Podcasts about tuomas ojala

Pääsevätkö Gorilja ja Tuomas eroon avaruusoliosta, joka yrittää ottaa heidät vangeiksi kotiplaneetalleen? Se selviää sarjan viimeisessä jaksossa! Ohjelman on toimittanut Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Haluatko kuulla, miten Gorilja löysi taikaimurin? Tässä merirosvojen maailmaan vievässä seikkailussa se selviää!Goriljas rymdäventyr, 5/5. Sista avsnitt av Goriljas och Tuomas rymdäventyr. Programmet är på finska. roketti@sverigesradio.se

Gorilja ja Tuomas ovat Mars-planeetalla, mutta perään on lähtenyt myös avaruusolento planeetalta XF6. Mitä se oikein heistä haluaa? Ohjelman on toimittanut Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Haluatko kuulla, miten Gorilja löysi taikaimurin? Tässä merirosvojen maailmaan vievässä seikkailussa se selviää!Goriljas rymdäventyr, 4/5. Goriljas och Tuomas rymdäventyr fortsätter på Mars. Berättelsen av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska och Hilda Söderström som Gorilja. Programmet är på finska.roketti@sverigesradio.se

Gorilja ja Tuomas ovat päässeet kuuhun, mutta ovatko he siellä yksin? Ohjelman on toimittanut Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Haluatko kuulla, miten Gorilja löysi taikaimurin? Tässä merirosvojen maailmaan vievässä seikkailussa se selviää!Goriljas rymdäventyr, 3/5. Gorilja och Tuomas har landat på månen och det verkar som att de inte är där helt ensamma. Berättelsen av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska och Hilda Söderström som Gorilja. Programmet är på finska.roketti@sverigesradio.se

Gorilja ja Tuomas rakentavat avaruusaluksen ja pakkaavat kaikkea mahdollista, mitä kuulennolla tarvitaan. Mutta lento ei ala ongelmitta! Ohjelman on toimittanut Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Haluatko kuulla, miten Gorilja löysi taikaimurin? Tässä merirosvojen maailmaan vievässä seikkailussa se selviää!Goriljas rymdäventyr, 2/5. Gorilja och Tuomas gör sig redo för månflygningen. Berättelsen av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska och Hilda Söderström som Gorilja. Programmet är på finska.roketti@sverigesradio.se

Gorilja ja Tuomas ihmettelevät öistä taivasta, kun taivaalta putoaa jotain. Hauskan avaruusseikkailun ensimmäinen osa. Ohjelman on toimittanut Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Haluatko kuulla, miten Gorilja löysi taikaimurin? Tässä merirosvojen maailmaan vievässä seikkailussa se selviää!Goriljas rymdäventyr, 1/5. Första avsnittet av serien där Gorilja åker till rymden. Berättelsen av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska och Hilda Söderström som Gorilja. Programmet är på finska.Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipasroketti@sverigesradio.se

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Det är fotbollsmatch. Nalle och Bästis spelar i varsitt lag. Men vad är det för stor fågel som flyger över planen? Hör en saga på svenska blandat med jiddisch. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ordlista till avsnittet – på svenska och jiddisch:Fotboll – FutbolSnyggt! – Fajn!Match – MetshÖrn – OdlerFlickan – Dos mejdlAvsnittet "Nalle spelar fotboll" är ett exempel på hur sagorna låter, och samma saga finns i fem olika språkversioner.Om serien - samma saga på flera språkRandiga sagor är tvåspråkiga berättelser för barn från 3 år och deras vuxna.Sagorna om Nalle finns på finska, samiska, meänkieli, romani och jiddisch - blandat med svenska.Programmen är roliga för alla att lyssna på, oavsett om man kan några ord på något av språken, eller enbart svenska.Fler sagor om Nalle på jiddisch hittar du genom att söka på "Randiga sagor" och jiddisch.Medverkande i detta avsnittText: Regina VeräjäÖversättning: Salomon SchulmanUppläsare: Louisa LyneMusik: Micaela GustafssonSång: Louisa Lyne och Thomas LunderquistLjudläggning: Tuomas Ojala och Thomas LunderquistProducent: Thomas LunderquistIllustration: Lotta Geffenblad

Tarina siitä, kuinka Freddy-koira eksyi lumimyrskyyn. Tarina on myös sopiva iltasatu! Lastenohjelma Taikalippaan tarinan kertoo Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Hunden Freddy och snöstormen. En berättelse på finska av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Mysigt att lyssna på som en godnattsaga!Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipasroketti@sverigesradio.se

Satu siilistä, jonka pitää pitkän yön päätteeksi lähteä etsimään pehmustetta pesäkolonsa pohjalle. Tuomas Ojala lukee kirjoittamansa iltasadun. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Igelkotten som inte kunde sova. En godnattsaga av och med Tuomas Ojala.

Tarina Antista, joka päätyy luokkaretkellään lukemaan uutisia ja ratkaisee siinä sivussa koko joukon maailman ongelmia. Tarina on myös sopiva iltasatu! Lastenohjelma Taikalippaan tarinan kertoo Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Antti och nyheterna som ändrade världen. En berättelse på finska av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Mysigt att lyssna på som en godnattsaga!Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipas

Joulutarina Potsi-porsaasta, jonka joulu saa yllättävän ja hyvin pelottavan käänteen. Potsia ollaan lähettämässä joululomalle, jolta yksikään possu ei ole koskaan palannut! Lastenohjelma Taikalippaan kolmiosaisen tarinan on kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Grisen Potsi, del 1 av 3. En spännande julberättelse av och med Tuomas Ojala. Programmet är på finska.Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipasroketti@sverigesradio.se

Potsi-porsaasta kertovan joulutarinan viimeinen osa. Elämä luonnon armoilla on kovaa. Onnistuuko Potsi löytämään kotipossulle sopivaa asuinpaikkaa? Tarinan on kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Grisen Potsi, del 3 av 3. En julberättelse av och med Tuomas Ojala. Programmet är på finska. Repris från 2014. Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipasroketti@sverigesradio.se

Potsi-porsas joutuu pakenemaan, ettei päädy joulukinkuksi ruokapöytään. Elämä metsässä ei kuitenkaan ole vaaratonta. Miten Potsin käy villissä luonnossa? Kolmiosaisen joulutarinan toinen osa. Lastenohjelma Taikalippaan tarinan on kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Grisen Potsi, del 2 av 3. En julberättelse av och med Tuomas Ojala. Programmet är på finska. Repris från 2014. Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipasroketti@sverigesradio.se

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Mitä tekisit, jos joutuisit pitämään huolta leijonanpennusta? Tässä lastenohjelmassa kuulet, mitä eläintarhan huoltomies Martti päätti tehdä. Tuomas Ojala kertoo. Tarina on myös sopiva iltasatu! Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Lejonungen. En berättelse på finska av och med Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Repris från 2017. Mysigt att lyssna på som en godnattsaga!Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipas

Pienen eksyneen karhunpojan selviytymistarina luonnon helmasta. Sen lukee Tuomas Ojala, joka on myös kirjoittanut kertomuksen. Björnungen. En berättelse av och med Tuomas Ojala. roketti@sverigesradio.se

Iida ja Elias ovat autiolla saarella ja kohtaavat pyssymiehen uudestaan. Miten lasten nyt käy? Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 5 av 5: Räddningen. Repris från 2013.roketti@sverigesradio.se

Iida ja Elias löytävät soutuveneen, jolla he pääsevät pyssymiestä ja koiraa pakoon, mutta vene ei olekaan täysin merikelpoinen. Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 4 av 5: Skeppsbrott. Repris från 2013.roketti@sverigesradio.se

Sarjan ensimmäisessä osassa koskenlasku lastenleirillä ei mene suunnitelmien mukaan ja Iida ja Elias joutuvat hurjaan seikkailuun. Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 1 av 5: Forsränning. Repris från 2013.

Iida ja Elias löytävät metsästä mökin, mutta sen omistaja vaikuttaa vaaralliselta. Miten lapset pääsevät kuistin alta turvaan? Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 2 av 5: Strandstugan. Repris från 2013.

Iida ja Elias lähtevät karkuun, mutta pyssymiehen koira huomaa lapset. Siitä seuraa huima takaa-ajo. Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 3 av 5: De jagade. Repris från 2013.roketti@sverigesradio.se

Iida ja Elias löytävät soutuveneen, jolla he pääsevät pyssymiestä ja koiraa pakoon, mutta vene ei olekaan täysin merikelpoinen. Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 4 av 5: Skeppsbrott. Repris från 2013.roketti@sverigesradio.se

Iida ja Elias ovat autiolla saarella ja kohtaavat pyssymiehen uudestaan. Miten lasten nyt käy? Iidaa esittää Lara Alemdar, Eliasta Benjamin Varjonen. Tuomas Ojala on kirjoittanut sarjan ja hän hoitaa myös muut roolit. Sarja on uusinta vuodelta 2013. Det stora äventyret, del 5 av 5: Räddningen. Repris från 2013.roketti@sverigesradio.se

Gorilja on kutsunut Tuomaksen katsomaan uutta imuriaan ja mikä imuri se onkaan! Ohjelman on toimittanut Tuomas Ojala, Sveriges Radio Finska. Gorilja har skaffat sig en ny dammsugare, och den är ju ingen vanlig dammsugare! Programmet är på finska. roketti@sverigesradio.se

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se   Tuottaja: Lotta Hoppu  Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.  Ohjelma on tehty vuonna 2021.   

Mitä tehdä kun kulmilla asuu pelottava koira, joka jahtaa ohikulkijoita? Tuomas Ojala tarjoaa Roketissa konstit sellaiseen pulmaan. Ojelma on uusinta vuodelta 2016. Mira och den skrämmande hunden. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Repris från 2016.

Tuomas Ojala kertoo kirjoittamansa tarinan. Siinä tapahtuu perin ikäviä asioita, mutta lopulta kaikki päättyy kuitenkin onnellisesti. Ohjlema on uusinta vuodelta 2017. Nallebjörnens hemska öde. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Repris från 2017.

Tarina kertoo siitä, kuinka saattaa käydä, jos käy voimamittelöihin. Ehkä pitää hakea jopa saha avuksi! Tuomas Ojala lukee kirjoittamansa tarinan joka on uusinta vuodelta 2016. Aapo och duellen. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Reprsi från 2016.

Tässä kuullaan jännittävä tarina Matin yöstä metsämajalla. Sen on kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala. Ohjelma on uusinta vuodelta 2011. Mattis natt i trädkojan. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Repris från 2011.

Mitä tekisit, jos joutuisit pitämään huolta leijonanpennusta? Roketissa kuulet mitä eläintarhan huoltomies Martti päätti tehdä. Tuomas Ojala kertoo. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017. Lejonungen. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Repris från 2017.

Riikka istuu tekemässä matikanläksyä aavistamattakaan, että hän yhtäkkiä joutuu villiin meritaisteluun ja haaksirikkoon. Tuomas Ojala lukee kirjoittamansa kertomuksen joka on uusinta vuodelta 2015. Sjökapten Riikka. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Repris från 2015.

Tavaroita keräilevän pingviinin elämä kokee täydellisen muutoksen tämän lähdettyä etsimään parempaa elämää. Tuomas Ojala lukee kirjoittamansa kertomuksen joka on uusinta vuodelta 2014. Pingvinen som älskade saker. Av och med Tuomas Ojala. Repris från 2014.

Tuomas Ojala kertoo puoliksi tositarinan kultahamsteri Tipsun seikkailusta vapaudessa. Uusinta vuodelta 2015. Tipsu - en hamsters äventyr. Av och med Tuomas Ojala. Repris från 2015.

Kuorma-auton kuljettaja Mauri joutuu pulaan kesken ajokeikan ja saa apua yllättävältä taholta. Tarinan on kirjoittanut ja ohjelman toimittanut Tuomas Ojala. Uusinta vuodelta 2015. Mauris lastbil. En berättelse av och med Tuomas Ojala. Repris från 2015.

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa. Ohjelmassa ovat mukana traumapsykologi Gunilla Björkqvist sekä näyttelijä, kirjailija Anna Takanen. Ääninäytteet lukevat Soili Huokuna sekä Tuomas Ojala. Toimittaja, tuottaja: Merja Laitinen

Kertomus koiranpennusta, jonka turva ja tulevaisuus ovat vaakalaudalla. Sen on kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala. Den övergivna valpen Hellu. En berättelse av och med Tuomas Ojala.

Minnan vanhemmat eivät suostu hankkimaan lemmikkiä, mutta sellainenpa löytyykin oman sängyn alta. Tarinan on kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala. Minna och Ville. En berättelse av och med Tuomas Ojala.

Kertomus hiirestä, joka yrittää jotain aika mahdotonta. Tuomas Ojala on kirjoittanut sen Pjotr Tsaikovskin Pähkinänsärkijä-baletin musiikkiin. Kan möss flyga? En saga av och med Tuomas Ojala.

Jorma Panula, Susanna Mälkki, Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Eva Ollikainen. Finland har i generationer vaskat fram internationellt erkända dirigenter. Men vad är egentligen nyckeln till det finska dirigentundret? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ett av de senaste exemplen på en finsk framgångsrik dirigent är Klaus Mäkelä. Vid 25 år ålder blev han Sveriges Radios symfoniorkesters förste gästdirigent och från säsongen 2020/2021 också chefsdirigent och konstnärlig rådgivare för Oslofilharmonikerna.Vad ligger bakom att Finland har kunnat få fram så många internationellt erkända dirigenter i förhållande till sin befolkning på 5,5 miljoner?Möt 88-årige Jorma Panula som sägs vara urfadern till dagens finska dirigentgenerationer. Han berättar om sitt hemliga recept, utifrån vilket han utbildat en rad världsdirigenter under drygt 40 år som pedagog.Hör också dirigenterna Okko Kamu, Susanna Mälkki, Sakari Oramo och Eva Ollikainen förklara hur en finsk dirigent uppfattas ute i världen.En dokumentär från 2017 av Tuomas Ojala.

Jorma Panula, Leif Segerstam, Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Eva Ollikainen - ovanligt många internationellt kända dirigenter kommer från Finland, men varför? Ett av de senaste exemplen är Klaus Mäkelä som vid blott 22 fyllda blir chefsdirigent och konstnärlig rådgivare för Oslofilharmonikerna från säsongen 2020/21 - men hur kommer det sig att Finland har kunnat få fram ovanligt många internationellt erkända dirigenter i förhållande till sin befolkning på 5,5 miljoner? För att få svar på frågan träffar vi den idag 88-årige Jorma Panula som sägs vara urfadern till dagens finska dirigentgenerationer och pratar om hans hemliga recept för att utbilda så många världsdirigenter som han har under drygt 40 år som pedagog. Vi hör också den finska musikjournalisten och författaren Vesa Sirén redogöra för begreppet "finskt musikunder", alltså det fenomen som dirigentundret är en del av, dirigenterna Okko Kamu, Susanna Mälkki, Sakari Oramo och Eva Ollikainen berättar om hur en finsk dirigent uppfattas ute i världen,  musikjournalisten Camilla Lundberg berättar om hur många svenskar både beundrar och retar sig på "de finska pinnarna" och orkestermusikerna Bengt Rosengren, Saara Nisonen Öman och Ingegerd Kierkegaard från Radiosymfonikerna delar med sig av sina tankar om de finska dirigenterna. Programmet är en repris senast från den 12 maj 2018. En P2 Dokumentär av Tuomas Ojala.

Ruotsinsuomalaiskysymysten parista eläkkeelle jäänyt Mirjaliisa Lukkarinen Kvist tekee kesäpuheessaan kuolinsiivousta. Vastaan tulee rakkausrunoja, vanhoja valokuvia ja eläkeviraston oransseja kirjekuoria. Hiljattain työt lopettanut Mirjaliisa Lukkarinen Kvist on nyt onnellinen eläkeläinen. Aikaa jää kulttuuriin, kuntoiluun ja ystävien tapaamiseen. Pitkän työuransa aikana Mirjaliisa Lukkarinen Kvist ehti tutkia ruotsinsuomalaisuutta sekä toimia hallintoaluetiedottajana Surahammarissa ja Tukholmassa. Kun hän muutti Ruotsiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, hänellä ei ollut työkokemusta. Vaikka repussa oli vain lukion rehtorin suosituskirje, töitä löytyi sairaanhoitoapulaisena.  Työ vähemmistökysymysten parissa opetti kärsivällisyyttä Vähemmistötyönsä aikana hän tapasi monia järjestöaktiiveja ja tulisieluja ja sai myös oppia, että vähemmistöasioiden eteenpäin vieminen on välillä turhauttavan hidasta. Joskus asioiden ajaminen saattaa viedä jopa vuosia. Äitini oli se, joka ohjasi minut ensin keskikouluun ja sitten lukioon. Hän oli karjakko ja emäntä. Minussa hän ei nähnyt minkäänlaista emännän ainesta. Hän valitti aina, että olin laihan luiru ja mikä pahinta, pelkäsin lehmiä. Mirjaliisa Lukkarinen Kvist Kesäpuheessaan Mirjaliisa Lukkarinen Kvist puhuu opiskelun merkityksestä, lapsuuden hiihtokilpailuista, eläkepäivien iloista. Hän kertoo myös rakkaudestaan nykyiseen kotikaupunkiinsa. Jo pelkkä ajatuskin lomamatkasta synnyinseudulle Kärsämäelle saa hänet ikävöimään Tukholmaa. Mirjaliisa Lukkarinen Kvistin valitsema musiikki: Brita Koivunen: Polttava liekki Celia Cruz: Rie Y Llora Cesaria Evora: Tiempo Y Silencio  Monica Zetterlund: Sakta Vi Gå Genom Stan Ohjelman tuotti Tuomas Ojala. Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se

Roketissa kuullaan satu siilistä, jonka pitää pitkän yön päätteeksi lähteä etsimään pehmustetta pesäkolonsa pohjalle. Tuomas Ojala lukee kirjoittamansa iltasadun. Igelkotten som inte kunde sova. En godnattsaga av och med Tuomas Ojala.

Jorma Panula, Leif Segerstam, Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Eva Ollikainen - ovanligt många internationellt kända dirigenter kommer från Finland, men varför? Det brukar kallas "det finska dirigentundret", det faktum att Finland har kunnat få fram ovanligt många internationellt erkända dirigenter i förhållande till sin befolkning på 5,5 miljoner, men hur kommer det sig? Den frågan har sysselsatt många länge och den här dokumentären handlar om hur resonemangen går idag. Vi träffar den idag 87-årige Jorma Panula som sägs vara urfadern till dagens dirigentgenerationer i Finland och pratar om hans hemliga recept för att utbilda så många världsdirigenter som han har gjort under sina drygt 40 år som pedagog. Den finska musikjournalisten och författaren Vesa Sirén redogör för begreppet finskt musikunder, alltså det fenomen som dirigentundret är en del av. Dirigenterna Okko Kamu, Susanna Mälkki, Sakari Oramo och Eva Ollikainen berättar om hur en finsk dirigent uppfattas ute i världen,  musikjournalisten Camilla Lundberg berättar om hur många svenskar både beundrar och retar sig på "de finska pinnarna" och orkestermusikerna Bengt Rosengren, Saara Nisonen Öman och Ingegerd Kierkegaard från Radiosymfonikerna delar med sig av sina tankar om de finska dirigenterna. Programmet är en repris från den 25 november 2017. Mer om fler internationellt kända finska dirigenter, på finska, här. En P2 Dokumentär av Tuomas Ojala.

Jorma Panula, Susanna Mälkki, Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Eva Ollikainen. Finland har i generationer vaskat fram internationellt erkända dirigenter. Men vad är egentligen nyckeln till det finska dirigentundret? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ett av de senaste exemplen på en finsk framgångsrik dirigent är Klaus Mäkelä. Vid 25 år ålder blev han Sveriges Radios symfoniorkesters förste gästdirigent och från säsongen 2020/2021 också chefsdirigent och konstnärlig rådgivare för Oslofilharmonikerna.Vad ligger bakom att Finland har kunnat få fram så många internationellt erkända dirigenter i förhållande till sin befolkning på 5,5 miljoner?Möt 88-årige Jorma Panula som sägs vara urfadern till dagens finska dirigentgenerationer. Han berättar om sitt hemliga recept, utifrån vilket han utbildat en rad världsdirigenter under drygt 40 år som pedagog.Hör också dirigenterna Okko Kamu, Susanna Mälkki, Sakari Oramo och Eva Ollikainen förklara hur en finsk dirigent uppfattas ute i världen.En dokumentär från 2017 av Tuomas Ojala.

Jorma Panula, Leif Segerstam, Okko Kamu, Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Eva Ollikainen - ovanligt många internationellt kända dirigenter kommer från Finland, men varför? Det brukar kallas "det finska dirigentundret", det faktum att Finland har kunnat få fram ovanligt många internationellt erkända dirigenter i förhållande till sin befolkning på 5,5 miljoner, men hur kommer det sig? Den frågan har sysselsatt många länge och den här dokumentären handlar om hur resonemangen går idag. Vi träffar den idag 87-årige Jorma Panula som sägs vara urfadern till dagens dirigentgenerationer i Finland och pratar om hans hemliga recept för att utbilda så många världsdirigenter som han har gjort under sina drygt 40 år som pedagog. Den finska musikjournalisten och författaren Vesa Sirén redogör för begreppet finskt musikunder, alltså det fenomen som dirigentundret är en del av. Dirigenterna Okko Kamu, Susanna Mälkki, Sakari Oramo och Eva Ollikainen berättar om hur en finsk dirigent uppfattas ute i världen,  musikjournalisten Camilla Lundberg berättar om hur många svenskar både beundrar och retar sig på "de finska pinnarna" och orkestermusikerna Bengt Rosengren, Saara Nisonen Öman och Ingegerd Kierkegaard från Radiosymfonikerna delar med sig av sina tankar om de finska dirigenterna. Mer om fler internationellt kända finska dirigenter, på finska, här. En P2-dokumentär av Tuomas Ojala.

Lasten kulttuuria museopedagogin, näyttelijän ja muusikon näkökulmasta. Sänds även på onsdag kl 18.05 och lördag kl 10.04. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Lasten kultuuria tehdessä on tärkeää, että aikuiset pitävät suunsa kiinni. Muuten jää monta kertomusta kuulematta. Hömppääkin pitää olla ja jos aikuinen tietää itse mitä haluaa lähtevät lapsetkin mukaan, arvoivat viikon kulttuurikeskustelijat.Tällä kertaa kulttuurikeskustelu Koukku on kutsuttu kylään Tukholman taidekorkeakoululle. Lasten taideopas Jonas Karén, näyttelijä Sanna-Mari Patjas ja muusikko/koukuttaja Tuomas Ojala jakavat mietteitään ja kokemuksiaa lasten kulttuurista sekä kertovat tarinoita.Omat lapsuuden kokemukset ovat tärkeä perusta aikuisen tehtävälle kulttuurityölle ja erikoisesti jos tekee työtä lasten kulttuurin parissa."Mä muistan sen tilan, olin viisi ja en varmaan ymmärtänyt siitä näytelmästä mitään. Se oli se tila." (Sanna-Mari Patjas)"Kun lasten pitäisi kokea kulttuuria, he kokevat usein jotakin ihan toista. Esimerkiksi Slussenin ylämäki aukaisi silmäni näkemään, että maailma onkin suuri. Se on sitä mitä kulttuurin pitäisi tehdä." (Jonas Karén)."Mulle oli lapsena syntynyt romanttinen kuva ammattimuusikon työstä...aina kun oli mahdollisuus kurkistelin orkesterin monttuun." (Tuomas Ojala).Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Onko kehomme omamme vai päättääkö joku muu millaiselta meidän pitää näyttää ja kuinka liikkua? Majula Drammeh ja Elisa Erävalo pohtivat omien ja muiden kehojen mahdollisuuksia ja rajoituksia. Sänds även på onsdag kl 18.05 och lördag kl 10.04. Samsänds i P2, P6 (Tukholmassa 89,6 Mhz) och Sisuradio.Tanssijat Elisa Erävalo ja Majula Drammeh ja viikon koukuttaja Tuomas Ojala näkevät tällä kertaa muun muassa sensuellisti rannalla makaavan patsaan ja saavat siitä inspiraation.  Waldemarsuddenilla keskustelu liikkuu ihmiskehossa, sen mahdollisuuksissa ja tulkinnoissa."Naiset ei nosta toisiaan, ehkä lapsia ja elämiä mutta ei toisiaan", sanoo Majula Drammeh."Rummut on mun työväline, teille työväline on oma keho", arvelee Tuomas Ojala."Mikä on tää aistillinen keho, ajatteleva keho, atleettinen keho..?"sanoi Elisa Erävalo.Tanssijattaret saivat myös patsastehtävän jossa vietiin tilaa ja tarkasteltiin itseään. Katso kuvat. Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Treenikämpällä soitetaan m.m. Syksyn lehdet kolmella solistilla. Sanaisen ja soitanta-arkkunsa aukaisevat: Lauri Antila, basso. Harri Ihanus, kitara ja viikon koukuttaja Tuomas Ojala, rummut. Sänds även på lördag kl 10.04. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Treenikämppä on maaginen paikka jossa viivytään tuntitolkulla. Koko ajan ei suinkaan soiteta vaan kyllä siellä käydään myös kulttuurikeskustelua. Basisti Lauri Antila on osakkaana jo seitsemänkymmntäluvulta käytössä olleessa harjoitustilassa Tukholman Kungholmenilla, johon on rakennettu myös studio jossa on hyvä akustiikka.  Syksyn lehdet kolmella solistillaMistä isot pojat puhuvat treenikämpillä? Kilpailevatko vai tekevätkö yhteistyötä?Kulttuurikeskustelu Koukussa kolme muusikkoa jotka tietävät, pohtivat omia  ja muiden tekemisiä soittotilanteessa. He näyttävät myös instrumenteillaan mitä tarkoittavat.Koukussa mukana: Basisti Lauri Antila, kitaristi Harri Ihanus ja koukuttajana Tuomas Ojala. He soittavat m.m.yhdessä/erikseen Syksyn lehdet kolmelle solistillePS.Selfien otti Tuomas ja laittoi itsensä keskelle Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

Finska Pinnar saa vieraakseen Raappanan ja DJ Leimasimen, jotka elävät keskellä suosiota nauttivaa suomireggaemaastoa. Raappana, eli Janne Pöyhönen kuuntelee paljon ympäristöään kun etsii ideoita kappaleisiinsa. - Mitä toisen suusta tulee niin minä sieltä nappaan jonkun lauseen ja rupean rakentamaan kappaletta sen ympärille. Nuorempana olen ollut paljon rakennustyömaalla töissä. Jos katsoo minkälaista jengiä on jossain raksalla niin lentävää lausetta tulee joka kulmasta. Sieltä saa paljon materiaalia, Raappana kertoo. Myös Ruotsissa ollaan osittain huomattu miten hyvin suomen kieli ja jamaikalaiset rytmit sekoittuvat yhteen ja Raappana kävikin äskeittäin Uppsalassa keikalla. Sinne on jo ennestään yhteyksiä, sillä Raappana on esimerkiksi kiertänyt Suomea Uppsalan Dani M:n kanssa aiempina vuosina. PÅ SVENSKA: Ett av de främsta namnen inom finsk reggae, dvs. Raappana besöker studion. Med sig har han också sin dj. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvostellaan Coska-nimisen duon ensijulkaisu, hämmästellään syrjintää tukholmalaisessa hienostohotellissa, tarkastellaan nykyajan viraalisuutta, trailerituomitaan Maleficent-elokuva, delegoidaan vastuuta tekoälyille ja mietitään larppaajien harrastuspohjaa. Paneelissa mukana SVT:n Ei saa peittää-toimituksen Joona Suni, Tuomas Ojala ja Anu Tolonen. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

VAPAUTETUT. Nyt selviää vihdoin viimein mistä ovat lähtöisin nuo pelottavat veriset jäljet, joissa uiskentelee inhottavia toukkia. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Dekkarikirjailija Arne Dahlin kirjoittama 5-osainen jatkosarja, jonka lukee näyttelijä Siri Hamari. Käännöksestä vastaa Tarja Salo, kertauksista Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.

HAISEVATKO MEIDÄN ROSKAMME? Lasten seikkailu kummitustalon yläkerrassa jatkuu. Tässä jaksossa on Saidan vuoro löytää jotain perin kummallista. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Dekkarikirjailija Arne Dahlin kirjoittama 5-osainen jatkosarja, jonka lukee näyttelijä Siri Hamari. Käännöksestä vastaa Tarja Salo, kertauksista Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.

SAMPERIN ARTTU-ENO. Ystävykset Aleksi ja Saida ovat edelleenkin kummitustalon yläkerrassa. Nyt Aleksi tekee merkillisen löydön, merkillisestä paikasta. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Dekkarikirjailija Arne Dahlin kirjoittama 5-osainen jatkosarja, jonka lukee näyttelijä Siri Hamari. Käännöksestä vastaa Tarja Salo, kertauksista Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.

KUMMITUSTALO. Aleksin ja Saidan seikkailu jatkuu nyt kummitustalon yläkertaan, jonne kummalliset verijäljet ovat johdattaneet heidät. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Dekkarikirjailija Arne Dahlin kirjoittama 5-osainen jatkosarja, jonka lukee näyttelijä Siri Hamari. Käännöksestä vastaa Tarja Salo, kertauksista Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.

METSÄN KESKELLÄ. Kaikki saa alkunsa siitä, kun lapset Saida ja Aleksi löytävät metsästä talon... ja sieltä jotain todella pelottavaa. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Dekkarikirjailija Arne Dahlin kirjoittama 5-osainen jatkosarja, jonka lukee näyttelijä Siri Hamari. Käännöksestä vastaa Tarja Salo, kertauksista Tuomas Ojala. Kuvat: Matilda Ruta. VAROITUS: Pyydä aikuinen seuraksesi, jos et yksin uskalla kuunnella! Tarina on pelottava.

Tarina Santtu-tontusta, joka erotettiin joulupukin palveluksesta vakavan huolimattomuusvirheen vuoksi. Kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Joulutarina vuodelta 2011. Osa 5 sarjasta Tarinakuusi.

Tarina Santtu-tontusta, joka erotettiin joulupukin palveluksesta vakavan huolimattomuusvirheen vuoksi. Kirjoittanut ja kertoo Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Joulutarina vuodelta 2011. Osa 5 sarjasta Tarinakuusi.

TERVAPEIKKO. Tämän kansansadun on kirjoittanut uuteen uskoon Pentti Salmenranta, joka toimii myös kertojana. Näyttelijöinä ovat Laura Paasio sekä Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin tummaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

VELI KILPIKONNA SÄKISSÄ. Uusiksi kirjoittanut Laura Paasio, joka myös esittää Veli Jänistä. Kertoja: Pentti Salmenranta. Näyttelijät: Tuomas Ojala ja Tuomo Rouhiainen. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin mustaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

VELI JÄNIS KALASSA. Uuden version tästä sadusta on kirjoittanut Kai Rauhansalo, joka toimii myös kertojana. Näyttelijöinä ovat Laura Paasio ja Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin mustaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

VELI KETUN KUOLEMA. Sadusta on kirjoittanut uuden version Tuomas Ojala, joka toimii myös kertojana. Mukana näyttelemässä ovat myös Laura Paasio sekä Kai Rauhansalo. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin tummaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

Tuomas Ojala kertoo sadut: Kuu paistaa, kuollut ajaa ja Isännät kotimatkalla. Mukana Kai Rauhansalo, Laura Paasio, Tuomo Rouhiainen, Pentti Salmenranta ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Kai Rauhansalo kertoo tarinat Joutsen, joka muuttui tähdeksi ja Sepän pää. Rooleissa Tuomo Rouhiainen, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala, Laura Paasio ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Laura Paasio kertoo kummitustarinat Kuolleista herännyt ja Hopeasaapas. Rooleissa Tuomo Rouhiainen, Kai Rauhansalo, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Pentti Salmenranta kertoo sadut Ränkälän pappilan emäntä ja Yhdeksän veristä päätä. Mukana Kai Rauhansalo, Tuomas Ojala, Laura Paasio, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Tuomo Rouhiainen kertoo kummitustarinan Raholan isännän sopimus. Mukana ovat myös Tuomas Ojala, Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Kai Rauhansalo sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 7-10-vuotiaat. Vertahyytävissä tarinoissa kerromme m.m. isännästä, joka kohtaa samana päivänä kuolleen naapurinsa, miehestä, joka solmii sopimuksen pirun kanssa saadakseen rikkauksia, mutta joutuukin maksamaan siitä kalliin hinnan ja pappilan emännästä, joka muuttuu kuoltuaan siaksi, koska on ollut kovasydäminen. Ja kaikki tämä on vasta alkua... USKALLATKO AVATA TAIKALIPPAAN TÄLLÄ KERTAA? Kansantarinat saattoivat aikoinaan olla todella karmaisevan pelottavia. Jos et uskalla kuunnella, niin jätä silloin kuuntelematta tai pyydä ainakin joku aikuinen mukaan kuuntelemaan kanssasi. Muista, että nämä tarinat eivät ole totta!

Laura Paasio kertoo tarinat Valoa pirttiin sekä Akkojen uinti. Mukana ovat myös Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala, Kai Rauhansalo, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä. LAURA KERTOO HÖLMÖLÄISTARINOITA TAIKALIPAS 1 Laura Paasio kertoo Taikalippaassa kaksi hölmöläistarinaa: Valoa pirttiin sekä Akkojen uinti. Mukana ovat myös Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala, Kai Rauhansalo, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg.

Tuomo Rouhiainen kertoo tarinat Peitteen jatkaminen ja Uusi paita. Mukana ovat myös Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä. TUOMO KERTOO HÖLMÖLÄISTARINOITA TAIKALIPAS 2 Tuomo Rouhiainen kertoo hölmöläistarinat Peitteen jatkaminen ja Uusi paita. Mukana ovat myös Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Tuomas Ojala sekä Kirsi Blomberg.

Kai Rauhansalo kertoo sadut Ukon vaihtokaupat sekä Vedonlyönti. Rooleja esittävät Tuomas Ojala, Laura Paasio, Pentti Salmenranta, Tuomo Rouhiainen ja Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä.

Tuomas Ojala kertoo tarinat Rahakaapin oven vartiointi ja Vastavirran akka. Näyttelijöinä Kai Rauhansalo, Laura Paasio ja Pentti Salmenranta sekä alussa Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä.

Pentti Salmenranta kertoo tarinat Hiirikoira ja Hiirikoiran metsästys. Rooleissa ovat Kai Rauhansalo, Tuomas Ojala, Laura Paasio, Tuomo Rouhiainen sekä Kirsi Blomberg. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Hölmöläiset asuivat kauan kauan sitten maaseudulla Hölmölän kylässä (suomenruotsiksi Bemböle). He ovat humoristisen hölmöjä, vaikka itse luulevatkin olevansa kovin käytännöllisiä ja kekseliäitä. Oli puuha mikä tahansa, se päättyy aina todella hullusti usein lopputulos on suoranainen katastrofi. Mutta siitä he eivät pahemmin piittaa, vaan näkevät kaikissa touhuissaan jotain myönteistä. He ovat hyväntahtoista kansaa ja juuri sen takia heitä vedetään helposti nenästä.