Podcasts about miten euroopan

Suomen talous on kompuroinut jo monta vuotta, valtio velkaantuu ja hallitus valmistautuu puoliväliriihessä leikkauksiin ja kasvutoimiin. Miten Euroopan puolustusinvestoinnit rahoitetaan? Kaiken tämän päälle Trump käynnisti kauppasodan.Vieraana HS Visio -podcastissa on valtiovarainministeri Riikka Purra.HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Miten Euroopan puolustuskykyä pitäisi kehittää suhteessa Natoon? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös tuoreimmat uutiset toimittaja Kirsi Crowleylta Lontoosta, missä Euroopan johtajat ovat olleet sunnuntaina koolla. Lähi-idän aselevon toisen vaiheen on määrä alkaa viikonloppuna. Mikä on tilanne Lähi-idässä nyt? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart. Mistä Suomeen saadaan talouskasvua? Keskustelemassa kansanedustajat Sakari Puisto (ps.), Ville Valkonen (kok.), Markus Lohi (kesk.), Laura Meriluoto (vas.). Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Anssi Väisänen ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Euroopan avaruusjärjestön kuiva kausi on päättynyt ja järjestö on ylpeä Ariane 6 -kantoraketistaan. Millainen merkitys avaruusohjelmalla on Euroopalle? Vieraana ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Ariane 6 -kantoraketti on Euroopan avaruusohjelman kuivan kauden virkistäjä. Millainen merkitys sillä on Euroopalle avaruuskisassa? Vieraina ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi Pohjois-Ruotsin Skellefteåsta. Poliisi on tutkinut Northvoltin akkutehtaan henkilökunnan mystisiä kuolemia. Millaista uutta tietoa on saatu? Lehtokotiloiden massaesiintymät ovat yhtäkkiä vähentyneet Lahden seudulla. Hoitaako luonto itse pois puutarhan pienet tuholaiset? Haastattelussa on emeritusprofessori Heikki Setälä. Lisäksi aiheena on suurvaltapolitiikka. Miten Venäjä hyötyy esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta? Venäjä on tavannut Kiinan ja Intian johtajat lyhyen ajan sisällä. Studiossa on vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Juontaja on Ilkka Lahti, tuottaja Raisa Pöllänen. Toimittajina ovat Anna Lehmusvesi ja Satu Heikkilä.

Kuria vai luovia ratkaisuja, millaiset keinot vahvistavat peruskoulua? Peruskoulun lukuvuosi on päätöksessä. Peruskoulun haasteista ja onnistumisesta keskustelemassa tutkija Päivi Nilivaara Tampereen yliopistosta sekä puheenjohtaja Katarina Murto OAJ:stä. Suomensukuiset kansat kohtaavat Marin tasavallassa. Paikalta raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Millaista on kestävä vedenkäyttö? Miten Euroopan unioni säätelee yritysten vesivastuullisuutta? Haastateltavan kansainvälisten vesiasioiden erityisasiantuntija Antti Rautavaara Ulkoministeriöstä sekä johtava tutkija Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta. Ulkomaanlehtikatsausta tulee Kiovasta. Ukrainalaisia lehtiä on lukenut Maxim Fedorov. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella. Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapio Puolimatka (kd.) sekä Dimitri Qvintus (sd.). Perussuomalaisten edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner joutui viime hetkellä peruuttamaan osallistumisensa. Keskustelun juontaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston EU-vaalipaneelissa, joka järjestettiin Tiedekulmassa 16.5.2024.

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa? Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Maailma palaa! Miten käy EU:n? -tapahtumassa 14.5.2024.

EU:ssa asiat etenevät usein harppauksin ja nyt harppauksia toivotaan liittyen puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Löytävätkö EU-maat yhteisen sävelen puolustusteollisuudessa ja minkälaisia seurauksia Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla EU:n ja Naton suhteelle? Löytyykö Euroopasta tarvittavaa johtajuutta? Toimittaja Annastiina Heikkilä haastattelee Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Tuomas Iso-Markkua.

Ilmastopolitiikka Euroopassa kiristyy keskellä geopoliittista kriisiä ja Venäjän vastaista pakotepolitiikkaa. Viimeisimmässä Eurooppa-neuvostossa päätettiin venäläisen tankkereilla saapuvan öljyn tuontikiellosta. Miten Euroopan parlamentin parlamenttiryhmissä suhtaudutaan Venäjä-pakotteisiin? Euroopan parlamentti äänesti valtavan Fit for 55 -ilmastopaketin esityksistä. Miksi esitys EU:n päästökauppauudistuksesta kaatui äänestyksessä? Viivästyvätkö EU:n ilmastotavoitteet päästökauppauudistuksen kaaduttua? Miten Euroopan parlamentissa suhtaudutaan Turkin vastustukseen Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydelle? Kykeneekö EU vaikuttamaan Turkkiin Suomen Nato-jäsenyyden tukemiseksi? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (re), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Laura Huhtasaari (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmanpolitiikan palikat ovat nyrjähtämässä uuteen muodostelmaan kevään 2022 aikana.  Miten Euroopan ulkopuolella on suhtauduttu Venäjän sotaan Ukrainassa? Miksi Putinin Venäjälle löytyy ymmärtäjiä Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta? Mitä kuvioita politiikan mannerlaatat muodostavat Perussa ja Brasiliassa? Pidetäänkö missään enää sosiaalifoorumeita?Tässä jaksossa KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistolta perkaavat poliittista maantiedettä, YK:n roolia sekä kansainvälisen diplomatian umpisolmuja.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Miten Euroopan turvallisuusratkaisu muuttuu Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä? Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi muuttaa vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) sekä Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Saksa marssii kohti liittopäivävaaleja. Kyselyiden mukaan eniten kannatusta vaalien alla nauttii sosiaalidemokraattinen SPD-puolue, jonka kannatus on noin 25 prosentin luokkaa. Toisena kyselyissä on kristillisdemokraattinen CDU 22 prosentilla. Kolmantena on Vihreät 16 prosentilla. Miten Euroopan mahtivaltion poliittinen värikartta muuttuu liittopäivävaaleissa? Kenestä tulee uusi "Mutti", uusi Angela Merkel, 16 vuotta Saksaa johtaneen liittokansleri Angela Merkelin seuraaja? Saksan liittopäivävaalien ennakkoasetelmia analysoivat Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän ja Euroopan unionin suhteet ovat pohjalukemissa Venäjän heikentyneen ihmisoikeustilanteen takia. Myrkytyksen uhriksi joutuneen ja vangitun oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tukijat ovat joutuneet erityisen kovillle. Miten Euroopan unionin ja Venäjän suhdetta voidaan ylipäänsä tässä tilanteessa ylläpitää? Ohjelman ovat toimittaneet Erkka Mikkonen, Simo Ortamo ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Onko Euroopan komission koronarokotelinja epäonnistunut? Saako Ursula Von der Leyen ja hänen komissionsa Euroopan parlamentilta puhtaat paperit Covid19-rokotepolitiikasta? Nöyryytettiinkö Euroopan unionin korkeaa edustajaa Josep Borellia Moskovassa hänen viedessään viestiä EU:n Navalnyi-linjasta venäläisille? Voiko unionin korkea edustaja jatkaa julkisen nöyryytyksen jälkeen tehtävissään? Minkälainen viesti Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) on välitettävä Lavrov-tapaamisessaan? Miten Euroopan parlamentti äänesti koronaelpymispaketista, joka EU:ssa kantaa nimeä Next Generation EU? Miten suomalaiset europarlamentaarikot äänestivät ja miksi? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re), Ville Niinistö (greens) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoo, miten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien sekä sukupuolten tasa-arvon vastainen retoriikka on valtavirtaistunut EU-politiikassa. Miksi naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien vastustaminen on laitaoikeiston poliittisen ideologian ytimessä? Miten Euroopan unionissa taistellaan tätä kehitystä vastaan? Puhumme myös siitä, miksi lihava nainen lehden kannessa tai kehopositiivisuusliike nostattavat aina moraalisen paniikin? Miksi lihavien moralisointi huolipuheen varjolla on yhä yleisesti hyväksyttyä? Puhumme myös siitä, miksi naisia – vaimoja ja tyttäriä – vastuutetaan lähipiirinsä miesten toiminnasta. Iso feministi karauttaa kertomaan, miksi naiset kokevat oikeudekseen arvostella miesten mahoja tai hiustenlähtöä.

Miltä euroalueen talous näyttää? Miten Euroopan keskuspankki on reagoinut nykyiseen kriisitilanteeseen? Minkälaisiin takauksiin Suomi on sitoutunut? Aiheesta keskustelevat SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich ja Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 15.5.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Marinin hallitus vyörytti nopeassa tahdissa valmiuslain asetuksia koronaepidemian johdosta. Keskeisiä perusoikeuksia on rajoitettu. Onko hallituksella liikaa valtaa valmiuslain asettamisessa ja poikkeusolojen julistamisessa? Onko eduskunta ja kansanvalta pysynyt kyydissä mukana? Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia? Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnassa tehdään kaikki mahdollinen toiminnan turvaamiseksi. Myös tarvetta eduskunnan etä-äänestämiseen arvioidaan koko ajan. Voidaanko perustuslain kynnys etä-äänestämiseen ylittää, jos koronaepidemia uhkaa eduskunnan toiminnan jatkumista? Miksi koronaviruksen estämisessä ja rajaamisessa epäonnistuttiin maailmalla? Unkarissa parlamentti siirsi Victor Orbánin hallitukselle rajoittamattoman vallan koronapandemian varjolla. Miten Euroopan unionin pitäisi asiaan reagoida? Vieraana on eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puhekupla tapasi europarlamentaarikko Ville Niinistön parlamentin istuntoviikolla Strasbourgissa. Millaista on mepin valta? Miten Euroopan vihreät eroaa Suomen vihreistä? Millaisen komission Eurooppa saa? Kirittääkö jatkossa Suomi EU:ta ilmastopolitiikassa?

Euroopan unioni perustettiin aikoinaan rauhanjärjestöksi. Eurooppa on puolustanut etujoukoissa vapauksia, joita pidämme nykyään itsestään selvyytenä: demokratiaa, sananvapautta, oikeusvaltiota sekä vapaata liikkuvuutta. Ovatko jäsenmaat hukanneet yhteisen vision Euroopalle? Viime vuosina EU on ollut isojen haasteiden edessä taloustaantuman, eurokriisin ja Brexitin luoman epävarmuuden vuoksi. Miten Euroopan henkinen tila on muuttunut? Miksi EU joutuu puolustamaan omia arvojaan jopa omia jäsenmaitaan vastaan? Johtuvatko ongelmat vain johtajuuden puutteesta, vai onko maailma muuttunut monimutkaisemmaksi? Millainen on Euroopan tulevaisuus? Euroopan arvoista ja tulevaisuudesta keskustelevat europarlamentaarikko Henna Virkkunen sekä toimittaja, kirjailija Helena Petäistö.

Kansanedustajat ja kansainvälisen politiikan vaikuttajat Jutta Urpilainen ja Erkki Tuomioja keskustelevat SDP:n Tulevaisuuslinjalla-podcastissa kansainvälisen politiikan ajankohtaisista teemoista. Mikä rooli Euroopan unionilla on monenkeskisessä ja sääntöperusteisessa kansainvälisessä yhteistyössä? Kuinka Suomi pystyy vaikuttamaan maailman suuntaan? Miten Euroopan unionin ja Afrikan väliset suhteet kehittyvät? Pystytäänkö tulevina vuosina edistämään aseistariisuntaa ja turvallisuutta?

EU:n brexit-pääneuvottelijan Michel Barnierin mukaan Iso-Britannian sopimukseton ero unionista on lähempänä kuin koskaan. Brexit-päivään on aikaa vain 10 viikkoa. Miten Euroopan parlamentissa varaudutaan Iso-Britannian sopimuksettomaan eroon Euroopan unionista? Vai onko uusi neuvottelukierros mahdollinen, jos britannia muuttaa reunaehtojaan? Iso-Britannian parlamentin tyrmäämässä erosopimuksessa tavoiteltiin vapaakauppasopimusta ja jäsenyys EU:n tulliliitossa tai sisämarkkinoilla oli suljettu pois. Entä missä tapauksessa brexit-päivän lykkääminen voi olla vaihtoehto? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourissa ovat europarlamentaarikot Nils Torvalds (r.), Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Merja Kyllönen (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Euroopan parlamentti on poliittisesti kehittynyt vuosien kuluessa ja mitkä keskustelut tällä hetkellä ovat siellä ajankohtaisia. Ainakin EU:n siirtolaistilanne ja brittien poislähtö rahoineen vaikuttavat EU:ssa käytävään keskusteluun ja politiikkaan monin tavoin. Jos EU:ta kehitetään uuteen suuntaan ja EU joutuu kiristämään rahankäyttöään, niin mitä siitä voi seurata. Siitä puhuu yksikönpäällikkö Pekka Nurminen Euroopan parlamentista. Toimittajana on Maija ElonheimoT.