Podcasts about kiinasta

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin julistamassa maailmanlaajuisessa tullisodassa kuultiin pääsiäsiviikon alkaessa jälleen ristiriitaisia lausuntoja. Ensin Trump peruutti tulleista, jotka koskivat Kiinasta tuotavia älypuhelimia ja tietokoneita. Päivää myöhemmin Trump kertoi höllennyksen olevan väliaikaista. Mikä on Trumpin tullisodan seuraava askel? Onko Trump vapaudenpäivän tullien jatkoksi vetämässä mattoa dollarin alta? Tullisodan tulevia käänteitä ennakoivat Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kiitos OVV, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Vuokraovi. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Osassa 2 jatketaan Euroopan keskuspankin kyvystä ennustaa ja keinojen toimivuudesta vaikuttaa talouskasvuun Asuntojen markkinahinnoista ja kassavirroista Asuntojen epälikviydestä Suomen näivettymisen uhasta Kulttuurien vaikutuksesta ymmärtämisen vaikeuteen Valtioiden velkaantumisen jatkumisesta kurjuuden kiihdyttäjänä Eurooppalaisen tiedon hankkimisen vaikeudesta Based -yrityksen kasvuajatuksesta Viikko sitten Osassa 1 aiheina oli: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa. Sam Laakso X, LinkedIn Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287 OVV-yrittäjä Porissa Satu Vahamäki – Ostan Asuntoja Podcast #314  Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Kiitos sijoitusasunnot.com, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Treco. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Tällä kertaa aiheina oli ainakin: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa.  Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Ota Sijoitusasunnot.com seurantaan Instassa Sijoitusasunnot.com Blogissa: Sijoitusasunnot henkilökohtaisesti vai yritykselle? Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Oletko ammattimainen asuntosijoittaja? Treco tarjoaa tulosperusteista ja kokonaisvaltaista asuntovarallisuuden hoitoa sekä neuvonantoa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Treco.fi Viikottain ilmestyvästä blogista hyvä kirjoitus: Asuntojen hintakehitys, vai ehkä sittenkin myyntiajat ja kauppamäärät? Libanonin kautta asuntosijoittajaksi Nikodemus Nousiainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #295 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Cityn Aamussa tänään Jere on pettynyt itseensä ja Samuel käy läpi löytöä Kiinasta. Millainen on ollut sun sinkkusisustus mistä oot ehkä joutunut luopumaan ja Jeren autoon on saatu jotain uutta, kuuntele tän Aamun läpät tästä!

Tänään tutustuimme myyntipäällikkö Mikkoseen ja Kiinasta tilattavaan Temu Selänteeseen. Lisäksi elimme konservatiivista elämää ja kuulimme kuinka paljon hornankukka tienaa.

Eu:n suhteet Persianlahden maihin - taloutta vai geopolitiikkaa? Haastateltavina Persianlahden alueen teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen Ulkoministeriöstä ja tutkija Mohammad Hadi Ulkopoliittisesta instituutista. Sotilaallinen jännite on noussut Kaukoidässä. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Kiinasta. Nordea on tänään eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana. Mitä kansanedustajat haluavat pankilta kuulla? Haastateltavana kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.). Millaisia huumeita Suomessa liikkuu? Haastateltavina Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sekä rikoskomissari Hans Fagerström Keskusrikospoliisista. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Janette Leino ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Kiinalainen verkkokauppa-alusta Temu valloittaa Suomea vauhdilla - ja jälki on rumaa. Mutta jos sama krääsä kärrätään joka tapauksessa Kiinasta, mitä väliä on sillä, ostaako sen halvemmalla Temusta vai kalliimmalla marketista? Tässä jaksossa Anniina ja Koko vastaavat kahdeksaan väitteeseen Temusta. Kuulijoille paljastetaan myös, kumpi Hikipajan juontajista on shoppaillut Temussa, mitä sieltä tuli tilattua ja millainen ostokokemus oli. Linkit: Eetin artikkeli: Suomalaisten suosima Temu painii vastuuttomuudessa omassa sarjassaan Kaupan liitto: Muotikauppa ultrapikamuodin aikakaudella-tutkimus

Euroopan avaruusjärjestön kuiva kausi on päättynyt ja järjestö on ylpeä Ariane 6 -kantoraketistaan. Millainen merkitys avaruusohjelmalla on Euroopalle? Vieraana ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Ariane 6 -kantoraketti on Euroopan avaruusohjelman kuivan kauden virkistäjä. Millainen merkitys sillä on Euroopalle avaruuskisassa? Vieraina ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi Pohjois-Ruotsin Skellefteåsta. Poliisi on tutkinut Northvoltin akkutehtaan henkilökunnan mystisiä kuolemia. Millaista uutta tietoa on saatu? Lehtokotiloiden massaesiintymät ovat yhtäkkiä vähentyneet Lahden seudulla. Hoitaako luonto itse pois puutarhan pienet tuholaiset? Haastattelussa on emeritusprofessori Heikki Setälä. Lisäksi aiheena on suurvaltapolitiikka. Miten Venäjä hyötyy esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta? Venäjä on tavannut Kiinan ja Intian johtajat lyhyen ajan sisällä. Studiossa on vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Juontaja on Ilkka Lahti, tuottaja Raisa Pöllänen. Toimittajina ovat Anna Lehmusvesi ja Satu Heikkilä.

Joillain Kiinan alueilla muslimiyhteisöt ja myös muslimitaustaiset kristityt voivat joutua erityisen tarkastelun kohteiksi, mikä uhkaa aiheuttaa hajaannusta seurakunnissa. Toisaalta kasvava joukko ihmisiä on alkanut kiinnostua avioliittojen hyvinvoinnista näillä alueilla, joilla perheväkivalta on hyvin yleistä. https://opendoors.fi/tyon-hedelmia-kiinasta-kiinnostusta-avioliittojen-tukemiseen/  

Blomikselta on eräs lintulaji karkuteillä. On ollut jo useamman vuoden ajan yksi vaikeimmista linnuista löytää suomalaisesta luonnosta. Eikä kyse ole edes mistään erityisen harvinaisesta lajista. Lintu sinänsä, jos sattuu näkökenttään on tunnistettavuudessaan ihan helpoimmasta päästä. Äänen kuullessaan saattaa inehmo suorastaan säikähtää, muttei sitä tarvitse pelätä. Fasaanista siis pakisee satunnainen luontomiehemme tänään. Oletko sinä nähnyt tuota Kiinasta peräisin olevaa maahamme riistalinnuksi tuotua upeaa lajia viimeaikoina?

Neljän miljardin euron liikevaihdon viime vuonna tehnyt, kaksinumeroisesti kasvava kansainvälinen kuluttajatuoteyhtiö, jonka pääkonttori on Helsingissä. Osake listattuna New Yorkin pörssissä NYSE:ssä. Amer Sports ei ole ihan tavallinen firma. Sen jälkeen kun kiinalaisvetoinen sijoittajaryhmä osti Amer Sportsin pois Helsingin pörssistä vuonna 2019, yhtiössä on muuttunut paljon. Suunto ja Precor on myyty, ja muita brändejä on kiihdytetty kovaan kasvuun. Divestoinneista puhdistettuna liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa. Erityisesti kasvua on haettu ja saatu Kiinasta, jonka osuus Amer Sportsin liikevaihdosta on kasvanut lähes viidesosaan. Brändeistä suurimmaksi on buustattu teknisiä vaatteita valmistava kanadalainen Arc'teryx. ”Kaksi isoa transformaatiota on mennyt läpi yhtiön. Ne olivat käynnissä jo silloin 2018–2019, mutta nyt on laitettu ihan uutta vaihdetta kehiin”, Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä kertoo Karon Grillissä. Ensinnä Amer Sports on uudistanut toimintamallinsa brändivetoiseksi. Toiseksi yhtiö on ottanut kuluttajat entistä paremmin omiin näppeihinsä: suoramyynnin osuus on kasvanut vauhdikkaasti. Grillissä käydään läpi perustelut näille strategisille valinnoille ja selvitetään, millaisia oikein ovat Amer Sportsin brändit. S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen on valittu ainoana suomalaisena Onalytican muodostaman maailman 50 tärkeimmän ESG-vaikuttajan listalle. Marinadi-osiossa hän kertoo myös, mistä ESG-teemoista maailmalla tällä hetkellä puhutaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jyllää anti-ESG-liike, jonka vuoksi finanssitoimijat ovat haluttomia pitämään ääntä vastuullisuustoimistaan. Amer Sportsin sijoittajasivut (englanniksi): https://investors.amersports.com/home/default.aspx

Yhdysvalloissa on presidentinvaalien esivaalien supertiistai, kun sekä republikaanien että demokraattien esivaalit järjestetään 15 osavaltiossa. Keskustelemassa vanhempi tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta. Yhdysvalloista raportoi  kirjeenvaihtaja Iida Tikka.  Kiinassa kokoontuu kansankongressi. Mikä kokouksen merkitys ja mitä siltä voi odottaa? Kiinasta raportoi kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.  Terveellinen ruokavalio nuorelle. Kannattako kouluruokaa jättää väliin? Studiossa tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä. Vantaalla moni yläkoululainen jättää kouluruoan väliin, haastatetaltavana Kilterin koulu rehtori Maiju Rissanen sekä kouluruokien toiveruokapäivästä kertoo Hyvinkään kaupungin ateriapalvelupäällikkö Anne Ilola. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja, Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen.  Tuottajana Marija Skara. 

Sveitsin Geneven autonäyttelyssä esitellyt uutuudet innostavat Miskaa ja Henkkaa, sillä kiinnostavia sähköautojulkistuksia nähtiin niin Euroopasta kuin Kiinasta!

Pakotteiden vaikutus Venäjän kykyyn käydä sotaa? Haastateltavana talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta sekä vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankin  nousevien talouksien tutkimuslaitokselta. Onko "vuokralaisen markkinat" totta? Vuokra-asuntojen tilanteesta keskustelemassa toiminnanjohtaja Sanna Hughes Suomen vuokranantajat ry:stä ja  lakimies Vilma Pihlaja   KOVA ry:stä  Miksi kiinalaisyritykset kokoavat armeijoita? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Kiinasta.  Ulkomaanlehtikatsaus.  Ukrainainalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Maxim Fedorov.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara. 

EU haluaa olla aiempaa riippumattomampi Kiinasta, ja Kiina haluaa olla aiempaa riippumattomampi EU:sta mutta ovatko riippuvuudet edes viime aikoina mitenkään vähentyneet. Miksi Kiinan ja Venäjän suhteet eivät aiemmin ole olleet kovin lämpimät ja mitenkähän lämpimät ne nyt ovat? Miksi Kiina ei halua kokea itseään kolonialistisena voimana kehittyvissä maissa, vaan jalompana toimijana siellä, kuin mitä länsimaat ovat olleet? Miksi EU:n kamppailu taloudellisesta vallasta maailmassa tulee jatkossa olemaan entistä hankalampaa? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Maija Elonheimo

Ekonomistit Tuuli Koivu ja Juho Kostiainen keskustelevat Tuulin tunnelmista Kiinan matkan jälkeen ja käyvät lyhyesti läpi tuoreita talouslukuja myös Suomesta ja euroalueelta. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltain jälkeen, mutta monille suomalaisille sijoittajille maa on kuitenkin edelleen aikamoinen mysteeri. Kiinasta podissa keskustelemassa Marianne Palmu ja Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen. Aiheet: 00:00 Aloitus 00:45 Riikka Nuutilainen 02:13 Kiinan talouden tärkeimmät tapahtumat 13:02 Kiinan osuus globaalissa politiikassa 23:26 Kiina-riippuvuudet 27:10 Kiinan talouden nykytilanne 37:56 Yhteenveto

Miltä näyttävät talouden luvut? Puhelimessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Taantuma tulee, onko budjetti valmis? VM:n ja ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut ensi vuoden budjeteista ovat meneillään. Keskustelemassa julkistalouden professori Roope Uusitalo HY, VATT sekä tutkija, ekonomisti Jussi Ahokas BIOS-tutkimusyksiköstä.  Kiinaa koettelee nuorten ennätystyöttömyys. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Kiinasta.  Eduskunnan syyskausi on käynnistynyt. Syksyn poliittisista näkymistä keskustelemassa politiikan toimittaja Lauri Nurmi IL, politiikan tutkija Kimmo Elo sekä E2-tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Jaakko Parkkinen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara. 

Suomi on riippuvaisempi Kiinasta kuin se oli Venäjästä. Kytkösten katkaisu on paljon vaikeampaa. Onko se edes mahdollista?

Millaiset lähtökohdat puolueiden vastaukset hallitustunnustelijan kysymyspatteriin antavat hallitusneuvotteluihin? Studiossa kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri. Kauppasuhteet Kiinaan repivät Euroopan suurvaltoja. Äskettäin Kiinassa vieraillut Ranskan presidentti Emmanuel Macron sai kritiikkiä paitsi lausunnoistaan matkan jälkeen, myös kauppasuhteiden suosimisesta ohi Ukrainan tilanteen. Miten riippuvainen Eurooppa on Kiinasta ja miten paljon Ranskan ja Saksan kaltaiset eurooppalaiset suurvallat kilpailevat suhteista kaukoitään? Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajana Marja Juonala. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

EU haluaa heikentää riippuvuuttaan Kiinasta, mutta mitä Kiina haluaa suhteeltaan EU:hun? Miten EU:n ja Kiinan välit ovat kehittymässä? Millaiset ovat nyt Ukrainan sodan aikana Kiinan ja Venäjän suhteet? Ja miltä vaikuttaa Kiinan sisäpoliittinen tilanne? Haastateltavana on vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista keksiviikkona ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Millaista aseapua Suomi vie Ukrainalle? Kuinka turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos on muuttanut Suomen puolustusta? Haastateltavana puolustusministeri Mikko Savola.  Kiinan suhde Venäjään? Kiinan ulkoministeri on vieraillut Moskovassa, kuinka Euroopassa käytävää sotaa katsotaan Kiinasta päin? Kirjeevaihtaja Kirsi Crowley raportoi Kiinsta.  Suomalaisten huoltovarmuutta on ihasteltu maailmalla, mutta muuttuva maailma tuo uusi tarpeita myös huoltovarmuuteen. Keskustelemassa Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen sekä Trafin Kyberturvallisuuskeskuksen yksikön johtaja Heidi Kivekäs.  Ulkomaanlehtikatsaus tulee Filippiineiltä, siellä lehtiä on lukenut Sara Rigatelli.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Marja Ala-Kokko ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Mikä on tilanne Ukrainassa, kun loppuviikosta Venäjän iskut kohdistuivat jälleen pääkaupunki Kiovaan. Maxim Fedorov raportoi. Uusia hävittäjiä Ukrainaan? Kuinka realistista on hävittäjien toimittaminen Ukrainalle? Entä millaista koulutusta ukrainalaiset tarvitsisivat hävittäjien käyttöön? Keskustelmassa  ilmasotaopin pääopettaja, evl Inka Niskanen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg  Miksi maanjäristyksen uhrien auttaminen on niin vaikeaa Syyriassa? Jopa tietojen saaminen Syyriasta on ollut hidasta ja vaikeaa, millainen tilanne maassa on? Keskustelemassa kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen Ulkoministeriöstä sekä väitökirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta  Kuulemme myös millaista auttaminen on pääkaupunki Damaskoksessa Syyriasssa, haastateltavana Unicefin avustaja Eva Hinds. Euroopan parlamentti pohtii tällä viikolla kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Miksi Euroopan olisi tärkeä vähentää riippuvuutta Kiinasta? Haastateltavana Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin ylipistosta.  Juontajana Atte Uusinoka. Valmistelleet  Janette Leino, Jaakko Parkkinen ja Marija Skara . Tuottajana Marja Ala-Kokko. 

Maa järissyt yöllä Turkissa ja Syyriassa, onko suomalaisten tilanteesta alueella jo tietoa? Puhelimessa Ankarasta Suomen suurlähettiläs Ari Mäki.  Hyökkäyssota kestänyt pian vuoden. Millaiselta rintamatilanne näyttää? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Studiossa keskustelemassa everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa sekä johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.  Suomi ja Ukraina sopivat hiljan yhteistyöstä digitalisaation edistämiseksi. Haastateltavana liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).  Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet vaakalaudalla ilmapalloepisodin vuoksi? Keskustelemassa professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta sekä toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä Nordic West Officesta. Kiinasta raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Veera Sinervo, Janette Leino, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti. 

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan riippuvuus idännaapurinsa energiasta lävähti päin länsivaltojen kasvoja. Kun Venäjä-kytköksiä on katkottu, ovat katseet kääntyneet vielä kauemmas itään. Kiinasta puhutaan yhä tiukempaan sävyyn, etenkin Yhdysvalloissa. Mihin Xi Jinpingin Kiina on matkalla, ja mitä se tietää maailmanjärjestykselle? Entä mikä on Euroopan osa Yhdysvaltojen ja Kiinan sapelinkalistelussa? Huomisen talous -podcastin kevätkauden avausjaksossa pohditaan, kannattaako Kiinasta irtautua hyvän sään aikana vai onko se edes mahdollista. Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan vieraana Kiinan politiikkaan ja talouteen perehtynyt kansainvälisen politiikan tutkija ja tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista.

Perussuomalaiset nousi SDP:n ohi Ylen kannatuskyselyssä. Pakokaasu oli syynä 4 ihmisen kuolemaan Kirkkonummella. Ruotsi ja Saksa vaativat koronatestiä ihmisiltä, jotka tulevat Kiinasta. Sää on poutainen ja kylmä.

Jo vuosien ajan Kiinasta on kantautunut huhuja räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Nämä ovat kohdistuneet poliittisiin vankeihin, toisinajattelijoihin ja uskonnollisiin vähemmistöihin.Vuonna 2006 ihmisoikeusjuristit David Kilgour ja David Matas julkaisivat raportin, jonka sisältö oli karua luettavaa.Kiinassa rehottaa mitä poikkeuksellisin liiketoiminnan muoto - tahdonvastainen sisäelinkauppa.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.com

Palkankorotusten mahdollisuudet. Onko luvassa lakkoja kun tulevan vuoden palkoista neuvotellaan. Työmarkkinoista ja palkoista ovat keskustelemassa toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta sekä johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta.  Jatkuvatko protestit Kiinassa, kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi Kiinasta.  Onko Kiinassa edessä muutoksia vai pitääkö hallinnon tiukka linja? Koronapolitiikasta sekä rajoituksista keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sekä Ylen ulkomaankirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Nato-maiden ulkoministerit kokoustavat Romaniassa. EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Miltä näyttävät suurvaltojen suhteet kun G20-maat kokoontuvat? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen. Suurvaltojen suhteet ovat heikentyneet entisestään Ukrainan sodan jälkeen, Sinkkonen kertoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys on kasvanut, Kiina ja Venäjä muodostavat jonkinlaisen blokin. Tilanne on äärimmäisen haastava. Venäjä voi pyrkiä käyttämään Ukrainan viljatoimituksia kiristyskeinona, mutta Sinkkonen ei usko, että Venäjä pystyy edes sillä saamaan myönnytyksiä länneltä. Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Globaalissa etelässä Venäjän narratiivi on Sinkkosen mukaan uponnut. Toisaalta monet valtiot eivät halua valita puolia. Afrikassa painaa imperialismin historia. "Narratiivien kamppailu siitä miten sota nähdään, siinä länsi on ollut globaalissa etelässä alakynnessä", Sinkkonen toteaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan Xi Jinping tapasivat eilen ensimmäistä kertaa näissä tehtävissään. Maiden välit ovat niin huonot, että Sinkkosen mielestä on jo sinänsä voitto, että he edes suostuvat tapaamaan. Maat ovat kauppasodassa ja niiden välejä hiertävät Taiwanin kysymys, Ukrainan sota ja Pohjois-Korean tilanne. Erimielisyydet Taiwanista ovat jopa niin suuret, että se voi johtaa sotilaalliseen yhteenottoon näiden suurvaltojen välillä. Yhdysvallat haluaa eroon Kiina-riippuvuuksista, ja tämä merkitsee sitä, että Euroopassakin tulee todennäköisesti tilanteita, joissa pitää valita Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä, kun tehdään kauppaa, Sinkkonen kertoo. Erityisesti sotilaspuolella käytettävistä teknologioissa ei pidä olla riippuvainen Kiinasta. "Venäjä-keissi on opettanut sen, että näitä asioita ei pidä tarkastella pelkästään taloudellisen edun vaan myös turvallisuuden näkökulmasta", Sinkkonen toteaa. Entä miltä näyttävät suurvaltojen suhteet pikällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka Venäjällä seurataan sotatapahtumia, Heikki Heiskanen raportoi Moskovasta. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa Ukrainan sodan tilannetta sekä presidentti Putinin puheita IVY-maiden kokouksessa analysoivat Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta insituutista ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.  Kiinan rooli maailman politiikan näyttämöllä. Miten Kiina tasapainoilee suhteessa Venäjään? Kirsi Crowley raportoi Kiinasta alkaneesta puoluekokouksesta. Studiossa keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta sekä pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Janette Leino ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Ei pidä olla enää naiivi. Tähän ajatukseen Euroopassa on herätty sen jälkeen, kun Venäjä sulki kaasuhanat. Venäjän täysäännös sai Euroopan pohtimaan riippuvuussuhteitaan: olemme pahasti koukussa Kiinan kanssa käytyyn kauppaan. Kiina on autoritäärinen maa, joka kohtelee omiaan kaltoin. Tähän saakka Euroopan maat ovat unohtaneet ihmisoikeusrikkomukset ja kasvattaneet kauppaa. Nyt Venäjä on muistuttanut, että itsevaltaisista suurvalloista ei voi koskaan tietää. Ne voivat helposti laittaa eurooppalaisten elämän sekaisin. Saksassa puhutaan jo Kiina-riippuvuuden purkamisesta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. EU ei voi – eikä halua – käskeä jäsenmaita irtautumaan Kiinasta, mutta se on kannustanut siirtämään kriittistä tuotantoa kotimantereelle, lisää taloustoimittaja Janne Toivonen. Jenny muistuttaa, ettei Kiinalla juuri nyt ole halua sotkea maailmantaloutta, mutta toisaalta kukaan ei tiedä, mitä maan johdossa suunnitellaan. Siksi Euroopan pitää opetella pärjäämään enemmän omillaan. Mutta miten sipsit liittyvät asiaan – vai liittyvätkö sittenkään? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mitkä asiat ovat EU:ssa juuri nyt sillä tavoin ajankohtaisia ja kiireellisiä, että Suomessa kannattaa pian muodostaa kantansa siitä, mikä niissä on Suomen etu? Mitä vaikutuksia Ukrainan sodasta on EU:lle? Ja miten tiukasti EU:ssa todennäköisesti aletaan miettiä sitä, kuinka paljon riippuvaisempia me olemme Kiinasta kuin Venäjän energiasta? Ja miten EU:n Kiina-riippuvuutta suunnitellaan vähennettävän? Haastateltavana on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselin kone.

Tässä jaksossa jatketaan Juuso Kaaresvirran kanssa Kiinasta.Tässä toisessa osassa opit:Miten Presidentti Xi Jinpingin lisääntynyt diktatuurimainen lähestymistapa on vaikuttanut Kiinan talouteen?Miksi Alibaban perustaja ja kiinan rikkaimpiin miehiin kuuluva Jack Ma on poistunut julkisuudesta?Mikä keissi oli syksyllä 2021 paljon puhuttu ja pelätty Evergrande -jupakka?Millaisia riskejä ulkomaalaisilla yrityksillä alkaa olla Kiinassa?Pitäisikö sijoittajan alkaa varoa Kiinaa?Miksi Taiwan -kysymys on taas noussut pinnalle?Mikä suuri kokous on tulossa Kiinassa syksyllä?Miksi Kiinan nykyinen meno huolestuttaa länsimaita?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Juuson twitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Yksi Suomen podcast-skenen kiinnostavimpia hahmoja, Klaus Hietala, on viimein päättänyt astua johtajan pöydältä kameran eteen. Yhdessä oman tuotantoyhtiönsä Krash OYn kanssa, Klaus on tuottanut Kiinakatsaus-sarjaa Tubeen. Jos helposti lähestyttävä Kiinasta oppiminen kiinnostaa, kannattaa tutustua. Tässä jaksossa Isak ja Klaus pohdiskelevat Kiinaa ja sen tulevaisuutta, ja esittelevät Klausin uuden sarjan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tässä ja seuraavassa jaksossa puhutaan Kiinasta. Kiina tavoittelee maailman herruutta ja on sinne jo hyvällä matkalla. Kiinasta on kuitenkin alkanut kuulua huolestuttavia uutisia ja se on alkanut käydä yhä arvaamattomammaksi sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Mitä ihmettä Kiinassa on siis tapahtumassa? Tiukkoihin kysymyksiin vastaamassa on tällä kertaa Suomen Pankin tutkimusosastolta vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta.Tässä ensimmäisessä osassa opit:Miksi meidän pitäisi olla kiinnostunut Kiinasta?Miten Kiina on nyt noussut maailman johtavaksi taloudeksi?Millaisia tavoitteita Kiinalla on?Miksi Kiina on investoinut ulkomaille paikkoihin kuten Afrikkaan?Millaisia haasteita Kiinalla on päästä maailman johtavan suurvallan asemaan?Millaisia väärinkäsityksiä Kiinasta on vallalla?Mikä on suurin ero Kiinan ja muiden maiden johtajien välillä?Jaksossa mainitut:Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT Muuta:Juuson twitterSosiaalinen media:RAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Rajoitukset ovat poistuneet ja jokainen tapahtumia järjestävä miettii varmasti millä pelisuunnitelmalla tapahtumia jatkossa järjestetään. Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit? Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella? Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen? Loppukevään tiedustelutieto kertoo, että perinteisiin tilaisuuksiin olisi ollut yllättävän vaikea saada yleisöä. Osa menestyy, monet floppaavat. Toisaalta webinaaritkin tuntuvat olevan niin nähty. Ihmisiäkin haluttaisiin tavata. Mihin paukut sitten pitäisi laittaa? Entä mitkä ovat onnistuneen tilaisuuden salaisuudet? Tässä episodissa kaksi tapahtumatuotannon ammattilaista, Loyalisticin Antti Pietilä ja Unien Jarno Wuorisalo keskustelevat yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuudesta ja jakavat menestysreseptejä. Keskustelussa Antti edustaa kokemuksensa kautta pienempiä yhden lavan ja muutaman tunnin tilaisuuksia, kun taas Jarno edustaa isompien, monilavaisten, jopa monipäiväisten tilaisuuksien näkökulma. Monella tapahtumia järjestävällä paletissa on kumpiakin. Pitkään episodiin mahtuu paljon asiaa. Lataa siis episodi puhelimeesi ja lähde vaikka kävelylle. (0:00:00) Alustus (1:44:04) Keskustelun kaksi näkökulmaa (3:33:05) Mikä on tapahtumien tulevaisuus nyt kun rajoitukset ovat poistuneet? (10:03:07) Onko tapahtuma matkan arvoinen? (16:04:19) Fyysinen kohtaaminen ei ole bulkkia, vaan premiumia (18:59:21) Tuotantoarvon kasvatus ja Älä puhu kalvojen takaa, eli hyvän esityksen salaisuus (24:38:10) Onko osallistujien kamerat kunnossa? (32:08:06) Kuinka esiintyjä saadaan onnistumaan kameran edessä? (34:36:21) Millainen juontaja kannattaa valita? (41:57:13) Millä alustalle virtuaalitilaisuus kannattaa järjestää? (43:43:08) Mitä huomioida kun virtuaalitapahtumaan tulee yleisöä Kiinasta? (49:23:15) Kolmen tyyppisiä kenraaliharjoituksia (51:47:09) Virtuaalimessut ja kuinka niissä onnistutaan (53:21:02) Tilaisuuden juoksutus ja juontamisen tärkeys (1:00:05:20) Mikä on esityksen optimipituus virtuaalitapahtumassa datan mukaan (1:04:41:12) Tapahtumastrategia ja sen tärkeys (1:08:12:12) Kohti data-ohjattuja tapahtumia (1:16:32:04) Unien tarina, eli kuinka softayrittäjästä tulikin tapahtumatuotantoyrittäjä (1:24:02:04) Yhteenveto: Mikä onkaan tapahtumien tulevaisuus rajoitusten poistuttua? Menestystä Etsimässä -podcastia voit seurata myös suosituissa Podcast-sovelluksissa. Katso lista https://anchor.fm/loyalistic tai hae Loyalistic -hakusanalla podcast-sovelluksessasi. Seuraa meitä: Jarno Wuorisalo https://www.linkedin.com/in/jarnowuorisalo/ Unie https://www.unie.fi/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic tuote Https://loyalistic.com/fi/ Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Katso lisää https://loyalistic.com/fi/studio/

Katriina Pajari on Helsingin Sanomien toimittaja, joka on tunnettu etenkin elämänmakuisista reportaaseistaan Kiinasta ja muualta Aasiasta. Tässä jaksossa hän kertoo lukijoiden hartaasti toivomasta jutusta Kiinan lapsikaupasta ja siihen kytkeytyvästä adoptiosta. Pajari kuvailee, kuinka hän onnistui monien käänteiden jälkeen kesyttämään mammuttimaisen aiheen sujuvaksi lukujutuksi. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelijana Jussi Liukkonen/Artlab Productions.

Millaista on elää kristittynä ulkomaalaisena Kiinassa. Keskustelua tämän päivän Kiinasta ulkomaalaisen silmin.

Venäjä on aloittanut noin 200,000 maajoukkojen toimesta Ukrainan kaupunkien tuhoamisen siviiliuhreista välittämättä. Venäjän maajoukkojen, ml. panssariaseen teho on ollut huono ja ilmayliherruus on ollut riemastuttavan kaukana. Venäjän armeija on saanut huonolaatuista materiaalia kuten hajoavia renkaita Kiinasta ja sen huolto on ollut luokatonta. Venäjä on jakanut sotapanoksensa kelvottomasti maajoukkojen, ilma-aseen ja laivaston välillä. Kiinan ja Venäjän erityissuhde näkyy taustalla, jossa Xi Jingpin ja Vladimir Putin ovat sopineet koordinaatiosta, luottaen Ukrainan sodan nopeaan etenemiseen. Läntinen tuki Ukrainalle ja Venäjän taloudellinen eristäminen ovat olleet heille ikäviä yllätyksiä. Kiina tukee Venäjää mm. ostamalla raaka-aineita ja tarjoaa Swift-järjestelmää korvaava Renminbi-maksujen viestijärjestelmää ja likviditeettiä, jotka osin pitävät Venäjän talouden raunioita pystyssä. Liberaalin demokratian ja autoritääristen despoottien taistelussa Suomen presidentti Sauli Niinistö on tehnyt oikean siirron järjestäen korkeimman mahdollisen tason Joe Biden tapaamisen USA:ssa, jossa Niinistö myös tapasi CIA:n johtajan ja republikaanien edustajan Mitch McConnellin. Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys on arvioni mukana lähellä. Turvatakuiden sijaan EU:n kasvanut puolustuskyky ja USA:n erityissuhde on riittävä tae täysjäsenyysprosessin käynnistämiselle. #neuvottelija -kanava on kutsunut useita #turpo -asiantuntijoita keskustelemaan näistä oletuksista ja kanavan juontaja Sami Miettinen käy mm. Ivan Puopolo, Puheenaihe ja Rahapodi-kanavilla keskustelemassa aiheista. Kuulijoilta ja katselijoilta toivotaan korkean tason vieraista ehdotuksia. 00:00-17:27 Sami Miettinen käy läpi Ukrainan ja Venäjän välisen sodan tilanteen 5.3. Suomen ja Ruotsin NATO-prosessin sekä Venäjän ja Kiinan yhteistyön tilannekatsauksen #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #sauliniinistö #talouspakotteet #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta.   Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä … Continue reading "COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus"

Jaksossa keskustellaan pohjoismaisen investointipankki Nordic Matchin Suomen ja Tanskan toimintojen johtaja Klaus Björkgrenin kanssa. Miten Pekingin talviolympialaiset näkyvät Shanghain katukuvassa? Miksi suomalaiset yritykset ovat lähteneet yrityskaupoille Kiinaan? Mihin kiinnitetään huomiota, kun ostetaan yritystä Kiinasta? Miten Kiinan markkinan poliittinen luonne näkyy yritysostoissa? Millä markkinan osa-alueilla suomalaiset yritykset kohtaavat jatkossa eniten kilpailua? Ovatko suomalaiset yritykset edelleen kilpailukykyisiä? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Katselen kaiholla ystävieni juhlakuvia Kiinasta, ja pienen hetken kaipaan päättäjien tiukkoja otteita, sanoo Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.

Kiinan jättimäinen reformi on alkanut! Alibaban maksusovellus aiotaan pilkkoa ja jättiyhtiöt halutaan rahoittamaan yhteiskunnan toimintoja. Kiinteistöjätti Evergranden 260 miljardin euron velkoja ei enää tueta. Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. OP Varainhoidon huippustrategi Jussi Hyöty on #rahapodi-studiossa Miikan ja Martinin vieraana taustoittamassa tänä vuonna alkanutta Kiinan kysyntäreformia, sen taustoja ja päämääriä sekä vaikutuksia markkinoille. Kiinassa asuntojen hinnat ovat kuusinkertaistuneet lyhyessä ajassa. Kiinteistökupla halutaan puhkaista hallitusti samalla, kun yritysten velkaisuutta ajetaan alas. Saksasta opittua tehokkuutta halutaan jalkauttaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kasvattamaan oman talouden tuottavuutta ja vauhdittamaan kotimarkkinan kasvua. Tuottavuuden kasvua tuetaan antamalla kansalaisille parempaa koulutusta, terveydenhuoltoa ja halvempaa asumista. Kaikilla sektoreilla pyritään nostamaan jalostusasteita. Miksi? Kiinassa on ymmärretty, että edellinen, yli 40 vuotta sitten aloitettu globaaleihin markkinoihin tukeutuva kasvureformi on tullut tiensä päähän. Katse siirtyy nyt valtavaan ja alikehittyneeseen kotimarkkinaan. Kiina haluaa lisäksi välttää 90-luvun Japanin polun, joka pysäytti sikäläisen talouskasvun kymmeniksi vuosiksi. Kiina kääntyy nyt sisäänpäin. Tämä on huono uutinen yhä jakaantuneemmille länsimaille. Miten yksityissijoittajan tulisi suhtautua Kiinasta kuuluviin uutisiin? Mitä maailman toiseksi suurimmasta markkinasta pitäisi tietää nyt? Kuuntele #rahapodi 256! Lue myös Jussi Hyödyn raportti "Kiinan suuri progressiivinen kysyntäreformi on alkanut": https://www.op-mediapankki.fi/l/NjKx7B-zGgS5 0:00 Intro 4:15 Kiinan tausta 20:22 Kiina nyt 32:27 Miksi Kiina kiinnostaa meitä? 38:30 Tulisiko meidän ottaa oppia Kiinasta? 50:53 Kiinan talouskasvu 57:36 USA vs Kiina 1:05:30 Evergranden ja Kiinan tulevaisuus? 1:11:22 Onnistuuko Kiina? Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab TikTok: https://vm.tiktok.com/ZMR53BsU6/

Kiinassa jättiläismäinen kiinteistöyhtiö Evergrande ajautui maksuvaikeuksiin. Markkinat ovat reagoineet rajusti ja nyt kysytään, voiko uusi finanssikriisi alkaa Kiinasta. Kiinan kuviot selvittävät Poltiikkaradiossa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. Toimittajana on Marjo Näkki.

Turinaa terrori-iskuista, Kiinasta ja sekaisin olevista salaliittoteorioista. Tue podcastia: https://ko-fi.com/jonisuikeli

Cityn Aamussa kuultiin perjantaiseen tapaan suursuosittu Pornoa vai Saippuaa -kilpailu! Samuel ja Jere puivat työpaikan kahvikäyttäytymistä ja varsinkin Samuel ottaa pienen kuumenemisen. Miksi ottaa lemmikki, jota ei voi kuin katsella lasin läpi? Suomen pitäisi ottaa Kiinasta mallia kykykilpailujen suhteen, mutta kenenkään ei pitäisi ottaa Joe Roganista ja koronalääkkeistä.

Ilmastonmuutoskeskustelussa huomio kiinnittyy lähes yksistään hiilidioksidiin, vaikka metaani on 28 kertaa voimakkaampi ilmastonlämmittäjä. Metaania vapautuu ikiroudasta sulavista Siperian tundrista, kaatopaikoilta, lehmistä – sekä koirista ja kissoista. Pelkästään USA:n kissat ja koirat päästelevät metaania 13 miljoonan auton päästöjen verran. Mistä ratkaisu? Kiinasta? Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on 6,5 miljardin velkapiikki ensi vuodeksi. Pitäisikö jo säästää? Ovatko demarit lisäverojen vai lisätyöpaikkojen puolue? Vuodesta 1978 jatkunut sota Afganistanissa on kääntymässä talebanien voitoksi. Oppivatko maasta vetäytyvät amerikkalaiset tästäkään sodasta mitään?

Radio Cityn Aamussa fiilisteltiin kerran 17 vuodessa tapahtuvaa ylösnousemusta. Samuel sain vihdoin grillinsä ja Paloheinän VPK samalla uuden harjoitusalueensa. Jere esitti väkevän linjanvetonsa hedelmäsalaatin suhteen jälkiruokana. Siementennielemisestä muistelot, kuten myös valmistumisesta. Pahiskoiraa ei paljon tullimiehet nappaa ja Kiinasta taas yksi lisäesimerkki siitä, mitä päätöntä voi tehdä kun on vaan tarpeeksi rahaa.

Katarina Baer on Bonnier-palkittu toimittaja ja tietokirjailija. Hän lähti kesällä 2019 perheineen Shanghaihin viettämään välivuotta ja opiskelemaan. Tammikuussa 2020 korona katkaisi kaiken ja perhe palasi Suomeen. Jo ennen koronaa perhe oli alkanut tuntea olonsa ahdistavaksi ymmärrettyään, miten laajalle ja syvälle kiinalainen valvontakoneisto ulottuu ja kuinka kaikkea mielipiteenvaihtoa manipuloidaan. Tässä podcastissa puramme Katarinan kanssa paloihin, minkälaisista elementeistä kiinalainen digidiktatuuri muodostuu ja minkälainen ideologia sitä ohjaa. Kylmääviä kuunteluhetkiä.

Osa 3/3. Nyt on luvassa tiukkaa asiaa. Huumori ja Kiina jäävät jalkoihin, kun kaksi Venäjä-tuntijaa avaavat naapurimaamme suhdetta Trumpin lopun aikoihin. Miksi hyökkäys kongressiin ei hetkauttanut venäläisiä, mutta Trumpin Twitter-potkut kiinnostavat sitäkin enemmän? Venäläispropaganda parjaa Yhdysvaltain demokratian tilaa, mutta onko maalla tarjota jotain parempaa tilalle? Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen saa kaverikseen Takaisin Pasilaan -podcastin Toivo Haimin, joka seuraa Venäjää aktiivisesti. Välillä Jenny pätee Kiinasta ja haluaa tietää, olisiko Venäjästä johtamaan maailmaa. Lopuksi Erkka tekee ennustuksen: vaikka Trump väistyy, maailmasta eivät yllätykset lopu. Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast tähyää kolmen jakson ajan Donald Trumpin jälkeiseen aikaan.

8. tammikuuta HS:n silloinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Katriina Pajari lähetti Pekingistä viestin Helsingin Sanomien -toimitukseen. Viestissä kerrottiin, että Wuhanin kaupungissa oli havaittu outo tauti. Pian tauti osoittautui pelätyksi pandemiaksi. Parissa viikossa se muutti Pajarin työn ja perheen elämän. Tekijät: Helsingin Sanomien Koronavuosi-podcast Käsikirjoitus ja tuotanto: Tuomas Kaseva, Esa Lilja, Jaakko Lyytinen ja Heidi Väärämäki Puhevalmennus: Kaisa Osola Äänisuunnittelu ja musiikki: Matias Harju

Miten EU näkee Afrikan uusimmassa strategiassaan? Haastateltavana EU-komissaari Jutta Urpilainen. Miksi Euroopalla on ollut erilainen strategia Afrikkaan kuin Kiinalla tai Turkilla, jotka ovat investoineet massiivisesti Afrikkaan? Jatkossa EU haluaa nähdä Afrikan tasavertaisena kumppanina ja kehityspolitiikan lisäksi potentiaalisena investointikohteena. "Suhde on ollut varsinkin kehityspolitiikan toimintakentässä avunsaaja-avunantaja-asetelma. Haluamme rakentaa määrätietoisesti siihen muutosta. Toinen uusi elementti on, että haluamme puhua Afrikan mahdollisuuksista", Urpilainen kertoo. Kiina on rakentanut Afrikkaan muun muassa tehtaita, teitä ja sairaaloita. "Afrikka on geopoliittinen hotspot. Siellä on kaikki suurvallat läsnä. Siellä on pienempiäkin toimijoita hyvin aktiivisesti", Urpilainen sanoo. Urpilaisen mukaan Afrikkaan tuodaan avun ja investointien lisäksi myös yhteiskuntamallia niin Kiinasta kuin Euroopastakin. "Haluamme olla markkinoimassa malliamme kumppanimaillemme. Kiina lähtee omasta näkökulmastaan. Siksi tämä asetelma onkin uudentyyppinen. Kysymys ei ole perinteisestä kehitys- tai kauppaapolitiikasta, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta yhteiskuntapolitiikasta. Siinä kilpailu eri järjestelmien välillä on kiihtymässä", Urpilainen kertoo. Afrikan väestön ennustetaan tuplaantuvan noin 30 vuodessa. Tämä on Urpilaisen mukaan valtava potentiaali. Suomessakin ollaan heräämässä Urpilaisen mukaan siihen, että Afrikassa olisi kysyntää esimerkiksi suomalaiselle ympäristö- ja energiateknologialle. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä viikolla Loviisaa ja PP:tä puhututtaa ajankohtaiset ilmiöt! Aiheina mm. Kiinasta roudattu Slussenin kultasilta, Ruotsin tuore Vain elämää -kausi (ja Paratiisihotelli omg!!) sekä tietysti PP:n maakuntamatka Göteborgiin. Mikä on Ruotsin keskiluokan uusin hittilajji? Miten ESP:ltä sujuu viinimaistelut? Mukana myös rakastettu kielikorneri ja integraatiolevelit!

Loppukesä 2020 oli erinomainen ajankohta Mars-luotaimien lähettämiseen, koska tänä vuonna Maa ja Mars ovat hyvin lähellä toisiaan. Kaikkein lähimmillään ne olivat nyt 7. lokakuuta, jolloin planeettojen välinen etäisyys oli 62 miljoonaa kilometriä. Kohti punaista planeettaa on matkalla kolme luotainta Yhdysvalloista, Kiinasta ja Yhdystyneistä arabiemiraateista. Millaisia nämä alukset ovat ja kuinka niiden matka on sujunut tähän mennessä? Ohjelmassa pääsevät ääneen Perseverance-kulkijan tieteellinen johtaja Kenneth Farley sekä kaksi kulkijaan tutkimuslaitteita tehnyttä henkilöä: Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta sekä planetologi Pierre-Yves Meslin. Mukana ohjelmassa on materiaalia heinäkuussa lähetetystä Tiedeykkösestä. Toimittajana on Jari Mäkinen. (Kuva: Nasa)

Miltä näyttää USA:n vaaliasetelmat kun presidentinvaaleihin on vain 50 päivää aikaa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Ylen ulkomaantoimittaja, entinen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Trump vieraili viime viikolla Winsconsinissa Kenoshan kaupungissa, jossa on nähty laajoja mielenosoituksia sen jälkeen kun mustaihoinen Jacob Blake halvaantui valkoihoisen poliisin ammuttua häntä selkään. Voiko rotukysymys jopa ratkaista vaalit? Viime viikolla toimittaja Bob Woodward paljasti kirjassaan, että Trump tiesi jo varhaisessa vaiheessa, että Kiinasta levinnyt koronavirus on mahdollisesti suuri kansallinen uhka, mutta tästä huolimatta Trump tietoisesti vähätteli viruksen vaarallisuutta. Vaikuttavatko kohut Trumpin suosioon? Salonius-Pasternakin mukaan Trumpilla on niin vahva ja vakiintunut kannattajakunta, että mitkään paljastukset ja kohut eivät sitä hetkauta. Hän arvioi, että tilanne voi olla vakava, jos vaalituloksessa on epäselvyyttä. Republikaanien leiristä onkin jo arvioitu, että jos koronan takia postiäänestyksestä tulee huomattavasti yleisempää, voi vaalivilpin mahdollisuus olla suurempi. Tämä saattaa saada aikaan kovaa katkeruutta ja kärjistyneitä tilanteita, jos Trump häviää vaalit. Ketkä ovat ne ihmiset, jotka lopulta ratkaisevat vaalit vaa'ankieliosavaltioissa? Vilén arvioi, että ratkaisevassa asemassa ovat nuoret, vähemmistöt sekä naiset, jotka eivät äänestäneet Hillary Clintonia viime vaaleissa, kuten demokraatit olettivat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä korona-kriisi opetti Suomen huoltovarmuudesta? Miksi kasvosuojainkaupat menivät keväällä pahasti pieleen? Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja vaihtui huhtikuussa sen jälkeen kun kasvosuojaimiin liittyvässä kaupassa tuli hankaluuksia. Kiinasta lennätetyt kasvosuojaimet eivät paljastuivat käyttökelvottomiksi sairaalakäyttöön. Suomen kuvalehti paljasti, että kaupan takana olivat liikemies Onni Sarmaste ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhä. Huoltovarmuuskeskus ehti maksaa kasvosuojaimista 2 655 000 euroa, mikä oli puolet kauppasummasta. Nyt Huoltovarmuuskeskus käy oikeustaistelua kauneusyrittäjä Tiina Jylhää vastaan Virossa. Känkänen kertoo, että virheistä on opittu, ja huoltovarmuuden peruspilarit pitää käydä läpi. Hän vakuuttaa, että koronan toiseen aaltoon on Huoltovarmuuskeskuksessa varauduttu hyvin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Niinan ollessa tiistaina pois, oli Anssin aika sooloilla. Miten pieleen Kiinasta tilatut tuotteet voivatkaan mennä? Mitä naiset haluavat kuulla miesten suusta juuri nyt? Mites se Anssin miehille järjestämä kisa nyt oikein menikään..

Robert Wihtol on 20 vuotta Aasian Kehityspankin leivissä ollut nykyinen Finnfundin hallituksen puheenjohtaja. Robert tuli Futucastin sukkulaan keskustelemaan Kiinasta ja Kiinan modernin ajan noususta. Mikä on Kiinan pitkän aikavälin strategia? Mihin Kiinan nousu perustuu? Onko Kiina seuraava johtava suurvalta? Studion kalusteet: www.mjuk.fi Mjukilta saat hyvälaatuisia käytettyjä kalusteita edullisemmin kuin saisit ne uutena. Säästät samalla kun tuet kiertotaloutta ja hyviä tyyppejä. Futucast on Mjukin kaveri. Osallistu keskuteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Huomasimme taannoin, että lukupinoissamme on usein aasialaisen kirjallisuuden kokoinen aukko. Näin ollen päätimme lukea useammankin teoksen kyseiseltä alueelta. Luettavaksi valikoitui kirjoja niin Japanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta kuin Vietnamistakin. Monta mielenkiintoista teosta jäi kuitenkin vielä rannalle, joten haistamme tässä mahdollisuuden jatko-osalle! Jaksossa keskustelemme alla mainituista kirjoista: Sayaka Murata - Lähikaupan nainen Ken Mogi - Löydä oma ikigai Minna Eväsoja - Melkein Geisha A Yi - Täydellinen rikos Takashi Hiraide - Kissavieras Noriko Morishita - Tyttö ja teeseremonia KimThuy - Vi - romaani Kyung-sook Shin - Jään luoksesi

Suomessa aletaan kouluttaa koronajäljittäjiä. Huoltovarmuuskeskus on tilannut suojaimia Kiinasta. Ylen verkkokysely kertoo, että suurin osa huoltajista haluaa pitää peruskoulut kiinni loppulukukauden ajan. Koululaisille kerätään tietokoneita. Karhujen määrä kasvaa Suomessa.

OBS! Jakson viimeinen osuus 53:30 eteenpäin sisältää spoilereita Parasite-elokuvasta. Olkaa varoitetut. Kiina puhuttaa, eikä vain koronaviruksen takia. MIETI VÄHÄ! on saanut erikoisvieraakseen maailmanpolitiikan tutkija Niki Sopasen, joka tietää Kiinasta eikä epäröi kertoa sitä. Puheenaiheina Kiina noin yleensä, nykykiinalainen marxismi, koronavirus, Kiina-aiheiset salaliitot, Parasite-elokuva ja maailmanelokuvan 'Korean turn'. Niki on mukana Kiina-ilmiöt-blogin tekemisessä. Suunnistakaa kuunneltuanne osoitteeseen https://www.kiinailmiot.fi/

Kiina on sulkenut miljoonakaupunkeja. Suuret tehtaat seisovat ja ryhmämatkat Kiinasta ulkomaille on keskeytetty. Miten meidän pitäisi suhtautua koronavirukseen? Missä kulkee hysterian raja? Kuinka hyvin Suomi on varautunut yllättäviin epidemioihin? Ruben Stillerin ohjelmassa puhutaan pienestä viruksesta, joka saa maailman vapisemaan. Vieraina ovat professori Olli Vapalahti, johtaja Mika Salminen THL:stä ja Ylen Aasian kirjeenvaihtajana toiminut toimittaja Jenny Matikainen.

Tällä kertaa Jumikemujen aiheena on Oscarit: tämän vuoden, menneiden vuosien ja erityisesti se, mikä niissä kiehtoo! Voittajaveikkausten lisäksi palataan jumittajien ensimmäisiin Oscar-muistoihin ja pohditaan sitä, mitä Oscarit merkitsee nykyisin, onko niillä mitään väliä ja pitäisikö Oscareiden muuttua, ja miten! Kulttuurin kulutusraportissa puhetta Uncut Gemsistä, Markus Selinistä, Kiinasta ja Xavier Dolanista! Tuu mukaan, nää on Oscar-kemut!

Miten Suomi varautuu uuteen koronavirusepidemiaan, johon on Kiinassa kuollut jo 132 ihmistä? Haastateltavana lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen. Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Kiinan koronavirusalueelle. Euroopan komissio päätti eilen tiistaina, että Kiinasta lennätetään EU-kansalaisia Kiinan Wuhanista viruksen vuoksi. Yhdysvaltain ulkoministeriö päätti jo sunnuntaina evakuoida konsulaattinsa. Millaisia toimia Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uuden korona-viruksen takia? Mitä opittiin aiemmista virusepidemioista? Laiton villieläinkauppa on usein syy virusepidemioihin. Virolainen-Julkunen varoittaa syömästä matkoilla villieläinten lihaa. "En söisi villieläimen lihaa missään päin maailmaa. Se on milloin tahansa aivan turha riski", hän kertoo. Uutta koronavirusta vastaan kehitellään jo rokotetta. Virolainen-Julkunen arvioi, että rokote ei voi olla valmis vielä noin puoleen vuoteen, ja todennäköisesti virus ehtii sitä ennen leviämään jonkin verran. Hän kuitenkin arvioi, että virusepidemia saadaan kuriin muilla keinoin ennen rokotteen valmistumista. Virolainen-Julkusen mukaan globalisaatio on aiheuttanut sen, että virusepidemiat leviävät nopeammin. "Se on tuntien ja vuorokausien asia että virukset leviävät tännekin", hän totaa. Kiinan kommunistinen puolue on pyrkinyt monin keinoin estämään uuden koronaviruksen leviämisen. Yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin ja liikkumista rajoitettu monin tavoin. Onko diktatuurissa helpompi tai vaikeampi toimia viruksia vastaan kuin demokraattisilla valtioilla?

Miksi Venäjän hallitus erosi ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova. Taustalla on Lassilan mukaan Venäjän hallituksen saamattomuus ja presidentti Putinin laskenut kannatus. Kangaspuron mukaan oppositio on onnistunut luomaan vaaleille merkityksen haastamalla epäsuositun valtapuolueen. Millaisia muutoksia Venäjällä on tapahtumassa kun perustuslakia muutetaan? Kopylova arvioi, että Venäjällä ollaan luomassa suurta järjestelmän muutosta, ja tavoitteena voi olla Neuvostoliiton tyyppinen ratkaisu. Kangaspuro arvioi, että mallia uuteen poliittiseen järjestelmään voidaan ottaa myös Kiinasta. "Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus esimerkiksi yhdistettynä parlamentin puheenjohtajuuden rooliin - tai pääministerin rooliin muodostaisi melkoisen valtakeskittymän", hän kertoo. Lassilan mukaan Venäjällä voi olla edessä myös vuoden 1993 tyyppinen tilanne, jossa ollaan perustuslaillisessa kriisissä. Ovatko kaikki langat Vladimir Putinin käsissä vai ei? Entä kuka on Venäjän uusi pääministeri Mihail Mishustini ja mikä on väistyvän pääministerin Dimitri Medvedevin rooli? Toimittajana Linda Pelkonen.

Kai Seikku on johtaja, jonka suuri julkisuus ja Google-haku tuntee miehenä, joka sai potkut makkaratehtaasta. Ammattipiireissä hän on piikiekkoyhtiö Okmeticin arvostettu toimitusjohtaja, hallitusammattilainen, mentori, neuvonantaja, visionääri ja sijoittaja – ja tänä päivänä myös Suomen johtavia Kiinan-tuntijoita. Lisäksi hänellä on neljä poikaa ja hän lukee paljon paperisia sanomalehtiä. Tässä 10X:n jaksossa puhumme Kain kanssa itsensä johtamisesta, kasvuyritysten johtamisesta, hyvästä hallitustyöskentelystä sekä tietysti Kiinasta. Olit sitten liikkeenjohtaja tai ajan suurista virroista kiinnostunut kansalainen, tämä keskustelu on johtamistaidon gourmet buffet, josta voi ammentaa moniin tarpeisiin ja makuihin.

Mariannen vieraana Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen. Kiinan työikäisen väestön supistuminen ja elintason nousu ovat vaikuttaneet talouskasvun hidastumiseen. Lisäksi viime aikoina etenkin kauppasota on lisännyt epävarmuutta. 00:55 Onko Kiina länsimaalaistunut? 03:15 Mihin Suomen Pankin Kiina-ennusteet pohjautuu? 04:38 Kiinan poliittinen järjestelmä 07:40 Elvytys 09:20 Yritysten velkaantuneisuus 11:55 Talousnäkymät 12:51 Kiinan talouden rakennemuutos 18:33 Kotitaloudet 20:02 Kauppasota 24:23 Autotullit 27:09 Eristäytyykö USA muusta maailmasta? 29:00 Valuutat 32:40 Kiinan osakemarkkina Lisää Suomen pankin materiaalia mm. Kiinasta ja Venäjästä löydät täältä (https://www.bofit.fi/fi/seuranta/tietoiskut/kiina-tietoisku/).

Miten pahasti mahdollinen jonkunlainen tuleva taantuma, eri maiden kasvanut halu suojata omia markkinoitaan ja isot ongelmat maailman kauppajärjestössä uhkaavat EU:n maailmanlaajuista kauppaa? Ja saadaanko nyt viimein allekirjoitetuksi EU:n Mercosurmaiden eli Brasilian Argentiinan Uruguayn ja Paraguayn välille jo 20 vuotta tekeillä ollut maailman suurin kauppasopimus vai kaatuuko se nyt Brasilian metsäpaloihin tai Mercosurmaiden oppositioiden tai EU:n jäsenmaiden vastustukseen? Ja jos EU laittaa voimaan hiilitullit Kiinasta tuotuja tavaroita vastaan, niin miten haastavaa olisi erilaisten tuotteiden hiilitullien suuruuksien laskeminen? Ja miten isoissa ongelmissa WTO on ensi joulukuusta lähtien,? Silloin USA jälleen estää uusien henkilöiden valinnan erovuoroisten tilalle WTO:n ylimpään valitusinstanssiin. samalla se nyt sitten estää koko valitusinstanssin toiminnan. Haastateltavana on ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella myös Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone. Ja lisäksi radiolähetyksen aikana on nyt myös mahdollisuus kommentoida näitä EU-asioita WhatsAppissa lähettämällä viestin numeroon 044-5 144800.

Pastori Timothy on Kiinalainen kiertävä pastori, joka on tehnyt vuosien palvelutehtävän. Kuuntele tästä hänen todistuksensa ja kurkistus Kiinan kristittyjen elämään.Kiinassa on lähes 100 miljoonaa kristittyä, mutta World Watch -listalla maa on tällä hetkellä sijalla 27. Parin viime vuoden aikana vainot ovat pahentuneet nopeasti. Erityisesti lasten ja nuorten evankeliointia rajoitetaan. Vaikka nykyiset vainot eivät vedä vertoja 1960-luvun puhdistukselle, jonka pastori Timothy on myös kokenut, tuolloin opittu pitää yhä paikkansa. Kristityt noudattavat vainojen keskellä raamatun periaatteita ja turvaavat rukouksia kuulevaan Jumalaan.Kuluneen vuoden aikana poliisi on toistuvasti häirinnyt seurakunnan kokouksia, tarkoituksenaan tuhota maanalainen seurakunta. Kun poliisit ovat vuodesta 2018 saapuneet kaatamaan seurakuntien ristejä, seurakuntalaisten vastaus on ollut polvistua rukoilemaan heidän puolestaan. Nuoria seurakuntalaisiaan pastori Timothy rohkaisee rukoilemaan vainoajiensa puolesta: ”Jos me emme rukoile heidän pelastumistaan, Kuka sitten?” https://opendoors.fi/2019/09/05/evankeliumi-edistyy-kiinassa-kun-pastori-timothy-lukittiin-selliin-han-polvistui-rukoilemaan/

Elokuussa 2017 ruotsalainen toimittaja Kim Wall oli hyvästelemässä ystäviään ja perhettään Tanskan Kööpenhaminassa, sillä hän oli saanut unelmiensa työn Kiinasta ja oli muuttamassa maahan poikaystävänsä kanssa. Läksiäistensä iltana Kim otti vastaan vielä yhden työkeikan; hän lähti haastattelemaan tanskalaista keksijää Peter Madsenia ja lähti tämän kanssa sukellusvenematkalle. Tältä matkalta Kim ei koskaan palannut kotiin.https://www.rememberingkimwall.com/https://www.youtube.com/watch?v=5dOGDq2Yw5E A message from Kim Wall's familyKirja: Ingrid & Joachim Wall - Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarinaOta yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLÄHTEET:Dokumentti: Murha sukellusveneessäKirja: Kun sanat loppuvat - Kim Wallin tarina (Ingrid & Joachim Wall)https://www.newyorker.com/culture/culture-desk/the-kim-wall-murder-trial-starts-in-denmarkhttps://www.newyorker.com/culture/culture-desk/the-kim-wall-murder-trial-the-case-against-peter-madsenhttps://www.theguardian.com/world/2018/jan/16/peter-madsen-charged-with-submarine-of-kim-wallhttps://www.nytimes.com/2017/10/04/world/europe/kim-wall-peter-madsen-submarine.htmlhttps://www.theguardian.com/world/2018/apr/25/peter-madsen-sentenced-life-murdering-kim-wall-submarinehttps://www.wired.com/story/final-terrible-voyage-nautilus/https://www.telegraph.co.uk/news/2017/09/05/danish-submarine-owner-claims-journalist-kim-wall-died-hit-hatch/https://www.theguardian.com/world/2018/apr/21/verdict-due-kim-wall-swedish-journalist-murder-trial-peter-madsen-submarine-inventorhttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeuslaakari-kim-wall-oli-elossa-kun-madsen-vahingoitti-hanta-oikeudessa-naytettiin-kuvia-paloitellusta-ruumiista/6828710https://www.theguardian.com/world/2018/apr/05/peter-madsen-psychiatric-assessment-kim-wall-trial-copenhagen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Suomessakin on seurattu, kuinka Kiina pyrki rakentamaan kansalaisten "sosiaalista pisteytysjärjestelmää". Onko kyseessä dystooppinen teknologiavisio vai "luottamuksen kulttuuria" rakentava ja ylläpitävä systeemi? Kiinalaiset valtiota lähellä olevat jättiyritykset ovat ryhtyneet myymään mm. kasvojentunnistusta hyödyntävää valvontateknologiaa maailmalle. Mistä tässä on kyse? Ja tuleeko Kiinasta tekoälyn suurvalta 2030 mennessä? Tässä jaksossa puhutaan Kiinasta ja teknologiasta! Juuso Pekkisen haastateltavana on dosentti Outi Luova. Luova toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

Kiina ei ole enää kaukainen, köyhä maa, josta saa halpoja, huonolaatuisia tuotteita. Vauraalla Nyky-Kiinalla on vahva itsetunto eikä se pelkää näyttää sitä. Kiina rakentaa uutta Silkkitietä Eurooppaan ja kiinalaiset ostavat sekä yrityksiä että infrastruktuuria Euroopasta, USA:sta ja Afrikasta. Asevarustelulla ja avaruusohjelmallaan Kiina varmistaa, että se otetaan tulevaisuudessakin vakavasti. Millainen suurvalta Kiinasta on tulossa ja miten sen hankkeet vaikuttavat Suomeeen? Tuleeko länsimaihin kiinalaisen rahan mukana myös kiinalaisia arvoja ja kiinalaista politiikkaa? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi Pertti Seppälä ja Etelä-Karjalan Liiton projektipäällikkö Ding Ma.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: Esperin arvot, hoivapomojen palkat, poliitikkojen osakkuus hoivayhtiöissä, työntekijän kertomaa vanhustenhoidosta, sairaalaan lähdössä, lisää lääkäreitä tarvitaan, lääkäritiedot vain kanta.fi:ssä, onko uutta huutolaisuutta, nostorajat pankkitiliin, mummu juoksi varasta kiinni, Helinä ja pankkiautomaatti, verotoimiston pitkät puhelinjonot, miten ennen pärjättiin, mitä maataloudelle tapahtuu vegebuumissa, viennistä ja Kiinasta, pyykkikoneen eco-ohjelmasta, koulun lakkautus Kainuun Vaarannivassa, varma parkkituottomalli Espanjasta, armeijan muovipussieväät

Kiinan heikentyneet kasvunäkymät ja uutiset kauppasodasta ovat heiluttaneet viime viikkoina rahoitusmarkkinoita. Kumpaankaan ei ole luvassa pikaista ratkaisua, joten epävarmuus jatkuu vähintään lähikuukaudet. Asiasta keskustelemassa Nordea Marketsin ekonomistit Tuuli Koivu ja Sanna Kurronen.

Tässä videosarjassa käsitellään kysymyksiä ja vastauksia laadunvarmistuksesta.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. 30-luvun Kiinasta kertova romaani, joka perustuu Mäkelän kummitädin päiväkirjoihin. Hunanin maakunnan lähetyssaarnaajat pyrkivät levittämään kristinuskoa ja lukutaitoa. Perinteiden ja levottomuuksien puristuksessa elävät ihmiset kaipaavat muutosta. Nankingin verilöylyn kauheudet rikkovat rauhan. Haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.

Kiinalaiseen juttuun on koottu yleisiä väärinkäsityksiä Kiinasta, ruuasta historiaan ja taloudesta ihmisoikeuksiin. Toimittaja Mari Manninen auttaa lukijaa näkemään Kiinaa uudessa, realistisemmassa valossa. Mika Lintu haastatteli.

Paulina oli tänään back in business ja antoi analyysinsa Ensitreffit alttarilla -ohjelman käänteistä. Mikko yrittää olla tilaamatta mitään Kiinasta, kuinka se sujui? Tänään Sukupuolten taistelussa kisasivat Tiia Lahdesta ja Lasse Kinnulasta.

  Tämän kertaisessa Verkosta Vapauteen – podcast-jaksossa palataan pidemmän tauon jäljiltä verkkokauppamaailmaan. Mukana menossa on nimittäin Keravalta kotoisin oleva ja nykyisin Hong Kongissa majaansa pitävä verkkokauppa e-Ville.comin perustaja Ville Majanen. Ville saapui alun perin Hong Kongiin 22-vuotiaana vaihto-oppilaana vuonna 2006. Kauppiasura käynnistyi 8 euron hintaisten kameroiden Kiinasta ostamisella ja kolminkertaisella katteella Suomeen myymisellä. Tästä liikkeelle … Jatka lukemista VV 035: Ville Majanen – e-ville.com →

Joonas Tolvanen lähti 17-vuotiaana Kiinaan haaveenaan oppia shaolin kung-futa, vanhaa itsepuolustuslajia. Hän kuvitteli löytävänsä sumuisilta vuorilta viisaita kung-fu-mestareita mutta löysikin lapsia hakkaavia, huumeriippuvaisia, vapaa-ajallaan räiskintäpelejä pelaavia munkkiveljiä. Siitä huolimatta Tolvanen on palannut kymmenen vuoden aikana Kiinaan uudelleen ja uudelleen. Mitä hän on Kiinasta oppinut? Entä mitä hän arvostaa Suomessa kiinankokemustensa jälkeen? Nykyisin kolmekymppinen Tolvanen työskentelee Kuopiossa lääkärinä ja on kirjoittanut kiinankokemuksistaan lennokkaan kirjan nimeltään Soturimunkin oppipoika. Toimittajana on Anna Patronen.

Puhelin mankuu huomioitasi, kun WhatsAppin, Messengerin ja muiden pikaviestinten keskusteluihin pukkaa koko ajan uutta viestiä. Kuinka suuren osan nämä sovellukset täyttävät elämästämme juuri nyt? Entä tulevaisuudessa? Digisessä iltapäivässä Jani Halme ja Tomi Saarinen pohtivat, mikä pikaviestimissä koukuttaa. Kaksikko ruotii läpi aiheeseen liittyvät ilmiöt robottiaspasta chatfiktion kautta nuorison kirjoitustyyliin ja ennustaa, että viestien maailman seuraavat kehitysaskeleet haetaan Kiinasta. Jaksossa pääsevät ääneen myös Pientä säätöä -chatfiktiota kirjoittanut Ryöväri-tuotantoyhtiön Veera Ojola sekä Kotipizzan viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Antti isokangas. Lopuksi Halme esittelee jälleen kaksi digimaailman jännittävää tuotetta ja kysyy Saariselta, ovatko ne kivoja vai kauheita. Keskustelu ohjelmasta jatkuu Twitterissä aihetunnisteella #digineniltapäivä

Tällä kertaa matkaamme Puolaan, josta itäsuomalainen Anni on löytänyt itselleen kodin. Kun Annille tarjoutui mahdollisuus työharjoitteluun ulkomailla, hän tarttui siihen oitis. Nuoresta iästään huolimatta työkokemusta on karttunut Puolan lisäksi jo Espanjasta ja Kiinasta. Kaikissa maissa on ollut puolensa ja itsetuntokin nousee kohisten, kun huomaa, kuinka hyvin sitä maailmalla pärjääkään. Ei muuta kuin rohkeasti vain oman mukavuusalueen ulkopuolelle!

Kun Annille tarjoutui mahdollisuus työharjoitteluun ulkomailla, hän tarttui siihen oitis. Anni vastaa puheluumme Puolasta, mutta työkokemusta on karttunut myös Espanjasta ja Kiinasta. Kaikissa maissa on ollut puolensa - itsetunto nousee kohisten, kun huomaa, kuinka hyvin sitä maailmalla pärjääkään.

Timo-Pekka Koskela vastaa puheluumme Kiinasta, muutaman tunnin päästä Pekingistä. Sinne hänet on vienyt työ – Timo-Pekka nimittäin valmentaa Kiinan lumilautailujoukkuetta. - Kyllä se unohtuu, että teen Kiinan eteen töitä. Lähtökohtaisesti valmennan urheilijoita, aikaisemmin Suomen joukkuetta valmentanut Timo-Pekka Koskela naurahtaa. Työ onkin tuottanut tulosta: isoissa kisoissa joukkue on pärjännyt upeasti. Moni asia on Kiinan huippu-urheilussa kuitenkin toisin kuin Suomessa – siitä, kuinka nuoret ovat esimerkiksi valikoituneet maajoukkueeseen ja miltä heidän tulevaisuutensa näyttää, Timo-Pekka kertoo jaksossamme seikkaperäisesti. Hänelle itselleen unelmatyö antaa paljon, mutta myös ottaa. Kaikkein rankinta on olla yli puolet vuodesta poissa lasten ja vaimon luota. Siksi hän ei näe tekevänsä reissutyötä enää kovinkaan pitkään. Mutta ennen varsinaiset tulevaisuudensuunnitelmien tarkentumista keskitytään kuitenkin kevään talviolympialaisiin. Nehän ovat jo ihan kohta!

Kausi 1, jakso 1 Verohallinnon uusi podcast-sarja Veronkantaja tarjoilee kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt verotukseen liittyen. Ensimmäisessä jaksossa vieraana palvelupäällikkö Miika Wires ja aiheena kasvuyrityksille suunnattu palvelukokonaisuus. Miksi Verohallinto on lanseerannut startupeille oman palvelunsa? Entä mistä China Deskissä on kyse? Juontajina Inka Leisma ja Antti-Juhani Piirainen. Julkaisupäivä: 23.11.2017

Kiina on tällä hetkellä maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja, joka investoi myös paljon omiin aurinkovoimaloihin. Kiinassa on avattu esimerkiksi maailman suurin, veden päällä kelluva aurinkovoimala. Kiinasta on tulossa myös sähköautobuumin johtava maa. Pohjois-Afrikkaan suunniteltiin Desertec-hankkeessa suurta aurinkosähkövoimalaa, jossa oli tarkoitus käyttää hyväksi suuria peilejä. Japanissa taas kehitettiin satelliittiaurinkovoimalaa. Kiinan tilanteesta ja aurinkoenergiahankkeista kertoo professori Peter Lund Aalto-yliopistosta. Ohjelman loppupuolella esitellään pieni bonsaityyppinen, tutkijoiden kehittämä puu, jonka lehdet ottavat vastaan aurinkoenergiaa mutta myös valoenergiaa sisätilan valaistuksesta. Valoenergia muutetaan sähköksi, joka kelpaa vaikkapa matkapuhelimen lataukseen. Haastateltavana on projektipäällikkö Matti Tähtinen VTTstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Mao Zedong oli diktaattori, jonka julmuus, itsekeskeisyys, utopistinen radikalismi, täydellinen ihmiselämän ja ihmisten kärsimysten halveksunta sekä suuruudenhullut suunnitelmat johtivat yli 40 miljoonan kiinalaisen kuolemaan. Mao oli synnynnäinen manipuloija ja häikäilemätön vallan tavoittelija. Hän nautti kiduttaessaan omia puoluetovereitaan, teloittaessaan ja antaessaan miljoonien kuolla nälkään. Hän oli valmis vaikka ydinsotaan edistääkseen omia marxilais-stalinistisia maolais-näkemyksiään suurvalta Kiinasta, jota hän johtaisi henkilökulttinsa avulla. Mao Zedong toimi Kiinan kansantasavallan puhemiehenä 27 vuotta eli vuodesta 1949 kuolemaansa eli vuoteen 1976 asti. Hän onnistui kohahduttamaan monin eri tavoin ja keveimmästä päästä oli se, että Mao kielsi vuonna 1968 Sound of Music-musikaalin, kuvaten sitä ”Räikeäksi esimerkiksi länsimaisesta pornografiasta” Kovemmasta päästä ovat sitten ne puheet, joiden mukaan Mao Zedong kannusti puna-armeijan sotilaita syömään vihollistensa lihaa, mikä osoittaisi heidän olevan täysin luokkatietoisia. Mao oli myös urheilumies, sillä vuonna 1956 puhemies Maon liikunta- ja kulttuurikomitea hyväksyi uuden yleisurheilulajin käsikranaatin heiton, jonka tarpeellista taitoa hän perusteli mm. sitaattikokoelmassaan ”Pieni punainen kirja” Tämä entinen sissipäällikkö ja oopiumsodan julma suitsija lanseerasi sanonnan ”Antaa kaikkien kukkien kukkia” Mao ymmärsi myös suhteellisuusteoriaa ja laski, että talonpoikija ja maatyöläisiä oli paljon ja heidät oli saatava muutoksen etujoukkoihin, niinpä Mao teki heistä tiedemiehiä, kun taas tiedemiehistä ja professoreista, joita oli huomattavasti paljon vähemmän, Mao teki maanviljelijöitä. Tälle katastrofille annettiin nimeksi Suuri harppaus 1958 - 1960. Mao rakensi itselleen henkilökultin, johon kuului, että yli 90 prosenttia kiinalaisista käytti puhemies Mao Zedongia esittäviä rintamerkkejä. Rintamerkkejä on laskettu tuotetun 2,5 - 5 miljardia kappaletta. Niitä nähtiin aikanaan myös avaramielisten suomalaispoliitikkojen rinnuksilla. Kiinan armeija marssi Maon vatsan tahtiin, sillä Maon vatsan toiminta oli päivittäinen puheenaihe Kiinan hallituksen korkeimmalla tasolla. Mao uskoi myös siihen että hän voisi pidentää elinikäänsä lisäämällä seksipartnereittensa määrää, niinpä hänelle tuotiin koko ajan alastomia nuoria naisia. Suuren Ruorimiehen Mao Zedongin aikakautta arvioi populismia tutkinut Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: RoleX Dela Pena, EPA

Olemme tottuneet siihen, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä maailmalle halvemmalla. Ei niin kaukana menneisyydessämme oli kuitenkin aika, jolloin länsimaat kopioivat kaikkea kiinalaista ja omaksuivat kilvan kiinalaisia tapoja. Tuolle ajanjaksolle on annettu nimikin, kineseria. 1600-luvun eurooppalaiset lähetyssaarnaajat toivat tullessaan uutisia ja vaikutteita Kiinasta. Erityisen suurta huomiota herätti jesuiitta ja yleisnero Athanasius Kircherin teos Kuvitettu Kiina, jonka kuvaukset kaukaisen maan elämästä innoittivat pian eurooppalaisia taiteilijoita, huonekalujen sekä astioiden suunnittelijoita ja arkkitehteja mukailemaan sikäläistä estetiikkaa. Yksi itäisen maan uutuus oli ilotulitus, eli kiinalaiset kukkaset. Ruutia oli käytetty Euroopassa sodankäyntiin jo 1200-luvulta alkaen ja ilotulituksiakin nähtiin siellä täällä, mutta vasta kineserian aikana ne alkoivat levitä todenteolla. 1758 Pekingissä asunut jesuiitta Pierre Nicolas d’Incarville kirjoitti Pariisin Akatemialle perinpohjaisen selvityksen kiinalaisten ilotulitteiden toiminnasta, mikä helpotti eurooppalaisten oman ilotulitusharrastuksen aloittamista. Suuria muistettavia ilotulituksia ovat rauhansopimusten kunniaksi järjestetyt ilotulitukset, joissa ruudin tuhlaamisen lopettamista on siis juhlittu ruudin viihdekäytöllä. Kuningatar Kristiina järjesti ikimuistoisen näytöksen kolmekymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 Narvassa. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin Lontoossa Aachenin rauhansopimusta ilotulituksella, johon Friedrich Händel teki musiikin. Näytös tosin keskeytyi, kun kulissit syttyivät tuleen. Suomen ensimmäisestä ilotulituksesta ei ole tietoa, mutta jo pitkään rakettien ampuminen on ollut meillä uudenvuoden juhlintaan kuuluva eräänlainen jokamiehenoikeus. Rakettien ampumista rajoitetaan etenkin kaupungeissa monin tavoin, mutta silti uudenvuoden aattoillan pauke tuo monessa taajamassa mieleen sotatilan. Raketit ovat silmän ja mielikuvituksen iloja talvisella yötaivaalla, mutta myös vuodenvaihteen myyntisesongin aikana. Ilotulitteiden nimet kun ovat mitä mielikuvituksellisimpia luomuksia. Niin kuin nyt: 16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky ja niin edelleen. Ällistyttäviä ja riemastuttavia nimiä! Tänään kysymme Pohjoismaiden ainoalta ilotulitustehtaanjohtajalta, Harri Carlsonilta, miten raketit ja muut ilotulitteet saavat kuplivat nimensä. Carlson on toiminut ilotulitusalalla 15 vuotta ja ennen ilotulitustehtaanjohtajuuttaan hän työskenteli tuotepäällikkönä. Carlsonin mukaan Suomessa on kuusi firmaa, jotka myyvät ilotulitteita ja järjestävät näytöksiä. Ala keskittyi uuteen vuoteen etenkin ennen vuonna 1998 alkaneita ilotulituksen Suomenmestaruuskisoja. Ne lisäsivät yleisön kiinnostusta ammattitaitoisiin ilotulitusnäytöksiin ja nykyään ilotulituksia harrastetaankin paljon yleisemmin kuin vain vuodenvaihteessa. Carlson oikaisee, että monen valittajan harhaluulo siitä, että ”nyt siellä ilotulitusnäytöksessä taas ammutaan kymppitonneja taivaalle, vaikka niilläkin rahoilla voitaisiin palkata sairaanhoitajia” ei perustu totuuteen, vaan oikeampi hintahaarukka on 2000-3000 e. Mutta asiaan: millaiset ruudinkeksijät kehittelevät ilotulitteiden nimiä? Pasi Heikuran haastateltavana pohjoismaiden ainoa ilotulitustehtaan johtaja Harri Carlson. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, sitaattivinkki ja fraasirikos, sekä yleisönosasto.