Podcasts about voidaanko

Viime vuonna taidettiin pohtia, ettei kai  ”kukaan oikeasti GDPR:ää ala avaamaan”. Ja kuinkas sitten kävikään. Maailma on näemmä muuttunut todella nopeasti ja nyt komissiokin on skalpellit   (vai sittenkin salamihöylät!?) ojossa valmiina käymään GDPR:n kimppuun koska GDPR pilaa kaiken tai ainakin talouden.   Tästä keskustelemaan on Lauran ja Pilvin vieraaksi saapunut uusin Tietosuojapod Premium Prestige Super Two-Timers Clubin jäsen ja Lapin mahtisuvun edustaja Peppiina Huhtala (Senior Legal Advisor, Elinkeinoelämän Keskusliitto).   Mitä nyt on tapahtumassa ja millaisella aikajanalla? Voidaanko odottaa joitain oikeasti merkityksellisiä muutoksia vai onko kyse vain poliittisten pisteiden keräämisestä? Mikä siinä GDPR:ssä muka hidastaa kehitystä ja pelastaako EU:n sisämarkkinat ROPA-vaatimuksen muutokset (LOL) vai olisikohan GDPR:n ongelmat sittenkin asteen fundamentaalisemmissa asioissa?   Tarjoilusuositus jakson kanssa on kulhollinen popparia ja jotain kuplivaa.    p.s. kiitos Tietosuojapojalle kahvista. Se sai valtavasti riemua aikaiseksi. Ole kuin Tietosuojapoika, tue podcastia ja klikkaa alla olevaa linkkiä.   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com              

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen neuvottelemaan vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvotteluiden poliittisista ennakkoasetelmista kertoo politiikantoimittaja Hannu Tikkala. Taloustilannetta analysoivat toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta. Paavi on kuollut. Kuulemme lähetyksessä tunnelmia Pietarinkirkon aukiolta Vatikaanista, siellä on toimittajamme Jenna Vehviläinen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on puuttunut kovalla kädellä paikallisten yliopistojen toimintaan leikkaamalla rahoitusta ja rajoittamalla tutkimuskohteita. Alkaako amerikkalaistutkijoiden pako Eurooppaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa, joka opetti viime syksynä maineikkaassa yhdysvaltalaisyliopistossa Harvardissa ja on edelleen sen tutkijalistalla. Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Hinni Aarninsalo ja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Tullaanko terapeutit korvaamaan?  Muuttuuko nyt kaikki? Tekoäly on muovannut järkyttävän nopeasti kuvaamme tulevaisuudesta. Yhtäkkiä villit scififantasiat eivät tunnukaan niin kaukaisilta. Mikä kaikki tulee muuttumaan, ja mikä jää? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä tuo toivoa ja intoa? Olli Airola ("Tekoälyolli") on psykologi ja ohjelmoija, joka levittää somensa ja uutiskirjeensä kautta ihmisille tietoa tekoälyn viimeisimmistä kehityksistä. Keskustelemme Ollin kanssa mm. seuraavista aiheista. - Sijoittamisen psykologia - Teknologiset dystopiat - Tekoälyn tarjoamat utopiat - Voidaanko "aitoa" empatiaa korvata niin, ettei ihminen pystyisi edes erottamaan, onko hän tekemisissä robotin vai ihmisen kanssa? - Miltä terapian tulevaisuus näyttää ? - Mikä estäisi tekoälyterapian? Voisiko kone hoitaa homman, ja millä tavalla? - Tullaanko tekoälyä käyttämään sodankäynnissä autonomisten asejärjestelmien luomiseksi?Ollin uusi kurssi "Nollasta koodariksi" opettaa sinulle, miten käyttää tekoälyä koodaukseen. Kurssi on suunnattu ihmisille, joilla ei tarvitse olla minkäänlaista perustaitoa koodauksesta. Käykää kurkkaamassa: olliairola.com.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Brysselin koneen aiheena on tänään ruoka. Voidaanko puhua eurooppalaisesta ruokakulttuurista ja miten isot myllerrykset kuten ilmastonmuutos ja sodat vaikuttavat siihen, mitä tulevina vuosina syömme ja juomme? Entä miten Eurooppa pärjää, kun viljelymaasta ja puhtaasta vedestä tullaan käymään yhä kovempaa globaalia taistelua? Vieraana ovat keittiömestari Pekka Terävä ja maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Millaiset vaikutukset Trumpin uudella epäillyllä salamurhayrityksellä on vaaleihin? Keskustelemassa UPIn tutkija Maria Lindén ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreimmat käänteet Yhdysvalloista. Minkä salkun Suomen ehdokas Henna Virkkunen (kok.) saa? Kirjeenvaihtaja Hannele Muilu ennakoi komissaarinimityksiä Strasbourgissa. Voidaanko jo puhua käänteestä asuntomarkkinoilla? Keskustelemassa pääekonomisti Juho Keskinen Hyposta ja vanhempi ekonomisti Veera Holappa PTT:stä. Miten suomalaisia huijataan? Puhelimessa Finanssialan rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Anna Lehmuskallio ja Roosa Kajander. Tuottajana Annette Blencowe.

”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”, kuuluu Jeesuksen lähetyskäsky Matteuksen evankeliumissa. Perinteisesti kristillisten toimijoiden harjoittama lähetystyö on rakentunut tälle kutsulle viedä kristillistä uskoa eteenpäin ja levittää kirkon sanomaa maailmalla sekä sanoin että teoin. Mutta mitä ajatella lähetystyön ydintehtävästä tässä ajassa? Voidaanko toiminnan katsoa epäonnistuneen, jos ihmiset eivät lähetystyön seurauksena kääntyisikään kristityiksi – vai ovatko tavoitteet nykypäivänä jossain muualla? Miten lähetystyö lopulta eroaa kehitysyhteistyöstä, tuoko uskonnollinen toimijuus ylipäätään maailmaan jonkinlaista lisäarvoa? Entä minkälaisia riskejä tähän liittyy – voiko lähetystyö olla uhka kulttuuriselle kestävyydelle? Vieraina ovat Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala ja Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Heijastuvatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät lapsuudessa sydänterveyteen aikuisena? Voidaanko sydänterveyttä edistää jo lapsena? Ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Katja Pahkala kertoo luennollaan lapsuudessa todettujen sydänterveyden kannalta suotuisten ja haitallisten tekijöiden yhteydestä sydänterveyteen aikuisena sekä sydänterveyden edistämisestä jo vauvaiästä saakka. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_pahkala

Georgiassa mielenosoitukset ovat kiihtyneet. Kansa yrittää estää poliitikkoja pääsemästä parlamenttitaloon jatkamaan kiistellyn Venäjä-lain käsittelyä. Tbilisistä raportoi Antti Kuronen. Lähi-idän tilanne ja diplomatia. Neuvottelut Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä katkesivat Kairossa ja mahdollisuutta tulitaukoon on haettu jo pitkään. Miten rauhaa voidaan välittää, kun tilanne Gazassa on edelleen erittäin kireä? Studiossa ulkoministeriön Lähi-idän osaston päällikkö Riikka Eela ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Sotilaallista tilannetta avaa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osastopäällikkö Juha Mäkelä. Yksityiskoulujen nelipäiväinen työnseisaus käynnistyy tänään. Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Jyty eivät ole päässeet sopuun Sivistysala ry:n eli Sivistan kanssa. Työehtosopimus umpeutui maaliskuun lopussa. Puhelimessa Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen. Liikuttaako EU-vaali nuoria uurnille? Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin mukaan nuorten äänestysaktiivisuus vuoden 2019 eurovaaleissa jäi 24 prosenttiin. Miksi vaalit eivät kiinnosta suomalaisia nuoria ja mihin äänestämällä voi vaikuttaa? Studiossa nuorten osallisuushankkeiden asiantuntija Iina Helenius Allianssista ja professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Veera Sinervo ja Satu Heikkilä. Tuottajana Hanna Juuti.

Ajankohtaisen podcast-jakson aiheena on Ukrainan sodan aiheuttamat vaikutukset EU:n laajentumispolitiikkaan. Jakson vieraana on EU:n laajentumispolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miksi EU:n laajentumispolitiikka on juuri nyt muutoksessa pitkän hiljaiselon jälkeen, miten laajentumispolitiikkaa on uudistettu edellisen laajentumiskierroksen jälkeen, miten yhdistetään integraation syventämisen ja laajentamisen tavoitteita sekä miten EU:n laajentumisella voidaan edistää Länsi-Balkanin rauhaa ja vakautta. Jakson juontaa Pihla Hankamäki.

Viikonloppuna ei Valioliigaa pelattu, mutta FPL Podcast Suomi avaa siitä huolimatta sanaisen arkkunsa jalkapallomaailman polttavista uutisista. Millainen oli Kloppin aika Liverpoolissa? Kuka tulee korvaamaan miehen? Voidaanko hänen aikaansa pitää menestyksekkäänä? Onko Mourinho neljänsien potkujen jälkeen enää huippumanageri? Mitä FA Cupin ottelut opettivat meille? Ovatko historiallisesti ''vuoden parhaimmat'' nuoren pelaajat onnistuneet? Tämä ja paljon muuta tässä jaksossa – tule mukaan! Timestämpit Jurgen Klopp (04:30) Mourinho (20:45) FA Cup (31:10) Nuoret pelaajat (42:50)

Mitä kiintymys oikein tarkoittaa ja mikä tekee siitä niin tärkeän? Imetys vai pulloruokinta ja onko sillä väliä? Voidaanko rikkinäinen alku korjata? Tässä jaksossa puhutaan vanhemman ja lapsen välisestä suhteesta ja miten kiintymyssuhde rakentuu. Keskustelijoina vaikuttajapari Iina ja Otto Hyttinen, sekä parisuhdeterapeutti Hanna Myllymaa.

Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan suomalaisten elinkautisvankien syyllistyminen uudelleen vakaviin rikoksiin on ollut huomattavasti vähäisempää kuin väkivaltarikollisten keskimäärin. Voidaanko ajatella, että pidempi vankila-aika tosiaan auttaa uusintarikollisuuden torjunnassa? Eikö looginen jatkoajatus sitten voisi olla, että myös väkivaltarikosten pidemmät tuomiot voisivat auttaa vähentämään uusintarikollisuutta? Muun muassa näihin kysymyksiin uusimmassa jaksossa vastaa kriminologi Matti Näsi Helsingin yliopistosta.Studiossa Heini Pitkänen.Jakson leikkasi Janne Elkki.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/elinkautinen.Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://wwww.hs.fi/kotimaa/art-2000009983583.htmlTämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Popparit esiin, ilmastokokous alkaa! Näin kehottaa ilmastotoimittaja Hanna Eskonen, mutta vakavoituu sitten: Dubain ilmastokokouksessa on luvassa tiukkaa vääntöä ja panoksena maapallon tulevaisuus. Kokousisäntä Dubai haluaa lisätä öljynporausta – EU taas haluaa, että fossiilisista luovutaan kokonaan. Köyhät ilmastonmuutoksen runtelemat maat haluavat rahaa – länsimaat pakenevat vastuuta, vaikka numeroiden perusteella on selvää, että juuri ne ovat syyllisiä nykytilanteeseen. Erityisen vaikealta ilmastokriisin ratkaisu vaikuttaa juuri nyt. Voidaanko yhteistä vihollista voittaa, jos maailma jakautuu leireihin? Mitä Venäjä tekee ilmastopöydissä? Jenny haluaa tietää, onko jättimäisillä kokoontumisilla mitään väliä, kun maapallo lämpenee niistä huolimatta. Otsikot kertovat jälkikäteen karua kieltä ilmastokokousten menestyksestä. Hanna muistaa käyttäneensä termiä "mahalasku", Jenny sanoja "blaa blaa blaa". Nyt luvassa on itsekriittistä pohdintaa median tavasta puhua kokouksista. Lopuksi kuullaan myös hyviä uutisia. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Toimittaja Rauli Virtanen on kiertänyt maailman kriisialueita yli 50 vuoden ajan. Millaisen jäljen sodan kurjuuden todistaminen jättää ihmiseen? Voidaanko journalismilla parantaa maailmaa ja saada jopa sodat loppumaan? Virtanen käy kirjassaan Täällä Rauli Virtanen läpi mittavaa uraansa, kun on päässyt läheltä seuraamaan konflikteja. Virtasen omin sanoin, hän on aina menossa sinne, mistä muut haluavat pois. Pitkän linjan ulkomaantoimittaja Rauli Virtasta haastattelee Nicklas Wancke.

Suomalaisten tilanne Gazassa? Haastateltavana Suomen Ramallahin-edustuston päällikkö Päivi Peltokoski. Äärijärjestö Hamas on ottanut panttivangiksi noin 200 ihmistä. Mitä voimme sanoa panttivankineuvotteluista Lähi-idän kriisin keskellä? Haastateltavana resilienssin ja päätöksentekokyvyn tutkija Harri Gustafsberg. Humanitaarinen tilanne suljetussa Gazassa on katastrofaalinen. Saadaanko apua Egyptin suunnasta? Haastateltavana Lääkärin ilman rajoja -järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate. EU ja USA kauppariidoissa - miten Suomi pärjää? Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kauppasuhteista keskustelemassa pääekonomisti Lasse Corin Aktiasta sekä kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Virossa valtakunnansyyttäjä tutkii putkirikkoja. Toimittaja Rain Kooli raportoi. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Veera Sinervo ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Aiemmin Suomessa sanottiin, että puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen on kultaa. Tai jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, kannattaa olla hiljaa. Samalla arvoa on laskettu ehkä sille, että kuuntelemalla toisia viisastumme myös itse. Viimeistään kuluneen vuosikymmenen aikana asianlaita näyttää muuttuneen. Esimerkiksi suomalaisessa politiikassa keskustelukulttuuri vaikuttaa kärjistyneen pisteeseen, jossa jopa suoranainen vihapuhe, rasismi, solvaaminen ja maalittaminen ovat osa arkista normaalia. Samalla tilanne heijastuu laajemmassa yhteiskunnassa siihen, minkälaisia asioita ihmiset kokevat oikeudekseen sanoa ääneen vedoten esimerkiksi puheen- ja mielipiteenvapauteen. Miten tähän pisteeseen on tultu ja minkälaisia haasteita kärjistynyt keskustelukulttuuri tuo sekä demokratialle että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle? Voidaanko vihapuheen normalisoitumista vielä vastustaa? Aiheesta ovat keskustelemassa vihapuheeseen perehtyneet kulttuurintutkija ja dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta ja Koneen Säätiön toimitusjohtaja, kielentutkija ja dosentti Ulla Tuomarla. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Tekoälyn kehitys on nyt äärimmäisen nopeaa. Nopeuden myötä on herännyt huoli pysyykö kehitettävän teknologian suhteen riittävä kontrolli. Osa eturivin tieteilijöistä on vaatinut kehitykselle sääntelyä, EU pyrkii luomaan nyt omat reunaehtonsa tekoälyteknologian käytölle. Esiin on nostettu myös kysymykset etiikasta: kuinka tehdä tekoälystä eettisesti kestävää? Kuinka tekoälyn parissa yli 30 vuotta paininut tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia tutkiva filosofi Pii Telakivi, sekä digimedia-asiantuntija, tietokirjailija Kari Haakana näkevät tekoälyyn liittyvät uhkat ja toisaalta mahdollisuudet? Tekoälyä kehittävät nyt suuret korporaatiot suljettujen ovien takana, pitäisikö kehitystä säännellä? Ymmärretäänkö kehitettävän teknologian eettisistä ulottuvuuksista tarpeeksi? Toimittajana Tuukka Pasanen.

- Onko okei pölliä muiden kunnia itselleen? Cityn Aamun mielestä se on ihan ok. - Jos lähdet klubille huippuvuorilla niin muista varoa jääkarhuja. - Saksalainen Käärijä. Hot or not? - Voidaanko työntekijä sijoittaa ihan mihin maahan tahansa? Saako itse valita? - Yle soittelee lähetyksessä mitä haluaa, mutta eroaako se mitenkään Cityn Aamusta?

Keskiympyrä-podcastin panelistit perkaavat ensimmäisen kierroksen tulokset ja yllätykset sekä ennakoivat seuraavaa kierrosta. Voidaanko realistisesti hekumoida kanadalaisjoukkeiden finaalista vai matkaako kannu kesällä etelän lämpöön?


Voidaanko terveellisellä ruokavaliolla vähentää masennusta? Entä mitä mekanismeja on tämän taustalla? Minkälaiset ruokavaliot ovat parhaita mielenterveyden edistämiseen? Vaikuttavatko masennuslääkkeet painonpudotukseen? Yhteistyössä: @fastfinland - www.fast.fi 
@ppsshop.fi -20% kaikista treenivarusteista koodilla “VASTAANOTTO” 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com #fastfinland #stayfast #truetoyourtaste

Voidaanko liikunnalla hoitaa mielenterveyshäiriöitä? Mitkä liikuntamuodot ovat parhaita mielenterveyden edistämiseen? Entä mitä haasteita on liikunnan käyttämisessä mielenterveyden hoitomuotona? Yhteistyössä: @fastfinland - www.fast.fi 
@ppsshop.fi -20% kaikista treenivarusteista koodilla “VASTAANOTTO” 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com #fastfinland #stayfast #truetoyourtaste

Mikä on ylösnousemuksen filosofinen merkitys? Jeesuksen ylösnousemus on perinteinen uskon ja historian välisen suhteen kiistakysymys. Jos tapahtumaa tarkastellaan kirjaimellisesta näkökulmasta tiedollisena ”kyllä tai ei” -kysymyksenä, saattaa moni moderni nykyihminen kokea älyn tulevan tielle – eiväthän kuolleet enää nouse haudoistaan. Ajatus ruumiillisesta ylösnousemuksesta ei sovi yhteen luonnontieteellisen todellisuuskäsityksen kanssa. Kysyykö ylösnousemususko siis käytännössä joko yliluonnollisen ihmeen hyväksymistä tai kristinuskon hylkäämistä? Tilannetta tuskin helpottaa se, että kirkollisissa piireissä ylösnousemuksen merkitystä on totuttu avaamaan lähinnä yliluonnollisin, tuonpuoleisuuteen kurottavin argumentein ja lupauksilla kuolemanjälkeisestä elämästä. Voidaanko ylösnousemuksen merkitystä lähestyä kuitenkin myös toisin – vertauskuvallisemmista ja filosofisemmista tulokulmista, jotka siirtävät huomion Jeesus Nasaretilaisen ruumiin kohtalosta kohti eletyn elämän todellisuutta tässä ja nyt? Voiko jopa olla, että ylösnousemususkolla ei tarvitse tulkita olevan mitään tekemistä sen kanssa, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen? Keskustelemassa ovat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski ja emerituspiispa Wille Riekkinen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Risto Isomäen Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia. 1980-luvulla radikaalit ja konservatiivit työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön. Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa? Miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiskunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön dosentti ja tutkija Kari Kaunisto. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten nykyteknologia on mahdollistanut uudenlaisen tieteen tekemisen ja minkälaisia vaikutuksia digitoinnilla on tutkimuksen tekemiseen ja miten digitoinnin avulla on mahdollista lisätä vaikuttavuutta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Tekstivastineet: www.utu.fi/vaumikavaikutus Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita Twitter-tililtä @UTU_openscience

Venäjän kansalaisyhteiskuntaan perehtynyt Antti Rautiainen ja Rauhacastin toimittaja Pihla Hankamäki keskustelevat Putinin Venäjän käänteisestä demokratiakehityksestä ja siitä mitä Venäjä-suhteista voidaan tulevaisuudessa odottaa. Voidaanko autoritaaristuvan valtion kehitystä jarruttaa tukemalla kansalaisyhteiskuntaa tukea ulkoapäin? Miksi merkit Putinin aggressiivisesta toiminnasta sivuutettiin Euroopassa? Miten Venäjän hallinnon vainoamaa oppositiota voidaan tukea Suomesta käsin?

Voidaanko sähkön riittävyys nyt taata ja miten mahdollisiin sähkökatkoksiin varaudutaan? Vieraina sähköverkkojen johtava asiantuntija Ina Lehto, Energiateollisuus sekä yksikön päällikkö Jonne Jäppinen, kantaverkkoyhtiö Fingrid. Puhelimessa Porin teknisen toimialan johtaja Markku Koppelomäki. Liikkuvatko lapset ja nuoret edelleenkään tarpeeksi? Puhelimessa kehittämispällikkö Mikko Huhtiniemi, Move-järjestelmä, Jyväskylän yliopisto. Paikallinen sopiminen - hyvä vai paha keino ratkoa työehtoasioita? Vieraina asiantuntija Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät ja työmarkkinapäällikkö Rami Lindström, SAK. Filippiiniläishoitajista käydään nyt kovaa kilpailua, Manilasta raportoi Sara Rigatelli. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten yritykset voisivat kasvullaan nostaa Suomea taantumasta? Vieraina pääekonomisti Penna Urrila, EK ja johtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät.  Millaista keskustelua kryptovaluuttapörssi FTX:n konkurssi kirvoittaa Yhdysvalloissa, Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Kryptovaluuttojen tulevaisuus ja valvonta. Vieraina varapj. Martin Wichmann, Suomen kryptovaluuttayhdistys Konsensus ja rahoituksen prof. Timo Rothovius, Vaasan yliopisto.  Eurooppa haluaisi lisää jalansijaa avaruudessa. Avaruusjärjestö ESA:n kokouksesta Pariisista raportoi Jari Mäkinen.  Suuri merisotaharjoitus Freezing Winds alkaa Suomenlahdella. Puhelimessa kommondori, Merivoimien operatiivinen päällikkö Juhapekka Rautava. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Voidaanko puhua sinivalkoisesta valheesta, kun Nord Stream -kaasuputki nähtiin ympäristökysymyksenä, Fortum sulki silmänsä Venäjän-riskeiltä ja entiset pääministerit Aho ja Lipponen siirtyivät itäisen naapurimme hyvin palkatuiksi neuvonantajiksi? Vieraana professori Veli-Pekka Tynkkynen. Kiinan kommunistisen puolueen 20. puoluekokous alkaa sunnuntaina 16. lokakuuta. Millainen on Kiinan tulevaisuus ja kuinka maan talous kehittyy, jos ja kun Xi Jinpingin äänestetään uudelle viisivuotiskaudelle? Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu analysoi.

Venäjänkieliset edustavat Suomen suurinta maahanmuuttajaryhmää ja väestörekisteriinkin on merkitty jo lähes 90 000 ihmistä, joiden äidinkieli on venäjä. Käytännössä kyse on hyvin moninaisia taustoja ja useita eri kansallisuuksia edustavista ihmisistä. Putinin hallinnon aloitettua laittoman hyökkäyssotansa Ukrainaan, Venäjän kieli, kuten myös laajemmin venäläinen kulttuuri, on alkanut herättää voimakkaan tunneperäisiä reaktioita ja jopa suoranaista vihaa ja vastustusta. Moni venäjänkielinen onkin omasta tahdostaan riippumatta päätynyt käynnissä olevan sodan kasvoiksi. Helposti unohtuu, että venäjä on myös esimerkiksi monen ukrainalaisen pakolaisen äidinkieli, eikä kieli- tai kulttuuriperimä suoraan kerro mitään yksilön arvoista tai asenteista. Eniten polarisoituneesta asenne- ja keskusteluilmapiiristä kärsivät tavalliset ihmiset, jotka asetetaan ehdottoman tuomittavan sodan symboleiksi. Voidaanko puhua jo rakenteellisesta rasismista, jos yhteistä hyvää alkaa edustaa suhteiden katkaiseminen siihen, minkä tulkitaan edustavan venäläisyyttä? Päädytäänkö yhteiskunnallisen turvallisuuden nimissä rakentamaan potentiaalisesti pitkäkestoisempaa vihasuhdetta venäläistä kulttuuria kohtaan? Miten vaikea tilanne kuormittaa Suomessa eläviä venäjänkielisiä? Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, historian dosentti Simo Mikkonen, Kirkkohallituksen Venäjä-asiantuntija Riikka Porkola ja pääkaupunkiseudun venäjänkielisen työn pastori Anna Lewing. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Euroopan keskuspankin päätös nostaa ohjauskorkoa on merkittävä linjamuutos. Kyseessä on ensimmäinen koron nosto Euroopassa 11 vuoteen. Miksi EKP:n päätti nostaa ohjauskorkoa nopeammin ja suuremmin korotuksin kuin ennakkoon ajateltiin? Kykeneekö Euroopan keskuspankki saamaan koron nostolla inflaation kuriin? Voidaanko korkopolitiikalla hillitä hintojen nousua, kun merkittävä osa inflaatiosta johtuu sodan aiheuttamasta energian ja ruuan kallistumisesta? Mitkä ovat korkopäätöksen seuraukset julkis- ja yksityistalouksien kannalta? Onko uusi eurokriisi mahdollinen? EKP:n korkopäätöstä analysoivat OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Käsittelen tässä esseessäni tietoisuuden suhdetta materiaan. Suhdetta kutsutaan myös mieli-keho-ongelmaksi, josta on noussut arkkityyppinen, suorastaan kliseinen taistelu eri todellisuuskuvien välillä. Aiheeseen liittyy monia keskeisiä kysymyksiä, kuten: Luovatko aivot neuronien, dendriittien ja synapsien yhteispelillä tietoisuuden? Onko tietoisuus aivoissa, kehossa vai kehon ulkopuolella? Kenties keho on vain projektio tietoisuudessa tai me olemme simulaatioita biteistä koostuvassa matrixissa, aivoja tankeissa. Kehittyikö tietoisuus parantuneesta keskittymiskyvystä, jonka avulla kehittyneemmät eläimet sopeutuivat pelkkää refleksimäistä reagointia paremmin muuttuvaan ympäristöön? Voiko tietoisuus olla kollektiivinen, peräti universaali? Voidaanko tietoisuutta edes määritellä tarpeeksi hyvin, että sillä olisi käytännön merkitystä tieteissä? Kysymykset tietoisuudesta ovat kiinnostaneet myös varhaisia kvanttimekaniikan perustajia. Onko kvantti-ilmiöillä analogista tai suorempaa yhteyttä tietoisuuteen? Voiko tietoisuus vaikuttaa mikroskooppisen tason kvantti-ilmiöihin? Onko meillä perusteita ajatella, että tietoisuus onkin se jakamaton atomi tai prinsiippi, josta fyysinen materia ja vuorovaikutusvoimat lopulta periytyvät? Ehkä tietoisuus aiheuttaa kvanttikentät ja sitä kautta koko makrokosmisen ilmiömaailman, jota voimme nykyään tutkia monimutkaisten teknisten laitteiden ja tieteellisten teorioiden avulla varsin perusteellisesti. Voimme myös asettaa kysymyksen, onko tietoisuus uniikki muusta maailmasta riippumaton ominaisuus. Tarkastelen, miten kvanttimystiikaksi nimitetty ajattelutapa nivoutuu historiallisesti keskusteluun tietoisuudesta. Esittelen esoterismista lähtien erilaisia vaihtoehtoja ja filosofisia näkökulmia, joilla ongelmaa on pyritty käsittelemään viime vuosisatoina niin idässä kuin lännessä. Pohdiskeleva esseeni esittää ja jättää avoimeksi kysymyksiä enemmän kuin pyrkii ratkaisemaan niitä. Toivottavasti kirjoitus voi kuitenkin toimia virikkeenä nykyaikaiseen keskusteluun tietoisuudesta. https://mesokosmos.com

Deloitten On the Spot -podcastin kolmannessatoista jaksossa aiheena on sote-uudistuksen henkilöstövalmistelu. Podcastissamme Deloitten HR-transformaatioiden palvelualueesta vastaava Linda Nummelin ja Rami Saarela keskustelevat, miten henkilöstön siirtymisen suunnittelu uusille hyvinvointialueille toteutetaan ja miten varmistetaan, että HR-organisaatio on valmiina tukemaan muutosta.Sote-uudistus on yksi isoimmista kerrallaan tehtävistä henkilöstömuutoksista Suomen historiassa. Yli 200 000 henkilöä vaihtaa vuoden 2023 alussa työnantajaa. Hyvinvointialueet suunnitellaan kahdesta eri suunnasta. Samalla kun kunnat, kaupungit ja esimerkiksi pelastuslaitokset tunnistavat hyvinvointialueen palvelukseen siirtyviä henkilöitä, uudet organisaatiot täytyy piirtää myös ylhäältä käsin. Mitä uuden organisaation rakenteessa tulee tällaisessa tilanteessa ottaa huomioon?Julkinen sektori on haastavan paikan edessä. Organisaation näkökulmasta siirtymisvaiheessa on useita kriittisiä tekijöitä – palvelutuotannon täytyy pyöriä, uusien järjestelmien toimia ja palkat täytyy maksaa ajallaan.Muutosta ei tehdä kuplassa. Epävarman maailmantilanteen lisäksi takana on pitkä pandemia. Miten uudistus pystytään toteuttamaan näin tiukalla aikataululla? Entä miten huolehditaan siitä, että henkilöstö pysyy mukana suuressa muutoksessa? Voidaanko esimerkiksi yrityspuolelta löytää oppeja muutoksen läpivientiin?

Uuden saarnasarjan aiheena ovat tabut. Viiden viikon aikana pohdimme tabujen ja vaikeiden asioiden käsittelyä seurakunnassa ja pyrimme ymmärtämään niitä syvemmin. Haluamme rakentaa seurakuntakulttuuria, jossa voidaan lempeästi, rehellisesti ja avoimesti keskustella vaikeistakin asioista. Sarja starttaa aiheella "Voidaanko puhua tästä?".

Uuden saarnasarjan aiheena ovat tabut. Viiden viikon aikana pohdimme tabujen ja vaikeiden asioiden käsittelyä seurakunnassa ja pyrimme ymmärtämään niitä syvemmin. Haluamme rakentaa seurakuntakulttuuria, jossa voidaan lempeästi, rehellisesti ja avoimesti keskustella vaikeistakin asioista. Sarja starttaa aiheella "Voidaanko puhua tästä?".

Tähän aiheeseen parhaat vastaukset antaa Mari Salokannel, PR-Cosmeticilta. Mari on dermalogican pääkouluttaja ja häneltä saamme jälleen kerran kuulla, miten herkkää ihoa voidaan hoitaa tuloksellisesti. Käymme myös läpi, mitä herkän ihon ja herkistyneen ihon erot ovat, sillä toinen on perinnöllinen ja toinen on ihon kunto, mikä voi tulla kenelle tahansa. Paljastamme jaksossa ihan pian lanseerattavan uuden dermalogica® Pro Calm – hoidon, joka on ns. täsmähoito näille molemmille, haasteellisille ihoille. Kannattaa siis kuunnella ja varata aika dermalogica ihoterapeuteilta tähän hoitoon. Jahka se saapuu hoitoloihin! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuillamme: https://www.rakastuihoosipodcast.com #herkkäiho, #herkistynytiho, #herkänihonhoito, #dermalogica, #procalmhoito, #procalm, #kasvohoito, #ultracalming, #ultracalminglinja, #ihotyyppi, #ihonkunto, #ympäristötekijät, #perinnöllisyys, #atopia, #allergia, #ilmasto, #kasvomaskit, #lääkkeet, #uvsäteily, #ihonrauhoittaminen, #punoittavaiho, #rakastuihoosi, #rakastuihoosipodcast, #sannastyle, #sannastyleverkkokauppa, #miehet

Radio Cityn Aamussa puhetta bensan hinnasta ja maksullisesta seksistä. Miten kuuntelijat toimivat saadessaan huonoa asiakaspalvelua? Jere avautuu omasta huonosta kokemuksestaan elektroniikkaliikkeessä. HS teki jutun yhdessä Marttojen kanssa mikrojen myyteistä. Totta vai tarua? Mihin aikaan syöt illallisen ja miten se vaikuttaa vyötäröön? Koska olet viimeksi kysynyt pomolta palkankorotusta? Pojat paljastavat viisi yleisintä syytä palkankorotusten torppaamiseen. Entä kuka on tehnyt kaikkien aikojen comebackin urheilussa? Juttua myös Till Lindemanista, jääkiekon MM-kilpailuista, autopesuloiden kuukausikorteista sekä poikien viikonlopuista. Ruotsalainen ruletti pyörii viimeistä viikkoa!

Selvää on, että kaikki me ikäännymme. Myös ihomme ikääntyy, sitä me emme voi täysin välttää. Mutta ihon ikääntymistä voidaan kuitenkin hidastaa! Kuuntele vieraamme, Saimi Hyvärisen vinkit tästä podcastista. Kotihoidolla on siihen suuri merkitys, mutta myös hoitolahoidoilla saadaan iholle mahtavia tuloksia! Mitä ne ovat? Sen saat selville kuuntelemalla! Tämänkin Rakastu Ihoosi…™ Podcast jakson teille tarjoaa, Sanna's Stylen verkkokauppa osoitteessa: https://www.sannastyle.fi/verkkokauppa/ Jaksossa esitellyt tuotteet löydät verkkokaupasta helposti linkin: https://www.sannastyle.fi/rakastu-ihoosi-podcast-jakso-139/ takaa. Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuillamme: https://www.rakastuihoosipodcast.com #ihonikääntyminen, #kollageeni, #elastiini, #uv-säteily, #solujenuusiutuminen, #isclinical, #youthlinja, #puhdistus, #päivävoide, #uvsuoja, #seerumi, #kuorinta, #activepeelsystem, #prodigypeelsystem, #hydrafacial, #fireandice, #fire&ice, #dermatude, #rakastuihoosi, #rakastuihoosipodcast, #sannastyle, #sannastyleverkkokauppa

Tänään puhutaan silmänypärysalueesta. Tämä ohut ja herkkä alue on erittäin altis mm. turvotukseen. Etenkin aamuisin meitä voi tuijottaa peilistä varsin turvonneet katseet. Voidaanko tälle ilmiölle mitään? Sen saat selville, kun kuuntelet, mitä Mari Salokannel PR-Cosmeticilta on mieltä aiheesta. Mari osaa kertoa lukuisat syyt turvotuksen taustalla. Mutta ei hätää; kuulet yhtä lailla konstit ja keinot tämän haasteen taltuttamiseen! Apua löytyy kyllä ja etenkin dermalogicalla on vastaus tähän! dermalogican uusin tuote; Awaken Peptide Eye Gel on suunnattu juuri tähän ongelmaan. Kuuntele ihmeessä ja ota vinkit talteen! Huomenna voi peilistä katsoa ihan erinäköiset, heränneet silmät ja silmänalukset! Rakastu Ihoosi...™ Podcastia voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuillamme: https://www.rakastuihoosipodcast.com #silmänymärysalue, #silmänympärysiho, #silmänympärysihonturvotus, #turvonneetsilmänaluset, #turvotus, #juonteet, #tummatsilmänympärykset, #dermalogica, #awakenpeptideeyegel, #silmänympärysgeeli, #silmänympärysnaamio, #stresspositiveeyelift, #aamuherätys, #stressi, #unenpuute, #uv-säteily, #suola, #ihonrakenne, #hieronta, #rakastuihoosi, #rakastuihoosipodcast, #sannastyle, #sannastyleverkkokauppa

Toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomio sai juridisen päätepisteen. Korkein oikeus kumosi alempien oikeusasteiden Vehkoolle langettaman kunnianloukkaustuomion ja hylkäsi kunnianloukkausta koskevan syytteen. Runsaasti huomiota saaneessa oikeusprosessissa on kysymys niin sanotusta natsipelle Facebook-päivityksestä, joka kohdistui entiseen Oulun kaupunginvaltuutettuun Junes Lokkaan. Mikä on korkeimman oikeuden Vehkoo-päätöksen merkitys sananvapaudelle ja poliittiselle keskustelulle? Voidaanko jatkossa käyttää entistä kovasanaisempaa kieltä vai rajoittaako päätös sananvapautta? Mitä tarkoittaa, että käytetyn ilmauksen pitää ylittää reilusti se, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä? Mikä on korkeimman oikeuden päätöksen merkitys sananvapaudelle? Vieraana on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ensimmäinen Mahadura & Özberkan -lähetys kuultiin Yle Puheen taajuudella syksyllä 2016. Tässä toistaiseksi viimeisessä Mahadura & Özberkan -jaksossa pohditaan yhteisön, kasvun ja unelmoinnin käsitteitä. Voidaanko edes puhua suomalaisesta poc-yhteisöstä ja miten sitä määritellään? Miten keskustelukulttuuri on muuttunut viiden vuoden aikana? Vieraina studiossa ovat Fatima Verwijnen ja Pazilaiti Simayijiang, jotka molemmat haluavat päästä eroon aktivisti-tittelistä – miksi? Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviesti Maryan Abdulkarimilta.

“Aivan jokainen kehittyvä maa korosti, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on sivuutettu. Köyhät kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksen vahingoista, mutta heidän tukemiselle ei ole tavoitetta.” Näin twiittasi Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto Glasgow'n kokouksesta. Miten meidän kehittyneiden maiden tulisi kantaa vastuumme ilmastonmuutoksen vaikutuksista myös kehittyvissä maissa? Historian saatossa olemme ottaneet itsellemme oikeuksia, vaarantaen samalla toisten elinmahdollisuuksia, niin eläinten kuin ihmistenkin. Voidaanko puhua jopa ilmastosynneistä? Maailmanlaajuisesta vastuusta keskustelemassa ovat johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto Suomen Lähetysseurasta, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen ja yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Voidaanko pandemia lopettaa puhumalla vähemmän ikävistä asioista? Entä miksi eläkejärjestelmää joudutaan rukkaamaan vielä 2020-luvulla? Vieraana Evan ekonomisti Sanna Kurronen. Toimittajina Olli Seuri, Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Voidaanko tutkimuksissa käytetyt poistogeeniset hiirimallit vaihtaa suomalaisiin, joilla on sammuneita geenejä? Entä mikä tekee suomalaisten geenivaroista luonnonvaran? Suomalaisten eksoottisesta perimästä löytyy sammuneita geenejä helpommin kuin monista muista. Kaikissa ihmisissä on sammuneita geenejä, mutta suomalaisten väkimäärää ja geeneettistä monimuotoisuutta on karsittu monta kertaa pullonkaulojen kautta. Meillä henkiin jääneiden jälkeläisillä on enemmän keskenään samanlaisia riski- ja suojageenejä, kuin leutojen olojen isoissa geneettisesti monimuotoisissa populaatioissa. Nälkävuosista selvisi hengissä vain osa populaatiosta, ja meillä on heiltä peritty silloisten olojen mukaan valikoitunut perimä. Sammuneet geenit eivät toisaalta tee mitään, kun ne eivät tuota proteiineja kuten normigeenit, mutta vaikka ne eivät tee mitään näkyvää, niin jollain konstilla ne suojaavat silti kantajiaan. Meiltä geneettisesti eksoottisilta suomalaisilta on löydetty sammuneita geenejä, jotka suojaavat mm. glaukoomalta, sydän-verisuonitaudeilta tai diabetekselta Tiedeykkösessä puhutaan sammuneista geeneistä ja geenitutkimuksesta alan professoreiden kanssa. Professori, tutkimusjohtaja Aarno Palotie ja biometrian professori Samuli Ripatti työskentelevän Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMM:issä ja suomalaisten geenien parissa FinnGen-tutkimushankkeessa. Toimittaja on Leena Mattila.

Pääkallon kesähaastattelut jatkuvat ja tällä kertaa piinapenkkiin istahti suomalainen Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) pääsihteeri John "Pi" Liljelund. Haastattelussa käydään läpi laajasti esimerkiksi IFF:n merkitystä, tavoitteita, koronahaasteita sekä tulevaisuuden visioita. Syyskaudella pitäisi pelata neljät MM-kisat ja varsinkin aikuisten arvokisojen järjestäminen on kattojärjestölle erittäin tärkeä paikka Liljelundin mukaan. Eri aihealueita on jaettu eri aikasegmentteihin, joista voi kaivaa itseä kiinnostavia aiheita helpommin. Haastattelu kestää noin 102 minuuttia ja haastattelijana toimii Joel Siltanen. Teknisenä tukena työskenteli Olli Taskinen. Haastattelu löytyy myös Pääkallon podcast-tililtä Spotifysta, Acastista ja Soundcloudista. --- 00.00-18.11 Alkulämmittelyt - Kesäkuulumiset - Mistä juontaa lempinimi "Pi"? - Salibandytausta? IFF - Miten IFF:n pääsihteerin ja puheenjohtajan välinen työnjako toimii? - Molemmat IFF:n johtohahmot ovat toimineet viroissaan hyvinkin pitkään. Mistä se johtuu? - Miksi on tärkeää, että lajin päämaja on Suomessa? --- 18.12-45.58 Koronapandemia ja sen vaikutus - Miten korona on näkynyt IFF:n toiminnassa? - Voidaanko joulukuussa pelata MM-kisat täyden katsomon edessä? - Miten korona on vaikuttanut IFF:n talouteen? - Onko maita joista salibandytoiminta on lakannut koronan vuoksi? Strategiatyö 2021-2032 - 8-10 huippumaata pelaa mitaleista, kuinka lähellä ollaan tätä tavoitetta? - Yli miljoona lisenssipelaajaa ja 5 miljoonaa harrastajaa? - 4 ammattilaisliigaa ja 400 ammattipelaajaa. Kuinka lähellä tätä ollaan? - Strategiatyön tärkeimmät tavoitteet --- 45.59-1.27.35 Olympialaiset ja lajin suunta - Miltä olympiaunelman toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä? - Minkälaisia signaaleja Tokion kisat antoi salibandylle? - Mitkä seikat ovat eniten olympiapaikan esteenä? - 4 vs. 4-peliin ja pienempiin kokoonpanoihin liittyvät kysymykset - Lajin tulevaisuus fyysisen pelin osalta? - Itään vai länteen? - Ovatko Suomi ja Ruotsi liian isoja pienellä lajille? --- 1.27.35-1.42.35 Arvokysymyksiä - Miltä salibandyn tilanne näyttää miesten ja naisten välisen tasa-arvon osalta? - Voiko salibandy katsoa läpi sormien esimerkiksi Kiinan ja Venäjän toimintaa? Loppusanat - Mistä voi olla ylpeä ja mitä on vielä saavutettavissa?

Tapasimme Hartolassa yrittäjä Pekka Carlsonin perheineen, jotka toimivat maanviljelijänä omalla tilallaan. Kauniilla maatilalla kasvatetaan viljaa, kuten muun muassa kauraa ja vehnää. Pekka Carlson on yksi Fazerin sopimusviljelijöistä. Kotimainen kaura on saanut kansainvälisesti tunnustusta ja suomalaiset innovaatiot on huomattu laajalti. Yksi merkittävä tekijä on kauran hyvä laatu ja puhtaus. Carlson huolehtii viljan laadusta monin tavoin maaperää myöten. - Koko kesä seurataan tuleeko tauteja tai mitään tuholaisia. Yleensä Suomessa on hyvä ilmasto. Ei tarvita kemiallista torjuntaa juuri lainkaan. Tää on äärimmäisen hyvä ilmasto viljellä puhdasta kauraa. Voidaanko puhua käytännössä luomukaurasta? - Suomessa ei voi puhua luomukaurasta, mutta Hollannissa ne sanoisivat niin että viljellään luomukauraa normaalilla tavalla. Suomessa on erikseen tämä luomukauran viljely, Pekka Carlson muistuttaa kotimaisen viljan erinomaisesta laadusta ja puhtaudesta. - Puhdasta on suomalainen kaura, hän jatkaa. Kuuntele koko haastattelu. Kuinka kiertotalous näkyy hänen tilallaan ja millaista on olla sopimusviljelijä?

Jeesuksen kerrotaan ajaneen ihmisistä ulos pahoja henkiä eli demoneita. Harhaoppia-podcastin juontajan, kuten monen muunkin länsimaisen kristityn, on kuitenkin vaikea ajatella, että demoneita olisi oikeasti olemassa. Tässä jaksossa aiheesta tulee keskustelemaan teologian tohtori Sanna Urvas, joka on Suomen ykkösasiantuntijoita demonologiassa eli pahoja henkiä koskevissa käsityksissä. Ohjelmassa Sanna Urvas vastaa oman asiantuntemuksensa perusteella harhaopettaja Markuksen syihin suhtautua skeptisesti aineettomien pahantahtoisten olioiden olemassaoloon. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Nykyajan riivausilmiöt psykologian ja teologian näkökulmasta Kolmannen aallon helluntailaisuuden ylikorostunut ja vahingollinen demonipainotus Mikä erottaa demoniposessiota psykoosista? Voidaanko pahat henget nähdä ihmisten kollektiivisesta vahingollisesta toiminnasta syntyvinä emergentteinä ilmiöinä Maailmankuvan vaikutus demonisina pidettyjen ilmiöiden esiintymiseen Nykyajan noituus. Eksorsismin eli manauksen ja terapian suhde Miten suomalainen ja globaali helluntailaisuus eroavat toisistaan? Miten Sanna Urvas on löytänyt hengellisen kodin suomalaisesta helluntailaisuudesta, vaikka hänen käsityksensä eroavat sen opetuksesta olennaisilla tavoilla? Perinteisen käsityksen demoneista langenneina enkeleinä epäraamatullisuus Christus Victor -teologian sanoittaminen niin, että nykyajan länsimainenkin ihminen sen tajuaa Linkkejä: Sanna Urvaksen väitöskirja Theology of sin and evil in Classical Pentecostalism. : Two case studies. Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Miltä näyttää Suomen taloustilanne? Mitä eväitä taloustutkijat antavat hallituksen puoliväliriiheen? Haastateltavina Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Lehmus kertoo, että korona ei tuonut aivan niin huonoa taloustilannetta kuin arvioitiin aiemmin, ja vienti on lähetynyt jo nousuun. "Viime vuosi meni onneksi Suomen kannalta paljon paremmin kuin pelättiin. Toteuma on ihan Euroopan parhaasta päästä. Monessa maassa pudotus oli kolme kertaa jyrkempi", hän kertoo. Pylkkänen puhuu K-mallisesta elpymisestä, jossa toisilla toimialoilla ja kotitalouksilla menee todella hyvin ja toisilla ei. "Tämä tekee hyvinvointipolitiikasta haasteellista", hän toteaa. Hallitus aloittaa puoliväliriihensä keskiviikkona. Keskustan mukaan hallituksen pitäisi tavoitella 20 000-30 000 uutta työpaikkaa. Lehmuksen mielestä tuo tavoite voisi olla korkeampikin. Pylkkänen korostaa, että talous lähtee jokatapauksessa kasvuun kun koronakriisi taittuu ja silloin tulee jokatapauksessa työpaikkoja lisää. Hän myös korostaa, että hallitus ei luo työpaikkoja vaan olosuhteiden parantamista: työntekijöiden osaamisen päivittämistä niihin tarpeisiin, joita on, sekä osa-aikatyön luomista. Keskusta esittää ansiosidonnaisen keston porrastamista ja paikallisen sopimisen laajentamista. Hallituskumppaneista ainakin vasemmistoliitto ei ole ollut keskustan kanssa samoilla linjoilla. Pylkkäsen mielestä puoliväliriihessä pitäisi tulla päätöksiä liittyen ilmastopolitiikkaan. "Jos talous lähtee jokatapauksessa kasvamaan ja velkaantuminen ei ole riehaantunut, voi siinä mielessä katsoa helpottuneena tulevaisuuteen ja lähteä systemaattisesti kasvattamaan tuotantopotentiaalia. Koulutettu työvoima on meidän tärkein luonnonvara, ja siitä kannattaa pitää huolta", Pylkkänen sanoo. Lehmus pitää työllisyystoimia kiireellisinä, mutta pitää myös ilmastopolitiikkaa tärkeänä. Voidaanko koronaelvytystä pitää työllisyystoimena? Tästä ollaan erimielisiä hallituksessa ja taloustutkijoiden keskuudessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuntavaalit ovat oven takana mutta se ei ole ainoa syy miksi politiikasta pitäisi puhua enemmän. Politiikka liittyy kaikkeen ja meidän on hyvä olla siitä kiinnostunut. Miten politiikasta voi tehdä arkisempaa? Voidaanko rahapuheen normalisoimisesta ottaa mallia? Onko politiikka seuraava aihe, joka muuttuu arkisemmaksi? Tehdään muutos yhdessä?

Onko mahdollista kuvitella tulevaisuuden kyberhyökkäys, jota voidaan verrata ensimmäisen atomipommin pudottamiseen? Juuso Pekkinen vertailee jaksossa ydinasetta ja kyberasetta. Vaikka kyseiset “kyvykkyydet” ovat monella tavalla kaukana toisistaan, niiden väliltä löytyy myös yllättäviä yhteyksiä. Yksi niistä on Stuxnet, johon viitataan usein tähän asti ehkä merkittävimpänä haittaohjelmana. Stuxnet levisi laajalle, mutta se oli suunniteltu aiheuttamaan tuhoa vain yhdessä paikassa - eräässä aseluokan uraania rikastavassa tutkimuslaitoksessa. Ydinaseen ja kyberaseen vertailun kautta päästään myös kiinni molempien aseiden syvimpään olemukseen. Voidaanko ajatella, että kylmän sodan seuraava näytös tapahtuu kyberissä? Ja voitaisiinko kyberhyökkäykseen vastata ydinaseella? Jaksossa ovat haastateltavina tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen, ydinasevalvonnan parissa työskennellyt Olli Heinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa opettava Tom Malmström Kohtaamisia syvässä päässä.

Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan? - sarja. Osa 2 - Eero Junkkaala

Suomessa valmistaudutaan kuntavaaleihin. Eduskunnan oppositiopuolueista Perussuomalaiset ja kokoomus avasivat kampanjansa hallituksen kritiikillä. Ollaanko kuntavaalikampanjoista rakentamassa valtakunnan politiikan astinlautaa? Mitä tapahtuu, jos kuntavaaleista tehdään hallituskysymys? Voidaanko kuntavaalit järjestää pandemian painaessa päälle? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Miksi rokotukset etenvät hitaasti? Miten COVID-19-muunnokseen reagoidaan? Haastateltavana STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Miksi rokottamistahti sakkaa? Voidaanko rokottamista nopeuttaa? Rokottamisen nopeuttaminen on molempien vieraiden mukaan kiinni rokotteiden saatavuudesta, ei politiikasta. "Koko tuotanto, kaikki mitä tehtaalta tulee on varmasti jo myyty ja toimitetaan eteenpäin", Puumalainen toteaa. Voipio-Pulkki muistuttaa, että vaikka Suomessa tilanne saataisiinkin kuriin, pandemia ei ole ohi ennen kuin kaikissa maailman maissa korona on saatu laantumaan. Miksi ja miten Suomen hybridistrategian toimitnasuunnitelmasta julkaistiin tiistaina päivitetty versio? Voipio-Pulkin mukaan Suomi on "veitsen terällä" koronaviruksen suhteen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen, että "päätös kakkostason rajoituksista voi tulla hallituksen pöydälle lähiaikoina". Voipio-Pulkki varoittaa purkamasta tämänhetkisiä korona-rajoitteita ja jos kakkostasolle mentäisiin, se merkitsisi, että "venytettäisiin toimet maksimiin". Ruotsissa yli 10 000 ihmistä on kuollut koronaan ja Suomessa noin 600. Voiko tämän eron taustalla olla myös se, että Suomessa ja Ruotsissa on erilaiset terveydenhoitojärjestelmät? Ruotsissa yksityisillä yrityksillä on selvästi suurempi rooli kuin Suomessa. Puumalainen arvioi, että Ruotsin tilanteeseen vaikuttaa moni asia. "Yksityisen sektorin kanssa varautuminen terveysuhkiin on vaikeampaa. Kun uhat realisoituvat, huomataan, että ei ole oikein kapasiteettia reagoida", Puumalainen pohtii. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Huoltamolla pohditaan lapsiperheiden elämää korona-ajassa. Miten lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea? Voidaanko 90-luvun alun lamasta ottaa oppia? Entä missä tilanteessa harrastuskentällä ollaan - kun etänä ja ulkona pitäisi hoitaa harrastaminen niin viulunsoitossa, voimistelussa kuin jääkiekossakin? Alkaako turnauskestävyys olla koetuksella niin lapsilla kuin aikuisillakin? Korona-ajan vaikutukset näkyvät lapsiperheissä pidemmän ajan päästä - nyt on vielä tilanne päällä. Näin voidaan tiivistää kevään korona-aikaa tutkineen sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Milla Salinin viesti. Perheillä on löytynyt monia strategioita, joilla arjesta on selvitty, mutta päätöksenteossa ja perheiden tukitoimissa on hyvä kuitenkin muistaa, että mitä myöhemmin ongelmiin puututaan, mitä enemmän ne kasaantuvat, sitä kalliimmiksi ne tulevat sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Lasten liikkumattomuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja kuitenkin nyt ensimmäisten koronatoimien joukossa rajoitetaan laajalti lasten harrastustoimintaa, lasten mahdollisuuksia harrastaa mm. liikuntaa. Miten saadaan liikuntakipinää pidettyä yllä kun harrastukseen ei pääse? kysyy Olympiakomitean seuratoimintajohtaja Jaana Laurila. Urheiluväen mukaan urheilussa toimitaan turvallisesti ja vastuullisesti - ja lasten harrastustoiminnan pitäisi olla viimeisten rajoitusten joukossa koulunkäynnin ohella. “Rajoitusten mukana lapset ja nuoret menettävät kaikki liikunnan tuomat fyysiset hyödyt, mutta myös henkiset ja sosiaaliset hyödyt. Eli miinuslistalla on kaikki se hyvä, minkä harrastus voi tuoda elämään”, toteaa Jaana Laurila. Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Riikka Riihonen kannustaa tässä tilanteessa uupuvia perheitä ja ihmisiä pohtimaan asioita, joista voi saada iloa elämään. Jos rakas harrastus on tauolla niin kysymys kuuluu, mitä lapsi sillä, tavallisesti harrastukseen kuluvalla, ajalla tekee? Jos urheiluharrastus on tuonut iloa, niin mistä ilon voi löytää nyt poikkeusaikana? Riikka Riihosen vinkki poikkeusaikaan kuuluu - niin lapselle kuin aikuiselle: keskity siihen mikä on mahdollista ja mitä saa tehdä, eikä siihen mikä on rajoitettu! Näin jaksaa korona-arkea taas vähän paremmin.

Jo nyt tekoäly tunnistaa tekstistä suomenkielisiä sanoja ja lauseita. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin tekoäly, joka aidosti vielä ymmärtäisi, mitä ihminen tarkoittaa. Voiko tekoälyn kanssa keskustella tulevaisuudessa aidosti? Jakson vieraina ovat SAS Instituten tekoälyasiantuntija Antti Heino ja analytiikka-asiantuntija Jussi Varjus sekä Ylen Aleksi Rossi. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto sekä Accenture Suomen Liquid Studion johtaja Karoliina Hagman. Ohjelma sisältää kaupallista yhteistyötä.

Luonnon monimuotoisuus on hupenemassa kovaa vauhtia kaikkialla maailmassa. Suomen lintulajeista kolmasosa luokitellaan uhanalaisiksi tuoreimman arvion mukaan, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa monen linnun pärjäämistä. Voidaanko lintuja auttaa suojelualueilla? Petteri Lehikoinen selvitti tätä nyt elokuussa julkaistussa väitöskirjassaan. hän on jatkanut sen jälkeen tutkimustyötä lintujen suojelun parissa Lifeplan-hankkeessa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on pyrkiä selvittämään merkittävä osa maailman luonnon monimuotoisuutta uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Minna Pyykkö tapasi hänen Helsingissä syksyisen märkänä päivänä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Onko demokratia jumiutunut 1900-luvulle? Voidaanko demokratiaa uudistaa internetin ja teknologian avulla? Tarvitaanko tulevaisuudessa puolueita ja mahdollistaako perustulo nykyistä paremman hyvinvoinnin? Aiheesta keskustelevat Kaarle Hurtig, Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 16.10.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Nyt keskustellaan erittäin mielenkiintoisesta ja jollain tavalla herkästäkin aiheesta - koirien jalostuksen eettisyydestä. Mitkä "rotutyyppiviat" ovat meidän mielestämme ongelmallisia? Mitä luonteen periytymisistä pitäisi ajatella? Voidaanko aina vain yhdistää huippuyksilöitä keskenään? Lähteinä muun muassa: https://link.springer.com/article/10.1007/s10806-017-9673-8?fbclid=IwAR3p6KyTT7IleDRq03NJxAmflLAUqgsX3QT03al8slvdMQiYTqOK2dW-GzA https://www.vet.cam.ac.uk/boas/about-boas https://jennalehtonen.com/syringomyelia-vaiettu-tabu/ https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/perinnolliset-sairaudet-ja-koiran-hyvinvointi/brakykefaalinen-oireyhtyma-boas Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi.

Näyttelijä Miiko Toiviainen kertoo, miksi joidenkin on yhä vaikea ymmärtää transsukupuolisuutta. Miksi on tarpeen nähdä transihmisyydestä tarinoita, jotka kertovat toivosta ja ilosta? Entä mitä on feministinen aluepolitiikka? Voidaanko koulutus- tai hoivapolitiikalla houkutella kaupunkeihin karanneet naiset takaisin maalle? Puhumme myös siitä, elääkö autoritäärinen kasvatus yhä lihasmuistissamme, ja millaisia poikia kasvaa sen seurauksena. Suuri ja mahtava feministi taas vastaa kysymykseen, miksi keski-ikäisiä naisia saa nimitellä tammoiksi tai paitulimammoiksi. Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelma on kuultavissa Yle Puheessa joka keskiviikkoisin klo 14.02.

Eri viitekehysten taustalla on yleensä aina vaatimus sen kokonaisuuden mallintamiselle, jossa itse toimii: millainen toimija olet omassa ekosysteemissäsi ja millaiseen ekosysteemiin kuulut? Mitä tarkoittaa käsite ekosysteemi? Voidaanko ekosysteemi kuvata? Ota kuunteluun 20. Laatulöpinät podcast-jakso, jossa pohditaan ekosysteemin käsitettä ja siihen liittyviä ajatusmalleja.

Taloudellisesta eriarvoisuudesta puhuttaessa näkemykset ja johtopäätökset voivat olla täysin päinvastaiset riippuen keskustelijan arvomaailmasta ja poliittisista kannoista. Onko meillä siis käytössä liian suppeat kategoriat ja keskiarvot maailman tarkasteluun? Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa pohditaan taloudellista eriarvoisuutta. Voidaanko esimerkiksi mahdollisuuksien tasa-arvoa lopulta mitata? Eeva Vilkkumaan kanssa studiossa ovat rahoituksen professori Elias Rantapuska Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti.

Lomat lähestyvät, aurinko paistaa eikä juhannuksenakaan sada räntää. Euroopan unioni pohtii keinoja turistikauden pelastamiseksi ja Suomen hallitus linjasi rajojen avaamisesta. Lähetyksessä Tankavaaran kansainvälisen kultamuseon johtaja Kaisa Nikkilä, Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki ja sisäministeri Maria Ohisalo kommentoivat liikkumisrajoituksista luopumista. Voidaanko kesä 2020 vielä pelastaa? Jakson juontaa Aku Aarva.

Lomat lähestyvät, aurinko paistaa eikä juhannuksenakaan sada räntää. Euroopan unioni pohtii keinoja turistikauden pelastamiseksi ja Suomen hallitus linjasi rajojen avaamisesta. Lähetyksessä Tankavaaran kansainvälisen kultamuseon johtaja Kaisa Nikkilä, Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki ja sisäministeri Maria Ohisalo kommentoivat liikkumisrajoituksista luopumista. Voidaanko kesä 2020 vielä pelastaa? Jakson juontaa Aku Aarva.

Tässä jaksossa Jeremias Nurmela ja Heta Räikkönen keskustelevat kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin kanssa ilmastopolitiikasta. Minkälaista on kokoomuslainen ilmastopolitiikka? Voidaanko samassa puolueessa olla kiinnostuneita sekä taloudesta että ilmastosta? Ollaanko kokoomuksessa yksimielisiä ilmastokriisin vakavuudesta? Miten Suomea täytyisi lähteä uudelleenrakentamaan koronakriisin jäljiltä? Miten eriarvoisuus täytyisi huomioida kriisitilanteissa?

SUOMI-KORIS (3:42) Vieraana urheilumarkkinoinnin ja -sponsoroinnin asiantuntija Vili Nurmi: - Miltä suomalainen huippu-urheilu näyttää koronan jälkeen? - Mitä urheiluseurat voivat tehdä, kun urheilumaailma on pysähtynyt? - Voidaanko karannut raha saada takaisin urheiluun? - Muuttaako korona koko urheilun ansaintalogiikan? - Kuinka urheiluseurojen tulisi nyt viestiä? NBA (1:13:49) - Microsoft ja NBA solmivat uuden tekoälydiilin - Haastaako NBA:n G-League tulevaisuudessa koko yliopistokoriksen? - Spencer Dinwiddie haluaa Nigerian passin - Netflixin kohuttu The Last Dance -dokumenttisarja MUUT SARJAT (1:35:50) - WNBA:n etä-draft saatiin pidettyä. Mitä tuumaa johtava? KORIPALLOELÄMÄÄ (1:39:11) - Kaikkien aikojen europelaajat? V-Mäk ja Särre rakensivat omat all stars -viisikot sekä nykyisistä että menneistä eurooppalaispelaajista.

Julia Thurén on rahan ja sijoittamisen tiimoilta julkisuuteen pompannut helsinkiläinen bloggaaja, toimittaja, tietokirjailija, podcastaaja, kolumnisti ja kahden lapsen vanhempi. Vastuullisuuspodcast nr. 4 :ssä juttelemme Julian kanssa vastuullisesta sijoittamisesta. Julia puhuu Juliaihminen-blogissaan ja Kaikki rahasta -kirjassaan avoimesti rahasta, joka ei suomalaiselle ole vieläkään kovinkaan yleistä. Sijoitustoimintaansa Julia haluaa ohjata aina vastuullisempaan suuntaan, mutta koska vaurastuminen sijoittamalla pohjaa jatkuvan kasvun ja jatkuvan kulutuksen voimaan, voiko se koskaan oikeastaan olla todella vastuullista? Julian kanssa käsittelemme seuraavia aiheita, ja paljon muuta:1:15 Mikä on Julian suhtautuminen ilmastokriisiin?3:19 Miksi meidän tulisi sijoittaa ilmaston nimissä?5:41 Voidaanko puhua vastuullisesta sijoittamisesta, jos se pohjaa nykyiseen talousjärjestelmään?10:22 Yhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa osakkeenomistajille - miten tämä sopii yhteen ilmastokriisin kanssa? 15:57 Miten aloitteleva sijoittaja osaa valita vastuullisen sijoituskohteen?20:17 Kannattaako ilmastorahastoihin sijoittaa, jos haluaa sijoittaa vastuullisesti?31:25 Miten pitäisi suhtautua siihen, että ilmastoystävälliset yritykset eivät välttämättä ole hyviä sijoituskohteita?36:09 Voiko Fortumia pitää vastuullisena sijoituskohteena, vaikka he sanoivat, etteivät voi sitoutua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin?44:44 Onko tulevaisuudessa enää mitään muuta kuin vastuullista sijoittamista? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Marinin hallitus vyörytti nopeassa tahdissa valmiuslain asetuksia koronaepidemian johdosta. Keskeisiä perusoikeuksia on rajoitettu. Onko hallituksella liikaa valtaa valmiuslain asettamisessa ja poikkeusolojen julistamisessa? Onko eduskunta ja kansanvalta pysynyt kyydissä mukana? Onko eduskunnan toiminta vaaka-laudalla koronapandemian takia? Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnassa tehdään kaikki mahdollinen toiminnan turvaamiseksi. Myös tarvetta eduskunnan etä-äänestämiseen arvioidaan koko ajan. Voidaanko perustuslain kynnys etä-äänestämiseen ylittää, jos koronaepidemia uhkaa eduskunnan toiminnan jatkumista? Miksi koronaviruksen estämisessä ja rajaamisessa epäonnistuttiin maailmalla? Unkarissa parlamentti siirsi Victor Orbánin hallitukselle rajoittamattoman vallan koronapandemian varjolla. Miten Euroopan unionin pitäisi asiaan reagoida? Vieraana on eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Profeettojen kauden 26. jakso näkee päivänvalonsa tänään. Jakso on tällä erää viimeinen Pääkallo.fi:n alaisuudessa. Profeettojen juontajina toimivat Jari "Jabba" Nissinen sekä Tommi Manninen. Löydät jakson myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 00.00- 9.59 - Podcastia tehtiin etäyhteydellä molempien istuessa kotonaan. - Viimeinen sammuttaa valot, eli viimeisen podcastnauhoitus tällä haavaa Pääkallon alla - Lyhyt kurkkaus kesken jääneeseen A-poikien SM-sarjaan 10.00- 50.20 - Junioripelaajat liigassa: pikainen läpileikkaus liigassa kokoonpanoon päässeistä pelaajista. 50.35- 1.09.10 - Mitä tapahtuu juniorisarjoissa, minkälaisia päätöksiä tehdään kauden aikaisen päättymisen vuoksi? - Ketkä ovat päätöstä tekemässä? Julkisuuteen heitä ei ole esitelty. - Miten B-junioreiden SM-karsinnat viedään ensi kaudella läpi sarjakauden jäädessä kesken? Voidaanko joukkueita laittaa ranking-listan mukaan järjestykseen? - Mistä löytyy apu seuroille vallitsevassa tilanteessa? Onko liitolla mahdollisuus tukea seuroja? 1.09.11-1.18.47 - Kiitosten aika. Kiitos, kiitos, kiitos.

Hallitus esittää valmiuslain ottamista käyttöön Suomessa, korona-viruksen takia. Valmiuslaki tarkoittaisi muun muassa koulujen sulkemista, liikkumisen rajoittamista ja rajojen sulkemista. Hallitus esittää poukkeusoloja kuukaudeksi, mutta poikkeustilaa on mahdollista jatkaa pidenpäänkin. Studiossa hallituspuolueita edustamassa kansanedustajat Markus Lohi (kesk.) ja Anders Adlercreutz (rkp.) sekä oppositiopuolueista kansanedustajat lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) ja Wille Rydman (kok.). Lohi ja Rydman ovat jäseniä perustuslakivaliokunnassa, joka ottaa tänään tiistaina käsittelyyn hallituksen esityksen valmiuslaista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi eilen julkaisemassaan tiedotteessa, että lopullinen päätösvalta valmiuslaista on eduskunnalla, joka päättää, tulevatko hallituksen antaman asetuksen lisävaltuudet käyttöön kokonaan tai osittain. Onko hallituksen lakiesityksessä sellaisia kohtia, jotka voivat saada perustuslakivaliokunnalta muutosvaatimuksia? Toimittajana Linda Pelkonen.

Maapallon luonnonjärjestelmät kuohuvat. Onko globaaliin ongelmaan olemassa paikallisia ratkaisuja? Kestävyyspaneeli-podcastin toisessa jaksossa keskustelevat soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta sekä tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen Turun yliopistosta. Onko pohjoisten havumetsien hakkuita mahdollista lisätä ekologisesti kestävällä tavalla? Entä miten viime vuosien maastopalot Australiassa, Amazonilla ja muualla tulevat vaikuttamaan globaaleihin luonnonjärjestelmiin pitkällä aikavälillä?

Jakso 1. Musiikki, tasa-arvo ja sukupuoli (osa 1). Voidaanko nykymaailman musiikkikenttää luonnehtia tasa-arvoiseksi? Miten sukupuolet heijastuvat edelleen musiikkialoilla ja soittimien valinnoissa? Keskustelussa mukana Hylätyt Huvilat -yhtyeen valloittava Rosanna.

Päästöjen kompensoimisesta puhutaan paljon. Kompensointihankkeista on kuitenkin seurannut alkuperäiskansojen häätöjä, poliisin ja yksityisten turvafirmojen väkivaltaa ja omaisuuden riistämistä. Aikaisemmin globaalista etelästä hankittiin raaka-aineita, nyt sinne tämän lisäksi varastoidaan saasteita. Voidaanko rikkaiden päästöjä korvata hankkimalla maata köyhistä valtioista ja istuttamalla sinne puita? Entä mitä mieltä paikalliset ovat kompensoimisesta? Muita jaksossa käsiteltyjä aiheita: Millainen olisi yhteiskunta, jossa aivan aluksi katsotaan kaikkien kalenteri läpi levon kannalta? Mikä on työstäkieltäytymispuheen toimija, ei kai vain hyvännäköinen, terve ja supersosiaalinen nuori aikuinen? Kun kieltäydytään töistä ja vastustetaan auktoriteetteja, kuka huolehtii heikoista ja sairaista ja miksi? Suosituksissa makustellaan peittoja sekä Venäjän Googlen tarjoilemia laittomuuksia. Patreonissa (patreon.com/mikameitavaivaa) puhutaan Slushista ja siitä, mitä startup-hypestä on jäänyt käsiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla teki raportin, jossa esiteltiin kolme skenaariota Suomen hiilipäästöjen kehitykselle. Mikä skenaario on todennäköisin? Studiossa Etlan tutkija Ville Kaitila ja Aalto Yliopiston professori Peter Lund. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Etlan mukaan tavoite on kova. Onko se liian kova, vai voidaanko siihen jollain keinoilla päästä? Sanna Marinin hallitus aikoo valmistella kestävän kehityksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu kevään kehysriiheen mennessä. Mitä tuolta tiekartalta pitää vaatia? Voidaanko ilmastonmuutos taittaa verotuksella? Kaitila korostaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten pitäisi nyt nähdä mahdollisuudet uusien teknologioiden kehittämiselle, koska niillä on kasvavat maailmanmarkkinat. Lundin mukaan suuri osa Suomen hyvinvoinnista tulee jatkossa insinööriosaamisesta ja ilmastonmuutokseen liittyvistä innovaatioista. Toimittajana Linda Pelkonen.

Antti Rinteen hallitus jättää eronpyyntönsä. Lähes samalla kellonlyömällä valtaan astuu Sanna Marinin punamultahallitus. Mikä muuttuu? Rauhoittuvatko hallituksen sisäiset valtakiistat ja linjariidat pääministeri Antti Rinteen eron myötä? Oliko Rinteen erottaminen oire hallituksen sisällä alusta lähtien jyllänneistä valtataisteluista? "Mä toivon että se ei ollut sitä", sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Politiikkaradiossa. Anderssonin mukaan poliittinen näkemysero hallituksen sisällä ei voi olla riittävä peruste pääministerin erottamiselle, koska hallituksen sisällä on toimintatapoja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Jatkaako Sanna Marinin hallitus työmarkkinapolitiikassa tai työllisyystoimien valmistelussa samaa linjaa kuin Antti Rinteen hallitus? Voidaanko sosiaaliturvaa leikata työllisyyspolitiikan takia? Pitääkö hallituksella olla kyky tehdä ratkaisuja ohi työmarkkinajärjestöjen? Vastaamassa on Vasemmistoliiton puheenjohtaja sekä valtaan astuvan Sanna Marinin hallituksen opetusministeri Li Andersson. Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Voiko naisten eläkkeitä korottaa ja mitä vaikutuksia sillä olisi jos näin tehtäisiin? Pääministeri Antti Rinne (sd.) esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, että nykyisille eläkeläisille ei ole kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta. Mitä se merkitsisi, jos Rinteen ehdotus toteutetaan? Haastateltavana Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Toimittajana Linda Pelkonen. Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu? Minkälaisia korjauspaineita eläkejärjestelmässä on? Entinen kansanedustaja, liikemies Eero Lehti (kok.) ehdotti, että työeläkevaroista 50 prosenttia sijoitettaisiin pörssiin.

Jäätiköt sulavat, sademetsät palavat ja puhdas vesi loppuu - Ilmastonmuutos ahdistaa. Voisimmeko kuitenkin etsiä ratkaisuja emmekä vain syyllistää? Voidaanko maailmanloppu vielä perua? Tämän aiheen ympärillä, pitkin ja poikin kulkee keskustelu Keskustan podcastin Keskeltä ja kovaa ensimmäisessä jaksossa. Mukana pöydän äärellä Nuorten agenda 2030 -ryhmän agentti Aleksanteri Kekonen, entinen ympäristöministeri, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sekä Teknologiateollisuuden kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio. Keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö, toimittaja Laura Ruohola.

Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä? Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille? Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen. Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana. Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin. Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä. Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?

Kristillinen Jumala on erikoinen hahmo, sillä hän on sekä isä että ikuinen sinkku-uros. Mutta ovatko nämä vertaukset ikuisia? Miten paljon Jumalan kuva on elänyt historian myötä, ja miten paljon sillä on varaa muuttua nykyaikana? Antiikkinen auktoriteettikuvasto paimenineen ja kuninkaineen pitää pintansa, mutta vierelle tulee kaikenlaista muutakin. Joskus Jumalan kuvana on musta nainen – ja eipä edes kerrota vielä tässä, miten hänet South Park -sarjassa esitetään. Voidaanko kuninkaan sijaan visioida demokraattinen tai tasavaltalainen Jumala? Vähintäänkin sopii miettiä, olisiko Jumalan kuningaskunta enemmän Ruotsin vai Saudi-Arabian kaltainen. Jumalan monista kasvoista sekä Jumalan ja yhteiskunnan suhteesta puhumassa Helsingin yliopiston professori Martti Nissinen sekä sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta.

Neljännessä jaksossa ”Hyvä kiertämään” puhutaan kiertotaloudesta ja kierrätyksestä. Voidaanko luonnonvarojen kestävään käyttöön vaikuttaa? Mukana keskustelussa ovat dosentti, Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar ja Talous ja nuoret TATin kiertotalousasiantuntija Päivi Kosunen. Studio Planet on kestävämmän yhteiskunnan podcast, jossa keskustellaan siitä, miten käyttää maapallon resursseja vastuullisesti arkemme aineksina. Viisiosaista sarjaa juontaa Riku Rantala ja sen on tuottanut Metso. Podcast-jaksot ovat kuunneltavissa Spotifyssa, SoundCloudissa ja iTunesissa sekä Metson verkkosivujen kautta osoitteessa www.metso.com/studioplanet. Jaksot julkaistaan kesätorstaisin 6.6., 13.6., 20.6., 27.6. ja 4.7. Jaksoon liittyvää keskustelua voit seurata tai jatkaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #StudioPlanet

Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa. Juha Virtasen vieraina ovat asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta ja sähkön käyttötekniikan professori Juha Pyrhönen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Kuinka paljon vaalikoneet vaikuttavat vaalitulokseen? Voidaanko kysymyksenasettelulla ja tulosten esittämistavalla suosia tiettyjä poliittisia näkemyksiä tai manipuloida äänestäjiä? Entä millä tavalla sosiaalisen median algoritmit ohjaavat, minkälaiselle poliittiselle sisällölle ihmiset altistuvat? Näitä asioita pohtivat Perussuomalaisten Matias Turkkila ja Vihreiden Jyrki Kasvi. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Ilmastopaneeli vertaili kuutta metsien hiilitasetta ennustavaa mallia. Selvityksen mukaan mikään nykyisistä malleista ei pysty ennustamaan luotettavasti metsien tulevaa kehitystä. Myös Maa- ja metsätalousministeriön ohjaaman Luonnonvarakeskuksen laskelmaa metsien hiilinielujen kehityksestä on arvosteltu liian suuria hakkuita suosivaksi. Kuinka paljon Suomen metsiä voidaan kaataa? Voidaanko tehdään politiikkaa, jolla metsät uusiutuvat riittävästi ja samaan aikaan metsäteollisuus kukoistaa? Pitääkö metsäpolitiikka laittaa kokonaan uusiksi? Politiikkaradiossa vieraina ovat eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.). Toimittajana Linda Pelkonen.

Academy of Brainin ensimmäisessä Podcastissa psykologi Ville Ojasen vieraana on Tieto Oyj:n Suomen HR-johtaja Hanna Vuorikoski. Keskustelun teemana on kokemuksen johtaminen työyhteisössä. Miten ihmisten kokemukset vaikuttavat työnantajamielikuvaan ja työyhteisöön? Voidaanko kokemuksiin vaikuttaa? Voidaanko kokemuksiin vaikuttaa jo rekrytointiprosessin aikana? Onko kokemusten huomioiminen työelämässä pinnallista?

Kala on nostanut suosiotaan proteiinin lähteenä, ja globaalisti kasvun odotetaan olevan huimaa tulevina vuosina. Suomalaiset syövät kalaa mielellään, mutta useimmiten lautaselta löytyy Norjassa kasvanutta lohta. Suomen kauppatase onkin kalan osalta yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Voidaanko kotimaisen kalan kulutusta kasvattaa kestävästi? Miten se tehtäisiin? Kalakantamme ovat hyvässä kunnossa, ja kotimaisen kalan kasvatuksen lisääminen voi olla nykyisin menetelmin ympäristön kannalta kestävää. Toimittaja Noora Mattila jututti Luken Sininen biotalous –ohjelman tutkimuspäälliköitä Meri Kallasvuota ja Jouni Vielmaa, ja kysyi heidän näkemyksiään siitä, miten norjalainen lohi voisi olla mahdollista korvata kotimaisella kalalla. Koska kala on myös ruokana tutkimuspäälliköiden mieleen, he paljastavat podcastin lopuksi parhaat särkiruoka-vinkkinsä.

Kuka voi loukkaantua ja kenen puolesta? Olisiko ihmiskunta kehittynyt tähän ilman kulttuurista omimista? Onko politiikka luisumassa kohti identiteettitaisteluiden tannerta? Apunen/Maliranta -podcastin kahdeksannessa jaksossa kysytään, mikä on kulttuurisen omimisen ja identiteetin rooli nykymaailmassa. Täytyykö jokaisessa päätöksessä ja sanavalinnassa kysyä, loukkaantuuko joku? Ovatko anteeksipyynnöt kokeneet inflaation? Voidaanko hyvää talouspolitiikkaa tehdä, jos kaikkia ryhmiä täytyy kohdella joka tilanteessa...

Kausi 1, jakso 3 Veronkantajan kolmannessa jaksossa keskustellaan siitä, miten harmaa talous ja verovaje liittyvät toisiinsa. Miten harmaa talous oikein ilmenee ja miten sitä mitataan? Voidaanko henkilöasiakkaiden aiheuttamaa harmaata taloutta edes mitata? Mukana keskustelemassa Verohallinnon pääanalyytikko Aki Savolainen ja Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen. Juontajina Inka Leisma ja Antti-Juhani Piirainen Julkaisupäivä: 21.12.2017

Vieraana Cargotecin ja Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja, Ilkka Herlin. Mikä on Itämeren tilanne, voiko ilmastonmuutoksen ratkaista, mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä? #futucast selvittää asiat, jotka kaikkien pitäisi tietää. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Maailman vauraimmat alueet kaupungistuvat kovaa vauhtia.  Ihmiset ja  pääoma  keskittyvät kaupunkikeskuksiin. Kaupungit tuottavat kulttuuria ja innovaatioita. Keskitetty tuotanto ja lyhyet välimatkat vähentävät luonnonvarojen tuhlausta.  Toisaalta maaseutu ruokkii kaupungit.  Kaupungistuminen tuottaa myös turhaa kasvua ja nostaa asumisen hintaa. Onko kaupungistuminen ainoa vaihtoehto? Jos kaikki muuttavat kaupunkiin, loppuuko Suomesta maalaisjärki?  Vieraina ovat keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen ja vapaa kirjoittaja ja toimittaja Jukka Relander.

Voidaanko seksityöstä tehdä maailmanlaajuisia yleistyksiä? Miten sitä koskevat lait määritellään ja voidaanko niistä tehdä yleismaailmallisia? Kun asiantuntijat, aktivistit, poliitikot ja ihmisoikeusjärjestöt keskustelevat ja päättävät seksityötä koskevista laeista, on seksityöntekijöiden oma ääni usein kateissa. Silti määritelmällä siitä, kuka on seksikaupan uhri ja kuka omaehtoinen seksityöläinen, on kauaskantoiset seuraukset seksityöntekijöiden oikeuksiin. The post Huora, äiti vai kansalainen? appeared first on AntroBlogi.

Saavut uuteen kotimaahasi, asetut taloksi asuntoosi ja pohdit, kuinka kotoudut uuteen yhteiskuntaan. Jos rappukäytävässäkään ei tervehditä, missä pääsisit juttelemaan paikallisten kanssa? Voiko talvisinkin käydä juoksulenkillä ulkona? Saako uimahalliin mennä burkinissa, tai kuka opettaisi sinut hiihtämään? Suomeen saapui vuoden 2015 aikana ennätyksellisen paljon maahantulijoita. Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen mahdollisimman varhain edesauttavat kotoutumista. Voidaanko uuteen kotimaahan asettumista vauhdittaa jalkapallokentillä, kuntosaleilla ja hiihtoladuilla? The post Loikkaa liikkumaan, kotoudu kulttuuriin appeared first on AntroBlogi.

Pääministeri Juha Sipilä sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sipilä sanoi kannattavansa yritystoiminnan hajauttamista koska siitä voidaan saada kilpailuetua. Millainen on Suomen tulevaisuus? Voidaanko koko Suomi pitää asuttuna? Onko työpaikkojen ja palvelujen keskittämisestä etua vai haittaa? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Millainen on Suomen huoltovarmuus? Voidaanko yhteiskunnan toiminta sekä ihmisten perustarpeet taata riittävissä määrin poikkeustilan sattuessa? Onko Suomi liian riippuvainen ulkopuolisista toimittajista, kuten tuontisähköstä? Keskiviikkona kolmelta Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa vieraana Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Ilkka Kananen, jolta pian ilmestyy aihetta käsittelevä kirja Suomen huoltovarmuus – Riittääkö energia ja ruoka, toimiiko tiedonkulku?

Kysy työelämästä – Kesäduunari-info vastaa Onnellisia ovat ne nuoret, jotka ovat onnistuneet saamaan kesätyöpaikan. Keneltä kysyä neuvoa työelämän lakikiemuroihin? Onko suullisesti tehty työsopimus sitova? Voidaanko työvuoro peruuttaa huonon sään vuoksi? Rajoittaako laki nuorten työntekijöiden työtä? Jo 11. kerran Kesäduunari-info vastaa sekä nuorten että työnantajien kysymyksiin. Millaisia kysymyksiä palveluun tulee? Studiossa keskustelemassa kesäduunarineuvoja, lakimies Rina Knape.