Podcasts about intian

Eurooppalaiset johtajat sisuuntuivat Yhdysvaltojen levottomaan tulliralliin. Kauppasopimuksia solmitaan muualle ja korkean tason vierailut vauhdittavat yritysvaltuuskuntia. Tänään on Suomen vuoro hieroa kauppaa Intian kanssa. Mitä pääministeri Petteri Orpon (kok.) vierailulta on lupa odottaa? Tästä keskustelevat Elinkeinoelämän keskusliiton Heli Siikaluoma ja Helsingin yliopiston Timo Miettinen. Toisessa keskustelussa kysytään, onko tavankansalaisten havainnoissa totuutta? Tuntuu siltä, että flunssat seuraavat toisiaan, evätkä lopu ikinä. Vastaamassa ovat ylilääkärit Hanna Nohynek ja Asko Järvinen. Lisäksi kuulemme, kuinka Tuusulanjärven jäästä otetaan ilo irti ja mitä iloa on Tanskan kuninkaasta Grönlannin jäätiköillä. Lähetystä kipparoi Pirjo Auvinen, tuottajana Petri Kejonen. Toimittajina Mari Sarolahti ja Anssi Väisänen.

OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana?"Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää.Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa."Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan."Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin.Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi."Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo.Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi? Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat? Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille? Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan? Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailman väkirikkain maa, BRICS-ryhmän perustajajäsen ja Etelä-Aasian mahtivaltio, maa jonka kaikki tietävät, mutta harvat tuntevat eli nyt puhutaan Intiasta. Tässä jaksossa selvitämme mikä on Intian tilanne juuri nyt, mikä maalle on tärkeää mm. kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa ja miten se tavoitteitaan edistää – eli mitä on Intian ulkopolitiikka. Vieraina ovat Etelä-Aasian tiimin vetäjä Ville Andersson ulkoministeriöstä ja väitöskirjatutkija Matias Castrén Heidelbergin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Ida-Susanna Pöllänen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Aki Cederberg – kirjailija, Porvoon Kipinän päätoimittaja ja perinteiden kantajaAki Cederberg on helsinkiläissyntyinen kirjailija.Journeys in the Kali Yuga: A Pilgrimage from Esoteric India to Pagan Europe (Inner Traditions, 2017) – suomenkielisenä lyhyempänä laitoksena nimellä Pyhiinvaellus: Matkalla Intiassa ja Nepalissa (Salakirjat, 2013) – käsittelee Cederbergin kokemuksia Intian askeetikkojen ja pyhien miesten, naga-babojen, parissa, jonka perinteeseen hän on vastaanottanut vihkimysrituaalin.Pyhä Eurooppa (Basam Books, 2020) on yritys löytää pyhä kirjoittajan omalta henkiseltä maaperältä aikana, jolloin jumalat pakenevat.Cederberg toimii päätoimittajana Porvoon Kipinälle, joka on henkisiä perinteitä, historiaa ja taidetta käsittelevä kulttuurilehti.Uusin osa Tuonilmaiset – Porvoon Kipinä IV on saatavilla:

Uutuuskirja Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia väittää, että buddhalainen ajatusmaailma olisi uinut länsimaalaiseen filosofiaan jo antiikin aikana Aleksanteri Suuren valloittaessa nykyisen Intian alueita osaksi valtakuntaansa. Filosofi Pyrrhon kulki mukana näillä sotaretkillä ja opiskeli mm. persialaisten maagien sekä intialaisten filosofien alaisuudessa parisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja otti buddhalaisilta vaikutteita suhtautua toisella tavalla ajattelevaan mieleen. Kirje Buddhalta -teoksen kirjoittaja, filosofiaa opiskellut ja vajrayana-buddhalaisuutta tunnustava toimittaja-tietokirjailija Jussi Ahlroth sukeltaa kirjassaan syvälle sekä länsimaisen filosofian historiaan että buddhalaisuuden perusperiaatteiden äärelle tehden vertauksia ja rinnastuksia näiden kahden välille. Hänen pyrkimyksenään on osoittaa, miten "kirje Buddhalta" on kulkeutunut jo esifilosofien ajoista länsimaiselta filosofilta toiselle vaikuttaen siihen, miten he ovat muodostaneet tunteamiamme ajatuksia sekä teorioita todellisuudesta. Mitkä ajatukset kohtaavat buddhalaisessa dzogchen-perinteessä ja länsimaisessa filosofiassa, ja mitkä eivät? Mitä eri filosofisten teorioiden, buddhalaisuuden sekä meditaation välisestä dialogista voidaan oppia? Kuinka uskottavia Ahlrothin hypoteesit ja oivallukset näiden kahden toisiaan perinteisesti hylkivänä pidetyn uskon- ja ajatusmaailman välillä ovat? Kulttuuriykkösessä aiheesta keskustelemassa Jussi Ahlrothin lisäksi filosofi Elisa Aaltola sekä uskonnon tutkija, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. Suomalaisasiantuntija arvioi ohjelmassa, miten vientivetoisen pienen maan kauppapolitiikassaan nyt kannattaisi toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaikki Murha joka tapahtui -podcastin uudet jaksot löytyvät podcast- ja äänikirjapalvelu Podimosta. Tutustu Podimon podcast- ja äänikirjavalikoimaan ja aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fiVuonna 2018 tapahtui poikkeuksellinen henkirikos – sellainen, jonka tekijä oli viranomaisten tiedossa alusta asti, mutta syytteitä ei koskaan nostettu, eikä tapausta tutkittu tavanomaisin keinoin. Kaikki oleellinen tieto tapahtumista oli viranomaisten hallussa, mutta katsottiin, ettei oikeudellinen prosessi ollut tarpeen.Tapahtumien keskiössä oli 26-vuotias eräopas ja lähetystyöntekijä John Allen Chau, joka oli päättänyt toteuttaa äärimmäisen vaarallisen tehtävän. Hän matkusti Intian valtamerellä sijaitsevalle Pohjois-Sentinelin saarelle – paikkaan, jota pidetään yhtenä maailman sulkeutuneimmista ja eristyneimmistä. Saaresta ja sen asukkaista tiedetään vain vähän, mutta yksi asia on tullut vuosikymmenten aikana selväksi - ulkopuoliset eivät ole olleet tervetulleita saarelle. Heimo oli torjunut kaikki kontaktit ulkomaailmaan vuosisatojen ajan ja he ovat myös käyttäytyneet väkivaltaisesti. Miksi John sitten meni saarelle kaikista varoituksista huolimatta? Oliko kyse todellisesta jumalallisesta kutsumuksesta – syvästä uskosta ja evankeliumin levittämisen pakosta? Vai oliko tämä hänen tapansa lähteä tästä maailmasta, modernin ajan marttyyrina, jonka tarina jäisi elämään pidempään kuin hänen oma elämänsä?Korjaus jaksoon: National Geographic, ei Natural kuten mainitsen jaksossa kahdesti. Podcastia juontaa ja tuottaa Saara NurmoLähteet:TV-dokumentti:National Geographic. The Mission (2023). Latchkey Films Production. The Savior Complex (2023)Uutislähteet, artikkelit ja muut julkaisut:Forbes. "Everything We Know About The Isolated Sentinelese People Of North Sentinel Island"https://www.forbes.com/sites/kionasmith/2018/11/30/everything-we-know-about-the-isolated-sentinelese-people-of-north-sentinel-island/Oral Roberts University – Academic Programshttps://oru.edu/academics/explore-programs.phpAll Nations International – Abouthttps://allnations.international/about-all-nations-internationalAll Nations – News Release (21.11.2018)https://allnations.us/wp-content/uploads/2018/11/All-Nations-Nov-21-2018-News-Release.pdfAll Nations – John Chau -muistosivuhttps://allnations.international/john-chauVoice of the Martyrs – John Chau's Storyhttps://www.persecution.com/stories/john-chau/All Nations – Remembering John Chauhttps://allnations.us/about-us/newsroom/rememberingjohnchau/The Bottom Line UCSB - Are Missionaries Modern Colonizers?https://thebottomline.as.ucsb.edu/2021/01/are-missionaries-modern-colonizersOmnes Magazine – Missionaries Assigned 2022https://www.omnesmag.com/en/news/missionaries-assigned-2022/The Guardian. "John Chau: The American Missionary Killed by Remote Tribe"https://www.theguardian.com/world/2019/feb/03/john-chau-christian-missionary-death-sentineleseSurvival International – "Isolated Tribe Kills American"https://www.survivalinternational.org/news/12042The New York Times. "American Is Killed by Isolated Tribe on Indian Island"https://www.nytimes.com/2018/11/23/world/asia/andaman-missionary-john-chau.htmlThe New York Times. "John Chau Died for His God"https://www.nytimes.com/2018/11/30/world/asia/john-chau-andaman-missionary.htmlBBC News. "The Death of John Allen Chau"https://www.bbc.co.uk/news/world-asia-india-46345231BBC News. "John Chau: The American Killed on North Sentinel Island"https://www.bbc.co.uk/news/world-asia-india-46350130NDTV. "US Tourist John Chau Paid Fishermen Rs 25,000 For Fatal Trip To Sentinelese Island"https://www.ndtv.com/india-news/us-tourist-john-chau-paid-fishermen-rs-25-000-for-fatal-trip-to-sentinelese-island-1951387Wikipedia: Messias-kompleksihttps://en.wikipedia.org/wiki/Messiah_complexWikipedia: Valkoinen pelastajahttps://en.wikipedia.org/wiki/White_saviorSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Euroopan avaruusjärjestön kuiva kausi on päättynyt ja järjestö on ylpeä Ariane 6 -kantoraketistaan. Millainen merkitys avaruusohjelmalla on Euroopalle? Vieraana ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Ariane 6 -kantoraketti on Euroopan avaruusohjelman kuivan kauden virkistäjä. Millainen merkitys sillä on Euroopalle avaruuskisassa? Vieraina ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi Pohjois-Ruotsin Skellefteåsta. Poliisi on tutkinut Northvoltin akkutehtaan henkilökunnan mystisiä kuolemia. Millaista uutta tietoa on saatu? Lehtokotiloiden massaesiintymät ovat yhtäkkiä vähentyneet Lahden seudulla. Hoitaako luonto itse pois puutarhan pienet tuholaiset? Haastattelussa on emeritusprofessori Heikki Setälä. Lisäksi aiheena on suurvaltapolitiikka. Miten Venäjä hyötyy esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta? Venäjä on tavannut Kiinan ja Intian johtajat lyhyen ajan sisällä. Studiossa on vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Juontaja on Ilkka Lahti, tuottaja Raisa Pöllänen. Toimittajina ovat Anna Lehmusvesi ja Satu Heikkilä.

Huhtikuun pienen korjausliikkeen jälkeen pörsseissä tehtailtiin jälleen uusia huippuja toukokuussa. Onko nousulle hyviä perusteita, vai pitääkö sijoittajan olla huolissaan? Muuttiko vaalitulos Intian osakkeiden näkymiä? Miksi korkosijoitusten alkuvuosi on ollut haastava? Mitä sijoittaja voi odottaa loppuvuodelta? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Milttonin vaaliteltta palaa jaksolla, jossa analysoidaan lähestyvien eurovaalien lisäksi maailman suuren vaalivuoden muita merkittäviä kansanäänestyksiä USA:n presidentinvaaleista Intian parlamenttivaaleihin. Katri Makkosen ja Ville Blåfieldin vieraina Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ja Miltton Groupin varatoimitusjohtaja Kaius Niemi. Milttonin vaaliteltta -podcastissa perataan vaalien ilmiöt ja puheenaiheet kolmena tiistaina kohti uuden europarlamentin valintaa.  vaaliteltta@miltton.com

"Hei Mikko. Tää ei ole oikea Trump vaan vain videonäyte." Näin tervehtii Yhdysvaltain entinen presidentti toimittajaa deepfake-videolla. Kyseessä on näyte, mutta erilaisista syväväärennöksistä on tullut vaarallinen vaaliase Intiassa. Intian esimerkki saattaa osoittaa, mihin muualla maailmassa ollaan menossa, sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Myös Euroopassa on jo nähty syväväärennösten voima. Slovakiassa poliitikko laitettiin “kertomaan” vaalivilpistä juuri ennen vaaleja. Moni piti videota totena. EU-vaalien lähestyessä väärennöksiä voi ilmaantua lisää. Datajournalisti Satu Helinin mukaan yleensä on mahdotonta selvittää, kuka niiden takana on. Monia disinformaatiota levittäviä tahoja yhdistää Venäjä-myönteisyys. Tavoitteena on aiheuttaa sekaannusta ja lisätä vastakkainasetteluja. Mutta miten väärennöksiin voi varautua, ja voivatko ne jo keikauttaa vaalituloksia? Voiko somessa leviävään politiikan sisältöön enää luottaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee tänään itärajalla. Lappeenrannasta raportoi Maria Stenroos. Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi ja EU jatkossa toteuttavat? Vieraana maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen, sisäministeriö ja eurooppatutkimuksen dosentti Hanna Tuominen, Helsingin yliopisto.  Intiassa käydään pian parlamenttivaaleja, Kalkutasta raportoi Mikko Leppänen.  Intian merkitys kauppakumppanina Suomelle ja koko maailmalle kasvaa. Vieraina Aasian aluejohtaja Jusa Susia, Business Finland ja tiiminvetäjä Ville Andersson, Eteläisen Aasian yksikkö, ulkoministeriö. Odotukset Ukraina-tuen äänestykselle, Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Kansainvälisten osakkeiden nousu jatkui maaliskuussa tulosnäkymien elpyessä. Voiko sama kyyti jatkua? Miksi Japanin ja Intian osakkeet ovat pärjänneet niin hyvin? Mitä sijoittaja voi odottaa loppuvuodelta? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Marja Mäkelä kertoo Intian kokemuksistaan.

Intia hakee talouskasvunsa vauhdittamana vahvempaa maailmanpoliittista jalansijaa. Samaan aikaan kuitenkin sisäiset jännitteet Intian eri väestöryhmien kesken ovat kasvaneet pääministerin hindunationalististen ja autoritaaristen otteiden keskellä. Intian nousun merkkinä miljoonan ihmisen slummi aiotaan purkaa. Ohjelmassa käydään purkutuomion saaneessa Mumbain slummissa kuulemassa, mitä asukkaat suunnitelmasta ajattelevat. Lisäksi kysytään Intian ulkopolitiikan asiantuntijalta, miksi Intia kaveeraa yhä Venäjän kanssa hyökkäyssodasta huolimatta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Toisin kuin Suomessa, Intiassa nuoret uskovat parempaan tulevaisuuteen. Näin sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen, joka kävi juttumatkalla Mumbain kasvavassa metropolissa. Vaikka uusien tornitalojen ikkunasta näkyy kuumuudessa kärvistelevä slummi, hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia on yhä enemmän. Suomen keskiluokalla on entistä vähemmän rahaa, mutta Intiassa yhä useampi voi lähteä lomalle ja hankkia auton. Intian talous porskuttaa samalla, kun moni länsimaa ja talousihme Kiina rämpivät hiipuvan kasvun suossa. Miksi Intialla menee näin hyvin, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta? Haluaako Intia myös valtaa? Millainen olisi maailma Intian mukaan? Intian pääministeri Narendra Modi on äärimmäisen suosittu, mutta hän ajaa Intian hinduenemmistön asemaa muslimien kustannuksella. Jenny pohtii, voiko Modi sokaistua vallasta ja viedä Intiaa autoritääriseen suuntaan. Toistaiseksi Intia pysyttelee omalla linjallaan. Se ei ole tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on myös Yhdysvaltain kumppani. Miten tämä on mahdollista? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Keskustelemassa sijoitusstrategi Hertta Alava Nordeasta ja neuvonantaja Risto Herrala Suomen Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Intian ennakoidaan nousevan tällä vuosikymmenellä maailman kolmanneksi suurimmaksi kansantaloudeksi Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Intiassa on valtavasti potentiaalia, mutta maalla on myös suuria ongelmia, kuten köyhyys ja saastuneet kaupungit. Intia on kehittyvien markkinoiden joukosta monen sijoittajan suosikki pitkällä aikavälillä, sanoo Hertta Alava, ja on itsekin samaa mieltä. Viime vuonna EU ja Intia palasivat pitkän tauon jälkeen neuvottelemaan kauppa- ja investointisopimuksesta. Intia periaatteessa toivoo tiiviimpää yhteisyötä länsimaiden kanssa, mutta ei kuitenkaan ole valmis ottamaan lopullista askelta, ja siksi neuvottelut ovat olleet vaikeita, kertoo Risto Herrala. 00:40 Lyhyesti markkinatilanteesta 05:55 Intian kehitys, potentiaali, ongelmat 18:35 Intian talouden rakenne 22:40 Poliittiset riskit, kauppaneuvottelut 29:38 Kansainvälinen asema ja BRICS 41:02 Teknologiayhtiöitä, konglomeraatit 46:47 Pörssit NSE ja BSE 54:42 Mumbai kaupunkina 59:55 Kauppasuhteet Suomi-Intia, ESG 1:09:42 Lopuksi, Intian PE vähän yli 20

Häät, ristiäiset, hautajaiset, tai tärkeän hetken somepäivitys – osuvia sitaatteja tarvitaan eri elämäntilanteita sanoittamaan. Lainattujen lauseiden suosiosta keskustelemassa toimittaja Pasi Heikuran kanssa sitaattien keräilijä ja julkaisija Vesa Nippala. Ohjelmassa pohditaan myös, missä määrin muistutamme oliiveja ja kysytään, mikä on Intian nimi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Poliittinen ilmapiiri ja puolueiden voimasuhteet kesän kohujen ja budjetin laineiden jälkeen. Vieraina johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Studiossa myös Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.  Alkavan epävirallisen EU-huippukokouksen odotukset, Espanjan Granadasta raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.  Mihin suuntaan Vuoristo-Karabahin alueen tilanne on menossa? Keillä kaikilla siellä on sormensa pelissä? Vieraina tutkijatohtori Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkija Johanna Ketola, Turun yliopisto. Intian ja Kanadan suhteet ovat kiristyneet. Intiasta raportoi Mikko Leppänen. Ulkomaanlehtikatsaus Ateenasta, toimittajana Sara Saure. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Keskustelemassa pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta ja pääanalyytikko Minna Kuusisto Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EKP nosti syyskuussa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä ja viitoitti nostosyklin tulleen nykytiedoin päätepisteeseen. Fed piti korkonsa ennallaan, mutta on avoin lisätoimille. Nyt on selkeästi tultu rahapolitiikan hienosäätövaiheeseen, luonnehtii Minna Kuusisto. Hänen mukaansa makrotalouden näkökulmasta on vaikea nähdä skenaariota, jossa inflaatio tulisi alas, mutta yritysten kannattavuus ei heikkenisi. Kiinan rakennussektorin vaikeudet jatkuvat, ja Nordea on laskenut ennustettaan maan lähivuosien kasvuvauhdista kolmeen prosenttiin. Epävarmuus näkyy kiinalaisten suurissa ostopäätöksissä, sen sijaan arjessaan he uskaltavat yhä kuluttaa, Koivu kertoo. 00:36 EKP:n korkopäätös ja talouskuva 15:39 Yhdysvaltain talouden vahva veto 26:04 Suomi kanarialintuna hiilikaivoksessa? 32:25 Kiinan kasvuvauhdin hiipuminen 43:24 Lännen ja Kiinan kauppakiistat 56:03 Intian ja Vietnamin kasvava rooli 1:07:10 Sijoittajalle lopuksi

Tapio Lehtinen heräsi 18. marraskuuta 2022 kovaan rysähdykseen. Sitten hän huomasi, että hänen purjeveneensä oli täyttymässä merivedellä. Vesi oli suolaista Intian valtameren vettä, ja lähin ranta oli Etelä-Afrikassa, noin 800 kilometrin päässä. Lehtinen oli veneessä yksin, sillä hän oli osallistujana Golden Globe -yksinpurjehduskilpailussa. Kuusi minuuttia heräämisensä jälkeen Lehtinen oli jo pukenut ylleen pelastautumispuvun, ja siirtynyt pelastuslauttaan, jossa hän ei oikeastaan voinut tehdä muuta kuin seurata itselleen rakkaan veneen hidasta vajoamista pinnan alle. Onnettomuus ei kuitenkaan lannistanut Lehtisen purjehdusintoa. Uusimalla purjehduksellaan hän haluaa siirtää suomalaisen valtameripurjehduksen perinteen tuleville sukupolville.Ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Sherin Mathewsin elämä alkui karuissa oloissa Intian köyhimmillä alueilla, mutta hänen onnensa tuntui kääntyvän kun amerikkalainen pariskunta adoptoi hänet. Kuitenkin ollessaan vain 3-vuotias Sherin katosi ja hänen katoamistaan todisti pienen pieni hämähäkki joka kutoi verkkoaan vain tien toisella puolella Sherinin kodista. Instagram: @murhastatulipodcast Sähköposti: murhastatulipodcast@gmail.com Juttuvinkki: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://colwr0e63m4.typeform.com/to/ioksxReZ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: BookBeat BookBeat tarjoaa uusille asiakkaille 45 päivän maksuttoman kokeilun koodilla: murhastatulipodcast Kokeilujakson aikana saat käyttää BookBeatia 30 tuntia maksutta. Tutustu yli 800 000 e- ja äänikirjaan ja valitse suosikkisi. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa. Pääset käyttämään tarjouksen myös tästä linkistä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ https://adtr.co/34p29f⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Lähteet: https://www.ndtv.com/indians-abroad/sherin-mathews-murder-case-sherin-mathews-internal-organs-were-eaten-by-maggots-2059706 https://www.fox4news.com/news/da-sherin-mathews-father-caused-her-leg-fractures-deleted-his-browser-history https://www.ntd.com/wesley-mathews-accused-of-killing-girl-3-pleads-guilty-to-lesser-charge_348207.html https://indicanews.com/2019/06/25/sherin-mathews-death-foster-dad-pleads-guilty-to-lesser-charge/ https://www.washingtonpost.com/news/post-nation/wp/2017/10/24/father-of-missing-3-year-old-now-says-he-watched-her-choke-on-milk-and-die-affidavit-states/ https://edition.cnn.com/2017/10/24/us/texas-missing-child-adoptive-father-charged/index.html https://www.youtube.com/watch?v=iaE6eCDSatE&list=PLoW1SIeAWaWbW0WgVDvbCUVw2K6o0YxHS&pp=iAQB Tunnusmusiikki: Artist- Jaxius Link- https://www.youtube.com/c/Jaxius/feat... Spotify: https://open.spotify.com/artist/019Sg... https://www.instagram.com/jaxiusmusic/ Creative Commons license.

Pankkihuolet heiluttivat pörssikursseja maaliskuussa. Tilanne näyttäisi kuitenkin markkinoilla rauhoittuneen. Voiko sijoittaja nyt huokaista helpotuksesta, vai nouseeko tästä vielä uusia huolia? Mikä heiluttaa Kiinan ja Intian markkinoita? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat mm. näistä asioista.

Vuosi 2023 on alkanut markkinoilla myönteisissä merkeissä, joskin helmikuussa nähtiin jo enemmän kurssiheiluntaa. Joukkolainoissa liikettä on riittänyt vieläkin enemmän. Mitä tämän taustalla on? Mitä sijoittajan ylipäätään pitäisi ajatella markkinoiden näkymistä? Entä mitä Kiinan ja Intian osakemarkkinoilla tapahtuu? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 9.2.2022 Taavi Kassila - Kuinka sukeltaa mielestä tietoisuuteen? Me tunnemme itsemme kehollisina olentoina ja koemme olevamme kuolevaisia. Me tunnemme itsemme myös ajattelevina ja tuntevina olentoina. Mutta tunnemmeko itsemme puhtaana tietoisuutena, kuolemattomina sieluina? Kuinka siis vapautua ajatusten ja tunteiden otteesta? Siihen meille tarjoaa vastauksen toisaalta meditaatio ja toisaalta tiedostamisen ikiaikainen polku. Sukellamme tässä luennossa kohti tietoisuuden vapautta. Taavi Kassila on kirjailija, jooga- ja meditaatio-opettaja, joka on kirjoittanut 23 kirjaa henkisyydestä ja Intian filosofiasta. Hän aloitti meditaation harjoittamisen tasan 50 vuotta sitten. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/

Kolonialismin julmuudet kuten Belgian verenhimoisen kunigas Leopoldin harjoittama kongolaisten silpominen kumiplantaaseilla on kaikkien tiedossa, mutta onko esimerkiksi kolonialismista voinut koitua jotain hyvääkin? Millainen vaikkapa Intian nykyisyys olisi ilman Iso-Britannian vaikutusta - Afrikasta puhumattakaan? Ja mitä kolonialismi-sanalla nykyään tarkoitetaan? Politiikan professori Bruce Gilley Portland State Universitystä Yhdysvalloissa julkaisi vuonna 2017 Third World Quarterly -tiedejulkaisussa The Case of Colonialism -nimisen valtavan kohun nostattaman artikkelin. Siinä tarkasteltiin kolonialismia muunakin kuin absoluuttisena pahana ja nähtiin sen tuottaneen lisäarvoa alusmaille ja niiden yhteisöille. Gilleyn artikkelin väitteistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti ja palkitun Kivenmurskaajat-kirjan kirjoittaja Antti Kujala, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Teivo Teivainen ja englantilaisen filologian, erityisesti jälkikoloniaalisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Raita Merivirta Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miika Auvinen keskustelee yhdessä Open Doorsin vapaaehtoistyön koordinaattorin, Tiia Lemmetyisen, kanssa Intian kristittyjen tilanteesta. Tiia myös kertoo Vaarallinen usko -verkkokurssista.

Miika Auvinen johdattaa kuuntelijat Intian vainottujen kristittyjen pariin. Vieraana Katariina Mäkilä Open Doorsin viestinnästä. https://opendoors.fi/intia/  

Intia on kuuminta hottia – monella tapaa. Alkukesällä maata on piinannut korventava helle. Intian Kolkata on lämmennyt eniten maailman suurkaupungeista, joita tarkasteltiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vertailussa. Silti Intia ahmii hiiltä kasvavaan tarpeeseensa. Aurinkovoimaloita rakennetaan nopeasti, mutta kilpajuoksu on armoton: nousevan talouden on saatava koko ajan lisää energiaa. Ukraina sota ei ole sille este ostaa Venäjältä halpaa hiiltä. Intian merkitystä ilmastopalapelissä ja maailmanpolitiikassa saapuu selvittämään ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Pasilan studio on viileä mutta Jenny pohtii, voisiko Intia auttaa meitä ymmärtämään, miten kamalaa kuumuus voi olla? Entä onko se itse tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuinka sujuu Ukrainan pakolaisten vastaanotto. Soitto Suomen Lähetysseuran asiantuntijalle Sylvia Raulolle Puolaan. Studiossa Mirka Oinonen, vapaaehtoinen Ukrainalaiset Kirkkonummella ry:stä ja Minna Hulkkonen, maahanmuutto-osaston ylijohtaja sisäministeriöstä. Intian niemimaata koettelee valtava kuumuus. Pia Heikkilä raportoi New Delhistä. Studiossa tilannetta kuvaa Ritva Koukku-Ronde, Suomen Intian-suurlähettiläs. Kuinka Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen lainsäädäntöön? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastaa. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Veera Sinervo, tuottaja Marija Skara

Salttikalastaja Niko Ritvanen viihtyy etelän vesillä. Hän on viehtynyt erityisesti Intian valtameren eksoottisiin kalalajeihin, joiden väsyttämiseen voi mennä jopa kolme tuntia. Ritvanen kutsuu salttikalastusta urheilukalastukseksi, jossa kalastajalle tulee hiki. Hän on vuosien saatossa tartuttanut poppereihinsa muun muassa riuttahaita, purjekalaa, keltaevätonnikalaa, doradoa, GT:tä ja Amber Jackia ja Ruby Snapperia. Etäjutustelu käytiin 26.1.2022.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Kuivalla kaudella jäätiköistä sulava vesi täydentää ja tasaa mm. Intian ja Kiinan suurten jokien vesimäärää. Miljardit ihmiset, 40 prosenttia maailman väestöstä, ovat riippuvaisia Himalajan jäätiköistä. Euroopan isot joet Rhein ja Tonava ja miljoonat asukkaat saavat vetensä Alppien kutistuvasta jäätiköstä. Kutistuvat jäätiköt lisäävät epävarmuutta ja kiistoja vesivaroista, joten vesiplomatiaa tarvitaan. Makean veden määrä maailmassa ei lisäänny, mutta väestö on lisääntynyt enemmän kuin ympäristön kantokyky kestää. Vedestä on jatkuva pula monissa kehittyvissä maissa. Ajoittain myös Euroopan maissa on pitkien kuivien kausien vuoksi ollut vesipulaa. Maailman vesivarat ja niiden reilu jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken ovat Olli Variksen ja Marko Keskisen alaa. Molemmat Aalto yliopiston professorit ovat mukana mm. Himalajan jäätiköltä alkavien Aasian suurten jokien vesien käyttösuunnitelmien teossa. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Suomessakin vesitilanne muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus- sekä sadekaudet pitenevät. Kuivuuskausina pohjaveden pinta laskee, ja rankkasateet aiheuttavat tulvia kaupungeissa jo nyt. Tulvariskiin on varauduttu monin paikoin, mutta ei riittävästi. Sekä rankkasateisiin että kuivuuskausiin pitää kuitenkin varautua ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi ennusteita pitää päivittää usein. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Väitöskirja: Changing behaviours via self-tracking : exploring the effect of psychological differences on system evaluationshttp://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3141-9Brian Krebs tutkii - Kuka on network access broker Badam? https://krebsonsecurity.com/2021/12/who-is-the-network-access-broker-babam/AWS us-east-1 alhaalla, netti bork https://www.datacenterdynamics.com/en/news/aws-us-east-1-outage-brings-down-services-around-the-world/Kryptovaluuttahuijarit kaappasivat Intian pääministeri Narendra Modin Twitter-tilinhttps://yle.fi/uutiset/3-12226612Kyberturvallisuuskeskuksen haavoittuvuustiedotehttps://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/haavoittuvuus_38/2021Apache Log4j-haavoittuvuushttps://logging.apache.org/log4j/2.x/security.htmlKaksi loistavaa kuvausta tapahtuneesta:https://blog.cloudflare.com/inside-the-log4j2-vulnerability-cve-2021-44228/ https://msrc-blog.microsoft.com/2021/12/11/microsofts-response-to-cve-2021-44228-apache-log4j2/Mainittu IS:n juttu:https://www.is.fi/digitoday/art-2000008468179.htmlLista haavoittuvista kohteistahttps://gist.github.com/SwitHak/b66db3a06c2955a9cb71a8718970c592XKCD:n meemi riipuuvuuksiin liittyenhttps://xkcd.com/2347/

Opetuslapset lähtivät Jeesuksen kuoleman jälkeen kukin omaan suuntaansa. Mitä heidän retkistään voidaan todellisuudessa tietää? Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso selvittää, minne kahdentoista apostolin jäljet johtavat. Opetuslapset liikkuivat isolla alueella ja heidän vaiheistaan on säilynyt iso määrä historiankirjoitusta ja legendoja. Tiettävästi vain Johannes säästyi marttyyrikuolemalta, muut apostolit teloitettiin eri tavoin. Pietarin vaiheet Roomassa ovat varsin hyvin tunnettuja. Perinteen mukaan Pietari itse halusi tulla naulituksi ristille väärinpäin, koska halusi osoittaa olevansa vähempiarvoisempi kuin Jeesus. Pietarin oletetulle hautapaikalle kohosi myöhemmin Pietarinkirkko.Johanneksen veljen Jaakobin kohtalo on kiehtova. Kuuluisa espanjalainen pyhiinvaellusreitti Camino de Santiago johtaa hänen hautapaikalleen Santiago de Compostelan katedraaliin. Hänen hautapaikkansa herättää yhä ihmetystä ja epäilyä, koska Jaakob tiettävästi teloitettiin Jerusalemissa. Perimätieto kertoo, että Jaakob olisi aiemmin ollut lähetystyössä Espanjassa, minkä vuoksi hänen ruumiinsa olisi kuoleman jälkeen kuljetettu sinne. Jaakobin hauta löydettiin tarinan mukaan uudestaan vasta 800-luvulla.Luultavasti pisimmälle apostoleista päätyi Tuomas, jonka jäljet johtavat Intian Chennaihin. Alueella vaikuttaa yhä noin kuusi miljoonaa tuomaskristittyä. Tämä ryhmä uskoo polveutuvansa Intian ensimmäisistä kristityistä.Apostoleiden retkiä on usein kyseenalaistettu ja yleisesti hyväksyttyjä todisteita kaikista niistä tuskin koskaan saadaan. Podcast pohtii, mitä retkistä ja niiden merkityksestä pitäisi ajatella. On mahdollista ajatella, että Jeesuksen lähetyskäsky sai apostolit toimimaan varsin sanatarkasti. Jeesus kehotti heitä tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, joten on luultavaa, että apostolit lähtivät kukin eri suuntiinsa.Siksi pitkät matkat eivät tunnu epäuskottavilta. Apostolit olivat valmiit kuolemaan uskonsa takia eivätkä siksi oletettavasti pelänneet matkojen koettelemuksia. Tarinat vievät heitä Intian ja Espanjan lisäksi Etiopiaan, Britanniaan, Armeniaan ja moneen muuhun maailmankolkkaan. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo jokaisen apostolin oletetun reitin.

Amita Riikka Lehti, nainen, äiti, tytär ja sisko. Pitkän ajan elämästäni olin myös vaimo. Toimin perhekonstellaatio-ohjaajana ryhmille ja yksilöille, Somatic Experiencing -traumaterapeuttina yksilötyöskentelyssä, sekä Akkain Piirien ohjaajana ja naistyöpajojen pitäjänä erityisalueenani vaihdevuosi-ikäisten naisten voimaantuminen siirtymävaiheessa voimavuosiin ja ajassa sen jälkeen. Muita käymiäni koulutuksia ovat mm. NLP master, Ratkaisukeskeinen valmentaja sekä Ratkaisukeskeisen työnohjauksen opinnot, jotka kuitenkin keskeytyivät loppuvaiheessa lapseni syntymään. Saamani oppi ja ymmärrys ovat läsnä siinä mitä teen. https://www.facebook.com/taivaltaja/ Keskustelimme Amitan kanssa hänen polustaan yritysmaailmasta joogiksi, siitä Intian kautta Oshon oppeihin ja lopulta perhekonstellaation äärelle. Puhuimme paljon äitilinjan merkityksestä naisille ja miehille ja mitä eroa siinä, kuin myös isälinjan merkityksestä ja sen ja äitinlinjan merkityksen eroista. Pureuduimme myös perhekonstellaation teorioihin ja miten ne näyttäytyvät erilaisina "klassisen" Hellingeriläisyyden ja Oshomaailman linsseistä.

Von Hertzen Brothersin tarina alkoi Intian hiekkarannoilta, jatkui kansainvälisille areenoille ja päätyi Tampereelle. Tai ainakin johonkin tänne härmän perukoille. Bändin ytimessä on aina ollut kolme veljestä: Kie, Mikko ja Jonne. Vaikka kaikki muu ympäriltä katoaisi niin tämä trio on ja pysyy. Radio SuomiRockin artistitunnilla on vieraana veljeksistä keskimmäinen, Mikko Von Hertzen.

Intian viljelijät ovat yhä riippuvaisempia ostetuista siemenistä ja lannoitteista samaan aikaan, kun maaperä köyhtyy. Tunnetun ympäristöaktivistin Vandana Shivan perustama maatalouden vallankumousliike ajaa ”maademokratiaa” ja kerää tietotaitoa ajalta ennen teollisen maanviljelyn alkua.

Ilmastokappale Yes we all need hope julkaistiin toukokuussa. Yli 150 muusikon ja kuorolaisen kappale toteaa, että ilmastonmuutosta vastaan tarvitaan toivon lisäksi tekoja. Yes we all need hope haastaa kertomaan omista ilmastoteoistaan sekä tekemään niitä. Ilmastovaroitus-jaksossa keskustellaankin paitsi kyseisestä kappaleesta niin muun muassa siitä, voiko lauluilla muuttaa maailmaa. Studiossa Yes we all need hope -kappaleessa esiintyvä muusikko Mikko von Hertzen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä. Jaksossa kuullaan myös Mikon pohdintaa Intian ilmastotilanteesta sekä hänen arjen ilmastotekonsa. Yes we all need hope -musiikkivideon löydät täältä: https://www.youtube.com/watch?v=BVd64QWavSo

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Haaparantalaisesta Sebastian Westin-Viippolasta tuli maailman nopein parabob-kelkkailija itsemurha-aikeiden, Intian meditaatiokurssin ja Himalajalla tapahtuneen onnettomuuden kautta. Vielä terveenä nuorukaisena Sebastian Westin-Viippola hautoi itsemurhaa, kunnes ymmärsi, että muita ilahduttamalla voi kasvattaa omanarvontuntoaan. Pyörätuoliin jouduttuaan hän sai valita jäädäkö masentuneena sohvalle vai alkaako testata, mitä elämällä vielä on annettavaa: vuonna 2021 Westin-Viippola voitti vuoden 2021 parabob-kelkkailun maailmancupin. "Meidän täytyy vain jaksaa ja käyttää sitä sisua, mitä meillä on", kannustaa Sebastian Westin-Viippola. Teija Nurminen teija.nurminen@sverigesradio.se

Vuonna 2020 kerroimme Kirtistä, jonka miehen Intian äärikommunistit murhasivat, koska hän seurasi Jeesusta. Tuolloin Open Doors auttoi Kirtiä sairaala- ja ruokakuluissa ja tarjosi hänelle turvapaikan. Nyt hän on palannut lastensa kanssa kotikyläänsä ja kertoo, millaista elämä on ollut koronasulun aikana. https://opendoors.fi/2021/06/28/intialainen-kirti-jumala-taytti-kaikki-tarpeeni/ #opendoors #intia #OikeuttaIntiaan #StandForTruthIndia

Onko hindulaisuus kristinuskon näkökulmasta epäjumalanpalvelusta vai sittenkin toinen tapa olla yhteydessä samaan Jumalaan? Markuksen kanssa asiasta saapuu keskustelemaan dosentti Jyri Komulainen. Jyri Komulainen on teologi ja Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, jonka erikoisalaa on kristinuskon suhde muihin uskontoihin. Hän on tutkinut erityisesti hindulaisuutta ja sen suhdetta kristinuskoon. Jaksossa Markus Finnilä ja Jyri Komulainen keskustelevat mm. seuraavista aiheista: Miksi usko Jeesukseen ainoana tienä Jumalan luokse ei välttämättä tarkoita, että muut uskonnot johtaisivat helvettiin? Onko hindulaisuuden Brahman sama kuin kristinuskon Jumala? Onko Suomen maallistuminen herätysliikkeiden ansiota? Miten Vanha testamentti antaa mallin uskontojen välisestä kohtaamisesta? Sopiiko jooga kristitylle? Hindulaisuuden määrittelyn vaikeus Kristinuskon kolminaisuusoppi ja hindulaisuuden satcitananda (Jumala olemassaolona, järkenä ja autuutena) Vishnun avatarat vs. Jeesus Israelin Jumalan inkarnaationa Mahatma Gandhi vs. nyky-Intian hindunationalismi? Usko pelastukseen yksin armosta muissa uskonnoissa Linkkejä: Jyri Komulainen -podcast Jyri Komulainen Twitterissä Kirkon tutkimuskeskuksen sivujen esittely Jyri Komulaisesta ja valikoima hänen julkaisujaan Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Tällä kertaa saatavissa trendikäs, vähäkalorinen jakso. Asiaa totutun kahden tunnin sijasta, vain 1,5 tuntia. Mikäli haluat säästää korviasi, mutta samalla turmella mieltäsi, tällä kompaktilla jaksolla se onnistuu maksimaalisen tehokkaasti. Asialistalla mm.: koulumenestys, Riian pormestari ja massiiviset latvialaiset testikaalit, sekä uudenlainen legenda Koivuniemen herrasta. Mukaan mahtuu tietysti myös Sannan aamiaiset, Intian maltillinen korona- ja ruumistilanne, sekä klassinen TTQA. Kullikuuntelijoille postilaatikko auki edelleen, osoitteessa instagram.com/bullshitpodcast.fi. Lupaamme, että siellä on tilaa Sinunkin viestillesi.

Mitä Gazassa tapahtuu? Mitkä ovat henkiset kotikuntamme? Kuka sai kesätöitä? Ja muita ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.

Poliisit käyttäytyvät joskus huonosti vähemmistöjä kohtaan. Intian koronatilanne pahenee. Suomessa kokeillaan läksykummeja. Sunnuntaina on äitienpäivä. Äitienpäivää vietetään poutasäässä.

Mistä Kashmirin konfliktissa on kysymys ja kuinka se vaikuttaa Pakistanin ja Intian suhteisiin? Studiossa vieraana Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen ja Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini. Jakson juontavat Annastiina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.