Podcasts about tekniikan

Tässä jaksossa IT Crew:n Venla sekä Ekonomien kylteriyhdyshenkilö Siiri Papinniemi ja Tekniikan akateemisten opiskelijayhdyshenkilö Juho Järvi puhuvat ammattiliitoista sekä niiden vaikutuksesta opiskelijoiden arkeen. Jakson tekstitys: https://www.jyu.fi/fi/it/yhteistyo/aamukahvit-podcastin-tekstitykset Jakso äänitetty marraskuussa 2024. --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: www.jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/

Maksuton Webinaari: https://www.positiivinenpulahdus.fi/polkuparempaanuintikuntoon ...jossa kerron sinulle mm. ratkaisut näihin virheisiin. ________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Seuraa myös: Instagram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus TikTok: @positiivinenpulahdus ________________ Tutustu valmennuksiini: https://www.positiivinenpulahdus.fi

Tekniikan tohtori, usein ”sisutohtorina” tunnettu Emilia Elisabet Lahti puhuu sisusta ilmiönä ja miten lämmin sisu on johtamisessa voimavara. Elisabet pohtii podcastissa myös sisun erilaisia muotoja ja niiden vaikutuksia. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta

Tekniikan aloilla sateenkaarevat ihmiset kokevat häirintää ja epäasiallista kohtelua töissä. Lähes puolet TEKin vuoden opiskelijatutkimukseen vastanneista sateenkaarevista opiskelijoista pelkää tulevansa syrjityksi. Tutkimuspäällikkö Susanna Bairohin mukaan ei ole mitenkään tavatonta, että organisaatioissa tuudittaudutaan ajattelemaan, että kaikki on hyvin. Monissa yrityksissä tuodaan esille, että meillä ei ole ongelmaa, vaikka emme ole syrjinnästä kysyneet. Onneksi nykyään puhutaan enemmän inklusiivisuudesta ja yhdenvertaisuudesta enemmän myös tekniikan aloilla, sanoo TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksistaan kertoo kolmekymppinen nimimerkki Tähdenlento. Tekniikka siis muovaa ihmisestä omiin tarpeisiinsa sopivan. Tässä tekniikalle ominaisessa maailmankuvassa inhimillisyys on sivuseikka, sanoo nimimerkki Tähdenlento viestissään. Haastateltava TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh Toimittaja Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Lukijat: Silja Raunio, Jenniina Järvi ja Tuomas Vauhkonen Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Bairoh, Susanna & Putila, Sanna (2021) ”Pätevät naiset eivät etene” vai “naisia suositaan”? Sukupuoleen perustvan syrjinnän ristiriitaiset kokemukset tekniikan korkeakoulutettujen työpaikoilla. Työelämän tutkimus. Eddo-Lodge, Reni (2021) Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Perez, Criado, Caroline (2020) Näkymättömät naiset. Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Syrjintä.fi. Saikku, Katariina (2022) Jokainen voi olla rakentamassa turvallisempaa yhteiskuntaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. TEK, Opiskelijatutkimus (2021)

Tällä viikolla Päivän mietelauseina kuullaan Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon voittajia. Eino Santasen runo Tunneseteli on kokoelmasta Tekniikan maailmat (Teos 2014). Runo on kirjoitettu kirjoituskoneella 20 euron setelin molemmille puolille. Päivän mietelauseen on valinnut Minna Joenniemi. Lukija on Jalmari Laine.

Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään. Tekniikan kehittämisen rinnalle on otettu mukaan psykologinen ymmärrys siitä, miten ihminen vaaratilanteessa käyttäytyy. Kuinka miehistön keskinäistä vuorovaikutusta on sen perusteella pyritty kehittämään? Mitä keinoja on opittu käyttämään, jotta turvallisuusriskit minimoitaisiin? Lentäminen on kehitetty niin turvalliseksi, että taksimatka kentälle on monin verroin vaarallisempaa kuin itse lentomatka. Miksi lentämisen pelko istuu tästä huolimatta ihmisissä edelleen niin syvässä? Miten lentopelko suhteutuu muihin fobioihin? Asiantuntijoina ovat tutkijatohtori Raine Haikarainen Helsingin yliopiston ETAIROS-hankkeesta, psykologi ja aivotutkija Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Tekniikan avulla voidaan ratkaista ilmastokriisi ja luontokato. Sivupersoonien vieraana oleva Insinööriliiton erityisasiantuntija Miihkali Härkönen muistuttaa, että tekniikan kehitys vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen. Vielä riittää tehtävää, että insinööri olisi lasten unelma-ammatti. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Istuimme alas muusikko, podcastaaja, kirjoittaja ja kulttuuriaktiivi Henry Soinnunmaan kanssa keskustelemaan flow'n ilmentymisestä musiikin eri muodoissa, psykedeeleistä ja flow'sta yleisemmin elämässä. Keskustelun aikana paneudutaan muun muassa Henryn kokemuksiin täyspäiväisen katusoittajan elämästä, asioiden kehkeytymiseen, psykedeeleihin ja muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin sekä flow'n mahdollisiin varjo- ja vaarapuoliin. HUOM!: Jakson alkupuolella esiintyvä rätinä loppuu ensimmäisen tunnin aikana. Pahoittelut tästä teknisestä häiriöstä. Jakson sivut: www.flow-akatemia.fi/podcast/henry-soinnunmaa-muuntuvan-tajunnan-flow Show notes: [03:00] Mitä Henry Soinnunmaa tekee? Miten päätynyt musiikin pariin? [18:00] Tekniikan ja teorian merkityksestä [21:00] Flow musiikissa [39:00] Millaista on flow katusoittamisessa? [43:00] Kehkeytymisestä [51:00] Mitä läsnäolo merkitsee? Miten sitä voi vaalia?[65:00] Mitä psykedeelit ovat ja millaisia tietoisuuden tiloja ne tuottavat? [81:00] Psykedelisten ja flow-tilojen eroista [103:00] Flow elämässä [110:00] Flow ihmissuhteissa [120:00] Flow'n varjopuolista sekä eettiisen ja kriittisen näkökulman tarpeellisuudesta [143:00] Loppuwräpit‍' Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

Kriisin aikana moni yritys leikkaa liiketoiminnan kehittämisestä ja petaa samalla itselleen huonomman tulevaisuuden. On kyse sitten pandemiasta, sen aiheuttamasta talouskriisistä, pankkikriisistä, 90-luvun lamasta… samat liiketoiminnan kehittämisen lainalaisuudet pätevät. Kriisiin olisi hyvä valmistautua virittämällä innovaatio- ja kehittämiskoneisto notkeaksi, mutta monesti kriisi iskee silti päälle yllättäen, kuten nyt. Miten yritys luo nahkaansa uudestaan samalla kun se kohtaa kriisin myrskyn ja joutuu sen silmään? Tekniikan tohtori Pekka Berg on Suomen johtavia liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan asiantuntijoita, Innoman konsulttitoimiston perustajaosakas ja Aalto-yliopiston vieraileva tutkija. Uransa aikana hän on kokenut monet kriisit ja auttanut yrityksiä luovimaan niiden läpi. Siksi hän onkin oiva vieras keskustelemaan Antti Pietilän kanssa kuinka liiketoimintaa kehitetään erityisesti kriisin aikana. Keskustelu alkaa kolmella P:llä (product, processes, people), jotka suomeksi kääntyvät tarjoamaksi, prosesseiksi ja henkilöstöksi. Mutta mitä muuta kehittämiseen tarvitaan? Katso ja kuuntele episodi, niin kuulet millä keinoilla liiketoimintaa kannattaa kehittää kriisissä ja varautua seuraavaa, tai pitkittyvää kriisiä varten. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/liiketoiminnan-kehittaminen-kriisin-aikana-vieraana-pekka-berg-innoman--aalto-yliopisto ----------------------------------------------------------------------------------------------- Pekka Berg Pekka Bergin yhteystiedot löydät: https://www.innoman.fi/palvelut/innovaatiotoiminta/ Innoman Innomanin löydät: https://www.innoman.fi/ Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila ----------------------------------------------------------------------------------------------- Sopisiko tällainen videopodcast teidän markkinointiin? Tsekkaa miten me voimme Loyalisticissa auttaa sisältötuotannossa ja videoissa. https://loyalistic.com/studio/

Luovuus voi äkkiseltään tuntua kaukaiselta käsitteeltä insinöörimaailmassa. Luovuus ei kuitenkaan ole vain taiteellisten ihmisten juttu, vaan käytännössä meistä jokainen voi olla jollain tapaa luova. Luovuutta tarvitaan myös tekniikan aloilla, mutta millä tapaa? Entä mikä saa luovuuden esiin ja miten luovuutta voi harjoitella? Näistä teemoista keskustellaan Luovuuden tuottavuus -podcastissa, jossa vieraina ovat Turun ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusvastaava Tarmo Karhu sekä lehtori Sakari Koivunen. Asiantuntijat: Muotoilun koulutusvastaava Tarmo Karhu sekä kone- ja tuotantotekniikan lehtori Sakari Koivunen, Turun AMK Host: Mari Loikkanen, Turun AMK

Kasper & Mikko - Suomen suosituin podcast

Tekniikan tohtori Johanna Småros teki urahypyn logistiikan tutkijasta yrittäjäksi, ja hänen perustamansa ohjelmistotalo Relex on kasvanut globaaliksi menestystarinaksi. Vuoden bisnesnaiseksikin valittu Johanna paljastaa meille tässä jaksossa, että kaikki on kuitenkin ollut kiinni vain sattumasta, eikä hänellä ole ikinä ollut urasuunnitelmaa. Johanna myös kertoo, mikä meidän kysymyksistä on hänen mielestään täysin kohtuuton. Voitko arvata, mikä se on?

Saako yksityistä metsätaloutta ohjailla ilmastoperusteilla? Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu. Morsiamenryöstö - koulun kirjaprojekti. Jussi Lähde. Poliitikon nuoruuden rikokset - muistaa vai unohtaa? Oikeusfilosofi Paul Tiensuu, entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen ja eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Kolumni Ina Mikkola. Rakastan veroja – maksan mielelläni oman osuuteni toisten sosiaalietuuksista ja yritystuista. Tor-verkon rikolliset markkinat. Tekniikan tohtoriksi väittelevä vanhempi ohjelmistokehittäjä Juha Nurmi. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Jukka Vanninen ja Kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Geologian projekti-insinööri: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2019/03/toissa-suomessa-geologian-projekti.html Ympäristötekniikan insinööri: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2019/03/toissa-suomessa-kehitystekniikan.html

Three in five older Australians, see themselves as being more tech-savvy than the past. However, with endless devices and applications within the touch of a few buttons, what are the essential skills one should learn to imbed modern technology into our everyday reality? - Nykyiseen arkeen sisältyy lukemattomia teknillisiä laitteita joiden käyttö vaatii opettelemista; mitkä uudet taidot ovat arvokkaimpia seniorin kannalta katsottuna?

Homo religiosuksen toinen jakso esittelee teknologiaa toisaalta magian ja uskonnon tehtävien jatkajana, toisaalta uutena uskonnollisten toiveiden ja pelkojen kohteena. Kun ihminen ja kone kohtaavat, kumpi tekee kummasta jumalan - vai tekeekö kumpikaan? Vieraana uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala Helsingin yliopistosta. Homo Religiosus on radio-ohjelma, jossa tarkastellaan suomalaiselle yleisölle tuttuja arjen ilmiöitä uskonnontutkimuksen näkökulmista. Yllättävän monesta asiasta löytyy uskonnoista tuttuja piirteitä. Luvassa on puhetta niin elokuvista, musiikista, talouselämästä kuin tietokoneistakin. Toimittajana on teologian opiskelija Olavi Seppänen.

Tekniikan puolella algoritmit kertovat tietokoneelle mitä halutaan saavuttaa. Algoritmit ovat usein monihaaraisia, joissa edetään tietyn logiikan mukaisesti.

Tekniikan puolella algoritmit kertovat tietokoneelle mitä halutaan saavuttaa. Algoritmit ovat usein monihaaraisia, joissa edetään tietyn logiikan mukaisesti.

Tekniikan tohtori Tuomo Suntola palkittiin juuri miljoonan euron Millenium-teknologiapalkinnolla. Palkinto myönnettiin ald-teknologiasta joka mahdollistaa pienet, tehokkaat ja halvat muistit sekä prosessorit. Suntola on myös useiden vuosikymmenten ajan kehitellyt omaa maailmanselitysmalliaan. Dynaamisen universumin teoria haastaa mm. yleisen suhteellisuusteorian. Minkälaisesta tieteenfilosofisesta ajattelusta Suntola ponnistaa ja miten tieteellinen toisinajattelu on otettu kosmologien piirissä vastaan? Mistä dynaamisen universumin mallissa on kyse? Juuso Pekkinen haastattelee Tuomo Suntolaa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Tekniikan nopea kehitys ja tekoäly muokkaavat vauhdilla työmarkkinoita. Tytöt uhkaavat kuitenkin syrjäytyä monista ammateista, sillä maailmanlaajuisesti tytöt ovat paljon poikia vähemmän kiinnostuneita esimerkiksi ohjelmoinnista. Mitä sukupuolten välinen digikuilu näkyy jo nyt esimerkiksi kännykkäsovelluksissa ja mitä tyttöjen vähäinen tekniikkakiinnostus merkitsee tulevaisuuden kannalta? Ohjelmassa tavataan mm. koodausta opiskelevia naisia Keniassa. Ohjelman juontaa Sari Taussi. Kuva: Liselott Lindström

Teknologia poistaa hajuja. Erilaiset teknologiat ja teolliset prosessit ulottuvat kaikkialle arkeen. Elämään liittyvät hajut on saatu poistettua. Toisaalta haju viestii, että laitteessa on jotain vialla. Mikä on huipputeknologian haju? Kuinka äänimaailma muuttuu teknologian kehittymisen myötä? Minkälainen on nykypäivän tehtaan pilli, joka kutsuu työhön? Entä miltä teknologia näyttää? Aisteista ja teknolgiasta kertoo tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Lisäksi kurkistus Tekniikan museon uuteen näyttelyyn, jossa teknologiaa lähestytään aistien välityksellä. Emeritus professori Veijo Kauppinen valottaa puolestaan konepajateollisuuden vaiheita. Alasta esimerkkinä helsinkiläinen Hellmanin konepaja, joka täyttää yhdessä Suomen kanssa sata vuotta. Mukana perheyrityksestä isä ja tytär Pauli ja Anne Nurminen.

104 vuotta sitten 10.4.1912 Titanic lähti neitsytmatkalleen. 15.4.1912 se upposi törmättyään ajelehtivaan jäävuoreen, joka viimeisimpien tietojen mukaan oli ollut alkujaan todella suuri ja siitä syystä ajelehtinut yllättävän etelään sulamatta kokonaan. Titanicin katastrofi on kuin täydellinen kertomus. Siihen tiivistyy pyrkimys virheettömyyteen ja usko tekniikan kaikkivoipaisuuteen, jotka kuitenkin joutuvat nöyrtymään mahtavien luonnonvoimien edessä. Matkustajien ja miehistön kohtalosta nousee esiin yhtäältä epätoivoiset taistelut elämästä sekä ihmeelliset pelastumiset ja toisaalta kohtalokkaat laiminlyönnit. Tarina kertoo rakastavaisista, jotka matkasivat Titanicilla ja vaikka naiset olisivat päässeet pelastusveneisin, he eivät suostuneet irrottamaan otettaan rakastaan vaan totesivat, ”aloitimme matkan yhdessä ja yhdessä sen myös päätämme.” Kohteliaisuus koitui puolestaan brittien kohtaloksi, arvioi australialainen David A. Savage. Hänen mukaansa britit jonottivat kiltisti pelastusveneisiin, kun yhdysvaltalaiset rynnivät jonon ohi. Savagen mukaan yhdysvaltalaiset selviytyivät hengissä 8,5 prosenttia todennäköisemmin kuin muunmaalaiset, kun taas jonottavien brittien mahdollisuus selviytyä oli 7 prosenttia muita huonompi. Joidenkin historioitsijoiden mukaan Titanicin kohtalo opetti ihmisille, ettei pidä koskaan uskoa sokeasti teknologian erehtymättömyyteen. Toisten mukaan emme ole edelleenkään oppineet sitä. Miten mahtaa olla? Oliko sokea usko teknologian kaikkivoipaisuuteen syynä italialaisen loistoristeilijä Costa Concordian onnettomuuteen? Entä miten turvallisuus on hoidettu maailman suurimmalla risteilyalus Harmony of the Seas:lla, joka lähtee neitsytmatkalleen nyt toukokuussa 2016? Entä luoteisväylä, jossa matkailu lisääntyy jäävahvistamattomilla laivoilla? Mm. näitä asioita ja Titanicin kohtalon syitä selvittää Aalto-yliopiston meritekniikan professorin Pentti Kujala, hänet tapasi erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto. Titanicin uppoamisen vuosipäivää vietetään aina 15. huhtikuuta.

Aamun vieras Petri Oinonen on kehittänyt Ecohelix-tekniikan tuottamaan hemiselluloosasta suojakalvoja esimerkiksi maitopurkkeihin. Marja Siekkinen haastattelee. Maanantaiaamussa: - Tällä viikolla Sisuradiossa käydään keskustelua kielen vaikutuksesta lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen - Allsvenskanin voittaja Malmö FF:n kausi ei lopu vielä - Suomenkielisten kunnanvaltuutettujen määrä pysyi ennallaan Boråsissa - Vierailemme suomen kielen kielikurssilla Göteborgissa - Haaparantalainen jalkapallolupaus Felix Gustafsson pelaa Kemissä ja opettelee samalla suomea - Uddevallan golfkentällä satsataan esteettömyyteen. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se