Podcasts about teatterin

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 6.5.2025 asti Kristian Smedsin ohjaamaa sovitusta Arto Paasilinnan vuoden 1975 romaanista Jäniksen vuosi. Teatterin politiikkaa -podcastin sadannessa jaksossa ohjaajakonkari kertoo esityksen tekemisen ohella esimerkkejä yli 30 vuoden aikana kertyneistä kokemuksistaan ja näkemyksistään teatterista.

Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden viimeinen jakso on live Rosebudin Sivullinen-kirjakaupasta Voiman Teatteriliitteen julkistamistilaisuudesta. Haastateltavina ovat oopperalaulaja-näyttelijä-tuottaja Reetta Ristimäki, Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Anni Mikkelsson ja Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeesta osaltaan vastaava teatteritoimittaja Maria Säkö. Keskustelussa pohditaan yleensä teatterialan ajankohtaisia näkymiä ja erityisesti teatterijournalismin tilaa ja tärkeyttä. Rosebud on Voimaa julkaisevan Voima Kustannus Oy:n osakas.

Teatterin tiedotuskeskus TINFO on juuri julkaissut vuoden 2023 Esittävän taiteen tilastokatsauksen. Käynnissä olevien valtion budjettileikkausten keskellä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry lobbaa päättäjiä esittävän taiteen ja kulttuurin arvostuksen ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Podacastin tässä jakossa vieraana olevat TINFON johtaja Linnea Stara ja Kultan pääsihteeri Rosa Meriläinen avaavat suomalaisen esittävän taiteen resurssihuolia, laatutasoa ja tulevaisuusnäkymiä sekä omaa suhdettaan teatteriin.

Heinäkuussa Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa esitettiin Royal Hattara -nukketeatteriryhmän esitystä Whatever Love Means. Taija Helmisen kirjoittamassa ja Merja Pöyhösen ohjaamassa esityksessä tutkitaan, miten brittikuninkaallisten edesottamukset, Hollywood-elokuvien parisuhdekuvasto ja medioituneen viihteen romantiikkakäsitykset filtteröivät niitä merkityksiä mitä tosielämän rakkauteen liitämme. Syyskauden ensimmäisen Teatterin politiikkaa -podcastin jakson vieraana ovat näytelmäkirjailija Taija Helminen ja esityksen työryhmään kuuluva nukketeatteritaiteilija Elena Rekola. Näytelmän lisäksi keskustelussa puidaan nukketeatterin asemaa suomalaisilla näyttämöillä ja koko ilmaisulajin olemusta.

Kauri Honkakoski Companyn Hinterland sai suuren kysynnän takia viime tammikuussa uusintakierroksen Itä-Helsingin Stoassa. Esityksessä kuvataan fyysisen teatterin keinoin rujossa vieraantuneisuudessa vaeltavia ihmisparkoja. 18.4.–20.4. Stoassa esitetään saman ryhmän jo vuonna 2017 kantaesitettyä Pulpettia, joka on vahvan vertauskuvalllinen tutkielma totalitarismista ja lahkolaisuudesta. Jakson vieraana on koreografi-ohjaaja-esiintyjä Kauri Honkakoski, joka kertoo näiden esitysten sisällöstä ja esityksissä sovelletusta fyysisen teatterin corporeal mime -metodista sekä taiteen yhteiskunnallisuudesta ja kutsumuksesta siihen.

Tilaa lisäjaksot Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa Pontus on innostunut käsitteellisistä henkilöistä ja esittelee henkilögalleriaan joukon lisäyksiä, kuten tekoälykkö, pohjayksilö ja työhönpakottaja. Veikkaa vaivaa sukupuolikeskustelu. Jaksossa jäljitetään transvastaisten radikaalifeministien eli TERFien syntyhistoriaa ja tarkastellaan transaktivismia liikkeenä, joka parantaa kaikkien elämää. Kuitenkin Emilia Männynvälin esiintyminen Varjokirjamessuilla peruttiin ilman, että kukaan olisi osannut kertoa tarkasti, miksi. Tämä kertoo “skenen” kyvyttömyydestä puhua sukupuolesta, mikä antaa aseita TERF-keskustelijoille. Ylen julkaisema kehno analyysiteksti messukohusta osoittaa, miten TERFismi valuu keskusteluihin, joskus jopa vahingossa. Pontus ehdottaa keskustelua parantamaan sommitelmallista sukupuolikäsitystä, joka huomioi erilaisia kielellis-historiallis-aineellisia komponentteja. Suosituksissa joukko Docpoint-elokuvia sekä Teatterin uuden alkukirjaston kirjoja. Jaksossa mainittuja asioita: Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan Varjokirjamessut: Tiedote 3.11.2023 https://varjokirjamessut.tumblr.com/post/732969584199680000/tiedote-3112023 Pauliina Grym: Biologinen sukupuoli on joillekin vanhan maailman viimeinen linnake, joka haluttaisiin räjäyttää https://yle.fi/a/74-20066243 Noora Dadu: Minun Palestiinani ja Fail Noidankehiä – Nykynäytelmäkirjallisuutta Balkanilta Tuija Pulkkinen: Postmoderni politiikan filosofia Ville Lähde: Paljon liikkuvia osia Suositellut Docpoint-elokuvat (https://docpointfestival.fi/ohjelmisto): A Storm Foretold And, Towards Happy Alleys Hollywoodgate Motherland Magic Mountain As the Tide Comes In Yoyogi Tokyo Uber Blues Vista Mare Atomic: Living in Dread and Promise Neurotyypit Danger Zone Uusin silmin - Taiteellisesti I Must Away Kim´s Video Nécrose

Iisalmen elokuvateatteri Kuvalipas on tänä vuonna täyttänyt 60 vuotta. Pitkää taivalta juhlitaan nyt viikonloppuna 2.-3.12. elokuvien merkeissä. Teatterin perusti Iisalmeen vuonna 1963 elokuvateatteriyrittäjä Sampo Satamo. Elokuvateatteria on pyörittänyt 30 vuotta Savon Kinot Oy. Savon Kinojen toimitusjohtaja Sari Peltonen kertoo podcastissa hieman teatterin historiasta sekä avaa elokuvateatterin tulevaisuutta Anssi Saarelaisen haastattelussa. Kuva: Sampo Satamo laittaa projektoria kuntoon omistamassaan elokuvateatterissa Kuvalippaassa heinäkuussa 1983. Kuvaaja: Ilpo Rytkönen/Savon Sanomat

Siilinjärven teatteri viettää kesällä 2024 60v.-juhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi teatteri palaa 60-vuotta sitten ensimmäisenä näytelmänään esitettyyn musiikkinäytelmään Laulu tulipunaisesta kukasta. Näytelmä tuodaan modernisoituna versiona 1905-luvulta 2024-luvulle. Laulu tulipunaisesta kukasta -näytelmän dramatisoi Johannes Linnankosken romaanin pohjalta Janne Puustinen, ohjaajana toimii Tiina Naumanen ja musiikin sävellyksestä vastaa Antti Janka-Murros. Näytelmä dramatisoidaan 2024-luvun nuorten aikuisten maailmaan teemoinaan mm. rakastuminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näytelmän musiikki ja tanssit vaihtelevat räpistä kansanlauluihin. Tarkemmin Siilinjärven teatterin kuulumisiin saimme syventyä Savon Iltapäivässä, kun haastattelussa oli Siilinjärven teatterin puheenjohtaja Merja Oksman. Haastattelijana: Sami Turunen

Teatterin toimitusjohtaja on kuin laivan kapteeni ja teatteri uljas lippulaiva, joka seilaa merellä purjeet muhkeana pullistellen. Elämä merellä on täynnä vauhtia ja paikoin jäävuoriakin, joita pitää osata väistää. Laivassa syttyy toisinaan tulipaloja, jotka on kyettävä sammuttaa. Kapteenilla on vastuu, joka yltää kaikkeen ja kaikkiin. Miltä vertaus kuulostaa teatterin toimitusjohtajan korvissa? Miltä kolme johtajavuotta ovat tuntuneet ja mitä ajatuksia on tämän nuoren naisen päässä nyt? Onko työ ollut sellaista kuin hän kuvitteli? Olisiko hän hakenut virkaa, jos olisi tiennyt mitä tietää nyt? Mikä on ollut parasta, mikä haastavinta? Miltä vastuu oikeasti tuntuu? Voiko sitä verrata johonkin? Millainen olisi toimarin täydellinen työpäivä? Näiden aiheiden äärelle käydään tuoreessa podcast-jaksossa, kun Jelena Jokelinin vieraaksi saapuu Seinäjoen kaupunginteatterin toimitusjohtaja Milla Hautala. 

Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, jonka kanssa keskustellaan hänen uudesta kirjastaan 36 uurnaa. Se kertoo hänen vastikään kuolleen äitinsä tarinan Kähköselle ominaisella tavalla Suomen historian traumaattisiin vaiheisiin kytkettynä. Jaksossa pohditaan myös Kähkösen muuta tuotantoa, etenkin näytelmiä, sekä sitä mitä eroa ja yhteistä on romaanin ja näytelmän kirjoittamisessa. Keskustelu on nauhoitettu Kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton lavalta Helsingin kirjamessuilla 2023.

Teatterin politiikkaa -podcast laskeutuu Helsingin kirjamessuille! Teatteri Takomossa esitetään 18.11. asti Marie Kajavan kirjoittamaa ja Ami Karvosen ohjaamaa näytelmää Undress me, then. Se pohjautuu paimentolaisten haastatteluihin eri puolilla Afrikan mannerta, ja siinä käsitellään kielellisen ja kulttuurisen ymmärtämisen ohella ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamaa pakolaisuutta. Näytelmä on toinen osa trilogiasta, jonka päätösosa, monologinäytelmä in the margin, i wrote some shit about my soft skin on juuri julkaistu kirjana Teatterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeessa. Siinä kierrätetään Afrikan sivukujilta, Punavuoresta ja Kalkutasta kerättyjä arkisia havaintoja oman ruumillisuuden ymmärtämisen tarpeisiin.Jaksossa vieraana ovat näytelmäkirjailija ja dramaturgi Marie Kajava sekä T/U/A:n toinen perustaja-kustantaja Maria Säkö. Keskustelussa pohditaan Kajavan teoksissaan ilmentämiä dramaturgisia, ihmiskuvallisia ja globaalipolittisia tavoitteita sekä T/U/A:n tuotantoa. Keskustelu on nauhoitettu Helsingin kirjamessuilla 29.10.2023.

Miten melkein kaksi vuosikymmentä vankilassa tuomioitaan suorittanut Mario onnistui nousemaan lavalle? Mikä vaikutus näyttelemisellä on ollut ja miten hän on muuttunut ihmisenä? Mitä teatterin taika tarkoittaa vangille? Kuuntele Marion rehellinen ja vaikuttava kertomus miten rikollisesta nuoresta kasvoi timanttinen tyyppi!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio avasi peli pohtimalla, millä tavoin julkista rahoitusta saava laitos saa ottaa näkyvästi kantaa. Espoon kokoomuspäättäjät Mikko Laaksossa ja Tere Sammallahti hermostuivat, kun Espoon teatteri tuki julkisesti Helsingissä syyskuun 3. päivänä järjestettyä rasismia ja fasismia vastustavaa Me emme vaikene -suurmielenosoitusta. Sammallahti vaati entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä, että kaikilta valtion tukemilta laitoksilta, jotka tukivat tätä 11 000 marssijaa koolle kerännyttä mielenosoitusta, tulee ottaa rahoitus pois. Mihin julkinen rahoitus velvoittaa taidelaitoksen? Miten tottelevainen sen täytyy olla poliittisesti? Nuori pop-laulaja Evelina on kertonut julkisesti autismi-diagnoosistaan. Vaikka moni tukee naista, on häntä syytetty myös huomionhakuisuudesta ja poseerauksesta. Miksi autismin diagnosointi on ylipäätään tärkeää? EDIT: Keskustelussa puhutaan virheellisesti sairaudesta. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Ne ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.(Lähde: Terveyskirjasto) Kun naiset ovat kärsineet syrjinnästä ja sorrosta enemmän tai vähemmän läpi ihmiskunnan historian, olisiko syytä nostaa naiset esiin? Pitäisikö nyt järjestää "all female paneleita", julkisia keskusteluja joissa kaikki osallistujat olisivat naisia, ja työntää miehet syrjään avainpaikoilta? Ja mitä tapahtuu, kun naisia on yhä enemmän yliopistojen opiskelijoissa ja professoreissa? Tutkija Iida Turpeisen vastailmestynyt romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä. Miksei tällaisia kriitikko Antti Majanderinkin kehumia fantastisia tiedepohjaisia kaunokirjallisia teoksia tehdä enemmän? Perjantaistudiossa ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja Kansallisen audiovisuaalisen institiuutin KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. – Politiikan penkkiurheilijalle kesä oli poikkeuksellinen, muistelee uusi puheenjohtaja ja kysyy, mistä nerokkaat panelistit olisivat halunneet puhua jo kesätauolla. – Mainintoja saavat Barbie-elokuva, yhden puoleen ratsastus ja solmiomuoti. Pekka Seppänen tivaa: Mitä kesän rasismikeskustelusta jäi käteen. Kaarina Hazard pohtii: Onko eläimistä tullut resurssin sijaan kanssatovereita? Juha Itkonen kysyy: Espoon teatterin nimeksi, tai ainakin logoksi, vaihdettiin &-merkki – onko se innovatiivisuutta vai idiotismia?

6.5. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä ensi-iltaan tuli Aino Kiven ohjaama ja virolaisen Andra Teeden kirjoittama näytelmä Varamiehet – Varumiehed. Suomessa työskentelevistä virolaisista kertova näytelmä saa toisen ensi-iltansa 16.9. Viron draamateatterissa Tallinnassa. Kiven ohella ohjelman vieraana on Teatterin tiedotuskeskus Tinfon kansainvälisten asioiden päällikkö Hyde Hytti, joka oli jo vuonna 1996 perustamassa yhteistyöverkostona aloittanutta ja myöhemmin vuosittaiseksi festivaaliksi vakiintunutta Baltic Circleä. Tinfo toimii yhteistyökumppanina Helsingissä 7.–10.6 järjestettävän Baltic Take Over -festivaalin kanssa. Siellä nähdään esitystaiteeseen, perfomanssiin ja tanssiin nojaavia teoksia niin Virosta, Latviasta, Liettuasta kuin Suomestakin. Podcastin tässä jaksossa avataan suomalais-baltialaista esittävän taiteen vahvistuvaa yhteistyötä – ja pohditaan, miksi sillä on niin paljon annettavaa meille suomalaisille juuri nyt.

Pesäkallion kesäteatteri on pikkuhiljaa heräillyt talviunilta ja ryhmän harjoitukset käynnistyivät maanantaina. Kesän produktio on Yrjö Juhani Renvallin laulunäytelmä Päivänsäde, minä ja menninkäinen. Näytöksiä on 30 aikavälillä 29. kesäkuuta ja 6. elokuuta. Näytelmän ohjaaja Satu Säävälä ja Repe Helismaan roolissa nähtävä Kalle Sulalampi huomauttivat tiistaina Radio Voimalla, että kyseisessä näytelmässä käsitellään asioita, jotka ovat ajankohtaisia tässä ajassa. - Näyttelijänä joutuu näyttämöllä käymään läpi sellaisia tunteita, että ne kouraisevat syvältä. Helismaa joutui Sulamaan mukaan omana aikanaan kamppailemaan siitä, mitä saa sanoa ja mitä ei. - Kai sitä tänä päivänäkin kamppaillaan siitä, mikä on soveliasta ja mikä ei. Näytelmässä on myös sota läsnä ja sota on tälläkin hetkellä täällä läsnä, eli paljon on yhtäläisyyksiä, Sulalampi pohtii. Näytelmä sai kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa vuonna 1983 ja Säävälä oli myös silloin mukana työryhmässä. - Olin silloin kuiskaajana. Olin myös yhdessä joukkokohtauksessa huseeraamassa näyttämöllä, Säävälä muistelee ja jatkaa katsoen Sulalampeen. - Kallehan on rakastettu koomikko ja sen lisäksi nyt tässä roolissa näemme Kallesta uuden puolen. On ihana näyttää yleisölle, miten syvälle tunteeseen menevä näyttelijä hän on ja mistä on mies tehty. Kuuntele haastattelusta myös, miten Pesäkallion kesäteatterin ryhmä kesäisin muodostuu, miten kesäteatterin makkara- ja jäätelöjonossa tulee käyttäytyä ja millaista pölhöilyä ohjaaja ja näyttelijä suosittelevat ihan jokaiseen yhteisöön.

Iisalmesta lähtöisin oleva Karri Lämpsä on näyttelijä sekä Kuopion kaupunginteatterin myyntipäällikkö. Peruskoulutukseltaan Karri on teatteritaiteen maisteri, mutta viime vuosien aikana hän on opiskellut teatteritöiden ohella myös kauppatieteitä. Kaikkiaan hän on työskennellyt Kuopion kaupunginteatterissa vuodesta 2001. Teatterin lisäksi Karri on näytellyt myös useissa suomalaisissa televisiosarjoissa ja elokuvissa, kuten mm. hiljattain Yle TV2 kanavalla uusintana nähdyssä kuusiosaisessa komediasarjassa Peräkamaripojat, jossa hänellä on miespääosa. Tänä keväänä Karri tullaan kohtaamaan tv-ruuduissa Johanna Vuoksenmaan uudessa Hormonit!-draamakomediasarjassa. Sarjan on YLE:lle tuottanut Dionysos Films. Mutta millainen onkaan ollut Karrin oma elämänpolku hänen itsensä kertomana? Siitä saamme kuulla ohessa tarkemmin, kun Karri Lämpsä saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Mitkä ovat vuoden 2023 kevättalven ja kevään suurimmat teatteritapaukset ja ketkä ovat mielenkiintoisimmat uudet teatterin tekijät? Millainen on Venäjältä paenneiden taiteilijoiden vaikutus suomalaiseen teatterikenttään? Mitä lisäarvoa esitysten venyminen liki kolmetuntisiksi antaa katsojalle? Näitä kysymyksiä ratkomassa ovat Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja ja kulttuuritoimittaja, Teatterin politiikkaa -podcastin tekijä Tuomas Rantanen ja Ylen teatteritoimittaja Sanna Vilkman. Kevään teatterivinkit 2023: -Tampereen Teatterin Stalin kuolee -Tampereen työväen teatterin Pienen hauen pyydystys -Tampereen työväen teatterin Jeanne D'Arcin housut -Teatteri Qo:n Tea For Two -Company Portmanteaun Perto -Turun kaupunginteatterin Tuntematon sotilas -Tehdas Teatterin Supermallit - ruumiillinen oratoria -Turun kaupunginteatterin: Leda -KOM-teatterin Rikkaruoho -Avoimet Ovet-teatterin Talvisota -Viirus-teatterin Familjen Bra - keskiluokkaa tutkiva dystopia -Kansallisteatterin Karpolla on asiaa -Lahden kaupunginteatterin Totuuden hinta -Helsingin Kaupunginteatterin Asmodeus ja 1313 sielua Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ryhmäteatterissa esitetään näytelmää Valeäidit, jossa näkökulmahenkilö joutuu uusperheen bonusäitinä kohtaamaan uuteen rooliinsa liittyviä uusvanhanaikaisia kulttuurisia odotuksia ja poliittisia ennakkoluuloja. Teatterin politiikkaa -ohjelman vieraina ovat kodin, uskonnon ja isänmaan teemojen pöyhimisen äärellä aiemminkin yhteistyötä tehneet näytelmäkirjailija Aino Pennanen ja teatteriohjaaja Riikka Oksanen.  Jaksossa pohditaan muun muassa äitiyden olemusta ja vanhemmuudessa jaksamista – sekä sitä, mikä kaikessa tässä on viime aikoina muuttunut ja mikä ei.

Koulun juhlat lähestyvät ja Hipot harjoittelevat kuumeisesti juhlan näytelmää varten. Hipot ovat koulun juhlan pääesiintyjiä. Näytelmä ei kuitenkaan mene ihan käsikirjoituksen mukaan. Onneksi hiiriystävät Mini ja Max rientävät apuun. Tarina: Tuula Pere Lukija: Susan Orfinskij

Minun Palestiinani on näyttelijä Noora Dadun vuonna 2015 kirjoittama ja ensi kerran esittämä näytelmä, jossa hän tutkii monipuolisesti omia suomalais-palestiinalaisia juuriaan ja lähi-idän konfliktin syitä ja ratkaisuja. Seuraavana vuonna ensi-iltaan tulleessa Failissa hän purkaa Minun Palestiinani -esityksen vaikutuksia sekä ympäristöön että itseensä päätyen syvän esksistentiaalisen itsetutkiskelun kautta pohtimaan näyttelijyyden ja esittämisen ideaa. Molemmat näytelmät taustahuomioineen sisältyvät Dadun tuoreeseen kirjaan, joka on samalla juuri perustetun Teatterin uusi alkukirjasto -kustannushankkeen esikoisteos. Podcastin 24. jaksosssa Dadu ja TUA:n toinen perustaja, pitkän linjan teatteritoimittaja Maria Säkö pohtivat miksi Dadun näytelmien julkaiseminen on juuri nyt erityisen tähdellistä. 

Vuonna 2001 perustettu Todellisuuden tutkimuskeskus (TTK) on avantgardistisen esitystaiteen suomalainen pioneeriyhteisö, joka teoksillaan oman määrityksensä mukaan ”havannoi, kyseenalaistaa ja uudistaa todellisuutta”. Podcastin yhdeksännessätoista jaksossa vieraina ovat yhteisön perustajakonkari Janne Saarakkala, tuore toiminnanjohtaja Katja Kirsi sekä TTK:n julkaiseman Taiteen paikka -sivuston toimittaja-tuottaja Katriina Kettunen. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, mistä taiteessa on kyse, miten se kohtaa yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisuuden sekä sitä, mikä on sen paikka kokemuksellisessa kehyksessä, jonka yleensä ymmärrämme todellisuutena. Teatterin politiikkaa & politiikan teatteria jää jakson myötä kesätauolle!

Helsinkiläinen Q-teatteri on vuonna 1990 nuorten teatterintekijöiden perustama vahvasti yhteisöllinen teatteri. Vanha tekijäsukupolvi väistyy teatterin vetovastuusta, kun sen uudeksi taiteelliseksi johtajaksi valittiin vuonna 1987 syntynyt Juho Mantere. Podcastin kolmannessatoista jaksossa Mantere avaa käsityksiään uudesta haasteestaan ja nykyteatterista yleensä. Keskustelussa analysoidaan myös hänen Q-teatterissa juuri uusintaensi-iltaan tullutta tyylillisesti moniaineksista Toksista kabareetaan sekä hänen vastikään Teatteri Viirukselle ohjaamaansa, yhtä lailla genrerajoja rikkovaa versiota August Strindbergin Pelikanen -näytelmästä.

Kuudessa kuvassa on vieraana Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kanninen. Hän on perinyt asenteen, jonka mukaan kaikki täytyy tehdä itse. Kanninen itsenäistyi vaihto-oppilasvuonnaan Yhdysvalloissa ja tutustui aivan uudenlaiseen arkeen. Hänen mielestään kaikki merkitykset elämässämme perustuvat kuolemaan. Toimittajana Teresia Jokinen.

Helmikuun lopulla Kajaanin kaupunginteatterissa ensi-iltansa sai Anni Mikkelssonin kirjoittama ja ohjaama esitys Vienanmeri. Se kertoo ihmisten ja kertomusten liikkumisesta suomalaisuuden, karjalaisuuden ja venäläisyyden rajapinnoilla ja tutkii Kainuuta maantieteellisenä risteyskohtana. Teatterin politiikkaa & politikkan teatteria -podcastin seitsemännessä jaksossa vieraileva Mikkelsson kertoo esityksen taustoista ja siitä, miksi historiaan katsominen on tärkeää ja miten teatterissa voi näyttämöllistää ja vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta.

Voiman Iltapäivässä kuultiin tunnelmia Super-teatterin uudesta joulunäytelmästä, jossa seikkailee tutut hahmot Aleksanterin jouluvaloista. Voiman Iltapäivän Lotta Merenmies otti puhelinyhteyttä Etelä-Suomen sanomien toimittaja Millamari Uotilaan, joka oli Super-teatterilla pääkallopaikoilla ja jututti näytelmän käsikirjoittajaa ja ohjaajaa Tero Poralia.

Heinolan kesäteatteri on julkistanut ensimmäiset näyttelijäkiinnitykset. Ensi kesän Flirttikurssi 55+-näytelmän ohjaa Sari Siikander ja hän kertoo Voiman iltapäivässä mm. kenell näytelmä on suunnattu, näyttelijöiden valinnasta ja ensimmäisestä ohjauksestaan Heinolan kesäteatterille.

Nyt Lämpiöelämää-podcastissa tutustaan Seinäjoen kaupunginteatterin käyttöpäällikköön: kuka hän on ja mitä käyttöpäällikön tehtäviin oikein kuuluu? Mitä kaikkea yksi teatterin pitkäaikaisimmista työntekijöistä, Jouni ”Joppe” Palovaara on nähnyt ja kokenut ennen kuin teatterimaailma nielaisi hänet. Podcastissa käsitellään muun muassa siitä, minkälainen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemiin perustuva teatteritalo on kiinteistönä ja mitä kaikkea talosta löytyy. Osasiko Aalto suunnitella nimenomaan teatterin tarpeita vastaavan kiinteistön? Keskustelussa sivutaan myös Seinäjoen kaupunginteatteria kohentavaa ja pian valmistuvaa remonttia. Entä minkälainen olisi täydellinen teatterirakennus?

Pesäkallion kesäteatteri esitykset on saatu vauhtiin vaikka edessä on ollut pienempiä ja suurempia haasteita. Radio Voiman studiossa Kristoffer Ignatiuksen vieraana piipahtivat tupla ensi-iltojen (ke 7.7.) välissä Väinö Weckström ja Dimi Dallas

Hotelli IsoValkeisen kesäteatteri sekä Varkauden kesäteatteri tarjoavat tänä kesänä komediannälkäiselle yleisölle jännitystä, romantiikkaa ja huumoria, kun vanhainkotiin sijoittuva Sylvi ja huru-ukot valloittaa näyttämön Kuopion IsoValkeisen Lampisalissa, torstaista 01.07.2021 alkaen. Esitys nähdään tänä kesänä myös heinä-elokuussa Varkaudessa lomakeskus Kuntorannan, Eevansalissa. Ensimmäinen esitys Varkaudessa on tänä kesänä 17.07.2021. Samalla myös uransa varrella kahdella Jussi-palkinnolla palkittu näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tapahtumatuottaja Eeva Eloranta juhlii 45-vuotista taivaltaan näyttämöllä Sylvin roolissa. Eevan pitkän uran varrelle mahtuu lukuisia ikimuistoisia roolisuorituksia monissa elokuvissa ja tv-sarjoissa, kuten mm. Vihreän kullan maa, Blondi tuli taloon, Sorjonen sekä Syke. Syksyllä 2021 Eeva nähdään suomalaisten sarjamurhaajien hyytäviin tarinoihin ja mielenmaisemaan sukeltavassa, true crime -lajityypin C More -draamasarjauutuudessa Pahan väri. Helsingissä syntynyt ja sinne myös hiljattain takaisin muuttanut Eeva ehti asua Savossa lähemmäs 26 vuoden ajan. Millaisena Eeva koki Savon alueen ja sen ihmiset? Entä miten Eeva muistelee nuoruuttaan ja näyttelijän uransa alkutaipaleita? Millainen ydinsanoma on puolestaan Sylvi ja huru-ukot- näytelmässä? Näistä ja muista aiheista puhuttiin tarkemmin, kun Eeva saapui Savon Aalloille vieraaksi iltapäivälähetykseen. Haastattelijana: Sami Turunen

Vuoroin vieraissa -sarjassa puhutaan teatterin striimaamisesta, kun keskustelun avaa Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius! Kuulemme, mitä kaikkea teatterin on otettava huomioon, kun perinteiseen tapaan esitettäväksi suunniteltu teos päätetäänkin kuvata striimiksi. Keskustelemme myös kokemuksistamme teatteristriimien katsojina. Millainen striimi sykähdyttää, entä mitä aktiivikatsoja jää kokemuksessa kaipaamaan? Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Pauliina Salonius. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin (https://incompetech.com) kappaletta Vivacity. https://filmmusic.io Licence: CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) Jakson tarjoaa Tampereen Teatteri.

Tervetuloa Seinäjoen kaupunginteatterin Lämpiöelämää-podcastin pariin. Toisessa jaksossa teatterikuraattorimme Jelena Jokelinin sukat pyörivät jaloissa, kun studion täyttää koko karismallaan kaksi viihteen sekatyömiestä ja artistia, Marko Maunuksela ja Julius Martikainen. Jaksossa he käyvät läpi musikaalimaailmassa paljon käytettäviä termejä, kuten understudy, cover ja swing, sekä seikkaperäisesti sukeltavat aika-ajoin myös kulissien takaiseen elämään. Tunnelma kasvaa äärimmilleen, eikä pienen studion katto eivätkä seinät meinaa kolmikkoa pitää aisoissa heidän fiilistellessään hetkeä, jolloin esitys on valmis ja yleisö mylvii salissa. Lopuksi vähän rauhoitutaan miettimään, kuinka erilaisia polkuja jokainen heistä on kulkenut päästäkseen teatterin pariin. ”Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä tavoittelemaan omia unelmiaan.”

Iida-Maaria Lindstedtin käsikirjoittama ja näyttelemä näytelmä I niin kuin Idiootti kertoo omakohtaisten kokemusten kautta raiskauksesta. Miten seksuaalisen väkivallan aiheuttamasta tuskasta ja häpeästä voi selvitä? Monologi on myös sukellus Dostojevskin romaaniin Idiootti, jossa Pietarin seurapiireissä intohimo ja kateus johtavat seksuaalisen väkivaltaan ja häpeään. Kulttuuriykkösen vieraina ovat näyttelijä Iida-Maaria Lindstedt ja ohjaaja Tuomo Rämö. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto vieraili FUN Tampereen lähetyksessä Hamlet rock-musikaalin kantaesityspäivänä.

Kysymme harmonikansoittajan ja Rovaniemen Teatterin kapellimestarin Minna Siitosen kuulumiset koronakeväältä. Kuulemme harmonikkamusiikin saapumisesta Kittilän Siitosen kylään, kertaamme nuoruudet bändit ja Rimpparemmin reissuvuodet. Muistelemme tietä teatterin maailmoihin ja availemme teatterintekemisen iloja ja reunaehtoja. Tunnustamme live-tilanteen kauneuden mittaamattoman arvon niin musiikissa, teatterissa kuin teatterimusiikissakin. Fiilistellään Vänän Musiikkiklubeja sekä striimi-keikka-ajan kummallisuuksia. PopuLappi-podcast on syväluotaus lappilaiseen populaarimusiikkiin vaihtuvin vierain. Haastattelijana toimii Rovaniemen Musiikkikirjaston vs. erikoiskirjastonhoitaja Jaakko Laitinen, ääniteknikkona Ville Kanabro, jinglen on säveltänyt Harri Kuusijärvi. Podcast on valmistettu yhteistyössä Rovaniemen Musiikkikirjaston kanssa ja Aluehallintoviraston avustuksella.

Teatterin kampaaja-maskeeraajat ovat uskomattomia moniosaajia, joiden käsittelyn jälkeen näyttelijä ei aina tunnista peilikuvaansa. Millainen on maskeeraajan työpäivä? Miten tehdään peruukki? Miltä tuntuu olla ihan näyttelijän iholla? Miten syntyivät Taru Sormusten herrasta -fantasiamaskit? Jakson vieraina ovat kampaaja-maskeeraajat Jessica Rosenberg ja Minna Pilvinen.

Dosentti Mikko-Olavi Seppälä, suomalaisen teatterihistorian tutkija ja tuntija, kirjoitti Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina-kirjan, joka on juuri ilmestynyt. Teos on 100-vuotista toimintaansa tänä vuonna juhlivan Työväen Näyttämöiden liiton juhlajulkaisu. Yhteiskunnan varoin tuettuun teatteriin liittyi ajatus ja vaatimus siitä, että teatterilla on yleisöään jalostava vaikutus. Millä keinoilla työväenteatterit lähtivät jalostamaan kansalaisia? Kirjailija Jalmari Finne kirjoitti 1910-luvulla, miten harrastajat pesivät ammattilasnäyttelijät. Parempi oli sivistymätön ja persoonallinen näyttelijä kuin sivistynyt ja kaavamainen. Mikko-Olavi Seppälän sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Janne Saarakkalan käsialaa on myös Helsingin Teatterimuseossa avattu näyttely Kansa elää näyttämöllä. Mikko-Olavi Seppälä ja Janne Saarakkala ovat Pia-Maria Lehtolan vieraina.

Ihanaa viikonaloitusta NRJ:n Aamusta! Jereä on aikasemmin ollut luuleminen varsinaiseksi kulinaristiksi, mutta tämän ”herkun” hypetys muuttaa käsityksen miehestä täysin. Janne taas luuli joutuneensa apteekissa keskelle The Walking Deadin kohtausta! Mielessä myös teatterin huonoin puoli, valmis joulu ja Jeren kiireet!

Tutustumme kolmeen muusikkoon, jotka ovat saapuneet Suomeen muilta mailta vierahilta ja soittavat nyt Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittajassa. Saamme kuulla, millaista on sukeltaa mukaan suomalaiseen (sauna)kulttuuriin, miltä meikäläinen musikaaliskene näyttää kansainvälisestä näkövinkkelistä ja miten Tampereen-Kellonsoittaja vertautuu Amerikan-tuotantoihin. Jakso on suurimmaksi osaksi englanninkielinen. Minisanasto: reed instrument = puupuhallin, pitch = sävelkorkeus. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Ryan Claus, Michael Ford, Terry Halvorson ja Martin Segerstråle. Spiikki: Niina Markkanen. Tässä jaksossa kuullaan otteita Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittaja -musikaalin kappaleista Olim ja Esmeralda. Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

Riihimäen Teatteri kohtasi muutama vuosi sitten valtavia haasteita, kun kaupunki oli leikata valtavan siivun teatterin budjetista. Lopulta kriisiltä kuitenkin vältyttiin, sillä teatterin koko osakekanta myytiin helsinkiläiselle Bulevardin teatteriyhdistykselle. Muutoksesta, arjesta ja haasteista kertomassa Riihimäen Teatterin taiteellinen johtaja Olka Horila sekä äänimestari Kari Paukola. Toimittajana Jonne Putkonen.

Jussi-palkittu näyttelijä Satu Tuuli Karhu tunnetaan mm.elokuvista "Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja", "Marian paratiisi". Teatterin ja elokuvamaailman haasteet ja ilot tänään? Onko Karhu parasta mitä Kainuu on antanut maailmalle?

Ollako vai eikö olla, siinäpä pulma! Heikelän ja Särren estradiviihteen teemajaksoissa lähdetään myös teatteriin. Jo tuhansia vuosia yleisöä viehättänyt teatteritaide porskuttaa edelleen. Heikelä ja Särre ottavat selvää, onko teatteri ikuista ja miten teatteri selviää kovassa kilpailussa viihteen kuninkuudesta. Herroja mietityttää myös, huutavatko häijyt teatteriohjaajat edelleen vai tehdäänkö teatteria tänä päivänä lempeämmällä otteella? Teatterin tekemisen todellisuutta avaa ohjaaja, dramaturgi Paavo Westerberg. Työryhmä: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

E. L. Karhu on eturivin näytelmäkirjailijoitamme ja hänen tekstejään esitetään ympäri Eurooppaa. Karhu puhuu Kulttuuriykkösessä suomalaisen teatterimaailman sukupuolista, näytelmäkirjallisuuden asemasta ja toiminnastaan kaanoneita vastaan. Hänen mukaansa ”julkifeministit elävät Suomessa yhä väkivallan uhan alla”. Teatterinäyttämö sen sijaan antaa tilaa käsitellä yhteiskunnallisesti vaikeita asioita. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Katselemalla taideteoksia suurista teatterin diivoista voi päästä heidän aikansa tunnetiloihin. Teatterin historiaa tutkimalla löytää yhtäläisyyksiä näyttelijöiden tunteiden esittämistavan ja sen ajan välillä. Helsingin Sinebrychoffin taidemuseossa voi tehdä aikamatkan suomalaiseen teatterihistoriaan Tunteet estradilla-näyttelyssä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen ja Albert Edelfeltin maalauksia tutkinut taidehistorioitsija Marina Catani. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Teatteriohjaaja Vivica Bandler näki ihmisyyden. Hänen hautakivessään lukee människan, ihminen. Hän ajatteli että jos tunnistaa älyn tai lahjakkuuden, se riittää syyksi ottaa yhteys toiseen ihmiseen. Vivica Bandlerilla oli nenä: hän vainusi lahjakkuuksia. Hän kutsui itseään ja kaltaisiaan kummituksiksi. He olivat kuin Tove Janssonin hattivatteja. Vivica Bandler oli metsän ja ihmisten agronomi. Teatteri oli Vivica Bandlerille tapa ymmärtää ihmisiä. Hän poikkesi diktaattoriohjaajista. Hän neuvoi näyttelijöitä hienotunteisesti. Vivica Bandlerin mukaan sisällään olevaa surua ei tarvitse hävetä. Teatterin voimanaisen Vivica Bandlerin syntymästä tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kulttuuriykkösen vieraina ovat juuri ilmestyneen Vivica Bandler - Vuosisadan nainen, Århundradets kvinna- kirjan toimittaneet Eija Mäkinen ja Ida Henrikson. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

Milja ja Eemeli Utusella on yhteinen harrastus, espoolainen Yhteisöteatteri Jäänsärkijät. Milja sanoo, että teatteriharrastus on hyvä tapa purkaa omia tuntemuksia. Eemeli komppaa ja toteaa, että joskus on tarve päästä lomalle itsestään ja teatteri antaa siihen mahdollisuuden. Myös Milja sanoo, että tykkää harvoin esittää henkilöä, joka muistuttaa häntä itseään. Ammatikseen ei kumpikaan haluaisi teatteria tehdä. Yhteisöteatteri Jäänsärkijät on 20-vuotisen olemassaolonsa aikana tarjonnut mahdollisuuden matalan kynnyksen teatteriharrastukseen. Teatteriin ei ole pääsykokeita ja tuotantoja tehdään pitkälti yhdessä. Aviopari Utusella teatterin asioiden ruotiminen jatkuu myös kotona. Pari naurahtaakin, että he käyvät töissä rentoutumassa. Etenkin ensi-iltojen lähestyessä teatterin asiat tuppaavat viemään yöunetkin. Siitä huolimatta molemmat kokevat saavansa harrastuksesta energiaa. Toimittajana Paula Jokimies.

Kumpi voittaa: laaja kokoelma ennakkoluuloja vai Tampereen Työväen Teatterin tuotanto musikaalista Viulunsoittaja katolla? Maistiaisjaksossa käymme taisteluun omia olettamuksiamme vastaan ja otamme selvää siitä, onko Viulunsoittaja todella maailman väsynein musikaali. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Spiikit: Niina Markkanen. Välikemusiikki: "Dingo 1" by Marcus Dellicompagni, www.PoundSound.co.uk

Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma. "Tuleva aviomieheni heitti kruunaa ja klaavaa Suomeen-lähdöstä. Kolikko päätti, että hän hyppää laivaan. Tapasimme, ja muutin Ruotsiin.    Irma Kario kertoo virstanpylväistä työuransa varrella: 1971 1975 Toimin sihteerinä ympäristönsuojeluhallinnossa, ensin organisaatio oli Ympäristönsuojelun lautakunta, sitten siitä kehittyi ympäristönsuojelun osasto sisäministeriössä ja tästä ajasta olin vuoden 1974 Itämeren suojelukomitean sihteerinä. Suomi toimi komitean päämiehena ja järjestimme konferensseja Hangossa ja Hanasaaressa. Niihin kokoontui tutkijoita ja päätöksentekijöitä kaikista Itämeren valtioista. Jännittävä kokemus ja elämys näiden vuosien aikana oli osallistuminen YK:n Ympäristänsuojelukonferenssiin Tukholmassa 1972. Silloin en voinut aavista että Tukholmasta tulisi kotikaupunkini.   1975-1978 Suomenruotsalaisen dokumenttielokuvayhtiön Epidemin toimitusjohtaja. Epidem oli erikoistunut Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, kuvaukseen ja teki usein yhteistyötä SVT:n kanssa. Minun tehtäväksi lankesi hallinnon ja taloudenhoidon lisäksi Camilla Mickwitzin luomien animaatioelokuvien tuottaminen.   1978 Muutto Tukholmaan   1978-1979 Johan Haglebäckin toteuttaman  animaatioelokuvan Vem ska trösta knyttet? tuotantotehtävät, mm kontaktit Tove Janssonin kanssa.   1979-1985 Dramatiska Institutetin teatteriosaston kurssisihteerinä. Näiden vuosien aikana opin tuntemaan koko Ruotsin  teatterimaailman. Toimin myös silloisen Nordiska Scenskolerådetin hallituksen jäsenenä. Siihen aikaan oli pohjoismaisilla yhteistyöprojekteilla ihan toinen rooli kuin tänään. Joka kevät järjestettiin koulujen välisiä tapaamisia eri maissa. Ja näin myös kontaktit Suomen Teatterikorkeakouluun syntyivät ja vahvistuivat.   1985-1988 Folkoperan markkinoija ja tuotantoassistentti. Dramatiska Institutetin teoreettisten vuosien jälkeen halusin kokea näyttämötaiteen tekemistä ihan konkreettisesti. Ja niin tämä mahdollisuus putkahti esiin Folkoperan muodossa. Näiden vuosien aikana oli ohjelmistossa Madame Butterfly, Taikahuilu, Turandot ja Lionardo. Asuin Folkoperan naapurikorttelissa ja olin vastuussa siitä että koko orkesteri oli aina paikalla esitysten alkaessa. Juoksin edestakaisin enkä uskaltanut alottaa illan viettoa ennenkuin esitys klo 19.00 oli alkanut.   1988-1992 asuin Helsingissä   1989-1991 Svenska Teaterin markkinointisihteerinä. Silloinen teatterinjohtaja Georg Dolivo, jonka tunsin jo entuudestaan, järjesti minulle työpaikan ja siitä olin todella iloinen ja kiitollinen   1991-1992 Teatteri Viiruksen tuottajana. Heti Suomeen muuton jälkeen toimin Viiruksen hallituksen jäsenenä ja kun päätimme että nyt on teatterin aika hankkia ensimmäistä kertaa tuottaja niin tehtävä lankesi aika luonnollisesti minulle. Uskomattoman huimat, antoisat ja unohtumattomat ajat seurasivat. Teatteria johtivat silloin Johan Storgård ja Mats Långbacka. Teatteri toimi silloin Rajasaaressa ja kesällä teimme Shakespearen tuotantoja Vasikkasaaressa Helsingin edustalla Ralf Långbackan ohjauksella.   1993-2003 Perustin oman tuotantoyhtiön Kario Kultur. Näiden vuosien aikana tein seuraavanlaisia projekteja: Sain pian Ruotsiin paluun jälkeen tehtäväksi tuottaa Marionetteaterin kansainvälisen, aikuisille suuntautuvan nukketeatterifestivaalin. Sen kautta tutustuin huimiin kansainvälisiin tekijöihin ja ne kontaktit johtivat sarjaan festivaaleja jotka saivat nimeksi Non Stop Puppets. Kun Tukholma oli Euroopan kulttuuripääkaupunki 1998 järjestin tämän festivaalin Kapunginteatterissa, silloin yhteistyössä Kaupunginteatterin Långa Näsanin kanssa. Teatterin kaikki näyttämöt täyttyivät silloin aikuisten nukketeatterista. Samoin järjestin uuden Non Stop Puppets-festivaalin Helsingin ollessa kulttuurpääkaupunkina 2000, joka sitten Helsingin jälkeen siirrettiin Tukholmaan. Järjestin suomenruotsalaisten teatteriryhmien, Viiruksen, Mars-teatterin ja Klockriketeaterin vierailuesityksiä Tukholmassa. Toimin muusikkojen Ale Möllerin ja Lena Willemarkin ja kaikkien heidän erilaisten kokoonpanojensa managerina/tuottajana, kuten esim. Enteli, Frifot, Stockholm Folk Big Band, Ale Möller Band. Tallissani oli niin kansanmusiikka, maailmanmusiikkia kuin jazzia.   2003-2012 Uuden Teatterin toiminnanjohtaja. Vuonna 2005 teimme yhteistyösopimuksen Teater Västmanlandin kanssa joka merkitsi sitä, että saimme kaikki teatterin resurssit, ts. tilat, tekniikan ja henkilöstön käyttöömme korvauksetta sitä vastaan että esityksemme tulivat mukaan teatterin omaan tilastoon. Meillä oli silloin Tukholman toimisto RSKL:n tiloissa Bellmansgatanilla ja tuotannot toteutettiin siis Västeråsissa. Haastattelija: Soili Huokuna.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä valottavat sanoja belsepuupi ja vänkäri ja selittävät, miksi suomeksi sanotaan Viro, ei Eesti. Kielenhuoltajat vastaavat Ilpo Okkolalle, joka ihmettelee miksi Suomessa sanotaan Viro eikä Eesti. Sannamari Patjas ja Timo Nieminen kertovat Susanna Alakosken uudesta näytelmästä Laina och fåglarna, joka tulee ensi-iltaan 23. maaliskuuta Eskilstunassa. Sannamari ja Timo esiintyvät näytelmässä. Pentti Salmenranta on löytänyt arkisen esineen, jolla on monta nimeä, mutta mikään niistä ei ole se oikea. Viikon uudissana on richsplaining. Juontajana Merja Laitinen.

Kirjasta Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896. Toim. Eila Tuovinen, Johdanto Tellervo Krogerus, SKS 1994. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma.

Kirjasta Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896. Toim. Eila Tuovinen, Johdanto Tellervo Krogerus, SKS 1994. Lukijana kuuluttaja Maaria Holma.

Kirjasta Taisteleva Minna. Minna Canthin lehtikirjoituksia ja puheita 1874-1896. Toim. Eila Tuovinen, Johdanto Tellervo Krogerus, SKS 1994. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

KulttuuriCocktailin syksyn ensimmäisissä lähetyksissä perehdytään kauden kiinnostaviin teatteriensi-iltoihin. Valtteri Raekallion Neuromaani-esitys vie katsojan lakkautettuun helsinkiläiseen Marian sairaalaan. Siinä katsoja vaeltaa tiloissa, joissa mielikuvitus ja todellisuus sekoittuvat erikoisilla tavoilla. Ovatko immersiiviset eli katsojat sisäänsä upottavat esitykset lyömässä vihdoin Suomessa läpi? Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuoren mukaan teattereiden syksy on runsas kuin sienisato. Mitä siitä pitää tietää? Helsinkiläisen Kapsäkki-teatterin Seepranainen-esitys kertoo itseään viiltävien naisten elämästä. KulttuuriCocktailissa kuullaan yhden naisen tarina. Toimittajana on Anu Heikkinen. Kulttuurin kiinnostavimmat havainnot Yle Puheen perjantai-iltapäivissä. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Suomessa on yli 150 ammattiteatteria ja useita satoja harrastajateattereita ja –teatteriryhmiä. Teatterin kautta suomalaiset ovat omaksuneet uusia trendejä, ajattelutapoja ja aatteita. Miksi viiden miljoonan asukkaan maassa on niin paljon näyttelijöitä, näytelmäkirjailijoita, dramaturgeja, ohjaajia ja ennen kaikkea niin paljon teatteriyleisöä? Miksi juroina pidetyt suomalaiset ovat aina halunneet ilmaista itseään teatterin keinoin? Mistä suomalaisten kollektiivinen rakkaus teatteriin johtuu, mitä se kertoo suomalaista ja mitä seurauksia sillä on ollut? Roman Schatzin vieraina ovat teatteritoimittaja Kirsikka Moring ja Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Teatterin tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa mielipiteitä. Yksityisomaisuus ja yhteisomaisuus: filosofiasta globaalipolitiikkaan, osa 1/2. Tutkimus: tehoa koira-allergian siedätyshoidoon.

Uusi teatteri viettää 11. toukokuuta yksitoistavuotisjuhlia uusissa tiloissaan Alias-teatterissa Tukholmassa. Samalla saa ensi-esityksensä miiminen esitys Sukeltaja. Teatterin johtaja Jukka Korpi esittelee teatteria ja sen toimintaa Liisa Paavilaiselle kahvipannun poristessa Alias-teatterin lämpiössä.