Podcasts about Minna Canth

Ulrika Johnson jo meille täysin tuntematon henkilö on, vaan kun puhutaan Minna Canthista, muuttuu koko asia. Ulrika Wilhelmina Johnson, syntyi 19.3.1844 Tampereella, Miinuksi itseään kutsuva tyttö sai mahdollisuuden opiskella Finlaysonin tyttökoulussa, ensimmäisten tyttöjen joukossa. Perhe muutti Kuopioon, ja Miinu masentuessaan turvautui uskontoon. Minna aloitti ruotsinkielisen koulun. Jyväskylässäkin opiskeli, opettajan urasta haaveili, vaan haave romuttui, kun Minna Johan Canthin kanssa avioitui. Jyväskylässä Miinusta tuli Minna, kouluista jäi mieleen muutama pinna, tasa-arvo oli Minnalle tärkeä, ja päätti hän hieman raja-aitoja särkeä Seitsämän lasta Jyväskylässä synnytti, ja miehensä kuoleman jälkeen lapsineen Kuopioon takaisin matkusti. Hoiti siellä isänsä lankakauppaa, ja firman hyvin pyörimään saa. kirjoitti kirjoja, teki novelleja, ja näytelmiä kirjoitti. ” Tahdoin taistella viimeiseen asti sorrettujen ja vääryyttä kärsivien puolesta. ” Minnaa syytettiin myäs vallankumouksellisuudesta. ” Huomasin silloin kylläkin tosiksi Renonin sanat: ”Hyvin voimakkaan ja viisaan pitää sen olla, jonka velvollisuuden tunto, kunnianhimo tai kova kohtalo saattaa sekaantumaan ihmiskuntaraukan asioihin ” Näin kirjoitti Minna omaelämänkerrassaan, ja todella paljon kritiikkiä saa rohkeudesta, tasa-arvon tavoittelusta. Siksi tänään myös tasa-arvoa juhlitaan, ja Minna ansaitsemansa kunnioituksen saa. Hän kuoli sydänkohtaukseen 53-vuotiaana, hauta löytyy Kuopion hautausmaalta. Ulla-Maija Mantere

Minna Canth was a Finnish writer and social activist. She began to write as a widow raising seven children. Her work addressed issues of women's rights and gender equality, particularly in the context of a prevailing culture she considered against permitting the expression and realization of women's aspirations. The Worker's Wife and The Pastor's Family are two of her best-known plays, but the play Anna Liisa was the most adapted to the films and operas. In her time, she became a controversial figure, due to the asynchrony between her ideas and those of her time, and in part due to her strong advocacy for her point of view. Join us on Facebook at The Lives of Women in History Facebook group. womensettlers@gmail.com --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/womensettlers/message Support this podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/womensettlers/support

Minna Canth was a Finnish writer and social activist. She began to write as a widow raising seven children. Her work addressed issues of women's rights and gender equality, particularly in the context of a prevailing culture she considered against permitting the expression and realization of women's aspirations. The Worker's Wife and The Pastor's Family are two of her best-known plays, but the play Anna Liisa was the most adapted to the films and operas. In her time, she became a controversial figure, due to the asynchrony between her ideas and those of her time, and in part due to her strong advocacy for her point of view. Join us on Facebook at The Lives of Women in History Facebook group. womensettlers@gmail.com --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/womensettlers/message Support this podcast: https://podcasters.spotify.com/pod/show/womensettlers/support

Kulttuuriykkkönen sevittää, miksi Suomessa hurahdettiin esoteriaan viime vuosisadan vaihteessa, miten okkultismi vaikuttaa edelleen ajassamme, ja millainen vaikutus salatieteillä on ollut Suomen yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen? Merkkihenkilöt kuten Minna Canth, Jean Sibelius, Eino Leino sekä Akseli Gallen-Kallela inspiroituivat salatieteistä - miten se näkyy kansallistaiteessa ja sen perinnössä? Vieraina Uuden etsijät -tutkimushankkeen johtaja ja kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki, Huntu - Kun okkultismi saapui Suomeen -dokumentin tehnyt dokumentaristi Ukko Torni sekä salatieteisiin erikoistunut valokuvaaja ja toimittaja Rikhard Larvanto. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Minna Canth Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi 1844 Tampereella, mutta hänen vaikutuksensa näkyvät paljon laajemmalla. Jyväskylässä opettajaseminaarissa toimien, suunnittel uran itsenäisen. Vaan siellä kuitenkin avioitui, ja omasta urastansa luopui. Sai Canthin avionimekseen, ja Minnaa tiedetään hänen itsensäkin käyttäneen. 7 lasta synnytti hän, (nuorin ei koskaan isäänsä nähnytkään.) Muutti takaisin Kuopioon lapsineen, sai lankakaupasta elannon perheelleen. Minna oli lehtinainen, avarakatseinen ja suvaitsevainen. Hän puolusti tyttöjen oikeuksia, hän vaati tasa-arvoa. Monta näytelmää kirjoitti , monen aikalaisen lihassa Minna oli piikki. Minnan salongissa keskusteltiin vilkkaasti, sen ovi kävi varsin ahkerasti. 1897 Kuopiossa uupui sydämensä, vaan mittava on hänen perintönsä. Tänään häntä muistetaan, syystä aivan, Minna ansaitsee lipun salkoon vetämisen vaivan. Ulla-Maija Mantere

En pleno siglo XIX Minna Canth ya hablaba de feminismo y justicia social. La periodista y jefa de actualidad de Vanity Fair Silvia Cruz nos cuenta la historia la primera mujer directora de un medio en Finlandia. 

Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, koulutuksen edelläkävijä ja monien eurooppalaisten uusien aatteiden esittelijä 1800-luvun Suomessa. Harva kuitenkaan tietää, että hän asui ja toimi Kuopiossa. Millainen paikka oli Kuopio Minna Canthin aikaan ja mikä oli Minnan salonki? Aristoteleen kantapään vieraana on filosofian tohtori, tietokirjailija ja Minna Canth -tutkija Minna Maijala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kulttuuriykkösen kesän ensimmäiseksi maanantaivieraaksi saapuu feministi, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija Maryan Abdulkarim. Vuonna 2019 Minna Canth -palkinnolla palkittu Abdulkarim on puhunut vuosia rasismia vastaan, tasa-arvon puolesta. Abdulkarim on viime vuosina muun muassa kirjoittanut yhdessä Eveliina Talvitien kanssa kirjan noin 10 myyttiä feminismistä, unelmoinut tulevaisuudesta yhdessä koreografi Sonya Lindforsin kanssa projektissa We Should All Be Dreaming, ollut mukana Venetsian biennaalissa, kirjoittanut kolumneja Ylelle ja Hufvudstadsbladetille sekä käsikirjoittanut lyhytelokuvan Yksittäistapaus -sarjaan. Mitä Abdulkarim ajattelee Yhdysvalloissa hyökyvästä Black Lives Matter -liikehdinnästä ja rasismista? Kuinka Suomea tulisi tarkastella rasismin suhteen? Mistä meidän tulisi unelmoida ja mikä on unelmoinnin merkitys? Juontajana Tuukka Pasanen.

Näin kirjoittaa rakkaudesta kirjailija Minna Canth. Päivän mietelauseen valitsi Riikka Kaihovaara, ja sen lukee Heikki Puskala.

Hallituskriisin kautta kohti unelmia; Kumpi unelmoi rahasta, kumpi mantelista? Söikö Minna Canth oman aviomiehensä ja miksi valtakunnanpoliitikot puhuvat kuin viisivuotiaat? Te ette kysyneet, Jake ja Iida vastasivat.

Kulttuurin, taiteen ja kirjallisuuden ystävät kokoontuivat Minna Canthin salonkiin, mutta yhtä lailla Minnan piiriin kuului myös eteviä luonnontieteilijöitä. Yksi heistä oli luonnontutkija ja kirjailija Aukusti Juhana Mela, jonka perintö näkyy Itä-Suomen yliopistolla vielä tänäkin päivänä. Emeritusprofessori Atte von Wright valottaa Minna Canthin suhdetta luonnontieteisin.

Sieltä he taas tulevat, hössöttävät, kaakattavat ja aina avuliaat naiset. Naisasiatoimisto pohtii tänään, olisiko aika oppia arvostamaan naistapaista käytöstä. Kirjallisuudentutkija Minna Maijalan kanssa puhumme siitä, miten Minna Canth voi toimia nykynaisen henkioppaana. Kuinka ajatella rakkaudesta ja miten olla yhtä rohkea kuin Minna Canth? Tutkija Anna Elomäki puolestaan kertoo, mitä on feministinen talouspolitiikka. Miten saada myötätuntoa mukaan rahapuheeseen? Pohdimme myös iänikuista tippaleipä- ja putkiaivokeskustelua. Miksi toisen mielestä jako miehen ja naisen aivoihin on myytti, kun toinen taas todistaa kiihkeästi sukupuolierojen puolesta?

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Hän puhui ja kirjoitti köyhyydestä, epätasa-arvosta ja vallan puristuksiin jäävistä pienistä ihmisistä, mutta myös rakkaudesta. Millaisen jäljen Minna Canth jätti Suomen kirjallisuuden historiaan? Entä mikä teki Minna Canthista meidän kaikkien tunteman Minnan? Haastateltavana on kirjallisuuden professori Risto Turunen.

Nimi on enne. Minusta tuli minä, koska äitini antoi minulle nimen Minna Canthin mukaan. Sainhan esikuvakseni naisen, joka rakasti ihmisyyttä ja puhui kokonaisia maailmoja. #MinnaCanth175

Kirsin Book Clubin Airi Vilhunen ja Kirsi Ranin juhlistavat Minna Canthin 175-juhlavuotta. Podcastissa vierailevat kirjailijat Minna Maijala, Suvi Ahola ja Minna Rytisalo sekä muita yönaisia. Lue myös blogia @kirsinbookclub.com

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna 175 vuotta. Moni asia on muuttunut mutta yllättävän moni asia toisaalta ei, ja takapakkiakin on ehkä joissain asioissa otettu. Vieraakseni tuli Minna Canthin päivän erikoisjaksoon taloustoimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen, joka on kirjoittanut äskettäin kirjan Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset, jossa tuodaan esille sitä miten itsestään voi löytää historiallisten esikuvien ominaisuuksia supervoimina. Keskustelimme myös koulutuksesta, metoo:sta, eriarvoisuudesta ja mitä Minna tekisi -ajattelusta, eli niistä monista asioista, joissa Minna Canthin vaikutus tuntuu yhä tänä päivänä, ja siitä mitä hänen tekemisestään voi oppia. Iso kiitos Elina vierailusta! Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset https://www.tammi.fi/kirja/elina-lappalainen/ihmeellinen-minna-ja-suomalaiset-supernaiset/9789520404918 http://www.elinalappalainen.fi/ Herkkä, hellä, hehkuvainen: Minna Canth - Minna Maijala https://www.goodreads.com/book/show/21513831-herkk-hell-hehkuvainen?ac=1&from_search=true Rouva C. - Minna Rytisalo https://www.goodreads.com/book/show/39905890-rouva-c?ac=1&from_search=true Työmiehen vaimo - Minna Canth https://www.goodreads.com/book/show/4891377-ty-miehen-vaimo?ac=1&from_search=true

Tamperelaissyntyisen kirjailijan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan, avantgardistin Minna Canthin syntymästä tulee 19.3.2019 kuluneeksi 175 vuotta. Canth otti aikanaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, erityisesti tyttöjen ja naisten asemaan. Monet hänen esille tuomistaan aiheista ovat edelleen ajankohtaisia. Kolmen naissäveltäjän juhlakonsertti Tampere-talossa, kunnioittaa Minna Canthin elämäntyötä sekä muistuttaa vahvan suomalaisnaisen asemasta nykypäivän muuttuvassa maailmassa. Minna Canthista on keskustelemassa kirjailijaa tutkinut Minna Maijala, konsertin dramaturgi Kaarina Hazard ja säveltäjä Lotta Wennäkoski. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Me imemme itseemme jo lapsuudessa sellaisten kirjailijoiden nimet kuin Minna Canth, Maria Jotuni ja Aleksis Kivi. Mutta muistammeko, että he ovat ennen kaikkea kuuluisia näytelmäkirjallisuudestaan proosan tai lyriikan sijaan? Tänäänkin kirjoitetaan näytelmiä, joiden edellytys on, että "näytelmäkirjailijoissa törmää kaksi kiinnostusta: kiinnostus kieleen ja kirjallisuuteen ja kiinnostus esitystaiteeseen, teatteriin. Kirjallisuus ja näyttämö ovat keskenään jännitteiset elementit." Näin toteaa näytelmäkirjailija, dramaturgi, kirjailija Heini Junkkaala. Minna Canthin juhlavuonna käymme Heinin kanssa kaksi keskustelua näytelmäkirjailijana olemisesta ja näytelmäkirjallisuuden asemasta. Ensimmäisessä osassa Heini pohtii, mitä on olla näytelmäkirjailija. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.

Kulttuurikeskustelu Koukussa on käynnissä viimeinen kuukausi. Lukupiiri on ollut mukana alusta alkaen ja muistelee menneitä. Luvassa myös Ajattomia ajatuksia-sarja ja yksi majava. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Viimeisessä lukupiirissä ajattomia ajatuksia ja muisteloita Tällä erää viimeisessä lukupiirissä käydään läpi parhaita hetkiä ja muistoja vajaan viiden vuoden ajalta. Myös Minna Canth kumppaneineen herättävät keskustelua ajattomine ajatuksineen. Lukupiiriläiset Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja ohjelman juontaja Kai Rauhansalo keskustelevat Sisuradion Ajattomia ajatuksia kirjallisuussarjasta. Minna Canthin ajatukset tyttöjen oikeudesta tieteeseen sai kaikua myös lukupiirissä, jossa keskusteltiin nykyisestä genus-näkökulmasta niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin akateemisessa työympäristössäkin. Muistelo-osuudessa Keijo Knutas kertoi lukupiirissä luettujen kirjojen olleen hyvin erilaisia kuin mihin hän on aikaisemmin tottunut, mutta valtavan mielenkiintoisia ja rikastuttavia. Lukupiirien keskustelut ovat inspiroineet Hanna Hallakumpua paneutumaan poikansa manga-kirjoihin ja keskustelemaan niistä hänen kanssaan.   Muita aiheita Ajattomia ajatuksia Tällä kertaa aiheena on kulttuurikeskustelu. Esimerkki löytyy August Strindbergin kirjasta: Punainen huone. Kirsi Blomberg toimittaa ja Kimmo Tetri lukee tekstit.   Strindbergin, Rödarummet eli Punainen huone nostaa esiin monia vieläkin eläviä teemoja kulttuurielämän arvoista. Ajattomia ajatuksia -sarjassamme on tällä kertaa helppo tunnistaa sekä akateemista snobbailua että taiteen tekemisen kuoppaisen taipaleen kuvausta. Taitelija ja teoksensa Nyky-kansantaide tai ITE-taide, niin kuin sitä myös kutsutaan, on itseoppineiden oman tiensä kulkijoiden taidetta. Suomessa tämän alan taidetta on ollut esillä muun muassa Kiasmassa ja muissa museoissa. Me tutustumme ruotsinsuomalaiseen kansantaitelijaan Urpo Granatiin ja hänen puiseen majavaansa. Toimittaja Riitta Niemi. Koukun juonsi, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Maissi innostui harjoittelemaan käteensä rasitusvamman, Ninan aika kuluu teatterin parissa ja Anna Martta kirjoittaa, kun kerkeää. Yhdessä he pohtivat miksi. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Luovalle ihmiselle kulttuuri on puoli ruokaa. Tosin elettäväkin on, ja usein luova puoli elämästä jää vapaa-aikaan ja leipätyö on jotakin muuta, joka kyllä mielellään käsittelee oman luovuuden reuna-alueita. Kulttuurikeskustelu Koukun keskustelu käytiin inspiroivassa ympäristössä Göteborgin Palmhusetissa. Koukun jouluiset sarjat Joulukalenterin luukku aukeaa Sisuradiossa joka aamu jouluun saakka ja luukun takana ruotsinsuomalainen taiteilija. Ajattomia ajatuksia Sisuradion joululahja kuulijoille on tänä vuonna kirjallisuussarja, Ajattomia ajatuksia. Kuulemme kirjailijoiden tekstejä viime ja toissa vuosisadalta ja pohdimme, kuinka niiden viestit joko elävät samanlaisina tai ovat saaneet uuden muodon ja merkityksen meidän aikamme keskusteluissa.. Ensimmäisenä uunista ulos: Minna Canth ja aiheena naisten oikeus tieteeseen. Tämä ei ollut mitenkään itsestään selvää 1880-luvun suomalaisessa pikkukaupungissa ja esteitä näyttää olevan myös nykypäivässä, jos pohtii esimerkiksi naisten vähäistä määrää luonnontieteelisten Nobel-palkintojen saajina. Kaikki osat kuuntelussa jo nyt! Sarjaa toimittaa Kirsi Blomberg. Näytteet, jotka löytyvät Minnan Canthin romaanista, Hanna lukee Kimmo Tetri. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Minna Rytisalo sai aikoinaan nimensä Minna Canthin mukaan. Silloin ei tiedetty, että hän vielä kirjoittaisi fiktiivisen romaanin Minna Canthin nuoruusvuosista. Minna Canth raivasi tilaa naisille, taisteli tyttöjen koulutuksen puolesta ja puolusti henkeen ja vereen tasa-arvoa. Mutta edelleenkään tyttöjä ei kohdella samalla tavalla kuin poikia. Opettaja Minna Rytisaloa huolestuttaa myös oppilaidensa hiipunut lukutaito. 

Naisasia ja ihmisten tasa-arvo ovat asioita, jotka usein yhdistetään Minna Canthiin - onhan Minna Canthin päivä myös tasa-arvon päivä. Mutta Canth oli myös merkittävä suomalaisen kirjallisuuden uudistaja, ja ilman nais-etuliitettä, mikä valitettavan usein sivuutetaan. Miksi naisasia on Canthista puhuttaessa niin korostunut? Siitä ja muustakin kertoo tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Museovirasto

Minna Canthin ajatuksia teoksesta Kodin Suuret Klassikot, Minna Canth. Toim. Ilpo Tiihonen, Weilin&Göös 1987. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.