Podcasts about samoin

Vapun kunniaksi Jussi on saanut vieraakseen sosiaalidemokraatin. Vasemmistoyhteistyön merkeissä Jussi ja hallitusammattilainen Esa Suominen keskustelevat kunta- ja aluevaalien tuloksista sekä hallituksen kehysriihestä.Esa kertoo, miksi selitys kotiin jäävistä kannattajista on kehno. Samoin selviää, kuinka merkittävän muutoksen pääministeri Petteri Orpo on Suomeen tehnyt. Muutoksen suunnasta ja laadusta voi sitten olla monta mieltä.

Oman arvon ymmärtäminen ja sisäistäminen on yksi suurimmista avaimista henkiseen kasvuun, itsevarmuuteen ja itsensä kehittämiseen. Monet meistä on kasvatettu uskomaan, että arvomme määräytyy ulkoisten tekijöiden perusteella – muiden mielipiteiden, saavutusten tai sen mukaan, miten meidät on kohdeltu. Totuus on kuitenkin yksinkertainen: olet arvokas jo nyt, ilman ehtoja tai todisteita.seuraa instagramissa jennyjakkilatilaa youtubekanavaOman arvon tunnistaminen ei tarkoita ylimielisyyttä tai itsekkyyttä. Se tarkoittaa sitä, että lakkaat etsimästä hyväksyntää ulkopuoleltasi ja alat rakentaa sisäistä varmuutta. Se tarkoittaa rajojen asettamista, omien standardien nostamista ja sen ymmärtämistä, että sinä itse määrität, mitä ansaitset elämässäsi. Kun sisäistät tämän, alat vetää puoleesi parempia ihmissuhteita, terveempiä tilaisuuksia ja merkityksellisempiä kokemuksia.Saat sen, minkä uskot ansaitsevasi. Tämä ajatus ohjaa elämäämme enemmän kuin usein ymmärrämmekään. Jos uskot ansaitsevasi vain keskinkertaisuutta, tyydyt siihen. Jos taas tiedostat ansaitsevasi arvostusta, rakkautta ja hyvinvointia, et hyväksy mitään vähempää. Sinun mielentilasi, energiasi ja uskomuksesi määrittävät, millaista todellisuutta rakennat itsellesi. Itsearvostus ja itsetunto eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan ne ovat valintoja, joita voit tehdä päivittäin.Maailma heijastaa takaisin sen, miten kohtelet itseäsi. Naiset, jotka uskovat ansaitsevansa kunnioittavan ja rakastavan kumppanin, saavat sen – koska he eivät tyydy enempää. Samoin ihmiset, jotka tietävät oman arvonsa työelämässä, uskaltavat pyytää palkankorotusta, perustaa yrityksen tai muuttaa suuntaa, kun he eivät ole enää kasvun polulla. Kun ymmärrät, että ympäristösi ei määritä sinua, vaan sinä itse päätät omista rajoistasi ja tavoitteistasi, vapaudut loputtomasta hyväksynnän hakemisesta.Elämä on jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Se, mitä uskot itsestäsi tänään, vaikuttaa siihen, missä olet huomenna. On tärkeää tiedostaa, että omanarvontunto ei ole riippuvainen menneistä virheistä, epäonnistumisista tai siitä, mitä sinulle on tehty. Olet arvokas juuri nyt, tässä hetkessä. Sinulla on voima vaikuttaa ympäristöösi, tehdä valintoja, jotka nostavat sinua korkeammalle, ja määrittää itse, minkälaista elämää haluat elää.Jos huomaat ympärilläsi ihmisiä, jotka eivät kohtele sinua sen arvoisesti kuin tiedät olevasi, älä alenna standardejasi – muuta ympäristöäsi. Oikeat ihmissuhteet, tilaisuudet ja mahdollisuudet löytyvät, kun asetat itsellesi kunnollisen arvon. Älä anna muiden epäilyjen tai arvostelujen saada sinua pienentämään itseäsi. Ihmiset heijastavat omaa sisäistä maailmankuvaansa ulospäin, ja heidän mielipiteensä sinusta kertovat enemmän heistä kuin sinusta.Oman voimansa säilyttäminen tarkoittaa myös sitä, ettei sokeasti seuraa ulkopuolisia auktoriteetteja, guruja tai trendejä. Voimaantuminen tapahtuu silloin, kun alat todella luottaa itseesi ja omaan intuitioosi. Se ei tarkoita sitä, ettet kuuntelisi neuvoja tai ottaisi apua vastaan, vaan sitä, että lopullinen päätös on aina sinun. Kun ymmärrät, että sinulla on kaikki tarvittava viisaus ja voima sisälläsi, alat elää itsesi näköistä elämää – et muiden odotusten mukaista.Tämä matka on ennen kaikkea henkistä kasvua ja itsetuntemusta. Se vaatii tietoista päätöstä nostaa omaa arvoaan, rakentaa vahva itsetunto ja lakata etsimästä ulkopuolista validointia. Sinä päätät oman arvosi, ja se päätös muovaa todellisuutesi. Pidä pää pystyssä, aseta korkeat standardit ja elä sen mukaisesti. Sinä ansaitset kaiken hyvän – ja se alkaa siitä hetkestä, kun alat itse uskoa siihen.

Sifter-rahasto on erikoistunut sijoitusten hylkäämiseen. 65 000 potentiaalisesta sijoituskohteesta siivilöidään salkkuun 25 - 30 kiinnostavinta laatuyhtiötä.”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtajaSanteri Korpinen kertoo Karon Grillissä.Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan Niitä ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä."Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa. Yhtiöt kilpailevat paikasta Sifterin salkussa, ja noustakseen mukaan salkkuun yhtiön täytyy syrjäyttää jokin vanhoista salkkuyhtiöistä.Jaksossa Santeri Korpinen kertoo laatuyhtiöihin sijoittamisesta ja Sifterin osakevalinta- eli poissulkuprosessista. Miksi rahaston salkusta neljännes on sijoitettu puolijohdeyhtiöihin? Ja miksi ostettavaa on löytynyt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta mutta ei Suomesta?Sifterin YouTube-kanava & yhtiöanalyysivideot: https://www.youtube.com/@sifterfund

Brittifutispodcastin kolmannessa jaksossa listataan Valioliigan alkukauden TOP3 seurat ja pelaajat, sekä yllättäjät. Samoin raati käy läpi alkukauden flopit. Fish and chips kulmausta unohtamatta.* Valioliigan TOP3 seurat ja flopit (5:50)* Yllättäjät, TOP3 pelaajat ja flopit (43:04)* Fish and Chips (1:14:27)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 18.11.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: twitter.com/SKolmannelle 

Tämänkertaisessa Kansanradiossa miehiä pyydetään katsomaan peiliin. Samoin kuin kaikkia kansanedustajia sukupuoleen katsomatta. Tiedostavalle nuorisolle keksitään lisää tekemistä ja apua pyydetään rottien suhteen. Ja kyllä se siltä vaikuttaa, että ennen oli asiat paremmin – lankakerissäkin oli lovet. Toimittajana Lasse Olkinuora. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Jaksossa mainitut linkit: Katso maksuton koulutus >>> Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/nain-10x-yhden-verkkokurssin-vuosimyynnit

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?Jakso on alunperin julkaistu 24.2.2020.Jakson linkit:Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandellRonnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.htmlRonnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan.Ronnie on vieraana myös näissä jaksoissa: - 40. Itsekriittisyys. - 73. Rajojen asettaminen. -----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Sitten Jeesus otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen, ja nämä jakoivat ne kansalle. Samoin hän jakoi kaikkien kesken ne kaksi kalaa. Kaikki söivät kyllikseen. Leiväntähteitä kerättiin kaksitoista täyttä korillista, ja kalaakin jäi. Aterioimassa oli ollut viisituhatta miestä.Mark. 6: 41-44Seurassasi on Kirsi Jokela

Joskus ihmiset saivat palkkaa siitä, että he kuljettivat jäätä kylmäkaappeihin tai kävivät koputtelemassa kepeillä ikkunoihin aamuisin, että väki ymmärsi herätä tehdastöihin. Sittemmin molemmat tarpeet on korvattu koneellisilla vaihtoehdoilla – joko jääkaapeilla ja pakastimilla tai herätyskelloilla ja kännyköillä. Samoin pellot kynnettiin eläin- ja ihmisvoimalla, paikasta toiseen liikuttiin ilman polttomoottorin apua, ja tietoa etsittiin kirjoista informaatikkojen voimin, ei suinkaan Googlesta. Nämä kehitysaskeleet ovat edellyttäneet sitä, että ihmiset keksivät uudelleen, mikä on ihmiselle mielekästä työtä. Mitä enemmän työtä korvataan joko automaation tai tekoälyn avulla, sitä luovemmin täytyy tarkastella sitä, mikä on inhimillisen työn rooli tulevaisuudessa. Ihmisten tekemä työ on aina muuttunut, ja tulee luultavasti aina muuttumaan – kysymys on vain siitä, mikä osa työstä poistuu, ja mikä osa kehittyy.

Vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen ovat ilmiöitä, jotka nousevat esiin osassa perheistä vanhempien erotessa. Mistä tässä on kyse? Miten vieraannuttaminen vaikuttaa lapsiin ja miksi se on rinnastettavissa perheväkivaltaan? Miksi erotilanteessa on niin tärkeää, että vanhemmat pohtivat asioita lasten edun kannalta? Tämä jakso sopii vanhemmille, jotka pohtivat eroamista tai ovat eronneet. Se sopii myös heille, jotka ovat kokeneet vieraannuttamisen joko puolison tai lapsen näkökulmasta. Samoin ammattilaiset saavat tästä hyviä näkökulmia kokemustarinoiden muodossa. Aiheesta ovat keskustelemassa eronneen pariskunnan isä Teppo, lapsena vieraannuttamisen kokenut Matti sekä perhe- ja paripsykoterapeutti Karolina Bechinsky. Lisätietoja Pirkanmaan FinFami toiminnasta: www.finfamipirkanmaa.fi Äänitys: Anssi Hänninen Juonto: Tomi Keiski Käsikirjoitus: Tomi Keiski & Jarno Palander Tämä podcast-jakso on tehty yhdessä 2024 keväällä päättyneen ITUA eli Isille tukea arkeen -hankkeen kanssa.

Tänään pantiin maailmaa järjestykseen mm. UMK kisailijoiden osalta. Osasimme listata kolmen kärjen kuulematta biisejä ja näkemättä esityksiä. Samoin tiesimme jo ennakkoon, että illan urheilugaalassa tullaan palkitsemaan vain vääriä voittajia. Lisäksi pilotoimme uutta ohjelmaosiota “mitä on otsikon takana” ja olimme huolissamme Finnarin uuden toimitusjohtajan aiemmasta työkokemuksesta. Parran pärinää aiheuttivat myös helikopterikentät taloissa, Mikon kuntoiluharrastus ja Timon ahneus.

Tässä jaksossa puhumme naisten hormonaalisesta terveydestä yleisellä tasolla.Jos sinulla herää huoli omasta terveydestäsi, ota yhteys omaan lääkäriin. Eräänä aamuna Liisa Saukkonen ei päässyt ylös sängystä. Hän teki kaiken oikein; söi terveellisesti, liikkui ja nukkui. Siltikään kaikki ei ollut ihan niin kuin olisi pitänyt olla. Syyllinen oloon löytyi hormoneista! Ja niistä puhumme tänään. Tiedätkö sinä, kuinka voit ottaa kaiken hyödyn irti kehosi eri vaiheista? Mitä paremmin ymmärrämme kehomme toimintaa, sitä paremmin voimme oikeasti hyödyntää mm. energiapiikkejä tekemiseen ja luovuuteen. Hormonaalinen syklimme, jota leimaavat hormonien, kuten estrogeenin ja progesteronin, muutokset, muokkaa syvästi sitä, miten toimimme henkisesti ja fyysisesti. Samoin kuin luonto muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa, muuttuu kehomme ja toimintamme kuukautiskierron eri vaiheissa.   Liisa Saukkonen on yrittäjä ja valmentaja sekä erityisesti naisen hormonikierron asiantuntija. Hän auttaa naisia elämään enemmän juuri itsensä näköistä elämää. Ja tähän ei kuulu jatkuva puskeminen vaan oman kehon toimintojen optimoiminen ja kuunteleminen.   Vuodenajat ovat tärkeitä luonnonkiertokululle, niin myös kuukautiskierrolle. Jaksossa Liisa puhuu hormonisyklistä talvi, kevät, kesä ja syksy- vaiheina. Näiden avulla tiedät mitä kannattaa milloinkin tehdä.    Kuinka sitten voidaan ottaa kaikki hyöty irti hormonikierron jokaisesta vaiheesta?    Kuukautisten vaihe eli talvi  Himmaa ja suunnittele sekä ota iisisti. Hyödynnä tätä vaihetta itsesi ja kehosi huoltoon, mikä luo pohjan edessä olevalle energiasyklille. Kuuntele podeja, lue kirjaa ja kerrytä henkistä pääomaa taloudesta, rahasta ja sijoittamisesta-vielä ei ole aika toiminnalle.   Follikulaarinen vaihe eli kevät Estrogeenin noustessa keskittymisesi terävöityy. Selvitä monimutkaiset tehtävät, tee vaativa suunnittelutyö ja panosta juuri keskittymistä vaativiin tehtäviin. Sosiaalisen energian kasvaessa olet viestinnän velho. Hyödynnä tätä vaihetta loistaaksesi neuvotteluissa, vahvistaaksesi asiantuntijuuttasi ja tuodaksesi äänesi esiin. Sovi työhaastattelut ja palkkaneuvottelut näihin päiviin ja voit yllättyä lopputuloksesta!    Ovulaation vaihe eli kesä Kun estrogeeni on huipussaan, myös sosiaalinen karismasi on huipussaan. Verkostoidu, tee yhteistyötä ja osallistu sosiaalisiin tilanteisiin, jotka voivat avata mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kun uhkut itseluottamusta, käytä tämä vaihe viisaasti ja ota laskelmoituja riskejä. Tee ensimmäiset osakepoiminnat, osta rahastoja tai rohkaistu asuntosijoittamaan, jos sille on edellytykset kunnossa. Tarvitsemme taloudellisten, hallittujen riskien ottoon vähän buustia.     Luteaalinen vaihe eli syksy Kohonneen progesteronin avulla syvenny projektien läpivientiin, suunnitelmien toteutukseen ja luomiseen! Ota myös kaikki irti luovuudesta. Luteaalivaiheessa monet meistä kääntyvät sisäänpäin- ja tämähän toimii kuin luovuuden generaattorina. Ohjaa tämä energia yrittäjäunelmiesi ja liiketoimintastrategioidesi kehittämiseen. Parhaat ideat saattavat ilmestyä, kun sitä vähiten odotat.   Seuraa meitä Instagramissa!   Liisaa pääset seuraamaan @coachliisa tilillä.   @romsronja @erjarossi @syo.nuku.saasta      

Tällä kertaa päätin aloittaa uuden osion podcastissä, eli Leffahullun uutisnurkka. Jaksossa käsittelen viime aikasia elokuva alan uutisia ja huhuja, mitä onkin tullut roimasti.  Kun aloitin podcastini muutama vuosi sitten, halusin sisällyttää jaksoon aina leffa aiheisia uutisia ja huhuja, mutta se jäi melkein heti alun jälkeen pois. Nyt kuitenkin päätin palata asiaa ja vieläpä ihan oman jakson merkeissä, no koska sanottavaa ja uutisoitavaa on paljon.  Ja suurin syy miksi päätin tämän tehdä nyt, on se että Star Wars Celebrationissa paljastettiin vaikka ja mitä. Samoin kuin HBO Maxin uudelleen brändäyksessä. 

Mitä suomalaisillekin tärkeitä asioita EU:ssa todennäköisesti tulee esille seuraavan neljän vuoden aikana? Ainakin komission suunnittelema suvereniteettirahasto, jolla tuettaisiin yrityksiä EU:ssa, ja joka rahoitettaisiin mahdollisesti jäsenmaiden yhteisvelalla, tulee todennäköisesti olemaan iso puheenaihe. Samoin myös se, miten EU tulee vaikuttamaan Suomen metsien käyttöön ja ympäristöasioihin. Kiinnostavaa on myös, miten mahdollinen Suomen Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan siihen, miten helppoa Suomen on jatkossa pitää puolensa eri EU-asioissa. Haastateltavana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

”Joskus Tamsin Tuukalta kysyny asiaa, että mikä tää bändin nimi on? Tuukalta tuli vastaus, että eiköhän se ole parempi Simppis kun pidät huolen omista asioistas. Me hoidetaan tätä bändihommaa. En ole sen enempää kysellyt.” Simppiksen toisessa osassa jatketaan luonnollisesti siitä, mihin ensimmäisessä jäätiin. Episodissa saadaan selkoa moniin Simppiksen aikaansaannoksiin ja myötävaikutuksiin, esimerkiksi Ilvespoikaan, Wappulounaan kättelyyn ja tietenkin Holy Diversiin. Niin ikään jaksossa muistellaan eri kuvaajien kanssa työskentelyä, hetkellistä leipääntymistä laskemiseen, yökerhosponsoria ja muita ”suomi-pro” -elämän kiemuroita. Kun puhe kääntyy lumilautakulttuuriin ja kilpailuihin, Simppiksen kierrokset nousevat hetkeksi. Nykymeno ei kaikilta osin ”vanhaa satiaista” miellytä. Vannoutunut VHS ja DVD-mies olisi esimerkiksi valmis lumilautailun kannalta poistamaan internetin kokonaan. Simppiksen toivelistalla vaikuttaa olevan mm kokopitkät leffapätkät, vähemmän vakavamielisyyttä, enemmän huutoa ja eläytymistä ensi-iltoihin. Loppupuolella jutellaan pitkät pätkät myös Simon nykyisestä kotipaikasta Pyhätunturista ja siihen liittyvistä aspekteista. Pyhällä vieraileville Simppis antaa viestiksi, että saa ottaa yhteyttä ja pyytää laskemaan – jos perässä pysyy. Samoin lumilautailusta jauhaminen kiinnostaa, joten hihasta vetäminen on sallittua ja jopa toivottavaa. ”Kyllä mä aion rimpuilla vielä tän homman parissa pitkään, ja olla kaikkien harmina.”

”Meikä osas tehdä backflipin, niin meikä oli Jim Rippey. Soininen osas tehdä frontflipin, niin se oli Andy Hetzel.” Jos jengille vaan millään sopii, voitais pikkuhiljaa rueta alottelemaan? Simo ”Simppis” Rautava ei varmaan juuri esittelyjä kaipaa – ainakaan suomilumilautailussa hetkeäkään pidempään pyörineille. Outokummusta ponnistava nykyinen kaivosmies on kärkäs suustaan, mutta suuri sydämeltään. Wappulounasvoittajan nykyinen kotipaikka on löytynyt Pyhätunturilta, mutta karavaani on kulkenut myös Helsingin, Tampereen ja Oulun kautta. Touhuttu on niin Loma-Kolin hurjien, Ilvespoikien kuin Digistylesin kanssa. Nykyisin seuran verkkareissa lukee Holy Divers. Simon rakkaus lumilautailua kohtaan on suurta. Kaapeista löytyy varmasti yksi Suomen kattavimmista alan leffakokoelmista. Samoin erilaisia lautoja. Ikuinen ”suomipro” kertoo olevansa erittäin innostunut laskemisesta vieläkin. Eikä vastenmielistä tunnu olevan myöskään aiheesta puhuminen. Ensimmäinen osa nauhoitettiin perjantaitunnelmissa Simon keittiössä muutaman oluen kera. Juttua riitti niin pitkään, että ajankohta saattaa kuulua keskustelijoiden kielenkannoissa ja muutama siilin aivastus siinä sivussa. Juttua jäi myös seuraavaan päivään, joten luvassa on kaksi jaksoa yhden hinnalla! Jälkimmäinen ilmestyy heti tämän perään. ”Mitä mie voin enää saavuttaa lumilautailulla? Oon voittanu Wappulounaan. Se oli mulle graalin malja.” Pitemmittä puheitta, Simo Rautava, Arktiset Linjat, ensimmäinen osa olkaa hyvät.

Uusi Valioliigakausi on täällä. Samoin on Valjuraati. Ennakoimme alkavaa kautta tutusti kahden jakson kera. Joukkueet on asetettu ennakkorankingiin. Jokainen nippu käydään yksitellen läpi pohjalta aina huipulle asti – spekuloiden siirtokesän tapahtumia, seuron tiloja ja prosesseja, potentiaalisia sudenkuoppia sekä kiehtovia nyansseja. Ennakoiden ensimmäisessä osassa käydään läpi joukkueet sijoilla 7.–20. Kärkikuusikkoa ennakoiva jakso tulee ulos heti lauantaiaamuna. Pysy siis kuulolla. Tästä se uusi kausi starttaa. Tervetuloa Bandwagoniin!

Raamattupiiirisarja Mooses ja suuri kotiinpaluu sisältää 46 jaksoa 2-5. Mooseksen kirjoista. Se kertoo Israelin kansan matkasta Egyptin orjuudesta luvattuun maahan. Keskustelemassa Helvi Jääskeläinen, Mailis Janatuinen ja tiimi.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.6.2022 Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh, 3: 1-15Johdanto: sään ennustelua ja Hengen tuulen huminaaYksi suomalaisen kesän tärkeä kansanperinne on sään ennustelu. Jotkut tutkivat iltaruskon värejä, toiset tulevat riippuvaisiksi kännykän sääsovelluksista. Jotkut seuraavat telkkarin Pekka Poutaa tai Kerttu Kotakorpea kuin profeettaa. Kuulun itsekin tähän sään tulkitsijoiden joukkoon, erityisesti siksi että olen lintuharrastaja. Vahdin tuulen suuntia ilmakehän yläkerroksissa kuin haukka. Odotan lämpimiä kaakkoisia virtauksia, jotka tuovat arojen ihmeellisiä lintuja tänne Suomeen. Kammoan kylmiä luoteistuulia, jotka uhkaavat alkukesän pieniä poikasia. Myös Jeesus puhuu päivän evankeliumissa tuulesta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Hengen tuuli puhaltaa meidät uuteen elämään. Uusi syntymä Hengen läpi voi olla raju kuin myrsky. Samalla se voi olla kuin hiljaista huminaa.  I Jumalan Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemisen ihmeeseenTuuli puhaltaa, missä tahtoo. Hengen myrskyä on kahdenlaista. Aluksi on biologinen syntymämme äidin kohdusta tähän maailmaan. Meidät temmataan turvallisesta ja lämpimästä pimeydestä kirkkaaseen ja outoon todellisuuteen. Kun biologisen syntymän myrsky puhaltaa, itkemme ja parumme. Kaipaamme takaisin sinne, mistä olemme tulleet, mutta elämä johtaa meidät eteenpäin.Biologinen syntymämme on ihmeellistä. Tämän ihmeen äärelle on syytä pysähtyä. Miksi olen olemassa? Ja miksi ylipäänsä on jotain, miksi ei ole vain ei-mitään? Oma olemassaoloni ja maailmankaikkeuden olemassaolo ei ole itsestään selvää. Se on Luojamme lahjaa. Jumalan uutta luova Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemiseen.Ihmeellistä on myös se, miten ainutlaatuisina tähän maailmaan synnymme. Tästä ihmeestä muistuttavat Hyvän toivon kappelin kirkkotekstiilit. Niissä risteilevät ainutkertaiset sormenjäljet. Jumala piirtää meihin jokaiseen kättensä yksilöllisen jäljen. Sinä olet ihme, kaunis kaari Jumalan suuressa elämän kankaassa.II Myrskyn silmässä Kristus valvoo vierellämme Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Biologinen syntymämme Hengen myrskyn läpi on vasta alku. Jumala antaa meille elämänmittaisen tehtävän kasvaa, tulla ihmiseksi. Tämän vaelluksen varrella Jumala puhuttelee meitä myrskyssä. Yksi suurimpia elämän myrskyjä on niin sanottu uskoon tuleminen. Omassa elämässäni koin tällaisen hetken opiskelijana Jyväskylässä. Ensimmäinen syksyni oli vaikea. Kotoa pois muuttaminen nosti pintaan ahdistuksen, jota en ymmärtänyt. Istuin ahdistuneena ja yksin solukämppäni sängyn reunalla. Silloin Hengen tuuli kävi ylitseni. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on tarkoitettu myös minulle. En voi yksin pelastaa maailmaa. Voin nojata Jumalan tuuleen ja antaa sen kantaa. Marraskuun pimeyteen virtasi valoa ja lämpöä, uutta toivoa. Löysin sisältäni lähteen. Hengen tuuli avasi uusia ovia ja synnytti ystävyyttä ja rakkautta. Kun nyt muistelen tuota hetkeä, tiedän että kaikki ei tuolloin ratkennut. Edelleen olen aina välillä kriisin myrskyssä, jossa on vaikea nähdä eteenpäin. Edelleen olen aina välillä itseni kanssa solmussa. Kriisin keskellä olemme myrskyn silmässä. Kriisit ovat rajalla olemisen kokemuksia, joissa totuttu järkkyy. Näitä myrskyjä on monenlaisia: ensirakkaus tai oman lapsen syntymä, avioero tai työttömäksi jääminen, onnettomuus tai läheisen kuolema, vakava sairaus tai sairaudesta parantuminen. Aina emme voi ymmärtää elämämme myrskyjä. Kuitenkin voimme huutaa Jumalalle tuskamme. Ja voimme tuoda hänelle kiitoksemme. Suuren hädän ja suuren ilon hetkellä Jumala on meidän kanssamme. Kristus valvoo myrskyssä vierellämme. III Hiljainen humina kasvattaa meissä hyviä hedelmiä Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Ihmisenä kasvaminen ja Kristuksen kanssa kulkeminen ei ole pelkkää myrskyä. Usein kristityn vaellusta ympäröi Hengen tuulen hiljainen humina. Osa meistä ei koe koskaan jumalasuhteessaan vahvoja kokemuksia. Se on täysin ok. Niin sanottu uskoon tuleminen on vain yksi tapa, jolla Jumala puhuttelee meitä. Sellaisen kokemuksen vaatiminen kaikilta on hengellistä väkivaltaa. Syntyminen uudestaan Hengessä on hiljaista huminaa, joka uudistaa meitä hetkestä hetkeen. Hengen tuuli humisee ja kypsyttää meissä hyviä hedelmiä: iloa ja rauhaa, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä, toivoa ja vapautta. Joka päivä voimme ymmärtää jotain uutta itsestämme ja maailmasta. Joka päivä jotain uutta voi kirkastua Jumalan todellisuudesta. Joka päivä voimme avautua rukoukseen ja kuunteluun ja antaa Hengen tuulen humista.Tässä kasvussa oppaitamme voivat olla puistojen ja metsien puut. Voimme kuunnella, miten tuuli humisee vaahteroiden ja mäntyjen oksistoissa. Samalla voimme tuntea, miten Jumalan Henki hellästi ja hiljaa uudistaa meitä sisältäpäin. Puun kasvu on hidasta. Sitä ei voi nähdä. Silti kasvu on todellista.Lopuksi: Hengen tuuli puhaltaa sekä myrskyssä että hiljaisessa huminassa. Meidän ei pidä kavahtaa myrskyn voimaa, jolla Jumala meitä puhuttelee. Usko ei kuitenkaan saa muuttua kokemusten metsästämiseksi. Jumala on suurempi kuin kokemuksemme. Eikä elämä ole pelkkää kasvua. Jumala on kanssamme myös silloin, kun kuihdumme. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja sellaisina kokonaan Jumalan rakastamia.Uskon salaisuus on Jumalassa, ei meissä itsessämme. Emme voi hallita Jumalaa, voimme vain antaa Hengen tuulen puhaltaa. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. 

”Pikkuporvarin elämä on keskeytymätöntä hissimusiikkia.” Mauttomuutta, häiriöttömyyden tarvetta ja jopa vaatimusta muita kohtaan sekä itsehallintaa. Kurjistumisen pelko on pikkuporvaria ajava voima. Pieniin asioihin keskittyminen on inhimillistä, mutta voi olla jopa haitallista mielelle. Samoin kuin asioiden näkeminen välinearvona. Tiettyihin asioihin liitetään faktoista huolimatta pahuus, ällöttävyys, outous, kyseenalaisuus, epäilyttävyys ja moraalittomuus. Huumeet on hyvä esimerkki tästä. Muissakin asioissa tätä tuntuu olevan liikkeellä. Miksi ja mistä se kertoo? Kunnollisuus, järjestys, turhamaisuus, turvallisuudenhakuisuus… Eivätkö ne ole inhimillisiä ja hyväksyttäviä taipumuksia ja tarpeita? Mikä tekee porvarillisuudesta negatiivisen asian? Millä tavoin ja miksi käytöstavat, kuten hyvät käytöstavat tulisi erottaa moraalisesta toiminnasta? Miksi pikkuporvarillisuutta on syytä parjata? Mikä ja kuka on pikkuporvari? Missä menee sen raja, että omaa moraalikäsitystään ja maailmankuvaa ei ole hyväksyttävää ulottaa koskemaan muitakin? Keskusteluvieraana kirjailija, sosiologi ja kansanedustaja Anna Kontula.

Miten suomettuminen näkyi Supon toiminnassa kylmän sodan aikana? Haastateltavana väitöskirjatutkija Mari Luukkonen. KGB yritti kylmän sodan aikana kontrolloida Supoa. Luukkonen kuvaa, miten Suomi ja Supo toimi kaksilla raiteilla: ulospäin annettiin toista kuvaa kuin mitä todella tehtiin. Supolla oli Luukkosen mukaan hyvin tarkat perälaudat, vaikka se vaikutti Neuvostoliiton liittolaiselta. Samoin toimi valtion johto: ulkomailla kahdenvälisissä keskusteluissa käytiin ihan erilaisia keskusteluja kuin julkisuuteen ja Neuvostoliiton edustajien kanssa. Supon päällikkö Seppo Tiininen oli henkilökohtaisesti suhteessa KGB:hen kuten oli lähestulkoon koko Suomen poliittinen eliitti. Luukkonen kuvaa KGB:n strategiaa Suomessa "pirullisen nerokkaaksi". On vaikea sanoa missä kulkee laittoman tiedustelun ja normaalin vaikuttamisen raja. KGB pyrki värväämään Suomesta agentteja, joista osa lähti kaksoisagenteiksi eli raportoi Supolle kaiken, mitä KGB yritti heidän kauttaan urkkia. Edelleenkin Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen. Suomettumisen ajan kaltaiset toimet ovat Luukkosen mukaan kuitenkin lähellä nollaa. "Kybermaailma mahdollistaa tänä päivänä paljon. Tiedustelupalveluille varmasti agentin värvääminen on suurin kruunu jonka voi saavuttaa", Luukkonen toteaa. Viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen suhtautumisen Venäjään perinpohjin. Kuitenkin murros alkoi jo Georgian sodasta ja Krimin miehittämisestä. "Kyllä nyt pelataan lännen säännöillä ei idän säännöillä kuten kylmän sodan aikana pakon sanelemana", Luulloken sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pentu! Tuo ihana mahdollisuus! Pennun ihanan tuoksun tietää jokainen! Samoin sen, miten rasittava teinikoira on. Miten pennusta saa kivan kotikoiran tai harrastuskaverin? Miten välttää pahimmat karikot? Niin ettei pennusta kasva ongelmakoira? Näistä asioista juttelevat Sari ja Mari Kärkkäinen. Mariin voit tutustua täältä ja vilkaista, mitä kursseja hänellä on tarjolla: https://www.koirakouluvisio.com/kouluttajat/karkkainen-mari.html Sariin voit tutustua täältä ja vilkaista, mitä kursseja hänellä on tarjolla: https://www.koirakouluvisio.com/kouluttajat/paavilainen-sari.html Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa tehtiin pitkästä aikaa sisältömarkkinointia sisältömarkkinoinnista. Näkökulmana kuitenkin se, onko siitä oikeasti hyötyä ja voiko niitä hyötyjä mitata. Sisältömarkkinointi on ollut Tuplaamon ykköshevonen lähdöstä asti Se on ollut myös ykkösvihjeemme yrittäjille, mutta vastustustakin on tullut Rand Fishkin kyseenalaistaa reippaasti sisältömarkkinoinnin mittaamisen Samoin tekee Tim Soulo Kun hakukoneanalytiikkafirma ei mittaa edes niitä asioita, joita olisi helppo mitata 10 hyötyä sisältömarkkinoinnista ja muutama lisää Digitaalisen markkinoinnin lupaus rapisee Kannattaako sitä nyt sitten oikeasti tehdä? Paljon maksaa sen tekemättä jättäminen? Jaksossa mainittua: Rand Fishkin: ”Provable Marketing Attribution is a Boondoggle; Trust Your Gut Instead” Tim Soulo (Twitterissä): ”Let's talk about the 'ROI of Content Marketing.”

Joulukuun 30. päivä 1999 aikaisin aamulla ohi ajanut autoilija huomasi, että Freemanin perheen kodista nousee savua Oklahoman Welchissä. Kun palokunta tuli paikalle, tästä kotina toimivasta asuntovaunusta paljastui yksi aikakauden hämmentävimmistä rikospaikoista. Tutkijat löysivät asuntovaunun raunioista sen omistajien Danny ja Kathy Freemanin ruumiit. Pariskunnan 16-vuotias tytär Ashley oli kadonnut. Samoin oli myös hänen ystävänsä Lauria Bible, joka oli ollut yötä Freemaneilla. Tulipalosta seurasi 18 vuoden tutkinta, jonka aikana tutkittiin niin murtoa, kidnappausta, huumeita, sarjamurhaa kuin raiskausta ja jopa poliisin yrityksiä peittää omat jälkensä.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Sami PöyryMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Minna HaapasaloSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Hippokrates oli jo antiikin aikana legendaarinen hahmo. Myöhempi tutkimus kuitenkin osoittaa, että vain osa hänen nimeään kantavista kirjoituksista vaikutti olevan saman henkilön kirjoittamaa. Hippokraattisen lääketieteen vaikutus näkyy ja kuuluu nykyäänkin lääketieteellisessä sanastossa. Samoin ideaalit ja tavoitteet lääkärin työstä ovat pysyneet hämmästyttävän samankaltaisina. Klassillisen filologian dos. Marke Ahonen on suomentanut edustavan valikoiman Hippokrateen keskeisistä kirjoituksista. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Samoin kuin eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin, myös puntaroiviin kansalaiskeskusteluihin valitaan kansalaisia edustamaan muita. Puoluettaan ja poliittisia sitoumuksia kuuntelevat poliitikot kuitenkin eroavat tavallisista kansalaisista, jotka valitaan arpomalla ja jotka eivät edusta poliittisia ryhmittymiä. Voiko näitä kahta päätöksentekotapaa yhdistää? Lue juttu: https://politiikasta.fi/edustajuus-puntaroivissa-kansalaiskeskusteluissa/

Saarna Valvomisen sunnuntai Hyvän toivon kappeli 14.11.2021Anu RaskMatt. 24:36–44Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 24Jeesus sanoi opetuslapsille:”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietäävain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee.Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriäänaina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuintulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksimiestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinenotetaan, toinen jätetään.Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, ettäjos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautuataloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”Hyvää pyhää, ja oikein hyvää isänpäivää myös minun puolestani.Tämän pyhän evankeliumi, tämä kehotus VALVOMISEEN, kuuluu Matteuksenevankeliumin pitkään, viimeisiä tapahtumia koskevaan puhekokonaisuuteen. Nämäovat Jeesuksen viimeisiä opetuksia, ennen kuin vangitsemiseen ja kuolemaanjohtavat tapahtumat alkavat vyöryä.On vaikea tunnistaa, tuntuuko tekstissä kuuluva lähiodotus täällä parintuhannenvuoden päässä hämmentävältä, kiusalliselta vai vähän huvittavalta, mutta se ontavallinen ilmiö Uudessa testamentissa. Jeesuksen ajateltiin palaavan ihan pian.Nyt voidaan todeta, että aikaikkuna onkin pidempi kuin ihmiselämän mitta taimuutaman sukupolven elinaika. Mistä on kysymys? Meillä ei ole tietoa ja meidän onvaikea ymmärtää – mutta meitä kehotetaan valvomaan.* * *Mietin, mitä se on kun ihmiskuntaeivalvo.Yksi mahdollinen kuva tästä on Sebastian Brantin teos Narrien laiva vuodelta 1494.Siinä on 112 satiirista runoa, joissa tuomitaan monenlaisia inhimillisiä heikkouksia –vallanhimo, ahneus, vihan kylväminen, käytöstapojen puute, muotioikkujen perässäjuokseminen ja niin edelleen.Kohti riuttaa, hiekkasärkkäälaineet tilaisuuttaan kärttääAluksemme vajoaasyövereihin hajoaaKansilehdellä on piirros purjelaivasta, johon narrien lauma on ahtautunut tiu'uthelisten, lippu liehuen ja valtikat käsissä. Ilveilijöiden ilmeistä ja olemuksista voipäätellä, että tässä ei hyvin käy. Kuvatekstissä lukeekohti Narragoniaaeli Brantinkuvitteellista valtakuntaa, jonne laiva ei koskaan saavu.* * *Välillä tämä Narrien laiva tuntuu tosiaan osuvalta kuvalta ympäröivästätodellisuudesta. Voisin puhua muutamistakin asioista kutenilmastohuippukokouksesta, mutta puhun nyt siitä, että olen viime aikoina pohtinuterilaisia instituutioita, kirkon lisäksi erityisesti koulutukseen, sivistykseen, tietoon jaymmärrykseen liittyviä, ja tarvetta kehittää, tehostaa ja kiillottaa.Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja kirjailijaTommi Kinnunen on kertonutjulkisuudessa työuupumuksestaan. Voimat veivät koronauupumuksen päälle lyötyuusi opetussuunnitelma ja oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvät lisätyöt.Perustyö eli opettaminen saa väistyä kirjaamisen tieltä.“Hakkaan konetta kuin hullu, jotta saan tallennettua kaiken tiedostoihin, joita kukaanei lue”.Janne ja Taina Saarikivi ovat puolestaan pitäneet esillä yliopistojen ja tutkimuksenongelmallista hyödyn tavoittelua. Yliopistojen virkoja lakkautetaan tällä hetkelläurakalla ja tutkijoiden aika menee apurahahakemusten parissa. Virallinentiedepolitiikka koskee “innovaatioita” “huippututkimusta” “ongelmanratkaisua” ja“osaamisen kanavointia” – ei esimerkiksi “tietoa todellisuudesta”, “sivistystä” tai“ymmärrystä”.Saarikivet on toimittaneet Turhan tiedon kirjan, joka koostuu menestyneidentutkijoiden julkaisematta jääneistä ja pois leikatuista teksteistä. Esipuheessa hekirjoittavat, että “Miksi yliopisto intoilisi epämääräisestä “maailman parhaudesta”, kunvoisi ylpeillä sillä, että siellä osataan muinaispersiaa, tunnetaan antiikin kirjurienkäsialoja ja maailmankaikkeuden ensimmäisen sekunnin tapahtumia, siirojensukupuolielämää, satakuntalaisten vakkojen taksonomiaa tai vesijättömaitakoskevien oikeustapausten historiaa”.Että sellasta kuuluu lukiolle ja yliopistolle, entä kirkolle? Kun väki vähenee ja varathupenee, ollaanko valveilla vai keskitytäänkö joutavuuksiin? Mikä on olennaista jamikä on paniikin aiheuttamaa tempoilua?* * *Niin, mikä on olennaista? Mitä Jeesus tarkoittaa, kun hän kehottaa meitävalvomaan? Miten hänen mukaansa tulee toimia? Eli mistä Jeesus noin niinkuinmuuten puhui?No esimerkiksi Vihamiesten rakastamisesta; toisen posken kääntämisestä eliväkivallattomasta vastarinnasta; autuaista köyhistä, nälkäisistä ja murheellisista;antamisesta pyytävälle; Jumalan valtakunnasta ja Isästämme taivaissa, jonka nimiolkoon pyhitetty.Perusasioita elämästä ja kuolemasta. Ja koska kuolemasta on vaikea sanoa mitään,puhun mielelläni tästä meidän maailmasta ja siitä Jumalan valtakunnasta, jokameidän keskellämme on. Sen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Jeesuksella onmonia hyvin täsmällisiä ohjeita. Ne liittyvät oikeudenmukaisuuteen ja siihen, mitentäällä eletään. Ollaan valveilla.Jos vielä mietitään niitä instituutioita, niin missä sellaiset ilmiöt kuin sivistys, vapaatutkimus ja keskustelu tai hengellisyys ja uskonnollisuus tulevaisuudessa majailevat,jos niille ei ole sijaa instituutioiden seinien suojissa?En tiedä. Pienimuotoisissa kokoontumisissa, missä keskusteleminen, pohtiminen jatutkiminen on sallittua ja niille on aikaa. Janne Saarikivi arvelee haastattelussasiirtyvänsä jossain vaiheessa puistoihin luennoimaan, ja kylmän tullen kahviloihin.Paikoissa tai tilanteissa, joissa voi rauhassa rukoilla, tehdä työnsä ja palvellalähimmäisiä.Täytyy hiljentää häly ja melu. On oltava valppaana täällä, tässä maailmassa –ja valmiina lähtemään, jatkamaan matkaa.

On suuri houkutus jämähtää siihen mitä jo tiedämme. On myös helppoa tiedon hankkimisen sijaan olettaa asioita. Samoin on valitettavan helppoa keskittyä tavoitteluun tai menneiden murehtimiseen tässä hetkessä elämisen ja iloitsemisen sijasta. Tätä kaikkea kyseenalaistaa podcast-vieraani, tieteen kansaintajuistajana tunnettu Esko Valtaoja, kun keskustelemme tieteestä, tiedosta ja hetkessä elämisessä. Pääsemme keskustelussa suurten filosofisten kysymysten ääreen muun muassa tietoisuuden ja elämän ihmeen teemoihin liittyen. Valtaoja on Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori emeritus ja palkittu kirjailija. Hän vastustaa nykyiseen tietoon jämähtämistä ja koittaa avoimin mielin oppia ja lukea mahdollisimman paljon eri aloilta erityisesti tietokirjallisuutta. Tähtitiede on osaltaan antanut Valtaojan ajattelun avaruutta ja perspektiiviä. Tiedon haaliminen oman alan ja piirien ulkopuolelta on yleissivistävää ja ajatuksia laajentavaa. Voit lukea lisää Valtaojasta täällä: https://www.speakersforum.fi/esko.val... Mukana keskustelussa palomacoaching-kollegani Ira Lange. Ammatiltani olen laillistettu psykologi ja työkseni valmennan yksilöitä ja organisaatioita muutostilanteissa. Puhun, keskustelen ja kirjoitan mielelläni muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen ja hyvään elämään liittyvistä teemoista. Löydät tietoni osoitteesta http://www.ilonarauhala.fi Facebookissa minulla on sivut: https://www.facebook.com/ilonarauhala... Instagramista löydät minut nimellä: ilonarauhala https://www.instagram.com/ilonarauhala/ Twitteristä löydät minut nimellä Ilona Rauhala https://twitter.com/IlonaRauhala Blogini löydät täältä: https://www.palomacorento.fi/blogi Valmennussivustoni on: https://www.palomacorento.fi Itsensä kehittämisen yhteisöt: https://www.palomacoaching.fiNÄYTÄ VÄHEMMÄN

1.Kor.10:14-21 Pelastus on meille luetun armon kautta Room.4. Tässä kuitenkin pelastus kuvataan konkreettisena, ikään kuin fyysisenä osallisuutena, yhteytenä. Onkin kyseessä ”Pyhäin yhteys” (koinonia toon hagioon). Tämän tunnustamme uskontunnustuksessa. Se on: 1) Yhteys ja osallisuus pyhistä asioista: Kristuksen ruumiin ja veren yhteys, osallisuus hänen hankkimastaan pelastuksesta à osallisuus hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Liittyminen uuteen liittoon ja kaikkiin siunauksiin, jotka Kristus on hankkinut. (Koinonia/partisipaatio = yhteys, osallisuus, ateriayhteys, perheyhteys.) Paavali puhuu leivästä leipänä ja maljasta maljana koko ajan, leipä ja viini eivät siis olemukseltaan muutu, joten muuttumisoppi on hyljättävä. Se leipä ja viini, jonka apostolit ja heidän jälkeen pastorit nyt siunaavat, ovat kuitenkin todella Kristuksen ruumis ja veri. Niiden nauttiminen uskossa tuo siunauksellisen ja pelastavan osallisuuden Kristuksen ruumiiseen ja vereen. Lausuessamme asetussanat ilmaisemme jatkavamme samaa ehtoollisenviettoa, jolla Jeesus oli opetuslastensa kanssa. Todellisuudessa Kristus itse siunaa, virkansa kautta asettaa ja jakaa ruumiinsa ja verensä seurakunnalleen. Jeesus liittää todella ruumiinsa ja verensä leipään ja viiniin, ja ne nauttiessamme me tulemme niistä osallisiksi. 2) Yhteys ja osallisuus pyhien seurakunnasta Pyhien asioiden kautta meidät liitetään osalliseksi pyhien yhteisöön, pyhään seurakuntaan, pyhään kansaan, kaikkien pyhien joukkoon ja yhteyteen. Seurakunnan sisäinen uskon ja opin yhteys: Siinähän ehtoollisleipä on yksi kokonaisuus, osoituksena siitä, että seurakunta on yksi ainoa. Samoin viini on yksi kokonaisuus, siksi vanha hyvä tapa on käyttää yhtä ehtoollismaljaa. Siksi kyseessä on pyhä yhteys ja uskon yhteys. Tähän yhteyteen ei kuulu se, joka ei ole Kristuksen oma (kastettu) tai joka ei tunnusta samaa uskoa ja oppia. Kyseessä on ”saman Kristuksen perheen” ateria, se ei kuulu ulkopuolisille. Se erottaa meidät maailman muista alttareista ja vääristä pöydistä, jotka tavalla tai toisella kieltävät Jumalan sanan ja edustavat eri uskoa ja oppia. Kuten vanhassa liitossa tultiin osalliseksi Jumalan pyhyydestä ja alttarista syömällä alttarin pyhittämän uhrin, tullaan uudessa liitossa osallisiksi Herrasta Kristuksesta ja hänen lahjoistaan syömällä Herran pöydästä hänen ruumiinsa ja verensä leivässä ja viinissä. Sekä luonnollinen Israel että uuden liiton tosi Israel, Kristuksen seurakunta pysyy erossa epäjumalanpalveluksesta, demonien pöydästä ja sen osallisuudesta. Pakanoiden epäjumalat ovat tässä demoneja, eli langenneita enkeleitä. Vanhassa Israelissa osallistuminen uhriateriaan teki osalliseksi Herran alttariin. Samoin pakanoiden uhrit tekivät osallisiksi epäjumalista. Tavallista ruokaa voimme syödä puhtaalla omallatunnolla, mutta väärään jumalanpalvelukseen tai epäjumalanpalvelukseen osallistuminen on rikos ensimmäistä käskyä vastaan. Pakanain uhrit tulevat riivaajille eikä kristityn sovi ehdoin tahdoin joutua riivaajien yhteyteen vaan pysyä Kristuksen yhteydessä. Uuden liiton jumalanpalvelusateria vs. epäjumalanpalvelusuhrit (eli ”idolit”, jumalankuvat). Tässä on kyseessä yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen vs. demoneihin. Ajatus: Kenen perhettä olet, sen ruokaa syöt. Kahdenlainen yhteys on mahdotonta. Meidän tulee paeta epäjumalanpalvelusta eli erottautua väärästä hengellisestä yhteydestä ja pysyä oikeassa yhteydessä Kristukseen. Väärästä jumalanpalveluksesta tai epäjumalanpalveluksesta tulee irrottautua, paeta sitä. Sen kanssa ei tule leikkiä eikä veljeillä. Oikeaa jumalanpalvelusta on ainoastaan se, joka tapahtuu Kristuksen kautta ja hänen veressään (Hepr.9:14). Esa Yli-Vainio

Maapallolle tulee yksi 2.000.000.000 osa auringon valosta ja mitä se saa täällä aikaan? Se on koko elämän elinehto luonnolle, energiatuotannolla ja terveydellemme.  Meneekö kaikki muu hukkaan? Sitä tuntuu riittävän.  Samoin on Jumalan ylitsepursuava valo meitä kohtaan. Jumalan nimi -sarja. Osa 14/16 - Asko MatikkaTutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

”Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta! Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstänsä, jolla hän vaivaa itseänsä auringon alla?” (Saarn.1:2-3)·         Hebr. הבל = ”puhallus, hengitys, tuulen henkäys”o   Ihmisen kaikki työ ja vaivannäkö asetetaan iankaikkisuuden ja hyödyn mittarille. o   Sanoma työnarkomaaneille! Saarn.2:22-23 o   Miten tämän välttää? Miten löytää onnellisuus?Saarn.2:24,26o   Työn ja levon kiertokulku, työstä ja levosta ja, ruoan syömisestä nauttiminen. Kaikki tulee Jumalan kädestä. Työtä saamme tehdä hyvällä omallatunnolla ja saamme levätä hyvällä omallatunnolla, ottaa niin työn, levon ja ruoankin Jumalan lahjoina; iloita ja nauttia niistä. Ilo on Jumalan lahja!o   Työ ja lepo, ja niiden tuoma ilo ovat kuitenkin ohimeneviä (tuulen henkäys), joihin ei pidä kiinnittäytyä, vaan nauttia niistä Jumalan lahjoina silloin, kun ne tulevat.o   Tuuli kulkee, osuu kohdalle ja menee ohi. Samoin on onnellisuus ja ilo.Saarn.3:9-13   o   Mikään maallinen hyvä ja nautinto ei kestä ikuisesti eikä ole pysyvää. Ne ovat Jumalan lahjoja, tarkoitettu iloittaviksi ja nautittaviksi, mutta eivät pysyvän onnen lähteiksi. Niistä pysyvän onnen etsiminen vie onnettomuuteen.Saarn.3:22  o   Jumala on antanut ihmiselle hänen osansa, hänen paikkansa. Siihen kuuluu Jumalan mielen mukaiset teot ja niistä iloitseminen.o   ”Osa” = Jumalan antama maa ja elatus, elinpäivien kulku ja niiden tarkoitus. Kutsumus.à Ilo. Saarn.5:17-19o   ON HYVÄÄ syödä, juoda, tehdä työtä ja levätäo   Omaisuus ja rikkaus ja tavara, niistä iloitseminen ja nauttiminen ovat Jumalan lahjaa.o   ”Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.” Ilo ja onnellisuus maan päällä on tarkoitettu ohimeneväksi ja hetkelliseksi, mutta nautittavaksi hetki kerrallaan. Siihen ei tule jättäytyä ja sitä haikailla sen ohi mennessä, sillä sen tehtävä on muistuttaa pysyvästä ilosta taivaan iankaikkisuudessa.o   Ja näin ihminen saa elämästään ilon ja onnen jatkuvalla tavalla: niitä tulee ja menee ja tulee taas uudelleen.Saarn.8:15o   Ilo ”seuraa” = ”seppelöi” ihmistä hänen päivinään. Se tulee Jumalan lahjana, kun ihminen nauttii kutsumuksestaan; työstä, levosta ja ruoasta – näiden tasapainosta.Saarn.9:7-9 o   Syöminen hyvällä mielellä = Hyvällä omallatunnolla! Jumala hyväksyy tekomme ja niistä nauttimisemme. Sekin voi olla jumalanpalvelusta. Kristuksen veri puhdistaa meidän omatuntomme palvelemaan Jumalaa. (Hepr.9:14)o   Juhlavaatteissa ja juhlakunnossa oleminen à sillä me saamme elää Jumalan kanssa kuin jatkuvassa jumalanpalveluksessa ja hääjuhlasssa.o   Jumalan lahjaa on elämä yhdessä puolison kanssa à työn ja levon nauttiminen yhdessä myös Jumalan lahjana. Saarn.11:7-10o   Valo ja auringon kiertokulku ihmiselämän vertauskuvana.o   Elämä ja sen ilo tulee ja menee. Se on tarkoitettu nautittavaksi, mutta ei kiinnityttäväksi. o   Elämän ilo on herättämässä iankaikkisen elämän ilon nälkää. Sen tehtävänä on kutkuttaa elämän makuaistiamme. Jumalan tahto on iankaikkinen elämä ja ilo Jeesuksessa Kristuksessa --> hyvä omatunto ja hyvän tekeminen sitä odotellessa. Apostoli Paavali tiivistää saarnaajan sanoman hyvin: 1.Tim.6:6-8,17  

Putin ja Biden tapasivat. Ovatko maiden ja presidenttien välit nyt paranemaan päin? Tutkijat Henri Vanhanen ja Markku Kangaspuro keskustelemassa. Biden ja Putin keskustelivat noin kaksi tuntia eilen Sveitsin Genevessä, ja pitivät tiedotustilaisuudet tämän jälkeen. Maiden suhteet ovat olleet vaikeat. Kangaspuron mukaan "tärkeitä vauvan askelia" on otettu parempaan suuntaan maiden välillä ja ennustettavuus paranee, kun asioista on puhuttu. Vanhanen arvioi, että kasvokkain tapaaminen oli itsessään hyvä asia. "Isompaa kuvaa tämä ei muuta, mutta tapaaminen on positiivinen askel", Vanhanen toteaa. Aiheina olivat ainakin turvallisuuspolitiikka, Ukrainan tilanne, Afganistanin tilanne ja kyberturvallisuus. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hallussaan yhteensä 10 000 ydinasetta. Putin on puhunut punaisista viivoista, joiden ylittämistä se ei siedä. Kangaspuron mukaan Bidenin ja Putinin välillä on nyt käyty keskustelua näistä punaisista viivoista. "Yhdysvaltain puolelta on todennäköisesti todettu, että ei hyväksytä, että Venäjä valloittaisi Ukrainasta lisää alueita. Venäjä on todennut, että Nato-ohjusten sijoittaminen Ukrainaan olisi punainen viiva. Samoin kuin Ukrainan Nato-jäsenyys", Kangaspuro kertoo. Eikö itsenäisellä valtiolla ole oikeus itse määritellä, liittyykö Natoon tai johonkin muuhun kansainväliseen yhteisöön? "Kansainvälisten sopimusten mukaan valtiolla pitäisi olla oikeus valita omat liittoutumansa oli se sitten turvallisuus talous tai mikä tahansa. Ei siinä mielessä Ukrainalla tätä estettä pitäisi olla, mutta toisaalta Venäjä on toiminnallaan indikoinut, että se ei tule hyväksymään Ukrainan Nato-jäsenyyttä", Vanhanen sanoo. Ainakin siitä Putin ja Biden olivat samanmielisiä, että kyberturvallisuuden osalta voidaan tehdä yhteistyötä. Presidentit saivat sovittua diplomaattien palauttamisesta toistensa pääkaupunkeihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ihonhoito lähtee puhtaasti siitä, että tietää, mikä ihotyyppi kenelläkin on. Näillä ohjeilla pystyt tunnistamaan, mikä ihotyyppi sinulla on. Periaatteessa ihotyyppejä on neljä; kuiva iho, normaali/sekaiho, rasvainen iho ja herkkä iho. Ihotyyppi on aina periytyvä, eli geneettinen ja syntymähetkellä saatu jommalta kummalta vanhemmalta. Pintakuivaa, eli kosteusköyhää ihoa pidettiin aikoinaan myös ihotyyppinä, mutta nykyään sitä pidetään enemmänkin ihon kuntona. Samoin ikääntyvä iho ei ole ihotyyppi, sillä jossain vaiheessa me kaikki ikäännymme ja jokaisen ihotyyppi muuttuu tuolloin. Ihon kuntoja puolestaan on paljon ja jokaisen ihon kunto voi muuttua esim. vuodenaikojen, ympäristötekijöiden, stressin, hormoonien, lääkityksen ja sairauksien mukaan. Joskus ihon kunto voi muuttua jopa vuorokaudessa! Mutta näistä kerromme lisää seuraavassa podcast – jaksossamme! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com #ihotyyppi, #kuivaiho, #sekaiho, #normaaliiho, #rasvaineniho, #seborreasicca, #pintakuivaiho, #kosteusköyhäiho, #herkkäiho, #herkistynytiho, #akne, #atooppineniho, #suojabarriääri, #lipidit, #rasvahapot, #hyaloronihappo, #ihonikääntyminen, #ihonennenaikainenikääntyminen, #dermalogica, #isclinical, #kosmetologi, #ihoterapeutti, #dermalogicaexpert, #kotihoitoohjeet, #facemapping, #sannastyle, #rakastuihoosi, #rakastuihoosipodcast

1.     Kristuksen järkyttävin sana - Veri, joka juodaan (Matt.26:27)Koko Israelin valtakunta oli odottanut tätä juhlaa ja puhunut siitä jo kuukauden ajan. Samoin Jeesus kokoontui aivan tavallisen pääsiäisaterian ääreen, ja Jeesus ”toimitti aterian liturgian” osittain aivan tavallisesti. Kuitenkin, kolmannen maljan -siunauksen maljan kohdalla hän tekee jotain uutta ja erikoista ja sanoo suuret, järkyttävät ja shokeeraavat sanat:Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".  27. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki; 28. sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. 29. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa." 30. Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. (Matt.26:26-30); vrt. 19. Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."  20. Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan. (Luuk.22:19-20)·         Jeesus käskee opetuslapsiaan valmistamaan pääsiäisaterian (Matt.26:17-19, Luuk.22:7. Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. 8. Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme"). Opetuslapset menivät ja varasivat ”yläsalin” -todennäköisesti erään Kristuksen seuraajan, Johannes Markuksen (eli hänen isänsä) kodista. Talosta löytyi kaikki muu tarvittava, mutta pääiäislammas tuli hankkia ja teurastaa temppelissä. Tässä käytetty sana katalyma tarkoittaa vierashuonetta – sama sana, joka esiintyy Luukkaan jouluevankeliumissa hieman väärin käännettynä ”majatalona”. Jeesuksen elämä alkoi vierashuoneessa, ja hänen viimeinen ateriansa pidettiin siellä. Täällä todennäköisesti myös opetuslapset majailivat seuraavan kuukauden ja kokoontuivat ensimmäisen ”seurakunnan” syntyessä. Siellä Jeesus heille viikko ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi; siellä he olivat koolla, kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina.·         Pääsiäislammas ja maljat o   Asetettu 2.Moos.12:2-13. Pääsiäiskaritsa piti syödä kokonaisena, paistettuna ja katkerien yrttien kanssa, happamattoman leivän kanssa. Pääsiäiskaritsan veri siveltiin talon ovenpieliin suojaksi Jumalan vitsaukselta, joka surmasi Egyptin jokaisen esikoisen.·       Kansa juhli tätä vuosittain ja ”liittyi osalliseksi” Herran lunastuksesta. 2.Moos.12: 26. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?' 27. niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'". Silloin kansa kumartui maahan ja rukoili. LUE LISÄÄ LINKKI

Semmonen kuumotteluotsikko siitä. Tässä jaksossa vieraanamme on - okei nyt keskityn - Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja, Teija Tiilikainen. Globaalissa maailmassa on globaalit herkut, mutta myös globaalit uhat. Samoin digitaalisessa maailmassa. Tässä jaksossa paneudumme siihen, miten erilaiset valtiolliset ja ruohonjuuritason uhat elävät ja kehittyvät internetissä. Sen lisäksi puhumme käynnissä olevasta valtataistelusta lännen ja idän välillä, ja mitä se mahdollisesti tarkoittaa tulevaisuutemme kannalta.  Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Kuluneella kaudella väkivaltaa mittaava pistemäärä on lisääntynyt. Tuhottujen tai valtiolle menetettyjen kirkkorakennusten määrää osoittava pisteluku on Kiinan kohdalla korkein mahdollinen. Kirkkoihin kohdistuva kampanja on levinnyt lähes kaikkiin osiin maata. Monet hyökkäyksen kohteeksi joutuneet ja/tai suljetut seurakunnat ovat kuitenkin kyenneet uudelleenorganisoimaan toimintansa ja jakaantuneet tarkoituksellisesti pienempiin ryhmiin. Painostusta mittaavat pistemäärät ovat kasvaneet kaikilla osa-alueilla, mikä viittaa yhä voimallisempaan kommunistisen ideologian levittämiseen. Lisäksi kansalaisia käytetään hyväksi ja heille maksetaan, jotta he antaisivat viranomaisille tietoja kristityistä ja muista vähemmistöistä. Pyrkimys vahvistaa kommunistista ideologia ja puolueen valtaa näkyy kansaa ja kirkkoa koskevien painostuksen osa-alueiden pistemäärien jatkuvassa kasvussa. Samoin nousu heijastuu uskontoa koskevien säädösten kattavassa täytäntöön panemisessa. Vuonna 2018 voimaan astunutta lakia täydennettiin 1.2. 2020 käyttöön otetulla säännöskokoelmalla, joka ulotettiin koskemaan entistä useampia maakuntia. https://opendoors.fi/kiina/ #maailmankatsaus #kiina

Perustuslakivaliokunta sai valmiiksi mietinnön ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimista Al-hol -asiassa. Valiokunta näki syyn epäillä Haaviston virkarikosta konsulipäällikön siirron valmistelussa. Haavisto ei kuitenkaan joudu valtakunnanoikeuteen. Perustuslakivaliokunnan mukaan laillisia edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole. Oikeudellisesti vaikeassa mietinnössä asiantuntijoiden kannat ja perustuslakivaliokunta hajaantui. Valtaosa asiantuntijoista ei nähnyt Haaviston toimissa lainvastaisuutta, saati rikosta, mutta osa näki. Samoin näki perustuslakivaliokunta mietinnössään. Valiokunnan kaksi vihreää kansanedustajaa jättivät mietintöön vastalauseen. Politisoituiko perustuslakivaliokunta Haavisto-asiassa? Kenelle Haavisto on vastuussa, jos ministerin syytekynnys ei ylity, eikä asiassa saada oikeuden päätöstä? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisukset näkyvät arjessamme. Samoin selviää, miksi me kaikki olemme tulivuorten lapsia. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Päivi Myllykankaan kanssa johtamisesta. Nuorten kanssa väkisinkin oppii itse. Onkin tärkeää rohkeasti itse johtajana kysyä nuorilta ja samaa kannustaa heitä tekemään eli rohkeasti kysymään asioita, joita ei ymmärrä. Työn arvomaailma on nuorille tärkeä. Lisäksi heille on tärkeää ymmärtää mihin kokonaisuuteen oma tehtävä liittyy ja mihin suuntaan ollaan menossa. Työllä täytyykin olla nuorta puhutteleva tarkoitus. Tämän jälkeen on helpompaa keskittyä myös tylsiin työtehtäviin. On hyvä kuitenkin muistaa, että vaikka tämän ajan nuoret ovat todella taitavia ja päteviä, heillä voi olla suurikin opastustarve esimerkiksi työn tekemisen tavoissa, viestinnässä tai organisaation sisäisistä prosesseista. Tämä perehdyttäminen on tärkeää esihenkilöiden tehdä huolella. Lisäksi on tärkeää avoimesti ja etupainotteisesti nostaa esiin huomioita, jotka saattavat olla edessä esimerkiksi jossain nuoren työtehtävään liittyvässä prosessissa. Sitä kautta luodaan turvallista tunnetta ja ilmapiiriä työyhteisöön. Samoin tärkeää on tunne, että oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkia kohtaan. Aitous on oleellista myös avoimuuden rakentamisessa. Kansainvälisyys, erilaiset etniset tausta ja kulttuurit vaikuttavat luonnollisestikin ryhmädynamiikkaa ja esimerkiksi tiimin viestintää ja monia muita asioita, jotka täytyy huomioida. Tietyllä tavalla johtamiseen liittyy paljon asioita, joita ei aiemmin ole tarvinnut ottaa huomioon, koska maailma ei ollut niin avoin. Kaikkea ei toki voi muistaa, mutta tekemällä oppii. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että ihmiset miettivät kaiken itse ja kaikki tuotokset tulevat automaattisesti. On tärkeää varmistaa, että on tiettyjä tekemisen raameja, jotta kukaan ei uuvu. Nuoret myös varsin helposti ja avoimesti kertovat, jos ovat esimerkiksi kuormittuneita. Niihin on tärkeä tarttua. Johtajan pitää osata miettiä omat rajansa, sillä sitä kautta hän asettaa rajoja myös työntekijöille ja varmistaa työssä jaksamista ja työnhyvinvointia. Voi esimerkiksi itse omalla esimerkillään viestiä vain työajalla tai tarvittaessa vaikka viikonloppuna ajastaa sähköpostiviestit lähtemään vasta työaikana. Johtaminen edellyttää, että tykkää ihmisistä. Jos ihmisten kanssa toimiminen ei tunnu itsestä luontaiselle eikä ole esimerkiksi uteliaisuutta ihmistä kohtaan, niin ei välttämättä kannata pyrkiä lähijohtajaksi. Empatiakyky on aina ollut tärkeä taito johtajille. Siitä ei pitäisi puhua pehmeänä osaamisena, sillä se nimenomaan vaatii lujuutta. Empatia ei myöskään välttämättä aina näy ulospäin pehmeänä, vaan se voi olla joskus kovaakin rajojen laittamista. Kun tullaan työpaikalle, niin on tärkeää, että mukana on kaikilla aina kaksi A:ta eli ammatillisuus ja aikuisuus. Työpaikalla ei kiukutella eikä asioita käsitellä sen kautta. Nuorille on hyvin luontaista olla tiimissä, mutta silti on luotava säännöt ja ne tulee ymmärtää. Lähijohtamisessa pääsee oppimaan paljon itse ja lisäksi saa käyttää sitä kautta kertynyttä kokemustaan eri tilanteissa. Johtamisessa pitää asettaa itsensä alttiiksi ja käsitellä, kohdata ja keskustella vaikeita asioita Teksti: Mirva Leppälä

Kannattaako romanikerjäläiselle antaa rahaa? Millaista on kaukomatkailuun liittyvä apu? Ja saako auttamisesta tulla hyvä olo vai ovatko moiset tunteet aivan toissijaisia suhteessa auttamisen tekoon? Tietokirjailija Mari Manninen kysyy kiperiä kysymyksiä auttamisesta ja ongelmista, joita siihen liittyy. Samoin esiin nousee erilaisten kulttuurien luonne ja siten auttamisen kohdistaminen tehokkaasti. Mari Manninen käy terävästi läpi eri auttamisen muotoja ja ongelmia. Perusta on kuitenkin vakaa: me ihmiset autamme toisiamme, ja niin kuuluukin tehdä.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä KTT, johtamisen yliopettajan Marianne Ekosen kanssa johtamisesta ja merkityksellisyydestä. Ennen ura nähtiin ulkoisesti mittavilla asioilla, nykyisin sitä määritellään enemmän sisäisesti. Uudet sukupolvet tuovat rohkeammin esille merkityksellisyyden tärkeyttä ja uskaltavat tehdä erilaisia ratkaisuja myös uran näkökulmasta. Tämä mahdollista myös siksi, että maailma on - ainakin tähän asti ollut - aivan eri tavalla auki. Nykyään ei enää tarvitse valita yhtä tiettyä uraa, vaan saatetaan lähteä aivan eri uralle ja vielä aika nopeastikin. Muutoksen ei tarvitse kuitenkaan olla aina radikaali. Omassa työssäkin voi muuttaa asioita. Myös johtaja voi tukea työntekijöiden tuntemaa työn merkityksellisyyttä monin eri tavoin ja sitä myös kannattaa tehdä, sillä merkityksellisyyden, positiivisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on osoitettu tutkimuksissa. Kuitenkin toki myös niin, että merkityksellisyyden ei tarvitse olla iso, valtava ja tai jonkun muun vastuulla oleva asia, vaan jokainen voi siihen vaikuttaa itse. Työn muokkaaminen merkityksellisyyden näkökulmasta on mahdollista vain sellaisille ihmisille, jotka uskovat, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa myös itse merkityksellisyyden kokemukseen. Tärkeää ottaa itse vastuuta ja olla aktiivinen, jotta saa lisää mielekkäitä työtehtäviä. Kun halutaan lisätä merkityksellisyyden kokemusta, on työn muokkaamisessa tunnistettavissa kolme olennaista teemaa: 1)muokataan työtehtäviä 2) muokataan ihmissuhteita 3)vaihdetaan näkökulmia Merkityksellisyys on esim. usein sitä parempi mitä useampia taitoja voi hyödyntää ja jos voi työn kautta vaikuttaa positiivisella tavalla muihin. Myös työtehtäviin vaikuttamisen mahdollisuus lisää merkityksellisyyttä. Myös muiden ihmisten auttaminen voi tuoda ison merkityksellisyyden tunteen työhön. Puhutaankin High Quality Connections – ihmissuhteista eli korkealaatuisista ihmissuhteista. Ne perustuvat luottamukseen ja arvostukseen ja sen kaltaiset suhteet antavat lisää energiaa ja elinvoimaa. Tällöin riittää jo lyhytkin tapaaminen. Tämän kaltaisia suhteita tarvitaan lisää työyhteisöön. Ihmiset, jotka ovat pidemmällä henkisessä kehityksessä, tunnistaa usein siitä, että heillä ei ole suoranaista pätemisen tarvetta, vaan he enemmänkin huomaavat muiden taidot ja osaamisen. Ja antavat tunnustusta. Tämä tärkeä johtajan ominaisuus. Arvostuksen kulttuurin olisi toki tärkeä olla aina kaksisuuntaista, jotta myös johtaja saa kiitosta ja arvostusta. Sen kautta hän jaksaa jatkaa työyhteisön hyvinvoinnin tukemista ja rakentamista. Tärkeä myös miettiä, että mikä tarkoitus milläkin ihmisellä on oman työn kannalta. Myös johtajan tärkeä pohtia omaa rooliaan suhteessa työntekijöihin. Samoin jokaisen työntekijän tärkeä miettiä myös omaa toimintaansa eli millaista ilmapiiriä itse kukanenkin luo ja tuo. On tärkeä tunnistaa missä on oman mielenkiinnon kohde. Osa pystyy tunnistamaan ja tuomaan esille tätä paremmin, mutta kaikki eivät. Ja siksikin johtajalta tarvitaan vuorovaikutusta ja alaisten tuntemista. Tärkeää tietää myös se, että mikä on työntekijän tavoite tulevaisuudessa ja vaikkapa ko. organisaatiossa. Etenkin jos työyhteisössä näkyy tyytymättömyyttä, niin on todella tärkeää käydä merkityksellisyyteen liittyvää keskustelua, koska tyytymättömyys usein liittyy juuri siihen, että ei tunne työtehtäviään merkitykselliseksi. Nuorin sukupolvi eli Z-sukupolvi ei välttämättä vielä näe työtehtäviään isommassa merkityksessä, vaan he usein tarkastelevat vielä omaa kehittymistä ja mihin itse haluaisi tulevaisuudessa kehittyä. Heille oli myös tärkeää, että työpaikassa on kavereita ja tuntee kuuluvansa työyhteisöön. Y-sukupolvella sen sijaan näkyy jo isompi merkitys eli se, että haluaa olla tarpeellinen muille ihmisille ja haluaa esim. olla mukana kestävässä kehityksessä. Samansuuntaisia löytyy vanhemmista eli X-sukupolven edustajista. Teksti: Mirva Leppälä

Setäprovokaattori, empaattinen, suvakki... Käsittelyssä somen keskustelijatyypit. Samoin kuin Theofrastos kirjoitti Luonteita tai Molière näytelmissään loi karikatyyrejä, nyt Kulttuuriykkösessä pohditaan someosallistumisen karikatyyrejä. Samalla pohditaan millaiset tyypit ovat harvinaisia somessa. Keskustelemassa kirjailija ja toimittaja Pontus Purokuru sekä psykoanalyytikko ja tietokirjailija Rauno Juntumaa. YLEn mediatutkija Anne Hyvärilä kertoo mitkä sosiaalisen media palvelut ovat juuri nyt suosittuja. Jakke Holvas juontaa.

Juostaan onnellisuuden perässä ja luetaan self-help-oppaita, kehitytään paremmiksi ja onnellisemmiksi ihmisiksi. Vai voisiko ne onnellisuuden ainekset olla jo tässä? Kuluttaminen ja onnellisuus liittyy toisiinsa. Samoin tyytyminen. Mutta miten? Mihin Elsan oman elämän merkitys perustuu? Tätä luvassa 4. Tyylipuhetta jaksossa, jossa sukelletaan suoraan ja syvälle onnellisuuteen.

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?Jakson linkit:Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandellRonnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.htmlRonnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan. Esimerkiksi kaikille avoin Itsemyötätunto ryhmävalmennus netissä verkkokurssi 22.4-26.5.2020 (ilmoittautumisen DL 10.4.): https://www.itsemyotatunto.com/verkkokurssi.html-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä dosentti Pirkko-Liisa Vesterisen kanssa nuorten johtamisesta. Pirkko-Liisa Vesterinen on toiminut pitkään johdon ja työyhteisöjen valmentaja Management Institute of Finlandissa (MIF). Pirkko-Liisa on toiminut myös lehtorina AMK:ssa sekä kunnanjohtajana. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori. Hänen osaamisalueeseensa kuuluvat muun muassa johtamisen ja työyhteisöjen monipuolinen kehittäminen. Pirkko-Liisa on kirjoittanut mm. vuonna 2011 ilmestyneen Y-sukupolvi työ(elämä)ssä -kirjan. Nuorilla on erilaiset pelisäännöt, jotka voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisina toimintatapoina yllättäin – esimerkiksi työvuoron peruminen viime hetkessä tai joustavuuden tarpeella monissa eri kohdin. Muutos on kuitenkin todellinen ja johtamisen täytyy siihen reagoida. Nuorten erilaisuus selittyy samalla tavoin kuin muidenkin sukupolvissa olevat ominaispiirteet, sillä jokainen sukupolvi on oman aikansa tuote ja siihen vaikuttaa isosti ympäristö. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet digitaalisten välineiden ja kanavien käyttäjiä, he ovat myös tottuneet saamaan palautetta ja toimimaan ryhmässä jo nuoresta pitäen. Lisäksi he ovat tottuneita kaiken – niin työelämän kuin vapaa-ajan – jatkuvaan muuttumiseen eikä takeita esimerkiksi pysyvistä työpaikoista ole. Samoin heillä on lähtökohtaisesti ollut monenlaisia valinnan mahdollisuuksia. Nuoremmilla raha ei useinkaan ole merkityksellisyyttä työhön tuova tekijä. Digitaalista muutosta ja sen vaikutusta voidaan verrata jopa ilmastonmuutokseen, niin isosta asiasta on kyse. Vesterinen on perehtynyt aiheeseen myös aivotoiminnan muutoksen näkökulmasta. Digitaalisuuteen tottunut yksilö tarvitsee paljon aistiärsykkeitä ja on usein lyhytjänteinen. Tämän lisäksi kaivataan paljon palautetta, mutta toisaalta löytyy kykyä käsitellä tehokkaasti tietoa. Jossain määrin huolestuttavaa voi olla se, että digitaalisuuteen tottuneella on usein alhainen empatiakyky. Empatiakyky on oleellinen taito työyhteisössä, jolloin esimiehen tai johtajan rooli voisikin muuntautua enemmän vuorovaikutusta edistäväksi. Pelillistäminen toimii heidän kanssaan hyvin, joten sen hyödyntäminen tärkeä huomioida, kun mietitään nuorten sukupolvien kanssa työskennellessä. Digitaalisuuteen tottuneilla persoonallisuus jää toisinaan pinnallisemmaksi, kun se ei pääse kehittymään näytön kautta toimiessa. Osa piirteistä liittyy ylipäätään digitaaliseen kehitykseen eikä välttämättä ole sukupolvisidonnainen asia. Olennaista nuorten sukupolvien johtamisessa on vuorovaikutus – toisten ymmärtäminen. Jokainen sukupolvi on omalla tavallaan edellistä parempi. Nuoremmat sukupolvet ovat oppineet ryhmätyöskentelyyn ja projektimainen työskentely on heille myös ominaista ja he kaipaavat jatkuvaa vuorovaikutteisuutta. Työhaastattelutilanteessa roolit voivat kääntyä jopa toisin päin, kun nuoremmat sukupolvet alkavat haastatella potentiaalista työnantajaa. Joustava toiminta ja tekniikan käyttö ovat äärettömän sujuvaa, joka nopeuttaa monia asioita. Nuoret ovat myös oppineet arvioimaan toisiansa, jota olisi hyvä hyödyntää myös työyhteisössä. Etenkin lähiesimiesten päätehtävä on juuri henkilöstöjohtaminen. Tärkeä kysyä yksilöiltä itseään, opetella käyttämään uusia viestintävälineitä, aikaa varata kuunteluun ja ideoista keskusteluun. Edistää yhteistyötä ja kannustaa innovaatioihin ja antaa tilaa muille. Lisäksi tärkeä säilyttää avoimuus ottaa vastaan mielipiteitä, keskustella tavoitteista ja tarpeista ja ottaa jokainen vakavasti. Yksi hyvä avaava kysymys myös merkityksellisyyden sanoittamisessa on ”Miksi minä olen työyhteisössäni tärkeä”. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Sopraano Karita Mattilan, 59, kaulalla kimaltaa kultainen alligaattori. Hän hankki riipuksen tammikuussa 2018 kotikulmiltaan Floridan Naplesista. Hän oli vaihdattamassa kultasepänliikkeessä kelloihinsa pattereita, kun hän huomasi korun vitriinissä. Lue myös: Karita Mattila: ”Minua ajaa itsekritiikki” Alligaattori edustaa Karitalle kotiseutua, jonka lammissa niitä ui. Karita osti korun, koska hän tarvitsi piristystä elämäänsä. Viime talvena Karita ja hänen puolisonsa Tapio Kuneinen jättivät avioerohakemuksen. Kolmekymmentä vuotta kestänyt liitto päättyi yhteisestä sopimuksesta. ”Pitkästä liitosta erotaan vain todellisista syistä. Eromme ei ollut kuitenkaan riitainen”, Karita Mattila kertoi Kotiliedelle heinäkuussa Etelä-Ranskassa, Aix en Provencen pikkukaupungissa. Erossa katosi arkiturva: "Tunsin itseni ajopuuksi" Eron myötä huippusopraano Mattilan arki mullistui. ”Avioero vaikuttaa kaikkeen. Sitä ei voi peittää, enkä haluakaan.” Lue myös: Maailmalle muuttanut Karita Mattila: ”Menestyjät eivät mahdu Suomeen” Hän rinnastaa eron hetkeen, kun parikymppisenä menettää lapsenuskonsa. Kotiopit eivät enää päde, ja arvomaailma menee uusiksi. Erossa elämästä katosi arkinen turva, johon pitkässä liitossa tottui. Samoin harmonia. Varmuus. Ja manageri, sillä Tapio oli hoitanut niitä hommia. ”Arjen manageeraaminen tuli harteilleni, ja aluksi se pelotti.” Karita tunsi itsensä ajopuuksi. ”Joku on sanonut, että jos on ajopuu, ei ole muuta kuin luottamus, että pysyy pinnalla.” Karita Mattila tähditti heinäkuussa Mahagonny-oopperaa Ranskassa. Usko pärjäämiseen palasi Pikkuhiljaa Karita alkoi uskoa pärjäävänsä ja oppi hoitamaan asioita, joista puoliso oli vastannut. Työku­vioissa on apuna agentti. Sopraanon työtahti on kova, ja hän sanoo, että uusien roolien opiskelu, liikkeellä olo ja esiintyminen ovat auttaneet pysymään pinnalla vaikeinakin hetkinä. Kuluneena vuonna Karita on itkenyt usein. Tunteet ovat purkautuneet yksin ollessa, klassista musiikkia kuunnellessa. Vaikka hän on viihtynyt aina myös yksin, avioeron jälkeen hän on tuntenut itsensä välillä yksinäiseksi. ”Vaikka tunteeni ovat menneet vuoristorataa, en ole voinut ryhtyä surkeilemaan kohtuuttomasti ja ajattelemaan, että uuteen elämäntilanteeseen tottuminen olisi ylivoimaista.” Hän miettii hetken ja lisää: ”Olematta uskovainen sanon, että työ on minulle siunaus.” Toinen iloa elämään tuonut asia on ollut Twitteriin liittyminen. Vuoden sisällä 7500 ihmistä ympäri maailmaa on ryhtynyt seuraamaan sopraanon elämänmakuisia päivityksiä. Kuuntele Karitan koko haastattelu podcastina! Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa Karita Mattila kertoo uudesta elämäntilanteestaan, tunteistaan, haaveistaan ja työstään. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 20/2019 (tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!) tai kuunnella sen jo nyt podcastina: 

Hangö Teaterträff -festivaali näyttää mitä kaikkea kiinnostavaa vapaan ja kokeellisen teatterin parissa tapahtuu juuri nyt. Festivaali on samalla kurkistus pienten suomenruotsalaisten teatteriryhmien parhaimmistoon sekä pohjoismaisen yhteistyön hedelmiin. Hangon Teaterträffeillä keskustelemassa ovat festivaalin hallituksen puheenjohtaja Jonas Welander, Blaue Frau -teatteriryhmän toinen taiteellinen johtaja Sonja Ahlfors, sekä ääni- ja performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Samoin mukana on islantilainen Ásrún Magnúsdóttir, jonka teos Listening Party kokoaa yhteen hankolaisia nuoria, jotka tekevät lavalla mitä haluavat. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Ollaan syvällä USA:n maaseudulla, naistoimittaja tulee kesäiseen pikkukaupunkiin, ajelee ympäriinsä vanhalla Volvolla, luukuttaa Led Zeppeliniä ja naukkailee pikkupulloista vodkaa. Jotain on vialla, mutta mitä? Teräviä esineitä (2006) oli amerikkalaiskirjailija Gillian Flynnin esikoisteos. Flynn on sanonut, että hänen tarkoituksenaan oli luoda pikkukaupunki, jota hallitsevat naiset ja nuo naiset eivät ole lainkaan hyväntahtoisia. Flynn tunnetaan myös kirjasta Gone Girl, josta tehdyn menestyselokuvan hän myös käsikirjoitti. Samoin elokuvan Widows, jossa gangsterien lesket ottavat ohjat käsiinsä. Yhteistä näille kaikille on se, että naiset toimivat maailmassa, jossa toimimisen ja arvojen malli on maskuliininen. Sharp Objectsin kuvitteellinen pikkukaupunki Wind Gap yrittää selvitä kahden teinitytön murhasta. Wind Gapista kotoisin oleva toimittaja Camille Preaker tulee kaupunkiin ja kirjoittaa juttuja murhatutkimuksesta, joka ei tunnu etenevän. Hän majoittuu entiseen kotitaloonsa äitinsä ja isä- ja sisarpuolensa luokse. Äiti, paikkakunnan mahtinainen, suhtautuu tyttäreensä omituisella yhdistelmällä epäluuloa ja holhoavuutta. Paljastuu, että Camillen sisko on vuosia sitten kuollut ja Camille itsekin on ollut hoidettavana mielisairaalassa. Sharp Objectsia leimaa viipyilevä, iholle hiipivä ja aisteja kutitteleva syvän etelän ilmapiiri. Se on kuin modernia aistillista proosaa, jossa juopottelevat ja itseään lääkitsevät naiset yrittävät luovia perinteen, rooliodotusten ja myrkyllisten ihmissuhteiden ryteikössä. Sarjan ohjaaja Jean-Marc Vallée tunnetaan myös tv-sarjasta Big Little Lies, jossa naishahmojen keskinäinen virtapiiri on hyvin jännitteinen. Päärooleissa äitinä ja tyttärenä ovat upeat Patricia Clarkson ja Amy Adams. J.P. Pulkkisen kanssa Sharp Objectsista keskustelee Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Ahlroth. Kuva: AOP

Sepolle soittaa puhelinmyyjä, joka todellakin pistää parastaan. Samoin tekee kylmäsoitosta myyntikäynnille edennyt konsultti Stinde Koistinen. Millaiseen solmuun he pystyyvät Sepon ja Liisan puhumaan? Käsikirjoitus, ohjaus, äänisuunnittelu ja tuotanto: Aki Kiminki. Päärooleissa: Stinde Koistinen: Aki Kiminki, Seppo Tönttö: Janne Pullinen, Liisa Pörsä: Helena Valtonen. KATSO LISÄÄ: blogi, muut roolit yms https://www.pilipalisaatio.fi (https://www.pilipalisaatio.fi/) ...sekä Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube: hakusana/hashtag "pilipalisaatio".

Ruotsalainen valtiokeskeisyys, naisten rooli, luonnon hyväksikäyttö, Itämeren kaupunkien tiiviit yhteydet — mitkä tekijät suomalaisen yhteiskunnan historiassa antoivat edellytykset hyvinvointivaltion synnylle? Entä mikä Suomi on, jos sitä katsoo kahden monivuosisataisen naapurin, Ruotsin ja Venäjän, kehityskertomusten kautta? Suomen historian professori Pertti Haapala on tuoreen Suomen rakennehistoriaa erittelevän kirjan toimittaja. Rakennehistoria kuvaa isoja rakenteita ja niiden muutoksia. Samoin kuin modernin yhteiskunnan omakuva, rakennehistoria koostuu eriaikaisista ja osin päällekkäisistä ilmiöistä, viipaleista tai tapahtuman tasoista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila. Kuva: All Over Press

Tuoreessa tutkimuksessa on selvinnyt, että suomalaiset suhtautuvat metsästykseen hyvin myönteisesti. Suomen Riistakeskus teetti Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten asenteista metsästystä kohtaan. Tutkimuksesta selvisi, että vain noin 15 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaista tarttumapintaa metsästykseen. Samoin selvisi se, että suurimpia mielikuvavaikuttajia ovat sukulaiset ja muut metsästävät tuttavat. Kielteisesti metsästykseen suhtautuvia on noin 10 prosenttia suomalaisista, mutta kolmessa vuosikymmenessä suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on tullut hyväksyvämmäksi. Tutkimuksen mielenkiintoiseen antiin perehtyi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki, joka haastatteli aiheesta Suomen Riistakeskuksen viestintäpäällikköä Klaus Ekmania. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Sellutehtaalla sellunteon sivutuotteena syntyvä mäntyöljy on melkoinen ihmeaine ja siitä onkin kova kysyntä. Mäntyöljyä käytetään lukuisten arkisten, mutta suorastaan käsitteeksi nousseiden tuotteiden raaka-aineena. Noista tuotteista puhutaan kohta lisää. Samoin seuraavassa ohjelmaosuudessa tulee esille sekin, että mäntyöljyllä pyritään nyt korvaamaan siipikarjantuotannossa varmuuden vuoksi syötettäviä antibiootteja. Mäntyöljy liimaa, antaa makua, poistaa häpykarvoitusta, lääkitsee, maistuu, aikaansaa kiiltoa, puhdistaa ja tuoksuu ja vaikka mitä muuta. Tämä ihmeaine, mäntyöljy on siis vähintäänkin yhden jutun väärtti. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on piipahtanut mäntyöljyä jalostavassa teollisuuslaitoksessa Raumalla. Olli Ihamäen haastateltavana on seuraavassa toimitusjohtaja Risto Näsi Forchemilta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Miten kirjailija suhtautuu kutsuun vierailla diktatuurissa? Ja mitä siitä seuraa? Finlandia-palkittu kirjailija Olli Jalonen vieraili 1980-luvulla Pohjois-Koreassa ja on siitä lähtien seurannut maan tapahtumia poikkeuksellisen tarkasti. Hänen uusin romaaninsa Taivaanpallo sijoittuu puolestaan Saint Helenan saarelle, jonne pääsi viime vuoden syksyyn saakka vain laivalla. Merkillinen pieni saari teki lähtemättömän vaikutuksen Jaloseen. Samoin valistusajan tiedemies Edmond Halley, joka 1600-luvun loppupuolella tutki avaruutta sieltä käsin. Kokemuksista syntyi kiehtova romaani, joka vie korkealle avaruuteen ja syvälle ihmismieleen. Maailmankirjallisuutta parhaimmasta päästä.

Pienelle Suomelle imago ja mielikuva maastaan on ollut aina hyvin tärkeä asia. Mielikuvaa ovat ruokkineet urheilusaavutukset, järvet, taistelu suurta itäistä vihollista vastaan, velkojentakaisinmaksuhalukkuus ynnä muut seikat, ja tietenkin metsät. Metsissä on ollut suomalaisten turva kaikkina aikoina. Mutta miten suomalaiset osaavat metsiään hyödyntää mielikuvanrakennuksessa. Paperinvalmistajalle tai sahurille on tärkeää se, minkälainen mielikuva ostajalla on maasta, josta tuotteet tulevat. Samoin se haluaako vaikkapa ranskalainen vaeltelija tulla samoilemaan suomalaisiin metsiin, riippuu pitkälti hänen mielikuvastaan koko maasta. Juuri tällaisten mielikuvien rakentamiseen keskittyy ulkoministeriössä toimiva maakuvayksikkö, jonka toimintaan Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on käynyt tutustumassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Miten turkoosilla kuplavolkkarilla ajavasta miehestä, jonka ulkoinen tyyli oli vähän niin kuin ikääntyvällä rocktähdellä, tuli diktaattori? Veli Kenraali ja Hullu Koira Muammar Gaddafi nousi valtaan upseerijoukkonsa kanssa vallankaappauksella 1969. Hän ei ryhtynyt mittaviin teloituksiin niin kuin despootit yleensä. Nuori Gaddafi oli itse asiassa hyvin ihanteellinen mies, joka aivan aidosti halusi kansalleen hyvää ja jolla oli korkea moraali, ainakin itsensä mielestä. Sitten vähitellen valta alkoi turmella yhä enemmän ja enemmän. Otteet tulivat raaemmiksi ja monien diktaattorien tapaan Gaddafikin alkoi sallia itselleen paljon sellaista mitä muilta kielsi. Yhdysvallat tuki Gaddafia. Amerikkalaiset halusivat turvata omien öljy-yhtiöittensä aseman ja suojata oman lentotukikohtansa Libyassa. Samoin ajattelivat britit. Gaddafin hallinto perustui aatteellisen järjestelmään, jota hän itse kutsui islamilaiseksi sosialismiksi. Gaddafi ryhtyi soveltamaan koraanista äärimmäisen uskonnollisia moraalisääntöjä, tosin aika sekavasti. Hän otti palasen sieltä toisen täältä. Hän kokeili ja hylkäsi. Välillä hän arvosteli tapaa jolla esimerkiksi islamin ylin vaalija Saudi-Arabia uskontoa sovelsi. Gaddafin määräyksestä mm. alkoholinkäyttö, yökerhot, bordellit ja kasinot kiellettiin. Kaikki kirkot ja synagogat muutettiin moskeijoiksi. Lehtiä sensuroitiin, poliittinen toiminta kiellettiin ja ammattiyhdistysliikkeet lakkautettiin. Gaddafi ei ollut äärimuslimi ja niinpä mm. al-Qaidan libyalainen solu yritti salamurhata hänet. Gaddafi oli tunnettu siitä, että hänet ympäröi aina taistelu-univormuihin pukeutuneet naispuoliset henkivartijat. He eivät olleet mitenkään vanhoillisen islamin vaatimusten mukaisesti peittäviin kaapuihin puettuja, kaukana siitä. Univormut olivat pikemminkin tiukkoja ja hyvin paljastavia, hiukset paljaat, meikkiä oli runsaasti ja naissoturien käytöskin oli varsin rempseää. Virallisesti heitä kutsuttiin vallankumouksen nunniksi. Näiden naissoturien takaa löytyi kuitenkin varsin surullisia tarinoita. Gaddafi rahoitti ja varusti Nicaraguan sandinisteja, Yhdysvaltain mustia panttereita, Etelä-Afrikan mustien ANC:ta, Pohjois-Irlannin IRA:ta, baskien ETA:ta, Japanin Punaista armeijakuntaa, Italian punaisia prikaateja, Mustaa Syyskuuta, Abu Nidalia ja PFLP:tä. Tästä huolimatta monet eurooppalaiset valtiot mielistelivät Gaddafia saadakseen vientiyrityksilleen osansa Libyan suurista kehityshankkeista. Tämä oli myös Suomen rakennusviennin kulta-aikaa, ja Perusyhtymähän rakensi Gaddafille 1980-luvun alussa todella suuren asetehtaan Ras Lanufiin. Tilaus tuli Neuvostoliiton kautta. Yhtiön esitteissä asetehdasta kutsuttiin ompelukoneiden valmistuspaikaksi, vaikka koneet tikkasivat Kalashnikovin piipuista luoteja eri puolilla maailmaa Gaddafin varustamissa terrori-iskuissa. Mutta Perusyhtymä sai projektista suurvoitot. Kun Gaddafi oli vaikutusvaltansa huipulla, hän oli mies joka säteili energiaa, valtaa ja itseluottamusta sekä kirjoitti vekkulia proosaa, kuten Vihreän kirjan. Diktaattorin mahti on sittenkin hyvin haurasta tavaraa sillä kuva Gaddafista ennen kuolemaansa oli kuva ränsistyneestä, katkerasta ja vainoharhaisesta vanhasta miehestä, joka yritti epätoivoisesti vielä näyttää yhtä elinvoimaiselta kuin ennenkin mutta pelkäsi henkensä puolesta. Hän oli ilmeisesti aivan aidosti järkyttynyt siitä, miten paljon libyalaiset häntä lopulta vihasivat eikä voinut mitenkään uskoa todeksi valtansa romahtamista. Gaddafi johti Libyaa vuoteen 2011, jolloin kapinalliset kukistivat ja surmasivat hänet. Gaddafin hallinnon kukistuttua selvisi, että Gaddafi säilytti uhrejaan pakastimessa. Gaddafin sanotaan vierailleen uhriensa luona aika ajoin. He olivat kuin makaabereja matkamuistoja. Jotkut olivat olleet jäädytettynä niinkin kauan kuin 25 vuotta. Toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen kohtasi Muammar Gaddafin ensi kerran Afrikan maiden järjestön OAU:n huippukokouksessa Etiopian Addis Abebassa kesällä 1983. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Author Khaled El-Fiqi, EPA

Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma. "Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin.    Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella: 1971 1975 Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.   1975-1978 Suomenruotsalaisen dokumenttielokuvayhtiön Epidemin toimitusjohtaja. Epidem oli erikoistunut Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, kuvaukseen ja teki usein yhteistyötä SVT:n kanssa. Minun tehtäväksi lankesi hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi Camilla Mickwitzin luomien animaatioelokuvien tuottaminen.   1978 Muutto Tukholmaan   1978-1979 Johan Haglebäckin toteuttaman  animaatioelokuvan Vem ska trösta knyttet? tuotantotehtävät, mm kontaktit Tove Janssonin kanssa.   1979-1985 Dramatiska Institutetin teatteriosaston kurssisihteerinä. Näiden vuosien aikana opin tuntemaan koko Ruotsin  teatterimaailman. Toimin myös silloisen Nordiska Scenskolerådetin hallituksen jäsenenä. Siihen aikaan oli pohjoismaisilla yhteistyöprojekteilla ihan toinen rooli kuin tänään. Joka kevät järjestettiin koulujen välisiä tapaamisia eri maissa. Ja näin myös kontaktit Suomen Teatterikorkeakouluun syntyivät ja vahvistuivat.   1985-1988 Folkoperan markkinoija ja tuotantoassistentti. Dramatiska Institutetin teoreettisten vuosien jälkeen halusin kokea näyttämötaiteen tekemistä ihan konkreettisesti. Ja niin tämä mahdollisuus putkahti esiin Folkoperan muodossa. Näiden vuosien aikana oli ohjelmistossa Madame Butterfly, Taikahuilu, Turandot ja Lionardo. Asuin Folkoperan naapurikorttelissa ja olin vastuussa siitä että koko orkesteri oli aina paikalla esitysten alkaessa. Juoksin edestakaisin enkä uskaltanut alottaa illan viettoa ennenkuin esitys klo 19.00 oli alkanut.   1988-1992 asuin Helsingissä   1989-1991 Svenska Teaterin markkinointisihteerinä. Silloinen teatterinjohtaja Georg Dolivo, jonka tunsin jo entuudestaan, järjesti minulle työpaikan ja siitä olin todella iloinen ja kiitollinen   1991-1992 Teatteri Viiruksen tuottajana. Heti Suomeen muuton jälkeen toimin Viiruksen hallituksen jäsenenä ja kun päätimme että nyt on teatterin aika hankkia ensimmäistä kertaa tuottaja niin tehtävä lankesi aika luonnollisesti minulle. Uskomattoman huimat, antoisat ja unohtumattomat ajat seurasivat. Teatteria johtivat silloin Johan Storgård ja Mats Långbacka. Teatteri toimi silloin Rajasaaressa ja kesällä teimme Shakespearen tuotantoja Vasikkasaaressa Helsingin edustalla Ralf Långbackan ohjauksella.   1993-2003 Perustin oman tuotantoyhtiön Kario Kultur. Näiden vuosien aikana tein seuraavanlaisia projekteja: Sain pian Ruotsiin paluun jälkeen tehtäväksi tuottaa Marionetteaterin kansainvälisen, aikuisille suuntautuvan nukketeatterifestivaalin. Sen kautta tutustuin huimiin kansainvälisiin tekijöihin ja ne kontaktit johtivat sarjaan festivaaleja jotka saivat nimeksi Non Stop Puppets. Kun Tukholma oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 1998 järjestin tämän festivaalin Kapunginteatterissa, silloin yhteistyössä Kaupunginteatterin Långa Näsanin kanssa. Teatterin kaikki näyttämöt täyttyivät silloin aikuisten nukketeatterista. Samoin järjestin uuden Non Stop Puppets-festivaalin Helsingin ollessa kulttuurpääkaupunkina 2000, joka sitten Helsingin jälkeen siirrettiin Tukholmaan. Järjestin suomenruotsalaisten teatteriryhmien, Viiruksen, Mars-teatterin ja Klockriketeaterin vierailuesityksiä Tukholmassa. Toimin muusikkojen Ale Möllerin ja Lena Willemarkin ja kaikkien heidän erilaisten kokoonpanojensa managerina/tuottajana, kuten esim. Enteli, Frifot, Stockholm Folk Big Band, Ale Möller Band. Tallissani oli niin kansanmusiikka, maailmanmusiikkia kuin jazzia.   2003-2012 Uuden Teatterin toiminnanjohtaja. Vuonna 2005 teimme yhteistyösopimuksen Teater Västmanlandin kanssa joka merkitsi sitä, että saimme kaikki teatterin resurssit, ts. tilat, tekniikan ja henkilöstön käyttöömme korvauksetta sitä vastaan että esityksemme tulivat mukaan teatterin omaan tilastoon. Meillä oli silloin Tukholman toimisto RSKL:n tiloissa Bellmansgatanilla ja tuotannot toteutettiin siis Västeråsissa. Haastattelija: Soili Huokuna.

Saksan osallistuminen Suomen sisällissotaan lyhensi sotaa vaikka Mannerheim oli alun perin Saksan apua vastaan. Myös sodan jälkeinen kostonkierre olisi ollut pitempi ilman Saksan mukaantuloa, arvelee sosiaali- ja taloushistorian dosentti Marja-Liisa Hentilä. Jossain määrin saksalaisten läsnäolo hillitsi  jopa sodan jälkeisiä teloituksia. Saksan ehdot Suomen sotilaalliselle avulle olivat kuitenkin kovat. Hentilän mukaan voi sanoa, että Suomi menetti jopa suvereniteettiään, kun Saksan Itämeren divisioona saapui suomeen. Saksan ja Suomen välinen sopimus kielsi muun muassa sen, että Suomi olisi ollut yhteyksissä kolmansiin maihin ilman Saksan lupaa. Samoin sopimus takasi Saksalle totaalisen kontrollioikeuden Suomen ulkomaankauppaan.  Suomi joutui allekirjoittamaan myös sopimuksen jonka mukaan Saksa sai perustaan Suomeen sotilastukikohtia aivan oman tahtonsa mukaan. Saksalaiset otettiin Suomessa myönteisesti vastaan, koska Saksa ilmoitti, että sotilaat eivät tule valloittajina vaan auttajina. Suomi pyysi saksalaisia jäämään Suomeen, koska  ajateltiin, että Saksa voisi auttaa Itä-Karjalan valloittamisessa. Tähän Saksa ei kuitenkaan suostunut. Saksan sotilas ei kuitenkaan ollut ilmaista. Suomi oli luvannut että Saksan apuretkikunnan kaikki kulut korvattaisiin. Tämän lupauksena Suomi myös piti,  vaikka Versaillesin rauhansopimus ei tätä Suomelta edellyttänytkään.

Clinton 204, Trump 247. Varoittivathan gallupit meitä tästä – eikä kerta ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltain vaalitulos horjuttaa uskoa ihmiskuntaan. Silti lopputulos tuntuu surrealistiselta, epätodennäköiseltä, pelottavalta. Donald Trumpin vaalivoitto vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa jäänee historiaan merkittävänä sukupolvikokemuksena. Samoin lienee tulevaisuudessa Brexitin ja Trumpin vaalivoiton suhteen. The post Trump: Ei voi olla totta! 1/2 appeared first on AntroBlogi.

On osittain Liisa Lipsasen ansiota, että Suomen naiset vapautuivat hamepakosta ja vetivät farkut jalkaansa 1960-luvun alkupuolella. Nykyisen linnanrouvan menestyskonsepti on: olla hellästi kova. Liisa Lipsanen syntyi kauppiasperheeseen Kymenlaaksossa. Perhe asui Kouvolassa ja siellä Liisa kävi koulut. Perheen isä kuoli 55-vuotiaana ja äiti hoiti sen  jälkeen perheen omistamat liikkeet. Liisa auttoi äitiä kaupassa jo 12-vuotiaana. Samoin tekivät hänen siskonsa ja veljensä. Vanhemmat kannustivat kolmea lastaan opiskelemaan ja hankkimaan kokemusta ulkomailta.Liisa Lipsanen oli vahvasti mukana luomassa nuorisomuotia Suomessa 1960-luvulla. 1990 hän siirtyi Ruotsiin ja kiinteistöalalle.Liisa Lipsanen kertoo Soilin seurassa avoimesti lapsuudestaan, perheyritys Seppälästä, avioliitostaan yhden Suomen kautta aikojen suosituimman iskelmälaulajan, Dannyn, kanssa ja avioerosta 2005. Uusi suhde Dicki Sörensenin kanssa, joka alkoi 2009, antaa voimaa. Olen aina nukkunut yön yli. Näin olen aina päässyt uudelleen alkuun ja positiiviseen ajatteluun. Muuten en olisi jaksanut. Tänä vuonna mukana joulunvietossa on perheen uusin tulokas: Liisan ja Dannyn lapsenlapsi.Danny on ihminen, jonka kanssa ei pysty riitelemään. Minun kanssa kyllä pystyy! Haastattelija: Soili Huokuna.

Vasta kun viettää aikaa ulkomailla paikallisissa halpahalleissa, ymmärtää meidän suomalaisten hienon suhteen ämpäreihin. Oli sitten ilmainen tai rahalla hankittu, tyhjä ämpäri on aina lupaus jostakin. Se on myös rauhanele ja asuste. Meillä suomalaisilla on ainutlaatuinen suhde ämpäreihin. Ämpäristä on tullut aikojen saatossa kiinteä persoonamme jatke, parantavan yksinkertaisen tekemisen mahdollistaja. Sen terapeuttinen kansanterveydellinen merkitys aukeaa väläyksenä vain niissä hetkissä, kun jossain jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Muovisammio käden jatkeena olemme heti täynnä energiaa, valmiina säntäämään omiin juttuihimme. Täytyy mennä ulkomaille asti, jotta näkisi kansamme kauniin laadun. Käväisin juuri Saksassa ja tieni vei kuin automaattiohjauksella paikalliseen halpakauppaan. Kun muut ruuvasivat takapuoltaan trendikahvilan pöytään erikoiskahvit kohti taivasta juipottaen, minä kuuntelin sydämeni ääntä ja laskettelin liukuportaita maan poveen paikalliseen halpahalliin. Taloustavaran paljoudessa katse harhailee. Samoin kuin Suomessa, huomasin jumittavani hyllyjen välissä pitkiä toveja miettimättä mitään. Tarvetta ei ollut. Vaivuin jonnekin, niiden kaikkien edullisten arjen mahdollistajien seassa. Suomalaisella miehellä ei ole tarvetta muuhun maksulliseen meditaatioon tai terapiaan, niin kauan kuin tämä temppu toimii. Saksalaisesta halpahallista oli vaikea löytää ämpäreitä. Ne olivat oudosti muiden käyttötarvikkeiden joukossa. Niitä oli vain muutamaa mallia. Niiden syvempää arvoa ei oltu ymmärretty. Saksalaisessa sekatavarakaupassa olin ainoa uros, joka piiritti ämpäreitä. Kukaan muu ei hiplannut niitä, tai mittaillut rauhallisen syvällä katseellaan. Kukaan paikallinen ei nähnyt niissä suurta mahdollisuutta, edullisen hinnan lisäksi. Ymmärrän meitä suomalaisia, jotka jonotamme ilmaista ämpäriä. Edessä jonossa saattaa olla satoja, mutta siihen täytyy luottaa, että riittää. Ämpäri on tässä digitaalisessa pörinässä riittävän yksinkertainen väline kuljettamaan totuutta. Täällä korpien keskellä ämpäri on aina täyttynyt, joskus vuotanut ylikin. Se muistuttaa jonottajaa jokamiehenoikeudesta. Joskus elämässä on köyhänkin saatava jotain ilmaiseksi, olkoon se ämpäri, näyttävän isokokoinen jota keittiön ovella emännälle heilutella. Tyhjä ämpäri on meille lupaus jostakin, mahdollisuus. Saamme itse päättää minkälaiseksi elämämme rakennamme. Muovinen sanko vihdoin käteen lyötynä on yksilönvapauden viimeisiä linnakkeita. Sen voi täyttää puolukoilla, sienillä tai kävyillä. Siirtyä vaikka lopullisesti markkinataloudesta keräilytalouteen. Siihen voi aina tehdä kiljusatsin, jos vaikka kieltolaki tulisi. Saisi ystäviä. Ämpärillä on edelleen hyvä kantaa vettä täällä tuhansien Järvisten maassa. Ja jos Järvinen joutuu yöpymään oudoissa olosuhteissa, laskiämpäri on aamuyöstä arvokkaampi kuin älykkäinkään puhelin. Meille suomalaisille ämpäri on enemmän. Se on rauhanele. Paikallisen heimon asuste, joka kädessä iloisesti heiluen kerromme mökkitien vastaantulijalle alle sekunnissa olevamme vaarattomia, hyvillä asioilla. Tässäpä suuri ero. Saksassa, ja muuallakin, on vaikea kuvitella kaikenkarvaisia huulipartaisia miehiä käyskentelemässä biergartenin takana punaiset ämpärit vilahdellen. Sen takia he eivät niitä halpahallissaan hiplailekaan. Suomalainen mies on sinut oman feminiinisyytensä ja maskuliinisuutensa kanssa. Siinä rajapinnalla heijaa punainen ämpäri. Vaikka metsän uumalta singahtava mies olisi tuntematon, jos hänellä on asusteenaan ämpäri, rauhan ilmapiiri jatkuu – ja vahvistuu. Kaupunkiympäristössä miehistä uhmaa pyöristävänä asusteena on yleistynyt heleänvärinen muovikassi, vaikka ämpäri olisi kävelykadullakin parempi. Jos tilanteet kärjistyvät, ämpäri käy myös häpeän hoitoon. Siitä tulee hetkessä anonymisaattori, kun sen laittaa päähän. Kun seuraavan kerran naurat ämpäriä jonottavalle ihmiselle, yritä hillitä itsesi - ja asetu jonoon. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kulttuurikeskustelu Koukun lukupiirissä oli luettavana viime vuoden Finlandia-palkintoehdokas, Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat. Selja Ahavan sadunomainen romaani Taivaalta tippuvat asiat kertoo elämän sattumanvaraisuudesta ja asioista, joita on lähes mahdotonta selittää. Perheen äiti kuolee, kun taivaalta putoaa hänen päähänsä jäälohkare. Isä menee pois tolaltaan ja muuttaa tyttärensä Saaran kanssa siskonsa luo kartanoon, jonka hän on ostanut lottovoitollaan. Annu-täti pitää huolta veljestään ja Saarasta, kunnes voitettuaan toisen lottovoiton, hän romahtaa ja nukkuu lähes kuukauden. Taivaalta tippuvat asiat käsittelee elämän äkkikäännöksiä ja niistä selviytymistä lapsen silmin.  Se tyttöhän käsitteli sen kuoleman, että menetti äitinsä, tosi hyvin. Hän sitä jaksoi muistella ja pitää rakkaana muistoissa. Hän silleen muisteli, että hän pysyi hänellä mukana. Ja sit se huomas miten se ihminen henkilönä tai muistona haihtuu kuitenkin ja häviää, Hanna Hallakumpu miettii.Ihminen on sopeutuvainen ja sitä tämä kirja mun mielestä parhaiten kuvaa. Meiltä läheisiä kuolee, ei niitä unohdeta, mutta niitä ajatellaan vaan eri tavalla. Siihenkin sopeudutaan. Vaikka voittaisit lotossa, niin siitäkin selviää, naureskelee Keijo Knutas.  Samoin se kalastaja, johon iski salama. Häntä alettiin pelkäämään, koska sillä oli epäonnea, niin se sanoi vaan, että vain kalastamalla ja jatkamalla elämää samaan malliin se myös pysyi elossa. Ei voi antautua niille vaikeille myöskään, lisää Hanna Hallakumpu. Selja Ahava luo kirjassaan hienon tunnelman hyvinkin yksinkertaisin elkein. Tässä yksi Saaran muistoista. ÄITI TAVALLISESTI. Äiti kulkee ympäriinsä karvatöppösissä ja isän isossa villapaidassa. Äiti tekee minulle pesän sohvan nurkkaan. Se paketoi minut täkin sisään ja lähtee vasta sitten liiteriin puita hakemaan. Äiti pukee minulle päivävaatteet pönttöuunin edessä. Ensin se avaa uunin luukut, lämmittää vaatteita liekkien lähellä ja ravistaa niistä kylmän pois. Sitten se riisuu ja pukee minut, niin nopeasti kuin mahdollista. Äiti tekee lumitöitä sininen pipo päässä ja sulattaa käsiään teemukin kyljessä. Sellainen äiti on tavallisesti.Kulttuurikeskustelu Koukun lukupiiri kulttuuri@sverigesradio.se 

Paljon onnea, Aristoteleen kantapään kuulijat! Olemme viettäneet yhdessä aikaa jo kymmenen vuoden ajan! Kiitos näistä vuosista, ainakin mikrofonin tällä puolella on ollut hauskaa. Kun ohjelma tässä on näin aloittamassa toista vuosikymmentään, on mainio aika muistella, millaisia aiheita olemme käsitelleet vuosien aikana tekemissämme 444 ohjelmassa. Lakikieli, presidentinvaalikampanjoiden kieli, muotisanat, kirosanat, politiikan retoriikka, mainonnan kieli, urheiluselostaminen, rakkausrunot, Kalevalan nimistö ympärillämme ja hallitusohjelman kieli – tässä ensimmäiset kymmenen ohjelman otsikkoa vuodelta 2006. Lista katsellessa ei uskoisi, että alkuaikoina aiheiden kehittely ja näkökulman löytäminen ei ollut itsestään selvää. Tuntui pinnalliselta lähteä koneellisesti esittelemään eri erityisalojen slangeja. Ja tuntui siltä, että yksioikoista kielenhuollollista neuvontaohjelmaa vain harva olisi halunnut kuunnella. Ohjelma ohjelmalta silti rämmittiin eteenpäin ja jonkinlainen oma näkökulma maailmaan alkoi löytyä. Ehkä pikemminkin vaistomaisesti tunnettuna kuin julkilausuttuna periaatteena. Kiitos kuulijoille näistä vuosista! Samoin haastateltaville, joista tässä ohjelmassa ehdittiin mainita vain murto-osa! Mutta ehkä asia saadaan korjattua seuraavassa kymmenvuotiskatsauksessa! Joten hyvää alkavaa vuosikymmentä kuin vettä vaan!

Alivaltiosihteerin tehtävästä juuri eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs Jaakko Laajava keskustelee USA:n ja EU:n suhteista. Yhdysvaltain ja EU:n välinen kauppa vastaa suunnilleen puolta maailman kaupasta ja nyt neuvoteltava USA:n ja EU:n välinen vapaakauppa ja investointisuoja sopimus on TTIP-sopimus on tärkeä molemmille osapuolilla. Samoin turvallisuuteen liittyvät asiat ovat nousseet viime aikoina aikaisempaakin tärkeimmiksi. Haastateltavana Jaakko Laajava. Toimittajana Maija Elonheimo.

Synti on vakava asia. Samoin on parannuksen tekokin.

Eläinkahvilat ovat uusi trendi joka on nyt myös rantautunut Helsinkiin. Synteesin haastateltavana monessa mukana oleva sarjayrittäjä ja Kissakahvila Helsingin perustaja Pasi Nikkinen. Mistä idea lähti liikkeelle? Entä millaista henkilökuntaa kissat ovat? Mukana marjakuulumisia metsästä. Kannattaa käydä keräämässä pakastin täyteen, eivät ne kesken lopu. Samoin kuulemme uusimmat uutiset kryptovaluuttojen ja hakkeroinnin maailmoista.

Toki tiedetään, että ennustaminen on vaikeaa - vanhan vitsin mukaisesti etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Futuristi Elina Hiltunen on kirjoittanut miehensä, tekniikan tohtori Kari Hiltusen, kanssa kirjan ja skenaarion teknologiasta vuonna 2035. Voi olla, että ennustaminen on todella vaikeaa, mutta käsillämme on jo nyt teknologiaa, joka saattaa tehdä läpimurtonsa lähiaikoina. Esimerkkeinä voisi käyttää materiaaleista "grafeenia", erittäin ohutta, vain yhden hiilikerroksen paksuista rakennetta, joka on käsittämättömän kestävää. Samoin levitoivat junat, mikä kuulostaa ihan science fictionilta, ovat jo tuttuja magneettisen suprajohtavuuden ansiosta.

Steam SteamOS – Linux pohjainen käyttöjärjestelmä Pakottaa omalta osaltaan valmistajat ottamaan Linuxin huomioon ajureiden teossa, esim. näytönohjaimet Samoin pelinkehittäjät alkavat tekemään Linuxille pelejä, Steamissä on tänä päivänä kuitenkin hurja määrä pelejä ja osittain sen avustuksella myös Mac ja Linux pelit ovat lisääntyneet SteamMachines – Olohuoneisiin suuntaava pelilaitteisto, jossa on SteamOS SteamController – Se erilainen peliohjain […] 004 Steam, Asus Transformer Book TX300 & GTA Online julkaistiin ensin Marko Kaartinen sivulla.