Podcasts about voimme

Monenlaiset normit muokkaavat ajatteluamme. Voimme vaikkapa ajatella, että ihanteellinen ihmissuhde syntyy, kun kaksi suurin piirtein samanikäistä aikuista muodostavat parisuhteen, hankkivat lapsia ja ovat sitten yhdessä elämänsä loppuun saakka. Mutta entäpä jos elämä ei solahda perinteisesti hyväksyttyyn muottiin ja puoliso onkin huomattavasti vanhempi tai nuorempi? Tämän asian äärelle joutuivat yllättäen tuolloin 29-vuotias Venla Rossi ja 53-vuotias Jouni K. Kemppainen, kun he huomasivat haluavansa elää elämäänsä yhdessä. Aiheen pohdinta synnytti lopulta kirjan, jossa he haastattelivat viittätoista pariskuntaa, joiden ikäero vaihteli 12 vuodesta 30 vuoteen. Millaisia ennakkoluuloja, haasteita ja odottamattomiakin iloja ihmiset kohtaavat, kun ikäero parisuhteessa on yli yleisten normien? Vieraina ovat "Voi siitä olla iloakin - ikäero parisuhteessa" -kirjan (Siltala 2024) kirjoittaneet toimittajat Venla Rossi ja Jouni K. Kemppainen sekä lähisuhteisiin erikoistunut tutkijatohtori Annukka Lahti. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijamme ja läheisten klinikan läheishoitaja Mira Oikarainen keskustelee podcastissamme riippuvuudesta toipuneen Malla Salosen kanssa toipumisen mahdollisuudesta.Toipumisen kirjassa on monta lukua ja toipuminen on elämän pituinen tarina. Mallan mielestä toipuminen on mukavaa ja palkitsevaa. Palkitsevaa on erityisesti se, että elämän valintojen ja päätösten tekijä tai toimintaa ohjaava tekijä ei ole toipumisen käynnistyttyä enää riippuvuus joka tarkoittaa, että toimintaa ja elämää määrittelee se mistä miten ja milloin on mahdollista saada seuraavan kerran päihteitä ja päihtymys, vaan elämä ohjautuukin omasta itsestä ja omista valinnoista.Omien tunteidemme käsittely ja kohtaaminen on elämämme suurimpia haasteita. Voimme hakea helposti tunteiden aiheuttamaan kipuun lääkettä huumeista, viinasta, seksistä, työstä, urheilusta riippuvuuteen saakka. Paradoksaalisesti riippuvuus aiheuttaa lisää sellaisia kipeitä tunteita esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, joita tahtoo lääkitä taas uudelleen riippuvuuksilla.Ja toipuminen. Mira valottaa omassa puheessaan myös sitä, kuinka toipumisestakin voi tulla riippuvaiseksi. Tärkeintä on uskaltaa voida hyvin, valita vapaus ja elämä.

Helsingin pörssissä on halpaa. Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlastettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Tämän Buffett-indikaattoriksi kutsutun tunnusluvun kuuluisin käyttäjä on toinen sijoittajalegenda Warren Buffett, joka tarkastelee sen avulla Yhdysvaltain markkinoita. ”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo. Lindström kertoo ostaneensa viime aikoina muun muassa Tietoevryä, Valmetia ja Tokmannia. "Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström lisää. ”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.” Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu. Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen. Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa. Marinadi yhteistyössä S-Pankki

Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa syksyn ja tulevan kolmannen podcastkauden aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin syksyn 2024 ensimmäinen jakso ja samalla kolmannen kauden aloitusjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Tekstivastine: utu.fi/vaumikavaikutus

Lasikatot, raskaussyrjintä ja naisvaltaisten alojen palkkakuoppa – lista ongelmista on pitkä. Vaikka työelämän tasa-arvo on edistynyt merkittävästi, jäänteitä menneisyydestä on yhä havaittavissa. Voimme kysyä, kenelle nykyiset työelämän rakenteet ja käytännöt todella on luotu? Onko työelämä rakennettu miehille?Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/onko-tyoelama-rakennettu-miehille Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Väkivaltainen hyökkäys vei seurakuntajohtajina työskentelevän avioparin sairaalaan – se ei kuitenkaan estänyt heitä jatkamasta palvelutehtäväänsä. Nyt he, kuten muutkin intialaispastorit, tarvitsevat rukouksianne.

Tunteet kulkevat mukanamme eri tilanteisiin. Varsinkin voimakkaat ja ahdistavat tunteet tarttuvat helposti ja nopeasti. Koemme näitä esimerkiksi muutostilanteissa. Onneksi myös turvallisuuden tunteita voi tartuttaa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana tunnetartunnoista erityisesti hankalia tunteita herättävissä muutos-ja kriisitilanteissa keskustelemassa on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Anna Peltola. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).Empatian avulla voimme asettua toisen ihmisen asemaan. Koemme heijastuksia toisten tunteista. Luemme sanatonta viestintää. Voimme rauhoittaa itseämme ja siten myös luoda turvaa toiselle. Nina ja Anna pohtivat mm. näitä kysymyksiä: - Mitä tunnetartunta on? - Miksi tunteet tarttuvat? - Kuinka vastavuoroista tunnetartunta on? - Miten tunnetartunta ilmenee muutos- ja kriisitilanteissa? - Miten tunteita voi säädellä ja johtaa muutostilanteissa? - Miten omia tunteita voi säädellä?Lisätietoja:Tilaa Anna Peltolan kirja Tunnetartunta (Tuuma 2024).Anna Peltola LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Lue Anna Peltolan haastattelu (HS 19.2.2024 – €): Tartunnan voima.Anna Peltola oli vieraana myös jaksossa 112. Tunnetartunta.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös näistä:10. Tunteet työelämässä.85. Vaikeat tunteet työelämässä.140. Miten kohdata toinen arvostavasti? Arvostuksen psykologiaa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Lempeä ohjattu meditaatio, jonka avulla voit käsitellä vaikeita lapsuuden muistoja ja kohdata sisäisen lapsesi. Meditaatiossa voit olla itse se turvallinen ja rakastava aikuinen, jota sisäinen lapsesi olisi kaivannut menneisyydessä. Muistathan hakea myös ammattiapua traumatoipumiseen! #Tietoisuus, lapsuus, itsetuntemus, tunteiden käsittely, hoiva, turva, lempeys, hyväksyntä, parantuminen, menneisyyden työstäminen, itsensä rakastaminen, sisäinen voima, sisäinen lapsi, muistot, tunneside, haavoittuvuus. Sisäinen lapsi viittaa psykologiseen käsitteeseen, joka kuvaa aikuista ihmistä osana itseään, joka säilyttää lapsuudenkokemuksia, tunteita ja tarpeita. Tämä osa itsestä voi olla piilotettu tai unohtunut ajan kuluessa, mutta se vaikuttaa silti syvällä tasolla aikuisen käyttäytymiseen, tunteisiin ja ajatusmalleihin. Sisäinen lapsi voi kaivata hoivaa, turvaa ja hyväksyntää, ja sen kohtaaminen voi olla tärkeä askel omassa henkilökohtaisessa kasvussa ja eheytymisessä. Meditaatio voi auttaa meitä pääsemään yhteyteen sisäisen lapsen kanssa monin tavoin: Tietoinen läsnäolo: Meditaatio auttaa meitä pääsemään tietoisuuteen nykyhetkestä ja omista tuntemuksistamme. Tämä voi auttaa meitä havaitsemaan ja tunnistamaan sisäisen lapsen tarpeita ja tunteita. Lempeä hyväksyntä: Meditaatio opettaa meille lempeää hyväksyntää, joka on avain sisäisen lapsen kohtaamiseen ja parantamiseen. Sallimalla tunteiden virrata vapaasti ja kohtaamalla ne myötätunnolla voimme alkaa parantaa sisäisiä haavoja. Muistojen käsittely: Meditaatio tarjoaa tilan tutkia menneisyyden muistoja turvallisessa ympäristössä. Voimme käsitellä ja parantaa menneitä kokemuksia sekä löytää uuden näkökulman niihin. Itsensä arvostaminen: Meditaatio auttaa meitä löytämään syvemmän yhteyden itseemme ja arvostamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme, myös sisäisen lapsen osalta. Tämä voi johtaa kokonaisvaltaisempaan hyväksyntään ja rakkauteen itseämme kohtaan. Yhdistämällä meditaation ja sisäisen lapsen kohtaamisen voimme avata oven syvemmälle itsetuntemukselle, eheytyä menneisyyden haavoista ja löytää rauhan ja tasapainon sisäisessä maailmassamme.

Voimme ostaa ihmisen aikaa. Voimme ostaa hänen fyysisen läsnäolonsa haluttuun paikkaan. Voimme jopa ostaa hänen ammattitaitoaan. Ystävyyttä emme kuitenkaan häneltä voi ostaa. Se meidän on ansaittava. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Sodissa ja konflikteissa tuotetaan valtava määrä informaatiota, tarinoita ja kuvia. Sotiminen tapahtuu aseilla, mutta myös mielikuvilla ja tunteilla. Miten valtiot ja muut toimijat pyrkivät saamaan julkisen mielipiteen puolelleen sodan keskellä? Miten sosiaalinen media on muuttanut informaatiosodankäyntiä? Kenen tarinaan esimerkiksi Ukrainan sodassa tai Gazan konfliktissa voimme luottaa? Kilpailevista tarinoista, propagandasta ja disinformaatiosta keskustelevat professori Hannu Juusola, professori Mervi Pantti ja väitöskirjatutkija Joonas Pörsti Helsingin yliopistosta. Juontajana on Helmiina Suhonen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Tarinoiden sota -tapahtumassa 6.2.2024. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Maailma nyt -tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/maailma-nyt

Tässä jaksossa pureudumme erityisesti naisten talousasioihin ja tutkimme, kuinka me naiset voimme navigoida tiemme kohti taloudellista menestystä. Käsittelemme haasteita, kuten esikuvien puutetta, ja pohdimme, mistä voi ammentaa inspiraatiota ja voimaa omalla matkalla kohti menestyksen huippua. Meidän tavoitteenamme on innostaa myös naisia asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja ohjata heitä niiden saavuttamisessa. "Tämän jakson tarkoitus oli tämä, että me halutaan, että jokainen nainen uskaltaa nyt vähän miettiä isommin." [00:00:12] Naiset, nouskaa seuraavalle tasolle. [00:03:46] Naiset vaurastumisen esimerkkeinä. [00:07:44] Huolestuttavan vähän naisia. [00:07:53] Kymmenen suurituloisimman listalle yltänyt viimeksi nainen 2019. [00:08:07] Jääty jälkeen neljä vuotta sitten. [00:08:25] Naiset tiputtu kärkikahinoista. [00:13:20] Yrittäjyyden harjoittaminen vapaa-ajalla. [00:15:09] Henkilökohtainen talousvalmennus. [00:19:29] Tavoitteiden asettaminen tarpeeksi korkealle. [00:23:13] Kaikki mahdollinen, mitä pystyy miettimään ja tekemään. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Talviaika Ja olemme tulleet taas tähän aikaan vuodesta,jolloin kelloja pitää edelleen veivata.Ja näin syksyisinpalaamme tunniksi kesään takaisin,ja siirrämme kelloja tunnilla taaksepäin.Voimme siis nukkua tunnin pitempään,ellei sisäinen kellomme ala aiemmin herättämään.Tämä kellojen siirtäminen vain turhauttaa,kun järkeä tässä ei ole ollenkaan.Eläimille tämä on vaikeaa,enkä itsekkään meinaa sopeutua laisinkaan.Ulla-Maija Mantere

Joka vuosi Open Doors tavoittaa monia Kiinassa olevia pohjoiskorealaisia pakolaisia. Menetettyään perheenjäsenensä ja omaisuutensa he ovat usein epätoivoisia. Voimme tarjota heille vain toivon, joka löytyy ainoastaan Raamatusta.

Sopusuhtainen elämä on meidän mielestämme uusi ”tasapaino”. Mitä sanoisit, jos me kertoisimme, että on täysin mahdollista elää niin, ettet tarvitse 5 viikon lomaa? Ronja ja Erja ovat jo tehneet urahypyn ja luoneet omannäköisen elämän. Miten se onnistui?  Omannäköisen elämän ytimessä on hyvä ajanhallinta ja omien tarpeiden tunnistaminen. Ronja mainitsee jaksossa oivalluksen siitä, että omat tarpeet muuttuu koko ajan kasvun matkalla. Esimerkiksi entisen 24/7 hustalaamisen sijaan nyt Ronja tarvitsee breikkejä viikoittain. Tämä on mahdollista oman työn ja elämän suunnittelemisella.   Sopusuhtainen elämä tarvitsee joustoa ja mukautuvuutta, jotta pysymme kasvun ja kehityksen matkassa. Sopusuhtaisuutta voi lähestyä vaakakupin sijaan segmentteinä. Voit alkaa hahmotella elämääsi fokuksen, läsnäolon, intensiivisen tekemisen tila  Me ansaitsemme vapaa-aikamme. Olemalla tehokas 4 tuntia, voit vapauttaa lopun 4 tuntia asioille, jotka ovat sinulle tärkeitä. Yksinkertaista. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Tehokkuuden ytimessä on kyky priorisoida ja oikeasti keskittyä olennaiseen. Voimme haahuilla 8 h saamatta mitään aikaiseksi.   Miten sitten voit alkaa suunnitella elämääsi ja arkeasi tehokkuuden ja sopusuhtaisuuden kautta? Daniel Pink kirjoittaa tutkimuksiin nojaten kirjassaan ”Milloin? Oikealla hetkellä toimimisen taito” kolmesta kronotyypistä, joiden toiminnan ymmärtämällä tulet optimoineeksi päiväsi ja saat päivän aikana hoidettua niin työt, vapaa-ajan kuin sosiaalisen elämäsi. Kronotyyppi voi vaikuttaa siihen, milloin olemme parhaiten luovia, keskittyneitä tai tarkkaavaisia. Tämän ymmärtäminen auttaa meitä optimoimaan päivittäisen aikataulumme ja suorituskykymme.  Oletko aamuvirkku, iltakukkuja vai jotain siltä ja väliltä?  Mainitsemme Jay Shettyn podcast jakson, jonka voit kuunnella tästä:  Mainos Tulevaisuuden minä- valmennus auttaa ja ohjaa omaksumaan kasvun ajattelutavan, jotta vaurastuminen on mahdollista. Kasvun ajattelutavan avulla oikeanlaisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttaminen on mahdollista ja unelma arjen luominen on vain aloittamisesta kiinni. Valmennuksen ainutlaatuisuus syntyy verkoston voimasta; oikeanlaisen tuen ja kannustavan ympäristön avulla jokainen meistä voi olla mitä vain. Ainoastaan selityksesi siitä, miksi et ole siellä missä haluaisit olla, pitävät sinut siellä missä et halua olla.  Autamme sinua omaksumaan kasvun ajattelutavan, jotta pystyt nostamaan elämäsi uudelle tasolle ja kehittymään myös valmennuksen jälkeen. Tarjoamme tarvitsemasi tuen ja työkalut jotta voit alkaa elää unelmiesi arkea.  Seuraava valmennus alkaa 6.9.2023! Varmista paikkasi verkkokaupassamme nyt! www.naistakomo.fi  

Salpausselkä Geopark -viikot ovat käynnissä perjantaista 26. toukokuuta 11 .kesäkuuta asti.  Salpausselkä UNESCO Global Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen huomautti torstaina Radio Voimalla, että alueellamme on jotain erityisen arvokasta ja hienoa. - Uskalletaan sanoa se myös muille. Meillä on täällä usein sellainen asenne, että meillä ei olisi mitään, mutta meillähän on täällä todella hienoa luontoa ja mielenkiintoisia kohteita. Komulainen suositteli jokaista käymään itse luontokohteissa. - Ja niistä on hyvä kertoa toisille. Voimme olla ylpeitä omasta alueestamme. Komulainen muistutti myös siitä, että Salpausselkä Geopark on päässyt UNESCOn verkostoon. - UNESCO on YK:n maailmalaajuinen kasvatustiede- ja kulttuurijärjestö ja pitkän valmistelun ja tarkan syynäyksen perusteella pääsimme sinne mukaan. Hakemus meni kerralla läpi ja siellä ollaan. Kuuntele koko haastattelu.

Minna Lahnalampi-Lahtinen on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalveluiden toimialajohtaja. Eletään huhtikuuta 2023.

KAHDEN LUENNON SARJA: MITÄ VOIMME OPPIA JEESUKSEN SUKUPUUSTA Miksi Matteus valitsi kaikista Jeesuksen esiäideistä sukuluetteloonsa juuri ne neljä naista, joiden avioliitto ei mennyt tavanomaisen kaavan mukaan. Ja miten moni Juudan parista kymmenestä kuninkaasta onnistui kasvattamaan hyvän seuraajan valtaistuimelle ? Miksi moni uskova isäkin tässä epäonnistui? Näitä asioita pohdimme näissä kahdessa luennossa.

KAHDEN LUENNON SARJA: MITÄ VOIMME OPPIA JEESUKSEN SUKUPUUSTA Miksi Matteus valitsi kaikista Jeesuksen esiäideistä sukuluetteloonsa juuri ne neljä naista, joiden avioliitto ei mennyt tavanomaisen kaavan mukaan. Ja miten moni Juudan parista kymmenestä kuninkaasta onnistui kasvattamaan hyvän seuraajan valtaistuimelle ? Miksi moni uskova isäkin tässä epäonnistui? Näitä asioita pohdimme näissä kahdessa luennossa.

Ihmislajille on tyypillistä tarkkailla ympäristöään vaarojen varalta. Mutta, tiesitkö, että voimme lähettää toisillemme myös turvallisuusignaaleja? Ne voivat olla tervehtimistä, silmiin katsomista, hymyilyä, oven avaamista ja äärimmäisen pieniä juttuja, että minä huomaan sinut ja kaikki on hyvin, sanoo turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä tutkiva Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Julkisten tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kohtaamiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 29-vuotias nimimerkki Vanheneva kertoo näin: Turvallisuutta lisää järkevä yhteiskuntajärjestelmä, demokratia ja yleisesti ihmisten hyvä tahto ja inhimillisyys. Lähteet: Helsingin Sanomat (2020 ) Vihamieliset kaupungit (tarkista vielä) Maaseudun tulevaisuus (2022) MT-Gallup 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

The Heart of Thomas on BL-genren perustuksiin kuuluva Moto Hagion draamaklassikko, jossa saksalaisen poikakoulun oppilailla on vaikeita tunteita toisiaan kohtaan. Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Kodansha veti yllättäen simultaanijulkaisunsa pois kaikista mangapalveluista, englanninkielisen mangan fyysisistä bootleg-julkaisuista sekä siitä, miten Velhon morsiamen tekijä Kore Yamazaki on tulossa ensi kesän Desuconiin. Lisäksi puhumme Desucon Frostbiten ohjelmakattauksesta. Lukujonossa ovat salaryman-BL Old-Fashioned Cupcake ja Paru Itagakin räväkkä Drip Drip. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- 1:40 – DESUCON FROSTBITE 2023 - Desucon Frostbite 2023:n ohjelmakartta - Desuconin Youtube-sivun Frostbite 2023 -soittolista, jolta löytyy suurin osa coniluentojen tallenteista - Visuaalinen identiteetti samaa lähdeteosta sovitettaessa (YouTube) - Spy x Family Furuhashin silmin (YouTube) - Viikinkiseikkailua ja -sekoilua: Vinland Sagan historiallinen tarkkuus (YouTube) - Kunniavieraana oli ohjaaja Shuko Murase - Gundam-tuottaja Naohiro Ogata - Moderni Takarazuka-anime: Kageki Shoujo ja Revue Starlight (YouTube) - Neuroepätyypillisten hahmojen jäljillä (YouTube) - Jakso 63, jossa puhuimme Givenistä ja sen neuroepätyypillisestä päähenkilöstä - Kaksi näkökulmaa Otoko no Romaniin (YouTube) - Häät Japanissa, häät animessa (taltiota ei ole YouTubessa) - Jakso 73, jossa puhuimme Sweat and Soapista, jossa keskitytään muun ohessa häiden suunnitteluun - Koulukiusaaminen Japanissa (YouTube) - Maininta liljakarhumyrskystä viittaa sarjaan Yurikuma arashi 25:27 – THE HEART OF THOMAS: ESITTELY - The Heart of Thomas 27:42 – THE HEART OF THOMAS: GENRE - Futekiyan blogipostaus shounen-ai-termistä - Metten Desucon-luento BL-genren historiasta (YouTube) - Jakso 64, jossa Maaret puhui alkukuulumisissa siitä, miksei pidä yaoi-termistä - Kääntäjä Rachel Thornin taustoittava essee julkaisun lopussa (kuva) - Hoothootin ja Norpun Desucon-luento varhaisesta tyttöjen välisestä läheisyydestä kertovasta Class S -genrestä (YouTube) - Maria-sama ga miteru - Free! - Tsurune - Jakso 59, jossa puhuimme Moto Hagion aikalaiskollegan Riyoko Ikedan sarjasta The Rose of Versailles - Jakso 52, jossa puhuimme Showa 24 -ryhmästä samalla kun käsittelimme Moto Hagion ja Keiko Takemiyan välirikkoa 37:52 – THE HEART OF THOMAS: TARINA JA HAHMOT - Erichin äitikompleksi (kuva) - Erich provosoi kirjallisuudenopettajaa (kuva) - Erich ärsyyntyy siitä, että kaikki puhuvat vain Thomaksesta (kuva) - Juli uhkailee Erichiä (kuva) - Juli torjui Thomaksen (kuva) - Julin rasistinen isoäiti (kuva) - Oskar on vähän paha poika, mutta osaa pitää muut pojat kurissa (kuva) - Oskarin vaikea isäkuvio (kuva) - Oskarista tulee vähän niin kuin isoveli Erichille (kuva) - Bacchus ja muut lukiolaiset näyttävät tosi vanhoilta verrattuna isopäisiin yläastepoikiin (kuva) 52:49 – THE HEART OF THOMAS: TYYLI JA VISUAALIT - Runollista kerrontaa, jossa sisäiset monologit levittäytyvät sivulle kehystämään tapahtumia ja dialogia (kuva) - Viivavarjostukset silmien ympärillä ja kadonneet pupillit järkytyksen merkkeinä (kuva) - Kuolema Venetsiassa - Ruotsalainen näyttelijä Björn Andrésen - Midsommar - Viraaliksi mennyt twiitti, jossa tyyppi huomautti että Midsommarin vanhus on se alkuperäinen bishounen 58:29 – THE HEART OF THOMAS: JULKAISU Huolimattomuusvirheitä jäänyt sinne tänne: - Juli kirjoitetaan muutamassa kohdassa “Yuri“ (kuva) - Juli sanoo torjuneensa Julin (eikä Thomaksen) (kuva) - Tyhjiä puhekuplia (kuva) - Joskus harvoin vieraskielisiä sanoja on selitetty ruutujen väleissä… (kuva) - …Mutta yleensä ei (kuva) - Kaikki ääniefektit on korvattu, mutta englanninkieliset efektit on kirjoitettu aina samalla fontilla, joka ei yritäkään noudatella alkuperäisen efektin valkoista tyhjää tilaa (kuva) 01:03:52 – THE HEART OF THOMAS: SPOILERIOSIO - Erich ja järkyttävä kirje (kuva) - Voimme muistella häntä yhdessä (kuva) - Haluaisitko tulla Thomakseksi Thomaksen paikalle? (kuva) - Julin traaginen menneisyys (kuva) 01:17:18 – THE HEART OF THOMAS: YHTEENVETO 01:22:33 – KODANSHA VETI SIMULTAANIJULKAISUNSA POIS MANGANLUKUPALVELUISTA - ANN:n uutinen Kodanshan toimista - Jakso 59, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa Kodanshan digijulkaisustrategiasta - Ei tullut Kodanshalta mangapalvelua viimeksikään, kun simultaanijulkaisut lopetettiin selityksettä… - OASG:n artikkeli Vizin Shonen Jump -manganlukupalvelun hinnannoususta 01:28:24 – FYYSISET PIRAATTIMANGAJULKAISUT - That Manga Hunterin kirjoitus piraattimangajulkaisujen tunnistamisesta - Esimerkki digitaalisesta piraattimangajulkaisusta: epämääräinen Vagabond - Jakso 66, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa Ranskan mangamarkkinasta ja erikoisversioihin liittyvästä trokausongelmasta - Esimerkki mangankeräämisharrastuksen aloittamiseen ohjeistavasta postauksesta - Colleen's Manga Recs -Youtube-kanava 01:43:40 – KORE YAMAZAKI DESUCONIIN - Desuconin uutinen kunniavieraista - Jakso 26, jossa puhuimme Velhon morsiamesta - Desuconin edellinen mangakavieras oli Kaijin ja Akagin tekijä Nobuyuki Fukumoto vuonna 2010 - Higurashin ja Uminekon luoja Ryukishi07 - Petterin artikkeli Kore Yamazakin edellisestä kunniavieraskäynnistä Anime-lehdessä 4/2018 (kuva) - Anime-lehden uutinen Hotel Metsäpeura e youkoso -sarjan tekijä Seira Fukutan Suomen-vierailusta - Mangakartan twiittejä Hotel Metsäpeura e youkososta 01:47:30 – KUULIJAKOMMENTTI: RUOHONJUURIKULTTUURI - Jarmon Twitter-kommentti - Jakso 78, jossa puhuimme ajankohtaisaiheissa mangan ranskalaisista promovideoista - Manga Planetin artikkeli Japanin omakustannetapahtuma Comitiasta - Angoulême International Comics Festival - Japan Expo -animetapahtuma 01:53:27 – KUULIJAKOMMENTTI: MANGAN RUBY-TEKSTIEN KÄÄNTÄMINEN - Xittyn Twitter-kommentti - Jakso 78, jossa puhuimme Sugar Sugar Runen loitsujen käännösratkaisuista - Jakso 30, jossa Petteri puhui lukujonossa Crest of the Stars -ranobesarjasta - Yhdenlainen ratkaisu ruby-tekstien käyttämättömyyteen 01:57:06 – KUULIJAKOMMENTTEJA: SUGAR SUGAR RUNE - Kaarrelartin Twitter-kommentti - Ukuotuksen Instagram-kommentti - Chi's Sweet Home 02:00:43 – KUULIJAKOMMENTTI: SHOW NOTET - Jakso 71, jossa puhuimme kuulijakommenttiosiossa show noteista - Mangasplaining-podcastilla on erikoinen tapa tehdä show notet, koska ne ovat enemmänkin jälkikäteen kirjoitettu kommenttiraitablogipostaus joka jaksolle 02:04:54 – LUKUJONOSSA: OLD-FASHIONED CUPCAKE - Old-Fashioned Cupcake - Akiko Morishima - Akatan ranskajulkaisun julkistuspostaus (sisältää muutaman sivunäytteen, mm. keskustelussa mainitun sivun, jossa Nozue päättääkin pukea liivin) 02:24:40 – LUKUJONOSSA: DRIP DRIP - Drip Drip - Jakso 13, jossa puhuimme Beastarsista - Nenäverenvuodot vaikeuttavat seksielämää (kuva) - Mitä joulupukki tekee hotellissa seksityöntekijän kanssa? (kuva) - Sanda, Paru Itagakin uusi joulupukkiteemainen sarja - Jakso 53, jossa ennakkofiilistelimme Sandaa ennen kuin tiesimme, mistä siinä on kyse 02:32:47 – LUKUJONOSSA: DRIP DRIP – SPOILERIOSIO - Erinomaisen Beastarsista karanneen näköinen jäbä - Totuus paljastuu (kuva) 02:38:21 – LOPETUS

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä ohjelmasarjan päättävässä jaksossa ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen käy muistelu keskustelut. Ensimmäisessä osuudessa puhutaan Virpi Nymanin ja Kristiina Nordmanin kanssa haastattelujen tekemisestä Uskon askeleita ohjelmiin Toisessa osuudessa Jussi Pyysalo kertoo elämästään, matkastaan musiikin maailmassa ja mediatuottajan roolin löytymisestä. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko puhuu tästä ajasta, jota elämme sekä L10T elämäntavan antamasta tuesta elämäämme varten. Näistä asioista keittyy kokoon tämä viimeinen Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso numero 203. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko, Virpi Nyman ja Kristiina Nordman kertovat miltä on tuntunut tehdä haastatteluja Uskon askeleisiin. He kertovat mistä haastateltavat ohjelmaan ovat löytyneet. Yhdessä muistelimme monia hyviä haastatteluhetkiä ja haastatteluja. Monet haastateltavat löytyivät L10T koulutusten ja siihen liittyvien kohtaamisten kautta. Jokaisella on oma tarinansa ja näkökulmansa Jeesukseen. Ihmisten aidot kohtaamiset ovat puhutelleet kuulijoita, meitä haastatteluja tehneitä sekä tuoneet siunausta tarinansa kertoneille. Olemme yhdessä iloinneet kristityistä, joka ovat arkoja ja rohkaistuneet toimimaan omalla tavallaan. Uskon askeleiden tuottama siunaus on ollut koettavissa, kun sitä on tehty. Ohjelaman toisessa osuudessa Mikko jututtaa Jussi Pyysaloa. Jussi kertoo lapsuudestaan, lapsuuden kodistaan sekä saamastaan uskosta sekä musiikista. Kanttori-isältä tarttui rakkaus musiikkiin ja sormet tapailivat jo pienenä pianon koskettimia. Pro Fidessä soittanut Juha Kela oli Jussille suuri esikuva. Juhan kuolema auto-onnettomuudessa otti Jussiin kovasti. Jussi on soitanut suomalaisen gospelin legendaarisessa The Road pitkään. Syksyllä 2022 yhtye täytti 40 vuotta. Kansan Raamattuseuran tapahtumissa Jussi on löytynyt hyvin usein myhäilevänä hahmona pianon takaa. Jussi myös editoi ja tuottaa KRS:n mediasisältöjä, videoita ja ääniraitoja. Jussi onkin editoinut melkein kaikki Uskon askeleiden haastattelut. Monet ovat liikuttaneet editoijaansa ihan kyyneliin asti ja hoitaneet. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhui alkamassa olleesta Se löytyi-mediamissiosta ja ajast jota on vaivannut Korona pandemian jälkimainingit, Ukrainan sota ja siitä aiheutuneet epävarmuustekijät. Kaiken keskellä on kuitenkin Jumala. Voimme oppia elämään Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10 luvussa opettaman elämäntavan mukaisesti. Sitä soveltamalla voimme olla enemmän auki Jumalalle, lähellemme uskotuille ihmisille ja itsellemme. Vaikka Uskon askeleita ohjelmasarja loppuu, niin sen opettamia askeleita kannattaa edelleen ottaa. On hyvä kulkea yhdessä toisen kanssa, jakaa elämää ja näin tukea toisiamme. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 11.12.20223. adventtisunnuntai, Matt. 11: 11-19 Johdanto: Syömisen ja juomisen evankeliumia Johannes Kastaja ei syönyt eikä juonut. Jeesus söi ja joi. Mitä minun pitäisi syödä ja juoda? Evankeliumi vie meidät ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Kaikkien meidän täytyy syödä ja juoda. En anna tässä saarnassani suoria vinkkejä joulupöytään. Puhun kuitenkin syömisestä ja juomisesta ja siitä, mitä ne merkitsevät evankeliumissa. Tässä oppaanani ovat evankeliumin väkevät hahmot. Johannes Kastaja ja Jeesus edustavat kahta erilaista lähestymistapaa syömiseen ja juomiseen: paastoa ja juhlaa.   I Hallinnasta armollisuuteen Aloitan Johanneksesta. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, miten Johannes Kastajalla ”oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.” Johannes Kastajalla oli siis nykykielellä sanottuna tiukka dieetti. Hän oli kuin liekki, joka hehkui sisäistä valoa ja puhui väkeviä sanoja. Hän oli askeetti, itsensä kieltäjä.  Johanneksen edustama askeettisuus ei ole ollenkaan vierasta meidän ajassamme. Se ei saa yleensä uskonnollista muotoa, mutta itsensä kieltäminen erilaisten ruokavalioiden kautta on monelle tuttua.  Meillä on paljon ruokaa käytössämme ja sitä myös markkinoidaan tehokkaasti. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on myös helppo kadottaa hallinnan kokemus. Moneen asiaan emme voi vaikuttaa. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä syömme ja juomme: puhumme painonhallinnasta.  Pyrkimys terveelliseen elämään on itsessään hyvä. Hyvä ruoka, runsas liikunta ja syvä lepo ovat kaikille tärkeitä. Samalla ihmisen terveyteen, painoon ja ulkonäköön latautuu valtavia paineita. Jatkuva kuvien virta saa meidät vertaamaan itseämme toisiin. Se vahvistaa huomaamatta kokemusta siitä, että olemme jatkuvasti jollain tapaa vajaita. Erityisen kipeästi tämä osuu nuoriin.  Paineiden taustalla on myös tehokkuusajattelu. Äärimmäisen tehokkaaksi hiottu taloutemme vie meidät näkemään itsemme ikään kuin koneina, joista voidaan rakentaa aina uusi entistä parempi versio. Tätä kuvaa monen toistelema fraasi: ”pyrin olemaan paras versio itsestäni.” Talouden myllyt eivät tunne rajoja. Ne vaativat aina uusia rattaita pyörittämään suurta koneistoa, jossa ihminen jauhautuu murusiksi. Rajattoman kasvun ihanteena on täydellisen terve ja hyvinvoiva ihminen, sillä hänestä voidaan repiä irti yhä kovempia suorituksia.    Taloutta tarvitaan, se on osa ihmisyyttä. Se ei kuitenkaan saa syrjäyttää muita ihmisenä olemisen ulottuvuuksia. Tehokkuus ei ole kaikki kaikessa, eikä talouden kasvu voi olla rajatonta. Ihmisellä on rajat ja luomakunnalla on rajat. Tarvitsemme lisää kohtuullisuutta ja armollisuutta. Tässä Johannes Kastaja voi olla oppaanamme.   II Johannes Kastaja viitoittaa tietä ytimeen  Mitä Johannes Kastaja voi opettaa meille? Hän näyttää tietää olennaiseen, ytimeen. Johannes Kastajan äärimmilleen pelkistetty elämäntapa on intohimoista totuuden ja rakkauden etsintää. Hän viitoittaa tietä kohti ihmisyyttä, jossa tehokkuus ei määrittele meitä. Meidät määrittelee Jumala, joka antaa meille elämän.  Johanneksen elämäntapa on myös äärimmäisellä tavalla luomakuntaa kunnioittava, eikä vain siksi että hän on edelläkävijä hyönteisravinnossa! Meidän on yksilöinä, yhteiskuntana ja ihmiskuntana löydettävä uudelleen yhteys koko luomakuntaan. Meidän on löydettävä tasapaino, jossa voimme elää sen kanssa sovussa.  Johannes Kastajan johtaa meitä kohti syvimpiä arvoja. Hän ohjaa meitä pois vallan ja mammonan palvomisesta. Etsimme totuutta ja rakkautta helposti materiasta ja kunniasta, joista kasvaa kumpu ytimen ympärille. Kumpu kasvaa vuoreksi kuin entisajan kaatopaikka, ja ydin hautautuu yhä syvemmälle.  Johannes viitoittaa suoraan kohti totuutta ja rakkautta, kohti elämän ydintä. Paasto on matkaa kohti ydintä, kohti joulun ja pääsiäisen salaisuutta, kohti Jumalan läsnäoloa.  III Yhteinen pöytä on ystävyyden merkkiJohanneksen paasto ei ollut itsekeskeistä. Hänen koko elämänsä oli tien valmistamista Kristukselle. Fariseukset sanovat Jeesuksesta evankeliumissa: ”Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!” Jeesus tuli maailmaan juhlimaan elämää meidän kanssamme. Siksi yhdessä syöminen oli hänelle tärkeää. Se on ollut aina syvä merkki ystävyydestä ja sovinnosta.  Jeesuksen pöytä oli avoin. Hän ei kutsunut siihen vain vimpan päälle moraalisessa suorituskyvyssä kunnostautuneita. Hän kutsui pöytään halveksittuja ja sorrettuja ja sortovallan edustajiakin. Jeesuksen sanoma ei ollut moralismia eikä yläpuolelle asettumista. Se oli vierellä kulkemista ja yhteiseen pöytään kutsumista. Kristittynä eläminen ei ole pikkusieluista nipottamista. Se on elämän syvän ilon ja Jumalan hyvien lahjojen löytämistä ja yhteiseen pöytään asettumista.  Taivaasta verrataan usein hääateriaan. Tämä on hyvin syvä kuva Jumalan valtakunnasta. Ei ole kyse juhlasta, jossa on tarkat istumapaikat. Kristus kutsuu meidät kutsutaan yhteiseen juhlapöytään. Sinne mahtuvat tutut ja tuntemattomat.  Ehtoollisessa on tästä esimakua. Siinä syömme ja juomme Kristuksen läsnäoloa, hänen joka syö ja juo tänään meidän kanssamme. 

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi-podcastissa keskustellaan ulkopolitiikasta, joka on tänä vuonna noussut arvoon arvaamattomaan, koska arvaamattomuus on päivän sana.Turkki on tehnyt viime viikon sunnuntaista lähtien ilmahyökkäyksiä Pohjois-Syyrian ja Pohjoisen Irakin kurdialueille. Lisäksi Iranin kaksi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset naisten oikeuksien puolesta ovat kiihtyneet täysimittaiseksi kansannousuksi. Iranissa viranomaiset ovat vastanneet protesteihin silmittömällä väkivallalla.Jussi ja Toivo keskustelevat tällä viikolla kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalon kanssa sekä Turkin iskuista kurdialueille että Iranin kansannoususta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Maanantai-iltana 21.11.2022 Palefacen uusi kappale ”Miehet ei itke” kuullaan Lahdessa Ristinkirkossa Pimeästä valoon -konsertissa. Konsertti käynnistää Mielenterveysviikon ja on samalla itsemurhan tehneiden läheisten kynttiläilta. Musiikista tapahtumassa vastaavat Paleface – Karri Miettinen, lahtelaismuusikko Miikka Kallio ja rumpali Jakke Saarinen. Paleface, Karri Miettinen, pohti Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmisen kanssa sitä, miten vaikeista asioista puhuminen vaatii rohkeutta. - Tilanteissa voi syntyä yhteentörmäyksiä ja kriisejä, mutta kriisejä me tarvitsemme, jotta pystymme pureutumaan ongelmiin ja pääsemme asioissa eteen päin. Karri uskoo, että nimenomaan nuoret ihmiset ovat pelottomia ja uskaltavat "nostaa kissaa pöydälle". - Edelleen on hirveän vaikeaa, purraan hammasta ja pidetään omat ongelmat omana tietona. Sainkin yhdeltä naiselta viestiä, jossa hän kertoi nähneensä oman isänsä itkeneen ainoastaan kerran. Se oli hautajaistilaisuudessa ja kun hän oli kurottautunut ja silittänyt omaa isäänsä selästä, oli isä kääntynyt vihaisesti sanomaan "Älä koske muhun". Karri uskoo ja luottaa, että lapset rakentavat parempaa huomista. - Me vanhemmat voimme myös luoda kodeissa tilanteita ja fiilistä, joissa voisimme puhua kaikesta.

 Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 20.11.2022 Tuomiosunnuntai (Kristuksen kuninkuuden sunnuntai) Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 25 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” * * * Kaverini osti kirjamessuilta pienen lehtisen, jossa on 1800-luvulla eläneen pappi Johannes Kronstadtilaisen neuvoja kuukauden jokaiselle päivälle. Olemme viettäneet marraskuuta aloittamalla aamut Johanneksen ajatuksilla. Kahdeksantena päivänä johannes kirjoittaa: “Älä anna itsesi nukkua pitkään: pitkä uni veltostuttaa sielun ja ruumiin, se tekee kylmäksi Jumalaa kohtaan ja synnyttää laiskuutta ja välinpitämättömyyttä rukoukseen.” Tämä vei omat ajatukseni viime viikon teemoihin, valvomisen sunnuntaihin. “Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä” jolloin juhlat siis alkavat. Ja tänään on viime viikosta sitten edetty kirkkovuoden viimeiseen sunnuntaihin. Vanha loppuu, uusi alkaa, joulu tulee. Nyt eletään hyvin tiheää aikaa kirkkovuodessa. Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Tuomiosunnuntai. Kuulostaa uhkaavalta ja jotenkin vanhanaikaiselta, hämmentävältä. Hämmentävä on myös tuo teksti jonka luin, ja pelottava. Yhdet lähtevät iankaikkiseen elämään, toiset ikuiseen rangaistukseen. * * * Nyt ollaan kuitenkin ihan ytimessä, elämän ja kuoleman kysymysten äärellä. Otetaan elämä vakavasti. Tää on uskonnonfilosofi Sami Pihlströmin erään kirjan nimi: Ota elämä vakavasti – negatiivisen ajattelijan opas. Mua tämä kirja ja sen ajatukset ovat kiehtoneet pitkään. Tässähän luodaan tämmöinen vastakkainasettelu kaikkien positiivisen ajattelun ja selfhelppi -oppaiden kanssa, ja sitoudutaan negatiiviseen ajatteluun. Mutta se tarkoittaa Pihlströmillä vain sitä, että otetaan vakavat asiat vakavasti. Filosofi ajattelee, että hyvyyttä voi ymmärtää tutkimalla pahuutta, vapautta ja vastuuta voi ymmärtää tutkimalla syyllisyyttä ja elämää voi ymmärtää tutkimalla kuolemaa. Lähestytään mekin näitä vaikeita asioita siis filosofisesti. Kuin Mikko Mallikas, joka tutustuu maailmaan ja ihmettelee. Oletko sinä siellä, Mikko, isä huusi äsken. Juuri sitä Mikko pohtii. Olenko minä täällä? Kenen ilmaa hengitän tässä? Mikko on jälleen pähkäilemässä. Kun henkeä vedän, muiden ilmaa saan, mutta ulos puhallan omaani vaan. Leviääkö Mikkoa maailmaan ja mitä omenanhaju aikaansaa? Olenko edelleen Veturitiellä, kun aamulla sylkäisin maahan siellä? Entä sitten mieliala? Sekin on Mikkoa iso pala. Eilen olin aika hurja, Mikko tunnustaa. Tulos oli aika kurja, yhtä mustelmaa. * * * Kirkkovuoden lopun keskeinen käsite on syyllisyys. Mihin kaikkeen olen syyllinen ja millä tavoin? Miten minut tullaan tuomitsemaan? Syyllisyyden voi jakaa neljään erilaiseen muotoon: Rikosoikeudellinen syyllisyys on melko yksiselitteistä. Lakia on rikottu. Poliittinen syyllisyys liittyy johtajien ja hallitsijoiden toimintaan. Moraalinen syyllisyys on sitä, että jokainen tekoni on altistettu moraaliselle arvioinnille, olipa se juridisesti tai poliittisesti arvioituna miten viaton tahansa. Esimerkiksi kerjäläisen ohi käveleminen ei ole laitonta, mutta se voi olla moraalisesti tuomittavaa. Ja lopuksi, metafyysinen syyllisyys on kaikkein perustavinta. Se on sitä, että jokainen ihminen on syyllinen kaikkien puolesta, Jumalan ja ihmiskunnan edessä, ja minä olen syyllisempi kuin kukaan muu. Voin olla syyllinen pelkästään olemalla olemassa. Tai olemalla paikalla, sivustakatsojana. Niin kuin Mikko Mallikkaankin teot – ne vaikuttavat aina myös luomakuntaan ja toisiin ihmisiin… “Aika jännää. Tämä on taikaa. Olen monessa paikassa yhtä aikaa. Ja yhä enemmän aina vaan minua leviää maailmaan: omenassa, piirakassa, syljessä ja mustelmassa.” …ja tää tekee kaikesta monimutkaista. Jakoa vuohiin ja lampaisiin ei piirretä ihmisten välille. Jakoviiva hyvän ja pahan välillä sijaitsee jokaisen meistä sisällä. Ja kun näitä jakoviivoja nyt mietitään, voidaan miettiä myös sitä, miksi joku meistä ylipäätään on “yksi vähäisimmistä veljistä” ja toinen on se, jonka tulee omasta hyvinvoinnistaan käsin auttaa heikompaa? Metafyysisen syyllisyyden nojalla olemme kaikki syyllisiä tähän asetelmaan jo lähtökohtaisesti. Ja tällaisen metafyysisen syyllisyyden käsittelyn paikkana on oikeuslaitoksen tai omantunnon sijasta yksin Jumala. * * * Aina ei selfhelppi riitä, tai se että asenne on kohdillaan. Maailma on täynnä kärsimystä, epäoikeudenmukaisuutta ja kuolemaa, eikä tsemppi auta. Kärsivien huuto kohoaa kohti Jumalaa ja vaatii meitä vastuuseen viattomasta kärsimyksestä aina ja kaikkialla. Mutta kuten viime sunnuntaina kuulimme, meidät on kutsuttu juhliin. Häihin. Vielä on aikaa olla valppaana ja täydentää öljyvarastot. Voimme tehdä matkaa iloiten, sillä olemme matkalla kohti suurta juhlaa. Ei ole syytä pelätä. Meidät vuohet ja lampaat tulee tuomitsemaan Hyvä Paimen. Hän, joka sanoo itsestään: Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen ( Joh.10:14-16). 

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.11.2022 Reformaation päivä, Room. 1: 16-17 Johdanto: hengellistä heviä urkuharmoonilla Yksi lämmin muisto lapsuuteni luterilaisuudesta liittyy urkuharmooniin, jolla soitettiin hengellistä heviä.  Ala-asteella luokassamme oli harmooni, johon piti jaloilla polkea ilmaa, että siitä lähti ääntä. Harmoonin säestyksellä lauloimme virsiä. Joskus välitunnilla kuitenkin luokkamme villeimmät polkivat hulluna harmoonia, rynkyttivät koskettimista riitasointuja ja huusivat soittavansa hengellistä heviä! Tuossa hetkessä kohtasi kaksi maailmaa: vanha luterilainen yhtenäiskulttuuri ja uusi nouseva monikulttuurisuus, jota myös pop-kulttuuri edusti. Elin lapsuuttani 80-luvulla syrjäisessä Vaalassa, jossa yhtenäiskulttuuri vielä vaikutti. Sinnekin kaikuivat kuitenkin pop-kulttuurin sävelet. C-kaseteilta soivat Metallica ja Kiss, Iron Maiden ja Dingo. Noista ajoista luterilainen yhtenäiskulttuuri on entisestään hiipunut. Täällä Jätkäsaaressa siitä on näkyvillä vain häivähdys. Suomessa, etenkin Helsingissä, olemme kulkeneet yhtenäiskulttuurista kohti kulttuurien mosaiikkia. Samanlaisen katsomusten mosaiikin keskellä eli myös apostoli Paavali. Hän kirjoitti roomalaisille: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”Miten luterilaisuus voisi puhutella ihmisiä tässä paikassa ja tässä ajassa? Miten voimme olla rohkeasti kristittyjä ja luterilaisia ilman että meidän tarvitsisi kokea häpeää?I Luterilainen vai kristitty? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Paavali vaikutti vahvasti siihen, että Jeesuksen seuraajien liike ei jäänyt osaksi juutalaisuutta. Vaati suurta rohkeutta ja kirkasta ajattelua ymmärtää, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oli tarkoitettu kaikille, ei vain juutalaisille. Tuon läpimurron vuoksi mekin olemme kristittyjä. Paavalin kirjeistä näkyy myös se, että tämä kehitys herätti vastustusta. Osa Jeesuksen seuraajista olisi halunnut pitää sanoman hänestä vain juutalaisille tarkoitettuna. Myöhemmin 1400-luvulla kristinuskoon syntyi uusi jakolinja. Reformaattori Martti Luther edusti protestantismia ja oli sen tärkeimpiä vaikuttajia. Hän halusi uudistaa katolista kirkkoa kohti syvempää evankeliumin ymmärtämistä.Protestanttisuus on sittemmin jakautunut yhä uusiin kirkkokuntiin ja seurakuntiin. Kristinuskon sisällä me luterilaiset olemme pieni vähemmistö. Tämä pienuus on samalla myös siunaus, koska se antaa suhteellisuudentajua. Kristinuskon nykyajassa täytyy olla ekumeenista, että se olisi uskottavaa. Meidän on etsittävä jatkuvasti yhteyttä toisiin kirkkoihin ja erilaisiin kristittyihin. Yhtä tärkeää on myös etsiä yhteyttä toisiin uskontoihin: löytää se, mikä on yhteistä ja rakentaa rauhaa ja luottamusta sen varaan. Voimme myös ammentaa viisautta koko kristillisen kirkon hengellisestä aarreaitasta. Kristillisen kirkon viisaus ei rajoitu Martti Lutheriin. Hän oli tärkeä kirkon uudistaja, mutta hänkin oli vain ihminen ja osa kirkon pitkää perinnettä. Hän oli myös väärässä esimerkiksi rasistisessa suhtautumisessaan juutalaisiin. Ekumeenisina kristittyinä voimme vaikuttua varhaisen kirkon erämaiden kilvoittelijoista ja katolisen kirkon suurista ajattelijoista. Voimme katsella ikoneiden läpi toiseen maailmaan niin kuin ortodoksit ja nostaa kätemme ilmaan ylistyksessä kuin helluntailaiset. Olemme luterilaisia, mutta meidän ei pidä jäädä luterilaisuuden vangeiksi. Jumala toimii koko maailmassa, ei vain luterilaisuudessa. Luterilaisina olemme Kristuksen seuraajia ja uskon tien kulkijoita siinä missä muutkin kristityt. Olemme ensisijaisesti kristittyjä, emme luterilaisia.II Mitä luterilaisuus voi antaa maailmalle? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Ekumeenisen kristillisyyden lisäksi on tärkeää löytää omasta luterilaisesta perinteestämme sen lahjat. On tärkeää huomata sen merkitys koko ihmiskunnalle. Luterilaisuus tuli minua vastaan vähän aikaa sitten lukiessani amerikkalaisen historiantutkijan Francis Fukuyaman uutta kirjaa Liberalism and its discontents. Fukuyaman mukaan Martti Lutherin ajattelu oli yksi tärkeä suunnannäyttäjä modernille yksilöllisyydelle. Luther rohkaisi ihmisiä ajattelemaan itse ja tutkimaan Raamattua itse omalla äidinkielellään. Usko olikin jotain, jonka pystyi kokemaan henkilökohtaisesti ilman että kirkko toimi sen välittäjänä. Eikä Lutherin vaikutus rajoittunut vain uskontoon. Hänen ajattelunsa ruokki ylipäänsä kriittisyyttä valtaa käyttäviä instituutioita kohtaan. Tämä muokkasi henkistä maaperää kansanvallan synnylle.Luterilaisuus on vaikuttanut isosti suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy juurina esimerkiksi koulutuksen arvostamisessa, hyvinvointivaltiossa ja korkeassa työmoraalissa. Suomalainen ja pohjoismainen yhteiskuntamalli on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen toimiva. Historioitsija Teemu Keskisarjaa lainaten meitä on siunattu hyvällä uskonnolla. Luterilaisuudesta voi olla ylpeä maailman turuilla ja toreilla. Sitä ei tarvitse hävetä myöskään omassa yhteiskunnassamme. Voimme ottaa rohkeasti paikkamme yhteisessä keskustelussa ja tuoda siihen luterilaisuudesta uskon, toivon ja rakkauden valoa. Luterilainen kirkkomme on monessa mielessä oikein hyvä kirkko. Se ei ole täydellinen ja siinä on myös sellaista, joka haavoittaa ja tukahduttaa. Mikään ihmisten muodostama yhteisö ei ole täydellinen, ja on vaarallista uskoa, että niin koskaan olisi. Kuitenkin iloitsen meidän kirkossamme esimerkiksi yhteisestä laulamisesta ja auttamisen halusta. Iloitsen ajattelun vapaudesta ja itsekritiikin sallimisesta. Iloitsen vuoropuhelusta ja siitä, että kirkon jäsenet voivat käyttää ääntään seurakuntavaaleissa. Lopuksi Kirkkomme siunaus on siinä, että pystymme sekä uudistumaan rohkeasti että yhä uudestaan palaamaan uskon lähteille. Voimme rohkeasti pohtia teologiaa ja etsiä uskolle uusia sanoja ja säveliä. Voimme kokea uutta hengellisyyttä, niin kuin esimerkiksi teemme kehoharjoituksilla Hyviksellä.  Yhtä tärkeää on yhä uudelleen palata uskon peruskysymyksiin. Kuka olen? Minne olemme yhdessä menossa? Miten voimme elää sovussa toistemme ja luomakunnan kanssa? Mistä saan avun hätääni? Missä on toivo, kun kuljen kuoleman varjon maassa? Ylösnousseen Kristuksen kasvoja katselemalla ja Raamatun sanoja märehtimällä voimme yhä uudelleen juoda lähteestä. Voimme yhä uudestaan palata yksinkertaiseen uskoon ja vapauttavaan evankeliumiin. Voimme tuntea Jumalan voiman, Hengen läsnäolon ja elää toivosta, jonka Kristus antaa kaikille.   

Häpeä on lamauttava tunne. Häpeä estää meitä käyttämästä suurinta potentiaaliamme. Voimme hävetä jopa häpeäämme! Millaista on miehinen häpeä? Onko hävettävämpää kokea häpeää miehenä kuin naisena? Millaisen hädän häpeän tunteminen nostaa ja mistä tuo hätä meissä kumpuaa? Tommy Hellsten -instituutin opiskelija Tommi Pitkälä ja Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Tommy Hellsten kirkastavat keskustelussaan missä häpeän juuret sijaitsevat ja mitä häpeä ihan oikeasti on. Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Saarna Hyvän toivon kappelissa 14.8.2022, Luuk. 10: 1-9Johdanto: Epärehellinen taloudenhoitaja - saarnaajan painajainen Ei oo helppoa! Kertomus epärehellisestä taloudenhoitajasta on yksi vaikeimmista Jeesuksen vertauksista. Se on todellinen saarnaajan painajainen. Missä siinä on vapauttava evankeliumi tai eettinen opetus? Missä on sen pihvi?Raamattu on kiehtova ja moniulotteinen kirja, tai oikeastaan kirjasto. Tässäkin raamatuntekstissä on monia erilaisia tasoja. Tässä saarnassani lähestyn tekstiä sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti. Evankeliumissa minua puhutteli erityisesti sana 'velka'. Evankeliumi kertoo taloudenhoitajasta, joka antaa velkoja anteeksi. Mitä tämä tarkoittaa kirjaimellisesti arjessamme ja mitä se tarkoittaa vertauskuvallisesti suhteessamme toisiimme ja Jumalaan? I Jeesus kritisoi rahan valtaa yhteiskunnassaAluksi arjesta. Yli puolessa Jeesuksen vertauksista puhutaan taloudesta. Jeesuksen vertaukset nivoutuivat arkeen, ja samalla ne viittasivat arjen ylittävään Jumalan todellisuuteen. Velan keskellä eläminen oli osa monen Jeesuksen ensimmäisen seuraajan elämää. Jos velkoja ei pystynyt maksamaan, uhkana oli jopa orjuus. Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen, entinen Helsingin tuomiokirkon kappalainen, on lisensiaattityössään tutkinut velka-sanaa Isä meidän –rukouksessa. 'Velka'-sanaa käytetään Raamatussa ja ekumeenisessa sanamuodossa: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Ensimmäisten Jeesuksen seuraajien elämässä tämä ei Hallikaisen mukaan tarkoittanut vain hengellistä vertauskuvaa. Se tarkoitti konkreettista velkojen anteeksiantamista ja saamista. Jos Luukkaan evankeliumia lukee vähän saarnatekstiä pidemmälle, löytää Jeesuksen sanat: ”Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” Jeesus kritisoi rahan valtaa oman aikansa yhteiskunnassa. Hän ei antanut suoria toimintaohjeita, miten yhteiskuntaa piti muuttaa. Kuitenkaan hän ei halunnut, että kaikki jatkuisi niin kuin aina ennenkin, että rikkaat rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät. Jeesuksen julistamassa uudessa maailmanjärjestyksessä, Jumalan valtakunnassa, viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Jumala nostaa tomusta köyhän ja korottaa alhaisen. II Rahalla on välinearvoa, mutta se ei ole itseisarvoMitä tästä pitäisi ajatella meidän aikanamme? Meillekään kristinusko ei anna suoria ohjeita siihen, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Se kuitenkin herättää ajattelemaan elämää kokonaisuutta, ja taloutta sen osana.   Elämme siinä mielessä erilaisessa maailmassa kuin Jeesuksen aikana, että rikastuminen ei automaattisesti tarkoita riistämistä. Nykyisin rikastua voi myös niin, että samalla ei polje toisten oikeuksia. Näin on varsinkin suomalaisessa, pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Markkinatalous antaa rikastumisen mahdollisuuksia, mutta samalla täällä on korkea verotus. Se jakaa rikastumisen hyötyjä myös heille, jotka eivät ole rikastuneet. Täällä on löydetty ehkäpä maailman paras tasapaino yksilön yritteliäisyyden ja kaikista ihmisistä huolen pitämisen välillä. Tärkeää on myös se, mikä on talouden takana: demokratia, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot – sekä luterilainen tulkinta kristinuskosta. Missään täydellisessä maailmassa emme täälläkään kuitenkaan elä. Leipäjonoja on Helsingissäkin. Rahasta tulee myös monesti itseisarvo sen sijaan että se olisi välinearvo. Kapitalismissa raha kasautuu helposti niille, joilla sitä on jo valmiiksi eniten. Tämä vääristää kilpailua. Se myös johtaa helposti siihen, että kaikkein rikkaimmat alkavat ohjata poliittista päätöksentekoa omaksi edukseen. Väärää mammonan valtaa käyttävät myös monet pikavippifirmat. Ne suistavat monen nuoren ihmisen elämän velkahelvettiin. Nykyinen talousjärjestelmämme myös synnyttää velkaa tuleville sukupolville. Näen valtion velkaakin suurempana uhkana velkamme luomakunnalle. Markkinatalous synnyttää koko ajan uutta kasvua, mutta luomakunta on rajallinen. Talouden jatkuva kasvu nykyisellä tavalla ei ole enää mahdollista. Velkamme luomakunnalle on jo nyt liian suuri. Markkinataloutta täytyy siksi ohjata varjelemaan ja elvyttämään luomakuntaa, ei tuhoamaan siitä. Sitä täytyy myös ohjata niin, että rikkaus ei kasaudu vaan jakautuu. Muuten olemme hukassa. Emme voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.  III Ihmissuhteissa eivät saa vallita kapitalismin lait Mitä evankeliumi puhuu suhteestamme toisiimme? Saarnatekstissä kreikan kielen sana 'phronimos' on käännetty suomeksi 'epärehellinen'. Sama sana voitaisiin myös kääntää sanoilla 'viisas' tai 'ovela'.  Viisaan ja ovelan taloudenhoitajan toiminta rikkoo moraalin ja markkinatalouden sääntöjä. Samalla se kuitenkin synnyttää ystävyyttä. Kuulen tässä Jeesuksen opetuksen siitä, että talous ei saa vallata ihmissuhteitamme. Olemme niin syvästi talouspuheen kyllästämiä, että ihmissuhteissammekin helposti kilpailemme, vertailemme ja etsimme hyötyä. Jumalan kuvana oleminen on kuitenkin jotain erilaista. Kristus kutsuu meitä pysähtymään toistemme luo ja jakamaan elämää: jakamaan sen kipua ja sen iloa. Suurin kysymyksemme ei saa olla ”Mitä minä tästä hyödyn?” vaan ”Kuka sinä olet?” Ihmissuhteissamme emme voi myöskään kasata sisällemme ikään kuin velkaa siitä, mikä on mennyt väärin.  Vääryydet on kohdattava ja sovintoa on rakennettava. Emme voi kuitenkaan jäädä kiinni siihen, mikä on haavoittanut meitä. Jumalan armon varassa voimme jatkaa matkaa, jatkaa eteenpäin. Lopuksi: Isä meidän -rukouksessa pyydetään anteeksi velkaamme. Suhteessa Jumalaan tätä velkaa kasautuu paljon, jos yritämme selvitä elämästä omin voimin. Voimme kuitenkin jättää kaiken sen, missä epäonnistumme ja haavoitamme Jumalalle. Jumala ei jaa armoaan meille kylmän taloudellisesti. Hän jakaa sitä Tuhlaajapojan isänä, kohtuuttomasti ja ansaitsematta. Joka aamu voimme lähteä elämään armon kantamina, paljaina, köyhinä ja tarvitsevina Jumalan edessä. Jumala luo meille aina uuden aamun, jossa velkamme on pyyhitty pois.   Saarnan inspiraationa Working Preacher –sivuston kommentaari https://www.workingpreacher.org/commentaries/revised-common-lectionary/ordinary-25-3/commentary-on-luke-161-13-3

Saarna Hyvän toivon kappelissa 17.7.2022 Luuk. 5: 1-11Johdanto: Syvältä kalastamisestaOlen viime vuosina lasteni kanssa elvyttänyt oman lapsuuteni kalastusharrastusta. Pääosin saaliimme ovat olleet pieniä, mutta lapset ovat saaneet myös jättiahvenia. Tämän kesän kalastuskausi huipentui sateiseen iltaan kainuulaisen joen varrella, valtaisan hyttysparven keskellä. Tuloksena oli nolla kalaa, mutta kokemus oli varmasti mieleen jäävä. Evankeliumissa Jeesus antaa konkreettisen ohjeen kalastajille: “Souda vene syvään veteen.” Suomen suvessa todella voi kokea veden syvyyden. Kalastaessa tai mökin laiturilla istuessa, uidessa tai meloessa pääsee lähelle syvyyttä ja syvyyden sisälle. Olen itse aina pitänyt sukeltamisesta pinnan alle. Siellä on aivan oma ulottuvuutensa, jossa maailma muuttaa muotonsa. Jeesuksen ohje ei puhuttele minua vain ahventen nostamisen tai sukeltamisen suhteen. Kuulen siinä myös suuremman ohjeen. Jeesus vie meidät elämässämme syviin vesiin. Syvyyttä ei pidä väistää, sillä voimme tuntea siellä elämän koko kirjon ja Jumalan todellisen läsnäolon. I Syvyyteen laskeutuminen vie pintaviihteestä todellisuuteen “Souda vene syvään veteen.” Kun mietin syvyyttä, mieleeni nousee nopeasti sen vastakohta, pinta. Elämäntapamme tarjoaa paljon mahdollisuuksia viihteen pinnassa elämiseen. Sosiologi Neil Postmanin klassikkokirjan nimi kertoo tästä jotain oleellista: “Huvitamme itsemme hengiltä”. Viihde ei toki itsessään ole huono asia, enkä halua moralisoida sitä. Jumitun itsekin usein TV:n ääreen katsomaan Stranger Thingsiä tai komisario Gentlyä. Viihde tuo arkeen keveyttä, jännitystä ja iloa. Jumala ei tahdo, että elämämme olisi jatkuvaa selviytymistaistelua. Leikki ja viihde, pelit ja kilpailut ovat osa Jumalan luomistyötä. Ne piristävät arjen harmautta. Mikä on viihteen suhde taiteeseen? Rajan vetäminen näiden kulttuurin muotojen välille on usein keinotekoista ja vaikeaa. Viihde ja populaarikulttuuri voivat olla taidetta. Niistä tulee taidetta, kun ne eivät pyri löytämään parhaiten myyvää tuotetta, vaan kun ne toteuttavat sisäistä ilmaisun paloa. Viihteestä tulee taidetta, kun se kertoo jotain uutta todellisuudesta. Evoluutiobiologi Aura Raulolta olen oppinut, että taide synnyttää muutosta eikä vain vahvista olemassa olevaa kokemista ja ajattelua. Jeesus sanoo: “Souda vene syvään veteen.” Viihteen valtaaman elämän sijaan Kristus kutsuu meitä näkemään elämän kokonaisuuden, myös sen rujon puolen. Viihteestä voi tulla oopiumia kansalle, joka estää näkemästä epäoikeudenmukaisuutta ja puuttumasta siihen. Kuitenkin vasta syvyyteen laskeutumalla voin nähdä elämän kokonaisena. Elämä ei ole aina helppoa tai kivaa. Elämä on epätäydellistä ja rajallista. Kristus kutsuu minut näkemään maailman niin kuin se on: näkemään sen kauneuden, ja näkemään sen haavat ja hädän. Pinnasta syvyyteen laskeutumalla voin nähdä todellisen elämän.II Syvyydessä opin tuntemaan itseni Jeesus sanoo: “Souda vene syvään veteen.” Syvään veteen laskeutuminen on myös laskeutumista oman itsen syvyyksiin. Voin uskaltaa laskeutua sinne, koska Kristus on kanssani samassa veneessä. Minun ei tarvitse yksin kohdata syvyyttäni. Kristuksen armahtavan rakkauden varassa voin kohdata oman ristiriitaisuuteni. Minun ei pidä kieltää sitä, vaan suostua siihen. Emme ole koneita tai mallinukkeja. Emme voi olla eikä meidän tarvitse olla koko ajan iloisia ja positiivisia ihmisen kuoria. Olemme ihmisiä. Olemme monin tavoin kauniita, hauraita ja keskeneräisiä Jumalan kuvia. Syvyydessä voin kohdata ahdistusta, mieleni hirviöitä ja menneisyyden hylkyjä. Nekin ovat osa minua, osa elämääni. Kristus laskeutuu alas syvyyteeni kohtaamaan niitä kanssani. Mieleni syvyyden kohtaamiseen tarvitsen myös toisen ihmisen apua. Martti Lutherin sanoin toinen ihminen voi olla Kristus, joka laskeutuu alas kanssani ja pitää minusta kiinni.  Jeesus sanoo: “Souda vene syvään veteen.” Syvyys sisälläni on paljon enemmän kuin mielen synkät kolkat. Syvyyteen laskeutuminen on laskeutumista todelliseen itseni tuntemiseen. Se on astumista syvään myötätuntoon omaa itseäni kohtaan, se on astumista vapauteen. Tässä mieleeni nousee lapsuuteni Oulujärvi, jossa on paljon matalia hiekkarantoja. Niissä sukeltaessa auringon valo virtaa pohjaan asti. Jumalalle pimeys ei ole pimeää, vaan siinäkin loistaa rakkauden salattu aurinko.Kristillisen uskon syvä viisaus on siinä, että löydän itseni suhteessa Jumalaan, toisiin ihmisiin ja luomakuntaan. Syvällä sisälläni voin tunnustella Jumalan läsnäoloa ja omaa olemistani. Voin antaa aikaa itseni kohtaamiseen. Voin tunnustella rauhassa Jumalan todellisuutta sisälläni. Rukouksessa, hiljaisuudessa ja mietiskelyssä Jumala muovaa minua niin kuin aallot muovaavat järven ja meren hiekkaista pohjaa.Tällä tiellä kanssani kulkevat myös aiemmat sukupolvet. Kristillisen kirkon historia on täynnä syvyyttä, josta voin ammentaa. Psalmien laulajien ja erämaiden kilvoittelijoiden, väärää valtaa vastaan nousseiden ja rohkeiden uudistajien kanssa voin ihmetellä Jumalan todellisuuden syvyyttä. Kristinuskon ja koko ihmiskunnan suurilta ajattelijoilta voin ammentaa sivistystä, joka auttaa minua ymmärtämään myös itseäni. Olen osa suurta jatkumoa, kirkkoa joka elää halki aikojen. Lopuksi: Kristus kutsuu meidät olemaan ihmisten kalastajia. Voimme olla kalastajia, kun tunnistamme maailman hädän ja elämän suuren kirjon. Voimme olla kalastajia, kun löydämme myötätunnon itseämme kohtaan ja suostumme ristiriitaisuutemme. Silloin voimme olla suolana ja valona toisille. Voimme sukeltaa syvyyksiin heidän kanssaan.

Yhteiskunnassa mukana pysyminen edellyttää teknologian käyttöä, mutta valta ei jakaudu tasaisesti digitaalisessa maailmassa. Millaisia haasteita tulee ratkaista, jotta voimme saavuttaa digitaalisen tasa-arvon? Miten tehdä internetistä turvallinen paikka myös tytöille? Aiheesta keskustelemassa Plan Internationalin Päivi Korpela ja Milla Halme.

Jumalanpalvelus 12.6.2022 Saarna: Juhani Jämsen

Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.6.2022 Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh, 3: 1-15Johdanto: sään ennustelua ja Hengen tuulen huminaaYksi suomalaisen kesän tärkeä kansanperinne on sään ennustelu. Jotkut tutkivat iltaruskon värejä, toiset tulevat riippuvaisiksi kännykän sääsovelluksista. Jotkut seuraavat telkkarin Pekka Poutaa tai Kerttu Kotakorpea kuin profeettaa. Kuulun itsekin tähän sään tulkitsijoiden joukkoon, erityisesti siksi että olen lintuharrastaja. Vahdin tuulen suuntia ilmakehän yläkerroksissa kuin haukka. Odotan lämpimiä kaakkoisia virtauksia, jotka tuovat arojen ihmeellisiä lintuja tänne Suomeen. Kammoan kylmiä luoteistuulia, jotka uhkaavat alkukesän pieniä poikasia. Myös Jeesus puhuu päivän evankeliumissa tuulesta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Hengen tuuli puhaltaa meidät uuteen elämään. Uusi syntymä Hengen läpi voi olla raju kuin myrsky. Samalla se voi olla kuin hiljaista huminaa.  I Jumalan Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemisen ihmeeseenTuuli puhaltaa, missä tahtoo. Hengen myrskyä on kahdenlaista. Aluksi on biologinen syntymämme äidin kohdusta tähän maailmaan. Meidät temmataan turvallisesta ja lämpimästä pimeydestä kirkkaaseen ja outoon todellisuuteen. Kun biologisen syntymän myrsky puhaltaa, itkemme ja parumme. Kaipaamme takaisin sinne, mistä olemme tulleet, mutta elämä johtaa meidät eteenpäin.Biologinen syntymämme on ihmeellistä. Tämän ihmeen äärelle on syytä pysähtyä. Miksi olen olemassa? Ja miksi ylipäänsä on jotain, miksi ei ole vain ei-mitään? Oma olemassaoloni ja maailmankaikkeuden olemassaolo ei ole itsestään selvää. Se on Luojamme lahjaa. Jumalan uutta luova Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemiseen.Ihmeellistä on myös se, miten ainutlaatuisina tähän maailmaan synnymme. Tästä ihmeestä muistuttavat Hyvän toivon kappelin kirkkotekstiilit. Niissä risteilevät ainutkertaiset sormenjäljet. Jumala piirtää meihin jokaiseen kättensä yksilöllisen jäljen. Sinä olet ihme, kaunis kaari Jumalan suuressa elämän kankaassa.II Myrskyn silmässä Kristus valvoo vierellämme Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Biologinen syntymämme Hengen myrskyn läpi on vasta alku. Jumala antaa meille elämänmittaisen tehtävän kasvaa, tulla ihmiseksi. Tämän vaelluksen varrella Jumala puhuttelee meitä myrskyssä. Yksi suurimpia elämän myrskyjä on niin sanottu uskoon tuleminen. Omassa elämässäni koin tällaisen hetken opiskelijana Jyväskylässä. Ensimmäinen syksyni oli vaikea. Kotoa pois muuttaminen nosti pintaan ahdistuksen, jota en ymmärtänyt. Istuin ahdistuneena ja yksin solukämppäni sängyn reunalla. Silloin Hengen tuuli kävi ylitseni. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on tarkoitettu myös minulle. En voi yksin pelastaa maailmaa. Voin nojata Jumalan tuuleen ja antaa sen kantaa. Marraskuun pimeyteen virtasi valoa ja lämpöä, uutta toivoa. Löysin sisältäni lähteen. Hengen tuuli avasi uusia ovia ja synnytti ystävyyttä ja rakkautta. Kun nyt muistelen tuota hetkeä, tiedän että kaikki ei tuolloin ratkennut. Edelleen olen aina välillä kriisin myrskyssä, jossa on vaikea nähdä eteenpäin. Edelleen olen aina välillä itseni kanssa solmussa. Kriisin keskellä olemme myrskyn silmässä. Kriisit ovat rajalla olemisen kokemuksia, joissa totuttu järkkyy. Näitä myrskyjä on monenlaisia: ensirakkaus tai oman lapsen syntymä, avioero tai työttömäksi jääminen, onnettomuus tai läheisen kuolema, vakava sairaus tai sairaudesta parantuminen. Aina emme voi ymmärtää elämämme myrskyjä. Kuitenkin voimme huutaa Jumalalle tuskamme. Ja voimme tuoda hänelle kiitoksemme. Suuren hädän ja suuren ilon hetkellä Jumala on meidän kanssamme. Kristus valvoo myrskyssä vierellämme. III Hiljainen humina kasvattaa meissä hyviä hedelmiä Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Ihmisenä kasvaminen ja Kristuksen kanssa kulkeminen ei ole pelkkää myrskyä. Usein kristityn vaellusta ympäröi Hengen tuulen hiljainen humina. Osa meistä ei koe koskaan jumalasuhteessaan vahvoja kokemuksia. Se on täysin ok. Niin sanottu uskoon tuleminen on vain yksi tapa, jolla Jumala puhuttelee meitä. Sellaisen kokemuksen vaatiminen kaikilta on hengellistä väkivaltaa. Syntyminen uudestaan Hengessä on hiljaista huminaa, joka uudistaa meitä hetkestä hetkeen. Hengen tuuli humisee ja kypsyttää meissä hyviä hedelmiä: iloa ja rauhaa, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä, toivoa ja vapautta. Joka päivä voimme ymmärtää jotain uutta itsestämme ja maailmasta. Joka päivä jotain uutta voi kirkastua Jumalan todellisuudesta. Joka päivä voimme avautua rukoukseen ja kuunteluun ja antaa Hengen tuulen humista.Tässä kasvussa oppaitamme voivat olla puistojen ja metsien puut. Voimme kuunnella, miten tuuli humisee vaahteroiden ja mäntyjen oksistoissa. Samalla voimme tuntea, miten Jumalan Henki hellästi ja hiljaa uudistaa meitä sisältäpäin. Puun kasvu on hidasta. Sitä ei voi nähdä. Silti kasvu on todellista.Lopuksi: Hengen tuuli puhaltaa sekä myrskyssä että hiljaisessa huminassa. Meidän ei pidä kavahtaa myrskyn voimaa, jolla Jumala meitä puhuttelee. Usko ei kuitenkaan saa muuttua kokemusten metsästämiseksi. Jumala on suurempi kuin kokemuksemme. Eikä elämä ole pelkkää kasvua. Jumala on kanssamme myös silloin, kun kuihdumme. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja sellaisina kokonaan Jumalan rakastamia.Uskon salaisuus on Jumalassa, ei meissä itsessämme. Emme voi hallita Jumalaa, voimme vain antaa Hengen tuulen puhaltaa. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. 

Käsittelen tässä esseessäni tietoisuuden suhdetta materiaan. Suhdetta kutsutaan myös mieli-keho-ongelmaksi, josta on noussut arkkityyppinen, suorastaan kliseinen taistelu eri todellisuuskuvien välillä. Aiheeseen liittyy monia keskeisiä kysymyksiä, kuten: Luovatko aivot neuronien, dendriittien ja synapsien yhteispelillä tietoisuuden? Onko tietoisuus aivoissa, kehossa vai kehon ulkopuolella? Kenties keho on vain projektio tietoisuudessa tai me olemme simulaatioita biteistä koostuvassa matrixissa, aivoja tankeissa. Kehittyikö tietoisuus parantuneesta keskittymiskyvystä, jonka avulla kehittyneemmät eläimet sopeutuivat pelkkää refleksimäistä reagointia paremmin muuttuvaan ympäristöön? Voiko tietoisuus olla kollektiivinen, peräti universaali? Voidaanko tietoisuutta edes määritellä tarpeeksi hyvin, että sillä olisi käytännön merkitystä tieteissä? Kysymykset tietoisuudesta ovat kiinnostaneet myös varhaisia kvanttimekaniikan perustajia. Onko kvantti-ilmiöillä analogista tai suorempaa yhteyttä tietoisuuteen? Voiko tietoisuus vaikuttaa mikroskooppisen tason kvantti-ilmiöihin? Onko meillä perusteita ajatella, että tietoisuus onkin se jakamaton atomi tai prinsiippi, josta fyysinen materia ja vuorovaikutusvoimat lopulta periytyvät? Ehkä tietoisuus aiheuttaa kvanttikentät ja sitä kautta koko makrokosmisen ilmiömaailman, jota voimme nykyään tutkia monimutkaisten teknisten laitteiden ja tieteellisten teorioiden avulla varsin perusteellisesti. Voimme myös asettaa kysymyksen, onko tietoisuus uniikki muusta maailmasta riippumaton ominaisuus. Tarkastelen, miten kvanttimystiikaksi nimitetty ajattelutapa nivoutuu historiallisesti keskusteluun tietoisuudesta. Esittelen esoterismista lähtien erilaisia vaihtoehtoja ja filosofisia näkökulmia, joilla ongelmaa on pyritty käsittelemään viime vuosisatoina niin idässä kuin lännessä. Pohdiskeleva esseeni esittää ja jättää avoimeksi kysymyksiä enemmän kuin pyrkii ratkaisemaan niitä. Toivottavasti kirjoitus voi kuitenkin toimia virikkeenä nykyaikaiseen keskusteluun tietoisuudesta. https://mesokosmos.com

Saarna 3.4.2022 Hyvän toivon kappelissa 5. paastonajan sunnuntai, Joh. 11: 47-33Johdanto: keski-ikäisen paluu nuoruuden kirjaan ”Historian loppu ja viimeinen ihminen.” Tämä Francis Fukuyaman kirja on ollut yksi tämän kevään tärkeimpiä lukuelämyksiäni. Tutustuin kirjaan ensimmäistä kertaa jo 90-luvun alussa ylioppilaskirjoituksissa. Fukuyaman kuuluisin teesi oli, että liberaalista demokratiasta tulee lopulta vallitseva valtiomuoto. Neuvostoliitto oli juuri hajonnut ja Euroopan rautaesirippu murtunut. Kevättalven valo virtasi luokkaan, jossa painimme kirjoitusten kanssa. Se yhdistyi Fukuyaman optimismin kanssa. Fukuyamaa on paljon myös kritisoitu. On totta, että viime vuosina demokratiaa on ajettu ahtaalle monesta suunnasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viimeisin demokratiaa horjuttanut käänne. Palaan myöhemmin vielä demokratian kohtaloon, mutta aluksi puhun siitä mikä kirjassa on minusta erityisen kiinnostavaa. Fukuyaman keskeinen teema ja kysymys on, miten voimme tuntea itsemme arvostetuksi. Jokainen ihminen janoaa olla nähty ja kuultu, arvostettu ja tunnustettu. Miten pääsemme tähän? Tätä ihmisyyden isoa kysymystä lähden tässä saarnassa avaamaan Fukuyaman ajatusten pohjalta ja evankeliumin valossa. I Olenko yhtä arvokas vai arvokkaampi kuin muut?Päivän evankeliumissa toteutuu jotain sellaista, jota kukaan meistä ei haluaisi kokea. Siinä uskonnolliset vallankäyttäjät, ylipapit ja fariseukset, syyttävät Jeesusta ilman että hän voi puolustautua. Jeesuksen omaa ääntä ei kuulla koko evankeliumissa. Kuulemme vain evankeliumin kertojan äänen. Jeesus jää piiloon, näkymättömäksi ja mykäksi.Kukaan meistä ei halua jäädä tällä tavalla varjoon. Haluamme, että meidät nähdään ja meitä arvostetaan sellaisena kuin olemme. Ihmisen arvoa voi murentaa monella tavalla. Niin voi tehdä koululuokan kiusaaja tai keskiluokkainen ihminen, joka kavahtaa kadulla kerjäävää romania.Francis Fukuyama puhuu arvostuksen ja tunnustuksen perustarpeesta kahden käsitteen avulla. Isothymia tarkoittaa, että olen yhtä arvokas kuin toiset. Megalothymia tarkoittaa, että olen arvokkaampi kuin toiset.Nykyinen Venäjän johto on esimerkki megalothymiasta. Hyökkäystä Ukrainaan perustellaan Venäjän ja Neuvostoliiton suuruuden historialla. Suuruudenhullu hyökkäys Ukrainaan on paluuta vanhaan Neuvostoliiton aikojen ihannointiin. On kuin nykyinen Venäjä ei pystyisi muuten löytämään paikkaansa valtioiden keskellä kuin näyttämällä voimakkaammalta kuin onkaan. Aivan samaa menneen suuruuden kaipuuta saattoi kuulla Donald Trumpin vaalikampanjassa. Make America Great Again. II Viholliskuvien sijaan luomisen lähteelle Suuruudenhulluutta rakennetaan viholliskuvien varaan. Tätä logiikkaa vastaan Jeesus nousi. Jeesus ei vastannut vihaan vihalla, vaan käski rakastamaan vihollista. Hän puhui Jumalasta, jonka aurinko paistaa niin hyville kuin pahoille. Hän ei nostattanut kansanjoukkoja ylipappeja ja fariseuksia vastaan, vaan suostui kipuun, kärsimykseen ja kuolemaan meidän vuoksemme. Jeesus astui ristin tielle kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Tehtävämme kristittyinä ei ole luoda viholliskuvia. Tehtävämme on löytää voimamme lähde, niin että emme tarvitse vihollisia. Tehtävämme on lopettaa toisten mollaaminen sen vuoksi mitä he ovat tai edustavat. Jokaisen ihmisen luovuttamaton itseisarvo syntyy Jumalan luomistyöstä. Jumala puhaltaa meihin kaikkiin olemisen lahjan. Emme voi itse valita, synnymmekö tähän maailmaan vai emmekö synny. Emme voi myöskään valita sitä, millaisina tänne synnymme. Emme voi valita, olemmeko homoja tai heteroja, ruskeita tai valkoisia, vasen- tai oikeakätisiä. Elämän lahja annetaan meille. Kun Jumala katsoo ihmistä, hän näkee jokaisessa ihmisessä kauneutta, riippumatta siitä miten ihmisen elämä on mennyt. Tuo pyhä ja syvä katse synnyttää meissä elämän. Jumala ei rakasta meitä sen vuoksi, mitä saavutamme, vaan sen vuoksi mitä olemme. Tämän olemisen lähteen voimme löytää sisältämme. Meidän ei tarvitse jatkuvasti verrata itseämme toisiimme. Voimme löytää olemisen voiman ja mielen sisältämme, Jumalan läsnäolosta. III Osaksi kokonaisuutta Mitä tämä tarkoittaa yhteisen elämämme kannalta? Arvotuksen ja tunnustuksen antaminen toisillemme on yhteinen tehtävämme. On elintärkeää nähdä, että yhteiskuntaa voi rakentaa hyvin eri tavoin. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi viestinnän tutkija Anu Kantola. Olemme kaikki osa samaa kokonaisuutta. Tarvitsemme insinöörejä ja arkkitehteja, mutta yhtä lailla tarvitsemme myös sairaanhoitajia, siivoojia ja rakentajia. Meidän pitää vahvistaa kokemusta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Palkkapussin koko ei ole ihmisen mitta.  Nopeasti muuttuva maailmamme ja tuotannon pieniin ketjuihin pilkkova talous horjuttavat turvallisuudentunnettamme. Ne myös jakavat ihmisiä voittajiin ja häviäjiin. Jeesus tuli kootakseen yhteen, ei hajottaakseen erilleen. Tarvitsemme tunnetta siitä, että kuulumme johonkin. Pystymme arvostamaan itseämme, kun koemme olevamme osa kokonaisuutta. Siksi tämäkin yhteisö on tärkeä. Täällä olemme kaikki osa Kristuksen ruumista, osa Jumalan kansaa, osa suurta ihmiskunnan kokonaisuutta. Lopuksi: Evankeliumitekstissa ylipapit ja fariseukset yrittivät vaientaa Jeesuksen, joka uhkasi heidän valtaansa. Francis Fukuyama uskoi, että demokratiassa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen aikuisuus. Diktatuurissa ihminen pienennetään alamaiseksi. Loputtomiin ihminen ei kuitenkaan jaksa olla alistetun lapsen asemassa suhteessa ylempiinsä. Haluamme päästä esiin kokonaisina ihmisinä, kansalaisina ja yhteiskunnan rakentajina. Kansanvalta tarvitsee puolustajia. Se syntyy meidän kauttamme. Ei Fukuyamakaan väittänyt, että demokratian kasvaminen maailmassa olisi mikään automaattinen tai helppo asia. Niin minäkin ajattelen ja toivon, että nykyinen demokratian aallonpohja lopulta myös lähtee nousuun. Uskon ja toivon, että myös Venäjällä päästään lopulta eroon ikiaikaisesta alamaisuuden hengestä. Suuruuden fantasiat johtavat vain umpikujaan. Niiden sijaan löydämme arvostuksen tunteen, kun asetumme toistemme rinnalle. Jumalan edessä olemme kaikki täysin samalla viivalla. Olemme yhtä aikaa kauniita ja rikkinäisiä, kirkkaita ja keskeneräisiä. Radikaalilla tavalla meidän välillämme toteutuu isothymia. Emme ole vihollisia, vaan olemme siskoja ja veljiä. Kristus on tullut kokoamaan meidät yhteen. Hänen varassaan historialla voi olla uusi alku.

Tämä Uskon askeleita jakso muodostaa L10T elämäntapakokonaisuuden yhdessä edellisen Uskon askeleita ohjelmasarjan jakson kanssa. Ne kuuntelemalla pääset hyvin liikkeelle, jos haluat tätä elämäntapaa kokeilla ja soveltaa omaan elämääsi. Tämä jakso muodostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa Kansan Raamattuseuran kouluttajat käyvät opetuskeskustelun. Tässä jaksossa käydään läpi näkökulmat auta missä voit ja tarjoudu rukoilemaan, Kerro Jeesuksesta oman elämäsi tapahtuman avulla ja yhdessä elämisen ja toisten tukemisen merkitys. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen keskustelevat L10T elämäntavan näkökulmasta auta missä voit. Tämäkin askel lähtee rukouksesta, salasiunaamisesta ja toisen kohtaamisesta. Kun osaamme kuunnella toista, niin alamme kuulla hänen tarpeitaan, kipujaan ja kaipauksiaan. Samalla voimme mielessämme kysyä, että onko Jumala hyvyydessään antanut meille taitoja, varallisuutta tai aikaa, jota käyttämällä voimme osoittaa Jumalan rakkautta käytännöllisellä tavalla. Voimme myös kertoa, että toisen elämäntilanne tai asia koskettavat meitä ja meitä alkaa rukoiluttaa. Saamme missä vaan tarjoutua rukoilemaan lyhyesti toisen kanssa ja hänen rinnallaan. On tärkeää muistaa aina sanoa, että rukoilemme Jeesuksen nimessä tai pyydämme Häneltä apua. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Virpi Nyman keskustelevat Jeesuksesta kertomisesta. Jokaisella Jeesuksen seuraajalla on omassa elämässään lukuisia tilanteita tai tuokiokuvia, joiden pohjalta hän voi kertoa Jeesuksesta. Tämä maailma rakastaa tarinoita. Siksi elokuvia katsellaan ja kirjoja luetaan. Koska suurin osa ihmisistä elää hyvin tavallista elämää, niin tavallisen ihmisen tarinat ja löydöt Jeesuksessa puhuttelevat. Mikko ja Virpi opettavat miten voit kertoa tällaisen tuokiokuvan kolmessa minuutissa. He myös opettavat kuulijaa kertomaan evankeliumin keskeiset asiat kahdessa minuutissa. Tämä jakso on hyvin käytännöllinen ja helppo soveltaa käytäntöön, koska jokaisella on tarina, joka koskettaa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko Matikainen ja Kristiina Nordman puhuvat palautteen saamisen tärkeydestä. Jeesuksen lähettämät opetuslapset palasivat heidät lähettäneen Jeesuksen luokse ja kertoivat sekä Jeesukselle että toisilleen mitä olivat nähneet ja kokeneet. He olivat innoissaan. Jeesus muistutti, että todellinen ilo nousee siitä varmuudesta, että nimemme on kirjoitettu taivaan kirjaan. Tästä ilosta käsin on mukava elää, tehdä työtä ja palvella matkalla sekä Jeesusta että toisia ihmisiä. Olisi tärkeää, että jokaisella olisi ystävä tai kaksi, joiden kanssa säännöllisesti rukoilee, jakaa L10T elämäntavan asioita ja oppimiaan näkökulmia. Seurakunnan pienpiireissä tällainen jakaminen voisi olla osa kokoontumista. Uskon askeleita ohjelmasarjan edellisestä jaksosta voit kuunnella L10T elämäntavan alkuosan asiat. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Mitä Raamattu kertoo meille tulevaisuudesta? Mitkä ovat "lopunajat" ja mitä silloin tapahtuu? Miten suhtautua Raamatun profetioihin? Raamatun profetioiden sanoma lopunajoista on lohdullinen ja toiveikas. Ne antavat meille voimaa jaksaa elämäämme vainojen ja vaikeuksien keskellä. Voimme kohdistaa toiveikkaasti katseemme Jumalan hyvään suunnitelmaan!

Saarna Hyvän toivon kappelissa 23.1.20223. sunnuntai loppiaisesta (1. vsk), Matt. 8: 5-13Johdanto: elämäni ilmansuunnat ja uskon itäVähän aikaa sitten havahduin pohtimaan elämäni ilmansuuntia. Olen kotoisin pohjoisesta, Oulujärven rannoilta Vaalasta. Sieltä olen muuttanut tänne etelään, Stadiin. Täällä asun idässä, josta kuljen länteen töihin. Nämä elämäni ilmansuunnat ovat huikea rikkaus. Ne kaikki antavat erilaisia tulokulmia olemiseeni.Myös evankeliumissa Jeesus puhuu ilmansuunnista: ”Minä sanon teille, että niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.”Jeesuksen kuvaamista ilmansuunnista minua puhutteli erityisesti itä. Olen suomalainen, ja elän läntisessä kulttuurissa. Samalla olen idän ja lännen rajalla. Presidentti Niinistökin käy keskustelua sekä idän että lännen johtajien kanssa. Millaisia uskon näköaloja itä meille antaa? Miten se voi auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja maailmaa?  I Kristinusko on kotonaan uskontojen mosaiikissaJeesus oli kotoisin idästä. Hän ei ollut sellainen sinisilmäinen ja vaalea Vapahtaja, joksi hänet takavuosien pyhäkouluissa joskus kuvattiin. Hän oli juutalainen, tumma mies Lähi-idästä. Tämä yksinkertainen fakta unohtuu helposti. Mielikuvamme Jeesuksesta kääntyy länsimaiseksi. Kuitenkaan kristinusko ei saanut alkuaan meistä katsoen lännessä vaan idässä. Sieltä se levisi edelleen kauemmas itään ja myös länteen ja etelään ja lopulta tänne pohjoiseen.Jeesus sanoo: ”Niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle.” Kristinusko syntyi Lähi-idässä, jossa kulttuurien kohtaaminen oli arkipäivää. Myös päivän evankeliumissa tapahtuu tällainen kohtaaminen. Roomalainen sotilas kohtaa Jeesuksen. Jeesuksen itäinen kansa eli Rooman raa'an miehitysvallan alla. Silti juuri tämä toisen kulttuurin edustaja on se, joka tunnistaa Jeesuksessa Jumalan toiminnan. Sanoma Kristuksesta on siis tarkoitettu kaikille kansoille.Meidän ajassamme kristinuskon vaikutus yhteiskunnassamme on monin tavoin ohentunut. Kannan tästä surua, mutta samalla näen siinä paljon hyvää. Meidän aikamme on paluuta uskomme juurille. Kristinusko on kotonaan kulttuurien ja katsomusten mosaiikin keskellä. Palaamme samanlaiseen henkiseen maisemaan, jossa kristinusko aikoinaan syntyi. Katsomusten kirjon keskellä emme voi käyttää kristinuskoa vallan välineenä. Ja hyvä niin. Voimme vain luottaa, että hyvä sanoma Kristuksen rajat ylittävästä rakkaudesta puhuttelee. Jeesus sanoo: ”Niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle.”II Toiset uskonnot eivät ole vihollisiaUskon itä vie pohtimaan myös toisten uskontojen kohtaamista. Idästä ovat kotoisin muun muassa suuret maailmanuskonnot hindulaisuus, buddhalaisuus ja islam. Jeesus itse oli juutalainen. Yksi meidän kirkkomme merkittävimmistä ajattelijoista, Jyri Komulainen, kohautti vähän aikaa sitten Kotimaa-lehdessä kuvailemalla kristinuskoa synkretistiseksi uskonnoksi. Synkretismi tarkoittaa uskontojen sekoittumista.En näe toisia uskontoja vihollisina enkä kilpailijoina. Kaikissa uskonnoissa on hyvää. Tärkeää on etsiä sitä, mikä on yhteistä. Uskonnot ovat tärkeitä, kun maailman rakennetaan rauhaa. Luotan siihen, että on vain yksi Jumala, joka voi puhutella ihmisiä myös muiden uskontojen läpi. Jeesus sanoo: ”Niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle.”   Uskonnoissa on kuitenkin myös eroja, ne eivät ole yhtä ja samaa mössöä. Kristittynä toivon, että kaikkialla maailmassa on mahdollisuus kuulla hyvä sanoma Kristuksesta. Toivon, että tuo sanoma vapauttaisi, koskettaisi ja puhuttelisi.III Ekumeeninen peili rikastuttaa ja auttaa näkemään oman perinteen rikkaudenUskon itä tuo mieleen myös Suomessa vaikuttavan itäisen kirkkokunnan, ortodoksisen kirkon. Elämme keskellä ekumeenista ykseyden rukousviikkoa. Meillä Suomessa on koko maailman tasolla harvinainen ekumeeninen yhteys lännen ja idän välillä. Luterilaisten ja ortodoksien yhteys esimerkiksi täällä Helsingissä on yksi suomalaisen kristillisyyden upeimmista piirteistä. Uspenski ja Tuomiokirkko seisovat rinnakkain, eivät vastakkain.Ortodoksisen kirkon rikas perinne rikastuttaa myös meitä luterilaisia. Ikonien kauneudesta, meditatiivisen rukouksen syvyydestä ja kirkkoisien viisauden lähteestä on hyvä ammentaa.Samalla yhteys idän kirkkoon kirkastaa oman luterilaisia kirkkomme hyviä puolia. Historiantutkija Teemu Keskisarja on monessa puheenvuorossaan nostanut esiin kirkkomme myönteistä merkitystä maamme historiassa. Keskisarjan mukaan luterilainen kirkko ei ole ollut Suomen historiassa pato, vaan koski ja muutosvoiman lähde. Mielikuvissamme esimerkiksi valistuksen ajan papit kääntyvät helposti ahdasmielisen moraalinvartijan suuntaan. Tosiasiassa moni pappi on ollut uuden tiedon jakaja ja yhteiskunnan kehittämisen airut. Saarnatuolista on opetettu perunan istuttamista, lukutaitoa ja vapaata kaupankäyntiä.Omassa kirkossani iloitsen tästä uudistumisen virrasta. Iloitsen myös yhdessä laulamisesta, naisten pappeudesta ja lähimmäisenrakkauden hengestä. Iloitsen tästä Hyviksen yhteisöstä. Olemme kirkkona monessa mielessä epätäydellisiä, mutta samalla tässä yhteisössä ja instituutiossa tapahtuu paljon hyvää.Uskon itä vie meidät kohtaamaan toisia kulttuureja, olemaan ekumeenisesti avoimia ja lopulta arvostamaan omaa kulttuuriamme. Meillä on arvokas perintö luterilaisuudessamme. Meillä on myös erityinen mahdollisuus rakentaa siltoja idän ja lännen välille, ympärillämme ja sisällämme. Ja vielä enemmän: Kristuksessa itä ja länsi yhdistyvät. Samalla olemme osa suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kirkkoa. Olemme osa yhtä ihmiskuntaa, osa yhtä Jumalan maailmaa. Lopuksi: Jyri Komulaisella on inspiroiva määritelmä kirkosta. Kun kirkossa Kristus on keskellä, rajoja ei ole. Ylösnoussut Kristus murtaa kaikki rajat. Jumalalle ihmiskunta on yksi. Siksi niin idästä kuin lännestä tulee monia, jotka taivasten valtakunnassa käyvät aterialle yhdessä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.”  

With concerns over a pandemic-driven economic contraction, buying Australian-made goods online is one way to help small and family businesses survive.  It's also the aim of a new clothing range based on an all-Australian supply chain. - Huolestuessamme pandemian aiheuttamasta talouden supistumisesta, voimme auttaa asiaa ostamalla Australiassa valmistettuja tuotteita netin kautta. Näin autamme pieniä liikkeitä ja perheyrityksiä selviämään vaikean ajanjakson läpi. Tällä kertaa esimerkkinä pieni australialainen yritys joka valmistaa vaatteita kokonaan australialaisista raaka-aineista.

Tässä jaksossa kerron miten maailmanpyörän avulla voi kieputtaa itseään joko tietoisesti tai tiedostamattaan.  Elämämme koostuu neljästä alueesta: materiaalisesta, systeemisesta, ihmissuhteiden ja henkilökohtaisen minuuden lohkosta. Jokaisessa lohkossa on kolme erilaista vaunua. Elämä näyttäytyy meille maisemana huipulta, keskeltä tai maan tasalta. Voimme valmistautua tulevaan vuoteen viisaammin, kun ainakin tiedostamme, mihin keskitymme ja mihin emme.  Jos olet kiinnostunut olemaan mukana sokraattisessa ryhmädialogissa aiheen tiimoilta, laita postia: jpjako@gmail.com otsikolla "Maailmanpyörä".  Lue lisää: http://www.jpjakonen.fi Lue kirjojani: https://www.stressivapaajohtaja.fi/kirjat/

Akatemiatutkija Sakari Salonen on perehtynyt maailmanlopun mahdollisuuksiin. Asiaa helpottaa se, että kun katsomme ajassa taaksepäin, on ihme, että maapallo on näinkin pitkälle päässyt. Voimme näin aavistella, missä muodossa maailmanloppu kerran koittaa. Asteroidit ja tulivuorenpurkaukset ovat piiskanneet maata, ja nyt kohtaamme myös ihmiskuntana omat tekomme, jotka haastavat tulevaisuuden.

Maailmamme on täynnä dataa ja algoritmeja – terveyssovelluksista asuntolainahakemuksiin. Mutta millaiseen dataan voimme luottaa? Minkälaista tietoa data tarjoaa päätöksenteon tueksi? Ja millaisia väärinymmärryksiä, vinoumia ja myyttejä dataan liittyyn? Datasta ja datalukutaidosta Tiedekulman Puhutko dataa? -tapahtumassa keskustelevat Saidot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Meeri Haataja, apulaisprofessori Antti Honkela, sosiologian yliopistonlehtori Karoliina Snell ja tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2021. Katso keskustelun tekstitetty video ja alussa esiintyvät grafiikat Youtubessa: https://youtu.be/CsVZ0q4xk4E

Saarna Hyvän toivon kappelissa 5.9.2021Matt. 11:25-30Johdanto: munkit oravanpyörässä”Korona katkaisi juoksumme oravanpyörässä.” Näin sanoi veli Stephen Taizén ekumeenisesta luostariyhteisöstä viime tiistaina Tuomiokirkossa. Stephen käytti todella sanaa oravanpyörä, englanniksi 'hamster wheel', kuvaamaan veljien elämää ennen koronaa. Tämä oli minusta pysäyttävää. Elämme aikaa, jolloin munkeillakin voi olla liian kiire ja fokus hukassa.  Kuten monelle muullekin, Taizén veljillekin korona tarkoitti totutun elämäntavan katkeamista. Korona on koetellut Taizén yhteisöä rankalla kädellä. Silti veli Stephen näki hyvänä sen, että korona pakotti veljet pysäyttämään oravan- tai hamsterinjuoksunsa.Evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä annan teille levon.” Miten Kristuksen luoma lepo voisi johtaa meidät ulos elämämme oravanpyörästä?Talous on ihmistä vartenOravanpyörä syntyy silloin, kun tekemisestä katoaa tarkoitus. Työ muuttuu raadannaksi tai ontoiksi rutiineiksi ilman päämäärää. Sama päämäärättömyyden kokemus voi liittyä myös elämään ilman työtä. Päivät toistuvat samanlaisina ja tyhjinä. Yksinäisyys voi tehdä oravanpyörän, samoin uupuminen liian raskaiden kuormien alle läheistä hoivatessa.Mistä tarkoituksen puute syntyy? Sen yksi juuri löytyy maailmanlaajasta taloudesta ja nopeasta informaatioteknologiastamme. Ne kiihdyttävät oravanpyöräämme. Norjalainen tutkija Thomas Hylland Eriksen käyttää tästä termiä ylikuumentuminen.Rajoittamaton kilpailu synnyttää ylikuumentumista ja samalla se aiheuttaa tarkoituksen puutetta. Mahdollisuuteni vaikuttaa omaan elämääni ja ympäristööni katoavat, kun päätösvalta katoaa näkyvistä. Armoton kilpailu myös tekee meistä ikään kuin hyödykkeitä. Silloin ei ole väliä, tehdäänkö työ Suomessa vai pakkotyönä Kiinan uiguureilla. Tärkeää on vain halpa hinta.Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä annan teille levon.”  Näen kristinuskon muutosvoimana maailmanlaajuisen talouden ja kasvottoman rahan ylivallalle. Jumalan luomistarkoituksessa työtä ja taloutta ei ole tarkoitettu kaiken nieleväksi oravanpyöräksi. Mystikko Anna-Maija Raittilan sanoin: ”Et luonut kilpailua, raadantaa. Oi Luoja, anna minun rakastaa.”Luterilaisessa kutsumuksen teologiassa työ ja talous ovat mahdollisuuksia toteuttaa omia lahjojaan ja samalla rakentaa yhteistä hyvää. Niin kuin tutkija Eriksen sanoo, tarvitsemme uutta ymmärrystä taloudesta. Talouden tehtävä ei ole tuottaa mahdollisimman suuria voittoja vaan täyttää tarpeita. Talous on ihmistä varten, ei ihminen taloutta varten.Kristuksen kasvot palauttavat tarkoituksenTarkoituksen puutteeseen ja sen löytämiseen vaikuttavat siis suuret aatteiden virrat ja talouden rakenteet. Samalla tarkoituksen löytäminen on aina syvästi henkilökohtaista.  Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä annan teille levon.”Jeesuksen luokse tuleminen on palaamista elämän syviin perusasioihin: välittämiseen, iloon, luovuuteen. Voin kadottaa ne silmistäni. Voin liukua kohti arvoja, jotka vievät minut pois siitä, minkä sisimmässäni tiedän hyväksi ja oikeaksi. Meissä todella on tämä tieto. Kun maltamme ja uskallamme pysähtyä, voimme tunnistaa tärkeimpiä arvoja itsessämme. Olinpa munkki tai sijoitusneuvoja, arvot ohjaavat minua kohti hyvyyttä, kauneutta ja totuutta.Arvojen löytymisessä auttaa Jeesuksen katsominen. Jeesus sanoo: ”Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”Jeesuksen katsomisella on kristinuskon vanhassa perinteessä oma sanansa: kontemplaatio. Samaa sanaa käytetään myös kuvaamaan mietiskelyä, meditaatiota. Jeesuksen katsomisessa voin pysähtyä Raamatun sanojen, ikonin tai luomakunnan todistuksen äärelle.Kaiken olevan sydämessä voin nähdä kasvot, Kristuksen elämää luovat kasvot. Ne loistavat lempeyttä ja nöyryyttä. Ne palauttavat elämääni voiman ja suunnan. Kasvot palauttavat tarkoituksen ja levon kiireen ja kilpailun keskellä. Kun säännöllisesti katson kohti Kristuksen kasvoja, Jumalan lempeys ja nöyryys vahvistuu sisälläni.Lopuksi: Taizén veli Stephen kertoi, miten korona romahdutti yhteisön talouden. Tähän ratkaisuksi he perustivat keksitehtaan. Keksejä tehdessä myös yhteisön vanhimmat veljet pystyivät antamaan panoksensa keksejä pussittamalla. He kokivat itsensä tarpeellisiksi.Tarkoituksen ja elämän syvien arvojen löytämiseksi tarvitsemme yhteisöä. Yhteisön keskellä tarkoitus voi löytyä ja oravanpyörä pysähtyä. Voimme vahvistaa toisissamme syvimpiä arvojamme ja auttaa toisiamme löytämään tarkoitus. Siksi mekin olemme tänään koolla, katselemassa toisiamme ja katselemmassa Kristusta. 

Saarna Hyvän toivon kappelissa 1.8.2021  10. sunnuntai helluntaista: Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessaLuuk. 12:42-48Shtisel – kaunista ja ahdistavaa, uskonnon läpäisemää arkeaYksi tämän kesän kulttuurielämyksistäni on ollut televisiosarja Shtisel Netflixiltä. Upea sarja kertoo ortodoksijuutalaisesta Shtiselin perheestä Jerusalemissa. Se avaa kiehtovan näköalan elämäntapaan, joka maallistuneessa Suomessa tuntuu aika vieraalta. Miehillä on ohimoilla hiuskiehkurat, naisen ajokortti on harhaoppisuuden rajoilla ja aina ovesta sisään astuttaessa kosketetaan ovea ja lausutaan siunaus.Shtisel kertoo kulttuurista, jossa uskonto läpäisee arjen. Näen tuossa elämäntavassa jotain kaunista. Elämä pyritään pitämään yksinkertaisena ja monet perinteet rikastuttavat arkea. Samalla tuossa elämäntavassa on jotain ahdistavaa. Äärimmilleen viety, pikkutarkka sääntöjen noudattaminen ajaa ihmiset ahtaalle ihmissuhteissaan. Se tukahduttaa monet lahjat ja murskaa monet unelmat.Myös päivän evankeliumi puhuu omalla tavallaan arjen ja uskon vuorovaikutuksesta. Jeesus kysyy evankeliumissa: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan?” Mistä löytäisimme viisauden elää arkeamme? Miten usko voisi luoda arkeemme kauneutta ja syvyyttä?Tehtävä arjessaEnsimmäinen huomio arjen ja uskon suhteesta on, että kukaan meistä ei voi väistää arkea. Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jokaiselle meistä on annettu elämän lahja ja samalla vastuu omasta elämästämme. Eikä elämä ole helppoa. Vaikka olisimme kuinka hurskaita, joudumme kamppailemaan selviytyäksemme monenlaisten vaatimusten keskellä. Niiden paineessa meidän täytyy löytää keinot selviytyä uuteen huomiseen. Tämä pätee myös heidän elämässään, jotka ovat valinneet erityisen uskonnollisen ammatin. En tarkoita tällä vain pappeja, vaan myös luostareiden nunnia ja munkkeja. Heilläkin on työvuorot, joilla arki tehdään sujuvaksi.Yksi luterilaisuuden keskeisiä löytöjä on ollut se, että Jumalaa voi palvella arjen keskellä. Arki ei ole jotain, jota täytyisi paeta. Uskoa voi elää todeksi arjessa. Tämän ajattelun viisaus on siinä, että voimme nähdä arjen tehtävänä. Voimme löytää kutsumuksen, tehtävän johon Jumala meitä arjessamme kutsuu. Kun tyynnytän vauvaa sylissäni, kun rohkaisen pettynyttä ystävää, kun avaan vessan viemäriä, voin palvella Jumalaa.Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jumala ei ole välinpitämätön. Ei ole sama, miten elämäämme elämme. Jumala tarvitsee meitä. Hän tarvitsee rakentajia ja suunnittelijoita. Hän tarvitsee hoivaajia ja kuuntelijoita. Hän tarvitsee kaupan kassoja ja filosofeja. Hän tarvitsee muusikkoja ja naapurin mummoja. Hän tarvitsee meitä.Kun näemme arjen tehtävänä, kutsumuksena, siihen virtaa mielekkyyttä. Elämä ei ole tarkoitettu elettäväksi vain itseä varten. Jumala luo meidät elämään yhdessä. Tarkoituksen löytäminen vie meitä pois itsekeskeisyydestämme kohti lähimmäistä.Samalla tyhjyys sisälläni voi täyttyä. Kun ymmärrän, että en elä vain itseäni varten, voin löytää elämääni suunnan ja mielen.Arjen ylittävä uskoJeesus kysyy: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja?”  Viisautta on löytää arjen kutsumus ja tarkoitus. Ja samalla tarvitsemme hetkiä, jotka ylittävät arjen. Psykologian tutkija Abraham Maslow määritteli kaksi erilaista sisäistä suuntaa, jotka ohjaavat meitä. Toinen suunta on tekemisen suunta, vastuun suunta, selviytymisen suunta. Toinen on olemisen ja vastaanottamisen suunta.Nykyinen, maailmanlaajuisen talouden määrittelemä elämäntapamme perustuu usein suorituksiin ja tehokkuuteen. Norjalainen tutkija Thomas Hylland Eriksen on kirjoittanut, miten elämästämme tulee helposti ylikuumentunutta. Tehokkuuden paine ylikuumentaa mieltämme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme. Siksi tarvitsemme olemisen suunnan vahvistumista.Jeesus kutsuu meidät olemaan viisaita taloudenhoitajia. Meidän ajassamme viisautta on, että osaamme päästää irti tehokkuuden vaatimuksista. Jumala ei ole luonut meitä koneiksi. Hän on luonut meidät ihmisiksi: tunteviksi, särkyviksi ja rakkautta tarvitseviksi olennoiksi. Palaamalla yhä uudelleen olemisen viisauteen pysymme ihmisinä.Syvimmiltään elämä on ihme. Usko on elämän ihmeen vastaanottamista. Se on antautumista ja avautumista ihmeelle. Elämä on lahja, jonka Jumala antaa meille. Elämän huikaiseva syvyys, kirkkaus ja lämpö löytyvät, kun antaudun ja avaudun ihmeelle.Kristinuskossa olemista vahvistava kaunis rituaali on kaste. Siinä juhlitaan elämän ihmettä. Kaste ei perustu ihmisen tekoihin, vaan Jumalan lupauksiin ja uskollisuuteen. Jumala ei rakasta meitä meidän saavutustemme vuoksi. Hän välittää meistä sen vuoksi, että olemme olemassa. Hän koskettaa meitä sisintämme myöten. Jokaisessa solussamme virtaa Jumalan uskollisuus. Kasteessa Jumala piirtää meihin uskollisuutensa koko elämän ajaksi ja jokaisen päivän voimaksi.Lopuksi: Jumala on antanut meille jokaiselle arjen kutsumuksen. Jokainen päivä on meille kutsu seurata Kristusta ja rakastaa lähimmäistä. Samalla jokaisessa päivässä on kutsu pysähtyä vain olemaan: olemaan Jumalan, toistemme ja itsemme lähellä.Paradoksaalista on, että olemisen viisauden löytämisessä auttaa harjoittelu. Tässä muu luomakunta voi auttaa meitä. Hengelliset harjoituksen luomakunnan keskellä palauttavat meidät olemisen kauneuteen. Kesän lämpimässä kalliossa ja puiden suhinassa lehvistössä voin tuntea olemisen viisauden ja Jumalan uskollisuuden. Tänä kesänä olen kokenut tuota viisautta myös kelluessani meressä ja järvessä. Kelluessani voin vain päästää irti ja antaa veden kannatella.Kelluminen on kaunis kuva armosta. Viisautta on päästää irti ja antaa uskollisen Jumalan kantaa.Saarnan virikkeenä Shtisel-sarjan lisäksi Robert Bellahin kirja Religion in Human Evolution

Ihmisen unimaailma on rikas ja joskus jännittäväkin. Voimme saada uniimme yllättäviä vieraita ja pelottavia hetkiä, tai päädymme jopa lentämään. Päivän tunnepitoiset asiat vaativat työstöä, ja jos sitä ei ole tehnyt niin unissa alkaa tapahtua. Entä onko sillä merkitystä, kuinka päivällä säätelee tunteitaan ja minkälaisia unia näkee yöaikaan? Siitä kertoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta. Miten eri univaiheet vaikuttavat unen sisältöön? Psykiatri Markku Siivola on pitänyt uniryhmiä 40 vuoden ajan. Siivolan mukaan uniryhmätyöskentely tähtää unien ymmärtämiseen ja eläytymiseen – toimivathan unet itseymmärryksen välineenä. Miksi unien muistaminen vaihtelee eri ihmisillä ja elämänvaiheiden mukaan? Auttaako unipäiväkirja? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Rouheimmat rikokset -sarjassa on vuorossa Ukrainan terminaattori -niminen jakso, joka on ilmestynyt Murha mielessä -sarjassa. Anatoli Onoprienko eli Ukrainan terminaattori, Puolueen jäsen ja palomies, kierteli Ladalla pitkin Neuvosto-Ukrainan maaseutuja hyödyntäen 1990-luvun sekasortoa miliisissä, yhteiskunnassa ja koko Neuvostoliitossa. Joissain kylissä hän tappoi enemmän ihmisiä kuin toinen maailmansota! Ja miten hänet saatiin lopulta kiinni? Voimme kiittää siitä vain ukrainalaista naapurikyttäystä. Jakson lähteet: http://www.serial-killers.ru/karts/onoprienko.htm ׀http://russian7.ru/post/anatoliy-onoprienko-samyy-krovozhadn/ https://killermurder.livejournal.com/2095.html ׀http://zhzh.info/publ/8-1-0-258 https://fakty.ua/169211-anatolij-onoprienko-ya-prosto-vypolnyal-svoyu-missiyu https://fakty.ua/169164-do-priezda-skoroj-umirayucshego-manyaka-onoprienko-pytalsya-reanimirovat-tyuremnyj-feldsher http://www.mzk1.ru/2018/01/manyak-anatolij-onoprienko/ http://bulvar.com.ua/gazeta/archive/s2_3035/1822.html https://fakty.ua/126362-mogla-li-ya-togda-predstavit-sebe-chto-prinimayu-vstupitelnyj-ekzamen-u-buducshego-ubijcy-moih-detej-i-vnukov

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan tuoreesta olympialajista – niin tuoreesta, että se ei ole mukana vielä tulevana kesänä Tokion olympiakisoissa, vaan sitä seuraavissa Pariisin kesäkisoissa vuonna 2024. Kyseessä on breakdance – tai breikki, kuten Suomessa sanotaan. - Olin ihan varma, että lajimme olympiaohjelmaan menee. Se on ollut jo aiemmin nuorten olympialaisissa, ja intuitio sanoi, että nyt myös olympialaisiin. Tanssijana ja puheenjohtajana olen sitä mieltä, että se on tosi siisti juttu, vaikka siinä onkin omat kommervenkkinsä, lajin johtohahmoihin Suomessa lukeutuva Ramona Panula mehustelee OlympiaCastin vieraana. - Näen tässä isoja mahdollisuuksia niille ammattilaisille, jotka haluavat tätä tehdä kilpailumielessä tosissaan. Tämä tuo myös uudenlaista tietotaitoa kulttuurimme sisälle. Näen breikin tulevaisuuden risteyksenä, jossa voi olla taidetta, kulttuuria ja urheilua; kaikki nämä maailmat kohtaavat tässä. Breikki edustaa minulle jotain, joka voi uudistaa urheilumaailmaa – ja myös toisin päin. Panulan rooli breikin arjessa on erittäin monipuolinen. Ramona toimii Suomen breikkiliiton puheenjohtajana, tanssinopettajana ja myös aktiiviurheilijana. Vuonna 2019 Panula sijoittui kansainvälisen tanssiliiton järjestämissä breikin MM-kisoissa 12:nneksi. - Hiphop-kulttuuriin kuuluu tosi vahvasti se, että annetaan takaisin sille kulttuurille. Kun ollaan lapsia ja nuoria, saamme tosi paljon itsellemme. Kun meistä tulee vanhempia ja vastuunottokykyisempiä, on meidän vuoromme antaa takaisin, jotta taataan kulttuurin jatkuvuus. Voimme olla monella tavalla osa sitä kulttuuria, Panula kuvailee. ”Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia” Breikki kuuluu lajeihin, jotka tulevat kansainvälisen urheilujärjestelmän perinteisempään siipeen ns. kulttuuri-identifioituneemmasta perinteestä. Aivan kuten vaikkapa lumilautailun ja freeskin tai kesälajeista rullalautailun kohdalla, näiden kahden maailman yhteen sovittaminen vaatii tasapainoilua. - Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavastamme Olli-Pekka Kärkkäisestä on alusta asti tullut sellainen fiilis, että hän on halukas kuuntelemaan ja oppimaan lajistamme ja vasta sen jälkeen pohditaan, miten tätä hommaa edistetään. Kaikissa maissa se ei ole mennyt näin, ja silloin se kokemus on, että paikallinen skene äänestää jaloillaan. Meille on tullut olo, että pääsemme itse vaikuttamaan tähän prosessiin, Panula kiittää. Kattavassa haastattelussa Panula avaa, kuinka breikin järjestäytyminen kohti perinteisempää urheiluperhettä – lajin vahva oma kulttuuriperimä säilyttäen – on lähtenyt liikkeelle. Yhteistyö on aloitettu sekä Suomen Tanssiurheiluliiton että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. - Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia. Meillä on olemassa olevaa osaamista ja ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään kulttuurissa mukana – paljon esimerkiksi kulttuurituottajia ja tanssipedagogeja. Kun saamme vielä tueksemme nämä pro-tyypit Olympiakomiteasta ja Tanssiurheiluliitosta, tätä yhtälöä on mahtava lähteä rakentamaan.

En tiedä miten olen elänyt tähän ikään ilman Tiktokia, sanoo Maryan Abdulkarim kolumnissaan.

Vain kohtaamalla ihmisiä eri taustoista, voimme pysyä kiinni todellisuudessa ja estää vihaa nousemasta, sanoo Kati Kelola kolumnissaan.

Jos kävit seurakunnassa teini-ikäisenä, olit varmaankin mukana myös nuorten kesäleireillä. Yövyitte ehkä teltoissa tai isossa huoneessa, joka oli täynnä kerrossänkyjä. Pelasitte pelejä ja lauloitte. Ehkä teit tällaisella leirillä ensimmäistä kertaa päätöksen seurata Jeesusta. Mutta poliisiratsiaa teidän ei todennäköisesti tarvinnut kokea.   https://opendoors.fi/2020/12/31/voimme-menettaa-kokonaisen-sukupolven-nuoria-ihmisia-kiinan-kristityt-nuoret-kohtaavat-kasvavaa-vainoa/

Otimme puhelun suoraan Edmontonin MM-kisakuplaan Ässien hyökkääjä Roni Hirvoselle.Voimme skuupata, että joulupukki löysi tiensä myös Nuorten Leijonien MM-kisakuplaan!

Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev

Adventtisarjan toisessa osassa kurkistetaan Marian, Jeesuksen äidin, elämään. Mitä voimme hänen elämästä ja asenteestaan oppia?

Tämän viikon jakso on hieman poikkeava aikaisemmista...nimittäin Nora ja Viivi käyvät läpi kuulijoiden esittämiä, sekä netistä etsittyjä, "totuus"-kysymyksiä. Jos he eivät vastaa, he joutuvat syömään inhokkiruokiaan. Ovatko mimmit koskaan pettäneet kumppaneitaan? Mikä on pinnallisin syy, miksi he eivät ole suostuneet treffeille jonkun kanssa? Mikä on heidän noloin tarina? Voimme luvata, että Viivin tarinasta saat kunnon naurut ja myötähäpeät. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Nextoryn kanssa. Uuden kuuntelijat saavat 1kk ilmaiseksi osoitteessa nextory.fi/20 ja koodilla 20KRIISI.

Rakkauden taajuuksilla värähtelevä todellisuus on koko ajan ulottuvillamme. Voimme olla yhteydessä tähän todellisuuteen, jos haluamme. Sinulla on kaikki mitä yhteyteen tarvitaan. Riippumatta taidoistasi tai taustasi sinulla on tämä kaikki. Se on perusrakenteessasi ja ollut syntymästäsi asti, koska sinut on suunniteltu siten. Sinulla on sielu ja energiakenttä. Meillä jokaisella on. Loppu koostuu halusta oppia, lisääntyvästä ymmärryksestä ja harjoittelusta.  Vähitellen yksittäisistä kokemuksista muodostuu jatkumo. Kokemukset muokkaavat sinua, sitä kuka olet ja hörhötermein kutsun tätä valon määrän lisääntymiseksi sisälläsi. Sinä ikään kuin kevenet -  ja ilman ainuttakaan laihdutuskuuria. Kuinka kätevää!  Ja paitsi kätevää, myös palkitsevaa ja kivaa. Elämästä tulee selkeämpää, kirkkaampaa (taas se valo!), seesteisempää ja iloisempaa. Siitä tulee johdatuksellista, ihmeellistä ja maagista. Ei joka päivä, koska kyllä se "luonne" sieltä yhä puskee (no worries siitä, et menetä persoonallisuuttasi ;)) ja edelleen reagoit "ympäristön epäkohtiin". Reagoit vaikka ymmärrät, että kaikki heijastelee vain jotain sinussa. Mutta niin kauan kuin tällä pallolla tallaamme, pysymme ja reagoimme ihmisinä. Silti voit sallia valon määrän lisääntymisen sisälläsi, kevenemisen, ilon ja rakkauden lisääntymisen. Tätä kaikkea minulle on näkijän polku. Nimi voisi olla myös valon polku. Erona on se, että näkijän polulla korostuu vuorovaikutuksellisuus näkymättömään energian maailmaan, valon ja rakkauden taajuuksilla värähtelevään maailmaan. Siihen mitä voimme sieltä oppia, kuinka voimme toimia yhteistyössä ja palvella ja välittää sitä viisautta ja rakkautta, jota sieltä on tarjolla niin paljon kuin kykenemme ottamaan vastaan. Oheinen jakso on 20 min kestävä johdanto Näkijän polun ensimmäisestä osasta. Tule mukaan Näkijän polulle. Saat ensimmäisen osan aineiston käyttöösi välittömästi. Näet koko 80 min. mittaisen videon ja teet mukana ensimmäisen voimallisen harjoitusjakson. Näkijän polku, nyt syksyllä 2020 ilmestyvät OSAT 1-3, osta yksitellen tai kaikki yhtäaikaa Valominussa -verkkokaupasta

Mikä saa psykoterapeutin striimaamaan Twitch.tv palveluun? Ville "WillFeel" Merinen kertoo psykoterapeutin työstään ja havainnoistaan keskusteluista, joita hän on seuraajiensa kanssa Twitchin livelähetyksissä käynyt. WillFeel Twitchissä Youtubessa Podcast myös katseltavissa Youtubessa. Ideoita, aihetoiveita ja vierasehdotuksia saa laittaa podcast@eeddspeaks.fi Eeddcast on Eetu Pesosen isännöimä podcast jossa käsitellään erilaisia aiheita yksin ja vieraiden kanssa. Aiheet vahvasti Youtubetuksen ja hostia kiinnostavien aiheiden ympäriltä.

Kolmiottelijana ja yritysmaailmassa menestynyt Katri Tanni muistuttaa fiksusta tavoitteellisuudesta ja siitä, miten tärkeää on kirkastaa omaa suuntaa ja toimia sen mukaan. Voimme iästä riippumatta kehittää itseämme ja astua ulos vanhaksi käyneistä normeista.

FC Futuran miesten edustusjoukkue pelasi Kolmosen viimeisen ottelunsa kotikentällään, Porvoon Pallokentällä, jossa se tasasi sarjapisteet Puistolan Urheilijoiden (PuiU) kanssa 2–2 (0–1) lukemin. Porvoolaisten kannalta ottelun panokset olivat kovat. Tappio olisi tiennyt Kakkosen karsintapelien karkaamista, joten tasapeli oli vähin, mihin Futuran piti pystyä taipumaan. Ottelu oli hyvin porvoolaisten hallussa, mutta helsinkiläiset olivat ottelun lopussa lähellä iskeä johtomaalin, joka olisi ollut Futuran kannalta dramaattista. FC Futuran miesten edustusjoukkueen päävalmentaja Johan Lönnqvist oli tyytyväinen, että joukkue selvitti tiensä Kakkosen karsintoihin, vaikka tiukalle se lopulta menikin. Tosin samalla hän muistuttaa, että tosi pelit alkavat vasta nyt. – Voimme tietysti nyt hetken nautiskella tästä tasapelistämme, ja Kolmosen kaudesta kokonaisuudessaan, mutta pelit eivät ole vielä ohi. Meillä on vielä kaksi erittäin tärkeää ottelua jäljellä, Lönnqvist korostaa.

Joka päivä kaikkialla maailmassa väärinymmärrykset aiheuttavat hankalia, huvittavia tai jopa kohtalokkaita seurauksia. Voimme kehittää kommunikointia vain, jos ymmärrämme miksi emme ymmärrä tai tule ymmärretyksi. Haastateltavana emeritusprofessori, tietokirjailija Arto Mustajoki. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Mieti kehoasi, mieti sen osia. Mitä tunnet? Tämän jakson aiheena on kehollisuus ja vartalo, kaikkine puolineen. Voimme kokea vartalomme ihanaksi, vahvaksi, ällöttäväksi ja jopa irstaaksi. Kehosta ei pääse eroon vaan siinä täytyy elää, mutta mitä jos sen muoto on huomiota herättävä ja sitä huomioita ei halua? Jos oma keho on ihan toisenlainen kuin missä tuntisi olonsa hyväksi, miten sen kanssa voi oppia elämään? Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos kun kuuntelet!

Suomen kansallismuseossa avautuu tänä kesänä kaksikin näyttelyä, joilla on suora kytkös Itämereen. Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen kertoo podcastissa kahdesta ajankohtaisesta näyttelystä. Rohkeus, rakkaus, vapaus! on näyttely, joka kumpuaa Tove Janssonin ja muumien elämänarvoista ja filosofiasta. Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi on puolestaan pitkän tutkimustradition sadonkorjuun hetki. Se visualisoi jo hieman unohdetunkin taistelun ennennäkemättömällä tavalla. Merikeskus Vellamo on mukana #MEIDÄNMERI-kampanjassa pelastamassa Itämerta ja sen perintöä tuleville sukupolville.  Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Kriisin kohdatessamme reagoimme monin eri tavoin. Monet meistä haluavat ymmärtää ja jäsentää tapahtunutta jollain tapaa. Mielemme voi järkkyä, voimme kokea hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta.Tässä jaksossa keskustelemme mielen reaktioista kriisin keskellä psykologian tohtori, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaaren kanssa. Pohdimme myös miten näitä reaktioita kannattaisi kohdata ja käsitellä poikkeustilanteessa.Kun kohtaamme kriisin, meille turvaa tavallisessa arjessa tuova haavoittumattomuuden illuusio usein järkkyy. Voimme kokea myös pelkoa. Olemassa olevat ja kuvitellut uhat korostuvat mielessämme. Haavoittumattomuuden illuusiosta ja pelosta on meille hyötyä. Haavoittumattomuuden illuusion palautuminen on usein merkki toipumisesta.Tämä jakso on toinen osa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.Jakson linkit:- Eija Palosaaren verkkosivut: https://eijapalosaari.blogspot.com/p/etusivu.html- Eija Palosaaren haastattelu pelon tunteesta ja sen tarpeellisuudesta Helsingin Sanomissa 19.4.2020: https://www.hs.fi/elama/art-2000006479632.html- Eija Palosaaren vuonna 2008 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut kirja: Lupa särkyä. Kriisistä elämään. (e-kirja, Elisa.fi): https://kirja.elisa.fi/ekirja/lupa-sarkya-kriisista-elamaan-0Korona-linkkejä:Kannattaa kuunnella myös Koronan Psykopodiaa -minisarjan muut jaksot sekä maaliskuun alun Psykopodiaa jakso koronaepidemian psykologisista vaikutuksista:- Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff. (6.3.): https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/koronavirus-psykososiaaliset-vaikutukset- Koronan Psykopodiaa 1: Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. (27.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/resilienssi-sopeutuminen-muutokseen- Koronan Psykopodiaa 2: Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. (28.4.)- Koronan Psykopodiaa 3: Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. (29.4.) https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/psykologinen-turvallisuus-poikkeustilanteessa- Koronan Psykopodiaa 4: Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. (30.4.)- Koronan Psykopodiaa 5: Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. (4.5.)- Koronan Psykopodiaa 6: Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen Nyholm ja Atte Varis. (5.5.)- Koronan Psykopodiaa 7: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. (6.5.)Tältä kokoamaltani sivulta löydät myös paljon linkkejä lisätietoon, podcasteihin, ohjeistuksiin, lehtijuttuihin ja tieteellisiin artikkeleihin: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tietoa-koronan-psykososiaalisista-vaikutuksistaSuomen Podcastmedian Koronan Anatomia -podcast kertoo kattavasti koronaviruksesta lääketieteen näkökulmasta: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia (Supla.fi)-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Mitä jos oma lapsi ei käyttäydy kuten muut ikäiset? Vaikka Emma Halmekoski tiesi, että hänen esikoisessaan on jotain erityistä, lähete autismitutkimuksiin oli silti sokki. Alkukieltäytymisen jälkeen hän ymmärsi, että hänen omas rakas poikansa on edelleenkin se sama oma rakas poika, jolla on itse asiassa todella ainutlaatuisia taitoja ja piirteitä. Nyt Emma kertoo, millaista elämä erityislapsen kanssa on.Seuraaa meitä Instagramissa @ruuhkavuosirakkautta

Kärsimys pysäyttää ihmisen. Jos hyvin käy, vaikea kriisi tuo esiin ihmisten halun tukea toisiaan. Emme yleensä selviä vaikeuksista yksin. Terapeutti Tommy Hellstenin mukaan kärsimys osoittaa ihmiselle hänen rajansa. Emme voi hallita kaikkea. Voimme kuitenkin valita, miten suhtaudumme siihen, mitä meille tapahtuu. Kärsivä saattaa hyväksyä tilanteensa ja nöyrtyä tai katkeroitua ja uhriutua, kertoo Hellsten toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Tommy Hellstenillä on omakohtaisia kokemuksia kärsimyksestä. Hänen mukaansa vaikeastakin kokemuksesta voi oppia. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten omia kokemuksia kärsimyksestä. Esimerkiksi nimimerkki Minna-Leenan lapsi sairastui aivosyöpään. Kärsimys herätti kuitenkin halun pyrkiä eteenpäin ja luottaa tulevaan. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu:Tuomas Vauhkonen. Äänitarkkailija: Marko Vierikko. Tuottaja: Anna Simojoki. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Hannele Kurkela, Juha Salomaa ja Mira Stenström. Musiikki: Epidemic Sound.

Epävarmuus aiheuttaa stressiä, mutta voimme tulla toimeen sen kanssa. Muutokset haastavat meitä toimimaan uudella tavalla, ja siinä meitä auttaa esimerkiksi pelko. Pelko on nimittäin tarpeellinen tunne. Pahimmillaan se lamaannuttaa, mutta parhaimmillaan se auttaa meitä. Pelon takia voimme toimia kriisitilanteissa ennakoivasti, kertoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten omia kokemuksia epävarmuuden vaikutuksesta ja selviytymiskeinoista. Yksi niistä on toistemme tukeminen. Nimimerkki Päivi kertoo tuntevansa ahdistusta, jos elämän perusasiat ovat uhattuna. Hän pyrkii vaikuttamaan asioihin, jos se vain on mahdollista. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Äänitarkkailija: Pasi Ilkka. Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä Lukijat: Teemu Sipilä, Salla Matusiak, Jyrki Koskenseppä, Laura Koso ja Marja Vehkanen Musiikki: Epidemic Sound

Sohvaryhmän eli Avotakan Miia Kauhasen ja Kari-Otso Nevaluoman vieraaksi saapuu kokenut kirppishaukka, sisustussuunnittelija Anna-Kaisa Melvas. Kuulemme ammattilaiselta, kuinka tehdään laadukkaita kirppislöytöjä ja mitä käytettynä kannattaa ostaa. Ja miksi sisustajan ylipäänsä kannattaa hankkia kotiinsa vanhaa tavaraa? Uusi jakso luvassa jälleen kahden viikon kuluttua!

Vieraina Markkinointiradion jaksossa 34 ovat Johanna Huhtariihi Maitrimindistä ja Minna McGill Kodin Kuvalehdestä. Vastuullisuus on tämän hetken trendisana markkinoinnin kentällä. Mitä kaikkea vastuullisuuden taakse kätkeytyy, ja miten se näyttäytyy sekä yrityksen että yksilön teoissa? Mihin kaikkiin kategorioihin vastuullisuus voidaan jakaa? Miten vastuullisista teoista kertovat tarinat voivat toimia kirittäjänä toisille? Miksi yrityksiä pelottaa lähteä puhumaan vastuullisuudesta? Tuoko vastuullisuuden korostaminen mukanaan turhaa taakkaa ja vertailua toisiin? Muun muassa näistä aiheista puhutaan “Hyvän törmäyttäjän” Johanna Huhtariihen ja Kodin Kuvalehden päätoimittaja Minna McGillin kanssa. “Voimme inspiroida toisiamme vastuullisuuteen ja hyvän tekemiseen. Se voi lähteä ihan nuppineulanpään kokoisista teoista, aina ei tarvitse mullistaa koko maailmaa” muistuttaa Minna McGill, joka seuraa suomalaisten kuluttajien arkea hyvin läheltä työnsä puolesta. Minna ja Johanna ovat tehneet aiheen tiimoilta tiivistä yhteistyötä, ja kertovat myös tästä jaksossamme.

Vieraina Markkinointiradion jaksossa 34 ovat Johanna Huhtariihi Maitrimindistä ja Minna McGill Kodin Kuvalehdestä. Vastuullisuus on tämän hetken trendisana markkinoinnin kentällä. Mitä kaikkea vastuullisuuden taakse kätkeytyy, ja miten se näyttäytyy sekä yrityksen että yksilön teoissa? Mihin kaikkiin kategorioihin vastuullisuus voidaan jakaa? Miten vastuullisista teoista kertovat tarinat voivat toimia kirittäjänä toisille? Miksi yrityksiä pelottaa lähteä puhumaan vastuullisuudesta? Tuoko vastuullisuuden korostaminen mukanaan turhaa taakkaa ja vertailua toisiin? Muun muassa näistä aiheista puhutaan “Hyvän törmäyttäjän” Johanna Huhtariihen ja Kodin Kuvalehden päätoimittaja Minna McGillin kanssa. “Voimme inspiroida toisiamme vastuullisuuteen ja hyvän tekemiseen. Se voi lähteä ihan nuppineulanpään kokoisista teoista, aina ei tarvitse mullistaa koko maailmaa” muistuttaa Minna McGill, joka seuraa suomalaisten kuluttajien arkea hyvin läheltä työnsä puolesta. Minna ja Johanna ovat tehneet aiheen tiimoilta tiivistä yhteistyötä, ja kertovat myös tästä jaksossamme.

Tällä viikolla päästään taas vaalitunnelmiin, nimittäin puhutaan tulevista EU vaaleista EU-komissiossa työskentelevän Anna-Kaisa Itkosen kanssa. Selvitetään mm. miksi EU vaaleissa kannattaa äänestää ja mihin kaikkeen äänellä voi vaikuttaa? Käsitellään jaksossa myös kuulijoiden toiveaihetta, nimittäin ilmastokriisiä! Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä EU komission kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Solun rakenteen ymmärtämisellä on käytännön vaikutuksia tutkimustyössä. Voimme melko yksinkertaisesti selvittää proteiinien siirtymistä solujen sisällä värjäämällä ne sopivilla vasta-aineilla. Tällä on runsaasti käytännön hyötyä, koska sairaus, joka aiheutuu oikeassa paikassa olevasta viallisesta proteiinista ja sairaus, joka aiheutuu oikein toimuvan proteiinin vääränlaisesta sijainnista, edellyttävät erilaista hoitoa.

Keho muistaa. Keho muistaa asioita joihin emme pääse sanoilla käsiksi. Voimme vain liikuttaa ne ulos. Liikutetaan ne ulos.

Jouluretriitti osa 7. Tässä viimeisessä mietiskelyssä syvennymme Pyhän Hengen rooliin meidän elämässämme. Pyhä Henki luo uutta elämää, uudistunutta elämää. Miten voimme vastata paremmin Pyhän Hengen työhön? Voimme erityisesti oppia Neitsyt Marialta. Myös meissä Jumala haluaa tehdä suuria asioita.

Tule ja katsoEnsimmäinen askel opetuslasten tekemisessä on rakentaa ystävyyssuhteita niihin ihmisiin, joita Jumala on laittanut ympärillemme. Voimme kutsua heitä tulemaan ja katsomaan oman elämämme kautta, mistä Jeesuksen seuraamisessa on kysymys. Seuraa minuaVoidaksemme oppia, millaista on Jeesuksen opetuslapsen elämäntapa, tarvitsemme ympärillemme … Lue loppuun →

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautellaan mieliin edellisen ohjelman sisältöä eli ajatuksia anteeksiannon ja siunaamisen merkityksestä sekä rakastetun evankelista Eliina Heinosen puhetta elämän kivuista, vaikeuksista ja siitä miten pimeyden kätköistä voi löytyä aarteita. Masennus ja kipu voivat olla valmistamassa uuteen. Jumalalle saa kiukutella, kun kiukuttaa. Sitten Päivi Peittola kertoo siitä, miten Jumalan henki alkoi hänessä rukoiluttamaan erityisellä tavalla erään palvelukodin kohdalla. Siitä seurasikin sitten aikamoisia asioita. Ohjelman toisessa osuudessa Helsingin vapaaseurakunnan johtava pastori Ari Korolainen kertoi omaa tarinaansa. Hän kertoi siitä, miten oli kasvaa isättömänä Kuopiossa, kun oma isä oli kuollut työtapaturmassa. Hänellä oli erilaisia hyviä miehenmalleja kasvuvuosinaan, mutta samalla isän ikävää. Ari kertoi kokemastaan johdatuksesta hierojan ammatista tekemään seurakunnan nuorisotyötä. Siitä alkoi koko elämän kestävä hengellinen työ. Puhuimme myös kohtaamisen ja kiireettömyyden tunnun tarpeesta, kun keskustelemme. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhuimme Ari Korolaisen kanssa rukousvastauksista. Kysymys ei ole uskonmäärästä tai sanoittamisen taidosta, vaan uskon kohteesta ja Hänen voimastaan. Ari kertoi tärkeimpien rukousvastaustensa olevan sellaisia, että hän on saanut rauhaa vaikeisiin tilanteisiin, vaikka olosuhteet sinänsä eivät ole muuttuneet. Ari kertoi kyllä myös tilanteesta, jossa hän oli rukoillut vailla omaa uskoaan, mutta silti Jeesus oli vastannut rukoukseen yllättävällä tavalla. Toinen oli parantunut eikä sairaalaan tarvinnut mennä. Kenestä oli kysymys? Sen saat tietää kuuntelemalla ohjelmaa. Rukous toisen puolesta ei ole suoritus, vaan sitä, että me pyydämme meissä asuvan Pyhän Hengen koskettamaan toista sekä Jeesusta ojentamaan kätensä ja tekemään mitä hyväksi näkee. Välillä mieleemme voi rukoillessa nousta raamatunkohta, laulu, mielikuva tai vastaava. Voimme kysyä, että onko sillä toiselle merkitystä. Jos on niin, se voi auttaa meitä rukoilemaan enemmän niillä alueilla, joilla on se suurin tarve. Uskon askeleita ohjelmat sisältävät näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Niissä on näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Mitä oikeastaan tiedämme ihmisestä, historiasta ja maailmasta? Kuinka kauas ihmissivilisaation juuret ulottuvatkaan? Mitkä myytit ohjaavat elämäämme? Maailmanpuun vieraana on tällä kertaa Thomas Wirén, jonka Youtube-kanava Myytinkertojat katsoo kauas muinaishistoriaan ja haastaa vallitsevia käsityksiämme maailmasta. Keskustelemme muinaisten sivilisaatioiden saavutuksista, auringon merkityksestä... Lue lisää →

Itä-Uudenmaan Oriyhdistyksessä taputettiin käsiä yhteen tyytyväisyydestä, kun maanantaina ravattiin tämän kesän viimeiset kesäravit Loviisan raviradalla. Kauden päätösraveissa oli 1162 maksanutta katsojaa. Kaikkiaan kauden aikana raveja kävi katsomassa 5633 katsojaa, josta yhdistys on mielissään, vaikka viime kesänä katsojia olikin hiukan enemmän, 5942. Ravit kuitenkin kiinnostavat edelleen hyvin, ja Loviisan kesäraveissa on aina ihan omanlaisensa tunnelma. Itä-Uudenmaan Oriyhdistyksen yksi monitoimimiehistä Jouko ”Nakke” Uutinen oli myös päättyneestä kaudesta tyytyväinen. – Meillä oli erittäin hyvä ravikesä. Voimme vain kiittää yhteistyökumppaneistamme, talkooporukkaa, kilpailijoita ja yleisöä, Uutinen kommentoi.

Jumala toimii 16.6.2019 Saarna: Juhani Jämsen

Yhteiskunta ei voi olla niin paska kuin väitetään. Elämä on vaikeaa, koska kukaan ei ponnista tyhjän päältä vaan matkaa jatketaan sieltä missä nyt ollaan. Sen sijaan, että tekisimme järkeviä asioita, olemme hylänneet puutteen ja ylenpalttisuuden toiminnallisen keskitien. Voimme huonosti, koska väheksymme hyveitä. Ystävä. Käytännöllistä järkeä ei voi liioitella. Ilman yhteistä käytännön käsitystä asioista maailma on täynnä pelkkää kamppailua resursseista.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko Matikainen keskusteli pastori ja radiotoimittaja Elina Vaittisen kanssa. Elina kertoi taustastaan, kodin perinnöstä, sisäisestä taistelusta ja uskovilta nuorilta saamastaan tuesta. Uskoon tuleminen on ollut Elinalla pitkä prosessi. Hän näki vanhemmissaan turvautumista Jumalaan silloinkin, kun oli vaikeaa. Totena pitäminen on tärkeää, mutta myös kokemukset ovat olleet tärkeitä. Usko tuo rauhaa elämän kipujen, pettymysten ja surujen keskellä. Usko voi auttaa yli tai elämään niin vaikeiden vaiheiden läpi, ettei uskoisi, että sellaisia voi kestää. Ohjelman toisessa osuudessa Elina kertoi Jumalan johdatuksesta lukion jälkeen, opiskeluista, lahjakkuudestaan ja niiden käyttämisestä sekä käyttämättömyydestä. Siitä miten häntä johdatettiin tekemään kristillistä mediaa lehtiä, televisio-ohjelmia ja radio-ohjelmia. Nykyisin hän toimittaa Raamattu kannesta kanteen ohjelmaa. Puhuttiin myös Elinan perheestä, joka on viisilapsinen. Tämän kaiken keskellä Elina opiskeli myös teologian maisteriksi ja sai pappisvihkimyksen. Tässä on tarvittu laajaa tukea monilta, erityisesti mieheltä. Jumalan kanssa kulkeminen on ollut jännää. On tapahtunut paljon sellaista mitä Elina ei olisi osannut edes uneksia. Jumala on avannut ovia ja sulkenut niitä. Välillä on tuntunut kipeältä, mutta myöhemmin tie on näyttänyt sopivalta. Ohjelman kolmannessa osuudessa Elina kertoi siitä miten hän hoitaa hengellistä elämäänsä kiireisen arjen keskellä puolisona, viiden lapsen äitinä, toimittajana ja pappina. Välillä hän tuntee painetta siitä, miten hän pystyy ottamaan aikaa Jeesukselle, kun pienet lapset tarvitsevat häntä ja kotona on paljon erilaista meininkiä. Lopulta kyse ei ole siitä miten paljon on aikaa meillä olla rukouksessa. Tärkeää on se, että haluamme olla Herran kanssa sen aikaa, kuin meille on mahdollista ilman stressiä tai syyllisyyttä. Joskus lenkillä käymisen aikana hän kuuntelee opetuksia tai ylistysmusiikkia, myös Raamattu kannesta kanteen ohjelma toimittaminen antaa mahdollisuuden vetäytyä olemaan Jeesuksen kanssa. Voimme myös ajatella Herralle, kun olemme kiireessä tai palaverissa. Ohjelma sisältää pienen kertauksen edellisestä jaksosta, raamattuopetusta, rukousta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tällä viikolla päästään taas vaalitunnelmiin, nimittäin puhutaan tulevista EU vaaleista EU-komissiossa työskentelevän Anna-Kaisa Itkosen kanssa. Selvitetään mm. miksi EU vaaleissa kannattaa äänestää ja mihin kaikkeen äänellä voi vaikuttaa? Käsitellään jaksossa myös kuulijoiden toiveaihetta, nimittäin ilmastokriisiä! Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä EU komission kanssa.

Ihmisenä oleminen voisi kehittyä, mutta meidän pitää kuntoutua suhteessa traumaamme. Vastuukäsitteemme on hapertumassa ja siksi tarvitsemme moraalisfilosofista osaamista. Meidän tulee tuntea toisten ihmisten tarpeita. En tarkoita mitään snobbailevaa porvarillista hyveellisyyttä vaan sisäistä ylväyttä. Sivistys on ihmisen tunteiden jalostumista ja moraalista täysi-ikästymistä. Voimme lujittaa luonnettamme. Ystävä. Sivistys on nosteessa. Onneksi, koska ainoastaan sivistys voi meidät pelastaa.

Sieltä he taas tulevat, hössöttävät, kaakattavat ja aina avuliaat naiset. Naisasiatoimisto pohtii tänään, olisiko aika oppia arvostamaan naistapaista käytöstä. Kirjallisuudentutkija Minna Maijalan kanssa puhumme siitä, miten Minna Canth voi toimia nykynaisen henkioppaana. Kuinka ajatella rakkaudesta ja miten olla yhtä rohkea kuin Minna Canth? Tutkija Anna Elomäki puolestaan kertoo, mitä on feministinen talouspolitiikka. Miten saada myötätuntoa mukaan rahapuheeseen? Pohdimme myös iänikuista tippaleipä- ja putkiaivokeskustelua. Miksi toisen mielestä jako miehen ja naisen aivoihin on myytti, kun toinen taas todistaa kiihkeästi sukupuolierojen puolesta?

Tiedätkö, millainen on suomalaisten www-keskustelufoorumien nykytilanne? Osaatko nimetä viestimäärillä laskettuna suosituimmat suomalaiset foorumit? Tiedätkö mikä oli 80 000 viestiä päivässä synnyttänyt goSu? Ja missä mun panohanskat on? Askelpalautin porautuu keskustelufoorumien ominaispiirteisiin, nykytilaan ja lähihistoriaan. Mukana myös ObJonne, josta Otto ei tunnu pääsevän yli sitten millään. Datasta kiitos Futusomelle, jota ilman jakso olisi ollut mahdottomuus. Linkkejä […]

Anatoli Onoprienko eli Ukrainan terminaattori, Puolueen jäsen ja palomies, kierteli Ladalla pitkin Neuvosto-Ukrainan maaseutuja hyödyntäen 1990-luvun sekasortoa miliisissä, yhteiskunnassa ja koko Neuvostoliitossa. Joissain kylissä hän tappoi enemmän ihmisiä kuin toinen maailmansota! Ja miten hänet saatiin lopulta kiinni? Voimme kiittää siitä vain ukrainalaista naapurikyttäystä.׀׀ Jakson lähteet: ׀׀http://www.serial-killers.ru/karts/onoprienko.htm ׀http://russian7.ru/post/anatoliy-onoprienko-samyy-krovozhadn/ ׀https://killermurder.livejournal.com/2095.html ׀http://zhzh.info/publ/8-1-0-258 ׀https://fakty.ua/169211-anatolij-onoprienko-ya-prosto-vypolnyal-svoyu-missiyu ׀https://fakty.ua/169164-do-priezda-skoroj-umirayucshego-manyaka-onoprienko-pytalsya-reanimirovat-tyuremnyj-feldsher ׀http://www.mzk1.ru/2018/01/manyak-anatolij-onoprienko/ ׀http://bulvar.com.ua/gazeta/archive/s2_3035/1822.html ׀https://fakty.ua/126362-mogla-li-ya-togda-predstavit-sebe-chto-prinimayu-vstupitelnyj-ekzamen-u-buducshego-ubijcy-moih-detej-i-vnukov ׀

Julkisen Sanan Neuvosto: Journalistin ohjeet kohta 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Ja sitten tuli Donald Trump. Miten viestitään 2020? Mitä hitto saa tehdä ja mitä ei?

Mitä empatia on evoluution ja biologian näkökulmasta? Miksi koemme empatiaa? Voiko empatiaa käyttää väärin? Miten empatiaa voi vahvistaa? "Oli kuumaa, pölyistä ja ahdasta, otolliset olosuhteet reviiririidoille, kun jokainen yritti saada itseään siedettävään asentoon. Kukaan ei tiennyt tulevaisuudesta tai ulkomaailmasta mitään, oli vain siinä ja silloin. Muistan katselleeni "monttu auki" kuinka eräs jääkäri jakoi pullostaan vettä muille", kertoo Skom kokemuksistaan Empatia on ominaisuus, joka on kehittynyt evoluution myötä. Se on auttanut lajiamme selviytymisessä. "Se mahdollistaa harmonisen yhteistyön, motivoi auttamaan toisia ja estää vahingoittamasta toisia", sanoo vapaana empatiatutkijana työskentelevä Sami Keto. Kognitiivisessa empatiassa havaitsemme toisten tunteita, mutta emme ota niihin osaa. Voimme huomata, että joku on peloissaan, mutta emme tunnetasolla kohtaa toisen ihmisen tunnetta. Empatiaa voidaan käyttää väärin, jos siitä poistetaan moraalinen näkökulma, ja halu sekä kyky asettua tunnetasolla toisen asemaan. Täydellinen empatiavaje on pahuutta. "Kilpailuasenteella on empatiaa heikentävä vaikutus", kertoo Keto. Ympäristö, jossa elämme vaikuttaa siihen koemmeko empatiaa. Kovenevassa ympäristössä empatia helposti latistuu ja vaimentuu. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Timo Asikainen, Kaija Kellman, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Miksi koemme häpeää? Millaista on hyvä tai huono häpeä? Miten häpeästä voi vapautua? “Häpeän työttömyyttäni. Minun iässäni pitäisi työuran olla jo hyvin aluillaan. Minä olen kuitenkin ryöminyt lähtöviivasta vain muutaman metrin eteenpäin muiden jo laukatessa iloisesti horisontissa”, kertoo nimimerkki työtön FM. Voimme kokea häpeää monenlaisista asioista kuten esimerkiksi työttömyydestä, ulkonäöstä, sairaudesta, yksinäisyydestä, taustasta, taloudellisesta tilanteesta, jostain mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä. “Häpeä voi kasvaa kiinni ihmisen identiteettiin. Ihminen pienestä pitäen kokee olevansa muita huonompi ja heikompi”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Häpeä on yksi ihmisen perustunteista. Hyvä häpeä saa meidät punnitsemaan tekojamme etukäteen, joten häpeä voi suojata meitä. Liiallinen häpeä taas voi ottaa ihmisen panttivangikseen. “Häpeä ehdollistuu vahvasti mieleen. Kaikki mitä meille on elämän aikana tapahtunut on meidän pitkäkestoisessa muistissa. Jokin tietty ärsyke palauttaa muiston mieleen. Paljon häpeää liittyy juhlapyhiin”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Hannele Kurkela, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Suomen Akatemian Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikkö tutkii uskonnollisen hyväksymisen tapoja historiassa ja nykypäivänä ja pyrkii luomaan malleja, jotka auttavat keskinäisen arvonannon lisäämisessä ja sopuisassa yhteiselossa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tiedeykkönen kysyykin, kuinka uskonnollisia eroja käsiteltiin antiikin Roomassa tai keskiajan Euroopassa? Kuinka ihmiset suhtautuivat eri uskontokuntien edustajiin? Entä kuinka me voisimme arvostaa myös muita uskonnollisia tai aattellisia vakaumuksia tässä alati monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa? Saamme myös vastauksen siihen, mitä täsmälleen on 'hyväksyvä tunnustaminen' ja miten siihen päästään. Haastateltavana historioitsija, dosentti Maijastina Kahlos, teoreettisen filosofian dosentti Heikki J. Koskinen, teologian tutkijatohtori Ritva Palmén ja tohtorikoulutettava Anna-Liisa Tolonen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Shutterstock

Kateuden tunnetta voi olla vaikea tunnistaa, saatikka myöntää edes itselleen. Kateuden tunteeseen liittyy usein tabuja ja häpeää. Pahimmillaan se on tunteena lamaannuttava. Parhaimmillaan se voi toimia itsetuntemuksen työvälineenä ja auttaa vapautumaan itseä rajoittavista ajatusmalleista. Kateus on tunteena inhimillinen siinä missä muutkin tunteet. Se ei tee ihmisestä huonoa eikä epäonnistunutta. Kateuden tarina kannattaa kuitenkin tunnistaa, sillä se on harvemmin totta. Kateus ei ole läheskään aina kateutta toisten autoista, ruohonleikkureista tai vaatteista. Emotionaalinen kateus on sitä, että koemme että jollain toisella on tunnetasolla jotain, minkä koemme itseltämme puuttuvan. Voimme esim. Kokea että joku saa tukea jota itse kaipaisimme. Kaipaamme tuetuksi tulon tunnetta. Kateuden tunteen salliva tutkiminen on lahja itsellesi, joka parhaimmillaan lisää itsetuntemusta ja opettaa erottelukykyä siitä, mikä on sinun tiesi ja mikä ei. Kuuntele lisää!

Benjamin Graham, Philip A. Fisher, Burton G. Malkiel, Peter Lynch, Jeremy J. Siegel, Robert Shiller, William J. Bernstein ja Warren Buffett. Syyskuun Pörssipäivä kysyy, mitä voimme oppia osakesijoittamisen kovimmilta nimiltä. Keskustelun pohjana on pörssitoimittaja Karo Hämäläisen ja Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun tuore kirja Sijoita kuin guru. Jeremy J. Siegel on laskenut, että pitkällä aikavälillä osakkeet ovat Yhdysvalloissa tarjonneet 6,6 prosentin vuotuisen reaalituoton. Nykyisessä nollakorkoympäristössä kaikki tuotot jäävät varjoiksi historiasta, sanoo Jukka Oksaharju. Hänen mielestään sijoittajan pitää nyt valita vähiten huono vaihtoehto. Karo Hämäläisen mukaan suuri osa ihmisistä pärjää parhaiten sijoittamalla passiivisiin indeksirahastoihin. Osakkeista kiinnostuneet voivat seurata talousuutisia yrittäen voittaa markkinat. Yleensä harrastuksilla on kuitenkin hintansa, Hämäläinen muistuttaa. Toimittajana Mikko Jylhä.

Tärkeintä on oppia myymään itseään. On kolme tärkeää asiaa; osaat työsi, olet hyvä tyyppi, pidät lupauksesi. Mutta 2/3 riittää aluksi. Se kolmas tulee siten sen myötä

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa pohjakosketuskin voi olla touch down. Miksi meidän suomalaisten tulisi katsoa Super Bowlia? Yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista järjestetään viikonloppuna, kun Yhdysvalloissa ratkotaan amerikkalaisen jalkapalloliigan NFL:n mestaruus järjestyksessään 50. Super Bowl -finaaliottelussa. Mihin asioihin ottelussa kannattaa kiinnittää huomiota ja voiko esimerkiksi jääkiekkomies Petteri Sihvonen oppia jotain jenkkifutiksen pelikirjoista? Vieraana pitkän linjan jenkkifutisvaikuttaja, nelinkertainen Vaahteraliigan mestari ja Super Bowl -ottelun suomeksi selostava Mika Laurila. Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Esineet, joita toivomme elämäämme, voivat toimia uuden olemisen tapamme symboleina. Muutos kohti uutta on haastavaa. Voimme helpottaa muutosta näkemällä tulevaisuuteen konkreettisten, materiaalisten ja näennäisesti turhamaistenkin tavaroiden avulla. 

Voimme lukea Raamattua, mutta luemmeko kuitenkin oikeastaan useimmiten luulojen kirjaa.

Pyhä henki virtaa ympäri maailman. Olemme Jeesuksen kautta yhteydessä isään ja koemme hänen läheisyyttään. Jeesus on niin lähellä isää kuin voi olla ja hänen kauttaan myös me voimme tulla hänen luokseen. Hedelmä tulee sen mukaan mitä olet. Jeesus oli isän rakkauden lähettiläs. Rakkaus saa aikaan uskon ja viimeiseksi kaikessa on kysymys siitä toimimmeko rakkaudesta käsin. Rakkaus elää todeksi Jeesuksen käskyn rakastaa ja täyttää kaikki muut käskyt. Rakastaminen ei kuitenkaan ole suorittamista vaan se on kutsumus Jumalalta. Lain tarkoitus on osoittaa, että sitä on mahdotonta pitää, ja osoittaa että olemme syntisiä. Jeesukselle eläminen rakkaudesta käsin ei ollut taakka sillä hän on itse rakkaus. Vanhurskaaksi tullaan uskosta Jeesukseen. Hän täytti lain puolestamme. Elämme armosta käsin ei uskonnollisuudesta. Uskonnollisuuden henki vie elämän pois. Sisäinen ihminen uudistuu vaikka ulkoinen rapistuisi. Voimme nauttia Jeesuksen työstä ja istua hänen kanssaan.

Kun kuolemaa tarkastellaan filosofian perspektiivistä, avautuu eteemme monta uutta kysymystä, kertoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Sami Pihlström. Kuolemaa voidaan ensinnäkin tarkastella ensimmäisestä persoonasta, siis omana kuolevaisuutena. Toisaalta kuolemaa voi tarkastella kolmannesta persoonasta, ikään kuin ulkopuolelta. Silloin kuolema näyttäytyy yleensä luonnontieteellisenä tapahtumana. Voimme kuitenkin tarkastella kuolemaa myös toisesta persoonasta, jolloin kyse on toisen, tai läheisen, kuolemasta - perspektiivi, jossa erityisesti etiikka nousee keskeiseen asemaan.

Tämä koskee erityisesti sinua, lapseton. Koska vain kylä voi kasvattaa lapsen, et voi enää kääntää päätäsi pettymyksesi, elämäntilanteesi tai valintasi oikeutuksella.

Seurakunta, osa 4 - Mitä voimme oppia apostoleilta?

Seurakunta, osa 3 - Mitä voimme oppia Jeesukselta?