Palkittu Politiikasta on Valtiotieteellisen yhdistyksen lehti, jonka tehtävänä on yhteiskuntatieteiden, erityisesti politiikan tutkimuksen, yleistajuistaminen. Politiikasta tekee tutkimuksesta ymmärrettävää, kiinnostavaa ja hyödyllistä. Haluamme parempaa julkista keskustelua!
Podcast-sarjan päätösjaksossa pohditaan, mitä taideteokselle tapahtuu sen jälkeen, kun teos on päässyt paikoilleen julkiseen tilaan. Mitä uhkia taideteos kohtaa kaupunkitilassa? Millaisissa tilanteissa teoksen on syytä siirtyä uuteen paikkaan? Milloin taideteos kohtaa elinkaarensa päätepisteen? Jaksossa haastatellaan Polina Semenovaa, joka työskentelee HAM Helsingin taidemuseolla julkisen taiteen konservaattorina. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Jakson julkaisupäivä: 5.5.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Polina Semenovan haastattelussa mainitut julkisen taiteen teokset: Anne Koskinen, Kivi (2008), Kauniinilmanpuisto, Vuosaari, Helsinki Pekka Jylhä, Lähde / UKK-monumentti (2000), Hakasalmen puisto, Etu-Töölö, Helsinki Anu Matilainen, Liike (1985), varastoituna oleva julkinen taideteos Felix Nylund, Kolme seppää (1932), Kolmensepänaukio, Helsinki Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki Andy Best & Merja Puustinen, Hiljaisuuden jalanjäljet (2000), Simonkatu 1, Lasipalatsin ja Forumin välinen aukio, Kamppi, Helsinki
Huomaavatko ihmiset arkiympäristönsä taidetta? Mitä lapset ajattelevat julkisesta taiteesta? Kenelle julkinen taide on suunnattu? Pohtivatko julkisen taiteen tekijät sitä, millaista taidetta yleisö haluaa nähdä? Jaksoa tähdittävät kymmenvuotiaat helsinkiläiset Alva ja Nuppu. Vieraina jaksossa ovat myös kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Osa on julkaistu 20.2.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Alvan ja Nupun Töölössä näkemät julkisen taiteen teokset: Veikko Hirvimäki, Kuningasajatus, Mika Waltarin muistomerkki (1985), Mika Waltarin puisto, Helsinki Juho Feliks Talvia, Kaksi karhua (1921), Museokatu 23, Helsinki Matti Peltokangas, Lauri Kristian Relanderin muistomerkki (1996), Hesperian esplanadi, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiten teokset: Maija Luutonen ja Olli Keränen, Pica pica (2023), Aallonhalkoja-kadun eteläinen aukio, Sompasaari, Helsinki Heini Aho, Ajatuksen huuhtomaa (2024), Sompasaari, Helsinki Kirsi Kaulanen, Mare mare (2023), Loviseholminpuisto, Sompasaari, Helsinki Nathalie Lautenbacher, Leikin kulku (2023), Päiväkoti Sompasaari, Priki Johannan kuja 4, Sompasaari, Helsinki. Komugi Ando & Teemu Salonen, Torille! (2024), Vaasanpuistikko, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Harri Pakarinen, Autuas, Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki (2024), Hietaniemen hautausmaa, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Sulka ja tähdet (2018), Rautkallionkadun silta ja Kytötie 29, Koivukylä, Vantaa Vesa-Pekka Rannikko, Kirjoverkkoperhonen (2022), Rykmentinpuisto, Tuusula Alvan ja Nupun mainitsemat julkisen taiteen teokset: Matti Haupt, Kolme astiaa kantavaa poikaa (1962), Eiranpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Leikki II / Aallottaria (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Viktor Jansson, Hei vaan / Ilmaiskyyti (1940), Esplanadinpuisto, Helsinki Jussi Mäntynen, Mesikämmen muurahaispesällä (1931), Karhupuisto, Helsinki Emil Cedercreutz, Äidinrakkaus (1928), Varsapuistikko, Helsinki
Mitkä ovat demokratian, yhteisöllisyyden ja sivistyksen ehdot ja mahdollisuudet nyky-yliopistossa, jossa tehokkuuteen kannustaminen sivuuttaa akateemisen kodinhoitotyön? UNIDEMO- ja FEMTIE -tutkimusprojektien yhteisessä podcastissa Mikko Poutanen ja Hanna Ylöstalo käsittelevät demokratiaa ja akateemista itsehallintoa suomalaisissa yliopistoissa feministisen poliittisen talouden näkökulmista. Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-yliopistosta-demokratiasta-ja-feministisesta-poliittisesta-taloudesta/ Podcast on julkaistu 28.1.2025. Toimittajat: Mikko Poutanen ja Hanna Ylöstalo Tekninen tuottaja: Timo Uotinen
Miten julkinen taide syntyy? Podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa keskitytään uuteen julkiseen taiteeseen. Miten kaupunkitilaan saadaan uutta julkista taidetta ja minne julkista taidetta pystytetään? Kenellä on valta päättää, millaista julkista taidetta Helsingissä ja muuallakin Suomessa nähdään? Vieraina jaksossa ovat kuraattori Paula Korte HAM Helsingin taidemuseosta ja julkisen taiteen parissa työskentelevä taiteilija Vesa-Pekka Rannikko. Lue lisää: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-taidetta-kaupungilla-tuttu-ja-tuntematon-julkinen-taide/ Julkaisupäivä: 24.1.2025 Toimittaja: Sandra Lindblom Leikkaus ja äänenkäsittely: Timo Uotinen Ääniefektit: freesound_community, Pixabay. Graafinen ilme: Saga Bansala Tuottaja: Kersti Tainio Jaksossa mainitut julkisen taiteen teokset: Ville Vallgren, Havis Amanda (1908), Kauppatori, Helsinki Eila Hiltunen, Sibelius-monumentti "Passio Musicae" (1967), Sibeliuksen puisto, Helsinki Aimo Tukiainen, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (1960), Mannerheiminaukio 2, Helsinki Teuri Haarla, Maa-isä (1997), Kenttäkuja 12, Pukinmäki, Helsinki Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen, Herttoniemen duunarit (2014), Herttoniemen yritysalue, Helsinki Paula Korten mainitsemat julkisen taiteen teokset: Robert Smithson, Spiral Jetty (1970), Utah, Yhdysvallat Nancy Holt, Sun Tunnels (1973–1976), Utah, Yhdysvallat Oona Tikkaoja, Unelma (2012), Sitratori, Kannelmäki, Helsinki Antony Gormley, Angel of the North (1998), Gateshead, Iso-Britannia Sasha Huber ja Petri Saarikko, Perusta (2023), Maatullinkuja 17:n edessä, Maatullinkuja 9:n kohdalla ja Maatullinkuja 23:n kohdalla metsikössä, Tapulikaupunki, Helsinki Alicja Kwade, Big Be-Hide (2021), Parrulaituri, Kalasatama, Helsinki Alicja Kwade, Pars pro Toto (2021), Capellanranta 1, Kalasatama, Helsinki Vesa-Pekka Rannikon mainitsemat julkisen taiteen teokset: Vesa-Pekka Rannikko, Approx. 6 billion kilometres (2000), Mellunmäen ala-asteen koulu, Mellunmäki, Helsinki Vesa-Pekka Rannikko, Heimo (2024), Kivisilta, Kerava Vesa-Pekka Rannikko, Vahdit (2022), Björkenheimintien silta, Seinäjoki
Feminismiä talouteen! -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa Inna Perheentupa ja Emma Lamberg pohtivat talouden tulevaisuuksia erilaisiin vaihtoehtovisioihin keskittyen. Mihin vaihtoehtovisioita tarvitaan ja miten utopioita koskevan nykytutkimuksen käsitteet voivat auttaa vaihtoehtojen kuvittelussa ja analysoinnissa? Lähempään tarkasteluun otetaan hoivaavan talouden, hyvinvointitalouden, Green New Dealin ja kohtuutalouden vaihtoehtovisiot. Miten visiot onnistuvat tavoitteessaan yhdistää laajamittaisen muutoksen ajamista konkreettisiin politiikkaehdotuksiin? Entä miltä niiden muutosvoima näyttää feministisesti arvioituna? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 18.9.2024
Feminismiä talouteen! -podcastin neljännessä jaksossa Hanna Ylöstalo ja Emma Lamberg keskustelevat feminismin ja markkinatalouden jännitteisistä suhteista. Feminismi ja markkinatalous eivät ole vain toistensa vastavoimia. Viime vuosina feminismistä on tullut trendikäs identiteetti, jolla myydään esimerkiksi T-paitoja, kangaskasseja ja voimaantumiskoulutuksia. Miten markkinatalous ja aktivismi lyövät kättä feministisessä muodissa? Miten poliittisen talouden ja kulttuurintutkimuksen lähestymistavat auttavat ymmärtämään jännitteitä feminismin kivojen, kaupallistettujen muotojen sekä feminististen oikeudenmukaisuutta koskevien kamppailujen välillä? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 11.9.2024
Feminismiä talouteen! -podcastin kolmannessa jaksossa Hanna Ylöstalo ja Heini Kinnunen keskustelevat feministisestä talouspolitiikasta. Talouspolitiikka on poliittisen päätöksenteon ja keskustelun keskiössä, mutta miten talouspoliittiset päätökset liittyvät sukupuolittuneeseen ja intersektionaaliseen tasa-arvoon? Jaksossa sekä arvioidaan vallitsevaa talouspolitiikkaa feministisesti että kerrotaan, mihin feminististä talouspolitiikkaa tarvitaan. Feministisiä näkökulmia talouspolitiikkaan voi tuoda sukupuolitietoisen budjetoinnin kautta sekä kuvittelemalla vaihtoehtoja nykyisille talouspolitiikan sisällöille ja tavoitteille. Feministinen talouspolitiikka tuo myös hoivatyön ja sen jakautumisen talouspolitiikan keskiöön. Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 4.9.2024
Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua? Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024
Feminismiä talouteen! -podcastin ensimmäisessä jaksossa Emma Lamberg ja Hanna Ylöstalo keskustelevat feministisestä taloustiedosta. Jakson lähtökohdat ovat feministisissä talousteorioissa, joissa talous ymmärretään sukupuolittuneena, rodullistuneena ja yhteiskuntaluokkaan sidoksissa olevana järjestelmänä. Jaksossa pohditaan taloutta koskevan tiedon miehistä vinoumaa, jonka seurauksena talouden määritelmät ja analyysit usein sivuuttavat naisten tekemän palkattoman hoivatyön. Hoiva on kuitenkin kaiken muun taloudellisen toiminnan, yhteiskuntien ja viime kädessä elämän säilymisen ehto. Jaksossa viedään myös käsitteitä käytäntöön ja pohditaan, miten tiedon avulla voi muuttaa maailmaa. Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 21.8.2024
Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin neljänteen ja viimeiseen tapaamiseen pohjaava podcast, jossa artikkelien kirjoittajat alustavat lukupiirin tekstejä. Artikkelien kirjoittajien Susanna Ågrenin ja Miina Orellin alustuksissa kuullaan ammattiin opiskelevien nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja kuulumisesta sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin muutoksista poikkeusolojen aikaisessa etäopetuksessa. Alustusten lisäksi Anna-Maija Niemi avaa aihetta Nuorisotutkimus-lehden päätoimittajan näkökulmasta. Lukupiirikokoontuminen järjestettiin 14.5.2024. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-opiskelijoiden-hyvinvointi-ja-hyva-elama/ Jakso on julkaistu 31.5.2024 Podcastin tekninen toteutus: Jukka Huuhtanen Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024. (#sivistys2024).
Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin kolmanteen tapaamiseen pohjaava podcast, jossa artikkelien kirjoittajat alustavat lukupiirin tekstejä. Artikkelien kirjoittajien Kristiina Korjonen-Kuusipuron ja Juho Kahilan alustuksissa kuullaan digitaalisen arjen tutkimusmenetelmästä, digitaalisesta etnografiasta ja nuorten peliraivosta digitaalisessa peliympäristössä. Lukupiirikokoontuminen järjestettiin 16.4.2024. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-virtuaaliset-maailmamme-ja-tutkijan-menetelmat/ Jakso on julkaistu 1.5.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024. (#sivistys2024).
Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin toiseen tapaamiseen pohjaava podcast, jossa artikkelien kirjoittajat alustavat lukupiirin tekstejä. Alustuksissa kuullaan nuorten ja aikuisten mielikuvista avaruuden asuttamisesta sekä ilmastolakkoliikettä ympäröivästä mediakeskustelusta. Lukupiirikokoontuminen järjestettiin 12.3.2024. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-toiminta-ja-tulevaisuuskuvat-ymparistokriisien-ajassa/ Haastattelijat: Minna Santaoja ja Ossi Ollinaho Alustajat: Eerika Albrecht ja Mikko Karhu Jakso on julkaistu 27.3.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024. (#sivistys2024).
Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin ensimmäiseen tapaamiseen pohjaava podcast, jossa artikkelien kirjoittajat alustavat lukupiirin tekstejä. Alustuksissa kuullaan kehkeytyvän aikuisuuden kipupisteistä ja herkkyyden kokemuksesta. Lukupiirikokoontuminen järjestettiin 13.2.2024. Haastattelija: Terhi Kouvo Alustajat: Mari Käyhkö, Päivi Armila ja Anne Airaksinen Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-haasteet-ja-haaveet/ Jakso on julkaistu 23.2.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen Tiedelehtien lukupiiri ja podcast on toteutettu yhteistyössä Tiedekustantajien liiton kanssa. Lukupiiriä koordinoi Kvs-säätiö. Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on osa Kvs-säätiön toimintaa ja Sivistyksen teemavuotta 2024 (#sivistys2024).
Tiedelehtien lukupiirin podcastin ensimmäisessä osassa Nuoriso tutkimuksen kuvassa -lukupiirin järjestäjät keskustelevat verkkovälitteisen lukupiirin ideasta ja toteuttamisesta. Järjestäjät kertovat miksi tutkijoiden ja yleisön vuoropuhelu on tärkeää juuri nyt. Podcastia juontaa Politiikasta-lehden entinen vastaava päätoimittaja, Tampereen yliopiston apurahatutkija Mikko Poutanen. Vieraana podcastissa ovat kasvatustieteen professori ja Aikuiskasvatus-lehden päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret ja Aikuiskasvatuksen toimituspäällikkö Terhi Kouvo sekä Alue ja Ympäristö -lehden toinen päätoimittaja Ossi Ollinaho. Lue myös: https://politiikasta.fi/tiedelehtien-lukupiiri-mita-nuoret-ajattelevat/ Jakso on julkaistu 2.2.2024 Podcastin tekninen toimitus: Jukka Huuhtanen
Digitalisaatio muuttaa tapaamme toimia, oppia ja olla vuorovaikutuksessa. Ikääntyneille digitaitojen riittämättömyys ja digitaalinen syrjäytyminen ovat kasvava ongelma. Podcast on ääneenluettu versio Laura Pajulan, Viivi Korpelan ja Riitta Hännisen artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 15.11.2023. https://politiikasta.fi/digitaalinen-yhteiskunta-ja-ikaantyneet-kohti-yhdenvertaisuutta/ Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen numerossa 7 (4/2023). Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela
Sekä kansantalous että työntekijä hyötyvät, jos osatyökykyisten työllistyminen helpottuu. Työllisyyttä voi parantaa työkykyä huonontamatta, mutta julkisen vallan apua tarvitaan lisää. Podcast on ääneenluettu versio Terhi Ravaskan artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 6.11.2023. https://politiikasta.fi/osatyokykyisten-tyollistyminen-tarvitsee-vaikuttavia-toimia-ja-tietoa/ Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen 6. numerossa 3/2023. Kirjoittaja KTT Terhi Ravaska on nuorempi apulaisprofessori Tampereen yliopistossa. Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela
Monet länsimaiset armeijat ja puolustusvoimat ovat alkaneet ulkoistaa toimintojaan. Suomessakin Puolustusvoimat ovat keskittäneet osaamistaan ulkoisten, kaupallisten toimijoiden hoidettavaksi. Turun yliopiston erikoistutkija Mikko Poutanen ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan väitöskirjatutkija Mikko Räkköläinen keskustelevat podcastissa näistä teemoista. Podcast on tallennettu toukokuussa 2023. Tekninen tuottaja: Timo Uotinen
Eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2023 järjestetty nuorten politiikan tutkijoiden paneeli pohti tulevan hallituksen suurimpia haasteita. Ihmetystä herätti myös ulko-ja turvallisuuspolitiikan aiheiden ja ulkopoliittisten visioiden vähäinen käsittely kevään vaalikeskusteluissa. Podcast on tallenne Tampereen yliopistolla 19.4.2023 järjestetystä paneelikeskustelusta, joka järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston, Valtiotieteellisen yhdistyksen ja Poltiikasta-verkkolehden kanssa. Paneelin puheenjohtajana toimi Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja panelisteina väitöskirjatutkijat Ville Tynkkynen ja Mikko Räkköläinen sekä tutkijatohtorit Aino Tiihonen ja Josefina Sipinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen
Politiikan tutkijat summasivat maaliskuussa 2023 kuluneen hallituskauden tapahtumia ja kriisiaikojen päätöksenteon vaikutusta toteutettuun politiikkaan. Puheenvuoroissa pohdittiin myös kolmen suosituimman puolueen vaalistrategioita ja keskinäisiä suhteita. Podcast on tallenne Tampereen yliopistolla 21.3.2023 järjestetystä politiikan tutkijoiden vaalipaneelista, joka järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston, Valtiotieteellisen yhdistyksen ja Poltiikasta-verkkolehden kanssa. Paneelin puheenjohtajana oli Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen. Panelisteina olivat mukana: valtio-opin professori Tapio Raunio, tenure-track professori Elina Kestilä-Kekkonen, kansainvälisen politiikan yliopistolehtori Eero Palmujoki ja yliopistotutkija Tiina Vaittinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen
Terveyttä edistävää altistumista mikrobeille voidaan pitää piilotettuna perusihmisoikeutena. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee nykytietämyksen mukaan monimuotoisia mikrobeja kehittyäkseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä, mutta altistuminen ei ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Podcast on ääneenluettu versio Marja Roslundin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 13.4.2023. https://politiikasta.fi/poliittiset-paatokset-ohjaavat-eri-vaestoryhmien-altistumista-hyodyllisille-tai-haitallisille-mikrobeille/ Artikkeli on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta lähiluontoon on julkaistu reportaasi Roheen 4. numerossa 1/2023. Kirjoittaja Marja Roslund on Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori, joka tutkii elinympäristön muutosten, kuten luontokadon ja haitta-aineiden, vaikutuksia ihmisen elimistön mikrobistoon ja terveyteen. Roslund työskentelee BIWE-tutkimushankkeessa. Artikkelin taustoittamisessa on auttanut vapaa toimittaja Sandra Järvenpää. Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela
Republikaanipuolueen sisäiset jännitteet, vaalipiirien strategiset rajanvedot ja tulossa olevat presidentinvaalit tekevät Yhdysvaltain politiikan tulevaisuudesta mielenkiintoista. Maailman suurimman demokratian rakenteellisista ongelmista on hyä olla tietoinen myös Suomessa. Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen haastattelee Peter Milleriä, joka työskentelee vaalipolitiikkaan erikoistuneena tutkijana Brennan Center for Justicessa, New Yorkissa. Podcast on tallennettu maaliskuussa 2023 pidetyssä Politiikasta-lehden englanninkielisessä webinaarissa "After the US Midterms – 2023 in US Politics". Podcast on englanninkielinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen.
Politiikasta taidetta -podcastissa Taneli Viitahuhta keskustelee taiteilija Laura Horellin kanssa taiteen poliittisuudesta ja uusista huonoista ajoista. Osa 2. Toimittaja: Taneli Viitahuhta Podcastin tekninen toimittaja: Timo Uotinen
Politiikasta taidetta -podcastissa Taneli Viitahuhta keskustelee taiteilija Laura Horellin kanssa taiteen poliittisuudesta ja uusista huonoista ajoista. Osa 1. Toimittaja: Taneli Viitahuhta Podcastin tekninen toimittaja: Timo Uotinen
Salome Tuomaala-Özdemirin artikkelin ääneen luettu versio.
Politiikasta-lehden podcastissa tutkijat keskustelevat korkeakoulupolitiikan viimeaikaisista muutoksista Suomessa. Mitä maan korkeakoulupolitiikassa tapahtuu, ja miten muutokset näkyvät yliopistojen ja tutkijoiden arjessa?
Tässä podcastissa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori keskustelevat poliittisesta fiktiosta kansainvälisen politiikan näkökulmasta.
Tässä podcastissa Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori keskustelevat poliittisesta fiktiosta kansainvälisen politiikan näkökulmasta.
Politiikasta-podcastissa lehden vastaava päätoimittaja Mikko Poutanen keskustelee Turun yliopiston yleisen historian yliopistonlehtorin Pia Koivusen kanssa tutkimukseen pohjaavan tietokirjan synnystä.
Politiikasta-lehti juhli kuluvana vuonna 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Miltä taival näyttää päätoimittajien silmin?
Politiikasta-podcast: Aino Tiihosen podcast Luokkasamaistuminen Suomessa 2010-luvulla.
Politiikasta taidetta -podcastissa Politiikasta-lehden toimituskuntalainen ja toinen Politiikasta taidetta -sarjan kuraattori Taneli Viitahuhta keskustelee näytelmäkirjailija Klaus Maunukselan kanssa apurahojen merkityksestä tutkijalle ja taiteilijalle sekä niihin liittyvästä politiikasta ja tunteista. Lue jakson saate täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-apuraha-tunteet-ja-politiikka
Mitä kaikkea Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut presidentti Joe Bidenin johdettua maata vuoden verran? Lue lisää: politiikasta.fi/podcast-vuosi-bid…a-trumpin-jalkeen
Mitä kaikkea Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut presidentti Joe Bidenin johdettua maata vuoden verran? Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-vuosi-bidenia-trumpin-jalkeen
Monimuotoinen demokratia tarvitsee poliitikkoja eri taustoista ja yhteiskuntaryhmistä, jotta poliittinen järjestelmä olisi kaikkien hyväksymä. Eri vähemmistöjen poliittisessa osallistumisessa on kuitenkin eroja. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat aliedustettuina kaikilla politiikan tasoilla. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/podcast-poliittisen-osallistumisen-kysymyksia
Samoin kuin eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin, myös puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin valitaan kansalaisia edustamaan muita. Puoluettaan ja poliittisia sitoumuksia kuuntelevat poliitikot kuitenkin eroavat tavallisista kansalaisista, jotka valitaan arpomalla ja jotka eivät edusta poliittisia ryhmittymiä. Voiko näitä kahta päätöksentekotapaa yhdistää? Lue juttu: https://politiikasta.fi/edustajuus-puntaroivissa-kansalaiskeskusteluissa/
Yritysaktivismilla tarkoitetaan yritysten ja yritysjohtajien kampanjointia sekä kannanottoja kiistanalaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Yritysten kannanotot nostattavat tyypillisesti kahtiajakautuneita reaktioita puolesta ja vastaan. Lue juttu: https://politiikasta.fi/yritykset-yhteiskunta-ja-aktivismi/
Suomalaisten luottamus politiikkaan on muihin Euroopan maihin verrattuna korkealla, mutta kansalaisten luotto omiin kykyihinsä ymmärtää politiikkaa on taas maanosan alhaisimpia. Luottavatko suomalaiset poliitikoihin sokeasti? Miten kansalaispätevyyttä eli ihmisten uskoa kykyihinsä ymmärtää ja vaikuttaa päätöksentekoon voisi parantaa? Lue juttu täältä: https://wp.me/p6ZivP-3I9
Sarjan viimeisen jakson aiheena on freelancer-taiteilijoiden työ ja toimeentulo. Jaksossa pohditaan myös esittävien taiteiden ja kulttuurin merkitystä niiden laajemmassa yhteiskunnallisessa ja filosofisessa viitekehyksessä. Jaksossa vieraana on koreografi ja tanssitaiteilija Valtteri Raekallio ja sen juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen. Lue jakson saate täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-unohtiko-valtio-freelancerit
Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan kuvataiteesta. Kuluneen vuoden aikana haasteena on ollut se, että näyttelyitä on jouduttu perumaan tai siirtämään tulevaan. Toisaalta poikkeusvuosi on kasvattanut yksityishenkilöiden tekemien taideostojen määrää. Jaksossa vieraana on kuvataiteilija Katja Tukiainen, joka kannustaa kollegoitaan puhumaan reippaammin rahasta ja ikävöi näyttelyavajaisiin. Jakson juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen. Lue jakson saate täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-ateljeen-suojissa
Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan kolmannessa jaksossa keskustellaan pandemian vaikutuksesta suomalaisiin kirjailijoihin ja kirjallisuuteen. Jaksossa vieraana on kirjailija, toimittaja ja Helsingin kaupunginvaltuustoon valittu Minna Lindgren. Jakson juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen. Lue jakson saate täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-kirjailija-lahti-kuntapolitiikkaan
Suoratoistopalvelut menestyvät, festivaalit sinnittelevät siirtymällä osin verkkoon, mutta elokuvateattereille kulunut vuosi on ollut historiallisen huono. Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarjan toisessa jaksossa keskustellaan elokuvasta pandemian keskellä. Jaksossa vieraana on elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hannaleena Hauru ja sen juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen. Lue juttu täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-elokuva-jai-limboon
Koronavuosi kulttuurialan silmin -sarja alkaa! Sarjan ensimmäisessä jaksossa keskustellaan pandemian vaikutuksesta suomalaisiin muusikoihin ja muihin musiikkialan toimijoihin. Jaksossa vieraana on kirjailija, säveltäjä ja esiintyvä muusikko Eero Hämeenniemi ja sen juontaa kulttuurituottaja Hilla Okkonen. Lue jakson saatejuttu täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-podcast-muusikot-panttaavat-soittimiaan
Runoilija Sanna Karlström pohtii runossaan Ei saa koskea (2021) fyysisen kontaktin ja koskettamisen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Runo on osa Politiikasta taidetta -sarjaa. Runoilijan saate ja runo tekstiversiona löytyvät täältä: https://politiikasta.fi/politiikasta-taidetta-ei-saa-koskea-korona-ajan-tuntoja
Meemit voivat olla harmitonta ajankulua tai niiden taustalla voi olla merkityksellistä politiikkaa. Tarvitsemme meemien kriittistä lukutaitoa, sillä väärä tai vaikuttamaan pyrkivä tieto voi ottaa monenlaisia muotoja. Lue juttu: https://politiikasta.fi/meemipolitiikkaa
Ihminen tarvitsee hoivaa koko elämänsä ajan. Käsitys hoivasta vain lapsuuden tai vanhuuden tarpeena, passiivisena hoivan kohteena, ei huomioi hoivan käsitteen monimuotoisuutta. Tätä monimuotoisuutta avaavat esimerkiksi aikuisvaipat. Mikko Poutanen haastattelee Vaippahankkeen johtavaa tutkijaa Tiina Vaittista. Lue juttu: https://politiikasta.fi/podcast-vaippahanke-hoivan-kestava-tulevaisuus
Maailmalla on voimistunut poliittinen liikehdintä, joka vastustaa gender-ideologiaksi kutsuttua toimintaa, ja jota usein kuvaillaan myös salaliitoksi. Gender-ideologiaa vastustavien tahojen aatteet ja tavoitteet ovat usein keskenään ristiriitaisia. Yhteistä heille on yhteinen vihollinen: sateenkaarivähemmistöt. Johannes Lehtinen lukee Julian Honkasalon artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/gender-ideologia-ja-sivilisaation-romahtamisen-kuvitteellinen-uhka/
Sanna Marin ja Sauli Niinistö vannovat yhteistyönsä sujuvuutta. Presidentin halukkuudesta ottaa kantaa valtakunnan asioihin voi kuitenkin päätellä, että törmäyksiä hallituksen kanssa on luvassa. Johannes Lehtinen lukee Tapio Raunion artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/jag-ar-ju-president-sauli-niinisto-vainoharhainen-valtapolitiikkaoppi-ja-median-silkkihansikkaat/
Terrorismista ja siihen radikalisoitumisesta puhutaan paljon, mutta mitä siitä tiedetään? Julkisessa keskustelussa yksipuoliset ja virheelliset näkemykset jatkavat sitkeästi elämäänsä. Johannes Lehtinen lukee Leena Malkin artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/mista-terrorismiin-radikalisoituminen-johtuu/
Keskustelu Saksan talouspolitiikan suuresta linjasta on herättänyt keskustelua EU:n elpymisrahastopäätöksen jälkeen. Onko Saksa myynyt periaatteensa? Johannes Lehtinen lukee Timo Miettisen artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/mita-saksa-haluaa/
Euroopassa kristilliset kirkot menettävät asemiaan, mutta globaalissa etelässä kristinusko on kasvukäyrällä. Kristinuskon poliittiset ulottuvuudet pääsevät esille kehittyvässä maailmassa, jonka kaduilla avautuva todellisuus muistuttaa monin tavoin Raamatun syntykontekstia. Johanne Lehtinen lukee Jyri Komulaisen artikkelin. Lue juttu: https://politiikasta.fi/kristinuskon-kartasto-muuttuu-vauhdilla/
Maailmanlaajuinen koronapandemia osoittaa, miten nopeasti kaoottiset tapahtumat ja puutteelliset faktat asettuvat johdonmukaisten tarinoiden muotoon. Samaan aikaan kun lääketieteen alalla kehitetään ratkaisuja virustartunnan hoitoon, yhteiskunnassa käydään kamppailuja koronatarinoista. Johannes Lehtinen lukee Jonanna Vuorelman artikkelin. Linkki juttuun: https://politiikasta.fi/koronakriisi-ja-kamppailu-tarinasta/