H. Asselmoilanen

In this episode of H. Asselmoilanen - we will discuss translation of personality tests, and other interesting topics related to psychometrics, psycholinguistics and life. Our guest is Mikkel Berg Strømstad - who is both very entertaining and highly knowledgeable. Tune in and enjoy!

The dawn of Artificial Intelligence is here. We all grew up watching terminator, who was not a terminator, but a protector. The theme in pop culture is that AI is here to destroy us. Then the president of the United States saves us. I don't see either happening. Why would AI destroy us? And the recent presidents in the US seem a bit wrong for the job? What about psychology. Is AI an opportunity where psychologists become more efficient, happier, productive, friendlier and more beautiful because of AI? Or is AI going to take psychologists jobs, spread everyone's data and give unethical advice to people. Today in H. Asselmoilanen, a workplace tech and future psychologist Lasse Hönsen.

Like in most things you can be good, bad, very good or very bad. Mats Enlund is a three michelin star psychometrician. He is also widely known “herkkusuu” or sweet tooth, who enjoys the best restaurants and the best psychological tests. Today we'll discuss what are the main ingredients of good tests, why it is so difficult to get the ingredients right and why the best chefs have so many tattoos and the best psychometricians have so few tattoos.

My friend wears a flamboyant hat, can I be sure he is a narcissist? What other tell signs are associated with narcissists? Why are we so interested in narcissists anyhow? Not everyone is a narcissist, but everyone seems to be dealing with narcissists. Get your facts right with Espen Skorstad, the leading narcissist expert in the Nordics.

Norjalaiset ovat Pohjolan onnenpekkoja. Valtion öljyrahaston turvin yhteiskunnan rattaat on voideltu toimimaan liukkaasti. Julkisen sektorin psykologikin voi elää herroiksi, kaikilla on teslat ja pizzat maksavat 20 euroa. Onko norjalaisten hyvinvointi vain rahan tuomaa vai voisimmeko oppia heiltä jotain muutakin hyödyllistä? Tänään kadehdimme norjalaisia luvan kanssa ja koitamme ottaa opiksi.

Viisas neuvonantaja kertoo, että työt kannattaa aina tehdä mahdollisimman hyvin. Ahne ja kusipäinen neuvonantaja sanoo, että työt kannattaa tehdä niin, että laskennallinen tuntipalkka muodostuu järkeväksi. Tulisiko vaivannäön määrä olla suoraan verrannollinen työstä saatavaan korvaukseen vai pitääkö kaikki tehdä aina vimpan päälle vaikka saisi palkkioksi pähkinöitä? Tästä puhumme tänään H. Asselmoilasen vaivannäköradiossa.

Vaikka uskot itseesi voit silti olla ihan paska. Parempi 150-metrinen väylällä kuin 250-metrinen järvessä. You gotta risk it to get the biscuit. Golf on paitsi nautinnollinen ja sosiaalinen urheilulaji, myös ehtymätön elämänfilosofian lähde. Tässä jaksossa singeli-Matti ja klubituuppari-Juho tarjoilevat parhaat golfviisaudet, joiden avulla sinäkin jaksat paremmin elämää ja työtäsi.

Minkä asian ympärille sinä olet rakentanut identiteettisi? Ovatko kaikki identiteettimunasi samassa identiteettikorissa, vai oletko tukevasti useamman kivijalan päällä? Tässä H. Asselmoilasen erikoisjaksossa käsittelemme identiteetin muodostumista, ja sen uudelleenmäärittelyä elämän muutostilanteissa. Tämän jakson kuuntelemisen jälkeen identiteettisi ei ole entisellään!

Kuuntele veikkosten laadukasta turinointia matkalla Christchurchiin. Tämä RAW and UNFILTERED -erikoisjakso tarjoaa ennenkuulumattoman törkeitä Asselmoilanen-juttuja!

Kuuntele veikkosten laadukasta turinointia matkalla Mount Cookille. Tämä RAW and UNFILTERED -erikoisjakso tarjoaa ennenkuulumattoman törkeitä Asselmoilanen-juttuja!

Kuuntele veikkosten laadukasta turinointia matkalla Lake Tekapolle. Tämä RAW and UNFILTERED -erikoisjakso tarjoaa ennenkuulumattoman törkeitä Asselmoilanen-juttuja!

Tekoälyhype, ja etenkin generatiivisen tekoälyn hype on vahvaa. Some on täynnä kaikenlaista generoitua kontenttia teksti- tai kuvamuodossa. Mutta kuka pyysi tällaista? Ja millä tavalla tämä on nyt parempaa kuin se sisältö, mitä aiemmin on ollut? Poistaako ChatGPT köyhyyden tai nälänhädän? Kouluttaako se kehitysmaiden lapset? Parantaako se naisten tasa-arvoa tai äitien oikeuksia? Vähentääkö se lapsikuolleisuutta? Poistaako se AIDSin maailmasta? Ratkaiseeko se ilmastokriisin? Mielestäni ei. Mikä on siis oikeastaan se ”vallankumous”, mistä kohkataan? Tästä puhumme tänään H. Asselmoilasen tekoälyradiossa.

Sepi ei tykkää laulaa koska ei ole omasta mielestään musikaalinen. Oikeasti kyse taitaa olla enemmän siitä ettei ole harjoitellut laulamista. Marjatta taas kokee, että hänen lapsensa ei ole liikunnallisesti lahjakas, ja ei halua sen takia opettaa tätä tekemään volttia, vaikka lapsi sitä itse toivoo. Parempi vaan keskittyä lukemiseen, koska lapsella on kerran jo silmälasitkin. Työelämässäkin olemme kiinnostuneita usein ihmisten välisistä pysyvistä eroista. Vaikka monet niistä ovat enemmänkin kehityksellisiä, niin niitä helposti ajatellaan synnynnäisinä. Ja jos jotain juttua ei vielä osaa, niin onko kyse lahjakkuuden vai harjoittelun puutteesta?

Oletko joskus todennut että ”poikkeus vahvistaa säännön”? Tai ”happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista”? Vai oletko kenties sitä mieltä että ”viina on viisasten juoma?”. Siinä tapauksessa on pienen herätyskokouksen paikka! Tavallisen ihmisen tyhmyys on viisaan ihmisen kirous. Nerokkaat sanonnat ovat ”helmiä sioille”, koska ne ymmärretään väärin tai niitä käytetään väärissä asiayhteyksissä. Sic transit gloria mundi! Kultivoituneina kielen ja mielen asiantuntijoina olemme tietysti pahoittaneet tästäkin mielemme. Tervetuloa H. Asselmoilasen ”kiusalliset väärinkäsitykset” -radioon.

Moni ei haluta palkata vanhempia ihmisiä töihin koska he ovat hitaita eivätkä opi enää mitään. Mutta ovatko he oikeassa vai menetetäänkö iso osa potentiaalisista työntekijöistä jos varttuneemmat karsitaan pois pelkän iän perusteella? Mitä tiede sanoo ikääntymisen vaikutuksesta työkykyyn ja työsuoriutumiseen? Missä asioissa vanhempi työntekijä on parempi ja missä ehkä huonompi? Onko varttuneemman työntekijän palkkaaminen hyväntekeväisyyttä vai viisautta? Vai riippuuko tämä työtehtävästä? Tästä puhumme tänään H. Asselmoilasen työtehoradiossa.

Welcome to another delightfully cheeky episode of H. Asselmoilanen – the podcast that serves wisdom with a pinch of joy! Today's topic is: "Risk Culture Eats Pieces of Shit Like Management for Breakfast" with the one and only Joe Miao. In this episode, we're diving into the captivating world of risk culture with Joe, where conventional management practices might just meet their match. Buckle up for a rollercoaster of insights and, of course, a sprinkle of the unexpected.

Welcome, lovely listeners, to another episode of H. Asselmoilanen, where we blend wisdom with humor! This time we'll be talking in English. Today, we set sails on a global journey to the world of burnout. And who better to guide us than the insightful Dr. John Chan, a beacon of knowledge on the subject. John is the founding father of the Global Burnout Survey. In this episode, we'll navigate through the highs and lows of the Global Burnout Survey with John. We're about to unravel the mysteries and explore ways to navigate the sometimes stormy waters of our fast-paced lives. So, fasten your seatbelts, get ready for a joyful trip into the world of burnout, and let's Asselmoi with John Chan!

Tämän viikon jaksossa hyppäämme ja sukellamme huippu-urheilun maailmaan Joona Puhakan seurassa. Onko pikkuhypystä, eli tuckista ollut Joonalle työelämässä hyötyä? Onko huippu-urheilija aina huipputekijä vai aloittaako urheilija työelämän takamatkalta? Yrittäjä ja IT-konsultti Joona kertoo miksi uimahyppääminen antaa puhtia työuralle. Tässä jaksossa ei takuulla pääse kukaan perässähiihtäjäksi!

Jarmo pakkasi luistimet ja muut lätkäkamat ja muutti Australiaan. Sydneystä löytyi työ, koti ja uusi elämä. Mikä on unelmien jahtaamisen hinta ja mitä vastineeksi saa? Jarmo kertoo mitä ekonomikoulussa opittiin ja miten se on auttanut häntä sopeutumaan tropiikkiin.

Kun konttorin rotat siirtyvät Kanarialle ja laittavat slackin laulamaan aikaerosta huolimatta, niin ollaanko modernin tietotyön vai revenge capitalismin äärellä? Olisiko meidän kaikkien mielenterveyden kannalta parempi siirtyä Etelä-Eurooppaan tai Kaakkois-Aasiaan läppärihommiin? Vai tuleeko asiassa eteen jotain käytännön tai eettisiä ongelmia? Tästä puhumme tämän päivän jaksossa, joka on nauhoitettu etätöissä Marbellan auringon alla.

Asselmointi Oy on siirtänyt työtä LinkedIniin. Siellä myymme, markkinoimme ja palvelemme asiakkaitamme. Mutta onko LinkedIn yhtä tehokas työväline kuin puhelin tai sähköposti, vai onko se vain henkilökohtainen some, jonka työkäyttö on kiusallista ja epätehokasta? Kuuntele tämä jakso niin opit, miten Suomen johtavat LinkedInin hyödyntäjät ajattelevat alustasta.

Istumatyö tekee ihmisistä lahnarankaisia vässyköitä, jotka eivät selviä terveinä eläkepäiviä viettämään. Pitäisikö istumatyötä alkaa säätelemään ja tehdä siitä tarveharkintaista? Onko järkevää uhrata kokonaisten sukupolvien terveys epäergonomisen tietotyön alttarille? Miksi Asselmointi tekee eniten kauppaa silloin kun Matti ja Juho ovat pelaamassa golfia? Näihin ja muihin kysymyksiin löydät vastauksen tästä jaksosta.

Kosteat lounaat ovat jääneet 80-luvulle, Lapin ryyppyreissut 90-luvulle ja kännisekoilu pikkujouluissakin viimeistään 00-luvulle. Kun konsulttien ulkomaan reissuillakin tilataan enää vain alkoholitonta olutta, herää pakostakin kysymys: onko alkoholin nauttiminen työelämässä auttamattomasti vanhanaikaista? Ja jos se johonkin työelämän tilanteisiin sopii, niin mihin?

Luottamuksen rakentamisessa puhutaan paljon siitä, että pitää asettua haavoittuvaiseksi ja paljastaa omat heikkoutensa. Käytännön kokemus liike-elämästä voi kuitenkin olla raadollisempi. Heikkoina näyttäytyvät henkilöt eivät ole kovin kiinnostavia yhteistyökumppaneita tai työntekijöitä. Heikkouden paljastaminen voi olla terapeuttista, mutta onko siitä myös bisnesetua?

Miksi yrittäjä yrittää? Työntekijästä voi tulla yrittäjä ja yrittäjästä työntekijä - kaikki on mahdollista. Yrittäjän menestys on “ihan asenteesta kiinni” - vai onko?. Kaikkien kannattaisi yrittää ja sitten vaan yrittää vähän enemmän niin rahulia tulee - näinkö se menee? Tänään juttelemme mm. siitä, miksi yrittäjät ovat kusipäisiä nilkkejä.

Onko liikunnalla arvoa työelämässä? Pärjääkö kovakuntoinen paremmin kuin peruna? Miksi johtajan pitää pystyä suorittamaan täysimittainen triathlon? Liikuntaa markkinoidaan täsmäaseena työssä jaksamiseen. Eiköhän sitä väsytä enemmän kun rankan työpäivän päätteeksi joutuu vielä lähtemään pelaamaan padelia, joka sekin väsyttää? Tänään puhumme liikunnasta, urheilusta ja työssä jaksamisesta.

Työmatkat, työn ehdoilla tapahtuvat pidemmät matkat, ja sinun muu elämä. Saako työmatkalla olla hauskaa ja onko ok käydä museossa? Tässä jaksossa jutellaan siitä, miltä työmatkat näyttävät ja miltä niiden tulisi näyttää. Entä miten selitetään Mohammedille amsterdamilaisen kuvakirjan sivun 67 kuva?

Uni - tuo työelämän unohdettu resurssi. Jokainen meistä nukkuu - toiset enemmän, toiset paremmin. Mitä unessa tapahtuu? Miten sinun unesi on työpaikkasi asia? Uni on aivojen pesukone ja alitajunnan peili, joka ratkoo työongelmat. Kuuntele onnistuessaan kohtuullisia ja epäonnistuessaan typeriä neuvoja parempaan uneen, sekä yleistä hölinää (työ-)elämässä jaksamisesta.

Kaupallinen yhteistyö Kalaneuvos kanssa. Tässä jaksossa puhumme ammatista osana ihmisen identiteettiä. Ammattiin opiskelu ja ammatissa työskentely muokkaa ihmisen käsitystä itsestään: kuka minä olen ja mitä minä teen? Parhaimmillaan vahva ammatti-identiteetti antaa merkitystä elämään ja suojaa itsetuntoa kolhuilta. Huonoimmillaan siitä tulee rajoittava ja näköaloja kaventava uskomus, joka tekee elämästä yksipuolista.

Kaupallinen yhteistyö Kiitoskauppan kanssa. Aktiivinen, henkilökohtainen ja todelliseen suoriutumiseen perustuva kiittäminen on yksi parhaista tavoista johtaa ja motivoida ihmisiä työelämässä. Toisaalta vanha kansa tietää, että “kissa kiitoksella elää”. Mukava kiitoslahja vie kiittämisen uudelle tasolle! Mutta millainen on hyvä kiitoslahja? Tästä puhumme tänään koko kansan asselradiossa.

Kaupallinen yhteistyö Refappin kanssa. Tässä jaksossa puhumme referenssitarkistuksista osana rekrytointiprosessia. Kummallisten tarinoiden ja myötähäpeää herättävien anekdoottien lisäksi opit, miksi referenssitarkistukset ovat hyödyllinen ja jopa tärkeä osa kaikkea rekrytointia. Listen and learn!

Kaupallinen yhteistyö Joblyn kanssa. Arvot ovat kuin kompassi: punainen neula osoittaa aina pohjoiseen. Töissäkin on arvot. Arvoista poikkeaminen aiheuttaa dissonanssia, epätasapainoa. Mikäli työt ovat omista arvoista poikkeavia, voi tulla stressiä. Kuuntele monipuolista asselpohdintaa työarvoista.

Kaupallinen yhteistyö Aon Assessments Finlandin kanssa. Tänään juttelemme diversiteetistä, DEI:stä, kognitiivisista vinoumista, ja miksei syrjiminen kannata. Kuuntele ja ihmettele.

Kaupallinen yhteistyö Leaseplanin kanssa. Työsuhde-etuja on ollut ja tulee olemaan. Parhaat työsuhde-edut on semmoisia juttuja, johon pistäisi rahansa joka tapauksessa. Tänään H. Asselmoilasessa bensaa suonissa - tai diisseliä. Tai sähköä.

Työelämän risteyskohdissa monille tarjotaan mahdollisuutta siirtyä myynnillisempiin rooleihin. Ihmisellä saattaa kuitenkin olla käsitys ettei myynti ole häntä varten. Jos myyntiä sitten kuitenkin päätyy tekemään, niin siitä alkaa helposti tykätä. Monet myyntityöhön liittyvät ennakkoluulot ovatkin täysin tuulesta temmattuja.

Elämän tärkein taito on odotusten hallinta. Myös muiden ihmisten odotusten mutta ennen kaikkea omien. Kun odotukset ylittyvät, koemme positiivisia tunteita. Jos odotukset eivät täyty niin olo voi olla ankeampi. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että odotuksiin voi vaikuttaa. Helpoin tie onneen onkin odotusten madaltaminen.

Sosiaalinen media ei epäröi muistuttaa meitä siitä, että todelliset tehot tulevat siitä, kun tehdään yhteistyötä. Taitava yksilö ei ole mitään ilman yhteisöä. Samalla kuitenkin arkikokemus voi olla toisenkinlainen. Nimittäin sellainen, että parhaiten pärjää työssään ja urallaan, kun miettii lähinnä itseään ja optimoi omaa etuaan. Mitenköhän tämä asia nyt oikeasti on?

Onko työkaverisi hankala? Oletko ite hankala? H. Asselmoilanen konfliktien maailmassa. Mistä konfliktit tulevat, miten ne etenevät ja miten niistä voi selvitä? Ehkä vastaamme näihin kysymyksiin, ehkä emme. Kuuntele ite niin tiedät.

Jokaisessa yrityksessä on yrityskulttuuri. Missä teidän yrityskulttuuri on? Mitä se siellä tekee ja ketä se tottelee? Onko yrityskulttuuri kallis organisaatioleikki, jota HR vetää (on), vai onko yrityskulttuuri bisneksen ydin, joka päättää ketkä pelin voittavat (ei ole tämä)?

Asiantuntijatyö on muuttanut toimistoista väljempiin ja joustavampiin ympäristöihin. Ihmisten koteihin, joustaviin työtiloihin ja työhön muutenkin paremmin sopiviin paikkoihin. Paluuta vuoden 2017 työelämään ei ole, ja hyvä niin. Kuuntele H. Asselmoilasen uusin jakso, niin asia tulee sinullekin ilmeiseksi.

Työelämän ja työhyvinvoinnin asiantuntijat eivät epäröi muistuttaa meitä siitä, että vain rahan vuoksi työskentelevä ihminen ei ole hyvä työelämäihminen. Jos joku kertoo työhaastattelussa hakeneensa tähän työhön siksi, että siitä saa rahaa, niin haastattelijat pyörittelevät silmiään: sinun tulisi olla innoissasi työn sisällöstä ja organisaation arvopohjasta! Pärjääkö modernissa työelämässä enää missään, jos vaan halua tehdä fyrkkaa ja jättää työn merkityksellisyysfiilistelyt muille? Tervetuloa H. Asselmoilasen rahailtaan.

Se, että olet kaikissa asioissa tasaisen huono, ei tee sinusta generalistia. Generalisti on kuin kymmenottelija: pärjää riittävän hyvin monessa lajissa. Vastaavasti naapurin Reiska, joka ei juurikaan juokse, ei ole kymmenottelija eikä myöskään generalisti. Tervetuloa H. Asselmoilasen generalisti-iltaan!

Nykymaailmassa moni perinteinen miehinen vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi: asiakeskeisyys on tunnekylmyyttä, opastaminen on manspleinaamista ja asioihin perehtyminen besserwisseröintiä. Moderni mies puhuu ja pussaa. Toksinen mies ei äijäpäissään näin tee. Tervetuloa myrkyllisen miehuuden tupailtaan.

Kaikki sopivimmat koodarit eivät työskentele koodareina. Osa ei edes tiedä olevansa sopiva koodariksi. Koodaamisessa, niin kuin muissakin töissä, osa osaamista on itse taito, jota työssä tarvitaan. Osalla on luontaiset taipumukset tai lahjakkuus menestyä kyseisessä tehtävässä. Tervetuloa H. Asselmoilasen assemblyyn.

Onko työsuhde-etu yrityksen savuverho - osa hämäystä, jonka tarkoituksena on harhauttaa osaaja palkkatöihin? Yritykset tarjoavat työntekijöilleen työsuhde-etuja. Polkupyörät, autot ja liikuntasetelit ovat standardia. Kohauttamaan pääsee yrityksen hiilinielulla, metsästysedulla ja firman venepaikalla. Miksi työsuhde-etu eikä isompi palkka?

Häpeä on osa inhimillistä kokemusmaailmaa. Häpeä on paikalla töissä ja vaikuttaa jatkuvasti toimintaan. Joidenkin teorioiden mukaan häpeämättömät pärjäävät paremmin, koska, no, eivät häpeä. Tervetuloa häpeämään H. Asselmoilasen pariin.

Moni HR-ammattilainen tai sellaiseksi haluava hakeutuu opiskelemaan psykologiaa esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Mutta miksi tämä mielen tiede on niin kovassa kulttimaineessa? Tieteenä psykologian saavutukset kun eivät ole kummoisia.

Ainahan se on mielessä: sportti. Toisin kuin nuoret pojat, keski-ikäiset miehet ajattelevat urheilua enemmän kuin seksiä. LinkedIniin jaetuissa kuvissa ihmiset vaikuttavat olevan aidosti onnellisia vain urheilessaan, kun taas työpaikalla otetuissa hymykuvissa on vahva väkinäisyyden eetos. Tässä jaksossa selvitämme miksi urheilu on niin paljon mukavampaa kuin työnteko.

Sosiaalinen media oli aiemmin työelämän kellarikapakka - nyt se on päänäyttämö. Yhä harvempi ihminen työskentelee ammatissa, jossa joko omissa tai työnantajan toiveissa ei olisi aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Yhä useampi somettaa osana työtehtäviään - joillekin se on jopa päätyö. Mutta onko se sitä kuuluisaa oikeaa työtä?

Termien diversity ja inclusion suomennokset ovat monille kömpelöjä ja vieraita. Työelämänmonimuotoisuuden trendi koskettaakin Suomea vasta seitinohuesti - epäilemättä äänenvoimakkuus kasvaa.

Lähettääkö työnantajasi sinulle hedelmäkorin, kun mielenterveytesi järkkyy ja jäät pois töistä? Työntekijöiden mielenterveys on ongelma, jota pandemia on pahentanut. Organisaatioilla on merkittävä rooli työntekijöiden mielenterveyden turvaamisessa. Mitä organisaatiot voivat ja aikovat tehdä työntekijöiden mielenterveyskriisille? Vai tekevätkö mitään?