Podcasts about kansalliset

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana. (00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia (00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka (01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen (03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille? (04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun (06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä (08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi (10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35% (12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi (12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle (14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun (18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat (21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi (23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet (24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot (27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet (29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään (31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro (32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta (34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta (35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat. (39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi (40:30) II Englannin eläkerahastokriisi (41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina (44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen (45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi (48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi (48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos

Milloin Venäjä valtiona on saanut alkunsa ja minkälainen historia on Venäjän ulkosuhteilla? Miten Tsaarin Venäjä ja Neuvostoliitto erosivat toisistaan ja onko nyky-Venäjä Neuvostoliiton jatke? Mitä Vladimir Putin tavoittelee hyökkäyssodalla Ukrainaan ja voiko Ukrainan sodan epäonnistuminen johtaa Venäjän hajoamiseen? Studiossa vieraana Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa. Jakso on nauhoitettu 27.9.2022. (00:00) Intro (02:55) Venäjän synty (05:22) Venäjän kansa (08:52) Kansalliset identiteetit (10:16) Tsaarinvalta ja Neuvostoliitto (13:40) Imperialismi (16:35) Venäjän ulkosuhteet (23:27) Vladimir Putin (28:59) Ukrainan sota (31:23) Laillisuus (32:19) Kremlin tavoite (33:34) Sodan motiivit (35:41) Putinin puheet (41:37) Sodan laajentuminen (42:59) Ukrainan kehitys (48:07) Venäjän hajoaminen (50:36) Venäjän analysointi

Euroopan Unionin neuvosto hyväksyi maaliskuussa uuden strategian romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen kehittämisestä. Tämä antaa suuntaviivat myös uudelle kansalliselle romanipoliittiselle ohjelmalle. Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönforsin mukaan Suomessa pidetään hyvänä asiana sitä, että romanien yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista eri elämänalueilla tuetaan aktiivisesti ja määrätietoisesti. Janette Grönforsia haastattelee Miriam Schwartz.

Kansalliset valuutat antavat valtioille välineitä harjoittaa omaehtoisempaa talouspolitiikkaa. Valtiokeskeiseen makrotalouden hallintaan liittyy kuitenkin myös merkittäviä ongelmia. Lue juttu: https://politiikasta.fi/mita-eurosta-luopumisella-tavoitellaan/

Kevään viimeisessä Pyöreässä pöydässä keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta etänä johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ahkerasti tviittaava Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on suuttunut Twitterille, koska yritys on tehnyt faktojen tarkistusta hänen tviiteilleen. Mitä merkitystä Twitterin tällaisella toiminnalla voi olla? Kansalliset (lento)kentät ovat kovassa huudossa. Tuntuuko junalla matkustaminen taantumukselta? Lentäminen saa ritareilta ymmärrystä, mutta samalla vaaditaan parempia raiteita. Noutopöydät eivät ravintoloissa saa avautua. Bufetteja on syytetty ruokahävikistä, ylensyönnistä ja nyt jopa kulkutaudin leviämisestä. Mutta mikä on suomalaisempi kuin buffet! – Se on mykkä ja nopea. Kuulemisiin loppukesästä, elokuussa.

Kansalliset laaturekisterit hyödyttävät ennen kaikkea potilaita. Mutta mitä tavallinen ihminen tekee laatutiedolla? Ja kuinka taataan, että laatutieto on ymmärrettävää ja helposti saatavilla? Laatua hoitoon -podcastin kolmannessa jaksossa keskitytään laaturekistereiden asiakasnäkökulmaan. Podcastissa kuullaan, miten asiakas on mukana laatutiedon keräämisessä, miten hän hyötyy laatutiedosta ja miten tiedosta tehdään mahdollisimman avointa. Jaksossa avataan kahta suurempaa teemaa: terveydenhuollon valinnanvapautta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Laaturekistereistä saatava tieto auttaa asiakasta tekemään mielekkäitä valintoja. Lisäksi kansalliset rekisterit antavat mahdollisuuden vertailla ja parantaa hoidon laatua koko maassa, mikä lisää ihmisten yhdenvertaisuutta. Laaturekistereiden asiakasnäkökulmasta keskustelevat kehittämispäällikkö Salla Sainio ja erityisasiantuntija Hanna Tiirinki THL:stä.

Kovat piipussa. Kansalliset tarinat. Oulun seksuaalirikokset. Rokotevastaisuus. Laineet käyvät korkeina pöydän ympärillä, keskustelemassa Pauli Aalto-Setälän johdolla Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Twittewr: #pyöreäpöytä

Digiriistametsä-hankkeen tavoitteena on arvioida metsäalueiden soveltuvuutta metsäkanalintujen elinympäristöiksi. Arvioinnissa hyödynnetään Metsäkeskuksen paikkatieto-aineistoja. Tavoitteena on tunnistaa metsäkanalintujen elinympäristöjä ja viedä niistä tieto Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun. Esiintymistieto auttaa huomioimaan metsäkanalintujen elinympäristöt paremmin metsänhoidossa ja hakkuissa. Kansalliset ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet yhdessä biotaloustavoitteiden kanssa luovat tarpeen monipuolistaa metsänhoitomenetelmiä ja metsänomistajalle tarjottavia palveluita. Riistametsänhoito on kustannustehokas tapa huomioida niin riistan elinympäristöjä kuin metsänluonnon monimuotoisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen yhteistyönä. Riistakeskus on hankkeen päätoteuttaja, ja se kestää vuoden 2018 loppuun. Asko Hauta-aho kävi aiheen tiimoilta Lahdessa Merrasjärven metsissä projektipäällikkö Mikko Kesälän kanssa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Karjalan kieli on nousussa Suomessa - uusi sukupolvi pyrkii elvyttämään sitä. Lisää opetusaikaa kansallisille vähemmistökielille, mutta ei vähemmistöasemaa Ruotsin suomenruotsalaisille. - Saamme myös viikon uuden uudissanan - Kielenhuoltajat vastaavat kuuntelijakysymyksiin - Aira Bengtson kertoo, miksi on tärkeää kirjoittaa kokemuksistaan lapsenlapsia ajatellen - Yrjö Risunen pakinoi siitä, kun serkkupoika päätti opetella espanjaa Juontajana: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

Kansallinen kaupunkipuisto on laaja ja hoidettu kulttuuriympäristö, joka on saanut arvoisensa statuksen, tavallaan virallisen aseman. Tällaisten kaupunkipuistojen tarkoituksena on turvata kaupunkien luonto- ja maisema-arvoja. Kansallisia kaupunkipuistoja ei voi olla kovin suurta määrää, kuten kohta kuullaan. Tavoite on niin kunnianhimoinen, että suinkaan kaikki kaupungit eivät edes halua mukaan tällaiseen omalla tavallaan velvoittavaan yhteisöön. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki sai haastateltavakseen Porin kaupungin kansallisesta kaupunkipuistohankkeesta vastaavan projektipäällikkö Heli Nukin. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Pariisin iskut perjantaina 13. marraskuuta täyttivät hetkessä niin kansainvälisen valtavirtamedian kuin sosiaalisen mediankin. Tämän päivän globaaleille, väkivaltaisille mediatapahtumille on tyypillistä, että ne levittäytyvät lähes samanaikaisesti ihmisten tietoisuuteen eri puolilla maailmaa. Kansalliset ja kansainväliset uutismediat tuottavat tapahtumasta uutisia ennen näkemättömällä vauhdilla. Arkinen uutisvirta katkaistaan ja media siirtyy seuraamaan tapahtumia hetki hetkeltä. Uutiset päivittyvät jatkuvasti ja erikoislähetykset kaivavat aiheesta irti kaiken minkä saavat. Tätä mediatalojen toimintatapaa on nimitetty katastrofimaratoniksi. The post #PrayforParis ja muita globaaliin mediatapahtumaan liittyviä huomioita appeared first on AntroBlogi.

Yhdeksäs maaliskuuta vietetään suomen kielen päivää. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapäässä puhutaan kielemme erityispiirteistä, suomen kieltähän kuvaillaan usein omituiseksi ja erittäin vaikeaksi. Pasi Heikura haastattelee Helsingin yliopiston kielitieteen professori Matti Miestamoa, joka kertoo kuinka omalaatuinen suomen kieli on maailman muihin kieliin verrattuna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Ville Pekkanen. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto.