Podcasts about pentti salmenranta

Roketissa vietetään tänään sateista ukkospäivää sekä ulkona että sisällä. Ohjelman on toimittanut Pentti Salmenranta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017. En dag med åska. Pentti Salmenranta läser sin egen berättelse. Programmet är repris från 2017. roketti@sverigesradio.se

Kertomus Elsan isoisästä ja miten hän vahingossa sai päähänsä ämpärin eikä päässyt siitä irti. Pentti Salmenranta tarinoi ja ohjelma on uusinta vuodelta 2017. Elsas morfar och hinken. En berättelse av och med Pentti Salmenranta. Repris från 2017.

Pentti Salmenranta löytää vintiltä mystisen laukun, jossa on ihan oikea, toimiva taikasauva. Ja sitten alkaakin tapahtua... Ohjelma on uusinta vuodelta 2014. Abrakadabra... En liten berättelse av och med Pentti Salmenranta. Repris från 2014.

Pentti Salmenranta lukee kirjoittamansa tarinan koirasta, joka perusti laulukuoron. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014. Hunden som ville sjunga. Av och med Pentti Salmenranta. Repris från 2014.

Pentti Salmenranta lukee kirjoittamansa tarinan koirasta, joka perusti laulukuoron. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014. Hunden som ville sjunga. Av och med Pentti Salmenranta. Repris från 2014.

Nuoret aikuiset kaipaavat suomen kieltä Skövdessä, ja Pellossa vanhukset välittävät kieltä ja kulttuuria lapsille.   Sen lisäksi:  - Pentti Salmenranta pakinoi vanhanaikaisesta suomesta. - Vuoden ruotsinsuomalainen sana nukkuma-aamu herättää reaktioita. - Marko Markoolio Lehtosalo sai vuoden vähemmistökielipalkinnon. - Digisyrjäytetty on viikon uudissana. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson vastaa kuuntelijoiden kielikysymyksiin. - Kansallislaulukilpailu vaihtaa jälleen mannerta. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström

Kirjailija, toimittaja, japanologi Monica Braw Lompolo pääsi Japanissa suomen kielen makuun, toki myös japanin. Kielenhuoltajat kertovat, mitä vaaralliset riidenmarjat ovat. - Monica Braw Lompolo kertoo kuinka hän aikoinaan selätti suomen kielen kun se puraisi häntä Japanissa rakkauden merkeissä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selittävät mitä ovat riidenmarjat ja miksi sanotaan ihmisten ilmoille. - Pentti Salmenranta miettii ääntämistä kun lauseessa on useita eri kieliä. - Viikon uudissana on dyykata. - Juontajana Merja Laitinen.

Heli Tissari on kahden muun kielentutkijan kanssa tutkinut vihan käsitettä. Kuuma kesä toi sanastoon paahtopaisteen ja pullamössö liitetään sukupolviin. Kielipuolen aiheita: - Viha on suomalaisille tärkeä tunne, kertoo tutkija Heli Tissari. Nettikeskustelussa vihaa harvoin tunnetaan itse, vain muut ovat vihaisia. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson luettelee kuuman, kuivan kesän synnyttämiä hellesanoja. - Pentti Salmenranta ottaa pakinassaan selvää siitä, mikä onkaan oikein se pullamössösukupolvi, josta puhutaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kuulijoiden kysymyksiin muun muassa sanoista hirveä ja julma. - Uusi kansallislaulu arvattavana, viime viikkoinen on selvillä. Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Bosnialaispoika Emirille sijaiskodin tarjonneen Hakalan perheen isä Tommi aikoo opetella bosniaa. Birgitta Rantalo on päättänyt antaa lapsilleen meänkielen. - Korpilompololainen Birgitta Rantalo tahtoo lastensa oppivan meänkieltä, samalla hän yrittää pitää oman meänkielen taitonsa kunnossa. - Hakalan perheessä Emir- pojalle halutaan antaa mahdollisuus omaan äidinkieleensä bosniaan, isä Tommi on päättänyt tukea Emirin kielikehitystä opettelemalla itse bosnian kieltä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa näsäviisas- sanan alkuperää ja merkitystä. - Pentti Salmenranta funtsii kolumnissaan että jos esim sanonta tai päivänpolttava vitsi, vanhenee, se tuntuu heti paljon vanhemmalta kuin vaikka 50 vuotta sitten keksitty neronleimaus! - Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Robottiromanssi on yksi suomen kieleen ilmestyneistä uusista robotti-alkuisista sanoista. Kun suomalainen on epäluuloisen omistushaluinen, hän on mustasukkainen, britti on silloin keltasukkainen. - Uudissanojen tuntija kielenhuoltaja Riitta Korhonen puhuu uusista sanoista suomen kielessä. - Oulun seudulla tehdään tutkimusta seudun piilevästä monikielisyydestä. Katri Nisula tapasi dosentti Niina Kunnaksen. - Lovisa Jakobsson kertoo Jan Jacobsonin haastattelussa opetelleensa suomen niin, että pystyy tekemään käännöstöitä suomesta ruotsiksi, vaikkei vielä teini-iässä osannut sanaakaan suomea. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kysymyksiin sanoista mustasukkaisuus, moi ja kehysriihi.  - Pentti Salmenranta pakinoi muun muassa Azerbadjanista.   Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Tänään opimme toivottamaan onnea romani chibiksi, kansainvälisen romanipäivän kunniaksi. Sitä vietetään 8.4.  - Kielenhuoltajat selittävät ja selvittävät sanoja ja sanontoja kuten hurri, musta aukko/reikä, huitsin Nevada ja muita. - Onko puutarhassasi kontiainen vai maamyyrä? - Käymme Eskilstunassa, jossa kunta haluaa herättää esikoululaisten lukuintoa myös suomen kielellä. - Miten sana pasha oikein kuuluu ääntää? - Dieter Hermann Schmitzin mielestä suomi on helpompi kieli kuin saksa. - Pentti Salmenranta pakinoi toden ja ironian rajalla. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström. kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsinsuomalaiset kirjoittavat paljon ja mielellään. Marja-Liisa Pynnönen on tutkinut juuri ruotsinsuomalaista kirjallisuutta. Yksi kaikista kirjoittavista suomalaistaustaisista on Seija Kankaanpää. Vuoden ruotsinsuomalainen sana -kilpailu on käynnissä: lähetä siis parhaat ehdotuksesi vuoden ruotsinsuomalaisesta sanasta meille! Saamelaiset vanhemmat olivat hyvin aktiivisia suhteessa lastensa koulussa käytettyihin kieliin. Tämä ilmenee Otso Kortekankaan väitöskirjasta. Vebab on viikon uudissana. Kielenhuoltajat puhuvat muun muassa huopatossutehtaan hiljaisuudesta. Pentti Salmenranta miettii pakinassaan järkeä. Jälleen yksi väärinkäsitys suomen kielestä on käsittelyssä. Juontajana Malmöstä: A-L Hirvonen Nyström Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Presidentti, tasavalta, itsenäisyys ovat ja ovat olleet tärkeitä suomalaisia sanoja viimeisen sadan vuoden aikana. - Uudissana on tällä viikolla reipas: kuntoiluportaat ovat suosittu ilmiö Suomessa. - Itsenäisen Suomen sana on valittu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kilpailussa: Sisu - totta kai, vai miten se olikaan? - Onhan suomen kielestä hyötyä, varsinkin kun on puhelinmyyjistä kyse. Pentti Salmenranta pakinoi. - Suomesta löytyy ainakin noin 500 vierasta kieltä, ja vieraiden kielten puhujien määrä kasvaa. - Oppilaiden lukutaidot heikkenevät. Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

Sanonnalla villakoiran ytimessä on kirjallisia kytkentöjä. Halitulijallaa esiintyy Upponallen runossa. Mukana kirjavassa Kielipuolessa ovat myös kirjailijat Martina Moliis Mellberg ja Heikki Kotka. - Lundissa asuvan suomenruotsalaisen kirjailijan Martina Moliis Mellbegin toinen teos on tulossa painosta. Edellinen sai hyvät arvostelut Ruotsissakin. - Ruotsinsuomalainen kirjailija Heikki Kotka mielii kirjoittaa novelleja runon sijaan kuuden runokirjan jälkeen. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muunmuassa sanat halitulijallaa, kapellimestari, höykäsen pöläys, plösö ja villakoiran ydin. - Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi tukisanoista kuten niinku,siis, sellai, jotenki ja ööö. - Viikon uudissana: somekansa. Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Raviurheilulla on omat terminsä, kuolemanpaikkaan ei kukaan tahdo, voittajanesittelyyn menisi kuka vain, kertoo ravivalmentaja Sami Saarela. Pohjoismaisen raviurheilun suurin juhla Solvallan Elitloppet sijoittuu vuosittain toukokuun viimeiseen sunnuntaihin. Ravivalmentaja Sami Saarela osallistuu Elitloppet-sunnuntain kisoihin. Hänen kanssaan ruodimme ravialan sanoja. Mitä tarkoittaa ahdistaminen ja mitä on voittajanesittely ja miksi kukaan ei halua joutua kuolemanpaikkaan. Kielentutkija Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta odottaa, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset ryhdytään hyväksymään suomenkielisiksi Suomessa. Hän on tutkinut nuorten kieltä itä-Helsingissä, jossa on kohtalaisen paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kun Suomi itsenäistyi ja valtiomuodoksi valikoitui tasavalta niin itsenäistä tasavaltaa johtamaan valittiin presidentti. Minkä takia päädyttiin juuri tähän nimitykseen, sen selittää kielenhuoltaja Tarja Larsson. Uusista ja vanhoista uudissanoista Suomen itsenäisyyden aikana kertoo kielenhuoltaja Henna Leskelä. Pentti Salmenranta pakinoi riimeistä ja tanskalainen Kristine Kilså selittää tanskan kielen hankalia numeroita. Juontajana on Merja Laitinen.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä valottavat sanoja belsepuupi ja vänkäri ja selittävät, miksi suomeksi sanotaan Viro, ei Eesti. Kielenhuoltajat vastaavat Ilpo Okkolalle, joka ihmettelee miksi Suomessa sanotaan Viro eikä Eesti. Sannamari Patjas ja Timo Nieminen kertovat Susanna Alakosken uudesta näytelmästä Laina och fåglarna, joka tulee ensi-iltaan 23. maaliskuuta Eskilstunassa. Sannamari ja Timo esiintyvät näytelmässä. Pentti Salmenranta on löytänyt arkisen esineen, jolla on monta nimeä, mutta mikään niistä ei ole se oikea. Viikon uudissana on richsplaining. Juontajana Merja Laitinen.

Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana on fiikata. Sana-finalistit valinneet kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät myös miksi sanotaan, että jokin voi mennä pipariksi. Vuoden 2016 ruotsinsuomalainen sana fiikata on varsinainen klassikko ja ahkerassa käytössä ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Kielipuoli kertaa kilpailun kärjen.Kielenhuoltajat puhuvat ilmaisuista ryystää, namiskuukkeli ja mennä pipariksi.Pentti Salmenranta on pakinassaan löytänyt käytöstä poistuneita suomalaisia sanoja.Kielisarjassa esitellään bosnian,serbian ja kroatian kieliä.Juontajana Merja Laitinen.

Juttusarja Ruotsin kielistä jatkuu. Suomen kielellä on tällä hetkellä nostetta Ruotsissa, vaikka monia haasteitakin on vielä edessä, summaa suomalaisugrilaisten kielten professori emerita Leena Huss. Leena Hussin mielestä koulu antaa liian vähän tukea lasten suomen opiskeluun. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska alarajaa äidinkielen opetukselle ei ole. Jotkut kunnat voivat antaa opetusta 20 minuuttia viikossa, toiset 90 minuuttia ja molemmat ovat vielä liian vähän, Leena Huss sanoo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä Kielineuvostosta pohtivat, missä vaiheessa ruotsinsuomen voi sanoa olevan oma murteensa tai jopa oma kielensä.Eskilstunan ruotsinsuomalaisen koulun kuudesluokkalaiset ovat juhlineet halloweeniä ja tehneet sukututkimusta. He kertovat uutisia koululta tekemässään äänikirjeessä.Pentti Salmenranta pakinoi puhe- ja kirjakielistä ja päästää oman puhekielisen minänsä valloilleen.Miksi juuri torstai on toivoa täynnä ja miksi veri on vettä sakeampaa? Näitä selvittävät kielenhuoltajat.Viikon uudissana on härkis.Juontajana Merja Laitinen.

Näyttelijä/kirjailija Ville Virtanen ja häntä yli puolet nuorempi opiskelija Anna Josefiina Turtiainen kertovat, kuinka he pärjäävät dysleksiansa kanssa. Tukholman kaupungin teatterissa näyttelevä Ville Virtanen sai apua lukihäiriöönsä kouluvuosina aikaansa edellä olevalta opettajalta. Näyttelijän työnsä ohella hän kirjoittaa romaaneja. Anna Josefiina Turtiainen lukee ja kirjoittaa paljon, mutta hänen mielestään koulussa voitaisiin tehdä enemmänkin dyslektikoiden tueksi.Hollantilaissyntyinen lingvisti Gaston Dorre elää ja hengittää kieliä. Hän on kirjoittanut kirjan Euroopan kielistä pienistä vähemmistökielistä lähtien kuten esimerkiksi sorbin kielestä ja Walesin kymristä.Viikon uudissana on kehopositiivisuus.Suomen kielen opettaja Pentti Salmenranta on löytänyt riemukkaita lehtileikkeitä menneiltä vuosilta.Juontajana Merja Laitinen.  kielipuoli@sverigesradio.se 

Kielikahvilat yleistyvät ympäri Ruotsia. Eskilstunassa avataan nyt jo toinen kielikahvila, tällä kertaa Fröslundan kaupunginosaan. - Eskilstunan kielikahvilan toiminnasta vastaavan Ruotsin kirkon diakonin Hannu Lounelan mielestä kielikahvilassa voi harjoitella kieltä, mutta sen tehtävänä on myös luoda maahanmuuttajille uskoa tulevaisuuteen.- Länsi-Ruotsissa kahdeksan naista on kirjoittanut ja keskustellut teksteistä yhdessä, päivittäen samalla omaa suomen kieltään. Teksteistä pusertui kirja Ihanat naiset kynänvarressa! - Pentti Salmenranta pakinoi käännöskoneiden teksteistä.- Suomen kieltä huoltavat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ottavat esille sanat lusmuilla, kernaasti ja rattoisa.- Viikon uudissana on hortoilla.Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Susanne Sznajderman Rytz sai vähemmistökielipalkinnon 2016, kesän kielileireille voi ilmoittautua ja kielten sekoittaminen työpaikoilla voi olla hyödyksi - Vuoden 2016 vähemmistökielipalkinto myönnettiin Susanne Sznajderman Rytzille, joka on useita vuosikymmeniä tehnyt työtä jiddishin kielen vahvistamiseksi muunmuassa hallituksen vähemmistökielikomiteassa ja Ruotsin jiddish-liitossa- Kielten sekoittaminen töissä voi tehostaa viestintää työpaikoilla, joissa on monikielisiä työntekijöitä, todetaan Göteborgin yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa- Kesällä järjestetään taas monia leirejä ruotsinsuomalaisille lapsille. Useimpien leirien tarkoituksena on myös lasten suomen kielen vahvistaminen tavalla tai toisella. Torshällan suomalaisen seuran viikonloppuleiri toukokuussa aloittaa leirikesän- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät mm sanaa nysvätä ja käsitteitä panna hanttiin ja mennä överiksi - Pentti Salmenranta pakinoi kamalista sanoista- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Eurooppalaiset vähemmistökielet näkyvät melko vähän julkisuudessa, poikkeuksena katalaanin kielinen vähemmistöryhmä Espanjassa. - Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän varapuheenjohtaja Jarmo Lainio kertoo kansallisista vähemmistökielistä muissa Euroopan maissa. Kieliä on yhteensä 79 niissä 25:ssä maassa, jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimuksen.- Pentti Salmenranta pakinoi siitä miten suomen oppilas voi käsittää sanan suihkukone ja monta muuta hyvinkin yllättävällä tavalla. - Sanan finne käyttö, josta Andreas Jonasson puhui pakinassaan herätti vilkkaan keskustelun somessa.- Isovanhempien nimityksistä on myös tullut palautetta. - Viikon uudissana on monisuorittaminen- Kielenhuoltajat puhuvat mm täytesanojen käytöstä puheessa- Juontajana Merja Laitinen

Vähemmistökielten opetusta Falunissa ja Eskilstunassa, jeesustelu kielenhuoltajien pohdinnassa ja hävyttömyydet pakinoijan mielessä. - Anne Knutsson opettaa Falunissa suomea 11-vuotiaalle Turilus Alajoelle, jonka mielestä sanojen taivuttaminen on vaikeaa.- Eskilstunan kouluasioista vastaava kunnanneuvos Jari Puustinen (M) sanoo, ettei vähemmistökielten opetusta aiota lisätä, vaikkei taso vastaakaan asiantuntijoiden suositusta. - Viikon uudissana: tylyttää- Kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän pohdittavina ovat muunmuassa elvistely ja jeesustelu. - Pentti Salmenranta latelee pakinassaan hävyttömyyksiä. - Juontaja Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kielipuolessa mietitään erilaisia suussa hyvin sulavia nameja ja huonommin sujuvia äänteitä, ja myös uusia sanoja on luvassa. - Viime vuonna hakukone Googlesta eniten etsitty ruokasana Ruotsissa oli semmelwrap, laskiaispullakäärö. Tänä talvena on kehitetty juotava laskiaispulla, semmelsmoothie ja nutellasemla. Runebergintorttu ei ole muuttanut muotoaan yhtä paljon! - Viikon uudissana: hynönen, hyvä hynönen ja saavuttaa hynönen- Lausupa ruotsinkielen sana "muta" suomalaisittain. Trollhättanilaiset Ilkka Pasanen ja Karita Lehikoinen-Stedt painottavat ruotsinkielisiä sanoja hupsusti. - Kielenhuoltajien syynissä ovat värisävyt, liila, violetti, roosa ja pinkki sekä valkoinen. Riina Heikkilä ja Henna Leskelä kertovat myös kuka oli Suomen öljysheikki. - Pentti Salmenranta miettii pakinassaan äidinkieltä ja kotikieltä. Kumpiko olisi parempi?Juontajana Merja Laitinen

Viherpesu - greenwash, käskytysjohtaminen - management by perkele ja tarinankerronta - storytelling ovat yritysmaailman termejä, jotka tällä kertaa pyörivät Kielipuolen kielellä. - Tradenomian ja restonomian opiskelijat Vivi Wendelin, Maj-Lis Konnos ja Ville Lehtinen Suomesta pohtivat yritystalouteen ja johtamiseen liittyviä termejä. - Ruotsin kielipolitiikka on melko uusi ilmiö. Kielipolitiikan 10-vuotisjuhlaa on juuri vietetty. Kielipolitiikan valmisteluun osallistunut juristi Kaisa Syrjänen Schaal toteaa, ettei kielipolitiikan tavoitteita vähemmistökielten osalta ole vielä saavutettu sillä koulu ei nykyisellään tue lasten kielen kehitystä tyydyttävällä tavalla.  - Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi väki ja valta sanojen ympäriltä. - Australiassa kuulee erittäin useita eri kieliä, vanhemmat suomalaiset maahanmuuttajat osaavat vielä suomeakin, kertoo Brisbanessa asuva Paula Hyvönen, joka valmistautuu joulunviettoon suomalaisten jouluruokien tuoksussa.- Kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän vastauslaatikossa tuoksuvat sahramipullat. Syytinki ja Tähtien sota ovat kuvioissa mukana. Juontajana Merja Laitinen

Kielitieteilijät pitävät hälyttävänä, ettei nuori sukupolvi puhu kolttasaamea äidinkielenään. Nuoret ovat kuitenkin alkaneet käyttää sitä toisena kielenä. - Kolmisenkymmentä Suomen kolttasaamelaista esiintyi Turun kirjamessuilla. Nuori sukupolvi ei enää käytä kieltä äidinkielenään, mutta toisena kielenä suomen rinnalla, kouluopetuksen ansiosta, kertoo opettaja Seija Sivertssen.- Yair Sapir on Israelista kotoisin oleva, Tanskassa asuva ja Kristianstadin korkeakoululla ruotsia opettava lehtori. Hän kaipasi kielellistä haastetta - ja päätti oppia puhumaan suomea. Paitsi ruotsia, hepreaa ja englantia Yair Sapir puhuu tanskaa, norjaa, ranskaa, saksaa, italiaa, hollantia, espanjaa ja romaniaa.- Lapsille ja nuorille suomea Norrköpingissä opettava Pentti Salmenranta pakinoi siitä kuinka opettajakin oppii paljon opettaessaan. Juontajana Merja Laitinen.  

Pentti Salmenranta on juuri julkaissut akustisen soololevynsä, vaikka muusikonura onkin pitkä. Pentti on mukana norrköpingiläisessä Blå Häst-yhtyeessä, joka väittää olevansa maan vanhin. Sama yhtye ja sama kokoonpano 21 vuotta. Sitäkin on syytä juhlia. Pentti kirjoittaa tekstejään läheltä omaa todellisuuttaan. Hänen kritiikkinsä työttömiä säilöviä työtehtaita kohtaan on nostattanut aikamoisen keskustelun uutismedioissa. Pentin sanoma on suoraa ja raakaakin, mutta nuorisoon Pentti uskoo. Ja hän uskoo myös toimintaan. Pentin CD on nimeltään Nylonpunk - miksi -kuuntele perustelut. Pentti Salmenranta on tunnettu myös lastenohjelmien tekijänä, mm Radio Apinan¨'/ Radioapan / suomenkielinen versio on hänen käsialaansa. Lukuisat lastenohjelmat sekä lastenlaulut, joita Kaukoranta.yhtye esittää, ovat soineet radiossa jo vuosikausia. Pentti Salmenranta soittaa myös countrymusiikkia Trailer Park Idlersissa. www.trailerparkidlers.com/therumbletheroar.cfm Arja Claesson haastattelee Pentti

Tässä jaksossa Simo seikkailee enimmäkseen tavaratalossa. Sarjan on kirjoittanut, äänittänyt ja miksannut Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 5-8-vuotiaat.

Koko tarina lähtee liikkeelle keskeltä radion säätiedotusta... Sarjan on kirjoittanut ja toteuttanut Pentti Salmenranta, ja Simo-apinaa esittää... tietenkin Simo itse! KOHDERYHMÄ: 5-8-vuotiaat.

Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat mm. huvipuistoon. Sarjan on kirjoittanut, äänittänyt ja miksannut Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 5-8-vuotiaat.

Nyt seikkaillaan konserttitalossa - voiko se päättyä hyvin!?! Sarjan on kirjoittanut, äänittänyt ja miksannut Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 5-8-vuotiaat.

Tällä kertaa tarina vie Simon kaatopaikalle, ja sieltä löytyy vaikka mitä apinan makuun. Sarjan on kirjoittanut, äänittänyt ja miksannut Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 5-8-vuotiaat.

Sarja Simo Siamangin seikkailusta on päässyt päätepisteeseensä. Sarjan on kirjoittanut, äänittänyt ja miksannut Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 5-8-vuotiaat.

Elmeri tahtoisi joululahjaksi kotieläimen, mutta äiti on allerginen turkiseläimille. Sadun on kirjoittanut ja kertoo Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Joulutarina vuodelta 2011. Osa 3 sarjasta Tarinakuusi.

Elmeri tahtoisi joululahjaksi kotieläimen, mutta äiti on allerginen turkiseläimille. Sadun on kirjoittanut ja kertoo Pentti Salmenranta. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Joulutarina vuodelta 2011. Osa 3 sarjasta Tarinakuusi.

TERVAPEIKKO. Tämän kansansadun on kirjoittanut uuteen uskoon Pentti Salmenranta, joka toimii myös kertojana. Näyttelijöinä ovat Laura Paasio sekä Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin tummaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

Tuomas Ojala kertoo sadut: Kuu paistaa, kuollut ajaa ja Isännät kotimatkalla. Mukana Kai Rauhansalo, Laura Paasio, Tuomo Rouhiainen, Pentti Salmenranta ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Pentti Salmenranta kertoo sadut Ränkälän pappilan emäntä ja Yhdeksän veristä päätä. Mukana Kai Rauhansalo, Tuomas Ojala, Laura Paasio, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Laura Paasio kertoo kummitustarinat Kuolleista herännyt ja Hopeasaapas. Rooleissa Tuomo Rouhiainen, Kai Rauhansalo, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Tuomo Rouhiainen kertoo kummitustarinan Raholan isännän sopimus. Mukana ovat myös Tuomas Ojala, Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Kai Rauhansalo sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Kai Rauhansalo kertoo tarinat Joutsen, joka muuttui tähdeksi ja Sepän pää. Rooleissa Tuomo Rouhiainen, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala, Laura Paasio ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Kai Rauhansalo kertoo sadut Ukon vaihtokaupat sekä Vedonlyönti. Rooleja esittävät Tuomas Ojala, Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä.

Pentti Salmenranta kertoo tarinat Hiirikoira ja Hiirikoiran metsästys. Rooleissa ovat Kai Rauhansalo, Tuomas Ojala, Laura Paasio, Tuomo Rouhiainen sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä.

Tuomo Rouhiainen kertoo tarinat Peitteen jatkaminen ja Uusi paita. Mukana ovat myös Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä. TUOMO KERTOO HÖLMÖLÄISTARINOITA TAIKALIPAS 2 Tuomo Rouhiainen kertoo hölmöläistarinat Peitteen jatkaminen ja Uusi paita. Mukana ovat myös Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala sekä Kirsi Blomberg.

Laura Paasio kertoo tarinat Valoa pirttiin sekä Akkojen uinti. Mukana ovat myös Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala, Kai Rauhansalo, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä. LAURA KERTOO HÖLMÖLÄISTARINOITA TAIKALIPAS 1 Laura Paasio kertoo Taikalippaassa kaksi hölmöläistarinaa: Valoa pirttiin sekä Akkojen uinti. Mukana ovat myös Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala, Kai Rauhansalo, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg.

Tuomas Ojala kertoo tarinat Rahakaapin oven vartiointi ja Vastavirran akka. Näyttelijöinä Kai Rauhansalo, Laura Paasio ja Pentti Salmenranta sekä alussa Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä.