Podcasts about tanskassa

Grönlanti on joutunut keskelle Trumpin Yhdysvaltain laajentumispyrintöjä. Trumpin uhittelujen keskellä Grönlanti ja Tanska ovat tiivistämässä yhteistyötään. Ohjelmassa kuullaan, mitä Trump Grönlannista oikein haluaa. Lisäksi selvitetään, mitä Tanskassa ja Grönlannissa ajatellaan Trumpin puheista. Asiantuntijoiden mukaan Trump ei uhkaa valloituspuheillaan vain Grönlantia ja Tanskaa, vaan koko kansainvälistä järjestystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Käytiin taas reissussa! Wille suuntas Tanskaan Blå Negl -kisaan ja Ville Brysseliin Naton päämajaan tutustumaan Natoon ja tapaamaan natin pääsihteeriä. Millainen partiotaitokilpailu oli ja miten silmiä avaava reissu Naton sydämeen oli? Mitä reissuista jäi käteen?Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa kongressille. Miten Trump perustelee Ukrainan tuen jäädyttämistä kotiyleisölleen? Vieraina Helsingin yliopiston professori Mikko Saikku ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Yhdysvalloissa oleva toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista Trumpin puheen saamasta vastaanotosta. Tanskan kuninkaallisia ja ministereitä on vierailulla Suomessa. Minkälaista keskustelua Tanskassa on käyty Pohjoismaiden yhteistyöstä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta . Pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat studiossa keskustelemessa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela. Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julkaistaan. Minkälaisia muutoksia työryhmä suosittaa? Puhelimessa Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Ylen alue- ja kuntavaalikoneet aukeavat. Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoo tarkemmin, millaisia vaalikoneet ovat. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen, Janette Leino ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Pohjoismaiden yhteistyötä käsittelevässä osiossa sanotaan ensin, että Grönlannin parlamenttivaalit ovat ensi viikolla ja sen jälkeen virheellisesti, että ne ovat viikonloppuna. Todellisuudessa vaalit ovat siis ensi viikon tiistaina 11.3.2025.

Tanskan parlamenttipuolueiden johtajat on kutsuttu hätäkokoukseen Donald Trumpin Grönlantia koskevien puheiden johdosta. Toimittaja Karoliina Kantola kertoo, miten Trumpin puheisiin on suhtauduttu Tanskassa. Grönlannissa oleva toimittaja Jenny Matikainen kertoo tunnelmista Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa. Miten Suomi suhtautuu Trumpin Grönlanti-uhoon ja mikä on Itämeren turvallisuustilanne nyt? Studiovieraana puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Yhdysvalloissa Kaliforniassa raivoavat historiallisen tuhoisat tulipalot. Los Angelesissa oleva toimittaja Johanna Juntunen kertoo, millaista tuhoa palot ovat saaneet aikaan. EU:n Copernicus-ilmastopalvelu julkaisee perjantaina ilmastoraportin. Onko maapallon lämpenemisen symbolinen raja karkaamassa? Puhelimessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Miltä näyttää ensi kesän kesätyötilanne? Keskustelemassa kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen henkilöstöpalveluyritys Baronasta ja johtava konsultti Lauri Vaisto työnhakusivusto Duunitorilta. Juontaja Justus Laitinen, toimittajat Anssi Väisänen ja Atte Uusinoka, tuottaja Annette Blencowe.

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

Sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja pilapiirtäjä Ville Rannan monivaiheinen urapolku on tuonut hänet Iltalehden kautta Helsingin Sanomiin poliittiseksi pilapiirtäjäksi. Vuoden 2023 journalistpalkinnon pokannut Ranta kertoo ohjelmassa, mitä työ pilapiirtäjänä maan näkyvimmällä paikalla häneltä edellyttää. Ja mitä Hesari edellyttää häneltä. Ville Rantaa on pitänyt kiireisenä myös vastikään julkaistu sarjakuva-albumi Viininjuojat. Omaelämäkerrallinen, yli 200-sivuinen teos palaa aikaan vuonna 2006, jolloin Ranta kulttuurilehti Kaltion piirtäjänä joutui kohun keskelle. Ranta otti piirroksillaan kantaa Tanskassa tuolloin nousseeseen kohuun profeetta Muhammedia esittävistä piirroksista. Tämän seurauksena lehden päätoimittaja sai potkut ja lehden verkkoversio suljettiin. Näiden ohella Ville Ranta kertoo uransa vaiheista sarjakuvataiteilijana ja pohtii suomalaisen nykysarjakuvan tilaa ja asemaa kulttuurikentässä. Toimittajana on Ville Talola.

Suomen talous on taantumassa ja julkinen talous pitää saada kuntoon, mutta onko hallituksen kaavailemista sopeutustoimista ja leikkauksista apua?   Jasminin ja Kaisan vieraana jaksossa on Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Hän arvioi, että nyt kaavailtujen sopeutustoimien riskinä voi olla, että ne saattavat pidentää taantumaa ja vähentää yritysten investointeja, mikä taas olisi talouskasvun kannalta olennaista. Onko riski todellinen?  Millaisia Suomen talouden haasteet ovat lyhyellä aikavälillä, entä pidemmällä? Miten tähän jamaan on jouduttu ja miten huolissaan pitäisi olla? Ruotsissa ja Tanskassa talouden tila on parempi, mutta minkä takia? Mistä löytyvät uudet Suomen talouden kasvun vauhdittajat, ”uudet Nokiat” ja “uudet Nokian tekijät”?  Kuuntele jakso, jonka myötä ymmärrät Suomen talouden tilasta sekä sen vaikutuksista enemmän kuin uskotkaan!

Useassa EU-maassa maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin penseästi suhtautuvat puolueet ovat lisänneet kannatustaan. Hollannin uusi hallitus haluaa vaikeuttaa kaikin tavoin turvapaikanhakua. Hallitus on koottu vaalit voittaneen oikeistopopulistisen Vapauspuolueen ympärille. Ohjelmassa käydään Hollannissa ja kuullaan hollantilaisilta, mihin Geert Wildersin johtaman Vapauspuolueen suosio rakentuu. Osa kokee Hollannin olevan jo täynnä. Ohjelmassa haastateltavien EU-tutkijoiden mukaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on eurovaalien jälkeen todennäköisesti kiristymässä. Maahanmuuton tiukentamisvaatimukset ovat valtavirtaistuneet äärioikealta myös valtapuolueiden suuntaan esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Mallia turvapaikkaprosessin muuttamiseen voidaan tutkijan mukaan hakea esimerkiksi Italian ja Albanian sopimuksesta, jossa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan hakijat ovat EU:n ulkopuolella ns. kolmannessa maassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Leonard Wilhelmus ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Synnyttäminen ja syntyminen Suomessa on maailman turvallisinta, mutta silti moni nainen pelkää synnytystä. Suomessa käytetään myös kivunlievitystä enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. HUSin kätilö-tutkija Mikko Tarvonen kertoo Satu Sirkiän haastattelussa, miten suomalainen synnyttäminen eroaa muista maista, ja mikä tekee Suomessa syntymisestä erityisen turvallista. Katso haastattelu videona: https://youtu.be/E70zuKhCKzc Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Naisten terveyden ilta -tapahtumassa 9.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Liisa Halme, Jungilainen psykoanalyytikko, Oikeustieteen tohtori www.pistis.fi Tässä Miehen mieli -podcastin jaksossa syvennymme keskusteluun Liisa Halmeen kanssa, joka on jungilainen psykoanalyytikko ja kriisien asiantuntija. Me purimme yhdessä sitä mitä on Jungilaisen psykonalyysin opiskelu Tanskassa ja miten Liisa päätyi elämän aallokossa yritysmaailmasta psykoterapian puolelle. Liisa jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan kasvun roolista hänen elämässään ja kertoo, miten trauma voi muuntua voimavaraksi ja johtaa syvään henkilökohtaiseen muutokseen. Lisäksi me keskustelimme siitä, miten ylisukupolvinen perintö ja vanhempien elämättömät unelmat vaikuttavat meihin, sekä siitä, miten ymmärtää ja vapauttaa sisäisiä rajojaan kohti merkityksellisempää elämää. Keskustelu tarjoaa oivaltavia näkökulmia siitä, miten voimme kohdata sisäisen vaillijäämisen ja löytää itsestämme uusia ulottuvuuksia, avautuen transformatiivisille kokemuksille elämämme polulla. Sponsorit : puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% yllä olevasta verkkokaupasta Linkit: www.viljamilehtonen.fi www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen https://open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358 #miehenmieli #miehenmielipodcast #carljung #psykoanalyysi #psykoanalyytikko #varjo #persoona #ego #psykologia #unienmerkitys #sisäinenkasvu #paleokauppa #traumojenkäsittely #jungilainenanalyysi #henkinenmatka #kriisienvoima #itsetutkiskelu #transformatiivinenkokemus #uskonnonvaikutus #elämänmuutos #sisäisetrajat #ylisukupolvinentrauma #individuaatiopolku #myötätunto

Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Muhiiko Valko-Venäjällä oikea uhka? Onko sodassa tapahtunut muutoksia? Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa ovat Tuomas Forsberg, tutkijakollegiumin johtaja, Helsingin yliopisto ja Jyri Lavikainen, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti.  Keskustelu Koraanin polttamisesta jatkuu Tanskassa. Toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Päätoimittajaraati. Mukana uuden hallituksen ja median välejä pohtimassa Perttu Kauppinen, vastaava päätoimittaja, Iltalehti, Antero Mukka, päätoimittaja, Helsingin Sanomat ja Maria Pettersson, päätoimittaja, Journalisti-lehti. Juontajana Olli Seuri. Toimittajina Ville Kilpeläinen, Janette Leino ja Tarja Oinonen. Tuottaja Marija Skara.

Pohjois-Norjassa on kuollut tuhansittain lintuja lintuinfluenssaan. Kirkkoniemestä raportoi toimittaja Tapani Leisti.  Lintuinfluenssa huolestuttaa - mutta miksi? Millaisia vaikutuksia lintuinfluenssalla on luontoon ja sen eläimistöön? Entä mitä vaadittaisiin, että virus muuntautuisi ihmisiin tarttuvaksi?  Haastateltavana virologian apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistolta. Kuulemme myös kuinka Pohjanmaalla on varauduttu lintuinfluenssaan, haastateltavana maanviljelijä Harri Sippola.  Tanskassa pyritään taltuttamaan yksinäisyyttä kansallisilla toimilla. Toimittaja Karoliina Kantola raportoi.  Israelissa on äänestetty kiistanalaisesta muutoksesta lakiin, joka heiketää korkeimman oikeuden asemaa laillisuuden valvojana. Mistä uudistuksessa on kyse. Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.  Maailma lämpenee, mutta kuinka pitkään? Millaisilla muutoksilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Haastateltavana Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Matti Konttinen, Akseli Innanen. Tuottajana Marija Skara. 

Britanniassa valmistaudutaan kuningas Charles III:n kruunajaisiin. Enemmistö briteistä kannattaa monarkian säilyttämistä. Ohjelmassa kysytään tutkijalta, mikä on taannut kuningashuoneiden suosion paitsi Britanniassa myös muualla modernien demokratioiden Euroopassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka kuninkaallisiin suhtaudutaan Skotlannissa ja Tanskassa. Skotlannissa itsenäistymispyrinnöt ovat siirtyneet viime aikoina taka-alalle, Tanskassa puolestaan kuninkaallisten suosion takaa moderni, ajassa elävä kuningatar, joka on itse pienentänyt kuningashuonetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Yle näyttää kuningas Charlesin kruunajaiset lauantaina 6.5. suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa.

Suomi on nyt vaaleansininen. Ja Helsinki sinipunainen, oltuaan aiemmin sinivihreä. Miksi vihreiden kannatus romahti, erityisesti Helsingissä? Kuka on Marinin seuraaja? Mikä on todennäköisin hallituskokoonpano?

 Kuinka paljon Nato vahvistui Suomen jäsenyyden myötä? Ammattisotilaita Suomessa kun on vain 12.000. Suomen asepalvelus on poikkeus Nato-maissa. Jonkinmoista asepalvelusta on Kreikassa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa. Entä miten Nato-jäsenyys hyödyttää Suomea taloudellisesti?

Pohjoismainen hyvinvointimalli on ennennäkemättömien rahoitushaasteiden edessä väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työvoimapula piinaa esimerkiksi hoitoalaa. Ohjelmassa haastateltavan talousprofessorin mukaan kaikissa Pohjoismaissa pitää tehdä enemmän nuorten saamiseksi työmarkkinoille. Lisäksi kuullaan, miten Tanskassa ja Ruotsissa tuoreet hallitukset ovat lähteneet ratkomaan kipukohtia. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Kuinka hyvinvointialueiden ensimmäinen kuukausi on sujunut?  Hoituvatko hampaat? Mikä on hammashuollon tilanne SUomessa. Keskustelemassa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa ja kotihoidossa olevien hampaidenhoidosta juuri väitellyt Riikka Salmi. Metsien suojelu - laatua vai määrää? Aalistunturin alueen metsäkiista jatkuu kolmatta viikkoa. Millaista metsien käyttöä ja suojelua tarvitaan? Keskustelemassa Metsähallituksen toimitusjohtaja Jussi Kumpula sekä Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.  Tanskassa keskustellaan asehankinnoista, Karoliina Kantola raportoi.  Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Mikko Haapanen, Atte Uusinoka ja Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti. 

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi. Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa. Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan. Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan. Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä. Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani. Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina. Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Eduskunnan vaalikevät käynnistyy - millaisia asioita saatava vielä ennen vaaleja päätetyksi. Studiossa kansanedustajat Lulu Ranne (ps.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Antti Lindtman (sdp.) Tanskassa poliisi on saanut lisävaltuuksia tietyille alueille. Karoliina Kantola raportoi.  Onko vartijoiden koulutus riittävää? Millaiseen voimankäyttöön koulutus ohjeistaa? Keskustelemassa turvallisuusalan opettaja Tommi Nyström Luksiasta ja Turvallisuusalan ammattiliitto puheenjohtaja Arttu Korhonen.  Millaisia vaikutuksia suomalaisella vientiteollisuudella on Suomen talouteen ja työllisyyteen? Haastateltavana Metsäteollisuuden ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Lähetyksen juontaa Mira Stenström. Toimittajana Anna Nevalainen, tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltain välivaalien alla maailmassa oli vaalikimara: Tanskassa, Brasiliassa ja Israel. Demarit voittivat Tanskassa, Lula Brasiliassa ja Netanjahu Israelissa. Muuttuuko mikään? Tuleeko Lähi-Itään nyt rauha? Kuka on Putinin seuraaja? Uutisia: Puoluekannatuksissa ei merkittävää muutosta. Jälleen kerran kannatuksenmuutokset ovat kahden prosentin virhemarginaalin sisällä. Valtiotalous kolme miljardia ylijäämäinen! Siis budjetista. Jonka oli määrä olla 19 miljardia alijäämäinen. Emme ole vielä lähelläkään vuoden 1944 valtiontalouden alijäämää. Olemme nyt samalla tasolla kuin vuonna 1941, talvisodan jälkeen.
 Meneekö Twitter nyt pilalle? Tuleeko siitä nyt maksullinen, kun Elon Musk osti palvelun 44 miljardilla dollarilla? Suomessa aikuisista on Twitterissä noin 15 prosenttia, nuoriso siellä ei ole.

Mitä köyhyys tekee ihmiselle ja miksi duunariammatteja ei arvosteta, pohti Noora Vallinkoski romaanejaan Perno Mega City ja Koneen pelko kirjoittaessaan. Vallinkosken toisen romaanin Koneen pelko tarina nousee teollistumisen raunioista. Siinä päähenkilö Johanna yrittää pyristellä irti moniongelmaisen perheensä otteesta ja lähteä opiskelemaan, mikä on suorastaan ennenkuulumatonta, mutta luokkaretki keskiluokkaan tai edes sen suuntaan on kivulias. Johannan lisäksi tarinan keskiössä ovat duunarimiehet, jotka jäävät automaation ja koneiden jalkoihin. Myös Tanskassa asuvan Noora Vallinkosken esikoisromaani Perno Mega City (2018) käsitteli köyhyyttä ja osattomuutta. Lähetyksessä kuullaan myös vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi valitun professori Juho Saaren ajatuksia siitä, mitä köyhyys merkitsee Suomessa tänä päivänä. Saari on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Nord Stream -kaasuputkien sabotointi kärjistää Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Vaikka syyllinen ei ole vielä selvillä, entuudestaan tiedetään, että tämänkaltaiset hybridioperaatiot kuuluvat Venäjän keinovalikoimaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä on nyt myös valmis käyttämään niitä osana Ukrainan sotaa ja taistossaan länttä vastaan. Lisäksi kuullaan, mitä vuotavan kaasuputken lähistöllä Tanskassa ajatellaan tapahtumista. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Meidän vieras tässä setissä on aikanaan Vantaalta maailmalle ponnistanut puolustaja. Tää 33 vuotias karju on urallaan pelannut Suomen lisäks mm. Sveitsissä, Ruotsissa, Tanskassa ja viimeisimpänä Skotlannissa. Uralle on myös kertynyt yli 30 A-Maaottelua. Juhani B.O.S.S Ojala liittyy linjoille ajassa (17:55), sitä ennen vähän Turun Palloseuraa ja lopuks vielä Huuhkajia.

Taantuma edessä, miten minimoida tappiot? Talousennusteet povaavat taantumaa, millaiset toimet ovat parhaita taantuma-aikana? Talousnäkymistä keskustelmassa Valtiovarainminitseriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sekä poliittisen talouden tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.  Miten toisen valtion omistama yritys voidaan kansallistaa? Fortumin ja Uniperin käänteistä on haastateltavana Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.  Myös Tanskassa säästetään energiaa. Karoliina Kantola raportoi.  Miksi Suomi tulkitsee viisumiasiaa niin eritavoin kuin eteläiset naapurit? Schengen-sopimusten tulkinnasta keskustelemassa väitöskirjatutkija Pekka Pohjankoski Helsingin yliopistosta sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.  Lähetyksen juontaa Marjo Näkki. Toimittajina Marja Ala-Kokko, Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Nevalinen. Tuottajana Marija Skara. 

Instagram sai viime viikolla ennätyssakon koskien lasten henkilötietojen käsittelyä. Kyseinen keissi ei pettymykseksemme kuitenkaan mitään herkkukysymyksiä tarjoile - toisin kuin EU:n tuomioistuimeen etenevä IAB-kiista. Kyssäreitä koskien henkilötiedon määritelmää ja rekisterinpitäjyyttä, aijjai mitä herkkua tietosuoja-asiantuntijalle! Tämän lisäksi jaksossa asiaa Eduskunnan vierailijalistojen salailusta, Vastaamon uusimmat käänteet ja huteraa pohdintaa kaksoisrangaistavuudesta. Loppukevennyksenä Tanskan Gigantin tietomurto, jota mikään riskimatriisi ei varmasti ole osannut ennustaa.   Instagramille sakko koskien lasten henkilötietojen käsittelyä: https://techcrunch.com/2022/09/05/instagram-gdpr-fine-childrens-privacy/  Eduskunnan vierailijalistojen julkisuus: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009054359.html  Vastaamo-keissin uusimmat käänteet: https://yle.fi/uutiset/3-12619682  Elgigantenille huomautus Tanskassa: https://gdprhub.eu/index.php?title=Datatilsynet_(Denmark)_-_2021-31-5743   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Charles julistettiin kuninkaaksi. Tanskassa juhlitaan kuningatar Margareeta toista. Ruotsissa on sunnuntaina parlamenttivaalit. Metsäkanalintujen metsästys alkoi. Sää on poutainen.

Lääkkeitä hoitajapulaan? Haastateltavana THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho sekä Careerian opettaja Eija Saarinko.  Pohjoismaiden ja Baltian pääministerit keskustelevat energiasta Tanskassa. Karoliina Kantola raportoi.  Millaisia ratkaisuja ja investointeja tarvitaan energiamurrokseen? Haastateltavana teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä energiatekniikan professori Tero Tynjälä, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopistosta.  Kuinka ilmastonmuutos muuttaa matkailua? Haastateltavana Suomen matkailualan liiton puheenjohtaja Heli Mäki-Fränti.  Lähetksen juontaa Marja Ala-Kokko. Toimittajina Päivi Dahl ja Mikko Haapanen, tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltain keskuspankin tuoreen korkopäätöksen vaikutukset. Puhelimessa pääanalyytikko Jan von Gerich, Nordea. Tanskassa korkea inflaatio on johtanut jopa hintakattojen asettamiseen. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Lähialueyhteistyö Venäjän kanssa muuttui, mitkä ovat sen vaikutukset rajamaakunnissa? Studiossa Venäjän yksikön päällikkö Niklas Lindqvist ulkoministeriöstä. Puhelimessa Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.  Keitä ovat kurdit ja miksi he ovat nyt maailmanpolitiikan polttopisteessä? Studiossa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, HY ja asiamies Anu Leinonen Suomen Lähi-idän instituutin säätiöstä.  Ulkomaanlehtikatsaus Kreikasta, toimittajana Sara Saure.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ukrainassa jatkuu kulutussota. Haastateltavina sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.  Mielenterveyspalvelut puhuttavat Tanskassa. Karoliina Kantola raportoi.  Ilmailualan muutos. Onko kaaosta vain lentokentillä vai muuttuuko ilmailuala pysyvämmin. Haastateltavana Heini Noronen-Juhola sekä Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki. EU aikoo kieltää kullan tuonnin Venäjältä. Mikä on kullan merkitys nykymaailmassa? Haastateltavina tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista sekä Jalonom Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Pienpaavola, tuottajana Marija Skara. 

Emilie Meng oli 17 vuotias nuori, kun hän katosi vietettyään iltaa ulkona kavereidensa kanssa Slagelsessa, Tanskassa. Myöhemmin hänet löydettiin kuolleena järvestä, noin 60km päässä katoamispaikasta. Poliisit aloittivat tutkinnan, mutta tutkinta on saanut vuosien aikana paljon kritiikkiä, eikä tekijää ole vielä saatu vastuuseen. Instagram: pilvienreunallapod Sähköposti: pilvienreunalla@hotmail.com Lähteet: https://www.dagens.dk/112/emilie-har-vaeret-vaek-i-fire-maaneder-her-er-politiets-tre-teorier https://www.sn.dk/koege-kommune/emilie-meng-sagen-kvinde-saa-mand-loefte-paa-tung-genstand/ https://medium.com/the-mystery-box/unsolved-mysteries-the-abduction-and-murder-of-emilie-meng-c40db137b8e9 Yle areena: Emilie - kesken jäänyt murhatutkimus

Miksi puolustusvaliokunta haluaa Suomen Natoon? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.), Timo Heinonen (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.). Puolustusvaliokunta ei esitä kansallisia varautumia eli erillisiä ehtoja jäsenyydelle sotilasliitto Natossa. Pitäisikö Suomen kuitenkin estää Naton pysyvät tukikohdat maaperällä vai perästi vaatia niitä tänne? Entä pitääkö ydinaseiden tuominen Suomeen sallia? "Ei ole olemassa mitään kevytversiota Natosta. Natossa joko ollaan tai ei olla", Heinonen toteaa. Hänen mukaansa vasta muiden maiden ratifioinnin jälkeen alkaa keskustelu siitä, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla. "Jos tässä Suomi lähtisi hyvin räätälöilyllä kulmalla hakemaan, se antaisi erikoisen kuvan", Harjanne toteaa. Kiljunen nostaa esiin, että Norjassa, Tanskassa ja Islannissa on ydinaesvarauma, vaikka ovat Natossa. "Nato-mailla on rajauksia, ja minun kantani on, että Pohjoismaat muodostaisivat oman viiteryhmänsä Natossa ja yksi kivijalka siinä olisi ydinaseettomuus", hän sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut Naton vahvistamaan joukkojaan puolustusliiton itäisissä jäsenmaissa. Nato vakuuttaa olevansa vahvempi kuin koskaan. Samalla Suomi on kulkemassa kohti historiallista Nato-päätöstä. Ohjelmassa pohditaan turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden kanssa, miltä Suomen Nato-tie vaikuttaa heidän ja muiden Nato-maiden silmin. Lisäksi käydään Nato-maa Tanskassa, jossa hallitus haluaa maan mukaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. Sodan tilanne juuri nyt. Sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa, Maanpuolustuskorkeakoulu. Pohjoismainen puolustusyhteistyö, mitä Tanskassa ajatellaan? Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola.  Miten Suomen turvallisuus taataan? Käännetäänkö katseet Natoon, Pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin, Eurooppaan vai näihin kaikkiin? Kansanedustajaraadissa Leena Meri (ps), Suna Kymäläinen (sd) ja Anders Adlercreutz (rkp). Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Katariina Lahtonen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Vitsit Sikseen podcastin kahdeksannessa jaksossa vieraana stand up -koomikko Robert Pettersson.Mitä tapahtui Tanskassa? Millaisia Aku Ankkoja ei kannata viedä divariin? Kuka pakotti Robertin aloittamaan stand upin? Millaisia vitsejä ei kannata kertoa vankilassa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen kuuntelemalla tämän jakson!Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Miksi Tanska menestyy taloudellisesti niin hyvin? Ja miten sen maatalous voi olla niin kannattavaa? Ja entä minkälaista turvapaikkapolitiikkaaTanska on ajamassa? Ja miksi Tanskassa ollaan niin todella isosti kiinnostuneita USA:n politiikasta? Ja minkälaista politiikka se haluaa EU:n harjoittavan? Haastateltavana on Suomen Tanskan suurlähettiläs Vesa Vasara ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

TietosuojaPodissa on pitkästä aikaa vieraita, ja tällä kertaa hän on erityisen hyvä! Vieraana on nimittäin Telian Privacy Legal Counsel Milla Keller. Milla on aktiivinen myös  IAPP:n Helsingin osastossa ja oli järjestämässä hiljattain vietettyä maailman tietosuojapäivää. Jaksossa tutustutaan myös IAPP:n tarjoamiin erilaisiin tietosuojaihmisille tarkoitettuihin sertifikaatteihin. Mitä on CIPP/E tai CIPP/M? Entä kumpi juontajista on FIP? Kannattaako tietosuojajuristin hankkia tällainen sertifiointi? Jaksossa käydään läpi myös seuraavia uutisia viime viikolta: Tanskassa tietosuojaviranomainen Datatilsynet julkaisi sakko-ohjeistuksen: https://www.datatilsynet.dk/presse-og-nyheder/nyhedsarkiv/2021/jan/ny-vejledning-skal-give-stoerre-gennemsigtighed-om-gdpr-boeder   Norjan tietosuojaviranomainen aikoo langettaa deittisovellus Grindrille 10 miljoonan euron sakot: https://www.datatilsynet.no/en/news/2021/intention-to-issue--10-million-fine-to-grindr-llc2/ Vastaamo asetettiin selvitystilaan: https://yle.fi/uutiset/3-11762440 Voit seurata TietosuojaPodia nyt Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit myös lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com

Koronaviruksen aiheuttama kulkutauti on surmannut maailmassa jo yli kaksi miljoonaa ihmistä. Odotukset rokotteiden tuomasta helpotuksesta ovat törmänneet tuotanto-ongelmiin. Ohjelmassa kuullaan tilanteesta Britanniassa ja Tanskassa. Lisäksi kysytään onko rokotteiden valmistajia liian vähän. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Kirsi Heikel ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Whoa! Ikkunastudio on uudistunut! Frekvenssi tuplaantui. Jatkossa parittomat jaksot ovat T eli Tuuletusikkunoita, jossa käsitellään uutisia ja ajankohtaisaiheita ilman vieraita, parilliset jaksot taas perinteistä long formattia. Ja tällä kertaa uutispöydällä Tanskan Azure-DC, Synapse GA, Azure Purview Preview (!), Digital Twins GA ja Teamsin Breakout Rooms.

Hej alle! Kaupankäynnin taito on juurtunut syvälle tanskalaiseen kulttuuriin. Millaisia ominaisuuksia Tanskaan mielivältä yritykseltä vaaditaan, ja miksi maa on mainio testimarkkina? Entä miksi tanskalaiset vaihtavat työpaikkaa kuin sukkaa? Mukana keskustelussa ovat Suomen Tanskan-suurlähettiläs Vesa Vasara sekä toimittaja-tietokirjailija Annukka Oksanen.

Työsuhdepolkupyörä kiinnostaa suomalaisia. Julkiseen terveydenhuoltoon on tullut ennätysmäärä munasolujen ja siittiöiden luovuttajia. Tanskassa koronasovellus toimii huonosti. Sunnuntaina on vietetty kansanivälistä kuurojen päivää. Nyt on revotulille hyvä aurinkosää.

Korona Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Suurlähettiläs  Ann-Sofie Stude, Reykjavik, Oslossa työskentelevä suomalainen Anna Nulpponen ja toimittaja Annukka Oksanen, Kööpenhamina. Miten purkaa koronatestijonoja? Erityisasiantuntija Niina Ikonen, THL. Valko-Venäjän kansalaisten tyytymättömyys. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja tutkija Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti. Kouluistaan pois jättäytyneet 4000 lasta.  Tutkijatohtori Sami Määttä, Jyväskylän yliopisto. Blogi Anton Vanha-Majamaa. Koronan piti opettaa meidät vain olemaan, mutta someajan suoritusvimma on virus, joka ei suostu kuolemaan. Viikon luontoääni naali. Paavo Hellstedt esittelee. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Päivi Dahl, Marija Skara ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kymenlaakson indiekenttä ei turhia ketään kumartele – herkimmilläänkin huhtikuun yhtyeemme laittavat kuuntelijan tanssimaan hirsipuutanssia... Rock rulaa Laaksossa, joten vauhtia piisaa! Tähtivieraanamme tässä kuussa PelastaBandi.com- ja Pliide.fi-sivustojen mastermind Riikka Koksu. Lisäksi saimme etäyhteyden päähän myös pari artistivierasta; Bad Mankeysin Tarmon sekä The Gallows Dance-yhtyeen Antin. Kaikkien kolmen haastattelut kokonaisuudessaan myös katseltavissa ja kuunneltavissa Episodeissa VI-VIII. Jakson ajastus lopussa. 01. Choo Choo Juggernaut (Kouvola, garagerock) Alkujaan Jani Orpanan DIY-sooloprojekti tylsyyttä ja apatiaa vastaan. Ensimmäinen albumi CHOO CHOO JUGGERNAUT (2017) ja toinen TUNES FROM THE WAYSIDE (2019), lisäksi kahden biisin singlelevy THEN YOU CAME AROUND/SIDEWAYS (2018).  Ensimmäinen live-keikka ja kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin.  LINKIT: Facebook + Spotify ja Youtube Terveiset: Tulkaa keikkakuntoa tarkastamaan, kunhan näistä karanteeneista päästään!   02. Bad Mankeys (Kouvola, rock) Bad Mankeys on sähisevä Hard Rock bändi Kouvolasta. Teemme nyt kolmatta levyämme kaikessa rauhassa, sillä kiire ei tunnu kyllä olevan tässä ajassa mihinkään.  Ensimmäisen ja toisen levyn teon aikana Kiersimme myös Suomea,Ruotsia ja Viroa. Oikeastaan niin kauan kuin rahat ja pää kesti krapulaa. Nyt päätimme jättää nuo pienimmät tunnelmanurkat kiertämättä levynteon ajaksi, joitakin tilaushommia lukuunottamatta.  No, rokin soittaminen on hiton hauskaa ja sitä kautta me yhdyttiinkin yhtyeeksi. Tekeminen halutaan pitää lähellä rytmin ja improvisaation ydintä, jonka ainakin allekirjoittanut on huomannut usein. Bändin laulajana olen monasti kotona pyöritellyt ja hinkannut mitä kummallisimpia sointukiertoja vain ymmärtääkseni, ettei porukalla jammatessa toimi.  Rytmiä, räminää, huutoa, iloa.  Sitä on Rock.   03. HItto (Kotka, Rhythm & Blues) Hitto perustettiin kevättalvella 2011, ja yhtye on sen jälkeen heittänyt kymmenkunta keikkaa vuodessa. Toimintalue on rajoittunut Kymenlaaksoon.  Soitamme suomenkielistä rytmibluesia, jossa paino sanalla blues.  Muusikot: Mikko Bly basso, Risto Ahola kitara, Markku Jämsen rummut ja taustalaulu, Matti Tieaho, laulu, kitara ja huuliharppu.  Julkaisimme ensimmäisen cd-albumimme Kovaa seksiä vuonna 2014. Toinen albumi Aina mielessä julkaistiin 2019. Molemmat albumit löytyvät myös tärkeimmistä striimauspalveluista. Kuten niistä kuuluu, asialla ovat kaiken kokeneet pelimiehet, jotka puhuvat pääosin fyysisestä rakkaudesta. Yhteiskunnalliset jollotukset jätämme nuorempien haltuun.  Olemme jo setämiehiä, sillä olemme soitelleet erilaisissa kotkalaisyhtyeissä jo 1970-luvulla. Tieaho ja Jämsen soittivat 1980-luvulla legendaarisessa Peipposet-orkesterissa, joka teki lyhyen kiertueen Neuvostoliitossa ja julkaisi singlen Kotkan Kerttu (Bluelight Records). Iästä huolimatta olemme vaarallinen lavabändi, varsinkin Tieahon välispiikit voivat satuttaa ja nolostuttaa. Myötähäpeä on keikoillamme aina vahvasti läsnä.  Keikat koronan takia jäissä. Kolmas albumi ilmestynee sen vuoksi jo mahdollisesti vuonna 2021.  LINKIT:Juha Metson ohjaama musiikkivideo Aina mielessä (julkaistu helmikuussa 2020) Albumit löytyvät kaikista striimauspalveluista. (Kovaa seksiä, Aina mielessä) Hiton kotisivut  Hiton sähköposti: hittorb@gmail.com  Hitto Twitterissä: hitto@Hitto_soikoon  Hitto Instagramissa: hitto-soikoon PARASTA KOTIKULMILLA: Ravintola Kairo on keikkapaikka, jossa menneisyys lyö tulevaisuutta kasvoille:)  Pub Albert Kotkankadulla on intiimi kulttuurikapakka, jossa yleisö on kriittistä mutta myös palkitsevaa.    04. Riikka Koksu (PelastaBandi.com & Pliide.fi) LINKIT:PelastaBandi.comPliide.fi   05. The Gallows Dance (Kouvola, murhafolk) Murhaballadeita, okkultistista folkia, henkiinherätettyjä Amerikan kansanlauluja kouvolalaiseen melankoliaan hukutettuna, tummasävyisiä duettoja ja pikimustaa huumoria. The Gallows Dance on Kouvolassa 2017 perustettu puoliakustinen hautajaissaattue, joka esittää tanssimusiikkia perkeleenpalvojille. Hiipunutta tarinankerronnan perinnettä elvyttävä monttubilebändi lapioi yleisölleen tarinoita surmista ja surullisista ihmiskohtaloista iloinen pilke silmäkulmassa kiiluen. Kettingit kolisee, banjot soi, kitarat vinkuu ja kuulijan saappaat tamppaa takuuvarmasti lattiaa. Taivaallisen heleistä demonisen tummiin sävyihin yltävä naissolisti saa hetkittäin seurakseen matalalla resonoivan mieslaulun.  Hyvään keikkatahtiin ehtinyt yhtye on lukuisten suomalaisten kaupunkien lisäksi ehtinyt soittaa Saksassa, ja lämmitellä niin Jayke Orvista, Autiomaata kuin Lasten Hautausmaatakin. Alkuvuodesta 2019 julkaistu ensi-EP on saamassa jatkoa täyspitkästä albumista.  The Gallows Dance on: Neme – laulu, kettinki Carlos – kitara, laulu, huuliharppu, bassoRiina – kitara, banjo Antti – perkussiot  Yhteystiedot: thegallowsdance@gmail.com Puh 045 636 2691 / Riina Laihomäki  LINKIT:KotisivuSpotifyFacebookInstagramYoutube PARASTA KOTIKULMILLA:Anjalassa sijaitseva Wreden hautausmaa, jossa biisissämmekin mainittu itse Mathilda Wreden kummitus näyttäytyi meille promokuvia otettaessa. Vanhan paikallislegendan mukaan kummitus tulee esiin, kun kappelin kiertää keskiyöllä 12 kertaa ja istuu kappelin eteen penkille. Paras meno/ruoka/keikkapaikka kotipaikkakunnallamme: Papulaari, mainio asialleen omistautunut kahvila, jossa on välillä myös intiimeitä ja lämpimän olohuonehenkisiä keikkoja.  TUE!:Tulkaa todistamaan keikoille sitten kun sellaisia saa taas soittaa, ja sitä odotellessa ottakaa biisit haltuun Spotifysta!   06. The Souls (Kouvola, rock'n'roll) The Souls perustettiin vuonna 2008 Kouvolassa Orpanan veljesten (Jani & Toni) ja Antti Takalon kesken. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa THE GRAND CONFUSION (2009) ja ensimmäinen keikka oli Kulttuuritalolla Danko Jonesin lämppärinä. Levy sai hyvän vastaanoton ja Souls kiersi kotimaan lisäksi Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa ja Latviassa. Yhtye lämmitteli myös useita muita ulkomaanakteja kuten mm. Monster Magnet, Eagles Of Death Metal, Wilko Johnson, Juliette Lewis.  Vuonna 2013 Antti Takalo siirtyi toisiin operaatioihin ja tilalle pestattiin Kouvolan bassohirmu Tsöötz Kettula (ex-Peer Gunt).  Yhtye julkaisi toisen albuminsa SUPERHEROES (2016) ja on tällä hetkellä työstämässä kolmatta albumiaan.  LINKIT:Facebook + spotify ja youtube    Ajastus  00:00 Intro  01:24 Choo Choo Juggernaut – Tight Chain (garagerock, Kouvola)  06:24 Bad Mankeys – Limousine & Tambourine (rock, Kouvola)  09:20 Haastattelussa Tarmo (Bad Mankeys)  17:54 Bad Mankeys – Honey Dripper (rock, Kouvola)  20:54 Hitto – Aina mielessä (rhythm & blues, Kotka)  26:13 Haastattelussa Riikka Koksu (PelastaBandi.com ja pliide.fi)  33:13 The Gallows Dance – Gallows Pole (murhafolk, Kouvola)  36:56 Haastattelussa Antti (The Gallows Dance)  43:17 The Gallows Dance – Song for the Godless (murhafolk, Kouvola)  48:25 The Souls – Suicide (rock, Kouvola)  52:24 Outro

Vain harva nuorista ajattelee, että mikä tahansa työ kelpaa, jos siitä vain maksetaan tarpeeksi. Al-Holin suomalaislasten kotiutumishanke ei ole edistynyt. Tanskassa on hylätty miljoonia hengityssuojaimia. Ensimmäiset adoptiot samaa sukupuolta olevien parien perheisiin on vahvistettu.

Koronavirus leviää hoivakodeissa. Maailmassa on jo yli 2 miljoonaa koronavirustartuntaa. Lentokoneet ja junat tuovat suojavarusteita Kiinasta Suomeen. Tanskassa on juhlittu kuningattaren 80-vuotispäiviä. Helsinkiin satoi talven paksuin lumipeite.

Kevyen liikenteen väylien pitäisi olla turvallisia ja terveellisiä meille kaikille, mutta tilastojen valossa näyttää siltä, että iäkkäille ihmisille ne ovat moninkertaisesti vaarallisempia paikkoja kuin meille muille. Lue myös: Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt! Onnettomuustietoinstituutti kerää tilastoja kaikkein vakavimmista, kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Sen mukaan vuonna 2017 kevyenliikenteen väylillä menehtyi 17 yli 65-vuotiasta jalankulkijaa ja kymmenen pyöräilijää. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin verrattuna lukumäärät ovat onneksi hyvin pieniä, mutta kun otetaan käsittelyyn prosentit, kuolleista pyöräilijöistä lähes puolet, 49 prosenttia, on eläkeiän ylittäneitä, jalankulkijoista 47 prosenttia. Ikäihmisten suurta osuutta liikennekuolemista selittää luonnollisesti se, että ikääntyessä ihmisen liikkumis- ja huomiokyky heikkenevät. Ja kun jotain sattuu, iäkäs keho on hauras ja herkempi vammautumaan. Lue myös: Järkyttävä ilmiö yleistyy: ihmiset eivät auta onnettomuuspaikalla, vaan ottavat mieluummin kuvia – läheisensä menettäneet kertovat, miltä se tuntuu "Monet pyöräilijät ajavat kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä" Viime vuoden ennakkotilastojen perusteella tilanne on hiukan parantunut ja ikäihmisten kuolemat vähentyneet, mutta vuodesta toiseen he kärsivät kevyenliikenteen onnettomuuksista silti enemmän ja raskaammin kuin me muut. Hiljattain eläkkeelle jäänyttä, Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa liikennelääketieteen professoria Timo Tervoa nämä luvut sapettavat. ”Onhan tämä nyt kumma, jos ei ketään muuta huolestuta”, Tervo puhisee. Tervo syyttää tilanteesta surkeaa liikennesuunnittelua. Hän nostaa esiin esimerkiksi Helsingin Mannerheimintiellä lukuisat vanhuksille vaaralliset ”giljotiinit”. ”Kun hitaasti liikkuva vanhus pääsee hengissä suojatietä pitkin autotien yli, ensimmäinen paikka, johon hän pääsee turvaan, ei olekaan jalkakäytävä, vaan kevyenliikenteen väylä, jossa äänettömät valtavaa vauhtia ajavat pyöräilijät suhahtelevat hänen ohitseen, elleivät aja päälle. Missään muualla Euroopassa ei näe tällaista”, Tervo sanoo. Suomessa puhutaan hänen mielestään aivan liikaa siitä, miten terveellistä pyöräileminen on, mutta enemmän pitäisi puhua siitä, miten terveellisiä pyöräilijät ovat muille tielläliikkujille. ”Monet pyöräilijät ajavat niin kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä lainkaan”, hän sanoo. Sähköpyörien yleistyessä pyörien painokin kasvaa. Tervon mielestä pyöräilijöitä pitäisi ryhtyä suitsimaan omilla liikennevaloilla samaan tapaan kuin Tanskassa. ”Jollain tavalla meidän pitäisi pystyä huomioimaan ja kunnioittamaan iäkkäiden liikkumista enemmän.” "Suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja" Onnettomuustutkintainstituutin liikenneturvajohtaja Esa Räty on Tervon kanssa samaa mieltä. Teillä vallitsee vahvojen ja nopeiden laki. ”Onnettomuusaineistojen kautta en pysty tähän ottamaan kantaa, mutta omien arkihavaintojeni perusteella nämä suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja ja ansoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.” Räty näkee, että pyöräilijöiden määrä on kasvanut viime vuosina niin rajusti, ettei pyöräteiden ja muun liikenteen suunnittelu ole aivan pysynyt perässä. Molempien miesten mielestä meillä kaikilla on petrattavaa liikenneasenteissa ja käyttäytymisessä. ”Kun väestö vanhenee, liikenteessä pitäisi yhä enemmän huomioida se, että liikkeellä on ikäihmisiä. Pitäisi miettiä sitä, miten selkeitä reittejä rakennetaan tai minkä kokoisia liikennemerkkejä tehdään, ettei kaikkea tehtäisi virkeässä virkaiässä olevien ehdoilla ”, sanoo Räty, joka pyöräilee itsekin päivittäiset työmatkansa. Entä millaisia kuskeja ikäihmiset itse ovat liikenteessä? Lue Kotiliedestä 25/2019 artikkeli, jossa pohditaan sitä, milloin ihminen on liian vanha auton rattiin. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla  tai kuuntele juttu podcastina!

Tässä jaksossa käydään läpi parhaimpia pelikohteita Valioliigassa tänä viikonloppuna sekä käydään Kyproksella sekä Tanskassa katsomassa Huuhkajat pelaajien otteita.

Tanskassa parlamenttivaalit. Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang Helsingin yliopistosta. Miksi joka neljäs suomalainen ei usko selviävänsä terveenä eläkkeelle? Työllisyyspolitiikka uudessa hallitusohjelmassa. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Helle Minna ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Venezuelan kaaos. Toimittaja Pertti Pesonen, Yle. Kolumni Pekka Mattila. Opi sietämään ärsyttävää lähimmäistä, sillä vaihtoehtoja ei ole. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Johanna Östman ja Marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Anu Nieminen on sulkapallon päävalmentaja, jolla itselläänkin on mittava pelaajaura takana. Vasta 18 vuotiaana Anu päätti lähteä etsimään parempia mahdollisuuksia menestymiseen ulkomailta, ja päätyi Tanskaan. Hän asui ja harjoitteli Tanskassa 20 vuotta ammentaen oppeja lajinsa huipuilta. Kovana harjoittelijana tunnettu Anu osallistui urheilijana neljiin olympialaisiin (2000-2012). Jo urheilu-uransa aikana Anu ryhtyi opiskelemaan valmennusta ja kilpauransa jälkeen valmentajan pesti löytyi saman tien Tanskasta. 2016 Anu palasi perheensä kanssa Suomeen ja on toiminut 2018 vuoden alusta lähtien maajoukkueen päävalmentajana. Mitä muutoksia maajoukkueeseen on tullut Anun mukana? Mitkä ovat Euroopan Kisat? Millainen on sulkapallon tilanne tällä hetkellä? Näistä ja paljon muusta jutellaan tässä OlympiaCastissä.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

Esikois-EP:llään vuoden lauluntekijänä palkitun Mirja Klippelin uudella levyllä liikutaan eteerisen folk-musiikin maailmassa. Mirjan ja jazz-kitaristi Alex Jønssonin duo konsertoi Suomessa alkuvuodesta.

Keväällä 2018 ravintola Finnjävel sulki ovensa ja avasi ne kuukauden kuluttua ravintola Ultimana. Ultiman ravintolatoimen johtaja Maija Ijäs johdatteli henkilökunnan konseptista toiseen. Ijäs analysoi hienosyistä prosessia Avokonttorin toisessa jaksossa. Tarjoilijoiden uudet rintarossit nousivat muutoksen symboliksi. Haastattelu alkaa kohdasta 11:41. Jaksossa ruoditaan myös sitä, miksi kulttuuripuhe kuuluu yritysjohtajien haastatteluissa niin harvoin. Suomessa saa “ihmisjohtajan” arvonimen käyttäytymällä normaalin sosiaalisesti eli esimerkiksi juttelemalla työntekijöiden kanssa. Tanskassa työntekijän rooliin kuuluu kyseenalaistaminen. Finnairin Pekka Vauramo ei pelkästään jutellut, vaan otti työntekijät mukaan kulttuurin muuttamiseen. Millaisen perinnön Vauramo seuraajalleen jättää? Keskustelu alkaa kohdasta 0:57. Jakson lopuksi Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Piha suosittelee kirjoja, jotka ovat viime aikoina inspiroineet. Tänään vuorossa Hans Roslingin Faktojen maailma. Osio alkaa kohdasta 42:08. Linkki kirjaan: https://www.adlibris.com/fi/kirja/faktojen-maailma-9789511303718?gclid=EAIaIQobChMI6Jfc1Zaw3QIVwx0YCh0hQgRjEAAYASAAEgLTGfD_BwE

Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami Sherin Khankan luotsaa Tanskassa naisille suunnattua moskeijaa, nimeltä Mariam. Khankan haastaa islamin patriarkaaliset perinteet, mutta väittää, ettei kyse ole niinkään islamin uudistamisesta vaan paluusta juurille. Khankanin mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo ja jopa naispuoliset imaamit on islamin alkuperäistä traditiota, profeetta Muhammadin ajalta. Jos islamin tulevaisuus on, kuten Khankan sanoo, naisissa, aikovatko naiset nyt saada aikaan reformaation vai revoluution? Suomessa vieraillut Khankan veti Helsingin yliopistolla luentosalin täyteen yleisöä ja toimittajia. Mitä Sherin Khankanista ja islamin reformaatiosta ajattelevat helsinkiläinen islamin opettaja Hanna Hallikas sekä erityisesti suurmoskeijahankkeesta tutuksi tullut muslimi Pia Jardi? Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Vieraana suomalainen valmentajalegenda, jalkapalloprofessoriksikin kutsuttu Martti Kuusela. Kuusela valmensi aikoinaan Suomen miesten A-maajoukkueen vain kahden pisteen päähän vuoden 1986 MM-lopputurnauksesta. Hänen meriitteihinsä kuuluu kahden jalkapallon Suomen mestaruuden lisäksi myös Unkarin mestaruus Budapest Honvédin peräsimessä 1993 sekä valmentajapestit Kreikassa, Kyproksella, Tanskassa ja Belgiassa. Valmentajauransa jälkeen Kuusela on tullut tunnetuksi myös useiden jalkapallolähetysten tv-kommentaattorina. Millä mielin Martti Kuusela seuraa tällä viikolla alkanutta Venäjän MM-lopputurnausta? Millaista jalkapalloa Kuusela toivoo MM-kisoissa näkevänsä ja mitkä maat kuuluvat hänen mestarisuosikkeihinsa? Väittelyissä futista, futista ja futista.

Suomen kielen murteissa vilisee lumeen ja jäähän viittaavia sanoja. Ahkerasti käytetty v-sana taipuu moneen muotoon. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson listaa erikoisia ja vähemmän erikoisia sanoja lumesta ja jäästä. Kirsi tarkoittaa routaa. - Kielipuolen uusi kolumnisti Maziar Farzin pureutuu vittu-sanaan, jota Suomessa ahkerasti käytetään mitä erilaisimmissa yhteyksissä, useimmiten positiivisissa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sanoja paltkoma ja takapajula. - Viikon uudissana on aktiivimalli. - Tanskassa asuva amerikkalainen Martha Abhamsen menetti sydämensä Suomelle ja suomen kielelle. Karoliina Kantola haastattelee. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Tanskassa onnistuttiin tunnistamaan merestä löydetty vainaja kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi DNA:n perusteella. DNA-tutkimus vaatii aina vertailua varten vainajan omaa tai sukulaisten DNA:ta. Pohjoismaissa tunnistusta helpottavat myös hyvät terveystiedot ja hammaskartat. Oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla selvitetään sekä elävien että kuolleiden henkilöllisyyksiä, ikää ja lähtömaita, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila. Lakisääteisesti kaikille pitää Suomessa tehdä kuolinsyynselvitys ennen hautausta. Useimmiten meillä tiedetään, mitä tauteja ihminen sairasti ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen pohjalta. Lääketieteellinen ruumiinavaus voi kuitenkin antaa lisää tietoa sairauden etenemisestä tai hoidon tehosta. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, onnettomuutta tai kuolema on äkillinen ja yllättävä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla vieraili Leena Mattila. Tarkat terveystiedot helpottavat myös elävien ihmisten tunnistusta. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne on toinen, iso osa ihmisistä ei ole terveydenhuollon kirjoissa eikä tunnistusta nopeuttavia rekistereitä ole. Nykyään yhä useammin tarvitaan oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta elävien maahanmuuttajien iän ja henkilöllisyyden varmistamiseen. Parhaillaan Suomessa yritetään selvittää Turun puukottajan henkilöllisyyttä. Geneettisen oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja Leena Mattila keskustelevat Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston tiloissa Ruskeasuolla.

Eri puolilla maailmaa on herätty siihen, että valtavat määrät syömäkelpoista ruokaa menevät haaskuuseen joka päivä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Tanskassa ja Ranskassa selvittämässä, miten siellä on tartuttu ongelmaan. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen

Johanna Koljonen on yksi tunnetuimmista suomalaissyntyisistä mediaprofiileista Ruotsissa. Soilin seurassa hän kertoo savolaiskarjalaisista juuristaan, urastaan ja haaveistaan. Johanna Koljonen syntyi 1978 Helsingissä. 1999 hän muutti Tukholmaan opiskelemaan ja muutaman vuoden sisällä hänestä tuli laajan yleisön tuntema elokuvakriitikko ja kulttuuritoimittaja. 2011 Johanna Koljonen sai Bonnierin suuren toimittajapalkinnon kategoriassa Vuoden Uudistaja. Hän sai palkinnon siitä, että hän twitterin avulla herätti keskustelua huonoista seksuaalisista kokemuksista ja siitä, missä seksuaalisen häirinnän raja kulkee. Koljonen jakoi palkinnon yhdessä kollegansa Sofia Mirjamsdotterin kanssa. Johanna on asunut myös Englannissa ja Tanskassa. Nykyisen kotikaupunkinsa, Malmön, ilmapiirissä Johanna sanoo viihtyvänsä kuin kala vedessä. Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.

Kielitieteilijät pitävät hälyttävänä, ettei nuori sukupolvi puhu kolttasaamea äidinkielenään. Nuoret ovat kuitenkin alkaneet käyttää sitä toisena kielenä. - Kolmisenkymmentä Suomen kolttasaamelaista esiintyi Turun kirjamessuilla. Nuori sukupolvi ei enää käytä kieltä äidinkielenään, mutta toisena kielenä suomen rinnalla, kouluopetuksen ansiosta, kertoo opettaja Seija Sivertssen.- Yair Sapir on Israelista kotoisin oleva, Tanskassa asuva ja Kristianstadin korkeakoululla ruotsia opettava lehtori. Hän kaipasi kielellistä haastetta - ja päätti oppia puhumaan suomea. Paitsi ruotsia, hepreaa ja englantia Yair Sapir puhuu tanskaa, norjaa, ranskaa, saksaa, italiaa, hollantia, espanjaa ja romaniaa.- Lapsille ja nuorille suomea Norrköpingissä opettava Pentti Salmenranta pakinoi siitä kuinka opettajakin oppii paljon opettaessaan. Juontajana Merja Laitinen.  

Rikosradiossa varatuomari Jari Pekkanen ja päätoimittaja Mikko Sokero pohtivat pankkiryöstöjen vähenemisen syitä Suomessa. Pankeissa ei ole enää käteistä, mutta miksi esimerkiksi Tanskassa tehdään huikea määrä enemmän pankkiryöstöjä kuin Suomessa. Pysyykö viime viikon Nurmijärven pankkiryöstö pimeänä. Rikosradiossa puhutaan myös Volvo Markkasesta, joka pakeni ullakon kautta Sörnäisten vankilasta. Pohdimme myös Jari Aarnion ja Anneli Auerin tapausten viimeisiä käänteitä.

Kun ohjaaja Olavi Linna haki Kööpenhaminan elokuvakouluun hän lähetti vahingossa tunnetun ruotsalaisohjaaja Daniel Espinosan oppilastyön hakemuksessaan. Tähänkin löytyy hyvä selitys. Ohjaaja Olavi Linna on kotoisin Suomesta, kouluttautunut elokuva-alalle Tanskassa ja asuu nykyään Ruotsissa. SVT näytti syksyllä 2013 hänen elokuvansa Snille och Smak, missä hän seuraa Ruotsin akatemian työtä. Oliko helppoa päästä kameran kanssa tämän joukon keskelle? Onko ruotsalaisessa ja tanskalaisessa elokuvataiteessa eroja? Minkäväristä takkia hän käytti lukiossa? Finska Pinnar hankkii vastuksia, mutta tietää osan vastauksista jo etukäteen! PÅ SVENSKA: Regissören Olavi Linna, som bl.a. gjort en film om Svenska Akademien, besöker Finska Pinnar. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvioidaan Sini Sabotagen Miks-sinkku, muistellaan Lou Reediä, ihaillaan erään göteborgilaisen tapaa hankkia uusia perhetuttuja, kritisoidaan tulevan Kalevala: Uusi aika-elokvan traileria, kunnioitetaan "Soittakaa Paranoid!"-huutoa ja oudoksutaan miesten ja naisten naamiaisvaihtoehtoja Halloween-juhliin. Paneelissa mukana Kirke Ailio Rodwell, Ira Keelyn ja Anni Fahler. Juontajina Andrea Reuter ja Kike Bertell.

Hanna Zandin asuu Tukholman lähettyvillä ja on reilut kolmikymppinen kahden lapsen äiti- perheen hankkiminen oli Hannalle itsestäänselvää vaikkei "sitä oikeaa" osuisikaan eteen. Nyt 2,5-vuotias Eira sai alkunsa inseminaationklinikalla Tanskassa, ja perhe kasvoi pikkusisko Emlalla kesällä 2011. Hanna, Eira ja Emla Zandinin oli tavannut Milla Eronen.

Suomen luottoluokitus pysyy parhaassa luokassa. Italiassa on tapahtunut laivaonnettomuus. Tanskassa juhlitaan kuningatar Margareetaa.

Onko puhuminen vai vaikeneminen kultaa? Ne jotka kallistuvat puhumisen puolelle, ovat nykymaailmassa voittajia. Tämän allekirjoittaa ainakin Klaus Carlander, joka ammatikseen välittää puhujia Ruotsissa ja Tanskassa. Hänen työantajansa, Talarforum, on alallaan Euroopan suurin ja yhtiön listoilla on yli 8000 puhujaa, asiantuntijaa, kouluttajaa sekä viihdyttäjää. Virpi Inkeri haastattelee.