Podcasts about nykyp

Vilma ja reisuväsky lentävä Tornionlaakshoon. Sielä het kohtaava villin ja nälkhäisen vesikäärmheen. Vilma och resväskan flyger till Tornedalen. Där träffar de på en vild och hungrig vattenorm. Del 3 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ord till avsnittet:Skotta snö – Lua luntaHemlis, hemlighet – SalhaisuusSjö – JärviKallt – KylmäVattenorm – VesikäärmeHungrig – NälässäOm vattenormen – Tietoa vesikäärmheestäI det här avsnittet träffar Vilma på Mona och Rune som pimplar röding i Tornedalen. Där möter de en vattenorm, ett mytologiskt väsen, under isen. Vattenormen kallas vesikäärme på meänkieli. Meänkieli talas av minoriteten tornedalingar, kväner och lantalaiset, och fisket är viktig del av minoritetens kultur och historia. Idag är det även vanligt med pimpeltävlingar runt om i Tornedalen och Malmfälten på vårvintern, där det gäller att få så mycket fisk som möjligt genom ett hål i isen.Vilma kohtaa Monaa ja Runeä jokka pimplaava rautua Tornionlaaksossa. Sielä het kohtaava vesikäärmheen, mytolookinen olento, jään alla. Meänkielinen sana vesikäärme oon ruottiksi vattenorm. Meänkieltä puhuva tornionlaaksolaiset, kväänit ja lantalaiset, ja kalastus oon tärkeä osa minuriteetin kulttuurista ja histuuriasta. Nykypäivänä pimplauskilpailut oon kans tavalisia Tornionlaaksossa ja Malmikentilä kevättalvela, ja silloon pittää reijän läpi jäästä saa niin paljon kallaa ko maholista. Om Serien - SarjastaLentävä reisuväsky oon kaksikielinen sarja Vilmasta, 8-vuotias tyär joka lähtee jännile seikkailuile auttamhaan niin ihmisiä ko myyttisiä olentoja.Den flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på meänkieli, finska, jiddisch, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Randiga sagor på meänkieli för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Myötä / Medverkande:Manus: Kristina PérezMeänkieliöversättning: Elina Isaksson KruukkaBerättare: Mervi JaakoMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent på Meänraatio: Elina Isaksson KruukkaTeknik och slutmix: Elina Isaksson KruukkaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Lastenkirjailija Reetta Niemelä on kirjoittanut pienille lapsille kirjoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Lähes kaikissa niissä luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Miten hän itse kiinnostui luonnosta, ja ovatko lapset hänen mielestään edelleen kiinnostuneita eläimistä. Minna Pyykkö tapasi raisiolaisen lastenkirjailijan Helsingissä Lauttasaaren kirjastossa.

Mistä muodostuu hyvä romanttinen suhde? Entä mitä tekee parisuhdeterapeutti?Jaksossa puhumme rakkaudesta, ihmissuhteista, kiintymyssuhdetyyleistä ja siitä, miten suhteen ulkopuolinen terapeutti voi auttaa kumppaneita heidän romanssinsa kanssa. Parisuhdeterapiasessio on mielenkiintoinen tilanne, koska osallistujien lisäksi vastaanotolla on läsnä myös "kolmas tekijä": yksilöiden välinen suhde, joka elää tilanteessa omana olentonaan terapian osallistujien kesken. Tämä suhde on hoidon kohteena yksilöiden ongelmien ja voimavarojen lisäksi. Miten suhdetta vahvistetaan ja kehitetään? Miten sitä analysoidaan? Aiheet ovat kriittisiä, ja tärkeää on myös se, miten lapsuuden ajan kiintymyssuhdetyyli ja suhde vanhempiin näkyy ihmisen suhteissa myöhemmin.Nykypäivänä parisuhdeterapiaan ei hakeuduta pelkästään kriisin alla, vaan myös vuosipäivälahjana, muuten vain tai jopa suhteen alkupuolella! Aiheet ovat siis nousussa, ja toivottavasti ihmiset aktivoituvat jatkossakin hakemaan apua ihmissuhteisiinsa, kuten he hakevat sitä muihinkin elämänalueisiinsa.Aino Pekkarinen on parisuhdeteemoihin erikoistunut psykologi. Hän tarjoaa LAV-Coaching firman kautta ennaltaehkäisevää tukea ja työkaluja parisuhteen vahvistamiseksi.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Etelä-Afrikka on ristiriitojen maa. Sen luonnonvarat ovat valtavat, mutta alueen omistus ja valta ovat olleet pitkälti harvojen käsissä. Valt. tri Raakel Inkeri on tutkinut maata ja sen historiaa. Hän antaa laajan kuvan väestöerojen välisistä suhteista, onnistuneista ja epäonnistuneista yhteiskunnallisista projekteista sekä Etelä-Afrikasta mahdollisena globaalin etelän menestyjänä maailmanpolitiikassa.

Kaupallinen yhteistyö: Elisa.Työ ja työnteko on muuttanut luonnettaan. Työ on yhä enemmän ja useammalle näkymätöntä tietotyötä. Työtä tehdään monessa paikkaa, yhdessä ja erillään, digitaalisesti ja läsnä. Automatisointi ja tekoälyn kehitys kiihtyvät. Nykypäivän työntekijä odottaa ja usein jopa vaatii, että työpaikka mukautuu sen mukaan, minne työ tai elämä vie.Työn sekä työn tekemisen paikan ja tapojen muutoksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho. Hän on viime vuosina kääntänyt työpaikkaan liittyviä keskusteluita siihen suuntaan, miten ja millä välineillä työtä tehdään hyvin. Kun työ mietitään ihminen eikä paikka edellä, paranee niin työtyytyväisyys kuin työn tuottavuus.Nina ja Merja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:- Miten työn tekeminen ja sen paikka ovat muuttuneet?- Miten nämä vaikuttavat siihen, miten teemme työmme hyvin?- Millaisia riskejä muutoksiin liittyy?- Mitä työssä onnistuminen vaatii sekä työntekijöiltä että johdolta?Lisätietoja:Merja Ranta-aho LinkedIn:ssa.Merja Ranta-aho X / Twitterissa.Lue lisää Merjan ajatuksista digitaalisesta työpaikasta: - Helsingin Sanomat (€): Suuryrityksen hr-johtaja: ”Aikuisten kanssa ei pitäisi joutua keskusteluun, onko pakko tulla toimistolle vai ei”- Elisa.fi: Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa.- Elisa.fi: Hybridityön johtaminen - parhaat toimintatavat.Jos työtyytyväisyys ja työn tuottavuus on sinulle ajankohtainen aihe, voit lukea lisää digitaalisen työpaikan kokonaisuudesta Elisan sivuilta: Elisa.fi/digityo.Elisa.fi: Näin digitaalinen työpaikka toimii Elisalla. Digitaalisen työpaikan tarkistuslista: Lataa opas!Tutustu digitaaliseen työpaikkaan: Elisa ShowroomElisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Menestymisemme nyt ja tulevaisuudessa perustuu jatkuvaan oppimiseen ja osaavaan sekä muutoskykyiseen henkilöstöömme. Olemme jo vuosia edistäneet toimitilojamme, työskentelykulttuuria ja -välineitämme tukemaan turvallista ja yhdenvertaista työhyvinvointia niin fyysisissä kuin virtuaalisessa työskentelyssä. Syrjimättömyys, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Keskeisiä teemoja meille ovat myös monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat meille keskeisiä teemoja ja teemme pitkäjänteistä työtä tasa-arvon edistämiseksi. Elisalla olemme sitoutuneita työyhteisöön, joka rohkaisee kaikkia oppimaan, jakamaan näkökulmiaan ja kehittämään työtään. Meille on tärkeää, että jokainen voi olla aito oma itsensä ja tuntea, että hän on tervetullut Elisalle juuri sellaisena kuin on.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vieraana koko jääkiekkokansan tietämä ja rakastama Ilveksen huoltaja legenda Lasse Laukkanen. Jaksossa käydään läpi huoltajan työn ja itse pelin kehitystä läpi vuosikymmenien. Hyvää isänpäivää! 00:56 Osa-aika eläke 01:52 Huoltaja uran alku 09:03 1972 mestaruus 10:49 Vuonna 85 13:43 Raha muuttaa kiekkoa 15:57 Nuoret kaukalossa 18:07 Päätoimiseksi huoltajaksi 23.10 Nykypäivän Ilves 24:47 Ihmisten ympäröimä Laukkanen Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmiset kuka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com

Tarina-ominaisuus löytyy jo lähes jokaisesta somesta ja pikaviestimestä. Tämä oli alkujaan vain Snapchatissa ollut erikoisuus ja pikkuhiljaa kaikki sen ottivat käyttöönsä. Nyt myös perinteisemmät pikaviestimet alkavat saamaan irkin ja Discordin omaisia piirteitä erilaisilla kanava-jaotteluilla. Onko kohta enää mitään uniikkia ominaisuutta sovelluksissa? (00:00) Jakso alkaa (00:11) Esittelyt (00:40) Aiheen pohjustus (01:14) Oonan mietteet aiheesta (02:45) Kanava-ominaisuus eri someissa (06:11) Tarinat joka somessa (08:08) Puhelimien erilaisuus (11:13) Millaisia yleisimmät sovellukset olivat ennen wanhaan (15:42) Viestintäsovellukset (16:48) Onko sovellusten samankaltaisuus hyvä tai huono asia (17:51) Nykypäivän lyhytvideot (19:22) Anna kunnia oikealle taholle (21:27) Mitä Apple edellä, sitä muut perässä (28:18) Positiiviset puolet sovellusten samankaltaisuudesta (32:40) Loppusanat

Olemme viime vuosina, etenkin viime vuotena, keskittyneet paljon historiaan, politiikkaan ja sotaan. Vaikuttaa siltä, että pidätte siitä. Siksi päätin tehdä jakson, yhdessä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa, Israelin-Palestiinan konfliktista. Aihe on iso, vaikea ja monimutkainen, mutta Hannun vastauksien avulla tästä jaksosta saa paljon irti. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kolmenkympin kriisi, neljänkympin kriisi, ja lopulta – KÄÄKS! – 65-vuotiaana vanhuus! Siihen loppui aktiivinen, tuottoisa kansalaisuus, kun elellään jo ”toinen jalka haudassa”. Enää ei vanha koira opi uusia temppuja, mutta ilmeisesti ainakin viisaus pääsee vanhalla iällä tiivistymään, eikö vain? Nyt vain kirja ja viltti kiikkustuoliin ja odottelemaan terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkenemistä. Tosiasiassa vanhuus ei enää ole entisensä. Aiemminkaan 65-vuotias ei maagisesti muuttunut “vanhukseksi”, mutta erityisen totta tämä on nyt, kun kasvava pitkäikäisyys ja vanhempien ihmisten selvästi kohonnut hyvinvointi haastavat käsityksiä keski-ikää seuraavasta ajanjaksosta. Nykypäivän “vanhus” on keskimäärin noin 10 vuotta nuorempi sekä fyysisesti, emotionaalisesti ja psyykkisesti merkittävästi paremmassa kunnossa kuin 1990-luvulla. Väestönmuutoksessa on käsillä vähintään ilmastonmuutokseen vertautuvia, lopullisesti elämää mullistavia kehityskulkuja, jotka samalla haastavat vallitsevia käsityksiä ja ennakkoluuloja vanhasta iästä. Mutta laahaako yhteiskunnallinen keskustelu kehityksen perässä? Vieraina ovat gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta ja globaalin ikääntymisen kysymyksiin erikoistunut kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen Fingosta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Miksi Keskustan kannatus on romahtanut? Miten Keskustan talouspolitiikka on kehittynyt Esko Ahon hallituksesta nykypäivään? Mikä on Keskustan rooli suomalaisessa politiikassa suhteessa muihin suuriin puolueisiin ja oliko Keskustalta virhe jättäytyä oppositioon 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Studiossa valtiopäiväneuvos ja pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Jakso on kuvattu 14.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Keskustalaisuus (4:57) Esko Ahon talouspolitiikka (9:57) Keskustan rooli (12:02) EU ja euro (21:09) Keskusta ja populismi (24:10) Keskustan ydin (30:02) Hallitukseen meno (33:04) Keskustan kannatus (39:21) Ilmastopolitiikka (46:22) Maahanmuutto (48:27) Sipilän hallitus (53:23) Viestintä (55:18) Jakolinjat puolueissa

Nykypäivänä työpaikkaa vaihdetaan pääsääntöisesti useamman kerran uran aikana. Monipuolinen ura on kuitenkin mahdollista rakentaa myös yhdellä työnantajalla. Castrén & Snellmanin Pauliina Tenhunen (Partner, Head of Corporate Governance and Restructuring & Insolvency) vieraili Juristipodissa kertomassa kokemuksiaan 30-vuotisen työuran varrelta.

Nykypäivänä tekoäly on isossa roolissa sovelluksien kehittämisessä. Uusimpina esimerkkeinä automaattiset menetelmät lääkemolekyylien, kuvien, ohjelmakoodin tai tekstin luomiseksi. Tekoälyjen suorituskykyä opetetaan paremmaksi niiden toimivuudesta saadun palautteen perusteella. Palautteen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalainen, jos emme pysty luotettavasti arvioimaan kuinka hyvin ne suorittavat niille annetut tehtävät tai toimivatko ne ylipäätään lainkaan. Suorituskyvyn arviointi onkin keskeisessä asemassa tekoälymenetelmien tutkimuksessa ja kehityksessä. Luotettava arviointi avaa tietä myös suuremman riskin sovelluksille, kuten itseajaville autoille. Professoriluennon tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/tapio_pahikkala

- Kummalla kannattaa ajaa kännissä - hevosella vai autolla? - Minne kannattaa muuttaa jos haluaa saada pesää? - Minkä viheliäisen verenimijän takia kannattaa ottaa rokote? - Nykypäivänä et voi tunnistaa varasta ulkokuoren perusteella, mutta mitä Samuel on varastanut? - Mikä uusi urheilulaji on noussut yllättävään suosioon?

Mitä luvassa hallituksen muodostuksessa tällä viikolla? Vuoden ajat vaihtuvat ja rintamalla ei mitään uutta? Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa Venäjän hyökkäyssodan tilannetta analysoi vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Aleksanteri-instituutista. Olkiluoto 3 -ydinvoimala aloittaa kaupallisen sähkötuotannon. Olkiluoto3:n käynnistymistä on odotettu jo 14 vuoden ajan, ja tuona aikana näkemykset ydinvoimastakin ovat ehtineet muuttua. Ydinenergia merkityksestä nykypäivänä keskustelemassa ovat professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta sekä professori Peter Lund Aalto-yliopistosta. Kuulemme myös raportin Olkiluodosta, siellä paikalla on toimittaja Jari Pelkonen. Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimijttajina Elina Sonkajärvi, Anna Nevalainen ja Marija Skara. Tuottajana on Jaakko Parkkinen.

Lammaspaimen vie lampaansa vihreille niityille. Nykypäivän ihmiselle lepopaikka voi löytyä vähän urbaanimmasta ympäristöstä. Psalmi 23:1-2. Seurassasi Asta Vuorinen.

Nykypäivän kamerat ovat niin hyviä, että peruspotretin ottaminen linnuista on melko helppoa. Lentokuvat, varsinkin pikkulinnuista, ovat huomattavasti hankalampia ottaa. Pitää olla ahkera, nopeutta riittävästi ja muistaa kuvata kerralla paljon. Onneakin on syytä olla ainakin hieman mukana. Luontoretkellä Markus Varesvuo ja Juha Laaksonen yrittävät napata tarkkoja ruutuja kevätmuutolla olevista rastaista ja haukoista Utössä Enskärin kalliolla.

Saulin vieraana podissa puhumassa Sammosta OP:n pääanalyytikko Antti Saari. Yli vuosikymmenen Sampoa seuranneet analyytikot keskustelevat yhtiön historiasta, nykypäivästä, arvostuksesta sekä vastailevat yleisökysymyksiin. Aiheet: 00:00 Aloitus 00:14 Antti Saari 02:07 Historia 20:08 Nykypäivä 01:09:53 Arvostus

Millaisia ovat kirjapuheen äänenpainot alkuvuodesta 2023? Vieraana podcastaaja, kirja-aktivisti Marko Suomi.

Melkein päivälleen kaksi vuotta Yhdysvaltain kongressin loppiaisena 2021 tapahtuneen valtauksen jälkeen, Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa nähtiin kuin toisinto Washingtonin Capitolin tapahtumista. Vaalit hävinneen Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat sunnuntaina 8. tammikuuta kongressin, presidentin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin pääkaupungissa Brasíliassa aiheuttaen mittavaa tuhoa niin rakennuksille kuin niiden historiallisille taide-esineillekin. Nykypäivän lisäksi myös Brasilian historia on levoton, ja sitä ovat olleet aikanaan todistamassa myös suomalaisten utopiayhdyskuntien perustajat ja asukkaat. Yksi näistä suomalaissiirtokunnista syntyi, kun Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat brasilialaisen kahvitilan vuonna 1929 ja perustivat sinne oman yhteisönsä, jossa muun muassa kahvinjuonti ja lihansyönti oli kielletty ja jossa tavoiteltiin parempaa elämää kaukana kylmästä ja köyhästä Pohjolasta. Suomalaisille selvisi kuitenkin pian, että Brasiliassakin oli omat ongelmansa. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toisen maailmansodan kynnykselle sijoittuvan, suomalaisen siirtolaisen elämästä Brasiliassa kertovan Nukkuvan jättiläisen laakso -romaanin kirjoittaja Sari Aro. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Nykypäivänä internet tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia sen oikean koiran etsimiseen, mutta samalla kääntöpuolena on myyjien villi länsi, jossa navigoidessa koiran hankkija voi helposti tulla tukeneeksi jopa rikollista toimintaa. Podin kolmastoista jakso on yleiskatsaus eettisen koiran hankinnan kulmakiviin; kasvattajan vastuuseen, pentutehtailun vaaroihin ja vastuulliseen rescuekoiratoimintaan. Jakson vieraina kuullaan Eläinopisto Faunan Nina Ehrström ja Sanja Martikainen, ja yhdessä pohdimme myös sitä milloin siihen omaan elämäntilanteeseen yksinkertaisesti ei ole vastuullista hankkia koiraa. Lähteet: SEY Halpakoira.fi Yle 16.10.2019 Osassa lyhytkuonoisia rotuja ei ole enää yhtään perimältään tervettä koiraa – professori: "Roturisteytykset ainoa keino, jalostus ei enää auta" Yle 8.9.2020 Lennu-koira katosi julkisuudesta – Presidentti Sauli Niinistön mukaan syynä on koiranjalostuksen nurja puoli Jenna Lehtonen 28.11.2022 Mitä vastuullinen koiran hankinta tarkoittaa 2020-luvulla? Instagram: @riivatturakki Tiktok: @riivatturakki Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta! Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Jokimaa Podcastissa viikon vieraana pitkän uran raviurheilun parissa tehnyt Leo Mönttinen. Mitä Mönttiselle ja hänen hevosilleen kuuluu? Miten hevoskaupan teko on muuttunut vuosikymmenten kuluessa?Lopussa Jere Törmäsen Toto5-vihjeet Jokimaan raveihin 1.12.2022. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pastorin uniapnea johdattaa setäherrat keskustelemaan laajemminkin aikuisen miehen terveydellisestä huolenpidosta. Myös alati muuttuva suomenkieli pohdituttaa ja vanhakantaisille parittelusanamuodoille haetaan etymologisia selityksiä. Iron Maidenin kultakurkku Bruce Dickinson alkaa olla jopa OY-standardeilla käki. Ja mainitsiko joku uhri-identiteetin? Juomatarjoilusta vastaa 8 Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet irtoaa 10% alennusta osoitteessa www.8bitbrewing.fi OY-operaatioiden tukikohtana toimii Groovetown Jack Helsingin Isoroba nelosessa. Niin lihallista kuin henkistäkin iloa ja hyvinvointia yhteisiin ja yksityisiin hetkiin tarjoaa sexshop.fi. Koodilla otetaanyhdet napsahtaa -10% alennusta kaikista normaalihintaisista aikuisten nautintovälineistä. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -5% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Nykypäivänä kovassa nosteessa oleva oikeusmuotoilu eli legal design on käsitteenä monelle vielä melko vieras. Oikeusmuotoilusta on useita eri määritelmiä - tiivistettynä kyse on ihmiskeskeisen muotoilun soveltamista juridiikkaan. Oikeusmuotoilun yleistyminen vaikuttaa väistämättä myös juristin rooliin työelämässä, mutta millaisia muutoksia on tällä saralla odotettavissa? Legal designin maailmaan perehdytään yhdessä oikeusmuotoilun asiantuntijan sekä Juristin muotoilukoulun perustajan Hannele Korhosen kanssa.

Entisaikojen arkeologi päätteli hautalöydön esineiden ja luiden perusteella, oliko vainaja mies vai nainen. Nykypäivän arkeologilla on käytössä lukuisia tarkkoja menetelmiä, kuten rikostutkimuksesta tuttu DNA-analyysi. Mieheksi luultu vainaja voikin tämän myötä osoittautua naiseksi tai peräti muunsukupuoliseksi henkilöksi. Muinaisuuden tutkimuksessa on apuna nykyään myös esim. tietokonetomografia, laserkeilaus sekä lipiditutkimus, jonka avulla kivikautisista astioista on löydetty esim. kalaa ja maitoa. Miten käsityksemme menneisyydestä mahdollisesti muuttuu uusien menetelmien myötä? Entä millaisia metodeja arkeologeilla saattaa olla käytössään tulevaisuudessa? Haastateltavina Turun yliopiston arkeologit Ulla Moilanen ja Ilari Aalto. Toimittajana Riikka Suikkari.

Miten olla hyvä vanhempi? Mistä saa tukea vanhemmuuteen ja miten välttää liialliset odotukset? Nykypäivän vanhemmuudesta Tiedelinjalla keskustelevat tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sekä viime vuonna aihepiirin tiimoilta tohtoreiksi väitelleet asiantuntijamme, opettajankoulutuslaitoksen projektitutkija Marko Lähteenmäki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön projektitutkijana juuri aloittanut Suvi-Sadetta Kaarakainen. www.utu.fi/tiedelinja

Jaksossa pohditaan arkistojen merkitystä kulttuuriperinnön ja tulevan historiantutkimuksen kannalta. Miten nykypäivän digikulttuuria ja järkyttävän suurta tietomäärää on mitenkään mahdollista tallettaa tulevaisuutta ajatellen? Mitä siis nykypäivästä jää jäljelle? Puhumme konkreettisesti arkistojen tärkeästä toiminnasta ja siitä, mitä eri tarkoituksia arkistolaitokset palvelevat. Ovatko arkistot täynnä kuivia ja tylsiä asiakirjoja vai löytyykö päällepäin harmaan byrokraattisesta materiaalista kiehtovia tarinoita ja pilkahduksia entisajan elämästä? Keskustelemme myös vanhojen aineistojen digitoinnista sekä siitä, millä tavoin kuka tahansa voi halutessaan arkistoja hyödyntää menneisyyteen tutustuessa.Jakson vieraaksi sain Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Maria Kallion, joka on ehdoton asiantuntija vastaamaan kysymyksiin arkistoista sekä tulevaisuuden tiedon tallentamisen prosesseista. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #50 Mitä nykypäivästä jää jäljelle? →

Saana Rossin vauhdittamana syvennytään psykologi Marjo Pennosen voimaannuttavaan teokseen: Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Napakan puolen tunnin jakson aikana havainnollistamme omien arvojen vaikutusta valintoihimme. Perehdymme erilaisiin personallisuuksiin, jotka ovat vahvasti yhteydessä työkäyttäytymiseen, menestykseen tai uuvuttavaan stressiin.     "Nykypäivän työelämä on haastavaa, ja monilla työhyvinvointi voi olla uhattuna. Vaikka itsestä huolehtimisesta puhutaan paljon, moni pyrkii silti vastaamaan työelämän haasteisiin olemalla entistä tehokkaampi. Valitettavan usein se tapahtuu muun hyvinvoinnin kustannuksella. Työssä suoritetaan ja yritetään jaksaa kuuntelematta omaa kehoa, arvoja tai tunteita."  Jakson kirja pääse ostamaan:  Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin   Marjo Pennosen uutuuskirja Parempaa saatte hakea on hykerryttävä sukellus vauhdikkaan, ylianalysoivan ja ylemmyydentuntoisen citysinkun elämään.      Minä olen kuin sinä Kirjassa Pennonen haluaa tuoda näkyväksi sitä puolta ihmisten ajatus- ja kokemusmaailmasta, jota harvoin jaetaan toisille. Pennonen haluaa muistuttaa siitä, että kaikki kohtaavat elämässään haasteita ja kipeitäkin vastoinkäymisiä, vaikkei se aina ihmisistä päällepäin näkyisikään.

Etätyösuositus on päättymässä ja yrityksissä suunnitellaan toimistoihin paluuta. Asiantuntija Suvi Lahti-Leeve, EK ja tutkimusprofessori Annina Ropponen, Työterveyslaitos. Hyvin sanottu - keskustelukulttuurin kohentamishanke. Hankkeen vetäjä Markus Liimatainen, YLE.  Politiikka-raati. Vihreät valitsevan ministerin sijaisen, Elokapinan mielenosoitus ja muut ajankohtaiset aiheet toimittajaraadin puitavana. Mukana Toivo Haimi, Kansan Uutiset, Suvi Hautanen,  Nykypäivä ja Santeri Lampi, Suomenmaa. Laivaliikenteen päästöt ja niiden vähentäminen. Tuotantotalouden laboratorion tutkimusjohtaja Magnus Gustafsson Åbo Akademista. Kolumni. Emmi Nuorgam: Somevanhemmat ovat mestareita lapsensa seksualisoinnissa ja kaverisuhteiden romantisoinnissa. Uusinta. Paluu toimistoihin. Asiantuntija Suvi Lahti-Leeve, EK ja tutkimusprofessori Annina Ropponen, Työterveyslaitos. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marija Skara ja Hanna Juuti. Tuottaja Tarja Oinonen.

Mikä on kansalaisten ja nuorten ilmastoliikkeen rooli ja merkitys ilmastopolitiikan edistämisessä? Jouni Kerosen sanoin: ”Tiedemiehet toivat ilmastonmuutostietoisuuden meidän järkiperäiseen ajatteluumme ja nuoret toivat sen meidän sydämeemme.” Kuinka suuresti nykyinen ilmastoliike eroaa aiemmasta ilmastoliikehdinnästä? Mitkä ovat nykypäivän kansalaisvaikuttamisen toimintakeinot? Ilmastovaroitus-jaksossa ovat keskustelemassa Third Rock Finlandin toimitusjohtaja, ilmastoaktivisti Leo Stranius, CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Rooleista. Työelämästä -podcastin neljännen jaksosarjan viimeisessä jaksossa pyöritään roolien maailmassa. Keskustelu alkaa työroolin olemassaolosta ja sen tarpeellisuudesta. Todennäköisesti historiallisesti ero työ- ja vapaa-ajan roolin välillä on ollut isompi. Nykypäivän moderneissa työympäristöissä jyrkkä ero, ainakaan tarkoituksellisesti, ei liene niin tarpeen. Oman persoonan näkyminen ja esimerkiksi tunteiden näyttäminen on sallittua, enemmänkin toivottavaa. Mutta onko olemassa tilanteita ja esimerkiksi positioita, missä erillinen rooli on kuitenkin hyväksi? Onko rooli joissain tilanteissa myös esimerkiksi puolustus- tai suojautumiskeino? Mitenkäs ystävystyminen esihenkilön kanssa? Jos ajatellaan tätä arvostuksen ja kunnioituksen kautta, niin se on sinällään merkityksetön aspekti. Arvostus ja kunnioitus kun ei oikeasti katso mitään hierarkiaa, vaan ne ansaitaan käytöksellä ja konkreettisilla teoilla. Kuitenkin tässäkin tilanteessa roolien ja positioiden merkitys pitää tiedostaa, samoin kuin niiden mahdolliset vaikutukset niin keskinäiseen suhteeseen kuin koko organisaatioon. Mikäli nämä herättävät ajatuksia niin ota uusin jakso katseluun/kuunteluun ja/tai kommentoi.

Esko Aho oli Suomen pääministerinä yhtenä maamme kriittisimpinä aikoina. Jälkikäteen voidaan varmaan todeta, että pahimmalta katastrofilta selvittiin. Mitä silloin kävi? Ja mitkä olivat Esko Ahon tiimin ratkaisun avaimet? Niistä ammensimme näkemyksiä nykypäivään, jona Suomi on koko maailman tavoin tuntemattomilla vesillä, jossa tuntemattomiin talouden käänteisiin kehitetään monin tavoin ennenkuulumattomia ratkaisuja. Mikä on Esko Ahon näkemys tähän nykypäivään? Mitä on konseptuaalinen johtaminen, ja tarvitaanko sitä enemmän kuin koskaan? ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Itsensä johtaminen. Otsikkoaiheesta puhutaan eri asiayhteyksissä oikeastaan suhteellisen paljon. Nykypäivän kiireisessä ja heräterikkaassa maailmassa itsensä johtamisen tärkeys korostuu Ja entisestään se korostuu kun ajatellaan niiden mahdollisuuksien ja valintojen määrää, joita jokainen pääsee tai joutuu tekemään. Välillä kuitenkin tuntuu, että tuo sanapari / termi assosioidaan johonkin tiettyyn muottiin tai monimutkaisemmaksi kuin mitä sen oikeasti tarvitsee olla. Lopulta nimittäin itsensä johtaminen, ja erityisesti sen konkretia, on hyvin yksilöllistä ja sisältää yksinkertaisia asioita. Itsensä johtamisessa on paljon samoja elementtejä kuin johtamisessa yleisesti. Itseasiassa nämä kokonaisuudet ovat suoraan vertailtavissa, esimerkiksi mahdollistamisen, tuen ja ennen kaikkea yksilöllisyyden näkökulmasta. Samat asiat eivät yksinkertaisesti toimi kaikille, vaan parhaimmillaan yksilölliset erot on tunnistettu ja huomioitu. Toisesta näkökulmasta katsoen johtamisessa onnistumisen yksi kulmakivi on varmasti se, että kykenee johtamaan myös itseään. Tästä teemasta lisää tuoreimmassa jaksossa.

Koronapandemia on opettanut meille sen, että ihmissuhteidemme lonkerot ulottuvat kaikkialle maailmaan. Teknologiasta ja globalisaatiosta huolimatta sosiaaliset verkostomme ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia kuin metsästäjä-keräilijöillä, sanoo verkostotutkija Jari Saramäki. Nykypäivän verkostodata on pitkälti isojen yritysten käsissä, mutta miksi 15 vuotta vanha matkapuhelindatakin pitää yhä kutinsa? Entä onko kuplautumista ollut aina? Mitä samaa on simpansseissa, Einsteinin kirjeenvaihdossa ja nykypäivän tsättäilyssä? Jari Saramäki on laskennallisen tieteen professori ja verkostotutkija Aalto-yliopistosta. Hänen tutkimusryhmänsä pääsi ensimmäisenä maailmassa tarkastelemaan koko valtion laajuista matkapuhelindataa.

Moottorikelkka on ollut osa pohjoista elämää 1960-luvulta saakka. Ensimmäisen kelkan toi Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961 – laite oli kanadalaisen Bombardierin valmistama Ski-Doo. Jo seuraavana vuonna kelkkoja otettiin koekäyttöön poronhoidon työvälineinä, ja varsin pian koko elinkeinon työtavat alkoivat muotoutua kelkan käytön ympärille. Samalla vuosikymmenellä alkoi kelkkojen kehittely myös Pohjoismaissa. Ensimmäisenä ehti ruotsalainen Ockelbo, joka perustettiin jo vuonna 1963. Suomessa Velsa Oy:n kehittämä Lynx AS-50 -kelkan prototyyppi valmistui juhannukseksi 1968. Kelkan testiajot ajettiin ajan säästämiseksi heti juhannuksen jälkeen Kurikan Kiimanevalla, ja testiajojen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen alkoi sarjatuotanto. Nykypäivänä uusia kelkkoja myydään Suomessa 4000-5000 kappaletta vuodessa. Euroopassa uusia kelkkoja menee kaupaksi vuositasolla noin 40 000 ja Pohjois-Amerikassa noin 100 000. Luvut ovat esimerkiksi autoihin tai moottoripyöriin verrattuna pieniä tai oikeastaan mitättömiä. Silti moottorikelkalla on merkittävä kulttuurinen rooli siellä missä sitä käytetään. Kelkka on työkalu, hupilaite ja matkailutuote. Kelkka on myös urheiluväline, rassausharrastuksen kohde ja luonnossa liikkujan apuneuvo. Monille kelkka on suorastaan elämäntapa, johon käytetään kaikki liikenevä raha. Peltipailakka-podcastissa tutkitaan kelkan ihmeellisiä kulttuureita ja luodaan katsauksia myös tulevaisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään liikkeelle perusteista. Millainen laite kelkka on ja miksi se on olemassa? Tapio Nykäsen haastateltavina ovat tuotepäällikkö Kari Ylipekkala ja tuotevastaava Joni Launonen BRP:n Rovaniemen tehtaalta.

Naistenpäivä Naistenpäivä, ei mikään turhanaikainen, vaan kaikkivoipainen. Nykypäivän nainen on kaunis, lempeä, suvaitsevainen. Hän osaa kyllä lohduttaa, hän edelleenkin kannustaa. Mutta hän tuntee myös oman arvonsa, tietää omat rajansa. Tuntee oman voimansa. Hän kulkee pystyssä pää, eikä toisten varjoon jää. Hän on tarvittaessa joustava, hän on siis mainio johtaja. Nainen tietää, että hallita voi lempeydellä, ystävyydellä ja hellyydellä. Nainen, uudenlainen, päättäessäsi niin pystyt valtaviin suorituksiin. Hyvää naistenpäivää kaikille voimaantuneille naisille! Ulla-Maija Mantere

Olli Ohtonen tunnetaan paitsi entisenä maajoukkuehiihtäjänä, erityisesti Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana. Tuo yhteistyö on tuottanut suomalaisille urheilun ystäville lukuisia ilonaiheita maailmanmestaruuksista ja olympiavoitoista lähtien. Ohtoselle yhteistyö on tuonut muun muassa valinnan vuoden valmentajaksi Suomessa. - Iivo lähestyi minua keväällä 2013. Esko Paavola oli tehnyt ennen sitä erittäin hyvää työtä Iivon kanssa, niin kuin monen muunkin kanssa. Pääsin tekemään töitä erittäin potentiaalisen urheilijan kanssa, Ohtonen muistelee OlympiaCastin vieraana parin olympiavoiton ja vuosien MM-menestyksen jälkeen. - Valmennussuhteemme on muuttunut paljon tässä matkan varrella. Alkuun se oli sitä, että minä rakentelin ohjelmia, joita Iivo toteutti. Iivokin miettii valmennusta paljon. Nykypäivänä valmennuksen suunnittelu on meillä jo hyvin keskustelevaa. Keväisin mietimme painotusalueita ja miten niitä lähdetään viemään eteenpäin. Iivon ääni kuuluu vahvasti tässä valmennusprosessissa. Tällä hetkellä Ohtosen työnkuva suomalaisessa huippu-urheilussa on selvästi laajempi, sillä hän johtaa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tässä tehtävässä Ohtosen työpöydällä on lumilajien huippu-urheilutoiminnan tukeminen tutkitun tiedon ja datan keräämisen muodossa. - Työhön liittyy paljon kaikenlaisia elementtejä. Paljon keskustelemme lajien valmennuksesta vastaavien henkilöiden kanssa, mitä tarpeita lajeista nousee T&K-näkökulmasta. Niihin tarpeisiin pyrimme vastaamaan. Keskustelu menee niin päin, että lajeista nousee ajatuksia, ja keskustelun kautta etsimme keinoja vastata niihin, Ohtonen avaa. Ohtosen johtamassa työssä toteutuu jo Suomen Olympiakomitean koordinoiman huippu-urheilun datastrategian periaatteita. Tietoa saadaan talteen ja sitä pystytään hyödyntämään myös lajien huippu-urheilun arjessa. Työnkuva on erittäin monipuolinen, ja siihen Ohtosta on valmistanut monihaarainen aiempi ura huippu-urheilijana, huippuvalmentajana ja myös akateemisena huippuosaajana. Podcast-haastattelussa hän avaa tarkemmin työnkuvaansa ja myös sitä, kuinka aiemmat kokemukset ovat häntä näin laajaan työhön valmistaneet. - Ei voi jakaa niin, että joku aiempi vaihe elämässäni olisi ollut merkityksellisempi kuin joku toinen. Nuorena tein valinnan satsata urheiluun, ja niiden kokemusten kautta olen ponnistanut kaikkeen myöhemmin tapahtuneeseen. Oma urheilu-ura on suurimpana kaikupohjana, Ohtonen avaa. - Uran jälkeen on tullut formaali koulutus ja akateeminen ura sekä sen kanssa limittäin edennyt valmennustyö. Ei voi ajatella, että joku näistä olisi arvokkaampi kuin muut. Se on ollut luonnollista jatkumoa.

Onko mantra "syö vähemmän kuin kulutat" sama kuin "tee vain enemmän parempia juttuja"? Eihän se tietenkään näin yksinkertaista ole. Nykypäivän ruuanhallinta- ja hyvinvointisovellukset tarjoavat niin hyvää analytiikkaa, että jopa Kalle ja Jaakko onnistuivat pudottamaan painoaan niillä. Tässä jaksossa kerrotaan likaisia yksityiskohtia myöten, minkä sovellusten avulla näin kävi, miten kävi ja miltä elämäntavat nyt näyttävät. Homma liittyy isossa kuvassa käyttäytymistieteisiin, psykologiaan ja pelillistämiseen.

Tapahtuuko ihmeitä nykyäänkin. Voiko ihminen ihmeparantua? Daniel Nummelan kanssa keskustelemassa vuoden 2020 joulukuussa taivaskutsun saanut raamattuopettaja ja teologi Pirkko Valkama.

Kirjeen kirjoittaja on Juudas, joka oli Jeesuksen ja Jaakobin veli. Se on kirjoitettu noin vuonna 65 juutalaistaustaisille kristityille. Juudaan kirje on Raamatun ainoa kirja, jonka tehtävänä on yksinomaan taistella kristikunnan suurta luopumusta vastaan ennen Kristuksen tulemusta. Raamatun oppi luopumuksesta huipentuu Juudaan kirjeessä, tässä löydämme laajoja näkymiä luopumuksen historiasta taivaassa ja maan päällä. Meidän aikamme lukijoista on aika järkyttävääkin havaita, miten kiivaasti Raamatun kirjoittajat hyökkäävät vastustajia ja harhaopettajia vastaan. Juudas kehottaa vastustamaan väärää oppia, pysymään totuudessa ja johtamaan myös toisia oikeaan uskoon. Hänen sanomansa kuuluu kaikille kristityille.

Shamanismia on kutsuttu ihmiskunnan vanhimmaksi henkiseksi perinteeksi. Sen harjoittajien määrä Suomessa näyttää olevan kasvussa, ja shamanismi on aiempaa näkyvämpää. Shamanismin tutkija pohtii kysymyksiä tietämisen tavoista ja tutkimuksen taustalla vaikuttavasta maailmankuvasta.

Oikotiet. Tämä on sellainen asia mikä tulee vastaan nykypäivänä monissakin eri asiayhteyksissä. Ja onhan se luonnollista - herätteitä tulee joka puolelta. Saa informaatiota, ideoita ja ajatuksia jatkuvasti, ja niitä helposti peilaa omaan elämään ja tekemiseen. Ja kun tähän lisätään länsimaiselle kulttuurille tunnusomaiset kilpailuhalu, suorittaminen ja omanlainen vallanhalu, sekä koko kakun kruunaava sosiaalinen media, eli näkymisen ja huomion huumaava vaikutus. Käytännössä oikotiet negatiivisena asiana näkyvät silloin kun halutaan pisteestä A pisteeseen B mahdollisimman nopeasti, mutta ei olla valmiita odottamaan ja näkemään vaivaa sen eteen. Tai sitten sitä kokonaisuutta ei vaan ymmärretä. Se oma esikuva on päässyt siihen pisteeseen ajan kanssa ja hänen kulkemastaan matkasta nähdään ainoastaan se nykyinen piste. Halutaan ehkä toimia vastaavasti, mutta ei ymmärretä, että tavoitteiden saavuttaminen ja tiettyyn pisteeseen pääseminen on todennäköisesti vaatinut järjettömän määrän halua, keskittymistä, rutiineja, priorisointia ja paljon tylsää puurtamista niiden kulissien takana – siis sen kuuluisan substanssin keräämistä ajan kanssa. Nykypäivän henkilöbrändien aikakaudella kannattaa yleisesti miettiä, millaista mielikuvaa itsestään muille luo. Ja ennen kaikkea sitä, vastaako se mielikuva oikeasti todellisuutta. Monellakin tapaa tämä on analoginen työnantajamielikuvan kanssa. Kun tehdään asioita oikein ja keskitytään oleelliseen, se mielikuva syntyy konkretian, ei puheiden perusteella. On hyvä muistaa, että minnekään ei varsinaisesti ole mikään kiire, ylipäätään ani harvaan asiaan on oikeaa oikotietä, eikä elämän pitäisi olla mikään iso kukkulankuningas -kilpailu.

Perinteisten kaavojen ja rutiinien muuttaminen vaatii aina uskallusta, oikeaa halua ja sitoutumista. Tämä pitää paikkansa niin yksilötasolla kuin isommassa kuvassa esimerkiksi yleisesti työelämässä. Nykypäivän tietotyöläisten elämästä löytyy todella paljon vanhoja, juurtuneita tapoja, mille ei nykypäivänä oikein järjellisiä perusteita löydy. Yksi näistä aiheista on kehityskeskustelut. Siihen löytyy yleensä selkeät ja kattavat standardit; mitä kehityskeskusteluun ei kuulu (ei vaikka se punainen elefantti seisoo siinä keskustelijoiden välissä), ja mitä sinne taas kuuluu (vaikka väkisellä kirjattuna mitä tutkitaan taas vuoden päästä). Mitäpäs jos kehityskeskustelut olisivat enemmän yksilöllisiä, niin sisällöltään kuin aikataulultaan. Pidettäisiin ne täysin avoimina molemminpuolisina keskusteluina, sulkematta mitään pois. Oikeaa, rehellistä vuorovaikutusta. Samaan aikaan tukien kulttuuria, jossa asioita saa nostaa esille silloin kun siltä tuntuu, eikä anneta sen kiven hiertää kengässä jalkaa rikki.

Tällä kertaa Tanssistudio-podcastissa keskustellaan tanssitrendeistä! Nykypäivänä sosiaalinen media toimii vahvasti uusien trendien lähteenä – ei pelkästään tanssiin liittyen, vaan maailmalla leviävissä ilmiöissä ylipäätään. Myös tanssistudioiden tuntivalikoimat kertovat paljon siitä, mitkä tyylit ja lajit ova suosituimpia juuri nyt. Jaksossa esittelemme tämän hetken kuumimpia tanssitrendejä sekä ennustamme kristallipallosta (okei, me googlattiin), mitkä tyylit ovat tulevaisuudessa nousemassa suureen suosioon. Me emme esimerkiksi tienneet, mitä on ”avaruuskattilatekno”, mutta tiedätkö sä? Podi korville ja selvittämämään! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 51. jaksossa puhutaan Ranskan vasemmistosta. Vieraani Jorma Turunen (2019) on kirjoittanut teoksen Ranskan vasemmiston tarina suuresta vallankumouksesta nykyhetkeen (Into Kustannus Oy). Tiesitkö, että käsitteet oikeisto ja vasemmisto ovat peräisin Ranskan vallankumouksesta? Miten onnistui Ranskan ensimmäinen sosialistinen kansanrintama-hallitus 1930-luvulla? Mitkä ovat olleet Ranskan kommunistisen puolueen erityispiirteet? Millaisia olivat Ranskan ensimmäisen sosialistisen presidentin François Mitterandin saavutukset 14 vuoden vallassaolon aikana? Miksi sosialistipresidentti François Hollandesta tuli historian epäsuosituin presidentti? Miksi Ranskan vasemmisto on romahtanut ja nouseeko se vielä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Venäjällä toimii pieni, noin 8000 jäsenen Inkerin evankelisluterilainen kirkko, jonka historia ulottuu aina 1600-luvulle. Kirkko hävisi Neuvostoliitosta käytännössä kokonaan Stalinin vainojen yhteydessä 1930-luvulla, mutta pieni osa inkeriläisiä, vainoista selvinneitä ja heidän sukulaisiaan jatkoivat toimintaa kodeissa vuosikymmenten ajan. Neuvostoliiton kaaduttua kirkko perustettiin uudelleen. Vaikka kirkko onkin jäsenmäärältään vaatimaton, on se tänä päivänä hyvin laajalle levittäytynyt, aina Viron rajoilta Siperiaan saakka. Inkerin evankelisluterilaisen kirkon piirissä toimii kymmeniä suomalaisia tahoja: kansalaisjärjestöjä, lähetysjärjestöjä, herätysliikkeitä, eri kirkkoja ja kaupunkien toimijoita. Miksi Inkerin kirkko kiinnostaa meitä suomalaisia ja miksi siellä tekemämme lähetystyö on meille niin tärkeää? Keskustelemassa ovat tutkija Riikka Porkola Kirkkohallituksen Ulkoasiainosastolta, pastori Leena Väyrynen-Si kansainvälisen työn sihteeri Herättäjä-Yhdistys ry:stä ja Kalajoen rovastikunnan ystävyysseurakuntatyön koordinaattori Tanja Vähäoja. Kysymme ohjelmassa myös, mitä tapahtui uudelle kirkkolakiehdotukselle. Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

OnsideWithJouni NHL Podcastin toisessa jaksossa Jouni on saanut vieraakseen NHL-agenttina nykyisin tunnetun Petteri Lehdon. Lehto oli aktiiviaikoinaan pelaajana puolustaja ensin TPS:ssä Turussa, mutta hän pelasi myös Saskatchewanin junnuliigassa Melville Millionairesissa ja myöhemmin ammattilaisena Pittsburgh Penguinsissä NHL:ssä, ja Baltimore Skipjacksissä AHL:ssä. Lehto kertoo tarinoita ajoistaan näissä liigoissa; legendaarisesta junnuvalmentajastaan Gerry Jamesista, Hansonin veljesten nuorimmaisesta eli Jack Carlsonista, ja entisestä pakkiparistaan Marty McSorleysta. Nykypäivän jääkiekosta aiheina olevat Battle of Alberta, maalivahtitappelut, tappelut ylipäätään ja aivotärähdykset. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mikä ajaa ihmiset vihaamaan fanittamiaan asioita? Nykypäivänä otsikoihin nousee harmittavan usein viha, viha taiteen tekijöitä ja taidetta vastaan. Tyytymättömät fanit ryntäävät keskutelufoorumeiden barrikaadeille vaatimaan oikeutta heitä kohtaan tehdyistä rikoksista. Tämä kovaääinen lynkkausporukka ei vaikene ennenkuin heidän vaatimuksensa kuullaan, ja toteutetaan. Joskus vihaa leikkaa vielä syvemmälle, henkilökohtaisella tasolla vailla minkäänlaista järkeä tai motiivia. Vihaa vihan takia. Tässä jaksossa kuullaan muutama esimerkki tosielämästä jotka saavat termin "fani" kuullostaamaan pelkältä sairaalta vitsiltä. Tervetuloa seitsemänosaisen podcast-sarjan pariin missä katsastelemme perisyntejä pop-kulttuurin perspektiivistä. Jos haluat tukea meitä pienellä summalla niin se onnistuu [tästä linkistä!](https://www.paypal.com/cgi-bin/webscr?cmd=_donations&business=7G7HJVZQNAED6¤cy_code=EUR&source=url) Löydät meidät netistä: * [Nerdic Youtubessa](https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/) * [Twitterissä](https://twitter.com/nerdicpodcast) * [Twitchissä](https://www.twitch.tv/nerdicpelaa) * [Instargramissa](https://www.instagram.com/nerdic_podcast/) * [Nerdicin Kotisivut](https://nerdicpodcast.podiant.co/) * [Discord](https://discord.gg/XtfKEvX) Castilaisia pääsee stalkkaamaan mm. * [Jonin Instagram](https://www.instagram.com/joni_vaittinen/) * [Markuksen Instagram](https://www.instagram.com/keisari/) * [Petterin Instagram](https://www.instagram.com/pepemies/) * [Keisarin nettisivut MULTIVISIO](http://multivisio.fi/)

Tämän jakson myötä Historiaa suomeksi -podcast jää tauolle. Kiitos kuulijoille! Jakson audio on kuunneltavissa myös osana videoa YouTubessa osoitteessa https://youtu.be/vJDp_1Pfjp8. Kannattaa melkein se sieltä katsoa, jos aihe kiinnostaa.

Hernari porisemaan ja pannari uuniin, se on taas torstai NRJ:n Aamussa! Jannen jouluaaton megakiire onkin muuttumassa iloksi, kun mies kilpailuttaa läheisten joulupöydät. Jerellä taas on iskenyt päänsärky ennen kuin yhtäkään lahjaa on vielä edes ostettu. Mielessä myös nykypäivän joulutorit, frendin saattaminen lentokentälle ja ilmaiset massit!

Hossan kansallispuiston maisemat Suomussalmella antautuvat kävijälle helposti, sen metsiin ja vesille pääsee vaivattomasti. Nykypäivän retkeilijänä kuljet samoja reittejä kuin alueen ensimmäiset asukkaat 10 000 vuotta sitten. 2018 vuoden syksyiseen Hossaan sinut ottaa kuulomatkalle mukaan Metsähallituksen Luontopalvelujen suojelubiolgi Ilkka Immonen. Ulkoruokinnassa-sarjan toimittaa Sini Salmirinne.

Tylsistyminen on luksusta, johon ei nykypäivänä ole varaa. Se voi myös toimia kapinana, sanoo toimittaja Anton Vanha-Majamaa kolumnissaan.

Tomas Ledin saa Minnan ja Akin tuohtumaan kesän pituudesta. Akilla on hammashoito taas edessä ja Minna jakaa hyvän ohjeen Akille. Nykypäivän häätrendit jakaa mielipiteitä Novan aamussa, mitä pitäkään ottaa huomioon hääkuvassa? Akille tapahtui vahinko suorassa lähetyksessä, tämä ja kaikki muu selviää kuuntelemalla!

Tämä Skandinavian historiaa käsittelevän sarjan viimeinen jakso tuo kuuntelijan keskiajalta aina nykypäivään vuoronperään kolmen eri valtion, Ruotsin, Norjan ja Tanskan näkökulmasta.

"Vihalla ja voimalla" - millaista on poliittinen väkivalta tämän päivän Suomessa. Vanhempi tutkija Teemu Tammikko, Ulkopoliittinen instituutti. Hallitusneuvotteluiden ratkaiseva viikko. Politiikan toimittaja Pekka Kinnunen, Yle uutiset. Saadaanko ihmiset ulos palavista korkeista taloista? Johtava asiantuntija Kari Telaranta Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä ja pelastusylijohtaja, osastopäällikkö Kimmo Kohvakka sisäministeriön pelastusosastolta. Kolumni Heikki Hiilamo. Otetaan mallia Norjasta ja tehdään itsenäisyyspäivästä lasten ja nuorten juhla. Työkyvyttömyyden riskit voidaan tunnistaa jo 30-40 vuotiaista - ergonomian alan väitöskirja. Filosofian maisteri Sanna Kärkkäinen. Viikon luontoääni metsäkauris. Paavo Hellstedt esittelee. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Johanna Östman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Nykypäivän nuoret aikuiset ovat kasvaneet ilmastonmuutosta koskevan uutisoinnin ja (tuskaa lisäävän) tiedon kanssa, mutta jostain syystä vasta kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänä syksynä julkaistu raportti sai laajat kansanjoukot ja median hereille. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu vaatii nopeita muutoksia ja radikaaleja päästönvähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa? Ajatuksia kaupungista suuntaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta yhdessä arkkitehti, yliopisto-opettaja Elina Koiviston sekä yleiskaavasuunnittelija Alpo Tanin kanssa. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Some hallitsee elämäämme niin voimakkaasti, että on vaikea muistaa sen olevan todella tuore ilmiö. Nykypäivänä sosiaalinen media kuitenkin vaatii viihteentekijöiltä, että heidän pitää olla koko ajan saatavilla ja kaikki pitäisi näyttää. Miltä se artistista tuntuu? Jussi Heikelä tunnustaa, että ei haluaisi laittaa someen mitään, mutta mitä Sini Sabotage ja Seksikäs-Suklaa ajattelevat oman sielunsa avaamisesta kaikille ja kaiken aikaa? Toteutus: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

VEDA tarkoittaa ilmoitettua, ikiaikaista tietoa. Se on intialaisen kulttuurin monimuotoinen rituaalinen ja filosofinen jatkumo, joka on säilynyt katkeamattomana hämärästä muinaisuudesta tähän päivään. Valtaosa intialaisista perinteistä on pitänyt vedaa korkeimpana auktoriteettinaan, ja myös jooga tukeutuu siihen. Nykypäivänä ei ole tavatonta kuulla... Lue lisää →

Lasten- ja nuortenkirjoissa lapsilla on usein itsenäinen rooli ja mahdollisuus seikkailuihin. Kun vanhoissa klassikkokirjoissa seikkailuihin päätyi usein orpolapsi, nykyisin lasten itsenäisen toiminnan mahdollistavat fyysisesti tai henkisesti poissaolevat tutkijavanhemmat. Toisaalta tutkijavanhempien työmatkat mahdollistavat seikkailut eksoottisissa kohteissa. Onko tutkija kuitenkin aina huono vanhempi? The post Onko tutkijan lapsi nykypäivän orpo? appeared first on AntroBlogi.

Ei saa jäädä tuleen makaamaan! Jatkuva kehittyminen on elinehto tällä alalla. Riku ja Antti keskustelevat tietojen ja taitojen ajan tasalla pitämisestä ja uuden oppimisesta. Linkit Frontend Masters Egghead.io Pieter Levels, aka levelsio Lemanse: React-koulutukset Tampereella Jakson valinnat Antti: Feedbin Riku: Bose QuietComfort 35 Sponsori Kiitokset Futuricelle kaistan tarjoamisesta!

Teknologia poistaa hajuja. Erilaiset teknologiat ja teolliset prosessit ulottuvat kaikkialle arkeen. Elämään liittyvät hajut on saatu poistettua. Toisaalta haju viestii, että laitteessa on jotain vialla. Mikä on huipputeknologian haju? Kuinka äänimaailma muuttuu teknologian kehittymisen myötä? Minkälainen on nykypäivän tehtaan pilli, joka kutsuu työhön? Entä miltä teknologia näyttää? Aisteista ja teknolgiasta kertoo tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Lisäksi kurkistus Tekniikan museon uuteen näyttelyyn, jossa teknologiaa lähestytään aistien välityksellä. Emeritus professori Veijo Kauppinen valottaa puolestaan konepajateollisuuden vaiheita. Alasta esimerkkinä helsinkiläinen Hellmanin konepaja, joka täyttää yhdessä Suomen kanssa sata vuotta. Mukana perheyrityksestä isä ja tytär Pauli ja Anne Nurminen.

Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat - siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä? The post Isän monenlaiset mallit appeared first on AntroBlogi.

Nuoren miehen rankat harharetket kiinnostavat vuosituhannesta toiseen. Odysseuksen vaikea kotimatka toimii ihmisenä kasvamisen vertauskuvana. Mikä on tarinan alkuperä? Millainen oli Odysseian taival historian hämäristä nykypäivään? Pasi Heikura kysyi professori Paavo Castrénilta, joka on hiljattain suomentanut Homeroksen Odysseuksen harharetket. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Wikimedia Commons / Sailko

Suomen Tukholman suurlähetystö sai tammikuussa 2017 uuden suurlähettilään. Hän on Matti Anttonen, kokenut diplomaatti, joka korostaa perinteisten arvojen, kuten rehellisyyden ja ahkeruuden merkitystä. Suomen suurlähetystö Tukholmassa sai tammikuussa 2017 uuden isännän. Hän on suurlähettiläs Matti Anttonen, jolla on takanaan jo yli 30 vuotta Suomen valtion palveluksessa. Matti Anttonen syntyi 1957 Tampereella. Anttonen toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuodesta 2008 vuoden 2012 huhtikuun loppuun saakka. Me ajattelemme maailman tilaa kovin Eurooppa-keskeisesti. Maailman todellisuus ratkaistaan ihan muualla. Afrikassa väkiluku todella kasvaa ja iso kysymys on, onko ihmisillä siellä elämisen mahdollisuuksia. Anttonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Hän tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986. Vuosina 19871991 hän oli avustajana ja lähetystösihteerinä Moskovan suurlähetystössä, sitten kolme vuotta Geneven pysyvässä edustustossa ja vuosina 19941996 hän vastasi ulkoasiainministeriössä EUVenäjä-suhteista. Vuonna 1998 Anttonen nimitettiin Venäjän-yksikön päälliköksi ja vuonna 2001 ulkoasiainministeriön Itäosaston apulaisosastopäälliköksi. Vuosina 20022006 hän oli ministeri ja edustuston päällikön sijainen Suomen Washingtonin-suurlähetystössä Yhdysvalloissa ja sitten energiakoordinaattorina Helsingissä 20072008, kunnes hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan. (Lähde: Wikipedia) Asuin perheen kanssa Pohjois-Ruotsissa 1961. Pakolaisasia oli silloinkin ajankohtainen, vaikka pakolaiset näyttivät erinäköisiltä kuin tänään. Soilin seurassa Matti Anttonen kertoo mietteitään Ruotsin-pestin alkaessa. 2016 hän matkusti Suomen valtion palveluksessa 25 maassa, ja nyt hän toteaa, että tuntuu ihan hyvältä asettautua Tukholmaan ja saada olla paikoillaan. Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta. Ruotsin-virka on ensimmäinen ulkomaantyö, johon kukaan lapsista ei enää ole seurannut mukana. Uudenlaiset vapaa-ajan riennot ovat edessä nyt, kun pari on kahdestaan Tukholmassa ja virka-asunto sijaitsee kivenheiton päässä elokuva- ja muista teattereista. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Marraskuun Pörssipäivä liikkuu kotimaan osakemarkkinoilla. Teleoperaattori DNA listautuu Helsingin pörssiin, ja lisää valinnanvaraa löytyy First North –kauppapaikalta. Samaan aikaan joukkorahoitus kasvattaa suosiotaan. Vuosituhannen vaihteessa, IT-kuplan aikaan monet uskoivat sokeasti kasvuun. Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaan nykypäivän sijoitusharha on ehkä usko hyviin tarinoihin. Hän kehottaa ihmisiä selvittämään, mihin he ovat sijoittamassa sekä tutustumaan riskeihin. Sijoittaja, kolumnisti Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitosta luonnehtii itseään arvosijoittajaksi. Hän toivottaa DNA:n tervetulleeksi pörssiin, mutta kiinnittää huomiota alalla vallitsevaan kovaan kilpailuun ja vaisuihin kasvunäkymiin. Salon mielestä Talvivaara on tyyppiesimerkki hyvästä tarinasta, joka ei toteutunut. Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuuntele Tuplariimin toinen jakso sisältää tunnin verran turinoita siitä mitä räpissä, hiphopissa, R&B:ssä ja popissa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Millä tavoin edellämainitut genret ovat siirtyneen entistä lähemmäs toisiaan, jopa niin että niitä on vaikea erottaa? Milloin tapahtui muutos siihen, että räpissä voi räpätä tunteista? Yhtäaikaisesti käsittelemme suuria huolenaiheita, kuten: miksi DMX, Ludacris, The Game, Jadakiss ja muut millenium-vaiheen räppärit eivät ole nykyään enää niin suuria nimiä? Myös tärkeinä kysymyksinä pohdimme milloin Britney Spears alkaa tekemään tropical housea, johon vain lisätään Diplon tuottamat sumutorvet?

Nopeat syövät hitaat, kauniit syövät rumat ja rohkeat syövät pelkurit. Nykyaika suosii hyvännäköisiä, sosiaalisesti lahjakkaita ja virhettömiä ihmisiä. Onko Suomesta tullut kauniiden ja rohkeiden yhteiskunta jossa änkyttäjät, lihavat, pelokkaat, vääräsääriset ja kierosilmäiset eivät enää saa ääntään kuuluviin, vaikka heillä olisi merkittävää sanottavaa. Roman Schatzin kanssa nyky-Suomen asenne ilmastoa havainnoivat nyt kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä ja veteraanipoliitikko Pertti Paasio.

Tässä podcastissa pohdiskellaan sitä miksi nykyään pelit julkaistaan bugisina ja niiden testaus vaikuttaa olevan olematonta. Isoon osaan peleistä jää julkaisussa isoja bugeja ja ongelmia, jotka jopa rikkovat pelin tärkeimpiä ominaisuuksia. Linkkejä: Engadgetin artikkeli TotalBiscuitin kanava Alla on vielä pari videota yhdeltä suosituimmista peliarvosteluja tekevästä YouTubettajasta – nimittäin TotalBiscuitilta. 017 Pelijulkaisut nykypäivänä julkaistiin ensin Marko Kaartinen sivulla.