Podcasts about ruotsinsuomalaiset

Vilman löytämä matkalaukku osaa lentää! Ensimmäisellä seikkailulla Vilma auttaa äreää saunatonttua. Vilmas resväska kan flyga! På sitt första äventyr får Vilma hjälpa en ilsken bastutomte. Del 2 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Papperslapp – PaperilappuFlyga – LentääStuga – MökkiBastutomte – SaunatonttuArg – VihainenMantel – ViittaOm bastutomten – Tietoa saunatontustaI det här avsnittet träffar Vilma på en bastutomte, som är en är en mytisk varelse i finsk folktro. Bastutomten bor i bastun och har koll på att allt går rätt till där. Den finska bastutomten beskrivs ofta som en liten, gammal man med långt skägg. Han är bastuns beskyddare och ser till att alla som använder bastun respekterar den och håller den ren. Ibland lämnar man små gåvor till bastutomten, som mjölk eller bröd, för att visa sin uppskattning. Att bada bastu är en viktig del av livet även för många sverigefinnar som är en nationell minoritet i Sverige.Saunatonttu on suomalaisen kansanperinteen myyttinen olento. Se asuu saunassa ja varmistaa, että kaikki sujuu siellä hyvin. Saunatonttu kuvataan usein pienenä, vanhana miehenä, jolla on pitkä parta. Hän on saunan suojelija ja huolehtii siitä, että kaikki saunojat kunnioittavat saunaa ja pitävät sen puhtaana. Joskus saunatontulle jätetään kiitokseksi pieniä lahjoja. Saunomisen jälkeen saunatontulle jätetään löylyvettä, jotta sekin voi saunoa. Saunominen on tärkeä osa myös monen ruotsinsuomalaisen elämää. Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä ja sillä on hintansa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Opettaja Leena Paalanen käy Trollhättanissa kielitaistelua 1980- ja 90-luvuilla. Hänen mielestään ruotsinsuomalaisilla lapsilla on oikeus äidinkieleensä, ja se äidinkieli on hänen mukaansa ruotsinsuomi, ei suomi. Hän lakkaa opettamasta oppilailleen suomen kielioppia. Vanhemmat, kollegat ja tutkijat kyseenalaistavat Leenan menetelmät, mutta hän ei aio luovuttaa. Leenan taistelulla on seurauksia sekä oppilaille, että hänelle itselleen.Läraren Leena och striden om sverigefinskanLäraren Leena Paalanen skickar ett brev till föräldrarna i finska klassen på en skola i Trollhättan. Hon tänker inte lära sina elever finska, utan sverigefinska. På 1980-talet påbörjar hon sin kamp, som kommer att vara i årtionden – och som har ett pris både för henne själv och för eleverna.Programmet är på finska.Haastateltavat / intervjupersoner: Karita Lehikoinen-Stedt – Leenan entinen oppilas / f.d. elev till LeenaLeena Paalanen nyk./numera Lindasdotter ent./tidigare Wallenius – opettaja, kieliaktivisti/lärare, språkaktivistJarmo Lainio – Tukholman yliopiston suomen kielen professori/professor i finska vid Stockholms universitetReportteri/reporter: Kalle KinnunenTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitustiimi/manus: Kalle Kinnunen, Tiina Laitila Kälvemark & Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Jacob GustavssonKertojaääni/berättarröst: Tiina Laitila KälvemarkOtteet teksteistä lukivat/inlästa textutdrag: Jasmine Fooladi, Johan Karlsson & Hanna Sihlman Ohjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin syksyllä 2023. Programmet gjordes hösten 2023.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Finska Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Finska Dokumentti.Onko ruotsinsuomi oma kieli?Ruotsinsuomi ei ole tunnustettu kieli. Ruotsinsuomi-termiä voidaan kuitenkin käyttää erottaakseen Ruotsissa puhuttu suomi Suomessa tai muualla puhutusta suomesta, Tukholman yliopiston suomen kielen professorin, Jarmo Lainion, mukaan. Ruotsinsuomalaiset ryhmänä viittaa ihmisiin Ruotsissa, joiden äidinkieli on suomi, sekä heidän jälkeläisiinsä, eli henkilöihin joilla on juuret suomen kielessä. Ruotsin tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddiš. Ruotsin tilastokeskuksen tilastojen mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen sukupolven suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa oli vuonna 2019 noin 727 000 henkilöä. Suurin on kolmas sukupolvi, johon kuuluvat ihmiset, joilla on vähintään yksi isovanhempi Suomesta.Onko Ruotsissa kunnallisia suomenkielisiä luokkia?1980-luvulla Ruotsissa oli satoja suomenkielisiä luokkia kunnallisissa kouluissa eri puolilla maata. Huippuvuonna 1981 Ruotsissa toimi yhteensä 468 suomenkielistä luokkaa, ja oppilaita oli 7000-9000, kirjan Tvåspråkighet med förhinder? (Kenneth Hyltenstam, 1996) mukaan. 1980-luvun jälkeen suomenkielisiä luokkia on lakkautettu yksi toisensa jälkeen. Sveriges Radio Finskan tekemän kartoituksen mukaan vuonna 2021 Ruotsissa oli vajaa kourallinen kouluja, joissa oli suomenkielisiä luokkia, ja oppilaita oli yhteensä noin 60.Är sverigefinska ett eget språk?Sverigefinska är inte ett erkänt språk. Däremot kan begreppet sverigefinska användas för att särskilja finskan som talas i Sverige från finskan som talas i Finland eller andra platser, menar Jarmo Lainio, professor i finska vid Stockholms universitet. Med gruppen sverigefinnar åsyftas människor med finska som modersmål i Sverige, samt deras ättlingar, dvs. personer med rötter i det finska språket. Sveriges erkända nationella minoritetsspråk är finska, samiska, meänkieli, romani chib och jiddisch. Antalet människor i Sverige med finländsk bakgrund i första, andra och tredje generationen beräknades till 727 000 personer år 2019 enligt statistik från SCB. Störst är den tredje generationen, dit räknas personer med minst en mor eller farförälder från Finland.Finns det kommunala finskspråkiga klasser i Sverige?På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska fanns år 2021 en knapp handfull skolor med finskspråkiga klasser och totalt ca 60 elever i Sverige.

Erkki ja Markku saivat kumpikin helmikuussa 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Molemmilla on ollut vaikka kuinka monta rautaa tulessa vuosikymmenten varrella kuuntele ja hämmästy! Erkki Vuonokari sai elämäntyöpalkinnon ruotsinsuomalaisten arkiston johtamisesta ja kehittämisestä, Markku Huovila taas on tehnyt elämäntyönsä taiteen, satiirin ja huumorin alalla. Molemmat ovat ruotsinsuomalaisia merkkimiehiä, ja kuten Markku toteaa, palkinnosta saa potkua uuteen elämäntyöhön, joka alkaa tästä hetkestä. "Mä en enää tunne olevani, eikä mua pidetä siellä (Tenstassa) suomalaisena, vaan pohjoismaalaisena tai jonkun näköisenä alkuasukkaana. Mun ei tarvitse puolustaa mitään suomalaisuutta." Markku Huovila "Opiskelin latinalaisen Amerikan historiaa, mutta se oli teoreettista ennen kuin tapasin ihmisiä, jotka tulivat sieltä pakolaisina Rinkebyhyn. Sellaiset kohtaamiset ovat muuttaneet ihmistä aika paljon." Erkki VuonokariSoili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja tsumamin yhteydessä. Radiopappinakin tunnettu Lennart Koskinen on auttanut ihmisiä suurten kriisien keskellä, muun muassa Estonia-katastrofin ja Kaakkois-Aasian tsunamin yhteydessä. Työelämäpappina hänelle tuli käsiteltäväksi raskaita asioita, kuten työttömyyttä, itsemurhia ja onnettomuuksia. Lennart Koskinen on ollut aina edelläkävijä: ihmisoikeudet, samanarvoisuus sukupuoliseen suuntaukseen tai ihonväriin katsomatta ovat olleet hänen johtotähtinään jo vuosikymmeniä sitten. "Minusta ei koskaan olisi tullut hyvää poliitikkoa, koska olen tunneihminen", Koskinen kertoo. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Kuka on ruotsinsuomalainen? Termistä päätellen kyseessä voisi olla Ruotsissa asuva suomalainen. Mutta onko vaikkapa Ruotsissa opintojaan suorittava suomalainen ruotsinsuomalainen? The post Ruotsinsuomalaiset ovat sopivasti ruotsalaisia appeared first on AntroBlogi.

Asioilla on vähintään kaksi puolta, arvioidaan tämän kertaisessa lukupiirissä jossa aiheena kirja, joka käsittelee sisällissodan aikaa. Tutustumme myös Mörrumin kirkon urkuihin. Punainen ja valkoinen puoli koskea Jari Järvelän: Kosken kahta puolta -romaani kuvastaa taidokkaasti Suomen sisällissotaa kahden mummin eri näkökulmista. Lukupiirissä tällä kertaa pohtijoina Elna Nykänen Andersson ja Kai Rauhansalo. Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut lähestyvät Jo perinteisille messuille 10.11. Tukholman Suomen instituuttiin on tulossa ruotsinsuomalaisia ja suomalaisia kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja kulttuurijulkaisuja kuten Liekki ja Äänet. Luvassa on myös ohjelmaa lapsille. Suomalaisina tähtinä on paikalla Sirpa Kähkönen ja Antti Tuuri. Kulttuurikeskustelu Koukussa kuulet otteen Antti Tuurin haastattelusta. Urkupillit saa laskea mutta niitä ei saa koskea Mörrumin kirkossa on hienot urut. Urkuri Marco Bonacci oli mukana jo hankintavaiheessa ja esittelee urkuja toimittajallemme Anna Lotta Hirvonen Nyströmille, joka ei tiennyt kuinka herkkiä kapistuksia urkupillit ovat. Koukun miksaa, juontaa ja tuottaa Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää. Vuoden ruotsinsuomalainen sana -kilpailu on käynnissä: lähetä siis parhaat ehdotuksesi vuoden ruotsinsuomalaisesta sanasta meille! Saamelaiset vanhemmat olivat hyvin aktiivisia suhteessa lastensa koulussa käytettyihin kieliin. Tämä ilmenee Otso Kortekankaan väitöskirjasta. Vebab on viikon uudissana. Kielenhuoltajat puhuvat muun muassa huopatossutehtaan hiljaisuudesta. Pentti Salmenranta miettii pakinassaan järkeä. Jälleen yksi väärinkäsitys suomen kielestä on käsittelyssä. Juontajana Malmöstä: A-L Hirvonen Nyström Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Kauhu hallintaan! Kulttuurikeskustelu Koukku ja sen lukupiiriläiset tapasivat kirjailijoita ja kirjoittajia, jotka kertovat kuinka arki ja mielikuvitus kohtaavat. Pelon kohtaaminen vahvistaa Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut keräsivät ennätysyleisön. Suomen Tukholman-instituutille saapui 650 kävijää. Eniten yleisöä keräsi Kjell Westö, näin kertoo tilaisuuden järejstäjän, kulttuuri.se:n puheenjohtaja Maarit Turtiainen. Myös kauhu oli läsnä messuilla. Kauhukirjailija Marko Hautala kertoo, kuinka kauhutarinoita tarvitaan uudella tavalla, kun yhteiskunnassa ei ole enää riittejä, joissa kokeillaan uskallusta. Kauhukertomukset eivät kuitenkaan ratkea samalla tavalla, kuin esimerkiksi dekkarit, joissa tilanne on ohi syyllisen selvittyä. Kauhutarina käsittelee asioita, jotka ovat korjaamattomia. Marko Hautala Myös monet lapset rakastavat kummituksia, arvioi puolestaan kirjailija/ kustantaja Tiina Hautala. Hänen mukaansa kummituksien avulla voi opettaa vaikkapa historiaa, kunhan ei tuputa liikaa tietoa. Toki myönnän, että kun kirjoitetaan lapsille ja sinne ujutetaan näitä tiedonjyväsiä, niin pitää olla sillä lailla tarkka, ettei liikaa kaada. Tiina Hautala Jo neljättä kertaa julkaistiin nuorten kirjoituskilpailun tulokset. Voittajat Milja Luomala ja Venla Peura kirjoittivat pettymyksestä rakkaussuhteessa ja sopeutumisesta uuteen ympäristöön. Toimittajana Riitta Niemi. Lukupiiri messuilla Lukupiiiriläiset, Keijo Knutas, Hanna Hallakumpu ja koukuttaja Kai Rauhansalo kokoontuivat tällä kertaa ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kulttuurimessuilla. He tapasivat kirjailija Marko Hautalan, jonka kauhukertomuksen Kuiskaava tyttö he olivat lukeneet ennen tapaamista. Kuiskaava tyttö kertoo psykologi-isästä, joka haluaa auttaa tytärtään, johon hän on menettänyt kontaktin jo useita vuosia sitten. Tytär kuulee ääniä vasemmassa korvassaan. Äänillä on historiallinen tausta parin sadan vuoden takaisessa Venäjällä harjoitetussa kultissa. Tytärtä auttaessaan psykologin logiikka ja rutiinit pettävät ja hän heilahtaa myös kaaoksen rajamaille.  Veikkaan, että seuraavan kerran, kun alkaa esimerkiksi korvaa kutittamaan, niin saa pienen shokin. Keijo Knutas  Koukun tuottaja: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Presidentti Sauli Niinistö otti ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit sydämellisesti vastaan hiljattain remontoidussa presidentinlinnassa Helsingissä. Mukana Helsingin-matkalla oli viisi sotaveteraania, kolme lottaa ja koko joukko heidän läheisiään sekä sotaveteraanien ja sotainvalidien yhdistysten edustajia. Presidentti Sauli Niinistö otti vieraat vastaan lämpimällä kädenpuristuksella samaan malliin, kuin itsenäisyyspäivän juhlissa nähdään. Sen jälkeen istahdettiin kahvipöytään ja keskustelu jatkui tiiviinä tunnin verran. Sotaveteraani, kirurgi Heikki Lirberg piti vierailijoiden edustajana puheen herra presidentille ja sai raikuvat aplodit. Presidentti Niinistö nautti silminnähden veteraanien seurasta ja hän intoutui laskemaan leikkiäkin vakavien puheenaiheiden lomassa. Täällä kaikki kuvat sotaveteraanien vierailusta presidentti Sauli Niinistön luona (Tasavallan presidentin kanslia / Republikens presidents kansli) Tasavallan presidentin kanslia: Presidentti Niinistö tapasi Ruotsissa asuvia Suomen sotien veteraaneja     Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista • Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  • Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  • Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  • Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  • Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. • Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. • Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

- Ruotsinsuomalainen vähemmistö on myös jatkossa Viking Line varustamon ydinasiakaskuntaa, sanoo vuoden yhtiössa varatoimitusjohtajana ollut Pavlos Ylinen. Hän hehkuttaa ruotsinsuomalaisten merkitystä varustamon kasvulle. - Ruotsinsuomalaiset ovat käytännössä se aines, joka on ollut rakentamassa yhtiöstä sitä, mitä se nyt on. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Ruotsinsuomalaiset näkövammaiset opiskelevat tietokoneen saloja paraikaa Södertäljessä. Ruotsinsuomalaisten näkövammaisten liiton kurssilla on mukana eriasteisista näkövammoista kärsiviä. Toimittajana on Jorma Ikäheimo.