kamerat Black Magic Atem Mini -liveleikkausmikseri, Mediatrade Oy Pelago Bicycles Artek Kvadrat Lundia Logokuvitus Venla Hannola / Animaatio Matti Vesanen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Millaista on olla muslimi ja queer? Islamia queeristi -hankkeen takana oleva Wasla-kollektiivi haluaa tuoda moninaisuutta islamin tulkintaan, purkaa sortavia valtarakenteita ja tuoda queer-muslimit yhteen ja näkyviksi.

Nuoruuteen liitetään orastava seksuaalisuus. 1970- ja 80-luvun Keravalla nuorten seurustelu oli verrattain vapaata, mutta ei kaikille: homous oli vaiettu ja pelätty aihe.

Biseksuaalisuus on käsitteenä vakiintunut, mutta panseksuaalisuus on monille vieras ilmiö. Millaisia kokemuksia nämä toisiinsa limittyneet käsitteet kuvaavat? Yksi keskeinen erottava tekijä on se, miten pan- ja biseksuaalit painottavat sukupuolen merkitystä itselleen.

Muxet ovat Meksikon alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Muxeista on alettu puhua vasta hiljattain laajemmin ja heidän asuttamiaan zapoteekkialueita on mediassa kuvattu jopa muxejen paratiisiksi. Sukupuoli, seksuaalisuus ja muxejen rooli yhteiskunnassa ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen homoseksuaalien ihmisarvoa loukkaaviksi tulkitut kannanotot johtivat syytteisiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapahtuman seurauksena on Suomessa jälleen käyty vilkasta keskustelua liittyen uskonnon- ja sananvapauteen, ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen ja uskonnon sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen välisiin suhteisiin. Mutta missä määrin keskustelussa kuuluu itse asianosaisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöä edustavien uskovaisten ääni? Jos sekä seksuaalivähemmistön edustaja että esimerkiksi homoseksuaalisuuden vastustaja puhuvat molemmat rakastavasta Jumalasta, solidaarisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta, niin puhutaanko lopulta kuitenkin aivan eri asioista? Horisontissa ovat aiheesta keskustelemassa Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Late Mäntylä ja Islamia queeristi -hankkeen kanssaperustaja, queer-aktivisti Mire Mroué. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Huomaavatko naiset, jos heidän rintamustaan katsotaan? Mihin saa katsoa? Mihin Arno ja Jussi kiinnittävät huomiota toisissa ihmisissä?

Sisältövaroitus: keskustelua transfobiasta Millaista on elää muunsukupuolisena Suomessa? Millaisia stereotypioita sukupuolen ilmaisuun liittyy? Tässä jaksossa Ilmaisuvaivoja-podcastin vieraaksi saadaan vuoden 2020 sateenkaarinuori, ihmisoikeusaktivisti Ella Julia. Hän kertoo mm. saamastaan palautteesta, rajojen luomisen vaikeudesta ja siitä, miten transihmisiltä vaaditaan julkista kärsimysnäytelmää perusoikeuksien saamiseksi. Mukana myös vinkit siihen, miten huomioida sukupuolen moninaisuus arkisissa kohtaamisissa! Seuraa Ellaa Instagramissa: @olenellajulia

Naiset ovat kauan olleet pelialan sokea piste. Koska oletettu pelaaja on heteromies, ovat naiset pelihahmoina aliedustettuja ja vääristyneesti kuvattuja. Peleistä alkaa kuitenkin pikkuhiljaa löytyä myös toisenlaisia naiseuden esitystapoja, kuten The Last of Us ‑pelisarja osoittaa.

Cafe Raamatussa Leif Nummelan vieraana Tapio Puolimatka.

Moni nuori on tyytymätön sukupuoleensa, ja haluaa muuttaa sen. Leikkaukset ovat kuitenkin peruuttamattomia, joten diagnoosin pitäisi olla varmasti oikea, ennen kuin kirurgisiin hoitoihin ryhdytään. Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, miten transsukupuolisuutta selvitetään ja mikä tekee diagnosoinnista vaikeaa. Tiedeykkösessä kuullaan myös, mitä sukupuolikirurgiassa tehdään. Niistä kertoo Plastiikkakirurgian ylilääkäri Sinikka Suominen Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Toimittajana on Pirjo Koskinen. (Kuva: juan moyano / Alamy / All Over Press)

Venäjän uuskonservatiivisessa ja poliittisesti jännittyneessä ilmapiirissä LHBTIQ+-aktivistit etsivät ja hyödyntävät erilaisia taktiikoita, joilla he pyrkivät kiertämään aktivismille asetettuja rajoituksia. Ideoita näihin aktivistit soveltavat useista lähteistä – myös Venäjän kulttuurihistoriasta, jonka sateenkaarevat värit ovat jääneet virallisen historiankirjoituksen varjoon. Moniääniselle LHBTIQ+-liikkeelle ne kaikki ovat tärkeitä.

Miten sukupuoli vaikuttaa taiteilijan työhön? Millaista on olla nainen tai muunsukupuolinen taidemaailmassa?Daniéla Vainion vieraana kuvataiteilijat Illusia Juvani ja Katja Tukiainen.

Sukupuoli ja sukupuolisuus on ollut suuri keskustelunaihe, joka usein herättää voimakkaita tunteita. Riitely kuitenkin peittää alleen sen, että suomalainen yhteiskunta on usein melko liberaali. Hämmennyksen tunne saattaa olla suurempi tekijä, etenkin, jos pelkää käyttävänsä vääriä sanoja monenlaisten identiteettien viidakossa. Susi Nousianen on kirjoittanut aiheesta kirjan ja kertoo nyt Kalle Haatasen ohjelmassa, miten sukupuolisuus ja sen muodot kohdataan kouluissa, lääkärillä tai vaikkapa hierojalla.

Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin.

Licking pussy of 76 year Finnish lady -#finnish #old #lady #pussy #lcking #petersburg #karelia #aaland #mannerheim # #pillun #nuoleminen sukupuoli

Vuoden 2019 kuluessa keskustelu miehisyydestä ja toksisesta maskuliinisuudesta on kasvanut entisestään niin Suomessa kuin maailmallakin. Antropologinen tieto voi tässäkin keskustelussa auttaa näkemään, että toksinen maskuliinisuus on kulttuurisidonnainen ilmiö, johon liittyy erilaisia historioita eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa miehisyyden ympärillä kuohuvat hyvin eri kysymykset kuin Suomessa.

Sukupuoli on moninainen ilmiö. Se ei ole jaettavissa vain kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, naiseen ja mieheen, vaan sitä kannattaa ajatella jatkumona näiden välillä. Jotkut puolestaan kokevat, että heillä ei ole sukupuolta lainkaan.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen sukupuolen moninaisuudesta Terapiatalo Quun perustajan, psykologi Laura Blomqvistin kanssa.THL:n kouluterveyskyselyn (YLE 30.11.2019) mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä. Nuoret kokevat myös enemmän kiusaamista kotona. Laura nostaa keskustelussamme esille, että on tärkeä lisätä tietoa sukupuolen moninaisuudesta terveydenhuollossa ja paikoissa, joissa tehdään töitä lasten ja nuorten kanssa. Laura antaa jaksossa myös tietoa ja vinkkejä sukupuoleen liittyvien kysymysten kanssa kamppaileville nuorille ja heidän vanhemmilleen.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa?- Onko seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eri asioita?- Milloin ihmisen sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä?- Onko sukupuolivähemmistöillä enemmän mielenterveysongelmia?- Voiko sukupuoli-identiteettiin vaikuttaa kasvatuksella?- Mitä sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa?- Onko sukupuolen luokittelusta jotakin haittaa? Mitä haittaa siitä voi olla ja kenelle?- Minkälaisissa sukupuoleen liittyvissä asioissa ihmiset hakeutuvat psykologin vastaanotolle?Jakson linkit:Laura Blomqvist LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/laurablomqvist/Lauran profiili Minduu-palvelussa: https://minduu.fi/fi/profiili/laura_blomqvist_2Lauran perustaman seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden kysymyksiin erikoistuneen Terapiatalo Quun sivut: https://www.terapiataloquu.fi/Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivut (entinen Transtukipiste): https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/HUS:lla on kehitteillä omahoito-ohjelma sukupuoli-identiteettiä pohtiville, mutta sitä ei ole vielä julkaistu."Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa", YLE 31.11.2019: https://yle.fi/uutiset/3-11089142-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Naisten jalkapallon MM-kisojen lopputurnaus rikkoi kesällä katsojaennätyksiä, ja tyttöjen ja naisten harrastajamäärät ovat ympäri maailmaa kovassa nousukiidossa. 2020-luvun lähestyessä jalkapalloilua seurataan entistä enemmän sukupuoleen katsomatta, minkä seurauksena myös vaatimukset korvausten tasa-arvosta ovat lisääntyneet. Miten syyskuussa EM-karsinnat aloittava Suomen maajoukkue Helmarit pystyy pysymään mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa? Entä millaisin keinoin naisfutiksen buumi näkyisi vahvemmin myös Naisten Liigan katsomoissa? Vieraana pitkän kansainvälisen pelaajauran tehnyt ja nykyisin HJK:ta edustava Essi Sainio. Väittelyissä Veikkausliigan otteluohjelma, Kuznetsovin kokaiinipanna ja urheilumedian Pukki-party.

Tässä jaksossa Janne ja Valtteri keskustelevat sukupuoli-identiteetistä. Vieraana heillä on YouTubesta tuttu Sofia Elle, joka on jakanut kokemuksiaan transnaisena kymmenille tuhansille seuraajilleen. Janne kertoo ahdistavasta tilanteesta, jossa hänen sukupuolensa kyseenalaistettiin ja Sofia ikävistä tilanteista transsukupuolisena Tinderissä.

Kuka keksi naisen ja miehen erilaiset roolit - ja miten ne liittyvät teologiaan ja filosofiaan? Kenen etuja palvelee tiukka sukupuoliroolien puolustaminen? Jaksossa sukelletaan sukupuolen ja sukupuolisuuden käsitteen historiaan. Filosofi Tuomas Nevanlinna ja teologit Jukka Hautala ja Salla Ranta ovat Minna Mannertin vieraana keskustelemassa Rannan esseestä Sukupuoli on ahdas lokero.

Perinteinen ihmiskunnan jakaminen naisiin ja miehiin ei enää toimi. Moni ei koe omakseen hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta eivätkä kaikki löydä itsestään miestä tai naista. Toki aina on syntynyt lapsia, joiden sukupuoli ei ole ollut yksiselitteinen. Juridisesti kolmas sukupuolivaihtoehto miehen ja naisen lisäksi on tällä hetkellä voimassa Bangladeshissa, Chilessä, Intiassa, Itävallassa, Kanadassa, Maltalla, Pakistanissa, Saksassa ja Uudessa-Seelannissa. Yhdysvalloissa muunsukupuolinen sukupuolivaihtoehto on mahdollista saada kaikkiin virallisiin asiakirjoihin. Mutta mitä muunsukupuolisuus tarkoittaa arkielämässä henkisesti, juridisesti ja sosiaalisesti? Saako muunsukupuolinen ihminen adoptoida lapsia? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan sukupuolten määrästä, rooleista, dynamiikasta ja taisteluista. Vieraina ovat Trasek ry:n puheenjohtaja Anna Haapalainen ja tiedottaja Mikael Heikkanen.

Podcastin ensimmäisessä kaksiosaisessa jaksossa meillä on erikoisvieraana Sontsa, jonka kanssa keskustelemme Watermelon Breezereiden äärellä identiteetistä, erityisesti transnaisen näkökulmasta. Tästä jaksosta ei naurua ja kyyneliä puutu! Keskustelu jatkuu kakkososassa suoraan siitä mihin tässä jaksossa jäätiin. Podcastin kuva: Heta Okkonen Tunnusmusiikki: Wilma Meriruusu oispaviinii@gmail.com https://www.instagram.com/oispaviinii https://www.facebook.com/oispaviinii

Sukupuoli määräytyy koiraaksi tai naaraaksi testosteronin, sen metaboliitin ja reseptorien vaikutuksesta. Tähän vaikuttaa pohjimmiltaan Y-kromosomin yksi geeni. Siten sukupuolen määräytymisessä voi olla paljon poikkeavuuksia eikä mustavalkoiselle jaolle tyttöihin ja poikiin ole luonnontieteellisiä perusteita. Kuitenkin jakoa käytetään runsaasti poliittisten päämäärien ajamiseen, kuten jaksossa lainatuissa Suomen eduskunnan täysistuntokeskusteluista voidaan havaita.

Perho ja Pääskysaari väittävät kitarisat lepattaen, että sukupuolella ei ole arjessa juuri mitään merkitystä. Miten helkkarissa ne siitä huolimatta saavat aiheesta keuhkottua yli tunnin?! Molemmat käyttävät itsestään F-sanaa, mutta emansipaation kaari on ollut TYTTÖSILLÄ aika erilainen. Unohdetaan yliakateeminen sukupuolikeskustelu ja puhutaan siitä, miksi naisten kuntosalilla ei ole raskaita painoja ja miksi "minä rakastan naisia!" on sovinismia.

Talous on sukupuolittunut ilmiö. Talouden hierarkiassa miehiseksi mielletty palkkatyö nostetaan yli palkattoman hoivatyön, joka on perinteisesti jäänyt naisten kontolle. Poliittisen talouden tutkijat Anna Elomäki Tampereen yliopistosta ja Hanna Ylöstalo Helsingin yliopistosta avaavat Poliittinen talous -podcastissa talouden, sukupuolen ja vallan yhteenkietoutuneisuutta. Lähetyksessä pohditaan muun muassa tasa-arvon käsitettä ja sen ongelmallisuutta - sitä, miten tasa-arvo valjastetaan usein epätasa-arvoa tuottavan politiikan ajuriksi. Esimerkistä käy Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toiminta. Entä minkälainen on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän politiikan tila, kun suomalaista ja eurooppalaista talouspolitiikkaa ohjaavat ajatukset julkisen sektorin menokurista ja vientiteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä? Jättävätkö valtiovarainministeriön määrittämät menokehykset tilaa nostaa lastentarhanopettajien palkkoja? Lähetyksessä pohditaan sitäkin, miten feminismi saattaa kulkea käsikynkkää uusliberalismin kanssa. Jos feminismi unohtaa luokan käsitteen ja poliittisen talouden analyysin, vaarana on, että kriittinen ideologia hukkaa teränsä ja taantuu etuoikeutettujen käsikassaraksi. Feminismin uusliberalisoituminen tylsistää feminismin keskusteluksi pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolijakaumasta. Lisäksi Elomäki ja Ylöstalo tiivistävät lähetyksessä feminististen taloustieteen perusajatukset. Mikä on feminististen taloustieteen suhde valtavirtaiseen taloustieteeseen? Anna Elomäki Twitterissä: https://twitter.com/annaelomaki?lang=fi Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna?lang=fi Anna Elomäen raportti "Feministisempää talouspolitiikkaa": http://sorsafoundation.fi/fi/anna-elomaki-feministisempaa-talouspolitiikkaa/ Elomäen ja Ylöstalon toimittama "Tasa-arvoa talousarvioon" -raportti: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161000

Vaikka naiset toimivat ja ovat toimineet sotilaina, on sotiluuden historiallinen ja institutionaalinen normi edelleen mies. Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Suvi Kouri tutkii upseerinaisten tapoja sopeutua sotilasyhteisöön. Juuso Pekkinen keskustelee Kourin kanssa armeijan ja sukupuolen kytköksistä, upseerinaisten kokemuksista Suomen Puolustusvoimissa, sekä sukupuolen tekemisen tavoista sotilaan näkökulmasta. Kourin perspektiivi aiheeseen on osittain sisäpuolinen: hän on Suomen ensimmäinen sotilaspastoriksi nimitetty nainen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

"Oletko sä mies vai nainen vai mikä sä oikein olet? " Tämän saattaa kuulla henkilö, joka ei yksinkertaisesti koe olevansa nainen tai mies vaan muunsukupuolinen. Muunsukupuolinen voi olla sekä että jotakin naiseuden ja mieheyden väliltä tai tyystin ulkopuolella tätä jakoa. "Virallisesti" näitä ihmisiä ei kuitenkaan ole olemassa, koska kolmannen vaihtoehdon saaminen juridiseksi sukupuoleksi ei ole mahdollista Suomessa. Minkälaista on elää yhteiskunnassa, missä olet "näkymätön"? Muunsukupuolisten oikeuksissa otettiin surullista takapakkia, kun transpoliklinikoiden uusi linjaus vei mahdollisuuden sukupuolenkorjaushoitoihin muunsukupuolisilta. Mitkä ovat ennen kaikkea muunsukupuolisten oikeudet Suomessa? Studiossa vieraana tuottaja, taiteilija ja aktivisti Kasper Kamppuri, vaikuttaja Kuisma Ilves sekä Setan varapuheenjohtaja, lääketieteen opiskelija ja transaktivisti Sakris Kupila.

Helsingin yliopiston Satu Venäläinen on väitöskirjassaan tutkinut sitä, miten suomalaiset iltapäivälehdet kuvaavat naisia väkivaltarikosten tekijöinä. Lisäksi Venäläinen on haastatellut väkivaltarikosten takia vankilatuomiota kärsiviä naisia heidän suhteestaan väkivaltaan. Juuso Pekkinen keskustelee Satu Venäläisen kanssa väkivallan ja sukupuolen sidoksista. Lisäksi jaksossa on äänessä Jyväskylän yliopiston tutkija Aino-Kaisa Koistinen. Koistinen on tutkinut sitä, miten sukupuoli, seksuaalisuus ja väkivalta nivoutuvat yhteen scifi-sarjassa Taisteluplaneetta Galactica. Koistisen artikkeli "Konetta ei voi raiskata? : seksuaalinen ja sukupuolittunut (väki)valta sekä ihmisen kaltaiset koneet tieteistelevisiosarjassa Taisteluplaneetta Galactica ja Hubotit - Melkein ihmisiä" löytyy teoksesta "Sukupuoli ja väkivalta. Lukemisen etiikkaa ja politiikkaa". (SKS, 2017) Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Sukupuoli määräytyy Y-kromosomin lisäksi myös muiden tekijöiden vaikutuksesta, jolloin ilmiasu ei aina ole yksioikoisesti tyttö tai poika.

Asiaa pätkäpaastosta, recovery heart ratesta, aloittelijan treenistä ja huippu-urheilijan siirtymisestä crossfittiin. Kysymykset "Terve vain! Olen 30v. mies ja harrastan pätkäpaastoa ja salia enemmän ja vähemmän rasvapainotteisella ruokavaliolla. Olen huomannut koetun unentarpeen vähentyneen joskus jopa viiteen tuntiin yössä. Herään nopeaan ja olen pirteä siinä missä ennen 8-9 tunnin unien jälkeen. Olen kuullut vastaavista kokemuksista. Riittääkö kuusi tuntia unta lihaskasvuun vai voiko unien pituus laskea vaikkapa liian vähäisistä kaloreista? Onko ns. Hyvin nukuttu yö pelkkää harhaa? Kiitoksia podcastistanne!" "Moi, Kulkeutisikohan tämä kysymys podcastiin tätä kautta? Ja se kysymys kuuluu: Ihmettelen sykehommia. Eli viimeksi tänään tehtiin mieheni kanssa rankkoja mäkivetoja. Vedoissa syke molemmilla 180 pintaan. Mäkeä palautellen alas ja sykkeeni tipahti melko nopeasti sinne 110 pintaan, kun taas miehellä jäi aina syke tykyttään 140. Molemmilla edellinen päivä oli lepopäivä. Sama ilmiö muissakin treeneissä. Minun syke tipahtaa hetkessä ja puolisoni syke ei. Molemmilla takana Crossfittiä kaks ja puoli vuotta. Hyvä kunto molemmilla. Mikä selittää moisen eron sykkeissä? Sukupuoli, ikä vai mikä? Mies 37v. ja minä pari vuotta nuorempi. Mieheni tekee kolmivuorotyötä, joten unirytmi ei ole ihanteellinen. Olisiko siinä selitys? Kiitos, jos ehditte ruotia tätä podcastissanne. Kiitos myös hyvästä ohjelmasta, olen intohimoinen kuuntelija :)" "Moro! Pakko pistää kyssäriä ettei ainakaan kysymysten puute olisi este seuraavan podcastin teolle :D Aloittelijan treenistä kysyisin mitkä ovat ensimmäiset liikkeet/liikemallit mitä lähdette opettamaan? Jos esim kyseessä on n. 18 vuotias henkilö jolla on ylipainoa useampi kymmenen kiloa eikä juurikaan liikunta taustaa, liikkuvuus huono; ei pääse kyykkyyn, ryhti todella huono jne. Onko esim keskivartalon tuki ja lapatuki ensimmäisten joukossa ja miten opetatte em. asioita ? Myös progressiot tankoliikkeisiin tällaisen ihmisen kohdalla kiinnostaisi. Kiitos! T: RP" "Kiitos hienosta podcastista, johon törmäsin treenileirillä Jenkeissä. Hieno kuulla Suomeksi laadukasta juttua treenaamisesta. Tällanen kysymys tuli mieleen... "Huippu-urheilijan lajinvaihto cross fittiin" Jos jonkun toisen lajin (jollain tapaa voima/räjätävyys lajin edustaja) huippuu-urheilija haluaisi siirtyä cross fittiin, niin mihin kahteen asiaan kannattaisii keskittyä eniten, jotta pärjäisi parhaiten kisoissa? (oletuksena, että tempaukset, rinnallevedot, kyykyt, yms. on hyvin hallussa ns. oman lajin treenien takia)" Linkit https://www.voittavat23tuntia.com

Olemme pitäneet kevään ajan tiukasti silmällä Arman Alizadin dokumenttisarjaa Arman Pohjantähden alla. Suomalaista yhteiskuntaa kuohuttavia ajankohtaisia aiheita esille nostava sarja ansaitsee ensimmäisen esityskautensa päätteeksi antropologisen arvion. Sarjan viimeisen jakson teemana oli ajankohtainen, kiistanalainen ja vaikeasti määriteltävä asia: suomalaisuus. Jaksossa kulminoituivat sarjan vahvuudet ja heikkoudet. Pääsivätkö eri ryhmien edustajat tasapuolisesti ääneen tässä viimeisessä jaksossa - tai sarjassa ylipäänsä? The post Suomalaisuuden sukupuoli appeared first on AntroBlogi.

On helppo ajatella, että uskonnon suhde sukupuoleen, erityisesti naiseuteen, on usein alistava, jopa syrjivä. Moni myös ajattelee, että uskonnon merkitys on katoamassa, ja tämä johtaisi tasa-arvoon. Akatemiaprofessori Elina Vuola tarkastelee monitieteisesti tällaisia väitteitä ja kyseenalaistaa monia uskonnon ja sukupuolen välisiä totunnaisia ajatuksia.