Podcasts about niihin

Lukutaito saa rappeutua rauhassa, koska syventyvä ja tulkitseva tekstien lukeminen ei ole oleellista pääoman arvonlisäykselle. Kapitalismi ei tarvitse merkityksellistä kirjoitusta, vaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Niihin päästään koodeilla, käskyillä ja tunteilla, jotka nopeuttavat pääoman kiertoa. Olemme siirtymässä entistä enemmän suulliseen kerrontaan, eleisiin ja performansseihin, mistä todistavat podcastien, äänikirjojen ja Tiktokin suosio. Eurovaaleissa tuli ilmi eurooppalaisen vasemmiston sisäisiä ristiriitoja Ukrainan tukemisesta ja Venäjän sanktoimisesta. Tämä liittyy vanhavasemmiston ja uusvasemmiston eroihin. Vanhavasemmistolaiset kannattavat Ukrainaan“rauhaa”, mutta mitä tarkoittaa luovutusrauha hyökkäyssotaa käyvän fasistisen valloittajan kanssa? Entä miten Palestiina-solidaarisuus sopii vanhavasemmistolaisuuteen? Politiikanfilosofisesti vanhavasemmistolaiset vetoavat objektiivisiin rakenteisiin siinä missä uusvasemmistolaisuudessa keskeistä ovat toimijoiden kokemukset ja liikkeet. Suosituksissa Ray Bradburyn “haaste” lukea joka päivä yksi runo, yksi novelli ja yksi essee, tuhannen päivän ajan. Jaksossa mainittuja asioita: Antti Ronkaisen havainto lukutaidottomuudesta https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/viela-tanaan-huolehdimme-totuudenjalkeisyydesta-mutta-huomenna-mekin-joudumme-poreammeeseen-tai-pattayalle Theresa Macphailin havainto https://www.threads.net/@drtheresamacphail/post/C4MGhBKvX3a Deleuze & Guattari, Anti-Oidipus, 2020, s. 274-290 Bradburyn haasteeseen: Kiinalaisen runouden antologiat (Pertti Seppälä ja Pertti Nieminen), Sinikka Vuola, toim.) : Olet täyttänyt ruumiini tulella, Kaija Rantakari: Salit, Harry Salmenniemi: Kuume, Raisa Marjamäki: Ihmeellistä käyttäytymistä, Shakespearen sonetit (Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre), Antti Holma: Kauheimmat runot; Lydia Davis: Kafka valmistaa päivällistä, Kafka: Kootut kertomukset; Ville Luoma-aho: Cancel ja Delete, Harry Salmenniemen neljä novellikirjaa; Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja Jorge Luis Borges: Kertomukset, Joan Didion, Antti Nylén: Esseet, Aino Frilander: Los Angeles -esseet, Eetu Viren: Esseitä, Montaigne: Esseitä I-III. Tue podcastia ja tilaa lisäjaksot: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Katrilla diagnosoitiin anoreksia 17-vuotiaana, kun hän joutui Taysiin pakkohoitoon pahan alipainon ja alhaisen sykkeen vuoksi. Itse oireilu alkoi yhdeksännellä luokalla. Taysin pakkohoidon jälkeen Katri päätyi psykiatriselle pakkohoitoon kuukaudeksi. BED (Binge Eating Disorder,) oirelu alkoi näkyä noin 21-22 vuotiaana. Niihin aikoihin Katri alkoi ahmimaan sipsejä ja karkkeja suuria määriä oksentamatta. Lihominen johti diabeteksen puhkamiseen ja uniapnean kehittymiseen. Katrin itsetunto on aina ollut huono ja pakkohoitoon vienti oli tramuatisoivaa. Masennus tuli tutuksi pakkohoidon jälkeen ja myös itsetuhoiset ajatukset porautuivat Katrin pääkoppaan. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. @OkeiOllaRikki  #anoreksia #masennus #terapia

Suomen ohjelmistoala, jonka liikevaihto on yli 20 miljardia on Suomen aneemisen talouden ehdoton valopilkku. Software Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman ja toimitusjohtaja Rasmus Roiha keskustelevat sen trendeistä. Niihin kuuluu mm. jatkuvalaskutteisten ohjelmistojen kasvu ja arvo. Translink Corporate Finacen julkaise kvartaaliarvonmääritystä, jonka mukaan EV/ARR on tasolla 3.2x SaaS-toimialalla. Tutusti siihen tässä:https://translinkcf.fi/wp-content/uploads/2023/10/Translink-Corporate-Finance-SaaS-Valuation-Update-Q3-2023.pdf #neuvottelija Sisäpiiiri 44 käsittelee ohjelmistoyhtiöiden kykyä johtaa ja kasavattaa samanaikaisesti ICT- ja SaaS-liiketoimintojaan ja minkälaisia vaaroja tähän yhteismalliin sisältyy.

Tänään ihmeteltiin pisuaareja, Timon mahdollista perimää kultakalana ja hiihtoloman koukeroita. Niihin liittyi mm. vaimon takominen laskettelusauvalla ja poikien perässä pärjääminen rinteissä. Totesimme myös, että kyllä työn teko vaan on ihmisen parasta aikaa!

Lahden lukioiden abiturienttien perinteinen penkkariajelu on tiedossa huomenna torstaina ja samalla starttaa abiturienttien lukuloma. Myös vanhojen tanssit tanssitaan tämän viikon perjantaina Lahdessa. Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti kertoi keskiviikkona Radio Voimalla, että Gaudian lukion eteen tulee torstaina 12 rekka-autoa. - Niihin laitetaan kyltit paikoilleen ja kello 11.45 starttaavat meidän abiturientit kaupungille. Tunnin verran heidän pitäisi siellä kierrellä. Katsotaan, jos on kova pakkanen, pitääkö sitä aikaa vähän supistaa. He itse sen käytännössä ratkaisevat huomenna. Rehtori toivoo malttia penkkariajelua ihastelemaan saapuvalle yleisölle ja muille keskustassa kulkeville autoilijoille. - Siellä menee isoja rekkajonoja ja hetken aikaa siellä on osa teistä tukossa. Jos sinne aikoo mennä, niin aika hyvä on torin ympäristö, mistä kaikkien lukioitten rekat on helposti havaittavissa ja nähtävissä. Kuuntele haastattelusta myös, millainen ruusukonva ja abigaala Gaudiassa on tiedossa vielä ennen penkkareita. Samalla selviää, millaiset vanhojen tanssit tänä vuonna Gaudiassa on tiedossa ja millaisia eväitä rehtori toivoisi näkevänsä abiturienteilla maaliskuussa käynnistyvissä kevään kirjoituksissa.

19 vuotias Benjamin Valerius kuuli pysäyttävän uutisen teini-ikäisenä — häneltä oli syöpä. Tiedon jälkeen käynnistyivät ankarat syöpähoidot. Niihin asti Benjamin oli elänyt elämää, joka oli ajautunut kaikin puolin sivupolulle. Vasta kun Benjamin oli sytostaattihoidossa muiden syöpään sairastuneiden kanssa, hän ymmärsi että ensi viikkoa ei ehkä ole. Tämä oivallus muutti Benjaminin suunnan. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Ilo ”Ei tänne ole tultu suremaan”,eikä menneitä asioita murehtimaan.Niihin sisältyy jokin opetusja on yhden jakson lopetus,kunhan tuon opin oivallat,ja siitä rakkaudella irti haluat.Meno on välillä kuoppaista,nauti silti matkasta.Tiedä, että sinusta huolehditaan kyllä,vaikka ei olisi rihman kiertämää yllä.Kaikki järjestyy aikanaan,ja tulet senkin vielä oivaltamaan.Ulla-Maija Mantere

Puhtaan luonnon keskellä, erään Rautavaaran luonnonkauniin niemen nokassa sijaitsee legendaarinen Nuorisokeskus Metsäkartano, joka tarjoaa upeat puitteet niin leireille, häille, kokouksille kuin ihan vaan lomailuun. Niihin hetkiin, kun on tarve irroittautua kaupungin kuhinasta ja painella luonnon helmaan. Luonnon helmasta löytyy myös tämän viikon pääraaka-aine, jota Metsäkartanon myynti- ja markkinointivastaava Mari Aaltonen hyödyntää reseptissään. Kantarellimuhennos tai -kastike Ainekset: Noin litra kantarellejaSipulia (1 iso tai 2 pientä) Voita (maun mukaan ainakin 2 rkl, mutta itse laitan reilumminkin) Vehnäjauhoa (noin 2 rkl tai miten paksua / juoksevaa haluat) Vettä (noin 1 dl) Kuohukermaa (2 dl) Suolaa Mustapippuria Valkoviini- tai balsamiviinietikkaa(hyppysellinen sokeria) Ruohosipulia  Kuori ja paloittele sipuli. Kuullota sitä voissa. Puhdista ja paloittele sienet. Voit lisätä voita, jos et laittanut kaikkea aluksi. Lisää sienisilppu pannulle ja haihduta neste pois (itse usein kaadan välillä osan nesteestä pois, jos / kun en malta odottaa haihtumista). Anna seoksen paistua pannulla riittävän kauan.Sekoita joukkoon vehnäjauhot niin, että ne vähän paistuvat pannulla seoksen joukossa (ei kuitenkaan ruskisteta). Lisää joukkoon vesi ja kuohukerma. Sekoittele kastiketta niin, että se sakeentuu. Hauduttele valmiiksi. Mausta ja maista. Lisää suolaa, mustapippuria ja valkoviini- (tai balsami)etikkaa maun mukaan. (Saatat haluta laittaa hyppysellisen sokeria joukkoon?) Lisää aina vähän kerrallaan ja maista – näin saat täydellisen makuyhdistelmän.Lopuksi ruohosipulia tai muita tuoreyrttejä.   Tätä voi syödä vaikka minkä kanssa: ruisleivän päällä, lohen, kanan tai lihan kanssa, pastan, perunoiden kera…

Voisi luonnehtia, että seksitaudit eivät koskaan ole olleet vain lääketieteen alaa. Niihin liittyvät moraaliset, yhteiskunnalliset ja kansanterveydelliset ainekset, ja siten myös stigma. Tietokirjailija Antti Parpola kertoo, miten suomalainen yhteiskunta suhtautui näihin tauteihin 1900-luvulta eteenpäin. Antti Parpola on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suomen Diakoniaopiston opiskelijapalvelujohtaja Birgitta Volotinen kertoi Radio Voimalla torstaina, että sotekriisin leviäminen myös opiskelijahakupuolelle oli erittäin odotettavissa. - Meillä on tietysti järjestelmät, millä hakijamääriä seurataan. Minun näkökulmastani pelko siitä, että näin tulee tapahtumaan, on ollut näkyvissä jo useamman vuoden. Volotinen pohti sitä, ymmärtääkö kaikki päättävät tahot, mitä tässä tapahtuu. - Ikävin puoli ja se, mikä on saanut omaa raivoakin nousemaan, on se, että koko ajan puhutaan, että työvoimapulaa on ja siihen ratkaisu on opiskelijapaikkojen lisääminen. Opiskelijapalvelujohtajan mukaan ihan viime aikoina vaalikeskusteluissa on todettu, että opiskelijapaikkoja tarvitaan lisää. - Mutta ennen kaikkea meidän pitäisi saada meidän nuoremme ja ammatinvaihtoa miettivät aikuiset kiinnostumaan tästä alasta. Paikkojen lisääminenhän ei auta, jos meillä ei ole hakijoita niihin opiskelupaikkoihin. Suomen Diakoniaopiston opiskelija Sebastian Degen tahtoisi tulevaisuudessa saada kokemusta erilaisista yksiköistä. - Toivon, että seuraavien viiden vuoden aikana olisin päässyt näkemään erilaisia paikkoja. Mikä pitäisi sinut jatkossakin töissä alalla ja Suomessa? - Tällä hetkellä asiakkaat ovat se, mikä pitää täällä. Tietysti se, jos tilanne tällä alalla muutenkin lähtisi vähän kohenemaan ja se, että saataisiin se palkka ja arvostus pikkuhiljaa kohdilleen. Kuuntele koko haastattelu:

Tilauspohjaisten liiketoimintamallien kehitys, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen, mainosmarkkinan tilanne, tekoälyn mahdollisuudet ja uhat, rekrytointivaikeudet, uutisten välttely ja sen ehkäiseminen, uudet uutistuotteet, uutistoimijoiden suhde teknojätteihin…uutismedian toimintaympäristössä tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon.

Kellariin saadaan tälläkin kertaa energiaa, valovoimaa ja Karoliinan mielipiteistä täysin poikkeavia mielipiteitä, sillä vieraan paikalla istuu radiojuontaja Tytti Junna. Me suomalaiset kilpailemme perusteellisesti ja niin maan perkuleesti. Hiihtoa, hokia, pesistä… mutta mitä mieltä olet Viikon Listalla olevista helvetin kummallisista lajeista? Listojen Listalta löytyy harvinaisia sairauksia. Niihin ei käsienpesu auta, mutta syntyypä hauskoja tarinoita, jos ei muuta. Mustan Listan aikana Karoliina ja Tytti bannaavat leffojen kliseitä. Ja sitten, Roskaposti. Kenties tämän podcastin erimielisimmät minuutit. Mikä on oudoin esivalmistettu kaupasta ostettava tuote?Lähetä roskapostia Mustan Listan WhatsAppiin numeroon 050 533 2205! Tämä podcast saattaa ja aiheuttaa riippuvuutta, joten katso jaksot myös kuvan kera YouTuben puolelta! https://youtube.com/@karoliinatuo

Kaupallinen yhteistyö yrityksen CozyCoats kanssa Nyt puhutaan koirien pukeutumisesta - etenkin talvipukeutumisesta. Miten koirat toteutetaan vaatteisiin? Paljonko meidän koirilla on vaatteita? Kerrotaan myös, miten valitaan takit koirille eli millaiset kriteerit meillä on koirien takeille. Kuuntele ja kommentoi somessa, millaisia vaatteita sun koiralla on! Seuraa meitä somessa: https://www.instagram.com/perusasentopodcast/

Lataa maksuton työkirja: https://www.positiivinenpulahdus.fi/kuntouimarintyokirja ________________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instagram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________________

Ylikonstaapeli Petri Helenius Hämeen Poliisin tilannekeskuksesta kertoi Radio Voimalla maanantaina, että kiireisimpiä tehtäviä uuden vuoden vaihteessa olivat pahoinpitelyt. - Niihin pitää mennä kiireellä, ne ovat kiireluokitukseltaan kiireisimpiä. Metelikeikkoja ja muita hoidellaan sitten sitä mukaa pois, kun ehditään. Ylikonstaapeli uskoo, ettei poliisin tehtävät Hämeen alueella jatkuvat samanlaisina myös vuonna 2023. - Tuskinpa tämä meidän tehtäväkenttämme tästä mihinkään muuttuu. Päihteitä käytetään ja sitä kautta on niihin liittyviä keikkoja. Helenius toivoo kuitenkin, että päihteiden käyttö vähenisi ja katukuva siistiytyisi sen myötä. - Siitä on jo vuosia kirjoiteltu, että pääkadun pitäisi olla siistimmän näköinen. Toivotaan, että se saataisiin keinolla, jos toisella siistiksi. Ylikonstaapeli korostaa, että vanhempien olisi hyvä tietää, missä omat lapset ja nuoret kulkevat. Vanhemman ei hänen mielestään tarvitse myöskään olla lapsen kaveri. - Vähän rajoja, tai ei niinkään vähän. Rajoista lapset ja nuoret tykkäävät ja että on selkeät pelisäännöt, Helenius painottaa ja jatkaa. - Pelatkaa ja ulkoilkaa myös yhdessä. Nuorille ylikonstaapeli antaa myös ohjeita. - Uskokaa vanhempia, jos he antavat teille sääntöjä ja rajoja. Noudattakaa niitä. Myös jos poliisi antaa teille ohjeita, niin noudattakaa myös niitä. Opettajien rajoja ja ohjeita myös, niin sujuu yhteiselo paljon mukavammin. Kaikille yhteiseksi muistutukseksi Helenius nostaa vielä lopuksi. - Pitäkää toisistanne huolta. Tämä elämä on yhteispeliä. Kuuntele haastattelu.

Kuulijat pääsivät kertomaan omia kertomuksiaan paskimmista lahjoista mitä ovat antaneet. Jere halusi kumminkin auttaa kuulijoita ja pyysi Erika Helinin antamaan vinkkejä hyvistä viime hetken lahjoista.

Yhdistelmärahastot ovat erittäin suosittuja sijoitus- ja säästökohteita. Useimmiten yhdistelmärahastoissa on sekä korko- että osakesijoituksia. Niihin säästävät saavat siis laajan hajautuksen osake- ja korkomarkkinoille. Eri omaisuusluokkien painotukset rahastoissa vaihtelevat markkinoiden ja rahaston riskitason mukaan. Tärkeimpiä rahaston salkunhoitajan sijoituspäätöksistä onkin sopivan riskitason ja allokaation päättäminen. Allokaatiolla tarkoitetaan sijoitusten jakautumista eri omaisuuslajien välille. Kuuntele podista, miten kokeneet salkunhoitajat Harri Kojonen ja Lauri Tynys hoitavat yhidstelmärahastojaan, ja millaisiin omaisuusluokkiin he sijoittavat. Haastattelijana OPxSijoittamisen viestintäpäällikkö Ville Rajala.

Alphonse Capone, ”Arpinaama” (1899-1947), oli yhdysvaltalainen gangsteri, joka teki niin kuin puhui. Hänen tunnetuimpia ajatelmiaan oli ”Sitä pääsee niin paljon pidemmälle ystävällisen puheen ja aseen avulla kuin pelkästään ystävällisellä puheella” Evidenssi on vahva, sillä parhaina vuosinaan hänellä oli noin 100 miljoonan vuositulot ja vielä vuonna 2021 hänen aikoinaan omistama Floridan huvila myytiin 15,5, miljoonalla dollarilla.  Al Capone rakensi verisen imperiumin, jota rikollisjärjestöt edelleen mielellään kopioivat.  Mutta ilman 1920-luvun kieltolakia Al Caponesta ei olisi tullut Chicagon isoa miestä. Suuren Al Caponesta tekivät alkoholin valmistus ja salakapakat. Niihin 1920-luvun kieltolaki puri huonosti, ja viinaralli alkoi keskushallinnon sijasta lihottaa lainsuojattomia organisaatioita. Al Capone kuori kermat päältä. Bisneksellä oli hintansa. Al Caponea vastaan tehtiin suuren luokan murhayrityksiä ja eräässä niistä ammuttiin jopa yli tuhat luotia, mutta Al Capone selvisi.  Gangsteripomo ajeli panssaroidulla Cadillacilla jo 15 vuotta ennen kuin salainen palvelu järjesti sellaisen Yhdysvaltain presidentille vuonna 1941. Al Caponen arvellaan olevan vastuussa jopa 300-500 murhasta, mutta hänen kohtalokseen koituivat lopulta maksamattomat verot.  Asiantuntijana Kauppalehti Option toimituspäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Vegaaniruokavalio, veganismi ja eläinten oikeudet on teemoja, joilta ei ole voinut kuluneina vuosina välttyä. Niihin liittyy kuitenkin valtava määrä väärinymmärryksiä, joita oiomme päivän vieraan kanssa vähän pidemmässä mutta supermahtavassa jaksossa.  Mistä näissä teemoissa on pohjimmiltaan kyse ja mistä ei ole? Mikä saa ihmisiä ryhtymään vegaaniksi ja miten se onnistuu helpoiten modernissa maailmassa? Mistä johtuu kognitiiviset vinoumat liittyen vegaaniruokavalioon ja eläinten oikeuksiin? Miksi moni meistä voi syödä naudanlihaa mutta samalla kissan tai koiran lihan syöminen tuntuu vastenmieliseltä?  Miksi joku ei syö eläinperäisiä tuotteita vaikka "niin on aina tehty" ja ravintoketjut tuntuvat kuuluvan osaksi maailman menoa? Miten vegaaniruokavaliota voi lähteä noudattamaan ja minkälaisia apuja siihen on nykyään tarjolla? Näitä ja muita otsikon teemoja pohditaan intohimoisen eläinten oikeuksien puolustaja ja vegaaniaktivisti Benjamin Pitkäsen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Benjamin Pitkänen Kotisivut: https://www.benjaminpitkanen.fi/ Viral Vegans: https://www.viralvegans.fi/ IG: https://www.instagram.com/benjamin.pitkanen Twitter: https://twitter.com/BenjaminPitkane FB: https://www.facebook.com/BenjaminPitkane TikTok: https://www.tiktok.com/@benjaminpitkanenVegaanihaaste: https://vegaanihaaste.fi/ Earthlings-dokumentti: http://www.nationearth.com/ Dominion-dokumentti: https://www.youtube.com/watch?v=LQRAfJyEskoVegaanituotteet: https://www.vegaanituotteet.net/ Markus Vinnari: https://twitter.com/MarkusVinnari Markus Vinnari -podijakso: https://open.spotify.com/episode/2cD0IfX300tHd85TaF0kSZ?si=b8bd03cdefe943b7xt Elina Lappalaisen kirja: https://www.elinalappalainen.fi/syotavaksi-kasvatetut/

UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus Haavena oppia uimaan vapaauintia? Lataa maksuton uintiopas

UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus Haavena oppia uimaan vapaauintia? Lataa maksuton uintiopas

Talouspuhetta - ohjelmasarjan kevään toisessa jaksossa puhutaan oman talouden riskeistä ja miten niihin voi varautua? Tämä on sellainen aihe, että jokaisen kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään omaa tilannettaan. Vieraina tällä kertaa ovat OP Pohjois-Savon asiakkuusasiantuntija Seija Toppinen sekä Pohjola Vakuutuksen vakuutusedustaja Jari Väänänen. Haastattelijana Hanna Hahl

Heidin lapsuus olis täynnä epävarmuutta. Aikuiset keiden piti huolehtia kamppailivat alkoholin kanssa ja pieni tyttö joutui pakon edessä pärjäämään yksin. Oman äidin kuolema, traumaattinen lapsuus, koulukiusaaminen ja päihteiden liiallinen käyttö loivat pohjan mielenterveys ongelmille. Niihin kuuluu paniikkihäiriöt, masennus, julkisten paikkojen pelko ja haasteet itsetunnon kanssa. Kaikesta huolimatta Heidi suoriutui koulussa erinomaisin arvosanoin ja on löytänyt paikkansa psykiatrisen hoitopaikan työssään. Kuuntele koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Yhä useampi lapsi syntyy hedelmöityshoidon tuloksena. Varallisuus ja koulutus vaikuttavat siihen, kenestä tulee vanhempi.

Virtsankarkailu on hyvin yleinen vaiva, jonka kanssa suuri osa naisista on tottunut elämään. Se ei kuitenkaan ole normaalia eikä sitä tarvitse hyväksyä. Kuten professori ja ylilääkäri Tomi Mikkola sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, naisen ei kuulu kulkea vaipoissa. Mistä virtsankarkailu johtuu ja mitä sille voi tehdä? Keskustelemme aiheesta naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin Teija Lehmosen kanssa Lääkärikeskus Mehiläisen tiloissa Helsingin Bulevardilla.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Jenni Hiirikoski. Keväällä 35 vuotta täyttävä Naisleijonien kapteeni on ikoni paitsi suomalaisessa myös kansainvälisessä jääkiekossa. Jenni Hiirikoski on ikoni ja käsite kansainvälisessä jääkiekossa. Todisteena hurjasta statuksesta toimii vaikkapa kaksi perättäistä valintaa olympiaturnauksen ja peräti seitsemän valintaa MM-turnauksen parhaaksi puolustajaksi. - Minulla on ollut sellainen ajatus, että haluan olla tosi hyvä siinä, mitä teen – ja olen ollut valmis tekemään töitä sen eteen ja oppimaan uusia asioita. Urheilijana ei ole koskaan valmis, ja varsinkin tässä pelissä siellä on aina asioita, joita voi tehdä paremmin, Hiirikoski avaa pohjattoman kehittymismotivaationsa taustoja. - Itseäni kiehtoo joukkueurheilu siinä, että kun yksin ei voi menestyä, miten saamme koko porukasta ja kaikista yksilöistä paras irti, jotta olemme yhdessä parhaimmillaan. Niihin juttuihin olen halunnut urani varrella keskittyä; siihen, miten itse tekee kavereista vierellä parempia ja miten he saavat sinusta parhaan irti. Helmikuussa Hiirikoskella on edessään uransa neljäs olympiaturnaus Pekingissä. Aiemmista kisoista on ollut tuomisina kaksi olympiapronssia, minkä lisäksi Hiirikosken palkintokaapista löytyy peräti seitsemän MM-mitalia kirkkaimpana MM-hopea Espoosta 2019, jolloin hänet valittiin koko turnauksen parhaaksi pelaajaksi. - Oman maan edustaminen on joka kerta yhtä hienoa. En vaihtaisi mihinkään niitä kokemuksia ja kohtaamisia pelaajien ja valmentajien kanssa. Se on antanut omaan elämääni aivan huikeasti asioita ja oppia. Olen päässyt näkemään maailmaa yhdessä upeiden ihmisten kanssa ja kokemaan yhdessä niin onnistumisia kuin pettymyksen hetkiäkin, Hiirikoski hehkuttaa yli 350 A-maaottelua sisältänyttä matkaansa. Naisleijonat valmistautuvat kohti Pekingiä kolmea eri reittiä pitkin: kotimaassa, Yhdysvaltain yliopistojärjestelmässä ja Ruotsissa. Hiirikosken reitti Pekingiin kulkee Ruotsin kautta, sillä hän pelaa jo kuudetta kauttaan Euroopan kovatasoisimmassa sarjassa Luulajan kapteenina – osin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän urheilija-apurahan turvin täysverisenä ammattilaisena. - Kun pääsarjatasolle aikanaan nousin, tavoitteena oli se, että joku päivä ammattilaisuus on mahdollista. Urheilija-apuraha on ollut tosi iso asia; se mahdollistaa meille täysipainoisen urheilijan arjen. Myös tuleville sukupolville se on hieno asia, kun jo nuoresta asti on mahdollista päästä harjoittamaan urheilijan ammattia, Hiirikoski kiittelee. Hiirikoski ei suinkaan ole ainoa suomalainen Luulajassa. Hiirikosken tavoin maajoukkueen tähtipelaajiin kuuluvat Ronja Savolainen, Petra Nieminen, Noora Tulus ja Viivi Vainikka elävät ja hengittävät samaa huippu-urheiluilmaa Pohjois-Ruotsissa. - Meillä on oma Suomi-mafia täällä. Tiiviisti teemme yhdessä töitä ja olemme kuuluneet myös maajoukkueen runkopelaajiin. Joka päivä potkimme toisiamme eteenpäin täällä. On hienoa, että meillä on täällä tällainen Suomi-yhteisö, mutta olemme toisaalta päässeet myös hyvin kiinni ruotsalaisuuteen, Hiirikoski naurahtaa.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu tai opetuskeskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Nurmijärven seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisen kokemus Virpi Nymanin pitämästä L10T verkkokoulutuksesta. Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen käyvät opetuskeskustelun L10T:n ajatukseen auta missä voit ja tarjoudu rukoilemaan liittyen. Kristiina Norman keskustelee Kirsi Smedsin kanssa Raamatun lukemisen siunauksesta ja siihen tarjolla olevista apuvälineistä. Kirsi Smeds on Raamatunlukijainliiton pääsihteeri. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Virpi Nyman keskustelee Nurmijärven seurakunnasta L10T verkkovalmennukseen osallistuneen ryhmän kanssa. Tässä keskustelussa kuullaan aitoa iloa ja palautetta. Paljon ovat seurakunnan papit, diakoni, lähetyssihteeri ja seurakuntalainen kokeneet tuolla yhteisellä verkkokoulutus matkallaan. Monille heistä salasiunaaminen on ollut valloittavan mullistava ajatus. Ryhmä on saanut myös muita oivalluksia ja löytänyt keskinäistä yhteyttä uudella tavalla. Tämä keskustelu on aitoudessaan innostavan koskettava. Seikkalu Jeesuksen kanssa ja Pyhän Hengen johdatuksessa on mielekästä elämää. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen käyvät opetuskeskustelun Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10. luvussa opettamasta tavasta elää. Tällä kerralla käsittelyssä on elämäntavan kolmas askel tai näkökulma eli auta missä voit ja tarjoudu rukoilemaan toisen puolesta. Kaikki mitä elämässämme on lopulta Jumalan antamaa lahjaa. Hän on antanut meille persoonan, lahjakkuutta, mahdollisuuksia, ihmisiä ympärillemme sekä resursseja. Näitä saamme käyttää osoittaaksemme Jumalan huolenpitoa toisille. Auttaminen on konkreettista. Osana tätä voimme tarjoutua rukoilemaan toisen kanssa ja hänen puolestaan, kun siihen avautuu sopiva tilaisuus. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kristiina Nordman keskustelee Kirsi Smedisin kanssa. Kirsi kertoo miten hän jo pienenä halusi itselleen oman kunnon Raamatun, vaikka ei vielä osannut lukea. Kirsi sanoo hienosti, että Raamattu on Jumalan sanaa tai sanoja meille, mutta sen lisäksi se on paikka, jossa kohtaamme Jumalan henkilökohtaisesti. Siksi kannattaa lukea Raamattua ja rukoilla sitä lukiessaan. Kirsi Smeds on Raamatunlukijainliiton pääsihteeri. Tuo liitto haluaa edistää Raamatun lukemista. Siksi se julkaisee Raamatunluku opasta Hetkinen ja on tuottanut sivuston raamattustartti.fi. Niihin kannattaa tutustua. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Mikäli et ole sellainen asuntosijoittaja, joka haluaa maksimoida vaivattomuutta kaupantekoon, pitää opetella tekemään matalia tarjouksia. Osa asuntosijoittajista pyrkii parantamaan kannattavuuttaan ja nopeuttamaan kasvuaan pyrkimällä ostamaan kohteita alle markkinahinnan. Tämä edellyttää alhaisten tarjouusten tekemistä. Niitä joutuu tekemään useita. Osaan ei vastata, osaan vastata vihaisesti. Niihin joihin vastataan jollain sellaisella tavalla, että vuoropuhelu voi jatkua, liittyy yleensä myyjän kysymys siitä, miksi tarjous oli niin matala. Tällä tiistaiaudiolla käyn 5 erilaista tapaa lähestyä asiaa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Uutta potkua asuntosijoittamiseen! - Marko Kaarton isännöimä webinaari, jossa mukana Tellu Uotila, Suvi Schwab, Petri Roininen ja Harri Huru 20.10. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa.Lisätietoa asuntopehtoori.fi Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista: Ylärajojen asettaminen etukäteen – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 3/X – Blogi #275 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169 Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 1/X – Blogi #273 Neuvotteluihin valmistautuminen – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 2/X – Blogi #274 Ylärajojen asettaminen etukäteen – Asuntosijoittajan neuvottelutaitoja Osa 3/X – Blogi #275

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Vai onko helteinen alkukesä hyydyttänyt pikkuvipeltäjät? Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina ovat Riku Lumiaro ja Matti Ylönen. 

Voiko talviturkin heittää vain uimahallissa ja minkälaisia unia Pauliina näkee? Niihin saadaan vastaukset Aamuklubin TGIT-tunnilla ja Ilkan haastaa Saana Sukupuolten taistelussa!

Toiset eivät voi sietää musikaaleja ja toiset eivät voi saada niistä tarpeekseen. Suomen teatterikentällä kooltaan ja budjetiltaan suurimmat produktiot ovat tällä hetkellä musikaaleja. Niihin satsataan valtavasti, niitä tehdään paljon ja niiden katsojaluvut ovat parhaimmillaan päätähuimaavia. Mikä on vaikuttanut siihen, että musikaalien arvostus ja taso on noussut Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana? Mikä tekee musikaalista niin suositun ja lähestyttävän tyylilajin? Millainen prosessi musikaalin rakentaminen Suomessa on? Miten prosessi eroaa ulkomaisista produktioista? Millainen prosessi musikaali on näyttelijälle? Miten tärkeää on, että tehdään uusia, kotimaisia musikaaleja? Mitä haasteita on musikaalin tekemisessä? Miltä näyttää musikaalikentän tulevaisuus Suomessa? Jakson vieraina ovat ohjaaja Samuel Harjanne ja näyttelijä Anna Victoria Eriksson.

Mitä kulttuurialan ahdingolle voidaan tehdä? Keskustelemassa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.), kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) ja kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.). Risikon mielestä alalle tarvittaisiin rahallista tukea, ja tartuntatautilaki pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Hänen mukaansa hoidosta on voinut tulla vakavampi jo kuin taudista. Viitanen kertoo, että suunnitteilla on tapahtumatakuu, jolla tapahtuma-alan tilannetta helpotettaisiin. Hän muistuttaa, että koronakriisiä pitää hoitaa terveys edellä. Honkasalon mielestä korona-rajoituksia pitäisi tarkastella kriittisesti ja perustulo pitäisi nostaa keskusteluun uudella tavalla. Myös kunnat voisivat hänen mielestään tukea yksittäisiä taiteilijoita. Koronapandemia on Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan vaikeuttanut tai estänyt työskentelyä kaikilla taiteenaloilla, mutta erityisen rajusti siitä ovat kärsineet sirkus-, näyttämö, ja tanssialat. Näillä aloilla toimivista lähes joka kolmas on harkinnut ammatin vaihtamista. Tapahtumateollisuus ry:n laskelmien mukaan tapahtuma-alan tappiot olivat viime vuonna 1,9 miljradia euroa. Niihin tuli kompensaatiota tukien muodossa noin neljä prosenttia. Viikonloppuna muusikko Paula Vesala kohahdutti kritisoimalla hallitusta ja erityisesti pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) Suomen Kuvalehdessä. Ylelle Vesala totesi, että "jaksuhaleja on kuultu, mutta mitään tekoja ei ole nähty". Miten poliitikot vastaavat Vesalan kritiikkiin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Olli Ohtonen tunnetaan paitsi entisenä maajoukkuehiihtäjänä, erityisesti Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana. Tuo yhteistyö on tuottanut suomalaisille urheilun ystäville lukuisia ilonaiheita maailmanmestaruuksista ja olympiavoitoista lähtien. Ohtoselle yhteistyö on tuonut muun muassa valinnan vuoden valmentajaksi Suomessa. - Iivo lähestyi minua keväällä 2013. Esko Paavola oli tehnyt ennen sitä erittäin hyvää työtä Iivon kanssa, niin kuin monen muunkin kanssa. Pääsin tekemään töitä erittäin potentiaalisen urheilijan kanssa, Ohtonen muistelee OlympiaCastin vieraana parin olympiavoiton ja vuosien MM-menestyksen jälkeen. - Valmennussuhteemme on muuttunut paljon tässä matkan varrella. Alkuun se oli sitä, että minä rakentelin ohjelmia, joita Iivo toteutti. Iivokin miettii valmennusta paljon. Nykypäivänä valmennuksen suunnittelu on meillä jo hyvin keskustelevaa. Keväisin mietimme painotusalueita ja miten niitä lähdetään viemään eteenpäin. Iivon ääni kuuluu vahvasti tässä valmennusprosessissa. Tällä hetkellä Ohtosen työnkuva suomalaisessa huippu-urheilussa on selvästi laajempi, sillä hän johtaa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tässä tehtävässä Ohtosen työpöydällä on lumilajien huippu-urheilutoiminnan tukeminen tutkitun tiedon ja datan keräämisen muodossa. - Työhön liittyy paljon kaikenlaisia elementtejä. Paljon keskustelemme lajien valmennuksesta vastaavien henkilöiden kanssa, mitä tarpeita lajeista nousee T&K-näkökulmasta. Niihin tarpeisiin pyrimme vastaamaan. Keskustelu menee niin päin, että lajeista nousee ajatuksia, ja keskustelun kautta etsimme keinoja vastata niihin, Ohtonen avaa. Ohtosen johtamassa työssä toteutuu jo Suomen Olympiakomitean koordinoiman huippu-urheilun datastrategian periaatteita. Tietoa saadaan talteen ja sitä pystytään hyödyntämään myös lajien huippu-urheilun arjessa. Työnkuva on erittäin monipuolinen, ja siihen Ohtosta on valmistanut monihaarainen aiempi ura huippu-urheilijana, huippuvalmentajana ja myös akateemisena huippuosaajana. Podcast-haastattelussa hän avaa tarkemmin työnkuvaansa ja myös sitä, kuinka aiemmat kokemukset ovat häntä näin laajaan työhön valmistaneet. - Ei voi jakaa niin, että joku aiempi vaihe elämässäni olisi ollut merkityksellisempi kuin joku toinen. Nuorena tein valinnan satsata urheiluun, ja niiden kokemusten kautta olen ponnistanut kaikkeen myöhemmin tapahtuneeseen. Oma urheilu-ura on suurimpana kaikupohjana, Ohtonen avaa. - Uran jälkeen on tullut formaali koulutus ja akateeminen ura sekä sen kanssa limittäin edennyt valmennustyö. Ei voi ajatella, että joku näistä olisi arvokkaampi kuin muut. Se on ollut luonnollista jatkumoa.

Identiteettivarkaat ovat ovelia. Niihin törmää arjessa, eikä välttämättä edes heti ymmärrä tulleensa höynäytetyksi. Kunnes huomaa, että nimissä alkaa tulemaan laskuja kummallisista paikoista. Mitä sitten pitää tehdä? Ja miten identiteettivarkaudelta voisi välttyä? Tästä keskustellaan uusimmassa Rahapuhetta-podcastin jaksossa yhdessä OP:n pankkitoiminnan väärinkäytösten torjunnan yksikön päällikön Kim Sirénin kanssa.

Daruden, oikealta nimeltään Ville Virtasen jättihitti Sandstorm (1999) on rikkonut yli 200 miljoonan rajan Spotify-palvelussa. Saavutus on kotimaiselle artistille melkoinen, joita ei pääse usein todistamaan. Sandstorm oli ilmestyessään Daruden ensimmäinen single hänen debyyttialbumiltaan Before the Storm, joka julkaistiin vuonna 1999. Sandstorm ylitti kultarajan Yhdysvalloissa vuonna 2010 yli 500 000 kappaleen myynnillään. Kappaleen kuuntelu Spotifyssa ylsi yli 100 miljoonaan kertaan vuonna 2018, joten biisin suosio tuntuu vain kasvavan: Kuuntelumäärä tuplaantui vain muutamassa vuodessa! Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitteli Darudelle, joka jaksaa edelleen innostua maailmanmainseen noussutta kappalettaan: - Ensimmäisen kerran kun mä biisejä jollekin lähettelin, en edes hakenut levytyssopparia. Kyselin palautteita vaan, Darude muistelee uransa kertaheitolla maailmanmaineeseen singahtanutta kappalettaan. - Jollakin tapaa mä sellaiseen päädyin. Niihin nuotteihin ja sointuihin. Kaunisteltiin se lopputulokseksi Jaakon ( JS16 Salovaara) kanssa. Loppu on historiaa. Sandstorm on Spotifyn ehdottomasti striimatuin suomalainen kappale, ja se on jäänyt elämään energisoivana hyvän mielen tanssibiisinä ihmisten mielissä ympäri maailman. Samalla Sandstormista on tullut monella tapaa ikoninen hitti, jota on kuultu Hollywood-elokuvissa, mainoksissa ja hengennostatusbiisinä monissa kansainvälisissä urheilutapahtumissa. Tämän lisäksi Sandstormia on kuunneltu miljoonia kertoja muissa suoratoistopalveluissa kuten iTunesissa ja Deezerissä. Lisäksi kappaleen virallinen video on kerännyt YouTubessa kaikkiaan yli 192 miljoonaa katselukertaa. Sandstorm julkaistiin lokakuussa 1999, ja se levisi tarttuvuutensa ja tunnistettavuutensa ansiosta klubeille ja soittolistoille ympäri maailman. Ennen suoratoistopalveluiden aikaa kappale saavutti menestystä latauspalveluissa ja fyysisinä kappaleina myyden kultaa USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa sekä platinaa Iso-Britanniassa ja Suomessa. Kuuntele koko Ville Virtasen haastattelu. Mitä lahjakkaan muusikon uralla tapahtuu seuraavaksi? Spotify Virallinen musiikkivideo South Carolina Gamecocks -video

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Päivi Myllykankaan kanssa johtamisesta. Nuorten kanssa väkisinkin oppii itse. Onkin tärkeää rohkeasti itse johtajana kysyä nuorilta ja samaa kannustaa heitä tekemään eli rohkeasti kysymään asioita, joita ei ymmärrä. Työn arvomaailma on nuorille tärkeä. Lisäksi heille on tärkeää ymmärtää mihin kokonaisuuteen oma tehtävä liittyy ja mihin suuntaan ollaan menossa. Työllä täytyykin olla nuorta puhutteleva tarkoitus. Tämän jälkeen on helpompaa keskittyä myös tylsiin työtehtäviin. On hyvä kuitenkin muistaa, että vaikka tämän ajan nuoret ovat todella taitavia ja päteviä, heillä voi olla suurikin opastustarve esimerkiksi työn tekemisen tavoissa, viestinnässä tai organisaation sisäisistä prosesseista. Tämä perehdyttäminen on tärkeää esihenkilöiden tehdä huolella. Lisäksi on tärkeää avoimesti ja etupainotteisesti nostaa esiin huomioita, jotka saattavat olla edessä esimerkiksi jossain nuoren työtehtävään liittyvässä prosessissa. Sitä kautta luodaan turvallista tunnetta ja ilmapiiriä työyhteisöön. Samoin tärkeää on tunne, että oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkia kohtaan. Aitous on oleellista myös avoimuuden rakentamisessa. Kansainvälisyys, erilaiset etniset tausta ja kulttuurit vaikuttavat luonnollisestikin ryhmädynamiikkaa ja esimerkiksi tiimin viestintää ja monia muita asioita, jotka täytyy huomioida. Tietyllä tavalla johtamiseen liittyy paljon asioita, joita ei aiemmin ole tarvinnut ottaa huomioon, koska maailma ei ollut niin avoin. Kaikkea ei toki voi muistaa, mutta tekemällä oppii. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että ihmiset miettivät kaiken itse ja kaikki tuotokset tulevat automaattisesti. On tärkeää varmistaa, että on tiettyjä tekemisen raameja, jotta kukaan ei uuvu. Nuoret myös varsin helposti ja avoimesti kertovat, jos ovat esimerkiksi kuormittuneita. Niihin on tärkeä tarttua. Johtajan pitää osata miettiä omat rajansa, sillä sitä kautta hän asettaa rajoja myös työntekijöille ja varmistaa työssä jaksamista ja työnhyvinvointia. Voi esimerkiksi itse omalla esimerkillään viestiä vain työajalla tai tarvittaessa vaikka viikonloppuna ajastaa sähköpostiviestit lähtemään vasta työaikana. Johtaminen edellyttää, että tykkää ihmisistä. Jos ihmisten kanssa toimiminen ei tunnu itsestä luontaiselle eikä ole esimerkiksi uteliaisuutta ihmistä kohtaan, niin ei välttämättä kannata pyrkiä lähijohtajaksi. Empatiakyky on aina ollut tärkeä taito johtajille. Siitä ei pitäisi puhua pehmeänä osaamisena, sillä se nimenomaan vaatii lujuutta. Empatia ei myöskään välttämättä aina näy ulospäin pehmeänä, vaan se voi olla joskus kovaakin rajojen laittamista. Kun tullaan työpaikalle, niin on tärkeää, että mukana on kaikilla aina kaksi A:ta eli ammatillisuus ja aikuisuus. Työpaikalla ei kiukutella eikä asioita käsitellä sen kautta. Nuorille on hyvin luontaista olla tiimissä, mutta silti on luotava säännöt ja ne tulee ymmärtää. Lähijohtamisessa pääsee oppimaan paljon itse ja lisäksi saa käyttää sitä kautta kertynyttä kokemustaan eri tilanteissa. Johtamisessa pitää asettaa itsensä alttiiksi ja käsitellä, kohdata ja keskustella vaikeita asioita Teksti: Mirva Leppälä

Tämä uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Ensimmäisessä ilmavoimien hävittäjälentäjä kapteeni evp. Olli Seppänen kertoo uskoon tulostaan Kuopiossa. Vaikka suuria tunteita ei tullut, niin jotain muuttui ja tuli rauha. Jokaisella on oma tiensä uskoon ja kaikkia Jumala kutsuu. Olli tuli uskoon telttakokouksessa ja joku muu toisella tavalla. Sillä miten tulee uskoon vai kasvaako uskoon ei ole niin väliä. Uskon kohde ja sen avautuminen tavalla tai toisella on tärkeää. Ollille esitettiin kutsu raamatunopettajaksi. Tähän hän ryhtyi mielellään. Tuossa ensimmäisessä osuudessa palautettiin myös edellisen uskon askeleita jakson sisältöä. Siinä perheneuvoja Jarno Hellström kertoi matkastaan pappeuteen ja perheneuvojaksi. Sitten hän otti esiin koronan aiheuttamia haasteita parisuhteelle ja perheiden elämään. Niihin hän antoi hyviä vinkkejä ja näkökulmia. Hän korosti hyvän puhumista ja elämän rytmin säilyttämistä korona kriisin keskellä. Ohjelman toisessa osuudessa Olli Seppänen avaa vahvoja näkökulmia Jumalan armollisuuteen ja uskollisuuteen. Kun puhumme Jumalasta, niin on hyvä muistaa, että hän on pyhä ja oikeudenmukainen. Hän on tätä silloinkin, kun hän rankaisee tai ojentaa. Tämä tarkoitus on avata ihmisten ja kansakuntien silmät, jotta ne voivat palata Jumalan luokse. Tämä näkyy sekä Israelin että Suomen kansan historiassa. Näyttää siltä, että hyvinä aikoina kansa liian helposti unohtaa Jumalan, mutta vaikeiden aikojen keskellä se kääntyy Jumalan puoleen. Ohjelman kolmannessa osuudessa lääkäri Riikka Valjakka kertoi työstään kotimaassa ja Afrikassa. Afrikassa hän teki niin valtavasti töitä, että hän väsähti. Väsähtämisen syvyys paljastui kotimaassa. Toipumisessa hän tarvitsi ammattiauttajia, terapiaa, seurakuntayhteyttä ja sielunhoitajia. Jokainen osa-alue oli tärkeä ja lopulta Jumalan antama lahja. Jokainen voi väsyä ja siksi on tärkeää pitää huolta työn ja vapaa-ajan suhteesta sekä riittävästä levosta. On tärkeää pysyä yhteydessä toisten kanssa ja yhteydessä oman seurakuntansa kanssa. Uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta ohjelman aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kaupunkien kuhina on toistaiseksi tauolla, mutta poikkeustilan päätyttyä yhä useampi suomalainen suuntaa kohti kaupunkeja. Niihin vetävät paremmat uramahdollisuudet ja palvelut.  YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen seuraa aitiopaikalta suomalaisten kaupunkien kehitystä. Helsingissä YIT on niin Triplan kuin Marian sairaalan startup-alueenkin takana.  Kostiainen uskoo kohtaamisten voimaan myös digiaikana. Jo nyt moni on huomannut, että työpaikan hiljainen tieto ei siirry lainkaan entiseen malliin verkkopalaverissa. Moni myös kaipaa työpaikan spontaaneja kohtaamisia, joissa kahviautomaatilla kuulumistenvaihdon lomassa hoituvat myös työasiat.  Jakson lopussa soitamme Berliiniin ultimate.ai:n toimitusjohtajalle Reetu Kainulaiselle. Hän kertoo, miten tekoäly voi auttaa asiakaspalvelua koronaruuhkassa.

Tässä jaksossa oli tarkoitus käsitellä ympäristön tilaa ja siihen sopeutumista monitieteisen ympäristötutkimuksen näkökulmasta. Mutta sitten tuli korona. Koronakriisi muutti suunnitelmia ja nyt ympäristöasioiden lisäksi keskustelussa BIOS-tutkimusyksikön Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen sekä Sorsa-säätiön Samuli Sinisalon kesken käsitellään myös koronaa, yhteiskunnan resilienssiä ja sitä, miten nykyisestä tilanteesta tulisi edetä, jotta pidemmän aikavälin ekologiset kriisit saataisiin minimoitua ja yhteiskunnat pitää toimintakykyisinä.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa kuullaan Jouni kertoo siitä miten hänen suolistostaan oli leikattu syöpää pois. Sitten sitä löydettiin tutkimuksissa lisää. Varmuuden vuoksi tutkimukset tehtiin kaksi kertaa, kun löydöstä alettiin leikkaamaan, niin siitä ei löytynyt jälkeäkään. Jouni oli parantunut. Sairaudet avaavat sellaisia ovia ja kohtaamisia ihmisten välille. Niihin terveillä ei ole asiaa. Jokainen elämämme tilanne on mahdollisuus salakuljettaa siunausta ja toivoa toisille. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautetaan mieleen edellisen ohjelman sisältöjä. Siinä kuulimme kaksi erilaista uskoon tuloa ja johdatusta hengelliseen työhön. Tuula Peura-Salmela ja Kari Hämäläinen kertoivat miten Jumala kohtasi heitä. Tuula tuli uskoon kirkon kielileirin iltahartauden osuttua sydämeen. Kari kohtasi Jumalan totuuden lukemalla vanhempiensa Vihkiraamattua salaa. Jumala kutsui myöhemmin Tuulan luterilaisen kirkon nuoristotyönohjaajaksi. Karin Jumala kutsui tahollaan vapaakirkon papiksi ja johdatti Jyväskylän vapaaseurakunnan johtavaksi pastoriksi. Ulla Helena kertoi miten Jeesus ilmestyi hänelle kävelytiellä keskelle itsetuhoisia ajatuksia. Tästä alkoi toipuminen, tie itsetunnon korjautumiseen ja avioliiton paraneminen. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen juttelee Jyväskylän vapaakirkon johtava pastorin Kari Hämäläisen kanssa siitä mitä kaikkea hyvää tapahtui tuossa seurakunnassa pidetyn L10T viikonlopun aikana. Tuossa osassa puhuttiin paaston hengellisestä merkityksestä, nettikeskustelujen kovuudesta ja kahdeksannen käskyn:” älä lausu väärää todista lähimmäisestä merkityksestä.” Jumalaa ei voi rakastaa, jos ei rakasta lähimmäistään ja varjele hänen mainettaan. Ohjelman kolmannessa osuudessa. Tuula Peura-Salmela kertoi Virpi Nymanin haastattelussa siitä miten hän soveltaa omassa elämässään salasiunaamista. Hän puhui myös hyvin siitä, että langettuamme meidän ei tulisi niin paljon miettiä kovin paljoa sitä mihin olemme langenneet. Olisi hyödyllisempää pohtia sitä mistä olemme langenneet. Langetessamme me olemme kääntäneet selkämme elävälle Jumalalle. Taivaallinen isämme vain odottaa meidän palaavan, jotta voi osoittaa meille rakkautta ja hoitaa meitä ehyemmiksi jälleen. Tämä saa meissä aikaan liikettä Jumalan luokse itsemme surkuttelun sijaan. Tuula puhui ristinmerkin tekemisestä. Siksi siihen liittyvää symboliikkaa ja merkityssisältöjä myös avataan kuulijalle. Ohjelmassa puhutaan myös hengellisestä HOPS:ista, joka tarkoittaa henkilökohtaista pelastussuunnitelmaa, joka Jumalalla on varattuna jokaista ihmistä varten. Hän haluaa meidän siunaavan, kohtaavan, auttavan ja kertovan Jeesuksesta sopivissa tilanteissa. Näin Jumalan hyvä ja pelastava tahto voi toteutua ihmisten elämässä. Uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tällä kertaa käydään läpi 8 markkinoijan tuottavuuden estettä ja ratkaisut niihin. Tästä kertovan blogikirjoituksen löydät: https://www.aboad.fi/blog/markkinoijan-tuottavuuden-esteet-ja-ratkaisut/

Psykoterapeutti ja neuropsykologi Soili Kajaste on valvonut lapsesta asti aika ajoin öisin. Sen ajan hän on aina käyttänyt ja käyttää edelleen esimerkiksi asioiden pohdiskeluun ja muihin mukaviin asioihin. Niihin, joihin ei ehkä ole ollut päivisin aikaa. Mutta toisin kuin monet muut herkkäuniset, hän saa tavallisesti sen jälkeen unta. Mutta mikä avuksi, jos ihminen ei kykene nukahtamaan uudestaan tai ei saa unta iltaisin ylipäätään? Kertooko yöllinen herääminen tai painajaisunet siitä, että ihmisessä on joku asia, mitä olisi syytä tarkastella huolellisemmin? Mitä mieltä pitkään uniongelmaisten kanssa työskennellyt Kajaste on unen jatkuvasta mittaamisesta tai minkälaisia neuvoja hän antaa vuorotyötä tekeville? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Yrittäjän työajan ja oman ajan hallinta – vieraana Taneli Sallinen Mieli-podcast-sarjassa puhutaan yrittäjän hyvinvoinnista. Sarjan kolmannessa podcastissa pohdimme tasapainoa yrittäjän työn ja muun elämän välillä, ja miten sellainen voi löytyä. Moni yrittäjistä kamppailee ajanhallinnan haasteiden kanssa. Niihin voi hakea ratkaisuja toimenkuvaa ja toimintatapoja muokkaamalla. Ajanhallinnassa on kuitenkin huomioitava työn kokonaisuus sekä yhteistyökuviot. Kukaan ei hallitse omaa aikaa yksin. Vieraana studiossa on Taneli Sallinen Plantane Vihersisustuksesta. Podcast-sarjan ovat tuottaneet Suomen Mielenterveys MIELI ry sekä Yrittäjäkilta, yhteistyössä Kukunori Ry. Keskustelun juontaa Ellen Tuomaala. Tuottaja, äänitys ja editointi Tiina Miinalainen. #yrittajakilta #mieli-podcast #mieli #mielenterveys

Millainen on ihmisen rooli tulevaisuuden työelämässä, kun tekoäly ja koneet hoitavat rutiinityöt? Mitä töitä voidaan opettaa roboteille ja mitä ei, eli missä taidoissa ihminen on ylivertainen? Millaisia ovat tulevaisuuden ammatit ja millaisia taitoja kannattaa hankkia? Ohjelmassa puhutaan myös tekoälystä: siitä, mitä tekoäly tarkalleen ottaen on, ja mihin kaikkeen se taipuu. Haastateltavana tekoälytutkija Hannu Toivonen, matemaatikko Johanna Rämö ja kognitiivinen aivotutkija Silja Martikainen. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa: Ranskalaiskuvittajan näkemys noin vuodelta 1900 siitä, kuinka koulussa opiskellaan vuonna 2000. Keräilykortti sarjasta "En l'an 2000" (Wikimedia Commons).

Podcastin 33. jaksossa on vieraana Tervettä Skeptisyyttä -sivuston pitäjä Pauli Ohukainen! Maratonin mittaisen – 2,5 tuntia – podcastin aikana ehditään koskettamaan laajaa aihepiirien kattausta! Niihin lukeutuvat muun muassa: Paulin tausta: urheilu- ja liikuntaharrastukset sekä koulutus Paulin työnkuva ja erikoisosaaminen Asiaa ravitsemuksesta: Paulin monipuoliset ruokavaliokokeilut aina pätkäpaastosta kasvisruokavalioon. Syyt ja tapahtumin kulku, miksi Pauli on päätynyt noudattamaan kasvisruokavaliota. Suositun sivuston perustaminen ja siihen johtaneet syyt. Tähän mennessä suosituimmat tekstit. Kriittisen ajattelun tärkeys nykypäivänä. Tutkimustiedon tulkitsemisen haasteet. Missä yhteyksissä ja määrin kokemusperäistä tietoa tulisi hyödyntää? Ja paljon muuta! Laita kuulokkeet syvälle korviin, paina play-nappia ja nauti laajalla reviirillä laukkaavasta juttutuokiosta! Paulin tavoittaa seuraavista paikoista: http://www.tervettaskeptisyytta.net Facebook: Tervettä skeptisyyttä Twitter: @POhukainen Ja vielä lopuksi, podcastilla on sponsori - Warrior Coffee! Jos pidät hyvästä ja laadukkaasta kahvista, haluat suosia suomalaista yritystä ja tukea podcastia, suuntaa http://www.warriorcoffee.com tai heidän sisarbrändin osoitteeseen http://www.deathbeforedecaf.com ja käytä checkoutissa koodia SUPERSETS saadaksesi 10 % alennuksen! Näin saat ensiluokkaista kahvia ja tuet podcastia. Kiitos.

Mikä ihmeen Teal? Mitä tarkoitetaan itseohjautuvilla organisaatioilla? Tapahtuuko maailmamme eri tasoilla? Jaksossa host Lauri Paloheimo/ Teal- Suomi aktivisti ja Prominda Revolutionin toimitusjohtaja Jussi Markula/ filosofian ja uskontotieteiden tohtoriopiskelija, kirjailija, yrittäjä, valmentaja, hevibändin vokalisti, podcast-tuottaja JP Jakonen ja ohjelmistonkehittäjä Joonas Pajunen Fraktiolta hyppäävät historian spiraalimaisen kehityksen kautta tarkastelemaan nykyaikaa ja siihen sisältyviä käsityksiä johtajuudesta, omistajuudesta, ihmisenä olemisen kokonaisuudesta ja vallankäytöstä. Voisiko maailma toimia jos kukaan ei komenna? Jaksossa käytetään paljon "Re- Inventing Organizations" ja "Spiraalidynamiikan" sekä kehityspsykologian käsitteistöä. Niihin voit tutustua mm. https://www.facebook.com/groups/tealsuomi/ https://www.adlibris.com/fi/kirja/kokonaisuuden-nakemisen-taito-9789527240106 https://www.adlibris.com/fi/kirja/reinventing-organizations-9782960133509?gclid=EAIaIQobChMIpO64rNbj3gIVVOWaCh1g_wSLEAAYAiAAEgLbjfD_BwE

Lyhenteen CBRNE tausta on englanninkielinen. Suomeksi sanajonolla viitataan "kemialliseen", "biologiseen", "radioaktiiviseen" sekä sanoihin "ydin" ja "räjähteet". CBRNE-uhat ovat edellämainittuihin materiaaleihin liittyviä onnettomuuksia tai tahallisia uhkia. Kattokäsitteen alle asettuvat siis vaikkapa kemikaaleja käsittelevien tuotantolaitosten suuronnettomuudet tai terroristisessa tarkoituksessa toteutetut iskut, joissa levitetään radioaktiivista materiaalia. Juuso Pekkinen keskustelee vieraidensa kanssa CBRNE-uhkista ja niihin varautumisesta. Vieraana studiossa ovat sisäministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski sekä CBRNE-uhista väitellyt Jyväskylän yliopiston Jaana Kuula. Lisäksi jaksossa keskustellaan siitä, miten viesti vaarasta saadaan välitettyä massoille. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon. Onko poikkeuksellisen lämmin alkukesä vielä enemmän innostanut pikkuvipeltäjiä? Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista tai mielenkiintoisista ötököistä. Niihin vastaavat koppakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja hyönteisasiantuntija Juha Pöyry. Juontajina Riku Lumiaro ja Maija Salminen.

Vaikkei kukaan niitä katsokaan, niin Netflixillä on myös omia elokuvia. Niihin paneudutaan Jumikemujen 23. jaksossa: luvassa on puhetta siitä, mikä Netflix-elokuvan erottaa valkokangaselokuvasta, miksei suoratoistopalvelun elokuvia tule katsottua ja mitä elokuvia kemuttajat katsovat Netflixistä. Lisäksi käymme läpi Netflixin suurimpia elokuvia ja puhumme niistä parhaimmasta eli Hävityksestä, joka on Alex Garlandin ohjaama upea sci-fi-kauhu-mysteeri. Haloo!:ssa ristiriitaisia tunteita herättää Steven Spielbergin tuore nörtti-nostalgia-rämistelyleffa Ready Player One ja lopuksi tuttuun tapaan Sweet Chili Dippi -suositukset, joissa on tällä kertaa lyhytdokumentti Jutan kaikkien aikojen lempielokuvasta sekä podcast Mikon kaikkien aikojen lempiartistista. Tuu mukaan, nää on kivat kemut!

Espanjassa vietetään pääsiäistä kokonaisen viikon ajan. Miljoonat ihmiset kautta maan kokoontuvat valtavia pyhäinkuvia kantaviin kulkueisiin. Kuitenkaan uskonto tai katolinen kirkko eivät enää houkuta maallistuneita espanjalaisia. Pääsiäiskulkueet kukoistavat, koska ne ovat kansan vuosisatainen traditio, sanoo perinnettä tutkinut – ja sitä itsekin harrastava – taidehistorioitsija Eduardo José Rodríguez. Vain 15 prosenttia espanjalaisista ilmoittaa olevansa hartaita, uskoaan kirkossa harjoittavia katolisia. 1500-luvulta juontavia kulkueita ei edes järjestä kirkko, vaan perinteitä vaalivat veljeskunnat. "Niihin kuuluivat jo isoisiemme isät", Rodríguez painottaa. Ohjelman toimittaa perinteikkäässä pääsiäiskaupungissa Leónissa Jyrki Palo.

Vuoden 1988 viitasaarelainen tangokuningas Kari Piironen on kokenut paljon keikkailleen muusikon ja laulajan hyvät ja huonot hetket. Niihin huonoih .. Lisää >> http://ift.tt/2rMPIue

Lorna Byrne on irlantilainen bestseller-kirjailija, joka on tullut tunnetuksi enkelitodellisuutta käsittelevistä kirjoistaan. Hän väittää nähneensä enkeleitä lapsesta saakka ja keskustelevansa niiden kanssa päivittäin. Byrne kertoo näkevänsä jokaisen ihmisen suojelusenkelin ja onpa hän omien sanojensa mukaan käynyt useasti taivaassakin. Irlantilainen Byrne on taustaltaan katolilainen. Hänellä on niin vaikea lukihäiriö, ettei hänellä ole juuri koulutusta. Byrne kiertää ympäri maailmaa puhumassa enkelikokemuksistaan, Suomessakin täysille saleille. Niihin haluavat erityisesti keski-ikäiset naiset. Miltä enkelit näyttävät? Onko olemassa pahoja enkeleitä? Mitä ja miten enkelit puhuvat? Miten Lorna näkee itsensä? Mikä on kaiken tarkoitus? Entä onko hän sittenkin rahan perässä? Anna Patronen tapasi Lorna Byrnen Helsingissä. Haastattelu on englanninkielinen. Sunnuntaina 26.11.2017 Horisontti-ohjelma kysyy, karkaako kansa enkelien perään, kun ne lentävät pois kirkosta. Mitä on uushenkinen, kansanomainen ja käytännönläheinen enkeliusko?

Ali Jahangiri saa vieraakseen laulaja-sanoittaja Irinan. Lähes kaksikymmenvuotisen laulajauran tehnyt Irina nähtiin keväällä myös Vain elämää -tv-sarjassa. Irina on tehnyt uransa aikana yli 700 keikkaa ja seitsemän albumia, joista tuorein, Seitsemän, ilmestyi huhtikuussa. Ali Show'ssa tasapainoillaan holtittoman kikatuksen ja vakavien aiheiden välillä. Irina paljastaa uransa alkuvaiheiden Playa-yhtyeen saaneen nimensä Warnerin palaverihuoneessa karttaa tuijottamalla, sillä "Goodmanin idis oli että me oltais joku Galaxy, ihan typerä nimi". Irina vakavoituu myös tunnustamaan, että on ollut joskus kyllästynyt Irinaan.

Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma. "Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin.    Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella: 1971 1975 Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.   1975-1978 Suomenruotsalaisen dokumenttielokuvayhtiön Epidemin toimitusjohtaja. Epidem oli erikoistunut Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, kuvaukseen ja teki usein yhteistyötä SVT:n kanssa. Minun tehtäväksi lankesi hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi Camilla Mickwitzin luomien animaatioelokuvien tuottaminen.   1978 Muutto Tukholmaan   1978-1979 Johan Haglebäckin toteuttaman  animaatioelokuvan Vem ska trösta knyttet? tuotantotehtävät, mm kontaktit Tove Janssonin kanssa.   1979-1985 Dramatiska Institutetin teatteriosaston kurssisihteerinä. Näiden vuosien aikana opin tuntemaan koko Ruotsin  teatterimaailman. Toimin myös silloisen Nordiska Scenskolerådetin hallituksen jäsenenä. Siihen aikaan oli pohjoismaisilla yhteistyöprojekteilla ihan toinen rooli kuin tänään. Joka kevät järjestettiin koulujen välisiä tapaamisia eri maissa. Ja näin myös kontaktit Suomen Teatterikorkeakouluun syntyivät ja vahvistuivat.   1985-1988 Folkoperan markkinoija ja tuotantoassistentti. Dramatiska Institutetin teoreettisten vuosien jälkeen halusin kokea näyttämötaiteen tekemistä ihan konkreettisesti. Ja niin tämä mahdollisuus putkahti esiin Folkoperan muodossa. Näiden vuosien aikana oli ohjelmistossa Madame Butterfly, Taikahuilu, Turandot ja Lionardo. Asuin Folkoperan naapurikorttelissa ja olin vastuussa siitä että koko orkesteri oli aina paikalla esitysten alkaessa. Juoksin edestakaisin enkä uskaltanut alottaa illan viettoa ennenkuin esitys klo 19.00 oli alkanut.   1988-1992 asuin Helsingissä   1989-1991 Svenska Teaterin markkinointisihteerinä. Silloinen teatterinjohtaja Georg Dolivo, jonka tunsin jo entuudestaan, järjesti minulle työpaikan ja siitä olin todella iloinen ja kiitollinen   1991-1992 Teatteri Viiruksen tuottajana. Heti Suomeen muuton jälkeen toimin Viiruksen hallituksen jäsenenä ja kun päätimme että nyt on teatterin aika hankkia ensimmäistä kertaa tuottaja niin tehtävä lankesi aika luonnollisesti minulle. Uskomattoman huimat, antoisat ja unohtumattomat ajat seurasivat. Teatteria johtivat silloin Johan Storgård ja Mats Långbacka. Teatteri toimi silloin Rajasaaressa ja kesällä teimme Shakespearen tuotantoja Vasikkasaaressa Helsingin edustalla Ralf Långbackan ohjauksella.   1993-2003 Perustin oman tuotantoyhtiön Kario Kultur. Näiden vuosien aikana tein seuraavanlaisia projekteja: Sain pian Ruotsiin paluun jälkeen tehtäväksi tuottaa Marionetteaterin kansainvälisen, aikuisille suuntautuvan nukketeatterifestivaalin. Sen kautta tutustuin huimiin kansainvälisiin tekijöihin ja ne kontaktit johtivat sarjaan festivaaleja jotka saivat nimeksi Non Stop Puppets. Kun Tukholma oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 1998 järjestin tämän festivaalin Kapunginteatterissa, silloin yhteistyössä Kaupunginteatterin Långa Näsanin kanssa. Teatterin kaikki näyttämöt täyttyivät silloin aikuisten nukketeatterista. Samoin järjestin uuden Non Stop Puppets-festivaalin Helsingin ollessa kulttuurpääkaupunkina 2000, joka sitten Helsingin jälkeen siirrettiin Tukholmaan. Järjestin suomenruotsalaisten teatteriryhmien, Viiruksen, Mars-teatterin ja Klockriketeaterin vierailuesityksiä Tukholmassa. Toimin muusikkojen Ale Möllerin ja Lena Willemarkin ja kaikkien heidän erilaisten kokoonpanojensa managerina/tuottajana, kuten esim. Enteli, Frifot, Stockholm Folk Big Band, Ale Möller Band. Tallissani oli niin kansanmusiikka, maailmanmusiikkia kuin jazzia.   2003-2012 Uuden Teatterin toiminnanjohtaja. Vuonna 2005 teimme yhteistyösopimuksen Teater Västmanlandin kanssa joka merkitsi sitä, että saimme kaikki teatterin resurssit, ts. tilat, tekniikan ja henkilöstön käyttöömme korvauksetta sitä vastaan että esityksemme tulivat mukaan teatterin omaan tilastoon. Meillä oli silloin Tukholman toimisto RSKL:n tiloissa Bellmansgatanilla ja tuotannot toteutettiin siis Västeråsissa. Haastattelija: Soili Huokuna.

Volkswagenin päästöhuijaus teki ruman kolhun yhtiön kylkeen - saksalaisasiantuntijan mukaan alan tulevaisuus on nyt sähköautoissa. Niihin panostaa myös ilmastokokoukseen valmistautuva Pariisi. Mutta millainen kulkupeli on sähköpyörä Pekingin liikenteessä? Entä millainen on ilmanlaatu Nigerian Lagosissa? Johanna Numminen juontaa.

Volkswagenin päästöhuijaus teki ruman kolhun yhtiön kylkeen - saksalaisasiantuntijan mukaan alan tulevaisuus on nyt sähköautoissa. Niihin panostaa myös ilmastokokoukseen valmistautuva Pariisi. Mutta millainen kulkupeli on sähköpyörä Pekingin liikenteessä? Entä millainen on ilmanlaatu Nigerian Lagosissa? Johanna Numminen juontaa.

Viime päivinä eri puolilla Suomea on nähty upeita revontulia yötaivaalla. Kuvia on jaettu netissä ja facebookissa ja niiden kauneutta on kokoonnuttu ihastelemaan joukolla. Itse asiassa revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta aikojen. Niihin on liitetty paljon myyttisiä uskomuksia: ne ovat tuliketun hännän leiskauksia, loitsutulia, heijastusta jättiläisvalaan kyljestä, tanssivia vainajia, pohjoisen portteja jne. Samasta ihmetyksestä on myös revontulitutkimus alkuaan lähtenyt liikkeelle. Kulttuurihistorian tutkija Päivi Maria Pihlaja on selvitellyt revontulitutkimuksia 1800- luvulla, jolloin tutkijoilla ei vielä ollut itse asiassa mahdollisuutta selvittää niiden syntymekanismia, mutta tutkimusinto oli kova. Revontulista puhuttiin ihmiskunnan viimeisenä suurena mysteerinä! Ohjelma on uusinta keväältä 2014. Kuva: Juha Blomberg / Yle

Kova laki on rikossarja, joka seuraa poliisin ja syyttäjänviraston toimintaa New Yorkissa. Reaganin ajoista nykymaailmaan 20 vuodessa edennyt sarja oli pisimpään jatkuneita primetime-sarjoja Yhdysvalloissa. Kova laki on pelkistetty ja muodoltaan karu sarja, joka ei mässäile rikoksilla vaan tutkii oikeutta ja kohtuutta ja niihin johtavaa moraalista pohdintaa. JP Pulkkisen vieraana on toimittaja ja kirjailija Markus Leikola.

Lienee ollut niihin aikoihin... Ote teoksesta Muistatko~? Kukkia keväiseltä niityltä (1920). Lukija: Juha Kandolin.

Jokainen kohtaa erilaisia kiusauksia. Niihin on kuitenkin olemassa vapautus.