Podcasts about etel amerikan

Ranskan kirjeenvaihtaja Miina Väisänen kertoo tuoreimmat kuulumiset Ranskasta missä maan hallitus on kaatumassa. Euroopan vakaus vaakalaudalla. Ranskan hallituksen kaatuminen povaa vaikeuksia koko Euroopalle kun Saksan johtokin on sekaannuksessa. Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Politiikan uutisviikon nostoja. Perussuomalaisten reaktiot 612-marssiin, puolustuksen määrärahat, ehkä kaapelirikot. Studiossa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Alec Neihum MTV:stä. Etelä-Korean presidentin eroa vaaditaan tämän yritettyä saada voimaan poikkeustilan. Mitä demokratiastaan tunnetussa maassa tapahtuu? Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo mikä tilanne siellä on nyt. Toimittaja Maija Salmen lehtikatsaus avaa Etelä-Amerikan medioiden puhutuimpia aiheita. Lähetyksen toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Justus Laitinen.

Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta on käyty viime päivinä keskustelua. Mikä olisi jalkaväkimiinojen merkitys Suomen maanpuolustukselle? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Mediatietojen mukaan Israel olisi pääsemässä sopuun tulitauosta Libanonissa toimivan äärijärjestö Hizbollahin kanssa. Mitä tulitauko käytännössä tarkoittaisi? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Ranskassa maanviljelijät protestoivat toista viikkoa EU:n ja viiden Latinalaisen Amerikan maan vapaakauppasopimusta vastaan. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Miten EU:n ja Etelä-Amerikan maiden vapaakauppasopimus vaikuttaisi toteutuessaan Suomeen? Keskustelemassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja MTK:n johtaja Juha Ruippo. Lähetyksessä kuullaan myös WWF:n kansainvälisen metsäasiantuntijan Maija Kaukosen näkemyksiä vapaakauppasopimuksesta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Janette Leino ja Mikko Haapanen, tuottajana Annette Blencowe.

Lahtelais-heinolalainen metallibändi Where's My Bible esiintyy Lahdessa Finlandia-klubilla perjantaina. Bändi saapui tiistaina Etelä-Amerikan kiertueeltaan ja bändin jäsenistä laulaja Jussi Matilainen ja rumpali Teppo Ristola kävivät kertomassa Come to Latin America -kilpailussa voitoksi saamastaan keikkakiertueestaan. - Ensimmäinen keikkamme oli Argentiinassa. Se oli reilun 500 hengen loppuun myyty keikka. Se oli aika kiva startti, Ristola kertoi. Kommelluksilta ei matkassa vältytty, vaan tarkan rumpalin paljon kalustoa sisältävässä rumpusetissä ei aina ollut kaikkea, mitä oli tilattu. - Asiat eivät menneet kuten Suomessa tai Euroopassa. Ennen ensimmäistä keikkaa virvelirumpu saapui puoli tuntia ennen. Se jatkui koko rundin. Aina sai jännittää, mitä siellä oli. Siellä oltiin hermoromahduksen partaalla. Bändin jäsenet lensivät juuri 30 tuntia lentokoneella takaisin Suomeen ja kuvailevat oloaan rättiväsyneeksi. - Silti olisin ihan valmis pakkaamaan kamat saman tien ja lähtemään uudestaan pyörimään, Matilainen unelmoi. Kuuntele koko haastattelu.

Loviisa täällä moi! Etelä-Amerikan reppureissussa kaikki hyvin, Amazonin sademetsäseikkailusta löytyi hetki kuulumisten päivittämiseen ESP:lle. Ihanaa kevättä kaikille! T. Reissussa rähjääntynyt

Pedro Lopez on yksi Etelä-Amerikan tunnnetuimmista sarjamurhaajista, jota mediassa on kutsuttu nimellä Andien monsteri. Muutaman vuoden sisällä hänen uhriksi joutui arviolta 300 tyttöä kolmessa eri maassa. Jaksossa syvennymme Pedron elämänvaiheisiin, kiinnjäämiseen sekä hänen saamiinsa tuomioihin. Yhteydenotto: rikosarvoitukset@gmail.com Instagram: @rikosarvoitukset Lähteet: https://criminalminds.fandom.com/wiki/Pedro_López#Background https://www.alittlebithuman.com/the-horrifying-story-of-pedro-lopez-south-americas-missing-serial-killer/ https://murderpedia.org/male.L/l/lopez-pedro.htm https://www.thesun.co.uk/news/16844249/pedro-lopez-whereabouts/ https://www.infobae.com/en/2022/04/09/pedro-alonso-lopez-the-monster-of-the-andes-who-murdered-more-than-300-girls-and-disappeared-23-years-ago-without-a-trace/ https://auralcrave.com/en/2022/04/05/when-i-am-released-i-will-kill-again-the-story-of-pedro-lopez-the-monster-of-the-andes/?utm_content=cmp-true https://www.biography.com/crime/pedro-alonso-lopez https://www.youtube.com/watch?v=g4zw4yj_kR0

Brasiliassa väkijoukot hyökkäsivät kongressiin, Donald Trumpin tukijoiden tyyliin. Perussa mielenosoitukset kaappausyrityksestä syytetyn, erotetun presidentin tukemiseksi muuttuivat väkivaltaisiksi. Miksi demokratiaa haastetaan yhä useammassa Etelä-Amerikan maassa? Aiheesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Stratovarius saapuu esiintymään ensimmäistä kertaa Möysän Musaklubille tulevana maanantaina 5. joulukuuta. Yhtyeen keulahahmo Timo Kotipelto mietti Radio Voimalla perjantaina miten kummalliseksi aika on mennyt. - Sähkölaskuja kauhistellaan sähkölattian lämmittäjinä, katsotaan tuosta alkuvuodesta, että miten itse kukin selviää. Kotipelto odottaa kovasti huhtikuun puolessa välissä starttaavaa pitkää Etelä-Amerikan kiertuetta. - Siellä on festareita ja omia keikkoja. Viimeksi olimme siellä vuonna 2019. Siellä oli tosi hyvä meininki silloin ja nyt menemme uuden levymme kanssa. Stressi on asia, jonka Kotipelto tahtoisi karistaa harteiltaan pois. - Kuulun siihen ihmisjoukkoon, joka stressaa aivan liikaa typeristä asioista. Jos voisin, vähentäisin turhaa sterssaamista sekä ammattiasioissa, että siviilipuolella. Mielenrauhaa toivoisin kaikille muille, mutta varsinkin itselleni. Ja toki saisi tuo Idän kaveri lopettaa pelleilynsä Ukrainassa, onhan tuo kummallista toimintaa. Laulaja ei tunnustaudu jouluihmiseksi, mutta on kuitenkin laittanut jouluvaloja pihaan. - Ledejä. Katsoin, että ei kai nämä nyt niin paljon sähköä vie. Kun tietää, että ne merkitsee joillekin muille ihmisille vielä enemmän, niin kiva on niihin panostaakin. Kuuntele haastattelu.

Israelilaisen Yuval Noah Hararin Homo Sapiensin maailman syntyjä selittävä hittitietokirja Sapiens sai haastajan! Amerikkalaisen antropologi David Graeberin (1961-2020) ja brittiarkeologi David Wengrow'n tietokirja Alussa oli… : ihmiskunnan uusi historia (The Dawn of Everything, suom. Anna Tuomikoski) haastaa meille tutun kertomuksen ihmisen kehityksestä savanneilta tähän päivään. Omistamista ja orjuutta olikin jo ennen maanviljelyä, eikä senkään yksinoikeutettu lähtökoti ole Lähi-Idässä, väittää uusi teos. Wengrow ja Graeber kirjoittavat myös, että Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen filosofia antoi tärkeän kimmokkeen Euroopan valistusaatteelle. Lähetyksessä kuullaan Alussa oli -tietokirjan toisen kirjoittajan David Wengrow'n haastattelu. Studiossa ovat keskustelemassa Muinaisen Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori Helsingin Yliopistosta ja taidehistorian professori Anita Seppä. Lähetyksessä kuullaan myös Etelä-Amerikan alkuperäiskansoihin perehtynyttä Turun yliopiston uskontotieteen määräaikaista professoria, dosentti Minna Opasta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Pertti Pesonen on Ylen Ulkolinjan pitkäaikainen toimittaja, joka on kerta toisensa jälkeen tuonut Etelä-Amerikan konfliktien uhrit ja siirtolaisten tarinat suomalaisten verkkokalvoille. Tässä jaksossa hän kertoo, miten syntyi “Jumissa USA:n rajalla” -dokumentti. Pesonen tuo esiin, kuinka hän pyrkii pysymään itse pois kuvista, jotta dokumentin ihmiset saisivat kertoa tarinansa mahdollisimman suoraan yleisölle. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelijana Jussi Liukkonen/Artlab Productions.

Lokakuussa vuonna 2005 bosnialais-amerikkalainen bisnesmies nimeltä Semir Osmanagić esitti väitteitä siitä, että Bosniassa Visokon kaupungissa sijaitseva Visočicamäki ja sen ympärillä olevat muut symmetrisen malliset mäet olisivat todellisuudessa ihmisten tekemiä pyramideja ja että ne olisi rakennettu ehkä jo jääkaudella tai heti sen jälkeen. Näin ollen ne olisivat esikuvia esimerkiksi Egyptin ja Etelä-Amerikan pyramideille. Yksi Osmanagićin väitteistä oli se, että 213 metriä korkea Visočicamäki on suurin ihmisen rakentama pyramidi maapallolla. Mikä on tiedeyhteisön kanta pyramidimäkiin ja miksi Osmanagićin teoria sai niin paljon kannatusta?

Perinnehameet hulmuavat, kun aimara-kansan naiset astuvat vapaapainikehään Boliviassa. Paraguayssa paikallisen pikkukylän elämänmeno viehättää - ja samalla herää huoli uhatusta Atlantin metsäalueesta Gran Chacosta, Etelä-Amerikan toiseksi suurimmasta ekosysteemistä, jonka kohtalo on jäänyt suurelta yleisöltä pimentoon. Muraalit ja katutaide ottavat kantaa ympäristöön ja naisten asemaan, ja bolivialainen Knorke Leaf on feministisen katutaiteen suurnimi. Kun Latinalaiseen Amerikkaan tutustuu kuukausien tai vuosien ajan polkupyörän selässä tai bussin kyydissä, millainen maailma ja arki avautuu? Miten siihen tutustutaan ilman tirkistelyä? Mitä matkustaminen ylipäätään tarkoittaa, kun matkan kesto mitataan kuukausissa tai vuosissa? Sissi Korhonen on pyöräillyt Argentiinan eteläkärjestä Meksikoon vuosina 2015-2018 ja kirjoittanut matkastaan Strangerless-blogissaan. Heidi Nummi on työskennellyt vapaaehtoisena ja matkustanut Brasiliassa, Boliviassa ja Paraguayssa vuonna 2019 ja kirjoittanut matkasta kertovan kirjan Etelän ääniä - vastarinnan ja toivon jäjillä Etelä-Amerikassa. Vieraina ovat toimittajat Sissi Korhonen ja Heidi Nummi. Katutaidetta kommentoi feministinen katutaiteilija, kuvataiteilija Knorke Leaf La Pazissa Boliviassa. Lähetyksen juontaa Hannamari Hoikkala.

Radio Cityn Aamu taas normaalissa kokoonpanossa! Samuel ja Jere hankkivat yhteisen krapulan sunnuntaille ja pohtivat parasta kankkusjuomaa. Ellen Jokikunnas lähetetään kohta etsimään kadonneita pomoja ja Navalnyi nikkaroi Ikealle tuotteita. Samuel kertoo nörttihienhajuisesta menneisyydestään irc-moderaattorina. Lisäksi löydetään maailman tylsin harrastus; hiekankeräys ja fiilistellään Etelä-Amerikan hiihtäjiä!

Chilessä on Etelä-Amerikan suurimmat tuloerot. Vaikka Chilen talous on kasvanut, vain pieni osa väeöstöstä on päässyt nauttimaan kasvun hedelmistä. Studiossa diplomaatti Tapani Brotherus ja puhelimessa Chilestä tutkija Auli Leskinen. Toimittajana Linda Pelkonen. Brotherus toimi Suomen suurlähetystössä väliaikaisena asiainhoitajana vuonna 1973 kun maassa tapahtui väkivaltainen vallankkaappaus, ja Augusto Pinochet joukkoineen syrjäytti presidentti Salvador Allenden. Pinochet otti neuvoja Chicagon koulukuntaan kuuluvalta Milton Friedmanilta. Chilessä yksityistettiin Pinochetin johdolla terveydenhuolto, eläkejärjestelmä ja koulutusta kovalla kädellä. Leskisen mukaan Pinochetin perintö näkyy Chilessä nykyäänkin, koska Pinochetin jälkeiset hallitukset eivät ole pystyneet tekemään kaivattuja muutoksia yhteiskunnassa. "Tämä Chilen uusliberalistinen talousmalli on aivan sama, jonka Pinochet tänne istutti," Leskinen toteaa. "Pinochetin haamut taitavat leijailla Chilen yllä, mutta täyttä alibia se ei anna Chilen parlamentille kuitenkaan", Brotherus arvioi.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kuullaan kesän aikana suomalaisia diplomatian ammattilaisia, maailmanpolitiikan näkymättömiä sankareita. Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan Etelä-Amerikan näkymiä suurlähettiläs Teemu Turusen kanssa. Millaisen taakan sotilasdiktatuurien aika jätti alueen demokratioille? Johanna Kippo tapasi Teemu Turusen kesäisessä Helsingissä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma. "Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin.    Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella: 1971 1975 Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.   1975-1978 Suomenruotsalaisen dokumenttielokuvayhtiön Epidemin toimitusjohtaja. Epidem oli erikoistunut Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, kuvaukseen ja teki usein yhteistyötä SVT:n kanssa. Minun tehtäväksi lankesi hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi Camilla Mickwitzin luomien animaatioelokuvien tuottaminen.   1978 Muutto Tukholmaan   1978-1979 Johan Haglebäckin toteuttaman  animaatioelokuvan Vem ska trösta knyttet? tuotantotehtävät, mm kontaktit Tove Janssonin kanssa.   1979-1985 Dramatiska Institutetin teatteriosaston kurssisihteerinä. Näiden vuosien aikana opin tuntemaan koko Ruotsin  teatterimaailman. Toimin myös silloisen Nordiska Scenskolerådetin hallituksen jäsenenä. Siihen aikaan oli pohjoismaisilla yhteistyöprojekteilla ihan toinen rooli kuin tänään. Joka kevät järjestettiin koulujen välisiä tapaamisia eri maissa. Ja näin myös kontaktit Suomen Teatterikorkeakouluun syntyivät ja vahvistuivat.   1985-1988 Folkoperan markkinoija ja tuotantoassistentti. Dramatiska Institutetin teoreettisten vuosien jälkeen halusin kokea näyttämötaiteen tekemistä ihan konkreettisesti. Ja niin tämä mahdollisuus putkahti esiin Folkoperan muodossa. Näiden vuosien aikana oli ohjelmistossa Madame Butterfly, Taikahuilu, Turandot ja Lionardo. Asuin Folkoperan naapurikorttelissa ja olin vastuussa siitä että koko orkesteri oli aina paikalla esitysten alkaessa. Juoksin edestakaisin enkä uskaltanut alottaa illan viettoa ennenkuin esitys klo 19.00 oli alkanut.   1988-1992 asuin Helsingissä   1989-1991 Svenska Teaterin markkinointisihteerinä. Silloinen teatterinjohtaja Georg Dolivo, jonka tunsin jo entuudestaan, järjesti minulle työpaikan ja siitä olin todella iloinen ja kiitollinen   1991-1992 Teatteri Viiruksen tuottajana. Heti Suomeen muuton jälkeen toimin Viiruksen hallituksen jäsenenä ja kun päätimme että nyt on teatterin aika hankkia ensimmäistä kertaa tuottaja niin tehtävä lankesi aika luonnollisesti minulle. Uskomattoman huimat, antoisat ja unohtumattomat ajat seurasivat. Teatteria johtivat silloin Johan Storgård ja Mats Långbacka. Teatteri toimi silloin Rajasaaressa ja kesällä teimme Shakespearen tuotantoja Vasikkasaaressa Helsingin edustalla Ralf Långbackan ohjauksella.   1993-2003 Perustin oman tuotantoyhtiön Kario Kultur. Näiden vuosien aikana tein seuraavanlaisia projekteja: Sain pian Ruotsiin paluun jälkeen tehtäväksi tuottaa Marionetteaterin kansainvälisen, aikuisille suuntautuvan nukketeatterifestivaalin. Sen kautta tutustuin huimiin kansainvälisiin tekijöihin ja ne kontaktit johtivat sarjaan festivaaleja jotka saivat nimeksi Non Stop Puppets. Kun Tukholma oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 1998 järjestin tämän festivaalin Kapunginteatterissa, silloin yhteistyössä Kaupunginteatterin Långa Näsanin kanssa. Teatterin kaikki näyttämöt täyttyivät silloin aikuisten nukketeatterista. Samoin järjestin uuden Non Stop Puppets-festivaalin Helsingin ollessa kulttuurpääkaupunkina 2000, joka sitten Helsingin jälkeen siirrettiin Tukholmaan. Järjestin suomenruotsalaisten teatteriryhmien, Viiruksen, Mars-teatterin ja Klockriketeaterin vierailuesityksiä Tukholmassa. Toimin muusikkojen Ale Möllerin ja Lena Willemarkin ja kaikkien heidän erilaisten kokoonpanojensa managerina/tuottajana, kuten esim. Enteli, Frifot, Stockholm Folk Big Band, Ale Möller Band. Tallissani oli niin kansanmusiikka, maailmanmusiikkia kuin jazzia.   2003-2012 Uuden Teatterin toiminnanjohtaja. Vuonna 2005 teimme yhteistyösopimuksen Teater Västmanlandin kanssa joka merkitsi sitä, että saimme kaikki teatterin resurssit, ts. tilat, tekniikan ja henkilöstön käyttöömme korvauksetta sitä vastaan että esityksemme tulivat mukaan teatterin omaan tilastoon. Meillä oli silloin Tukholman toimisto RSKL:n tiloissa Bellmansgatanilla ja tuotannot toteutettiin siis Västeråsissa. Haastattelija: Soili Huokuna.

Sandhja on viettänyt vilkkaan viikon Tukholman euroviisuhumussa toukokuussa 2016. Vaikka kilpailumenestys ei ollutkaan paras mahdollinen, on ESC-esiintyminen huikea kokemus nuorelle laulajalle. Itämaisiin uskontoihin kuuluu elämälle antautuminen. Uskon, että kaikki menee juuri niinkuin pitääkin.SandhjaSandhjan äiti on kotoisin Etelä-Amerikan pohjoisosasta, Guyanasta, ja hänen juurensa ovat Intiassa. Isä taas on suomalainen. Sandhja on syntynyt ja kasvanut Helsingin seudulla ja siellä on hänen kotinsa tänäkin päivänä. Jo pienenä Sandhjalla oli selkeä suunnitelma siitä, mikä hänestä tulee isona: laulava, ratsastava eläinlääkäri. Suunnitelma on toteutunut pääpiirteissään, hän sekä laulaa että auttaa muita sairaanhoitajan ammatissaan.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.

Göteborgilainen muusikko Kristian Anttila kävi Finska Pinnarin perjantaissa kertomassa miksi uusin levy on nauhoitettu kirkossa, jos hänellä enää on esiintymiskammoa, miksi häntä ennen hävetti kävellä kitara kainalossa kaupungilla, mitä tapahtui äskeisellä Etelä-Amerikan kiertueella ja missä päin Tukholmaa hän uskaltaa käyttää pehmohousuja. Juontajina Helena Huhta ja Christian Bertell. (HUOM! Musiikki poistettu tekijänoikeussyistä!) PÅ SVENSKA: Skivaktuella Kristian Anttila besökte Finska Pinnar med historier om den nya skivans inspelning, sin studio på Hisingen i Göteborg och turnén i Sydamerika.