Podcasts about yliopisto

Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille!  Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.

Yliopisto-opiskelija Bryce Laspisan käytös muuttui merkittävästi, kun hän palasi kesäloman jälkeen takaisin opiskelemaan. Brycen kaverit huolestuivat, kun Bryce alkoi yhtäkkiä käyttää runsaasti alkoholia ja lääkkeitä. Eräänä yönä Bryce lähti yllättäen ajamaan kohti vanhempiensa kotia, mutta ei koskaan päässyt perille. Hänen autonsa löydettiin huonossa kunnossa hylättynä, mutta Brycea ei näkynyt missään. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä- podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET: Disappeared-sarjan jakso Road to Nowhere, kausi 7 jakso 3 (Discovery+)https://charleyproject.org/case/bryce-david-laspisahttps://www.hometownstation.com/santa-clarita-news/crime/nine-years-after-going-missing-at-castaic-lake-still-no-trace-of-bryce-laspisa-431645https://www.theodysseyonline.com/where-is-bryce-laspisahttps://allthatsinteresting.com/bryce-laspisahttps://affairpost.com/the-untold-truth-about-bryce-laspisas-disappearance-found/https://www.vizaca.com/bryce-laspisa-disappearance/https://uncovered.com/cases/bryce-laspisa#timelinehttps://www.cbsnews.com/losangeles/news/family-plans-6-month-vigil-for-missing-bryce-laspisa-in-3-locations/https://www.cbsnews.com/chicago/news/one-year-after-bryce-laspisas-disappearance-parents-ask-for-acts-of-kindness/https://www.cbsnews.com/chicago/news/mother-of-missing-man-bryce-laspisa-returns-to-chicago-area/https://www.kcra.com/article/divers-search-lake-for-missing-sierra-college-student/5868737https://jenbaldwin77.medium.com/the-mysterious-disappearance-of-bryce-laspisa-47f381f6ad10https://www.websleuths.com/forums/threads/ca-bryce-laspisa-19-castaic-30-aug-2013-1.220961/

Iso osa rikollisuudesta ja sen mukanaan tuomista hankaluuksista irti pyrkivistä putoaa vankilasta vapauduttuaan yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Millaisia turvaverkostoja vapautuville vangeille on ja miten monitoimijainen sosiaalityö voisi tukea rikostaustaisia asiakkaita vankilastavapautumisen nivelvaiheessa? Yliopisto-opettaja Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta ja tutkija, sosiaalityöntekijä Katja Surakka Pohjois-Savon hyvinvointialueelta etsivät vastauksia näihin kysymyksiin VAPAA-tutkimushankkeessa.

Yliopistojen autonomia ja itsenäisyys ovat muuttuneet kaksituhatluvulla. Vaikuttaa siltä, että demokratian alaa on järjestelmällisesti kavennettu. Apul. prof. Hanna Kuusela haluaa haastaa tällaisen yritysjohtoisen kehityksen ja kehottaa meitä pohtimaan, miksi annamme demokraattisen ja sivistyksellisen perintömme surkastua - ja voisiko asiaa enää korjata.

Työkyvyssä on kyse siitä, että ihmisellä on voimavaroja, osaamista ja motivaatiota täyttää työn vaatimukset. Kyse on siis henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroista. Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Kaikki ei kuitenkaan ole suinkaan kiinni vain yksilöstä vaan myös elämäntilanne, työpaikan käytäneet ja yhteiskunnalliset tekijät muovaavat työkykyä. Työkykyäni edistää se, että minuun suhtaudutaan, kuten muihinkin työtä tekeviin ihmisiin, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. En ole osa- tai täsmätyökykyinen, vaan työkykyinen omiin töihini. Kaikkien vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäisi muun muassa lakien noudattaminen, kiintiöt ja ihmisten kouluttaminen, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen, Veli Kauppinen ja Susanna Vainiola Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Bahmani, Airin (2024) Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helppy Hoivapalvelu (2024) Tuplaruuhkavuosi-kysely Purhonen, Sanni, Urhonen, Amu (2023) Helsingin Sanomat, Mielipidekirjoitus: Vammaiset ihmiset eivät kaipaa ulossulkevaa kieltä Miksi opiskelijat uupuvat? (2024) Yliopisto-lehti, Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt Louhimo, Riku, Airila, Auri (2024) Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt

Tällä kertaa puhumme Japanin koulujärjestelmästä ja sen kuvaamisesta mangassa yhdessä vieraamme, Afureko-blogin Cillan kanssa, joka tuntee Suomen koulujärjestelmää. Ajankohtaisena aiheena puhumme espoolaisen Museo Leikin näyttelystä Tokiosta Tapiolaan, johon on koottu suomalaisen Japani-harrastamisen historiaa. Lukujonossa mietimme, miten koulujärjestelmä ja opettajuus esitetään ysäriklassikossa Great Teacher Onizuka sekä Setona Mizushiron lyhytsarjassa X-Day, jossa kolme oppilasta ja opettaja suunnittelevat koulunsa räjäyttämistä. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:10) – KUULUMISET: ILMOITUS JA CILLA - Cilla X:ssä, Blueskyssa, Mastodonissa ja Instagramissa - Cillan Tiktok-kanava Popu lukee suomimangaa - Afureko-blogi, joka on myös Äänijälki-podcastin koti - X:ssä, Blueskyssa, Mastodonissa - Jakso 89, jossa Afurekon Nita oli vieraanamme puhumassa mangan historiasta - Äänijälki-podcastin jakso 21, jossa Maaret oli vieraana puhumassa animesarjasta IDOLiSH 7 - Äänijälki-podcastin jakso 51, jossa Cilla ja Nita puhuivat nostalgisista ensikosketuksistaan animeen (06:32) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ESITTELY - Rahtikultit (12:31) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – ALAKOULU - Nakayoshi-lehden sankarit ovat usein joko ala- tai yläkoulussa, koska lehti on sen ikäisille tytöille suunnattu - A Silent Voice, josta puhuimme jaksossa 35 - Poissa – Erased, josta puhuimme jaksossa 64 - 20th Century Boys (14:29) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – YLÄKOULU - Neon Genesis Evangelion - Revolutionary Girl Utena - Cardcaptor Sakura - Sailor Moon - Unohtui mainita jaksossa, mutta monet 90-luvun ikoniset taikatyttösankarittaret ovat 14-vuotiaita juuri siksi, että sarjat ilmestyivät aiemmin mainitussa Nakayoshi-lehdessä ja muissa vastaavan kohdeyleisön lehdissä - Teasing Master Takagi-san - Mob Psycho 100 - Tsuki ga kirei - Shuzo Oshimi, jonka sarjasta Happiness puhuimme jaksossa 49 ja jonka sarjasta Blood on the Tracks puhuimme jaksossa 74, jaksossa 76 ja jaksossa 81 (20:18) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – LUKIO - Silver Spoon, josta puhuimme jaksossa 34 - My Hero Academia, josta puhuimme jaksossa 94 (30:40) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUASTEET – YLIOPISTO - Blue Period, josta puhuimme jaksossa 57 - Golden Time - Rent-A-Girlfriend - How Do We Relationship, josta puhuimme jaksossa 81 - A Sign of Affection, josta puhuimme jaksossa 74 - Yliopisto on nykyisin suosittu BL-mangan tapahtumakehys: - Pink Heart Jam, josta puhuimme jaksossa 37 ja jaksossa 42 - Escape Journey, josta puhuimme jaksossa 88 - Classmates - Genshiken, josta puhuimme jaksossa 67 - Highschool of the Dead - Sarjoja, joissa päähenkilö menee suoraan lukiosta työelämään: - Clannad - New Game - Ogeretsu Tanakan Hadakeru kaibutsu esiosineen, joista puhuimme jaksossa 88 (46:04) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: OPETUSMETODIT - Hesarin artikkeli suomalaisen kokemuksista buddhalaismunkkina - Otomen - Monthly Girls' Nozaki-kun - Yotsuba& (01:07:47) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KIVAT OPETTAJAT - Assassination Classroom - The Royal Tutor - Great Teacher Onizuka - Spy x Familyn opettaja Henry Henderson - Blue Periodissa lukion kuvataideopettaja inspiroi päähenkilöä (kuva) - Blue Periodin valmennuskouluopettaja Mayu Ooba - Kaveriopettajia: - Azumanga Daioh'n Yukari-sensei - Toradoran Yuri Koigakubo - Ihastusopettajia: - Daytime Shooting Star - Aoha Ride, josta puhuimme jaksossa 40 - I'm in Love and It's the End of the World, josta puhuimme jaksossa 95 - Dead Dead Demon's Dededede Destruction - Domestic Girlfriend - Towa Ooshiman High School Girls - Kerhojen valvojaopettajia: - Sound Euphonium - Laid-Back Camp - Kono oto tomare (01:29:40) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: IKÄVÄT OPETTAJAT - A Silent Voice -jaksomme show noteihin on koottu hyviä havainnollistavia kohtia sarjassa nähtävästä kiusaamisesta ja opettajan vuorovaikutuksesta (ks. otsikko 51:32 - A Silent Voice: Pokkari 1) - March Comes in Like a Lion - The Garden of Words (01:45:40) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: MUITA OPETTAJAHUOMIOITA - Parasyte (01:48:53) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – TASAPÄISTÄMINEN (01:50:53) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – SIIVOAMINEN (01:54:27) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – LUOKKARETKET - Cromartie High School, josta puhuttiin Äänijäljen jaksossa 45 - Horimiya, josta puhuimme jaksossa 42 - The Disastrous Life of Saiki K. - The Dangers in My Heart (02:01:17) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – KERHOT JA CIRCLET - Sexy Commando Gaiden: Sugoi yo!! Masaru-san (02:05:14) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT – FESTIVAALIT - Kulttuurifestivaali eli bunkasai - Urheilupäivä eli undoukai - Mitsudomoe - Blue Flag - Jakso 101, jossa puhuimme Japanin-matkastamme ja siellä koetusta kesäfestivaalista - Nana & Kaorussa kulttuurifestivaalin valmistelu päätyi lähentämään päähenkilöitä (kuva) - Puhuimme sarjasta jaksossa 80 - Skip and Loafer, josta puhuimme jaksossa 83 (02:14:08) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ELÄMÄNTAIDOT - SÄÄNNÖT - Hana & Hina After School - Haganai - Yu-Gi-Oh! - Desucon-luento Koulupukumuodin tuulet Meiji-kaudelta nykypäivään (YouTube) - Kaguya-sama: Love Is War - Sound! Euphonium - Confidential Confessions - Petterin STT-uutinen siitä, miten koulujen ulkonäkönormistoihin on alkanut tulla lisää joustavuutta: - Yle (PDF) - IS (PDF) - Hazbin Hotel (02:31:31) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULURAKENNUS - His Favorite -sarjan humoristinen yksinkertaistettu kuvaus koulurakennuksesta: kuva 1, kuva 2, kuva 3 (02:35:10) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: ARVOTTAMINEN - Fruits Basketissa koulun tytöillä on fanikerho Yukille (YouTube) - Horimiya - Kare Kano eli His and Her Circumstances - Himouto! Umaru-chan - Kaiju No. 8 - Witchcraft Works (02:53:34) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: KOULUKIUSAAMINEN - Cillan luento A Silent Voicesta ja koulukiusaamisesta (YouTube, alkaa kohdasta 1:30:20) - Petterin Desucon-ohjelma Koulukiusaaminen Japanissa (YouTube) (03:03:06) – KOULUNKÄYNTI JAPANISSA: YHTEENVETO (03:06:44) – MUSEO LEIKKI JA TOKIOSTA TAPIOLAAN -NÄYTTELY - Tokiosta Tapiolaan -näyttelyn nettisivut - Jakso 18, jossa puhuimme Tampereen taidemuseon Osamu Tezuka -näyttelystä - Jirai-kei-tyylisuuntaus - Näyttelyssä oli kaikenlaista hauskaa (kuva) (03:20:17) – HAMPAANKOLOSSA: ONE PIECE - Jakso 100 ja jakso 103, joissa puhuimme One Piecestä - Ryusei Nakao Caesar Clownin roolissa - Megumi Hayashibara Rebeccan roolissa - Hideyuki Tanaka Donquixote Doflamingon roolissa - Hiroshi Kamiya Trafalgar Law'n roolissa - Petterin shottilasit Zorosta ja Trafalgar Law'sta (kuva) - Mami Koyama Charlotte Linlinin roolissa (03:32:08) – KUULIJAKOMMENTTI: LYCHEE LIGHT CLUB - Jakso 102, jossa puhuimme Lychee Light Clubista (03:33:25) – KUULIJAKOMMENTTI: KOTAE EXPO - Kotae Expo - Popcult - Comic Con Suomi - Crystal Fair (03:42:28) – KUULIJAKOMMENTTI: BARAKAMON - Barakamon - Sarjan OP on jäänyt mieleen (YouTube) - Sweetness and Lightning - After the Rain, josta puhuimme jaksossa 52 (03:46:05) – LUKUJONOSSA: GREAT TEACHER ONIZUKA - Great Teacher Onizuka - Gambling Apocalypse Kaiji - Gokusen - Rookies - Jakso 60, jossa puhuimme Death Notesta - Uuden GTO-tv-spesiaalin traileri (YouTube) (04:03:48) – LUKUJONOSSA: X-DAY - X-Day - Jakso 47, jossa puhuimme Setona Mizushiron sarjasta Black Rose Alice - Jakso 71, jossa puhuimme Setona Mizushiron sarjasta The Cornered Mouse Dreams of Cheese - Paranoia Agent - Moto Hagio - Mitsukazu Mihara (04:34:52) – LOPETUS - 10 Dance - Thunderbolt Fantasy

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Sarjan viimeisessä jaksossa haastateltavana on Niko Soikkeli Wärtsilästä. Mitä on strateginen kumppanuus ja millaista yhteistyötä yliopisto tekee yritysten kanssa? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Kolmannessa jaksossa haastateltavana on biologian tohtori Timo Vuorisalo. Millaista yhteistyö on tutkijan näkökulmasta? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Tässä jaksossa vieraana on Teemu Hälli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Millaista yhteistyötä yliopisto ja kirkko voivat tehdä? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tieteen-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Ensimmäisessä jaksossa vieraana on Antti Nuutinen yliopiston Kumppanuus ja vaikuttavuus -tiimistä. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Yliopisto-opettaja ja tietokirjailija Hannele Cantell sairastui vakavasti ja menetti suuren osan liikkumiskyvystään. Autofiktiivisessä romaanissaan Sekunnit ennen kaatumista hän käsittelee muuttunutta kehosuhdettaan sekä sosiaalisia kokemuksiaan vammaisena. Joukko Cantellin tuttuja teatteriammattilaisia on tehnyt kirjan pohjalta ja ohjaaja Elina Snickerin johdolla kirjasta samannimisen näytelmän. Jaksossa vierailevat Cantell ja Snicker pohtivat vammaisuutta henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisesta tasolla sekä vammaisuuden näyttämölle tuomiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Brunein kristityistä ei usein kuule. Tämän Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan maan noin 445 000 asukkaasta vain 12 prosenttia on kristittyjä. Moni uskova kokee äärimmäisen vaikeaksi elää avoimesti kristittynä, sillä se saattaa heidät helposti tarkkailun alaisiksi.   https://opendoors.fi/yliopisto-opiskelijan-salainen-usko-milta-brunein-kristittyjen-normaali-arki-nayttaa/  

Jonna Rajala oli valtaamassa Helsingin yliopistoa ja kertoo Veikalle kokemuksistaan. Mitä valtaajat odottivat tapahtuvan ja mitä he kävivät läpi? Mitä kaikkea on tulossa? Jakso on ensimmäinen osa kaksiosaista valtausspesiaalia. Toisessa osassa Veikka analysoi Pontuksen kanssa poikkeuksellisen valtausaallon eri piirteitä ja merkitystä.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Yliopisto-opinnot koostuvat suurimmassa osassa tiedekuntia pää- ja sivuaineesta. Mitä eroa näillä on? Entä onko mahdollista opiskella sivuaineena jotain muuta ainetta, kuin omaan pääaineeseen liittyviä aineita? Tässä jaksossa lähettiläät Anni ja Laura keskustelevat sivuaineista sekä niihin liittyvästä valinnanvapaudesta ja eroista eri tiedekuntien välillä. Samalla raapaistaan myös sivuaineen vaihtamisen mahdollisuutta, josta kummallakin lähettiläällä on omakohtaista kokemusta. Voit seurata opiskelijaelämää Turun yliopistossa myös Instagramissa ja TikTokissa @uniturku. tekstiversio podcastista: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan "Akateemisten affektien etnografia", ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta.

Mistä Ukrainan historia alkaa? Minkälainen suhde Ukrainalla ja Venäjällä on ollut vuosisatojen saatossa ja miten kolonialismi näkyy Ukrainan historiassa? Mikä rooli ortodoksisella kirkolla on ollut Ukrainassa? Keitä olivat kasakat ja minkälainen heidän hallintomuotonsa oli 1600-luvulla? Miltä Volodymyr Zelenskyin ja Ukrainan tilanne näyttää ensi vuoden vaalien suhteen? Miltä Ukrainan tulevaisuus näyttää? Studiossa Kiovan valtion yliopiston sosiologi Arseniy Svynarenko. Jakso on nauhoitettu 2.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yliopisto (5:55) Kievan Rus (11:06) Historiapolitiikka (16:20) Kolonialismi (17:14) Akateeminen vapaus (18:14) Ortodoksi-kirkko (25:10) Ukrainan ja Venäjän erot (28:40) Ukrainan kirkko (31:11) Kasakkojen hallinto (36:45) Vuosi 1917 (39:25) Zelenskyi (43:00) Oligarkit (46:28) Euromaidan (51:38) Vaalitarkkailija (54:52) 1700-luku (59:34) Ukrainan tuhoaminen (1:06:28) Kasakat (1:11:40) Nationalismi (1:16:19) Tulevaisuus

Miten voit viettää vapaa-aikaasi opiskelijana? Turun yliopiston opiskelijalähettiläät Noora, Saija ja Veeti juttelevat podcastissa opiskelijaelämästä ja yhteisöstä Turun yliopistossa. Tämän jakson aikana sinulle selviää muun muassa mikä on ainejärjestö, mitä se tekee sekä minkä väriset haalarit kasvatustieteen, psykologian ja oikeustieteen opiskelijoilla on Turun yliopistossa. Kuulet lisäksi lähettiläiden suosikkiopiskelijatapahtumista Turussa sekä erilaisista harrastusmahdollisuuksista. Voit seurata opiskelijaelämää Turun yliopistossa myös Instagramissa ja TikTokissa @uniturku. tekstiversio podcastista: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/vapaa-ajan-ja-harrastusten-mahdollisuuksia-yliopisto-opiskelijana Jakson musiikki:   "Leopard Print Elevator" Kevin MacLeod (incompetech.com)  Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License  http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi Radio Voimalla torstaina, että uusille Lahteen muuttaville asukkaille lähetettiin aikaisemmin tervetulokirje. - Siinä oli kaupunginjohtajan nimi alla. Toivotimme sillä lämpimästi tervetulleeksi Lahteen. Tuossa korona-aikana se jäi tauolle ja nyt on tarkoitus lähettää kirje kaikille viimeisen vuoden aikana muuttaneille. Timonen sanoo, että tällä hetkellä on myös mietinnässä se, miten jatkossa asia hoidetaan. Kaupunginjohtaja vahvistaa myös, että aikaisemmin Lahteen muuttaneille asukkaille järjestettiin kiertoajelu. - Se myös on pohdinnassa, mikä olisi hyvä tapa toivottaa jatkossa tervetulleeksi. On tärkeää, että Lahteen muuttaja kokee itsensä tervetulleeksi. Kaupunginjohtajan mielestä jokainen Lahteen muuttaja on ensimmäisestä päivästä alkaen täysivaltainen lahtelainen. - Ei ole tällaista, että pitäisi joku aika asua täällä ensin, ennen kuin on oikea lahtelainen. Timonen itse kehottaisi uutta Lahteen muuttanutta hengittämään puhdasta ja raikasta Lahden ilmaa ja jatkaisi sanomalla. - Katsele vähän ympärillesi, minkälaisia ihmiset ovat. Lahtelaisethan ovat siitä hyviä ihmisiä, että kyllähän Lahdessa juttuun pääsee ihmisten kanssa. Eihän lahtelaiset ole ollenkaan sellaisia sulkeutuneita. Ota puheeksi, kyllä lahtelaiset vastaavat. Timonen muistuttaa vielä, että Lahteen on odotettavissa paljon muuttoa kahdesta syystä. - Yliopisto ja opiskelijamäärät kasvavat. Toivottavasti myös ihan lähiaikoina varmistuu Fazerin investointi. Se tuo satoja ja satoja työpaikkoja. Todennäköisesti ihmisiä muuttaa silloin työn perässä Lahteen. Kuuntele podcast:

Mitä woke on? Millä tavoin woke näkyy yliopistoissa, mediassa ja muualla yhteiskunnassa? Miten sananvapaus, tasa-arvo ja turvalliset tilat liittyvät wokeen ja mikä yhteys on identiteettipolitiikalla ja wokella? Studiossa vieraina perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius ja toimittaja Samuli Suonpää. Jakso on nauhoitettu 17.11.2022. (0:00) Mitä woke tarkoittaa? (3:26) Woke-identiteetti (6:48) Oskari Lahtisen tutkimus (8:17) Woken merkitys (14:56) Tasa-arvo (16:45) Kuka saa puhua? (20:27) Yliopisto (24:49) Afrikan Tähti (29:45) Miesten kuukautiset (30:38) Turvalliset tilat (35:23) Puhujat yliopistolla (42:43) Julkiset instituutiot (46:19) Kirkko (47:48) Woke mediassa (52:46) Identiteettipolitiikka

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Mika Hannula. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi puhutaan Turun yliopiston vaikuttavuudesta sekä pohditaan tulevaisuuden vaikuttavuustrendejä. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset.

Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jota värittävät monenlaiset valtahierarkiat ja konfliktit. *** Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.

Oletko pohtinut millaista olisi opiskella ulkomailla? Tässä jaksossa vieraana on Samuli, joka opiskelee Hollannissa. Pohdimme yhdessä ulkomailla ja Suomessa opiskelun eroja. Millaista on opiskelijaelämä ulkomailla entä Suomessa? Miten opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan? Tule kuuntelemaan rupattelua näistä aiheista ja vähän kaikesta sen ulkopuolelta. Mukavia hetkiä Lainahaalareissa podcastin parissa :) Jakson tekstivastineen löydät seuraavan linkin kautta: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-yliopisto-opiskelu-ulkomailla-vs-suomessa

Siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos akateemisen koulutuksen saanut suomalainen on tehnyt luokkahypyn. Meitä on monta, kirjoittaa vapaa toimittaja Laura Hallamaa kolumnissaan.

Korkeushyppääjä Heta Tuuri voitti kultaa Turun Kalevan kisoissa 2020, tuloksella 186. Heta kertoo Yleisurheilupodcastissa huikeasta opiskelumatkastaan Yhdysvalloissa. Mitä kaikkea mahtuu neljään vuoteen, ja miten tasapainotella urheilun sekä arkitehtuurin opiskelujen parissa. Miten opiskelu sekä urheilu eroaa Yhdysvalloissa Suomen kanssa ja miten urheilulupaus suoriutuu moisesta paketista.

Miksi korkeakouluopiskelijat puhuvat jatkuvasti nopista? Entä miten yliopisto- ja lukio-opiskelijan lukujärjestykset eroavat toisistansa? Mitkä asiat muuttuvat, kun vertaa opiskelua lukiossa ja yliopistossa? IT Crew-opiskelijalähettiläät Emma ja Julianna muistelevat lukioaikojaan ja kertovat millaista opiskelu yliopistossa on, ja pohtivat, onko se sittenkään niin erilaista? --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/opintopisteita-ja-aikatauluttamista-mita-samaa-on-yliopisto-ja-lukio-opinnoissa

Tässä odotetussa ja toivotussa jaksossa on vieraana Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja, eversti Jarkko Karsikas. Mitä erityispiirteitä ja toisaalta yhteneväisyyksiä Puolustusvoimilla on datan ja tekoälyn suhteen verrattuna yrityksiin ja muihin organisaatioihin? Toisena vieraana jaksossa on kansallisen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo Tampereen Yliopistosta. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Vaikuttavuus on tuttu sana yliopistojen strategiapuheesta, mutta miten yliopistot vaikuttavat käytännössä yhteiskunnassa? Akateeminen vartti -podcastissa rehtori Jukka Mönkkönen kertoo, miten Itä-Suomen yliopisto tekee pitkäjänteistä vaikuttavuustyötään, ja miksi vaikuttavuuden mittaaminen on niin haastavaa. Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/yliopiston-vaikuttavuus-aiheena-akateeminen-vartti-podcastissa

Minkälaista osaamista ja organisaatiokulttuuria yrityksissä pitäisi kehittää, jotta tekoälystä saadaan aito liiketoimintahyöty irti?Jakson vieraina ovat tekoälyproffa Teemu Roos sekä Elisan automaatiobisneksen vetäjä Kirsi Valtari.Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Haahuillessa ja omaa juttua etsiskellessä voi törmätä opettajaan tai työkaveriin, joka herättää kiinnostuksen ja muuttaa elämän suunnan. Ketään ei pitäisi jättää yksin keksimään itselleen työtä, sanoo Reetta Räty kolumnissaan.

Kuka voi opiskella avoimessa yliopistossa? Mitä kaikkea avoimessa yliopistossa voi opiskella? Missä ja milloin avoimen opintoja tehdään? Tarvitsenko pohjakoulutusta? Nappaa uusin jakso kuunteluun ja kuulet muun muassa näihin kysymyksiin vastaukset. Podcastin tekstivastine löytyy osoitteesta: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-jatkuvan-oppimisen-keskus-avoin-yliopisto Seuraa UEF-lähettiläitämme somessa: https://www.instagram.com/ueflahettilas/?hl=fi https://www.youtube.com/channel/UCei6TZGtqHKDq9MkWQJ-hQw https://blogs.uef.fi/ueflahettilaat/etusivu/ https://www.facebook.com/UEFlahettilaat Snapchatissa kannattaa laittaa seurantaan Itä-Suomen yliopisto @uniuef, löydät lähettiläät myös sieltä.

Yliopisto kaverukset Christopher Hill ja Lukas Kamay saivat muutama vuosi opiskelujen jälkeen idean kuinka tienata helposti rahaa. Suunnitelma olisi ollut lähes täydellinen ellei toinen heistä olisi ryhtynyt ahneeksi. He käyttivät hyväkseen molempien työpaikkoja ja sitä kautta valtion salaisia tietoja. Yhteensä voitto oli jopa 7 miljoonaa dollaria, mutta se ei kuitenkaan jakautunut kaverusten kesken tasan. Ota yhteyttä: rikosjaratkaisu@gmail.com Instagram: @rikosjaratkaisu Musiikki: Kevin MacLeod-Bleeping Demo Lähteet: The Sure Thing podcast - https://www.afr.com/podcast/the-sure-thing https://www.abc.net.au/news/2015-03-17/pair-sentenced-over-abs-insider-trading/6324526 https://www.heraldsun.com.au/news/law-order/insider-traders-lukas-kamay-and-christopher-hill-behind-bars-over-7m-scam/news-story/d192fb2c4d5d95db846b6c9625584dd4 https://www.smh.com.au/business/banking-and-finance/insider-trading-masterminds-lukas-kamay-christopher-hill-jailed-after-block-bid-20150317-1m0tzu.html https://www.smh.com.au/culture/tv-and-radio/the-story-of-betrayal-behind-biggest-insider-trading-case-20210301-p576ms.html https://www.afr.com/companies/financial-services/like-a-mafia-sting-inside-the-biggest-insider-trading-case-20210205-p56zy8 https://victorialawfoundation.org.au/sites/default/files/attachments/VLF_LRA_Durkin.pdf https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4piirikauppa https://rpc2021.cw3.events/presentations/education-while-incarcerated-does-it-increase-employment-opportunities-after-release-the-lived-experience-of-previously-incarcerated-males-in-victoria-australia/

Studycastin keskustelua siivittävät oikisopiskelija Emilia, biokemian opiskelija Laura sekä luokanopettajaksi opiskeleva Antti. Opiskelijalähettiläät keskustelevat omista harrastuksistaan ja tuovat esille Turun korkeakoulukulttuurin monipuolista harrastustarjontaa. Miten paljon opiskelijalla riittää aikaa vapaa-ajalle tai harrastuksiin? Vastauksen selvität kuuntelemalla jakson! Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/yliopisto-opiskelijan-harrastusmahdollisuudet

Tekoälystä puhuu moni, mutta kuka oikeastaan tietää, mitä kaikkea tekoäly on?   Älyradion Eero ja Jenny kutsuivat studioon tekoälyprofessorina tunnetun Teemu Roosin Helsingin yliopistosta. Hän on ollut luomassa muun muassa huippusuosittua Elements of AI -kurssia. Luvassa on paljon kiinnostavaa puhetta tekoälystä ja siitä, mihin sitä oikein voi käyttää. Roosin mukaan asiakaskokemus ja sen kehittäminen ovat yksi tekoälyn avainalueista. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että asiakas keskustelee chatbotin kanssa! Luvassa on myös vinkki vanhemmille ja opettajille: jälkikasvun kouluaineiden kanssa kannattaa olla tulevaisuudessa tarkkana!

Ei olisi suomen kielen huolto ja opetus Ruotsissa näin hyvissä kantimissa ilman Paula Ehrnebon sinnikästä, vuosikymmeniä kestänyttä työpanosta. Kuuntele Paulan elämäntarina sota-ajan Suomesta tähän päivään! "Suomessa julkaistuissa sanakirjoissa ei tietenkään ollut Ruotsin yhteiskuntaa kuvaavia sanoja. Ne piti luoda täällä." Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon pioneeri, filosofian tohtori Paula Ehrnebo sai median ja Tukholman Suomen Instituutin myöntämän elämäntyöpalkinnon 24.2.2021. Paula teki uraauurtavaa työtä 1970-luvulla, kun suomen kielen opetus Ruotsissa aloitettiin yliopistotasolla. Ulkoilu on Paulalle elämän eliksiiri, Vasa-hiihtokin on taittunut useamman kerran. "Olen ehdottomasti kielioppinörtti! Olen aina pitänyt lauseenjäsennyksestä. Mikä jollekulle muulle saattoi olla hepreaa, oli minulle mukavaa!"

Kiinnostaako nykynuoria opiskella humanistisia aineita? Tarvitaanko työelämässä enää humanisteja? Ainakaan yliopistot eivät enää tarvitse humanististen aineiden professoreita, eikä liioin muutakaan opetushenkilökuntaa! Hgin Yliopistossa useampi professuuri on jätetty täyttämättä sen jälkeen kun viranhaltijat ovat jääneet eläkkeelle. Opetuksen määrärahoja on leikattu rajusti vuodesta 2016 alkaen. Miten tämä vaikuttaa opiskelijoiden elämään ja koko alan tulevaisuuteen. Vieraina musiikkitieteen emeritus-professori Eero Tarasti, kotimaisen kirjallisuustieteen emeritus-professori Jyrki Nummi, lisäksi opiskelijat Eero Karjalainen (estetiikka), Emmi Keski-Nikkola (musiikkitiede) ja Otto Rikka (kotimainen kirjallisuus). Lyhyesti mukana myös työelämäprofessori,, entinen EK:n päällikkö Matti Apunen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Yliopisto ja yritysyhteistyö. Susanna Pirttikangas tutkimusjohtaja Oulun yliopisto ja Olli Liinamaa, 5GTN ohjelmajohtaja, Oulun yliopisto ja Nokia. Ruotsi alkaa vaatia negatiivista koronatodistusta maahantulijoilta. Mitä se merkitsee Länsi-Pohjassa? Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen. Rajat, terveys ja tartuntatautilaki. Riittävätkö keinot koronan patoamiseksi? Kysymme myös, miten Venäjään pitäisi suhtautua. Kansanedustajat Merja Kyllönen, vas., Antti Häkkänen, kok. ja Markus Lohi, kesk. Rubergin päivä ja suku. Puhelimessa yhteyspäällikkö Robert Runeberg. Kolumni. Katri Saarikivi: Kummipoikaani nimiteltiin päiväkodissa pieruksi. Uusinta. Yliopisto ja yritysyhteistyö. Susanna Pirttikangas tutkimusjohtaja Oulun yliopisto ja Olli Liinamaa, 5GTN ohjelmajohtaja, Oulun yliopisto ja Nokia. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Marija Skara ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Ne irakilaiset, jotka tulivat vuonna 2015 siirtolaiskriisin mukana, ovat nyt isoin joukoin hakemassa itselleen Suomen kansalaisuutta. Ulkomaalaistaustaiset nuorisojengit varjostavat Helsinkiä. Päivi Räsänen joutui pastorien saarnatarkastajaksi. Tuleeko Jussi Halla-ahosta Helsingin pomo? Yliopisto-opiskelija joutui poistetuksi kurssilta, kun hän kyseenalaisti opetuksen, jonka mukaan myös miehillä voi olla menkat. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan Youtubesta.

Aalto-yliopistolta tutun Anna Valtosen professuurin alana on design ja hän on toiminut korkeakoulussa monenlaisissa tehtävissä, kuten dekaanina, vararehtorina, hallituksen jäsenenä ja tutkijana. Hänen erikoisalaansa on strateginen design. Valtosen mielestä Suomella ja Pohjoismailla on valtavat mahdollisuudet kansainvälisillä design-markkinoilla: "Muotoilu nivoutuu aina yhteiskuntaan: miten me käsittelemme toisiamme, miten toimimme ja miten yhteiskunta ympärillämme toimii. Siinä on Suomella ihan loistava tilanne, jota pandemia on ennestään korostanut. – – – Meidän tavalle täällä Pohjoismaissa hahmottaa maailmaa, toimia yhteiskuntana ja tehdä parempaa maailmaa yhdessä on tällä hetkellä valtava tilaus". Jakson on toimittanut Digital Media Finland. Creative Finland on saanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Luovaa osaamista -rahoituksen.

Tässä jaksossa keskustellaan opiskelusta ja lähemmin siitä minkälainen meidän matkamme on ollut. Mikä on kolmoistutkinto ja kuka on sen suorittanut? Kenellä oli tavoitteena päätyä presidentiksi? Kuka on opiskellut tulkiksi? Aikuisena opiskelu on erilaista ja tätä puimme eri suunnista.

DESIGN IN NORTH -podcast sarjassa keskustellaan pohjoisesta ja luovasta taloudesta taiteen ja muotoilun otteella. Kolme maakunnan ihmistäkerrallaan kokoontuu keskustelemaan jaksoittain vaihtuvista teemoista.20 minuutin pituiset jaksot ilmestyvät kahden viikon välein. Asenne on kehittävä, mahdollisuuksia näkeväja tulevaisuutta tavoitteleva. Jakso 1. Luonto ja luova talous pohjoisessa: Yliopisto lehtori Mari Huhmarniemi, Yrittäjä Minna Rimpiläinen, Maakuntajohtaja Mika Riipi. Podcast -sarja on osa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Co-Stars -tutkimusryhmän toimintaa.Tuotanto ja toteutus Jari Rinne.

Kriisin aikana moni yritys leikkaa liiketoiminnan kehittämisestä ja petaa samalla itselleen huonomman tulevaisuuden. On kyse sitten pandemiasta, sen aiheuttamasta talouskriisistä, pankkikriisistä, 90-luvun lamasta… samat liiketoiminnan kehittämisen lainalaisuudet pätevät. Kriisiin olisi hyvä valmistautua virittämällä innovaatio- ja kehittämiskoneisto notkeaksi, mutta monesti kriisi iskee silti päälle yllättäen, kuten nyt. Miten yritys luo nahkaansa uudestaan samalla kun se kohtaa kriisin myrskyn ja joutuu sen silmään? Tekniikan tohtori Pekka Berg on Suomen johtavia liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan asiantuntijoita, Innoman konsulttitoimiston perustajaosakas ja Aalto-yliopiston vieraileva tutkija. Uransa aikana hän on kokenut monet kriisit ja auttanut yrityksiä luovimaan niiden läpi. Siksi hän onkin oiva vieras keskustelemaan Antti Pietilän kanssa kuinka liiketoimintaa kehitetään erityisesti kriisin aikana. Keskustelu alkaa kolmella P:llä (product, processes, people), jotka suomeksi kääntyvät tarjoamaksi, prosesseiksi ja henkilöstöksi. Mutta mitä muuta kehittämiseen tarvitaan? Katso ja kuuntele episodi, niin kuulet millä keinoilla liiketoimintaa kannattaa kehittää kriisissä ja varautua seuraavaa, tai pitkittyvää kriisiä varten. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/liiketoiminnan-kehittaminen-kriisin-aikana-vieraana-pekka-berg-innoman--aalto-yliopisto ----------------------------------------------------------------------------------------------- Pekka Berg Pekka Bergin yhteystiedot löydät: https://www.innoman.fi/palvelut/innovaatiotoiminta/ Innoman Innomanin löydät: https://www.innoman.fi/ Antti Pietilä Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila ----------------------------------------------------------------------------------------------- Sopisiko tällainen videopodcast teidän markkinointiin? Tsekkaa miten me voimme Loyalisticissa auttaa sisältötuotannossa ja videoissa. https://loyalistic.com/studio/

Millaisia lomakausia yliopisto-opiskelijoilla on? Utulähettiläät Juuso ja Fanny-Sofia pohtivat opiskelun, loman ja työn yhdistämistä sekä vapaa-aikaa. Lisäksi käsittelyssä ovat erilaiset kurssien suoritusvaihtoehdot.

Kolmas jakso käsittelee sitä mitä yliopiston käyminen Briteissä on - ihan siitä hakuprosessista lähtien aina käytännönjärjestelyihin sekä oikeaan yliopistoelämään koulutuntien ulkopuolella.Aina saa olla yhteydessä! Instagram: @finnsbeyond tai finnsbeyond@gmail.comLinkit:www.ucas.comwww.ielts.orgwww.ets.org/toeflmedia.slc.co.uk/sfe/2021/ft/sfe_t…_guide_2021_o.pdf See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jaksossa Roope, Tommi ja Ukko-Pekka kertovat Joensuun liikunnan (25op) lyhyen sivuaineen sisällöistä. Liikunnan sivuaineen sisältöjen lisäksi kerromme kokemuksiamme ja mitä olemme saaneet siitä tulevaan opettajuuteemme.

Jaksossa kerron kuinka jääkiekko polkuni eteni ja mitkä valinnat ja syyt johtivat siihen, että halusin opiskelemaan.

Hammashoitopelko on moniulotteinen ongelma, joka näkyy yhteiskunnassa monella eri tasolla. Pelkoa voi hoitaa muun muassa lääkkein, mutta lääkkeet eivät pureudu pelon syihin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla sen sijaan on mahdollista vaikuttaa pelon taustalla piileviin asioihin. Yliopisto-opettaja Pirjo Kurki Itä-Suomen yliopistossa tutkii kognitiivisen käyttäytymisterapian käyttöä hammashoitopelon hoidossa. Haastattelijana Maj Vuorre. Lue myös juttu hammashoitopelon moniammatillisesta hoidosta yliopiston verkkosivuilla! https://www.uef.fi/-/hammashoitopelko-haltuun-moniammatillisella-otteella

Aalto-yliopiston professori Matti Liski keskustelee energiamurroksesta yhdessä Wärtsilä Energy Solutionsin Matti Rautkiven kanssa.

John H. McWhorter is Associate Professor of English and Comparative Literature at Columbia University. He has written academic books on creole linguistics, including the book we'll be talking about today, but also a number of popular books on language (including The Power of Babel), and black identity in the United States. He is a regular columnist for several US broadsheets; he's a two-time TED talker; and he has a weekly podcast dealing with issues related to language called Lexicon Valley which is worth checking out if you're listening to New Books in Language. In this interview, McWhorter discusses his recent book The Creole Debate (Cambridge University Press, 2018). Making the case that prominent scholars in creole studies have systematically mischaracterized the nature of creole languages, McWhorter calls for a more intellectually honest engagement with the empirical evidence, both from “syntactocentric” formal linguists, and from creolists concerned that treating creoles as typologically distinct is tantamount to neocolonialism. John Weston is an Yliopisto-opettaja (University Teacher) in the Language Centre at Aalto University. His research focuses on the relationships between language variation, knowledge and ethics. He can be reached at j.weston@qmul.ac.uk.and @johnwphd.

John H. McWhorter is Associate Professor of English and Comparative Literature at Columbia University. He has written academic books on creole linguistics, including the book we’ll be talking about today, but also a number of popular books on language (including The Power of Babel), and black identity in the United States. He is a regular columnist for several US broadsheets; he’s a two-time TED talker; and he has a weekly podcast dealing with issues related to language called Lexicon Valley which is worth checking out if you’re listening to New Books in Language. In this interview, McWhorter discusses his recent book The Creole Debate (Cambridge University Press, 2018). Making the case that prominent scholars in creole studies have systematically mischaracterized the nature of creole languages, McWhorter calls for a more intellectually honest engagement with the empirical evidence, both from “syntactocentric” formal linguists, and from creolists concerned that treating creoles as typologically distinct is tantamount to neocolonialism. John Weston is an Yliopisto-opettaja (University Teacher) in the Language Centre at Aalto University. His research focuses on the relationships between language variation, knowledge and ethics. He can be reached at j.weston@qmul.ac.uk.and @johnwphd. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

John H. McWhorter is Associate Professor of English and Comparative Literature at Columbia University. He has written academic books on creole linguistics, including the book we’ll be talking about today, but also a number of popular books on language (including The Power of Babel), and black identity in the United States. He is a regular columnist for several US broadsheets; he’s a two-time TED talker; and he has a weekly podcast dealing with issues related to language called Lexicon Valley which is worth checking out if you’re listening to New Books in Language. In this interview, McWhorter discusses his recent book The Creole Debate (Cambridge University Press, 2018). Making the case that prominent scholars in creole studies have systematically mischaracterized the nature of creole languages, McWhorter calls for a more intellectually honest engagement with the empirical evidence, both from “syntactocentric” formal linguists, and from creolists concerned that treating creoles as typologically distinct is tantamount to neocolonialism. John Weston is an Yliopisto-opettaja (University Teacher) in the Language Centre at Aalto University. His research focuses on the relationships between language variation, knowledge and ethics. He can be reached at j.weston@qmul.ac.uk.and @johnwphd. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

John H. McWhorter is Associate Professor of English and Comparative Literature at Columbia University. He has written academic books on creole linguistics, including the book we’ll be talking about today, but also a number of popular books on language (including The Power of Babel), and black identity in the United States. He is a regular columnist for several US broadsheets; he’s a two-time TED talker; and he has a weekly podcast dealing with issues related to language called Lexicon Valley which is worth checking out if you’re listening to New Books in Language. In this interview, McWhorter discusses his recent book The Creole Debate (Cambridge University Press, 2018). Making the case that prominent scholars in creole studies have systematically mischaracterized the nature of creole languages, McWhorter calls for a more intellectually honest engagement with the empirical evidence, both from “syntactocentric” formal linguists, and from creolists concerned that treating creoles as typologically distinct is tantamount to neocolonialism. John Weston is an Yliopisto-opettaja (University Teacher) in the Language Centre at Aalto University. His research focuses on the relationships between language variation, knowledge and ethics. He can be reached at j.weston@qmul.ac.uk.and @johnwphd. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

John H. McWhorter is Associate Professor of English and Comparative Literature at Columbia University. He has written academic books on creole linguistics, including the book we’ll be talking about today, but also a number of popular books on language (including The Power of Babel), and black identity in the United States. He is a regular columnist for several US broadsheets; he’s a two-time TED talker; and he has a weekly podcast dealing with issues related to language called Lexicon Valley which is worth checking out if you’re listening to New Books in Language. In this interview, McWhorter discusses his recent book The Creole Debate (Cambridge University Press, 2018). Making the case that prominent scholars in creole studies have systematically mischaracterized the nature of creole languages, McWhorter calls for a more intellectually honest engagement with the empirical evidence, both from “syntactocentric” formal linguists, and from creolists concerned that treating creoles as typologically distinct is tantamount to neocolonialism. John Weston is an Yliopisto-opettaja (University Teacher) in the Language Centre at Aalto University. His research focuses on the relationships between language variation, knowledge and ethics. He can be reached at j.weston@qmul.ac.uk.and @johnwphd. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

John H. McWhorter is Associate Professor of English and Comparative Literature at Columbia University. He has written academic books on creole linguistics, including the book we’ll be talking about today, but also a number of popular books on language (including The Power of Babel), and black identity in the United States. He is a regular columnist for several US broadsheets; he’s a two-time TED talker; and he has a weekly podcast dealing with issues related to language called Lexicon Valley which is worth checking out if you’re listening to New Books in Language. In this interview, McWhorter discusses his recent book The Creole Debate (Cambridge University Press, 2018). Making the case that prominent scholars in creole studies have systematically mischaracterized the nature of creole languages, McWhorter calls for a more intellectually honest engagement with the empirical evidence, both from “syntactocentric” formal linguists, and from creolists concerned that treating creoles as typologically distinct is tantamount to neocolonialism. John Weston is an Yliopisto-opettaja (University Teacher) in the Language Centre at Aalto University. His research focuses on the relationships between language variation, knowledge and ethics. He can be reached at j.weston@qmul.ac.uk.and @johnwphd. Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

HS:n Uutisguru testaa oletko ajan tasalla. Kymmenen kysymyksen avulla saat selville kuinka hyvin olet lukenut Hesarisi viime aikoina. Lisää >> http://ift.tt/2nmPMvd

Kielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen. - Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.   - Viikon uudissana on sukupuolineutraali pelastaja. - Yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi miettii pakinassaan sitä, että oppivatko suomalaiset kieliä helpommin kuin ruotsalaiset. - Juontajana Merja Laitinen.

1980-luvulla monilla paikkakunnilla lakkoiltiin suomenkielisten luokkien säilyttämisen puolesta. Suomen kieli kouluissa on polttavan ajankohtainen myös tänään. - Hallitus on nimittänyt Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainion selvittämään vähemmistökielten opetuksen parantamista. - Korkeakoulutasolla ei vieläkään järjestetä riittävästi kansallisten vähemmistökielten koulutusta, raportoi Yliopisto- ja korkeakouluneuvosto, Universitets- och högskolerådet, UHR. Tämä voi johtaa opettajapulaan vähemmistökielten opetuksessa peruskouluissa ja lukioissa.  - UHR koettaa kannustaa suomen ja muiden vähemmistökielten opiskeluun sosiaalisessa mediassa leviäville filminpätkillä. - Kieliohjelma Sanaseula puhui nuorten ja lasten suomen kielestä ja koulusta 30. tammikuuta 1984. Ajankohtainen aihe silloinkin. - Mitä tarkoittaa sanonta yllätti Mietaan? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät. - Viikon uudissana: muunsukupuolinen. - 24. helmikuuta on ruotsinsuomalaisten päivä ja Kaarle Aksel Gottlundin syntymäpäivä. Andreas Ali Hietala Jonasson kuvailee Gottlundin ponnisteluja suomen kielen puolesta Ruotsissa jo 1800-luvulla! - Juontajana Merja Laitinen.   kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsissa kansalliseksi vähemmistökieleksi hyväksytyt viisi murretta ovat saaneet lisää tukea yhteiskunnalta, mutta kaalemurteen siirtyminen sukupolvelta toiselle kangertaa. Yliopisto opettaja Henry Hedman Helsingin yliopistosta sanoo, että kaalen puhujia on edelleen, mutta kielen käyttötarkoitus on kadonnut. Täytyisi kehittää uusia tapoja kasvattaa motivaatiota, esimerkiksi someviestinnässä ja peleissä. Sveriges Radion romanikielisen toimituksen Radio Romanon työnjohtaja Veli Brijani sanoo, että viidentoista vuoden aikana on romanikielen asema Ruotsissa vahvistunut, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät, mikä on sembalot/cembalot/tsembalot ja miten kääntyvät sanat övervikt ja fetma. Viikon uudissana on MiFu. Annika Lantto pakinoi siitä, miten tv-sarjat ja musiikki ovat edistäneet hänen kielitaitojaan. Annika lähettää kiitokset Beverly Hills-sarjan kääntäjälle. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

'Yliopisto on kriisissä', huomaan kiljuvani Kiasman kulmalla yhtenä talvipäivänä tänä historiallisen yliopistoaktivismin vuotena 2015. Kädessäni on halpahallin ämpäri, päässäni omituinen valkoisista paperitolloista koostettu päähine. Lisäksi raahaan ympäriinsä aaltopahvista kylttiä, joka ilmoittaa minun olevan asioihin ‘hieman tyytymätön’. Miten ihmeessä aivan tavallinen tutkija ja perheenäiti on päätynyt moiseen tilanteeseen? Tehdään pikainen katsaus suomalaisen yliopistokriisin taustoihin. Samalla on hyvä muistella, mitä kaikkea vuosi on tuonut muassaan. The post Yliopisto on kriisissä – erään ’valtauksen’ anatomia appeared first on AntroBlogi.