Podcast appearances and mentions of minna canthin

Hyvää Minna Canthin päivää! Tällä historiallisella päivämäärällä vietetään Minna Canthin sekä tasa-arvon päivää. Lisäksi tällä päivämäärällä tapahtui Konginkankaan traaginen bussiturma.

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Soveltavan teatterin esitys Kaikkihan SITÄ miettii on esitys seksuaalisuudesta nuorilta nuorille. Se käsittelee monimuotoisesti ja huumoria unohtamatta muun muassa seksuaalisuuteen liittyviä paineita, stereotypioita ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Esityksen ovat valmistaneet devising- eli ryhmälähtöisin menetelmin Taidelukio Lumitin toisen vuosikurssin ilmaisutaidon opiskelijat yhdessä Kuopion kaupungin draamakasvattajan Anni Marinin kanssa. Työryhmässä ovat mukana opiskelijat Aada Lappalainen, Alina Rajatalo, Mona Mykkänen ja Saimi Korhonen. Tarkemmin tästä esityksestä saadaan kuulla seuraavassa, kun Anni Marin ja Alina Rajatalo ovat saapuneet Savon Aaltojen studiovieraiksi kertomaan enemmän tästä teoksesta ja sen synnystä. Haastattelijana: Sami Turunen Esitykset nähdään seuraavasti: pe 6.10. klo 12:15 tilausesitys Minna Canthin koulun 8. luokkalaisille Lumit-näyttämöllä ma 9.10. klo 10:00 tilausesitys Hatsalan koulun 8. luokkalaisille Hatsalan koulussa ma 9.10. klo 16:15 yleisöesitys Taidelukio Lumitin lauteilla to 12.10. klo 19:15 yleisöesitys Kuopion kaupunginteatterin Minna-lämpiössä (yläaula)

Viikkosavo-lehti juhlii lauantaina 19.08. merkittävää 145 vuotista historiaansa. Juhlat koetaan Minna Canthin puistossa sekä mm. Kanttia ja Aapelia -esityksen johdolla. Kanttia ja Aapelia-esitys tarjoaa viisi kohtausta vuonna 2021 ja vuonna 2022 Kuopion puistojen penkeillä esitetyistä Kanttia kadulla ja Aapelia aukiolla -teoksista. Teoksissa näyttelevät Tiina Naumanen-Salmela, Antti Heikkinen, Kaisa Ritola ja Janne Puustinen. Kohtaukset ovat Janne Puustisen ja Antti Heikkisen dramatisoimia Minna Canthin ja Aapelin eli Simo Puupposen teksteistä. Ohjauksesta vastaa Antti Heikkinen ja työryhmä. Ääniteknikkona toimii Arttu Rautiainen. Tarkemmin tästä Kanttia ja Aapelia-esityksestä sekä Siilinjärveltä kotoisin olevan Janne Puustisen omasta elämänpolusta esittävän taiteen moniammattilaisena saadaan kuulla seuraavassa enemmän, kun Janne Puustinen saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Kirjailija Minna Canthin perintö elää monissa tunnetuissa sitaateissa. Ajan myötä useat lausahdukset ovat irronneet alkuperäisestä asiayhteydestä ja alkaneet elää omaa elämäänsä. Mitä Canth esimerkiksi tarkoitti, kun hän sanoi, ettei kaikkien naisten tulisi tehdä käsitöitä? Minna Canthin sitaateista keskustelemassa on Canth -tutkija Minna Maijala. Ohjelmassa selviää myös mitä eroa on epäonnella ja huonolla tuurilla ja mitä tiuku repii. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.

Huomenna sunnuntaina vietetään Minna Canthin päivää. Nuori Suomi -lehdessä julkaistussa kertomuksessaan Missä onni? Canth kuvailee Hilma-nimistä naista, joka nousee ryysyistä rikkauksiin ja putoaa takaisin köyhyyteen. Vasta reumaan sairastuttuaan ja pitkän elämän elettyään Hilma löytää onnen. Kertomuksen lopussa minäkertoja menee tapaamaan Hilmaa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Kansainvälisenä naistenpäivänä on hyvä kääntyä Minna Canthin tekstien puoleen. Novelli Hanna vuodelta 1886 kertoo nuoresta naisesta, joka haaveilee itsenäisestä elämästä opettajana. Lähipiiri ei häntä ymmärrä. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Marja Kangas ja Minna Haapasalo ovat molemmat savolaistaustaisia, Minna Canthin lukion kasvatteja ja nykyään myös kirjailijoita. Tämän lisäksi molemmat ovat työskennelleet yhdessä teatteriopettajina Turussa ja tätä työtä Minna jatkaa myös edelleen. Kaksikko oli kotiseuduillaan Kuopiossa vierailulla 21.02.2023. Tapahtumarikkaan päivän hetkissä he tekivät vierailun mm. entiseen opinahjoonsa eli nykyiseen Lumit-taidelukioon ja illalla Marja sekä Minna vierailivat Kuopion kaupungin pääkirjastolla kertomassa, kuinka heidän teoksensa ovat syntyneet ja kuinka heistä tuli kirjailijoita. Ystävyydestä, kirjoittamisesta, luovuudesta sekä kaksikon muistoista Kuopiosta päästään kuulemaan oheisessa juttutuokiossa tarkemmin, kun Marja ja Minna saapuivat Savon Aaltojen studiovieraiksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Ida Parviainen on yrittäjä, Yin-joogaopettaja, valmentaja, puoliso ja äiti. Ida on Intohimoinen joogi ja oman tiensä kulkija. Jooga on intialainen, tuhansia vuosia vanha menetelmä, jossa yhdistyvät fyysinen harjoitus, syvä hengitys ja keskittyminen. Nykyään tarjolla on kymmeniä joogalajeja akrobaattisesta astangasta meditatiiviseen kundaliiniin. Nykyisessä maailmassa meistä jokaisen tarvitsee kiinnittää entistä enemmän huomiota riittävään palautumiseen. Juuri tätä Ida haluaakin edistää omalla työllään. Idan oma yritys Joogaida on pieni ja lämminhenkinen Jooga -ja palautumisstudio, joka palvelee ihmisiä Kuopiossa osoitteessa Minna Canthin katu 4 sekä verkkosivustolla. Missiona onkin tuoda pieniä palautumisen palasia helposti saataville sinun arkeesi. Tarkemmin tästä Idan luotsaamasta uudesta jooga - ja palautumisstudiosta sekä Idan omasta elämänpolusta saadaan keskustella seuraavassa, kun Ida Parviainen saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Kaisa Ritola on lähtöisin länsirannikolta, Vaasasta. Esittävän taiteen opinnot ja työt ovat vieneet Ritolaa Norjaan, Australiaan, Itävaltaan ja Saksaan sekä Suomessa Kokkolaan, Rovaniemelle ja Helsinkiin. Tällä hetkellä Kaisa kuitenkin asuu ja työskentelee Savon maisemissa. Kaisa on esittävän taiteen moniosaaja ja taidepedagogi, joka syttyy kansainvälisille ja yhteiskunnallisille projekteille sekä yhteisötaiteelle. Kaisa kohdataan myös työssään Kuopion kaupunginteatterissa, jossa hän toimii yleisötyöntekijänä. Kuinka Kaisan tie toi hänet Savoon? Mitä kaikkea yleisötyöntekijän työnkuva pitää sisällään? Mitkä asiat inspiroivat Kaisaa kulttuurissa ja taiteessa? Entä kuinka tuoda teatteria entistäkin lähemmäksi yleisöä? Näitä aiheita mm. pohditaan seuraavassa tarkemmin. Yksi esimerkki teatteritaiteen jalkautumisesta konkreettisesti kansan pariin on saatu kokea alkusyksyn aikana. Kuopiossa sijaitsevien puistojen penkit ja aukiot sekä Kanttilan sisäpiha ja Kahvila Kantin terassi ovat toimineet estradina paikallisille teatterintekijöille, jotka esittävät kohtauksia Aapelin eli Simo Puupposen teksteistä ulkoilmassa. Aapelia aukiolla tarjoilee poikkileikkauksen kuopiolaisten rakastaman kirjailijan tuotannosta viiden eri kohtauksen muodossa. Teoksen ovat dramatisoineet Antti Heikkinen ja Janne Puustinen. Heikkinen nähdään myös näyttelijän roolissa, kuten myös Kaisa Ritola ja Tiina Naumanen. Ohjaus on työryhmän, mutta Puustinen on toiminut toimii teoksessa ohjausapuna. Teoksen tuottajana toimii Tiina Naumanen. Aapelia aukiolla on jatkumoa yhteisöteatteriproduktiolle Kanttia kadulla, jota esitettiin Minna Canthin teoksiin pohjautuen viime syksynä. Tarkemmin tästä Aapelia aukiolla- teoksesta kuullaan ohessa myöskin lisää. Haastattelijana: Sami Turunen

Ukraina vaatii rauhanneuvotteluita. Virolaistutkija arvioi sodan kestävän kauan. Musiikki kuntouttaa. Minna Canthin päivä. Sää.

Tasa-arvon päivän ja Minna Canthin päivän mietelauseena on ote Minna Canthin kirjeestä Anna Liliukselle 5.3.1882. Tekstin on valinnut Tuula Viitaniemi. Lukijana kuuluttaja Jari Aula.

Rokotukset Astra Zenecalla keskeytetään. Naisia on pörssifirmojen hallituksissa aiempaa enemmän. Onnellisuusraportti kertoo, että suomalaiset ovat edelleen maailman onnellisin kansa. Presidentti Sauli Niinistö on saanut ensimmäisen koronavirusrokotteen. Minna Canthin päivä.

Työmiehen vaimo on Suomen ensimmäinen kaupunkityöläisistä kertova näytelmä. Työmiehen vaimo, WSOY 1885 Mietelauseen on valinnut Tina Cavén. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Näin kirjoittaa rakkaudesta kirjailija Minna Canth. Päivän mietelauseen valitsi Riikka Kaihovaara, ja sen lukee Heikki Puskala.

Kulttuurin, taiteen ja kirjallisuuden ystävät kokoontuivat Minna Canthin salonkiin, mutta yhtä lailla Minnan piiriin kuului myös eteviä luonnontieteilijöitä. Yksi heistä oli luonnontutkija ja kirjailija Aukusti Juhana Mela, jonka perintö näkyy Itä-Suomen yliopistolla vielä tänäkin päivänä. Emeritusprofessori Atte von Wright valottaa Minna Canthin suhdetta luonnontieteisin.

Kolme uutta teosta tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus häpeällinen tunne vain naiselle. Kippis MC 175!

Kolme kirjaa tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus häpeällinen tunne vain naiselle. Kippis MC 175!

Kauppias ja kirjailija Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Canth oli tunnettu tasa-arvon puolustaja. Näytelmiensä avulla hän kritisoi voimakkaasti yhteiskunnassa ilmeneviä epäkohtia. Canthin realistiset näytelmät nostattivat aikanaan kiihkeitä keskusteluja – jopa muuttivat lakeja. Teatteritieteen professori Hanna Korsberg kertoo, miksi ne ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa tähän päivään asti.

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Hän puhui ja kirjoitti köyhyydestä, epätasa-arvosta ja vallan puristuksiin jäävistä pienistä ihmisistä, mutta myös rakkaudesta. Millaisen jäljen Minna Canth jätti Suomen kirjallisuuden historiaan? Entä mikä teki Minna Canthista meidän kaikkien tunteman Minnan? Haastateltavana on kirjallisuuden professori Risto Turunen.

Vietetään Minna Canthin päivää ja pohditaan tasa-arvoisuutta. Sukupuolten taistelussa kohtaavat Marko ja Sanni. Kumman onnenpäivä tänään on?

Nimi on enne. Minusta tuli minä, koska äitini antoi minulle nimen Minna Canthin mukaan. Sainhan esikuvakseni naisen, joka rakasti ihmisyyttä ja puhui kokonaisia maailmoja. #MinnaCanth175

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna 175 vuotta. Moni asia on muuttunut mutta yllättävän moni asia toisaalta ei, ja takapakkiakin on ehkä joissain asioissa otettu. Vieraakseni tuli Minna Canthin päivän erikoisjaksoon taloustoimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen, joka on kirjoittanut äskettäin kirjan Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset, jossa tuodaan esille sitä miten itsestään voi löytää historiallisten esikuvien ominaisuuksia supervoimina. Keskustelimme myös koulutuksesta, metoo:sta, eriarvoisuudesta ja mitä Minna tekisi -ajattelusta, eli niistä monista asioista, joissa Minna Canthin vaikutus tuntuu yhä tänä päivänä, ja siitä mitä hänen tekemisestään voi oppia. Iso kiitos Elina vierailusta! Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset https://www.tammi.fi/kirja/elina-lappalainen/ihmeellinen-minna-ja-suomalaiset-supernaiset/9789520404918 http://www.elinalappalainen.fi/ Herkkä, hellä, hehkuvainen: Minna Canth - Minna Maijala https://www.goodreads.com/book/show/21513831-herkk-hell-hehkuvainen?ac=1&from_search=true Rouva C. - Minna Rytisalo https://www.goodreads.com/book/show/39905890-rouva-c?ac=1&from_search=true Työmiehen vaimo - Minna Canth https://www.goodreads.com/book/show/4891377-ty-miehen-vaimo?ac=1&from_search=true

Kirsin Book Clubin Airi Vilhunen ja Kirsi Ranin juhlistavat Minna Canthin 175-juhlavuotta. Podcastissa vierailevat kirjailijat Minna Maijala, Suvi Ahola ja Minna Rytisalo sekä muita yönaisia. Lue myös blogia @kirsinbookclub.com

Tamperelaissyntyisen kirjailijan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan, avantgardistin Minna Canthin syntymästä tulee 19.3.2019 kuluneeksi 175 vuotta. Canth otti aikanaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, erityisesti tyttöjen ja naisten asemaan. Monet hänen esille tuomistaan aiheista ovat edelleen ajankohtaisia. Kolmen naissäveltäjän juhlakonsertti Tampere-talossa, kunnioittaa Minna Canthin elämäntyötä sekä muistuttaa vahvan suomalaisnaisen asemasta nykypäivän muuttuvassa maailmassa. Minna Canthista on keskustelemassa kirjailijaa tutkinut Minna Maijala, konsertin dramaturgi Kaarina Hazard ja säveltäjä Lotta Wennäkoski. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomalaiset teatterit esittävät suomalaisten näytelmäkirjailijoiden kantaesityksiä kiitettävästi. Kustantamatta nämäkin uutuusnäytelmät jäävät kuitenkin pääosin vain niiden aikalaisten mieliin, jotka näkevät esityksen. Mutta elääkö tämän päivän näytelmä ilman painettua sanaa tuleville sukupolville, kuten ovat tehneet Minna Canthin, Maria Jotunin ja Aleksis Kiven kirjaksi painetut näytelmät? Kirja kerrallaan -kustantamo julkaisi 240 näytelmää kirjana vuosina 1999 - 2012. Tänään vain yksittäiset näytelmät päätyvät kirjaksi. "Suomessa näytelmäkirjallisuuden status kirjallisuutena on hauras. Näytelmä pitää julkaista kirjana siksi, että se on yksi kirjallisuuden laji. Ja siksi, että ainoastaan, jos näytelmiä julkaistaan kirjoina, niitä luetaan. On tosi hienoa, että voimme lukea Canthia, Jotunia ja Kiveä. Mutta tosi surullista, että muuta [näytelmäkirjallisuutta] ei edelleenkään lueta. Näytelmällä kirjana on erilaista kestävyyttä.", sanoo näytelmäkirjailija, dramaturgi, kirjailija Heini Junkkaala. Minna Canthin juhlavuonna käymme Heinin kanssa kaksi keskustelua näytelmäkirjailijana olemisesta ja näytelmäkirjallisuuden asemasta. Toisessa osassa keskustelemme Heinin kanssa muun muassa siitä, mikä on kirjailijan isoin haaste meidän ajassamme ja miksi näytelmät ansaitsevat tulla painetuksi. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.

Me imemme itseemme jo lapsuudessa sellaisten kirjailijoiden nimet kuin Minna Canth, Maria Jotuni ja Aleksis Kivi. Mutta muistammeko, että he ovat ennen kaikkea kuuluisia näytelmäkirjallisuudestaan proosan tai lyriikan sijaan? Tänäänkin kirjoitetaan näytelmiä, joiden edellytys on, että "näytelmäkirjailijoissa törmää kaksi kiinnostusta: kiinnostus kieleen ja kirjallisuuteen ja kiinnostus esitystaiteeseen, teatteriin. Kirjallisuus ja näyttämö ovat keskenään jännitteiset elementit." Näin toteaa näytelmäkirjailija, dramaturgi, kirjailija Heini Junkkaala. Minna Canthin juhlavuonna käymme Heinin kanssa kaksi keskustelua näytelmäkirjailijana olemisesta ja näytelmäkirjallisuuden asemasta. Ensimmäisessä osassa Heini pohtii, mitä on olla näytelmäkirjailija. Kuva Jonne Räsänen/ Otava 2018.

Kulttuurikeskustelu Koukussa on käynnissä viimeinen kuukausi. Lukupiiri on ollut mukana alusta alkaen ja muistelee menneitä. Luvassa myös Ajattomia ajatuksia-sarja ja yksi majava. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Viimeisessä lukupiirissä ajattomia ajatuksia ja muisteloita Tällä erää viimeisessä lukupiirissä käydään läpi parhaita hetkiä ja muistoja vajaan viiden vuoden ajalta. Myös Minna Canth kumppaneineen herättävät keskustelua ajattomine ajatuksineen. Lukupiiriläiset Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja ohjelman juontaja Kai Rauhansalo keskustelevat Sisuradion Ajattomia ajatuksia kirjallisuussarjasta. Minna Canthin ajatukset tyttöjen oikeudesta tieteeseen sai kaikua myös lukupiirissä, jossa keskusteltiin nykyisestä genus-näkökulmasta niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin akateemisessa työympäristössäkin. Muistelo-osuudessa Keijo Knutas kertoi lukupiirissä luettujen kirjojen olleen hyvin erilaisia kuin mihin hän on aikaisemmin tottunut, mutta valtavan mielenkiintoisia ja rikastuttavia. Lukupiirien keskustelut ovat inspiroineet Hanna Hallakumpua paneutumaan poikansa manga-kirjoihin ja keskustelemaan niistä hänen kanssaan.   Muita aiheita Ajattomia ajatuksia Tällä kertaa aiheena on kulttuurikeskustelu. Esimerkki löytyy August Strindbergin kirjasta: Punainen huone. Kirsi Blomberg toimittaa ja Kimmo Tetri lukee tekstit.   Strindbergin, Rödarummet eli Punainen huone nostaa esiin monia vieläkin eläviä teemoja kulttuurielämän arvoista. Ajattomia ajatuksia -sarjassamme on tällä kertaa helppo tunnistaa sekä akateemista snobbailua että taiteen tekemisen kuoppaisen taipaleen kuvausta. Taitelija ja teoksensa Nyky-kansantaide tai ITE-taide, niin kuin sitä myös kutsutaan, on itseoppineiden oman tiensä kulkijoiden taidetta. Suomessa tämän alan taidetta on ollut esillä muun muassa Kiasmassa ja muissa museoissa. Me tutustumme ruotsinsuomalaiseen kansantaitelijaan Urpo Granatiin ja hänen puiseen majavaansa. Toimittaja Riitta Niemi. Koukun juonsi, tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Minna Rytisalo sai aikoinaan nimensä Minna Canthin mukaan. Silloin ei tiedetty, että hän vielä kirjoittaisi fiktiivisen romaanin Minna Canthin nuoruusvuosista. Minna Canth raivasi tilaa naisille, taisteli tyttöjen koulutuksen puolesta ja puolusti henkeen ja vereen tasa-arvoa. Mutta edelleenkään tyttöjä ei kohdella samalla tavalla kuin poikia. Opettaja Minna Rytisaloa huolestuttaa myös oppilaidensa hiipunut lukutaito. 

Naisasia ja ihmisten tasa-arvo ovat asioita, jotka usein yhdistetään Minna Canthiin - onhan Minna Canthin päivä myös tasa-arvon päivä. Mutta Canth oli myös merkittävä suomalaisen kirjallisuuden uudistaja, ja ilman nais-etuliitettä, mikä valitettavan usein sivuutetaan. Miksi naisasia on Canthista puhuttaessa niin korostunut? Siitä ja muustakin kertoo tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Museovirasto

Toisesta jaksosta tuli puoliksi vahingossa teemajakso, jossa käsitellään feminismiä, #metoota, Pilluminatia ja teatteria. Tämän jakson kanssa koettiin myös jänniä hetkiä tiedoston kadotessa 13 tunniksi heti äänityksen päätyttyä.

Kirjasta Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896. Toim. Eila Tuovinen, Johdanto Tellervo Krogerus, SKS 1994. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma.

Kirjasta Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896. Toim. Eila Tuovinen, Johdanto Tellervo Krogerus, SKS 1994. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma.

Kirjasta Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896. Toim. Eila Tuovinen, Johdanto Tellervo Krogerus, SKS 1994. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Mikä maksaa? -ohjelmassa kesäkuussa tavataan viisi kertaa kiinnostavia talousihmisiä sarjassa ”Kesäkuun vieras”. Sarjan aloitti tällä viikolla monimiljonääri, investointipankkiiri Ari Lahti, Kuopion Palloseuran pääomistaja ja Guggenheimin tukisäätiön puheenjohtaja. Millainen on ollut hänen tiensä kuopiolaisesta Minna Canthin koulusta talouselämän huipulle ja mitä ne investointipankit ja -pankkiirit oikein puuhailevat - mm. tästä puhuttiin tässä ohjelmassa. Mahtui sekaan toki hieman myös jalkapalloa ja taidetta.

Minna Canthin ajatuksia teoksesta Kodin Suuret Klassikot, Minna Canth. Toim. Ilpo Tiihonen, Weilin&Göös 1987. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Parempi päivä: Kuinka ehkäistä suonenvetoa? Liikunta suojaa dementialta. Ruokavalio vai liikunta - kumpi laihduttaa? Humanismin illat: Piispan rauha Minna Canthin kanssa. Mestarijuoksija Hannes Kolehmainen esillä Kuopion museolla.