Podcasts about onhan

Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: ”Uskosta vanhurskas saa elää.”Room. 1: 16-17Seurassasi on Kirsi Jokela

"Onhan se rescuekoiran ottaminen kaunis ajatus, mutta..." alkaa moni sosiaalisen median kommentti, jossa kyseenalaistetaan naiivien koiranpelastajien valintoja. Todellisuudessa rescuekoiravalinnan takana lienee yhtä paljon syitä kuin ihmisiä ja koiriakin, ja niihin moninaisiin syihin syvennytään tässä podcastjaksossa. Onko olemassa huonoja syitä valita rescuekoira kasvattajalta otetun rotupennun sijaan? Entä onko rescuekoira todella niin pyyteetön valinta kuin luullaan? Studiossa mukana rescuekokeneet Nina ja Sanja, ja luvassa on erittäin syvällistä pohdintaa koiranhankinnan etiikasta ja koirien tarpeista. Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan!

00.00 Alkusanat 01.00 Naisleijonien MM-turnauksesta - Joukkueen onnistumisista - Puhetta peliajoista - Kenen pitäisi valmentaa Naisleijonia? 09.45 Muita MM-kisahuomioita 11.00 Ronja Savolaisen vierailu 37.05 Naisleijonien Lapa jäähän All Stars 41.00 Loppusanat Jakson vieraaksi saapuu Suomen takalinjoilla jälleen varmaotteisesti pelannut Ronja Savolainen, joka jättää kahdeksan vuotta edustamansa, rakkaaksi kodikseen muodostuneen Luleå Hockey/MSSK:n joukkueen ja Luulajan kaupungin. Pronssiin päättyneistä MM-kisoista puolustaja antaa itselleen arvosanan 7/10. − Pysyin niiden (pohjoisamerikkalaisten) vauhdissa mukana, mutta harmittaa, etten ehkä saanut kiekollisia vahvuuksiani niin hyvin esille kuin olisin halunnut. Noissa peleissä toisaalta aika harvoin pääseekään, sillä yleensä on aikamoinen rumba omassa päässä. Harvoin jaksaa lähteä heti hyökkäämään, Savolainen ruotii. Pitkään mukana ollut peluri ylisti naisleijonajoukkueen yhteishenkeä maasta taivaisiin. Hän myös nosti esiin päävalmentaja Toivolan ja muun valmennusjohdon kyvyn kasata yhteen hiileen puhaltava joukkue. − Mitä parempi joukkuehenki, sitä paremmin pelikin kulkee. Silloin mennään yhdessä tekemään joukkueena logolle, eikä sille mitä selässä lukee. Juuso ja kumppanit ovat tehneet tosi hyvin. Onhan meilläkin superstaroja, mutta he ovat myös mahtavia ihmisiä. Täytyy olla niitä, jotka ottavat roolia kentällä ja sitten niitä, jotka näyttävät mallia kentän ulkopuolella.

Pate Mustajärven poistuttua Popedasta, yhtyeen laulajan paikalle astuu kokenut rock-muusikko Olli Herman. Hänellä on vankka kokemus sekä Reckless Loven että ruotsalaisen Crashdïetin solistina. Lisäksi hän on rakentanut menestyksekkään soolouran suomenkielisellä musiikillaan. Kuopiolaislähtöinen Olli Herman kertoo seuraavassa Anssi Saarelaisen haastattelussa muun muassa miltä tuntuu astua Popedan solistiksi ja minkälaista palautetta hän on saanut uudesta pestistään. Kuva: Sam Jamsen

Jaakko Saariluoman koko Suomen kattava "Lavat auki" -stand up -kiertue saapuu Lahden Sibeliustalolle lauantaina. Saariluoma nauratti Radio Voiman kuuntelijoita perjantai-iltapäivässä esimerkiksi kuvailemalla vaatehuoltoaan. - Keikat minulla menee niin, että laitan vaatteet päälle, menen lavalle ja otan vaatteet pois. En lavalla, se on toisenlaista esiintymistä se. Entä mitä Saariluoma tekee niille vaatteille, joita hän ei enää tarvitse? - Joko laitan ne kiertoon tai pidän ne. Jotkut on vaimoni mielestä olleet minulla jo liian kauan, mutta niihin on ehkä syntynyt jonkunlainen tunneside. Onhan meillä kaikilla ne tietyt, en viitsi tässä nyt sanoa mitkä, verkkarit. Niitä saa käyttää vain sisällä. Kuuntele koko haastattelu. Kuva: Sami Siilin/Suomen Stand Up Club

Lahden Ahkera voitti yleisurheilupalkinto Kalevan maljan ylivoimaisesti. Kalevan maljan voittaa vuosittain seura, joka kerää ulkoratojen Suomen mestaruuskilpailuissa eniten pisteitä. Kalevan maljan sunnuntaina Turun yleisurheilun SM-viestien jälkeen Lahteen kuljettanut Ahkeran toiminnanjohtaja Janne Harjula kertoi maanantaiaamuna Radio Voimalla, miltä voitto tuntuu juuri nyt tapahtumarikkaana vuonna 2023. - On todella mahtavat tuntemukset. Onhan tätä odotettu. Malja on ollut edellisen kerran Lahdessa 18 vuotta sitten vuonna 2005 ja Harjulan mukaan olikin jo aika saada voitto Lahteen. - Ja se mihin se nyt tuli - vuoteen 2023, kiitteli toiminnanjohtaja viitaten vuoden aikaisempiin tapahtumiin - Lahden Ahkera auditoi ensimmäisenä yleisurheiluseurana huippu-urheiluohjelmalla, sitten oli todella onnistuneet Kalevan kisat ja nyt vielä kruununa Kalevan malja Lahteen. Paljon on tapahtunut. Tämä kruunasi meidän vuoden. Kuuntele koko haastattelu.

Tässä jaksossa kaikkien alojen erikoisasiantuntijat Katja ja Teemu puhuvat liveyleisölle! Kyllä! Kuuntelijakysymyksiin vastaillaan ja laukannostoa pohditaan. VIP-terassilla väijytään kisoja ja ohikulkevalle Sani Illille huudetaan. Onhan siinä asiaa - lähes! Jakson kaupallinen yhteistyökumppani on Ypäjän Hevosopisto.

Toukokuun 2023 Minun näköinen elämä -podcastin aiheena on kuolema. Onko kuolema liian kaukana meistä? Onhan kuolemalla oma sijansa elävien kanssa? Miksi kuolema on pelottava asia? Absoluuttisia vastauksia ei näihin kysymyksiin tule, mutta keskustelua kyllä. Vesisoikiossa johdatellaan aihetta Tuuren ja Harrin kanssa siihen tuntemattomaan määränpäähän josta ei aina uskalleta puhua.

Kellarissa istuu nyt some-sisällöntuottaja, hupimuija ja arjen selviytyjä Viivi Kuusela!Viikon Listalla pureudutaan hautakiviin, joille saa huoletta nauraa. Mustan Listan aikana bannataan vituttavia asioita. Mikäs Viiviä vituttaa?Listojen Listalla on arjen tilanteita, jotka ottavat päähän parisuhteessa. Viivi on elävä legenda istuuduttuaan autoon pelkääjän paikalle. Karoliinalla on puolestaan hieno statementti liittyen ihmisiin ja lumpeenlehtiin.Roskaposti sisältää alkoholia: Mitkä ovat hyviä tekosyitä juoda viiniä? Onhan niitä.Lähetä roskapostia Mustan Listan WhatsAppiin numeroon 050 533 2205! Tämä podcast saattaa ja aiheuttaa riippuvuutta, joten katso jaksot myös kuvan kera YouTuben puolelta! https://youtube.com/@karoliinatuo

Lahden YougaRocksilla järjestetään tänä viikonloppuna nuorten boulderointi-kiipeilyn maajoukkueleiri. Nuori lahtelainen Suomen- ja Pohjoismaiden mestaruuksia voittanut 16-vuotias Hugo Talvisalmi kertoi perjantaina Radio Voimalla aloittaneensa kiipeilyn isänsä kanssa jo noin 11 vuotta sitten. - Tajusin sitten, että se on niin siisti laji, että tahdoin päästä treenaamaan sitä kunnolla. Tällä hetkellä minulla on seitsemät treenit viikossa. Hugon isästä Jarno Talvisalmesta on myös hienoa treenata poikansa kanssa yhdessä. - Onhan se kiva katsoa, miten Hugokin on kehittynyt tuossa hommassa. Muistan sen hetken, kun hän meni minusta ohi ja huomasin, etten enää pärjää hänelle. Se ei kyllä haitannut yhtään, vaan se oli vain siisti juttu. Hugo huomauttaa myös, että lajin voi aloittaa lähes minkä ikäisenä tahansa. - Tunnen tosi hyviä kiipeilijöitä, jotka kiipeävät vielä 70-vuotiainakin tosi kovaa. Tämä on mielestäni kaikille hyvä laji. Kuuntele koko haastattelu:

Hyvän mielen ketjureaktio starttasi maanantaina 20. helmikuuta Radio Voiman iltapäivässä. Ketjureaktion vieras saa aina valita seuraavan vieraan ja myös esittää tälle muutaman kysymyksen. Ensimmäisen vieraan valitsi Lahden kaupunginteatterin näyttelijä Saana Hyvärinen, joka kävi aikaisemmin haastattelussa Radio Voiman studiossa ja hän valitsi mukaan Fysios Lahden fysioterapeutin ja YogaROCKSin jooga- ja barretuntien ohjaajan Anna-Maija Heikkilän. Heikkilä kannustaa kuuntelijoita intuitiivisuuteen ja muistuttaa hetkeen pysähtymisen tärkeydestä. - Onhan se vähän sanahelinää välillä, että pysähdyt hetkeen ja elät hetkessä, mutta se on se elämä just siinä hetkessä. Hetkeen pysähtyneen ei tarvitse Heikkilän mielestä kovasti keskittyä, vaan siinä voi vaan olla vapaasti. Heikkilä valitsi seuraavaksi vieraaksi Hyvän mielen ketjureaktioon taiteilija Auli Kokkosen, jonka kanssa jatkamme ensi maanantaina 27. helmikuuta Radio Voiman iltapäivässä klo 16.15.

Onhan se ihme, että kaikki mahdolliset alan tunnustukset ja palkinnot ovat kiertäneet TietosuojaPodin kaukaa, mutta silti tekijöiltä ilmestyi jo jakso numero 50. Sitä on syytä siis juhlistaa! Ensimmäinen herkkupala harvoille faneillemme on se, että evästemonterimme Heikki "Cookie Monster Kolehmainen" Tolvanen tekee paluun jaksossa. Heikki on täysin entisellään, joten luvassa on kunnon juttuja. Ja kysymme myös, onko Heikki nimimerkin Tietosuojatyttö takana vai ei? Mukana ovat myös vakiokasvomme Milla Keller ja Hannes Saarinen sekä juontajana Panu Pökkylä. Teimme ison virheen, kun annoimme kuuntelijoillemme vapauden kysyä MITÄ VAIN ja kysymyksiähän sitten piisasi. Juhlajoukko yrittää vastata  niin YT-lain (muuttunut) piirissä olevista asioista aina siiamilaisiin kaksosiin saakka yltäviin kysymyksiin. Mutta kaikkeen yritettiin vastata, toivottavasti vastaus tyydyttää. Tämän jakson myötä haluamme kiittää kaikkia kuuntelijoitamme kahden vuoden ahkerasta kuuntelusta.  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Onhan se helppoa syytellä elämänsä ongelmista kaikkia muita kuin itseään, mutta mistäs se syyllinen yleensä kurkistaakaan...? Juomatarjoilusta vastaa 8 Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet irtoaa 10% alennusta osoitteessa www.8bitbrewing.fi OY-operaatioiden tukikohtana toimii hotelli Marski Helsingin ydinkeskustassa. Koodilla "otetaan yhdet" Spacious-luokan huone yhdelle tai kahdelle henkilölle hintaan 169€/yö, sis. aamiaisen. Tarjous voimassa saatavuuden mukaan joka päivä tammi- ja helmikuun ajan. Varaukset suoraan sähköpostilla: marski@scandichotels.com Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -5% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Löytyyhän kolmessa sekunnissa sivuille saapumisesta mitä te teette ja mitä tarjoatte? Onhan teihin helppoa ottaa yhteyttä? Pistetäänpä perusteet kotisivuilla kuntoon niin ei lähde asiakkaat karkuun!

”Reippahasti käypi askeleet, vaan vaarin kulku käy verkalleen. Hän on nähnyt jo kiireet maailman, tietä Joulun kuitenkin saapuvan. Ilman hoppua ja hulinaa, jokainen viettäköön Joulua tavallaan. Yksi koristaa jo joulukuusta, toinen vasta aattona sisään tuo sen. Kolmas ei hanki kuusta laisinkaan, joku muovikuusta somistaa. Onhan paljon väkeä, jotka kaipaavat vain pulkkamäkeä, eivätkä piittaa Joulusta ensinkään, tai eivät nauti siitä mitenkään. Oma valinta, turha kenenkään tapaa on arvioida, vaari tuumaa, on meitä niin monenlaista Luojan luomaa. Ulla-Maija Mantere

Salibandymuseon nostalgiapalojen jaksossa 34 jatketaan mystisen Jenni Morottajan hienon ja erikoisen uran muistelua. Keravan pikkujättiläinen on kokenut urallaan ylä- ja alamäkiä. Jaksossa kerrataan Morottajan maajoukkueuran tapahtumia ja tähtihetkiä. Morottaja pohtii myös eroja poikien ja tyttöjen valmentamisessa. Keskusteluissa on myös turvallinen toimintaympäristö ja naissalibandyn tulevaisuudennäkymät. Nostalgiapalojen jukeboxiin laitetaan Every Green in May -yhtyeen salibandylle räätälöimä teemabiisi Love The Way You Play. Kappaleen syntyä muistelee lauluntekijä Olli Tasala EGiM -yhtyeestä ja teemabiisin idean taustavoima Hanne Nyrönen. Studioisäntänä häärii museoukko Jari Kinnunen. Jakso 34 sisältää mm.: 00:00:00 – 00:40:49 Mystinen Morottaja – Keravan pikkujättiläinen, osa 2 - Tulikuuma pelaaja MM2007 -kisoissa - Vasen pakki – kentän turhin pelaaja - ”Meillä ei kemiat kohdanneet” - Henkisesti huono olla - ”Se oli jotain ihan järkyttävää” - Singaporeen hyvän tahdon lähettiläänä - Lentokoneesta ei voinut heittää ketään pihalle - Moron dream team - Kasvu ja kehittyminen ihmisenä ja urheilijana - Kokemusasiantuntijuus etuna ammatissa - Koulutaival on ollut haastavaa - Onko vetoa valmennushommiin? - Onko ”pukukoppi” ollut turvallinen ympäristö? - ”Fläppitauluvalmennus” on turhauttavaa - ”Pojat on yksinkertaisempia” - Miten saadaan tyttöjä lisää lajin pariin? - Mitä salibandyssa pitäisi muuttaa? - Annetaan lasten olla lapsia 00:40:50 – 01:02:19 Jukeboxissa: ”Love The Way You Play” Olli Tasala ja Hanne Nyrönen - Mistä bändin nimi Every Green in May -nimi juontuu? - Bändin nimeen liittyy henkilökohtainen tragedia - Toukokuu on taianomainen hetki - Live musiikin tahdissa joukkueet kentälle - Mahtipontinen ja elokuvamainen - Pelaajia ja yleisöä energisoiva vaikutus - Biisi elää ja muuntuu ajankuvaan - Remix -versioon lisää tempoa - Noora Louhimon vahva vokaalisuoritus - Miten kappaleelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet? - ”Onhan tämä ollut aika satumaista”

Luulitko, että avaruusteleskooppi Webb parasta, mitä astronomi voi kuvitella? Onhan se hyvä, mutta rakenteilla oleva ELT-teleskooppi on suurempi ja parempi. Kesällä 2022 maailma kohisi Webb-avaruusteleskoopista, joka alkoi silloin välittämään huimia kuvia ja todella kiinnostavia tutkimustuloksia. Niitä tulee nyt jatkuvalla syötöllä. "Sen ongelma on kuitenkin se, että se on niin pieni", nauraa suomalaisranskalainen Miska Le Louarn, joka on tekemässä tulevaisuuden jättisuurta kaukoputkea Euroopan eteläisessä observatoriossa, ESO:ssa Saksassa. Tähtitieteilijät ovat siitä innoissaan. Teleskoopissa olevan tekniikan avulla ilmakehän vaikutus katoaa ja tähdet näkyvät timanttisen terävinä. Lähes 40 metriä halkaisijaltaan olevalla peilillä varustettu, jalkapallostadionin kokoisen suojarakennuksen sisälle tehtävä Extremely Large telescope aloittaa toimintansa vuonna 2027. Sen rakentaminen on jo vauhdissa niin täällä Euroopassa kuin myös sijoituspaikassa Chilen autiomaassa. Tiedeykkönen tutustuu ELT-teleskooppiin ja etenkin sen niin sanottuun adaptiiviseen optiikkaan, jonka avulla ilmakehän vaikutukset voidaan lähes kokonaan häivyttää. Mukana ohjelmassa myös tähtitieteilijä Heidi Korhonen Chilestä, joka kertoo millaista on tehdä havaintoja nykyisillä supersuurilla kaukoputkilla – ja miksi Webb ja maanpäälliset teleskoopit tukevat hyvin toisiaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

"Onhan se hyvin outo paikka. Tuntuu, että aika ja tila karkaavat", runoilee taloustoimittaja Janne Toivonen. Hän puhuu Suomen ensimmäisestä ydinjätehaudasta, joka sijaitsee Olkiluodossa Eurajoella. Ydinonnettomuuden riski on kasvanut, koska Venäjä on miehittänyt voimala-alueen Ukrainan Zaporižžjassa. Samaan aikaan Suomi yrittää viimein avata viidennen reaktorinsa Olkiluotoon. Ydinvoima on suositumpaa kuin aikoihin. Kun sähkön hinta kohoaa pilviin, Suomi tuntuu olleen kaukaa viisas rakentaessaan ydinvoimaa viime vuodet. (Tämä podcast-jakso on nähtävillä myös videona. Pääset videoversioon tekstin lopussa olevan linkin kautta.) Janne maalailee tulevaisuutta, jossa kaupungeissa voisi olla pieniä ydinreaktoreita "vaikkapa Espoon perukoilla tai Vihdissä". Jenny pohtii, onko ilmastonmuutos puhdistanut ydinvoiman maineen. Jannen retki ydinjätehautaan saa pohtimaan, mitä jos onnettomuus kuitenkin tapahtuisi. Pelastaako ydinvoima ilmaston ja suomalaiset kotitaloudet vai voiko se sotkea tulevaisuuden? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kun lintujen ruokintapaikalle ilmaantuu outo lintu, moni ajattelee helposti, että se on varmasti jokin harvinaisuus. Sellainen se voi ollakin, mutta se voi olla myös melko yleinen lintu, jota ei ole vain aiemmin havainnut. Mutta millaiset linnut ovat oikeasti harvinaisia? Ovatko ne aina ja kaikkialla harvinaisia ja voivatko jotkin linnut olla eri vuodenaikoina sekä yleisiä että harvalukuisia? Entä vaikuttaako se, missä päin Suomea lintu nähdään? Luonto-Suomen teemaillassa Harvinaiset linnut, puhutaan poikkeavista lintuhavainnoista ja tutustutaan myös todellisiin rariteetteihin, äärimmäisen harvinaisiin lintuihin. Kerro, jos olet nähnyt jonkin erityisen siivekkään, joka on saanut sykkeen nousemaan. Onhan se toki tunnustettava, että harvinaisuuden löytäminen on lintuharrastuksen suola. Studiossa asiantuntijoina ovat Petteri Lehikoinen ja Jarkko Santaharju. Toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tätä on odotettu ja jos ei olekaan odotettu, niin nyt se kuitenkin tapahtuu. Lähiöfaijat on täällä taas! Halusitte tai ette! Neljännen tuotantokauden ekassa jaksossa jutellaan asioiden opettamisesta. Onhan se nyt mageeta, kun pystyy siirtämään jonkun taidon jälkipolville. Ja rönsyilee keskustelu tietysti muihinkin juttuihin, koska puolen vuoden tauko jätti väkisinkin vähän ruostetta faijojen koneistoon. Hyppää kuulolle ja messiin faijojen matkaan. Tästä tää taas lähtee! Äänessä: Eemeli ja Tomppa Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä Nålla - Jotta sinä voit nauttia kevyemmin mausta tinkimättä! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Onhan se nyt kumma homma että Pastori ja Repe-setä eivät juurikaan kutsuja media-alan gaaloihin saa. Tai no toisaalta... Juomatarjoilusta vastaa Henry Westons, maisteltavana klassinen Vintage -omenasiideri sekä Vintage Rose -uutuus. Tsekkaa lisää juomavinkkejä (20+) Olutvinkki | Facebook sekä Olutvinkki (@olutvinkki_) • Instagram-kuvat ja -videot OY-operaatioiden komentokeskuksena toimii hotelli MARSKI by Scandic Helsingin ydinkeskustassa. Kesän kovimmat festarit juhlitaan Weekend-festivaaleilla 1.-3.7.2022. Esiintyjät ja liput osoitteesta www.wknd.fi. Koodilla otetaanyhdet 20% alennusta kolmen päivän lipuista! Tsekkaa myös lippukisa Repe-sedän ig:stä! Kesä tulee, vesistöt sulavat ja vesille tekee venhosen mieli! Nosta soutuvenepelisi uudelle tasolle osoitteessa www.soutuveneet.fi Duunia vailla? Suuntaa välittömästi osoitteeseen www.selekta.fi ja työllisty! Luotettavaa ja reilua laskutuspalvelua tarjoaa laskutan.com. Yrittäminen ja laskuttaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokelujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Saarna Hyvän toivon kappeli1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)Jeesus, kiusausten voittaja6.3.2022Anu RaskMatt. 4:1–11Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus olipaastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika,niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: 'Eiihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalansuusta.'”Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänettemppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niinheittäydy alas. Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinuakäsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu:'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'”Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailmankaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jospolvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois,Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaanhäntä palvella.'”Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotkapalvelivat häntä.Lauri Kemppainen kirjoittaa Rukoileva kädellinen -kirjansa alussa näin:Yleensä se tapahtuu yöllä ja silloin pelkään. Pelkään, että kaikki mitä rakastan –kaikki minkä vuoksi teen työtä, kaikki minkä koen arvokkaaksi ja oikeaksi – vainkatoaa. Pelkään, että hyvä ei voita. Että pahuuden äärellä kauneus kuristuu lopultaomaan mahdottomuuteensa. – – Sellaisina öinä Vasili Rozanovin sanat eivät tunnulainkaan liioittelulta: “Ei ole elämää ilman rukousta. Ilman rukousta on vainmielettömyyttä ja kauhua”.Täytyy sanoa että tässä odottamattomassa, selittämättömässä maailmantilanteessatuo äskeinen todella kolahti. Onneksi Lauri sanoitti sen mun puolesta, itse en oleoikein pystynyt keskittymään. Oon katsonut uutisia taukoamatta.* * *Pyysin teiltä tätä saarnaa varten kuvia siitä, mitä tulee mieleen sanasta kiusaus.Tässä päivän tekstissä Jeesus on autiomaassa ja Paholainen kiusaa häntäkiusauksilla. Sainkin tosi osuvia kuvia ja pohdintoja.(Kuva 3)Yksi sähköpostiini tullut kuva on ihana tulppaani kesäisessä puutarhassaLähettäjä liitti kuvaan tekstin:Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Talvella on vaikea pysähtyä ajattelemaan, että elämä on tässä ja nyt. Silmäni etsivätlumikasojen alta kurkistelevia pensaita ja puita. Luon niihin luottavaisia katseita, jottanämäkin tietäisivät kesän olevan tulossa.Tämä kuva kuvaa täydellisesti myös omaa kiusaustani juuri nyt.Myös mulla on kiusaus katsella kukkia, odottaa kesää, haaveilla lämmöstä janautinnosta. Sitä Paholainenkin tarjoaa tässä Jeesukselle: saat maailmanvaltakunnat ja niiden loiston, jos kumarrat minua. Nauti elämästä! Nautikauneudesta! Käännä katse pois kaikesta häiritsevästä. Koska miksipä ei?Juuri niin haluaisin itsekin tehdä. Kääntää katseen pois, katsoa kukkia.Mutta on pakko katsoa ympärille. Tavoitan kolme näköalaa:● Me ollaan pandemian keskellä, uusia on odotettavissa.● Eurooppa on sodassa.● Ilmastonmuutos on totta, ja se on tässä ja nyt.Ei auta, pakko pysyä hereillä. Meidän tehtävä on toimia.Auttaa. Rukoilla. Taistella hyvän puolesta ja pahaa vastaan.Ja yrittää vielä vähän enemmän.(Kuva 1)Tässäkin on sähköpostiini teiltä saapunut kuva kiusauksesta:Kuusamon seurakunnan Isoniemen metsä.Lähettäjä pohtii: Kumpi onkaan kiusaukseni, kertoa näkemykseni vai pysyä hiljaa?Kuvaan liitetty teksti kysyy:Kutsutko riveihin istutettua yhden puulajin puustoa metsäksi vai puupelloksi?Miten ajattelet nauttivasi jokamiehen oikeudella tällaista metsästä? ”Keisarihan on alasti."Kenelle maa kuuluu? Jumalalle, kaikille ihmisille vai maapohjan omistajalle?Ja vielä:Missä ovat ne äänet kirkossa, jotka sanovat, että luonnon riistolla eli talouden jatkuvankasvun opilla on todellisuudessa rajat, että kirkko ei voi pyhittää ahneuteen perustuvaatalousjärjestelmää. Kirkon johto sulkee korvansa tutkitulta tiedolta ja niiltä, joiden elämäänluontokato tulee eniten vaikuttamaan, eli nuorilta, joita Elokapinallisetkin edustavat.Todella tärkeitä kysymyksiä.Onko kiusaukseni pysyä hiljaa? Liittyy oikeastaan samaan teemaan ensimmäisenkuvan kanssa. Paholaisen viesti Jeesukselle oli: Kumarra minua ja pysy hiljaakaikesta häiritsevästä, ja elämä on helppoa ja mukavaa.* * *(Kuva 4)Tänään on ensimmäinen paastonajan sunnuntai, kristityt ovat astuneetneljänkymmenen päivän vaellukselle. Päivän tekstissä on vahvaa symboliikkaa jokakietoutuu paastoon ja pääsiäisen odotukseen. Tekstissä ollaan tarinan alussa,kiusauskertomus sijoittuu aivan Jeesuksen julkisen toiminnan alkulehdille.Jeesuksen paasto autiomaassa kiusauksineen kesti neljäkymmentä päivää. Ja tästähetkestä me Jeesuksen seuraajat puolestaan kuljemme pitkin kirkkovuotta n 40päivässä kohti pääsiäisen tapahtumia, ristin tietä ja lopulta pääsiäisen valoon.Tänään mua itseni koskettaa tuossa autiomaakertomuksessa erityisesti Jeesukseninhimillisyys. Jeesus ennen pääsiäistä, ennen kuolemaa ja ylösnousemusta oliihminen, kuten me ihmiset ollaan. Hänellä oli ruumis, joka kärsi nälästä, janosta jakivusta. Hän nauroi ja hän myös itki. Meillä kristityillä on siis Jumala, joka tietää mitäon olla ihminen. Hän tuntee ihmisenä olemisen tuskat ja kärsimykset omakohtaisesti.Miksi kärsimystä ylipäätään on? Miksi Jumala sallii kärsimyksen, kuten useinkysellään? Tää on ikuinen uskonnonfilosofinen kärsimyksen ongelma.Totuus on, että kaikkien selitysyritysten jälkeenkin kysymys jää avoimeksi. Kärsimyson osa elämää, osa olevaa. Luonto elää kärsimyksen ja kauneuden jännitteessä. Joelämän ensi henkäyksessä on kuolema läsnä ja syksyn epätoivoinen hehkutapahtuu nurkan takana odottavaa kuihtumista vasten.Paradoksaalisesti, kaikessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä Jumala on erityisellätavalla läsnä. Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Jumalan valta onpiiloutunut heikkouteen ja Jumalan kunnia on piiloutunut häpeään. Lutherin mukaan“Jumala on kätkeytynyt vastakohtaansa”. Kärsimys ei ole siis merkki Jumalanpoissaolosta tai heikkoudesta. Kovien olojen keskellä kokemus Jumalan läsnäolostavahvistuu.* * *Ja me ollaan totisesti kovien olojen keskellä, yhä kovenevien.Rukous voi tuntua vaikealta lajilta, varsinkin jos omissa mielikuvissa rukoileminen onjuuri tietynlaista, puhuttua litaniaa tai polvistumista sängyn vierelle, ja jos mielikuvajuuri sellaisesta toiminnasta ei tunnu luontevalta.Mutta rukous voi olla monenlaista. Se on asettumista Jumalan eteen. Avoinnaolemista olemassaolon salaisuudelle. Tapa suuntautua elämään.Ja vaikka vastassa olisi pelkkää pimeyttä, pimeys alkaa puhua.(Kuva 2)Tässä vielä yhden teistä lähettämä kuva. Kuvan viesti on, että elämässä pitääuskaltaa sulkea portteja ja avata uusia, vaikka pelon ja ahdistuksen takia kiusausjättää portti avaamatta olisikin suuri.Rohkeutta me totisesti tarvitaan.Kärsimyksen vastapuolella, kolikon toisena puolena tai vastaparina on kauneus.Uskonnonfilosofisessa mielessä on olemassa myös kauneuden ongelma. Onmysteeri, mistä syntyy kokemus kauneudesta, mistä kumpuaa pakahduttava tarvekiitokseen?(Kuva 3 uudelleen)Takaisin alkuun.Niin kuin muistatte, tää kukkakuva edusti siis myös kiusausta.Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Mutta mikä tärkeintä, se merkitsee myös toivoa.Kesä on joka tapauksessa tulossa. Pimeää talvea seuraa aina kevään valo.Ja mitä ikinä meillä onkin edessä, emme kulje erämaahan yksin.Erämaahan tulee aina mennä Kristuksen kanssa, sillä hän on jo voittanut kiusaajan.

Kaukosenlaidalla podcastissa käydään läpi NHL-sarjan tuoreimmat käänteet ja tapahtumat, joihin tällä viikolla kuuluu muun muassa: Filip Forsbergin tulevaisuus ja Zdeno Charan peliennätys. (0:22) Alkuhöpinät (10:00) Juttua Torontosta ja Calgarysta (28:03) Juraj Slafkovsky on tehnyt vaikutuksen Oksaseen (40:21) Viikon muita juttuja (1:01:31) Suomicorner (1:29:55) Te kysytte, me vastaamme

Salibandymuseon nostalgiapaloja-podcastin jakso numero 27 on julki. Salibandymuseon nostalgiapalojen tuoreessa jaksossa nostalgisoidaan maailmanmestarin ja kahdeksankertaisen Suomenmestaripelaajalegendan uran kulkua kaikkine ylä- ja alamäkineen, huolineen ja murheineen ja ennen kaikkea tähtihetkineen. Tähän matkaan mahtuu monenmoista kommellusta ja sattumusta. Eli tämä on ensimmäinen osa intohimopalloilija Katriina ”Kassu” Saarisen urasta. Tarina jatkuu nostalgiapalojen seuraavassa jaksossa. Jälkipeleissä korkataan uusi sarja: nostalgiapalojen musacorner eli jukebox. Nostalgiaplojen jukeboxissa kuullaan vuosien varrella salibandyyn jotenkin läheisesti liittyvien musakappaleiden syntytarinoita. Ensimmäiseen nostalgiapalojen jukeboxin näppäillään vuosi 2002 ja Reeo ”Reksa” Tiiaisen Flush of Victory. Nostalgiapalojen studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Jakso 27 sisältää: 00:00:00 – 00:47:41 Intohimopalloilija Katriina ”Kassu” Saarinen - ”Pallo oli mulla ja 25 muuta tyttöä jahtasi mua” - ”Mulle oli se juttu se pelaaminen” - ”Intoa oli enemmän kuin älyä ja järkeä” - Miten tenniksen ja salibandyn yhteensovittaminen onnistui? - Maailmanmestaruus ja tenniksen suomenmestaruus peräjälkeen - Pelaajasopimus lihasopan hinnalla - Numerolla #28 peli kulkee - ”Hienot ihmiset ovat päällimmäisenä muistona” - Miksi olitte niin voittamattomia? - ”Painettiin tunnelia pitkin, eikä sivuille vilkuiltu” - Classic -jäätelö sulaa keväisin - Kosteita juhlia, kosteita juhlia… - ”Meidän täytyy olla ruotsalaisempia, kuin ruotsalaiset itse” - Voiton juhliminenkin on osa voittamisen kulttuuria - Varma kevään merkki! 00:47:42 – 01:04:20 Jukeboxissa: Flush Of Victory 2002 - Reeo Tiiainen ja Jantta Alkio - KalloCast vaikuttaa rahakkaalta meiningiltä - Pöydän alta lahjottiin kultaisilla palloilla - Hartwall Areena, täysi tupa - ”Onhan tää jotain ihan maagista” - 2002 kisoissa ”katkarapuporukka” oli vähissä - ”Jantta oli opettanut käyttämään tietokonetta” - Instrumentaalibiisi toimii kisojen tunnarina - Teostokorvaukset kilisivät - Biisi päivitettiin myös 2010 -kisoihin - ”Trilogia olis ollut kova juttu” - ”Eihän musiikilla tässä maassa leiville lyö”

Hokipodin studiovieraana pitkäaikainen Pelicans-fani ja Lahen Turkoosi -kannattajaryhmän organisaattori Toni Villgren. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Jakson sisällysluettelo ja vieraan esittely. Studion vakiokaksikon rinnalla kiekkopuhetta ylläpitää Pelicansin faniryhmän, Lahen Turkoosin keulamies Toni Villgren. (00:08) Majakka ja perävaunu vahvistavat Pelicansia. 36-vuotias ja 174-senttinen hyökkääjä Jesse Saarinen sekä 24-vuotias ja 193-senttinen puolustaja Karlis Cukste solmivat loppukauden kattavat pelaajasopimukset lahtelaisseuran kanssa. Riittääkö Pelicansin fyysinen vääntömomentti kevään tosipeleissä? (01:03) Torstaina suuri yleisö on jälleen tervetullut Isku Areenaan. Pelicansin kuluvan viikon kahdessa kotipelissä katsomokapasiteetti on rajattu puoleen maksimista. "Onhan tätä odotettu". (08:47) Toni Villgren on seurannut Pelicansin edesottamuksia lahtelaisseuran viimeisistä divarikausista lähtien: "Oma rakas seura". (14:12) Villgrenin ajatukset Pelicansin kuluvasta kaudesta: "Vähän kaksijakoiset fiilikset. Potentiaalia löytyy. Nyt testataan nuorta ja kokematonta joukkuetta. Se voi olla iso voimavara keväällä". Toni Utunen ja Topias Vilén ovat onnistuneet. Mikko Kousa ja Henri Nikkanen eivät ole pystyneet vielä lunastamaan odotuksia. "Voitosta tappioon, kunnes kuolen". (20:11) Pelicansin menneiden otteluiden ruodinta ja tulevien vääntöjen spekulointi. (27:21) Muistutus Hokipodin helmikuun kuuntelijakisasta. (31:13) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

DuunIT-messut lähestyvät! Onhan sun kalenteriin jo merkattu 16.2. klo 10-17? Opiskelijalähettiläät Emma ja Julianna kyselevät DuunIT-tiimin Ellalta, Viiviltä ja Mikaelilta päivän polttavimmat kysymykset. Jaksossa selviää muun muassa mitä kaikkea virtuaalisesti järjestettävät DuunIT-messut pitävät sisällään ja miten messuille pääsee osallistumaan. Jaksossa mainittuja linkkejä: DuunIT-messujen verkkosivut: duunit.jyu.fi/fi DuunIT Instagramissa: instagram.com/duunitmessut/ Ota yhteyttä DuunIT-tiimiin: duunit-messut@jyu.fi Vinkkejä työnhakuun -jakso: https://soundcloud.com/aamukahvit/vinkkeja-tyonhakuun _ AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/oletko-valmis-duunit-messuille

Palveluiden digitalisointi on suurimmalle osalle organisaatioista sekä ykköstavoite että murheenkryyni. Mutta mikä siinä sitten on niin vaikeaa? Onhan meillä moninaisia digistrategioita ja jopa digijohtajia - ja tietysti iso kasa erilaisia ohjelmistotuotteita ja IT-toimittajia. Asiaa voisi auttaa se, että tekee konkreettisen etenemissuunnitelman, mitä digitalisaatio käytännössä tarkoittaa ja miten sitä kannattaa lähestyä. Esimerkiksi, mistä prosesseista ja palveluista aloitetaan.

Tänään julkaistussa jaksossa keskustelemme parhaimmista, mieleenpainuvimmista ja upeimmista musiikkivideoista, joissa tanssi on pääosassa tai vähintäänkin suuressa osassa. Mitkä ovat meidän lemppari musiikkivideot? Miksi juuri ne iskivät meihin? Mitä musiikkivideoiden katseluun tulee, kumpi meistä on katsonut vahingossa pornoa? Entä kuinka monesti vesielementti mainitaan tässä jaksossa? Onhan sulla jo kuulokkeet valmiina? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Et jos joku vajakki on iha vajakki etkä vaan niinku siedä ku se on niin vajakki ku se aina sitä ja tätä. Ni ootko ees sanonu sille tyypille että se ylittää rajan joka siulla on? Onhan siulla? Vähemmän ulinaa, enempi omien rajojen hahmottamista, määrittämistä, niiden kommunikointia sekä rajojesi kunnioituksen vaatimista. JA vastavuoroisesti kunnioitat toisten, eix […]

Tällä kertaa pureskellaan Volbeatin tuotanto läpikotaisin ja spekuloidaan nurkan takana häämöttävällä uutuuslevyllä. Mikä albumi nousee toimituksen suosikiksi? Entä mikä levy tylytetään joukon pohjimmaiseksi? Herrojen keikkakalenteri alkaa täyttyä mukavasti ja nännit punottaa ansaitusta henkselinpaukuttelusta. Onhan podimme suosio saavuttanut merkittävän virstanpylvään! Jakson rakenne Ajankohtainen raastepöytä 00:13:10Heviosasto suosittelee 00:37:36Pääpihvi 00:46:25Hevivisa 01:47:50Jaksossa mainittuja tärppejä:Jakson Spotify-soittolista: https://open.spotify.com/playlist/34egKWYAo89ECvKc7dYsEdYlen moshpit-artikkeli: https://yle.fi/aihe/a/20-10001678Brass Against virtsausvideo: https://www.youtube.com/watch?v=xCwXy0aq6DoHeviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:Web: https://www.heviosasto.fi FB: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/ YT: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3Q IG: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Anna palautetta, ehdota jaksoaiheita tai vinkkaa hyvästä bändistä meille somessa tai sähköpostitse toimitus@heviosasto.fiArvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast-palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Jaksossa käytetyt musiikit:Self-Decieved, Rocking Forward and Cursed As Love by XTaKeRuX are licensed under an Attribution License Sourceshttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-Decievedhttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/The_way_iam/Rocking_Forward_https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/2019073141810785/Cursed_As_Love__1097Edits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out, voice overPride Before the Fall by Ethan MeixsellSource: https://www.youtube.com/watch?v=Urf42hPYW-8Higher Octane by Vans in Japan

No johan se selvis miksi Mäkikyrö pohjosessa ramppaa.. ettei vaan ois vaskikellojen kilinää tiedossa? Vuosi 2021 pyllisti sitten lopulta Nikolle perseensä, mutta onneksi tässä on vielä kolme tehokasta kuukautta aikaa toimia. Onhan se nyt niin että ei se viikonloppu ala ilman Nikotellen pöydcääästiä eli olkaa hyvät! @nikotellen instassa sitten etkot, etkojen etkot ja jatkot viikon jokaisena päivänä!

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Ilkka Herola. Herola lähtee olympiatalveen mielenkiintoisista lähtökohdista, kun takana on uran paras kausi, joka tuotti muun muassa MM-hopeaa Oberstdorfista. Herola osoitti myös hyvää kesäkuntoa voittamalla yhdistetyn kesä-GP:n kokonaiskilpailun. Ilkka Herola on lukeutunut jo monta vuotta maailman kärjen kovimpiin haastajiin yhdistetyssä. Helmikuussa 2021 Herolasta tuli 14 vuoteen ensimmäinen suomalainen, joka on onnistunut ottamaan yhdistetyssä arvokisamitalin, kun hän nappasi MM-hopeaa Obersdorfissa normaalimäen kilpailussa. - Siitä on tullut sellainen kokonaisuutta keventävä tekijä. Sen myötä on helpompi luottaa omaan tekemiseen. Tuntuu, että se ennemminkin laskee paineita kuin lisäisi odotuksia. Odotuksia on ollut joka tapauksessa, mutta nyt on realistisempaa uskoa siihen, että meidän tekemisemme riittää. Se on ollut se isoin juttu, Herola sanoo aseteltuaan saavutustaan perspektiiviin helmikuusta asti. 26-vuotias Herola nousi aikanaan suurlupauksena yhdistetyn maajoukkueeseen aikana, jolloin lajin kärjessä oli Suomessa tyhjiötä. Hän onkin saanut tottua lajiperheen koviin odotuksiin ja eräänlaiseen esikuva-asemaan hyvin nuoresta iästä lähtien. - Siihen aikaan ei oikein ollut mitään vertailukohtaa, enkä minä siinä oikeastaan aistinut mitään erikoista. Sitä vain mentiin siihen suuntaan, mihin nenä näyttää. Onhan se vaikea tilanne, kun ei saa kasvaa ikään kuin piilossa, vaan on nopeasti luupin alla, Herola muistelee. - Vaikka aina sanotaan, että ei ulkopuolisilla paineilla ole minuun vaikutusta, ainahan ihminen on ympäristönsä tuote. Siinä kohtaa se alkoi mennä siihen, että odotti itseltäänkin hirveän paljon. Ylikorostunut itsekriittisyys oli aika vahvasti esillä. Niin kauan se toimii, kun jossain määrin epärealistisiin tavoitteisiinkin päädytään. Kun vauhti hiljenee, se alkaa käydä raskaaksi. Kasvaminen menestyjäksi ei ole ollut kivutonta Puijon Hiihtoseuran edustajalle. Päinvastoin, koviin menestysodotuksiin vastaaminen on vaatinut Siilinjärvellä syntyneeltä Herolalta pitkää ja määrätietoista työtä paitsi fyysisellä myös ja ennen kaikkea henkisellä puolella, mitä Herola avaa tässä jaksossa tarkemmin. - Ainahan se kiinnostaa olla parempi – vaikka siinä tilanteessa, jossa Jarl-Magnus Riiber on tällä hetkellä. Se on se, mihin pyritään, että voittaisi käytännössä jokaisen kilpailun. Se on kuitenkin eri asia, millä tasolla voi nauttia urheilusta ja olla tyytyväinen. Olen ollut nyt kuusi vuotta ihan siellä huipun tuntumassa. Jos olisin koko ajan ollut pettynyt siihen, kuusi vuotta elämästä olisi mennyt aika lailla hukkaan, Herola huomauttaa. - Uran alkuvaiheessa menestys alkoi määritellä omaa fiilistäni. Siitä ajatuksesta eroon pääseminen oli pitkä prosessi. Kevät 2017 oli aallonpohja – vaikka olin jo pitkään ollut noin TOP10-tasolla, se homma tuntui päivä päivältä raskaammalta. Siinä kohtaa heräsin siihen, että näin ei voi jatkua. Ei se vie mihinkään, jos oma mielenterveys alkaa kärsiä. Ei menestys ole sen arvoista, että elää kymmenen vuotta ikävää elämää.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan kamppailu-urheilusta. Vieraana on kamppailulajien lajiryhmävastaavan pestistä Tokion olympiakisojen jälkeen vetäytyvä Pasi Sarkkinen. Pasi Sarkkinen on toiminut Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä lajiryhmävastaavana sen perustamisesta lähtien, eli tammikuusta 2013. Millaista aikaa menneet 8,5 vuotta ovat olleet ja millaisessa tilanteessa kamppailulajit ovat, kun mittavan valmennusuran painin parissa tehnyt Sarkkinen on siirtymässä Painiliiton toiminnanjohtajaksi? - Tämä on ollut hienoa aikaa. Olen saanut työkseni olla huippu-urheilussa mukana, ja ilman muuta koen itseni etuoikeutetuksi. Onhan siihen mahtunut monenlaista – tiettyihin isoihin haasteisiin ei ole löydetty ratkaisuja. Samalla tavalla meillä kipuillaan resurssien ja urheilijoiden terveydentilan kanssa sekä sen kanssa, että maailmalla kilpailijat ovat ammattilaisia, jotka tekevät itselleen tulevaisuutta urheilemalla, Sarkkinen puntaroi OlympiaCastin vieraana. - Hyviä avauksia on saatu, ja toivotaan, että ne kantavat eteenpäin. Monta sellaista asiaa on, johon ajattelen, että olisi pitänyt löytää ratkaisuja. Tietyt asiat ovat kehittyneet – vaikkapa vuoropuhelu Huippu-urheiluyksikön ja lajien välillä on mennyt parempaan suuntaan. Siitä on tullut aidompaa, rehellisempää ja mutkattomampaa. Perinteiset kamppailulajit ovat tiukassa puristuksessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että kansainvälisesti olympiakisojen urheilijakiintiöiden tiukentuessa koko ajan. Myös resurssipuolella on haasteita, kun lajit eivät kuulu ansaintaloogisesti urheilulajien kärkipäähän. - Osa lajeista on pieniä ja osa tosi pieniä. Painin toimijana tuntui, että painin näkyvyys ja painoarvo on pieni. Näiden vielä pienempien lajin ihmiset haaveilivat, että jos meillä joskus vielä olisi tuollainen näkyvyys kuin painilla. Se oli sellainen herättävä juttu kaiken kaikkiaan, Sarkkinen naurahtaa. - Tietyllä tavalla toivoisi esimerkiksi medialta, että sitä tuotaisiin enemmän esille, kuinka isoja lajeja olympiakamppailulajit ovat kansainvälisesti. Kymmeniä miljoonia harrastajia, kilpailijoita, valtava asema ja myös resurssit. Siihen nähden täällä tehdään hyvin resurssitehokkaasti, ja pyritään tekemään pienestä urheilijamassasta hyvää tulosta. Silti Tokion olympiakisoihinkin on lähdössä iskukykyisiä suomalaisurheilijoita. Jo se on erityisen voimakkaasti olympialaisista elävissä kamppailulajeissa sinänsä kova saavutus. - Täytyy olla kovan tason urheilija, joka sen paikan saavuttaa. Pitää olla ihan maailmanluokkaa – ja eurooppalaisille se on vielä vaikeampaa, koska Euroopan kiintiö on suhteellisen pieni verrattuna kovatasoisten valtioiden määrään. Joissakin tilanteissa ja lajeissa se tilanne on ihan kohtuuton, Sarkkinen painottaa. - Olympiakisoilla on valtava merkitys kamppailulajeissa. Se on rakentunut yli vuosisadan aikana. Olympiakisoissa menestyneet nostetaan vielä aivan erilaiseen valokeilaan kuin lajin omissa arvokilpailuissa menestyneet, vaikka MM-kisoissa voi joutua voittamaan parikin kovaa ottelua enemmän. Ne ovat mielettömän hienoja tapahtumia, eikä olympialaisten arvostus ole laskenut yhtään.

Rahoitusriskit kuulostavat vain talousjohtajaa kiinnostavalta aiheelta. Väärin! Niiden ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle yritykselle ja yksilölle, jopa sellaiselle, jota talous ei voisi vähempää kiinnostaa. Onhan meillä jokaisella sähkösopimus ja useimmilla laina, eli positio markkinoilla ja sitä kautta rahoitusriski. Puhutaan siis valuutoista, koroista ja raaka-aineista, mukaan lukien energia, joiden hinnat ovat julkisesti noteerattuja. Ja näiden vaihteluilta suojautumiselta. Kun solmimme sähkösopimuksen, lyömme samalla vetoa sähkön markkinahinnan tulevasta kehityksestä. Valitsemalla määräaikaisen sopimuksen, uskomme, että sähkön hinta nousee sopimuskaudella. Ja valitsemalla toistaiseksi voimassaolevan, uskomme, että hinta tulee laskemaan suhteessa määräaikaiseen. Kun yritys tekee tarjouksia tai investointipäätöksiä, positioita voi syntyä moneen suuntaan. Ehkäpä raaka-aineet maksavat pörssissä tai valuuttakurssimuutoksesta johtuen toimitushetkellä enemmän kuin mitä tarjousta tehdessä uskottiin. Tai ehkä asiakkaalta saatava valuuttasuoritus ei enää katakaan euromääräisiä kuluja. Tai ehkä valuutta-, korko- ja raaka-ainehintojen muutokset kääntävätkin merkittävän investoinnin tai busineksen tappiolliseksi. Rahoitusriskeiltä voi ja kannattaa suojautua erilaisilla instrumenteilla. Mitä niistä tulisi tietää ja millä strategialla riskejä milloinkin kannattaa lähteä hallitsemaan? Menestystä etsitään -podcastissa suojaudutaan tässä episodissa menestyksen menetykseltä ja haetaan ehkä myös menestyksen avaimia rahoitusriskien hallinnasta. Onpahan eräskin suomalainen luonut miljardiomaisuuden raaka-aine- eli energiamarkkinoilla. Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen Hannu Penttisen, rahoitusriskien hallintaan erikoistuneen Operandi Oy:n perustajan ja toimitusjohtajan, joita nämä instrumentit vetivät puoleen jo opiskeluaikana Hankenilla ja joiden pariin hän edelleen samalla innolla herää 20 vuotta myöhemmin. Katso tai kuuntele episodi ja opi ymmärtämään miten rahoitusriskit vaikuttavat yritysten kannattavuuteen tai jopa olemassaoloon, miten niiltä voi ja kannattaa suojautua, ja millaisia instrumentteja markkinoilla oikein on. Voit kuunnella episodin myös suosituimmissa podcast-sovelluksissa hakemalla “Loyalistic” tai linkillä https://anchor.fm/loyalistic Episodin blogijutun löydät: https://blog.loyalistic.com/fi/mita-jokaisen-pitaa-tietaa-rahoitusriskien-hallinnasta-vieraana-hannu-penttinen-operandi --------------------------------------------------------------- KESKUSTELIJAT Hannu Penttinen https://www.linkedin.com/in/hannu-penttinen/ Operandi Oy https://www.operandi.fi Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila Loyalistic Oy https://loyalistic.com/fi/ -----------------------------------------------------------------------------------------

Listasin neljä asiaa, jotka kuntavaaleihin liittyen turhauttavat. Kaikesta huolimatta rakastan näitäkin kuntavaaleja! Onhan se nyt kutkuttavaa, kun jaetaan valtaa, sanoo vapaa toimittaja Ina Mikkola kolumnissaan.

Varjo Melkoinen suurennuslasi tarvitaan ennen kuin itsestä kaikki varjot esille saa. Moni laulu neuvoo niitä unohtamaan, mutta niin ei todellakaan tehdä saa: varjot pitää kohdata, niistä on tarkoitus oppia. Vaikeat asiat on käsiteltävä ja vasta sitten irti päästettävä. Onhan toki niin, että ennen kuin pääsee varjoihin syvempiin, pitää istua alas ja miettiä kunnolla, mitä kummaa kantaa omallatunnolla? Osa pitää vain hyväksyä, tällainen minä olen, ja turhaan tästä syyllisyyttä poden. Ulla-Maija Mantere

Nellin tekisi mieli kiljua.. nimittäin takataskussa on UUSI TYÖPAIKKA! Onnellisuus on vahvasti läsnä naisen päivän ääniviesteissä. Melina on uutisista innoissaan ja pohtii ääneen miten hassua on että hehän eivät tunne toisiaan vaan ovat vasta lähetelleet toisillaan 20 vuorokautta ääniviestejä. Melina shoppailee ja kertoo miten voisi tehdä sitä aina. Lisäksi molemmat intoutuvat pohtimaan tulevaa viikonloppua. Onhan nyt jo.. keskiviikko! What's ùp? -podcast ilmestyy viikon jokaisena päivänä kello 06.00. Podcastin on tuottanut: www.hoodmedia.fi

Kuvittele eteesi satapäinen yleisö kädet puuskassa, tyhjä lava ja mikrofoni. Miten otat yleisön haltuun? Saatko myös sen nurkassa mököttävän mörököllin höristämään korviaan? Entä mitä teet häpeällä, jonka eittämättä kohtaat jossain vaiheessa ammattiuraasi? Kun kaksi ihmistä sadasta kuuntelee mitä sinulla on sanottavana, eivätkä hekään oikein ymmärrä… Stand up -koomikko Helena Pöllänen tietää, miten tehdä vaikutus niin sanottuun haastavampaan yleisöön. Ja hän on meillä vieraana tämän viikon AamuQAQAssa!! Onhan nimittäin niin, että myös softa-alalla pitää hallita vaikuttavan viestinnän salat. Helena kertoo meille mm. miten valmistautua siihen hetkeen, kun jokainen kuulija pitäisi saada taajuudelle ja ymmärtämään jutun pointti. Hän tietää, että aika on ihmiselle arvokasta, eikä hän halua olla aikavaras. Entä miten Helena saa myös sen kädet puuskassa mököttävän huomion? - Tekemällä itsestään helposti lähestyttävän ja inhimillisen paljastamalla omat heikkoutensa - Ottamalla haltuun yleisön kärkiporukan - Heittämällä tarkkoja, mutta lempeitä puukkoja suoraan mököttäjän sieluun Ja jos homma epäonnistuu, hän hyväksyy sen, että jokaisella on oikeus olla ottamatta viestiä vastaan. Pahimmillaankin tilanteesta syntyy hyvää materiaalia tulevia keikkoja varten. - - - 01:20 Uutispaneeli 04:35 Esittelyssä jakson vieras Helena Pöllänen 06:45 Mistä stand up -koomikon ura sai alkunsa 13:30 Valmistautumisrituaalit ennen lavalle nousua 16:45 miten tehdä vaikutus yleisön tunnetilasta riippumatta 21:21 Miten valmistautuminen vaikuttaa itseluottamukseen 25:00 Miten saada hankala tyyppi messiin 34:45 Miten käsitellä häpeää kun on mokannut ihmisten edessä 41:40 Miten luodaan sallivampi ilmapiiri jossa mokatkin ovat sallittuja 49:47 Häpeä ja luovuus 56:35 Mikä saa innostumaan 01:02:40 Sinä kysyt, me vastaamme - Miten esittää tulokset siten että muut tajuavat ne ja niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin? --- AamuQAQA - Kysymyksiä ja vastauksia laadunvarmistuksesta -sarjassa etsitään tekijöitä, jotka johtavat häikäiseviin onnistumisiin softaprojekteissa. Season 3:sta on muodostunut eeppinen ilotulitus eri alan huipputyyppien haastatteluja, softa-alan kuulumisia ja tajuntaa laajentavia oivalluksia. Sarjan aihepiiri on laajentunut käsittelemään bisnesmaailmaa yleisemmin ja jokainen vieraamme vie katsojan / kuuntelijan askeleen lähemmäs eeppisiä tuotteita ja tyytyväisenä hykerteleviä asiakkaita. Jos sinäkin olet sitoutunut maailmanluokan softatuotteiden tekemiseen, tee meille kaikille palvelus ja peukuta ja jaa tätä podcastia pää jäässä! Näin Youtuben algoritmit (aivan oikein) päättelevät, että tämä kannattaa soittaa muillekin. Voit seurata @aamuqaqa:a myös somessa!

Porvoon Salibandyseuran (PSS) naisten edustusjoukkue pelasi keskiviikkoillalla tämän kauden F-liigan runkosarjan viimeisen kotiottelunsa, kun se toimi ottelun emäntänä Helsingin EräViikinkejä vastaan Aurorahallilla. PSS:llä oli mahdollisuus kiilata runkosarjan paalupaikalla, voittamalla helsinkiläiset, mutta toisin kävi. EräViikingit pelasi hyvää salibandya, ja se vei lopulta voiton voittomaalikilpailun jälkeen 6-7 VL (1–2, 2–2, 3–2, 0–0) lukemin. PSS:n naisten edustusjoukkueen päävalmentaja Jukka Kouvalainen myöntää, että runkosarjaan on mahtunut ylä- ja alamäkiä. – Onhan tämä kausi ollut todella erikoinen, Kouvalainen hymähtää.

Peter "Pepe" Jürgens on tullut suomalaisille tutuksi todellisena median moniottelijana. Parhaiten hänet tunnistetaan urheilutoimittajana ja -selostajana, mutta hän on tehnyt vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana muun muassa lukuisia juontokeikkoja sekä radiotöitä Sport FM- ja Radio Suomi Pop -kanaville. Tällä kertaa Jean Mancini pyrkii kuitenkin keskittymään tiettyyn osa-alueeseen Jürgensin elämästä; nimittäin 17. joulukuuta 1987 kuvattuun videoon, jossa Jürgens haastattelee Hurriganes-basisti Hugo Christer "Cisse" Häkkistä. Kyseinen video on löytänyt vuosia ensiesityksensä jälkeen innokkaan yleisön, joka katsoo sitä toistuvasti YouTubesta ja käyttää haastattelusta kumpuavia ilmaisuja jokapäiväisessä puheenparressaan. Kyseinen haastattelu saattaa pudota marginaaliseen “tietäjät tietää” -lokeroon, mutta sen paisumista jonkinlaiseksi kulttuuri-ilmiöksi tuskin kukaan pystyy kieltämään. Onhan haastattelun lausahdusten pohjalta tehty t-paitojakin! Mitkä siis olivat tämän kulttiklassikon taustat? Tähän kysymykseen Jean ja Mancini lähtevät hakemaan vastauksia tässä jouluisessa erikoisjaksossa. Aihe on ajankohtainen muutamastakin eri syystä, joista ehkä vähäisimpänä mainittakoon Jürgensin ja Häkkisen pitkä keskustelu joulunvietosta ja juhlapyhien merkityksestä haastattelun aikana. Tämän lisäksi vuoden 2020 tapaninpäivänä tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Del Monte Häkkinen liittyi maksakirroosin uuvuttamana taivaalliseen rock-bändiin. 30. tammikuuta 2021 hän olisi täyttänyt tasan 70-vuotta. Suosittelemme katsomaan Jürgensin Cisse Häkkinen -haastattelun ennen tämän jakson kuuntelemista. Jean Mancini haastatteli Pepe Jürgensiä puhelimitse 9.12.2020. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kuvalähde: Pepe Jürgensin kotialbumi

- Onhan se kuluttajalle paljon helpompaa, että hän löytää useiden lähialueen tilojen tuotteet yhdestä paikasta tarvitsematta ajella ympäriinsä, sanoo Terhi Löyttyniemi Hallainmäen tilalta Hämeenkoskelta. Terhi on yksi aloitteentekijöistä ja kokonaisuuden kasaajista, jotka ovat Lahden kauppahallin uuden maatilatorin takana. - Kuluttajilla on ollut muutaman vuoden mahdollisuus tilata maatilojen tuotteita REKO-palvelun kautta. Siinä on kuitenkin säännellyt tavaranhakuajat ja työn tai muiden esteiden takia ne eivät aina sovi. Olemme saaneet säännöllisesti kuluttajilta kysymyksiä, eikö olisi mahdollista saada paikkaa, josta tilojen tuotteita voisi hankkia omaan aikatauluun sopivana aikana. Siitä se pohdinta lähti, kertoo Terhi Löyttyniemi. Maatilatori on 13 toimijan yhteisponnistus Lahden Kauppahallissa ja on auki Kauppahallin aukiolojen mukaan. Radio Voiman maanantai-iltapäivässä soiteltiin Terhi Löyttyniemelle ja kysyttiin aiheesta tarkemmin.

Viimeinen jakso Ensitreffit Alttarilla kauden 7. matkaa ja kaunis loppu tuli. Onhan siellä meidän analyyseja, herkistelyä ja naurua tietenkin - parin synkemmän jakson jälkeen. Paas kuunnellen :) --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/mankeloi/message

Tervetuloa vuoteen 2007 ja megapitkän Kaikilla mausteilla -jakson pariin. 2007 oli erittäin tapahtumarikas vuosi kaikin puolin ja Teemulla onkin vaikeuksia rajata keskustelun aiheita. Onhan ennen Spice Girlsien paluuta pakko puhua Emma soolourasta, joka jää tämän vuoden jälkeen luvattoman pitkälle tauolle. Eikä tietenkään voida olla puhumatta Mel B:n elämän juonenkäänteistä tai Mel C:n uudesta albumista. Ja Teemun on totta kai aivan pakko kertoa tarkemmin kauan odotetusta Victoria Beckham -dokumentista, joka on fanien ikisuosikki. Tässä jaksossa riittää kuunneltavaa ja pureskeltavaa! Teemun vinkkilista: Emma Bunton - All I Need to Know Victoria Beckham: Coming to America Mel C - Carolyna ja May Your Heart

Radio Novan Aamussa Aki saa diagnoosin ja Minna tuo esiin markkinoilta löytyvää kuumaa tavaraa. Tryffelit puhuttavat studiossa ja Aki on nähnyt Minnan pojan... aikuisena. Onhan mukana myös tuottaja parta-Markus ja ruokavinkit, kuuntele parhaat palat tästä!

Yritykset voivat tuottaa valtavasti liiketoimintahyötyä käytössään olevasta asiakasdatasta, mutta samalla niillä on datasta merkittävä vastuu – onhan kyse ihmisten lääkärinlausunnoista, sijaintitiedosta ja lomakuvista. Rovion ja Keskon IT-johdossa työskennellyt, nykyinen Mehiläisen tietohallintojohtaja Kalle Alppi kertoo jaksossa, mitä kuluttajan kannattaa tietää omien tietojensa käytöstä ja miten yritykset voivat taata datavastuullisuutensa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Meillä on kutsu olla pyhiä, koska Jeesus on meidät pyhittänyt. "Onhan kirjoitettu: 'Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.'" (1. Piet. 1:16.) Mistä sitten johtuu, että me teemme syntiä, vaikka olemmekin uudestisyntyneitä Jeesuksen omia? Miten voi olla samaan aikaan pyhä ja syntinen? Tässä jaksossa pureudumme synnin ongelmaan ja siihen, miten se vaikuttaa meihin. Tämän podcastin tuottaa Operaatio Mobilisaatio (OM). www.om.org/fi

Ihminen tutkailee jatkuvasti sitä, onko hän turvassa vai uhkaako vaara. Me haluamme ennemmin liittyä toisiin kuin jäädä porukan ulkopuolelle. Tässä kaikessa on merkittävä rooli 10. aivohermolla eli vaguksella. Vagushermo viestii keskushermoston ja monien elinten välillä, mitä meissä ja ympäristössä tapahtuu. Se on osa parasympaattista hermostoa, joten parhaiten se toimii levossa. Onko sinulla paineen alla rytmihäiriöitä vai vatsaoireita? Mitä ihmisen stressireaktio kertoo vagushermon toiminnasta? Vagushermon merkityksestä hyvinvoinnillemme valottaa lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä. Kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin kertoo, miten hengityksellä voi ”vaikuttaa” vagushermoon. Onhan hengitys silta mielen ja kehon välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. (Kuva: Alamy / All Over Press)

Miksi Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin paikalta? Miksi keskusta esittää tehtävään Eduskunnan puhemiestä, entistä pääministeriä Matti Vanhasta? Vieraina Iltalehden politiikantoimittaja Tommi Parkkonen ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Valtiovarainministerin tehtävään povattiin aiemmin muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilää, puolustusministeri Antti Kaikkosta, eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kurvista ja äitiyslomalla olevaa Annika Saarikkoa. Vanhanen ehti jo perjantaina kertoa, ettei ole kiinnostunut tehtävästä. Miksi hän silti suostui siihen? "Tämä päätös kertoo paljon Vanhasen luonteesta, että hän ajattelee pragmaattisesti", Parkkonen pohtii. Hakahuhdan mielestä Vanhanen valittiin myös siksi, että aika on vaikea ja tarvitaan vakautta. "Onhan tämä tilanne aivan uskomaton, velkaa kertyy. Kansakunnan puolesta toivoisi, että hallitus onnistuu. Koronan uhka on olemassa ja talouskriisi on todellisuutta", Hakahuhta sanoo. Entä mitä asioita on Kulmunin eron taustalla? Miksi jotkut ministerit kestävät kohuja paremmin kuin toiset? Millainen vallankäyttäjä on viestintätoimisto Tekir, josta Kulmuni osti koulutuksia 56 203 eurolla valtiovarainministeriön piikkiin? Parkkosen mukaan koulutuskohu ei ollut ainoa syy Kulmunin eroon. Keskustassa on seurattu heikkenevää kannatusta kauhulla, ja hyvin todennäköisesti Kulmunin puheenjohtajuus olisi haastettu seuraavassa puoluekokouksessa jokatapauksessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Editointi ja musiikki: Mikael Mustonen Lukija: Jutta Saanila Hei! Olen Jutta Saanila, Minun näköinen mieli -hankkeen koordinaattori. Heikentynyt näkökyky tai sokeus aiheuttaa joskus kaikenlaista hämminkiä suhteessa näkeviin ihmisiin. Tämän podcastin koostin, kun olimme pohtineet aihetta ristiin rastiin erään porukan kanssa. Törmäilyä ja kaikenlaisia sattumuksia Useimmat kohtaamiset näkevien kanssa menevät ihan hyvin. Tähän on kerätty nyt ne kaikkein koomisimmat ja kiperimmät tilanteet, joita joillekin on tapahtunut. Niistä on kuitenkin jäänyt pysyvä jälki sisimpään, jonka käsitteleminen auttaa tulevia kohtaamisia onnistumaan paremmin. Kaikkein kipeimpiä kohtaamisia näkevien kanssa tulee liikenteessä. Loukkaantumisvaara on ilmeinen, kun pyörät suhahtelevat ohi. Vaara on moninkertainen, jos olet juuri näkövammautunut ja arastelet käyttää valkoista keppiä tai mitään muutakaan merkkiä, josta huomaisi, että liikut täysin korva- ja jalkatuntumalta. Joskus yksi jalka voi astua jonkun varpaille, jolloin turpiin saantikin on lähellä. Kaupungilla liikkuessa voi tulla vastaan auttamisintoinen ihminen, joka lähtee repimään vaatteista, lupaa kysymättä, johonkin suuntaan. Metrossa saman kaltaiset ihmiset voivat auttamishimossaan päättää puolestasi, että jäät samalla pysäkillä heidän kanssaan, jotta he saisivat auttaa sinua eteenpäin. Sosiaaliset tilanteet muuttuvat joskus hankaliksi, jos ei ole käsitystä keitä muita huoneessa oikein on. Jos he eivät pyynnöstä huolimatta suostu esittäytymään, voi tuntua todella tukalalta jäädä siihen tilanteeseen. Jos joistakin sosiaalisista tilanteista myös poistutaan sanomatta sanaakaan, voi jäädä aika ilkeä olo pitkäksi aikaa. Naapuri saattaa vasta kovassa kännissä ollessa uskoutua kovaan ääneen soimaamaan, että mikset koskaan häntä morjensta. Siinä sitten selittelet, ettet näe häntä. Mahtaako hän seuraavana päivänä muistaa, mitä olit kertonut? Joku kertoo puhelimessa ohjeita, miten saapua terveyskeskuksessa tiettyyn paikkaan. Kovasti saattaa tulla selitystä, että sieltä ja sieltä kautta tulet sitten. Onhan se paikka aina lopulta löytynyt. Monesti erilaisissa kirjoitustilanteissa kysytään, että mikset käytä kuule silmälaseja. Kerran katsastuskonttorissa jopa tarjottiin sellaisia laseja, joilla heidän mukaansa varmasti näkisi. Näkövammaista pidetään usein tyhmänä tai kehitysvammaisena ja ihmiset alkavat huutaa kovaa tai puhua hitaasti, jotta toinen käsittäisi mitä puhutaan. Saatetaan selittää saattajalle tai avustajalle asiat, kun sen voisi tehdä suoraan itse asianosaiselle. Mitä tarvitaan, että näkevät oppisivat suhtautumaan toisella tavalla? Jokainen näkeviin päivittäin törmäävä voi ainakin yrittää muistaa, että nämä monesti pelkäävät erilaisuutta ja sitä, että he joskus itse voisivat vammautua. Silloin he muuttuvat epävarmoiksi, pelkäävät, hämmentyvät ja tuntevat itsensä kenties tyhmiksi ja avuttomiksi. Näkövammaiset voivat olla heidän näkökulmastaan eräänlaisia mörköjä ja kummajaisia. Näkevää auttaisi paljon, jos hän saisi selvästi ja mutkattomasti kuulla, että toinen näkee huonosti tai ei ollenkaan. Lisäksi voisi olla hyvä aina sanoa suoraan, nasevasti ja ystävällisesti, jos tarvitsee apua tai myös sen, ettei tarvitse apua, niin näkevän ei tarvitse miettiä sitä kysymystä itse lainkaan. Voisi olla hyvä kertoa ainakin niille näkeville ystäville, joita usein tapaa niistä tilanteista, jotka liittyvät vaikka hiljaa poistumiseen ravintolapöydästä tai siihen, millä tavoin paikkojen löytämisohjeet voi muotoilla niin, että näkövammainen oikeasti löytää perille. Jos jotain taitoja tai älykkyyttä tunnutaan kyseenalaistavan, niin voisi silloin huumorilla tokaista jonkun ennalta harjoitellun fraasin, vaikkapa: Olen muuten täysissä sielun ja ruumiin voimissa, älykäs, viisas ja jopa filmaattinen!

Voisiko kuntosalin ja koiran ulkoilutuksen yhdistää? Olisiko mukavaa varata palveluun aika netistä? Tämä ja muuta asiakaslähtöistä pohdiskelua päivän jaksossamme.

Voisiko kuntosalin ja koiran ulkoilutuksen yhdistää? Olisiko mukavaa varata palveluun aika netistä? Tämä ja muuta asiakaslähtöistä pohdiskelua päivän jaksossamme.

”Onhan meillä edelleen lupa nauttia ja olla onnellisia. Kaikki on loppujen lopuksi kiinni omasta asenteesta”, toteaa Viisas Sydän -podcastin Monika Mäkitalo.

Hojo! Eiku sitä mietin että onko tuo sosiaalinen media sit kuitenkaan oikesti yhtään sosiaalista?Se nyt on selvää että sitä ei ainakaan kannata päästää määrittämään omaa arvoa tai vertailuun muiden täydellisiin suorituksiin. Onhan se ihan eri juttu ihan vaan vaikka olla samassa tilassa vaikka sitten yhden ihmisen kanssa. Viestinnästä kun kuitenkin se yli 90% on sanatonta. … Jatka lukemista "Onko se nyt niin sosiaalista, se SoMe?"

Porvoon Weikkojen 17-vuotias painijalupaus Kasperi ”Kassu” Kauhanen siirtyi vuodenvaihteessa Kadetti -sarjoista alle 20-vuotiaiden junioreiden painimolskille. Kauhanen olikin suunnitellut valmentajansa Harri Uusimäen kanssa, että tämä vuosi rakennetaan vielä rauhassa fysiikkaa, eikä oteta menestyspaineita itse kilpailuista. Porvoolainen kävi kuitenkin ottamassa viikko sitten erittäin kovatasoisesta kansainvälisestä Herman Kare -turnauksesta hopeaa itseään isompia ja vanhempia painijoita vastaan. Lauantaina Kauhanen nappasi vuorostaan kultaa Porvoon Weikkojen isännöimistä Suomen ja Viron yhteisistä juniorien (alle 20-vuotiaat) vapaapainin mestaruuskilpailuista suvereeniin tyyliin, vaikka painijan päätyylilaji on kreikkalais-roomalainen paini. Porvoon Weikkojen ja Kauhasen valmentaja Harri Uusimäki oli suojattinsa otteista painimatolla tyytyväinen. – Onhan tämä Kassun vire tullut ihan yllätyksenä. Jos sama tahti jatkuu seuraavissakin kisoissa, niin eihän tässä vielä tiedä mihin tässä joutuu, Uusimäki naureskeli.

Tässä jaksossa, kun vuosi lähenee loppuaan, haluan vähän vetää yhteen tätä vuotta. Ja katsoa eteenpäin vuoteen 2020. Mitä trendejä itse näen digimarkkinoinnissa ja palvelubisneksessä? Ja miten näkemykseni asioihin on tämän vuoden aikana muuttunut?     Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä: Tässä jaksossa, kun vuosi lähenee loppuaan, tai ehkä loppuikin jo kun kuuntelet tämän, haluan vähän vetää yhteen tätä vuotta. Ja katsoa eteenpäin vuoteen 2020. Mitä trendejä itse näen digimarkkinoinnissa ja palvelubisneksessä? Ja miten näkemykseni asioihin on tämän vuoden aikana muuttunut? Viime vuonna tähän aikaan minulla oli ihan hirveä kriisi päällä, ero alkoi näyttää väistämättömältä ja samalla minulla oli hirveät kasvutavoitteet bisnekselle. Ei hyvä yhtälö, voin nyt sanoa. Mutta silloin en nähnyt sitä. Painoin vaan kaasua ja pakenin toimistolle. Tämä vuosi 2019 on ollut mulle todella käänteentekevä. Törmäsin Facebookissa sellaiseen kuvaan missä luki: "Jumala sanoi: tänä vuonna tein sinusta vahvan, ensi vuonna teen sinusta onnellisen", ja mulla tuli itku. Minun kohdallani tämä on niin totta. Tämä vuosi on ollut rankin vuosi ikinä, ja se on tehnyt minusta vahvemman. Tammikuussa erosin, muutin, loin ihan uuden kodin itselleni ja lapsille, keväällä rakensin ja lanseerasin kaksi uutta kurssia ja kesäkuussa paloin kaiken tämän jälkeen totaalisesti loppuun... Heinäkuussa otin etäisyyttä ihan kaikkeen ja lepäsin, toivuin koko kuukauden. Mietiskelyn seurauksena elokuussa päätin luopua rakentamastani Mamaonbis-yhteisöstä, konseptista, jolle vielä keväällä minulla oli suuret suunnitelmat. Nyt loppuvuodesta olen myös kursinut kasaan yritykseni talouden, joka useamman kuukauden levon jälkeen alkoi olla aika pahassa jamassa. Olen tässä suhteessa onnekas, että minulla on digibisnes josta saan passiivista tuloa, vaikken vähään aikaan tekisikään töitä. Ja kun taas alan tehdä töitä, vankka kokemus ja osaaminen kantaa. Saan ehkä olla tässä kohtaa hieman ylpeä itsestäni, nimittäin koska minulle on tosi luontevaa pistää pystyyn kampanjoita, pitää webinaareja, luoda kursseja ja rakentaa myyntiputkia, sainkin nopeasti tulotason entiselleen. Mutta nyt siis olen tilanteessa, jossa pääsen aloittamaan alusta. Olen yhä toipumassa näistä kaikista ja nähnyt jo paljon positiivisia muutoksia. Niin itsessäni kuin niissä tuloksissa, joita työssäni saan. Luotan enemmän ja enemmän siihen, että universumi ohjaa, kun sitä vaan pyytää sen tekemään. Kun osaa oikeasti luovuttaa, lopettaa puskemisen ja suorittamisen, keskittyä sisimpäänsä ja kuunnella sitä, ennen kuin lähtee tekemään. Kärsivällisyys on sellainen juttu mitä mulla ei koskaan ole ollut. Kun haluan jotain, se tehdään heti. Ei ensi viikolla tai ensi vuonna. Miksi odotella? No, tämä on yhä hyvä systeemi silloin kun ne muutokset joita haluaa tehdä lähtevät sisältä. Jos tietää, että jonain päivänä tulee jotain tekemään, niin jos ei ole syytä odottaa, ne muutokset voi tehdä heti. Mutta nyt syitä odottaa löytyy enemmän kuin ennen. Fakta on se, että kriisin keskellä ei kannata lähteä tekemään suuria muutoksia. Tai kriisistä toipuessa. Kun on yhteydet itseen ja universumiin kunnossa, niin tietää milloin on se oikea hetki. Se ei välttämättä siis ole heti, vaan vasta sitten kun elimistö on rauhoittunut. Ja siksi tämä vuosi on siis ollut täynnä virheitä. En nyt kadu niitä, sillä ne toivat minut tähän, missä nyt olen. Entistä vahvempana, osaavampana ja varmempana siitä, että teen oikeita asioita. Mutta se isoin virhe kaikista oli nyt se, että en ottanut aikaa toipumiselle. Ero ja muutto lasten kanssa on jo itsessään iso kriisi, mutta kun siihen lisää vielä niiden jälkeiset riidat ja vielä viranomaisetkin, se on entistä isompi. Muistan ajatelleeni keväällä, että kun olen tästä selvinnyt, niin sitten otan aikaa toipumiseen. No, eihän se niin mene. Eihän asioista selviä, jos niille ei anna aikaa selvitä. Jos kriisin keskellä ei ota aikaa tunteiden käsittelyyn, vaan sen sijaan lykkää tunteita myöhemmäksi ja kylmettää, kovettaa itseään, tekee itse asiassa kaikkensa tukahduttaakseen tunteensa, paetakseen niitä, niin mennään vaan huonompaan suuntaan. Tämän sanoo tietysti järki jo nyt, mutta silloin järki oli varmaan lomalla.  No, mutta tämän vuoden alussa minulla oli isot tavoitteet kasvattaa tiimiä. Sen itse asiassa teinkin, ja ratkaisu löytyi yhdestä osoitteesta. Minulla on Wannado-nimisessä yrityksessä useampi assari ja projektipäällikkö, jotka ovat olleet mulle tänä vuonna ihan huikea apu. Kun jäin kesällä useammaksi viikoksi pois kartalta, he hoitivat hommat puolestani. Tekivät julkaisuja someen, hoitivat asiakaspalvelun ja laskutuksen ja paljon muuta. Ja tätä yhteistyötä aion jatkaa myös vuonna 2020. Nyt seuraavalle vuodelle tavoitteeni ovat lähinnä henkisiä. Ja asioiden loppuunsaattamista. Nyt aion antaa sille aikaa, että rakennan kurssitarjontaani hieman uusiksi, karsin, supistan ja keskityn enemmän. Ja se on se juttu, jonka koen että on tosi tärkeää jokaiselle palvelujaan myyvälle yrittäjälle. Että keskittyy ja erikoistuu, karsii sitä mitä tekee. Tällä tarkoitan sitä, että itse en enää tarjoa kaikkea mahdollista digimarkkinoinnista, vaan keskityn nimenomaan brändäämisen ja digibisneksen kouluttamiseen. Sillä mun vahvuudet on siinä sisältömarkkinoinnissa, strategisessa suunnittelussa ja myyntiputkien rakentamisessa verkkoon. Nimenomaan palveluiden markkinoinnissa. En siis ole somekouluttaja, enkä bloggauskouluttaja, vaikka ne kokonaisuutena sisältyvätkin kursseihini. Pääpainopiste on kuitenkin se myynnin lisäys. Miten verkosta löytää asiakkaita ja tehdään myyntiä? Sen olen nyt tänäkin syksynä itselleni todistanut, että sen osaan. Että pystyn lyhyessä ajassa korjaamaan yrityksen talouden, kun vaan jaksan itse. Ja se että jaksaa itse, että energia riittää bisneksen kehittämiseen, onkin yksi Bisneskoulun tärkeistä aiheista jatkossa. Miten voi pysyä tyynenä ja rauhallisena, vaikka kaikki kaatuisi ympärillä? Voin sanoa että tästä on kokemusta. Mutta mitä trendejä näen palveluiden markkinoinnissa. No yksi isoimmista jutuista on aitous oman brändin rakentamisessa. Olen puhunut siitä jo tosi paljon, mutta se syy on se muutos kuluttajissa, tai asiakkaissa, että halutaan asioiden olevan läpinäkyviä. Ei haluta katsoa mainoksia, myyntituputusta, vaan kokea että se keneltä jotain ostetaan, toimii eettisesti ja arvostaa asiakasta. Ja se arvostus näkyy siinä sisällössä, julkaisuissa, joita verkkoon tekee. Se arvostus näkyy siinä, että on nähnyt sen vaivan, että tutustuu asiakkaaseen, että tietää mitkä on ne asiakkaan arjen haasteet ja osaa vastata niihin oikealla tavalla. Eli että rakentaa bisnestään asiakas etusijalla, ei se oma ego. Ei siis paukuteta henkseleitä vaan uskalletaan tulla esiin epätäydellisinä ihmisinä. Puhutaan aidosti ihmiseltä ihmiselle. Se on iso trendi jonka uskon vaan kasvavan tulevaisuudessa. Ja toinen juttu on se, että digibisnes jatkaa kasvamistaan. Verkkokursseja rakennetaan enemmän, niitä ostetaan enemmän ja niitä opitaan koko ajan käyttämään enemmän. Nykyään ei enää tarvitse matkustaa toiselle paikkakunnalle oppimaan jotain, kun sen saman asian voi oppia verkkokurssista. Tai toisaalta, mitä vähemmän ihmisillä on aikaa käytettävissään, kun valitettavasti kaikilla on vaan koko ajan enemmän ja enemmän kiire, niin sen sijaan että istuttaisiin lukemaan kirjaa ja opiskelemaan siitä, niin kuunnellaan ne samat asiat korvanapeista matkakuuntelemisena. Eli se että verkkokurssin rakentaja osaa ottaa huomioon tässä kohtaa sen asiakkaan elämäntilanteen on ihan kullanarvoista. Että kurssi istuu sinne asiakkaan arkeen. Ja sitä ei kannata pelätä, että oma kurssi ei mahtuisi markkinoille. Onhan kirjojakin kasapäin samoista aiheista! Miksei siis verkkokurssejakin? No sitten kolmantena kasvavana juttuna näen sen, että palveluntarjoajat alkavat rakentaa enemmän automatisoituja myyntiputkia, jotka johtavat hyvin konvertoiviin, eli tehokkaille myyntisivuille. Se on sellainen juttu, missä monella on paljon opittavaa. Tällä systeemillä myydään usein verkkokursseja, mutta näen että sitä voisi enemmän käyttää myös ihan livekurssien tai face to face palveluiden myynnissä. Keväällä tein kurssin Hinnoittele itsesi lomalle, jossa puhun siitä, miten palvelupaketteja voi muodostaa niin sanotusti hybrideinä, osin digitaalisina ja osin livenä tarjottavina palveluina. En tiedä miten digitaalisuutta opetetaan perus yrittäjäkoulutuksissa, mutta Bisneskoulun kursseilla se otetaan aina huomioon, tietysti. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita itse olen haistellut markkinoilla. Ja nenäni on usein oikeessa. Haha. No mutta oikeesti luotan siihen, että tässäkin asiassa universumi ohjaa. Se mitä itse odotan ensi vuodelta, vuodelta 2020, on se että pääsen yhä paremmin tasapainoon itseni kanssa, voin paremmin henkisesti ja fyysisesti ja että saan ainakin yhden kirjan kirjoitettua. Kaksi isoa ideaa on jo mielessä, mutta tyydyn nyt siihen, että saisin yhden kirjan valmiiksi. Oletko itse tehnyt inventaariota tästä vuodesta? Missä asioissa olet onnistunut tai missä asioissa epäonnistunut? Epäonnistuminen on siis hyvä juttu, sillä se tarkoittaa sitä että olet yrittänyt, ylittänyt rajojasi, ja oppinut jotain uutta. Jos et yhtään ole epäonnistunut tänä vuonna, niin koita epäonnistua edes muutaman kerran ensi vuonna. Se jos mikä opettaa. Jos ei koskaan epäonnistu, niin sitten ei ole yrittänyt tarpeeksi. Onnittele siis itseäsi joka ikisestä epäonnistumisesta, joka sinulla tänä vuonna on ollut. Se on tie siihen unelmien bisnekseen, ja sun unelmien elämään. Saat onnitella myös onnistumisista. Minä kiitän että kuuntelet mun podcastia, ja toivotan sinulle nyt juhlavaa vuoden vaihdetta, ja onnea uudelle vuosikymmenelle!

Kevyen liikenteen väylien pitäisi olla turvallisia ja terveellisiä meille kaikille, mutta tilastojen valossa näyttää siltä, että iäkkäille ihmisille ne ovat moninkertaisesti vaarallisempia paikkoja kuin meille muille. Lue myös: Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt! Onnettomuustietoinstituutti kerää tilastoja kaikkein vakavimmista, kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Sen mukaan vuonna 2017 kevyenliikenteen väylillä menehtyi 17 yli 65-vuotiasta jalankulkijaa ja kymmenen pyöräilijää. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin verrattuna lukumäärät ovat onneksi hyvin pieniä, mutta kun otetaan käsittelyyn prosentit, kuolleista pyöräilijöistä lähes puolet, 49 prosenttia, on eläkeiän ylittäneitä, jalankulkijoista 47 prosenttia. Ikäihmisten suurta osuutta liikennekuolemista selittää luonnollisesti se, että ikääntyessä ihmisen liikkumis- ja huomiokyky heikkenevät. Ja kun jotain sattuu, iäkäs keho on hauras ja herkempi vammautumaan. Lue myös: Järkyttävä ilmiö yleistyy: ihmiset eivät auta onnettomuuspaikalla, vaan ottavat mieluummin kuvia – läheisensä menettäneet kertovat, miltä se tuntuu "Monet pyöräilijät ajavat kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä" Viime vuoden ennakkotilastojen perusteella tilanne on hiukan parantunut ja ikäihmisten kuolemat vähentyneet, mutta vuodesta toiseen he kärsivät kevyenliikenteen onnettomuuksista silti enemmän ja raskaammin kuin me muut. Hiljattain eläkkeelle jäänyttä, Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa liikennelääketieteen professoria Timo Tervoa nämä luvut sapettavat. ”Onhan tämä nyt kumma, jos ei ketään muuta huolestuta”, Tervo puhisee. Tervo syyttää tilanteesta surkeaa liikennesuunnittelua. Hän nostaa esiin esimerkiksi Helsingin Mannerheimintiellä lukuisat vanhuksille vaaralliset ”giljotiinit”. ”Kun hitaasti liikkuva vanhus pääsee hengissä suojatietä pitkin autotien yli, ensimmäinen paikka, johon hän pääsee turvaan, ei olekaan jalkakäytävä, vaan kevyenliikenteen väylä, jossa äänettömät valtavaa vauhtia ajavat pyöräilijät suhahtelevat hänen ohitseen, elleivät aja päälle. Missään muualla Euroopassa ei näe tällaista”, Tervo sanoo. Suomessa puhutaan hänen mielestään aivan liikaa siitä, miten terveellistä pyöräileminen on, mutta enemmän pitäisi puhua siitä, miten terveellisiä pyöräilijät ovat muille tielläliikkujille. ”Monet pyöräilijät ajavat niin kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä lainkaan”, hän sanoo. Sähköpyörien yleistyessä pyörien painokin kasvaa. Tervon mielestä pyöräilijöitä pitäisi ryhtyä suitsimaan omilla liikennevaloilla samaan tapaan kuin Tanskassa. ”Jollain tavalla meidän pitäisi pystyä huomioimaan ja kunnioittamaan iäkkäiden liikkumista enemmän.” "Suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja" Onnettomuustutkintainstituutin liikenneturvajohtaja Esa Räty on Tervon kanssa samaa mieltä. Teillä vallitsee vahvojen ja nopeiden laki. ”Onnettomuusaineistojen kautta en pysty tähän ottamaan kantaa, mutta omien arkihavaintojeni perusteella nämä suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja ja ansoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.” Räty näkee, että pyöräilijöiden määrä on kasvanut viime vuosina niin rajusti, ettei pyöräteiden ja muun liikenteen suunnittelu ole aivan pysynyt perässä. Molempien miesten mielestä meillä kaikilla on petrattavaa liikenneasenteissa ja käyttäytymisessä. ”Kun väestö vanhenee, liikenteessä pitäisi yhä enemmän huomioida se, että liikkeellä on ikäihmisiä. Pitäisi miettiä sitä, miten selkeitä reittejä rakennetaan tai minkä kokoisia liikennemerkkejä tehdään, ettei kaikkea tehtäisi virkeässä virkaiässä olevien ehdoilla ”, sanoo Räty, joka pyöräilee itsekin päivittäiset työmatkansa. Entä millaisia kuskeja ikäihmiset itse ovat liikenteessä? Lue Kotiliedestä 25/2019 artikkeli, jossa pohditaan sitä, milloin ihminen on liian vanha auton rattiin. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla  tai kuuntele juttu podcastina!

Uudella ihanalla, inspiroivalla ja syvällisellä podcastilla juttelimme Katjan kanssa intuitiostaOhjaudutko enemmän ulkoapäin tulevien ihanteiden ja normien mukaan, vain teetkö valintasi sisältä käsin?Intuitio on valtavan kiehtova teema, mutta paljon vähemmän mystinen mitä ehkä olemme tottuneet ajattelemaan. Intuitiota on monenlaista: mm. vaistoihin perustavaa intuitiota, kokemuksen myötä kasvavaa intuitiota ja intuiota joka on kuin navigaattori suuremmasta kuvasta elämää. Intuitioon liittyy myös paljon väärinkäsityksiä ja harhaluuloja, toivottavasti saamme lempeästi hieman ravisteltua näitä käsityksiä.”Intuitio kertoo sen mikä on tässä hetkessä totta, mikä palvelee sua tässä hetkessä parhaiten””Meidän tehtävä on kulkea sitä meidän polkua. Kun me vaan luotetaan siihen ohjaukseen, me mennään aina oikeaan suuntaan””Intuitio antaa meille mahdollisuuden totuudellisuuteen ja luonnollisuuteen. Onhan se ihan mieletön lahja”Podcastilla puhumme mm. seuraavista aiheista:Pelko on intuition isoin esteJokaisella on yksilölliset pelot ja keinot jolla ”puhumme itsemme pois” intuitiomme viesteistä - nämä voi oppia tunnistamaan itsetuntemusta lisäämälläIntuitio ei paljasta koskaan ”koko tietä” vaan se avaa itsensä askel kerrallaan -> yksi iso harjoitus intuitioon luottamisessa on suostuminen siihen että emme ole kontrollissaMistä luottamus ja turva lopulta tulee?Intuition kuuleminen ei ole aina mukavaa, kevyttä tai edes sitä mitä tietoisesti haluaisi.Intuitio on myös ihan eriasia kuin emootiot ja impulssit. Tästä syystä intuition kuuleminen kysyy juuri itsetuntemusta ja erottelukykyäJoskus suurinta rakkautta on uskaltaa luopuaMerkityksellisyyden kokemus elämän kriisihetkilläMiten saatamme joskus myös kertoa ”kauniita ja henkisiä tarinoita” intuitiosta koska HALUAISIMME asioiden menevän tietyillä tavoillaPahempaa on pelkääminen, kuin pelon läpi eläminenIntuitio on syvästi totuudellinen ja luonnollinen: ei puskeva, suorittava eikä sillä ole kiirettäIntuitio vaatii sen, että teet sille tilaa tulla kuulluksiIntuitio ei ole aina ihanaa ja kevyttä, mutta se on syvästi tarkoituksenmukaistaTutustu Katjan sivuihin täältä ja Shamarian sivuihin täältä Intuitio on myös yksi teemoista joita käsitellään Erityisherkän itsetuntemus ja ihmissuhteet verkkokurssilla.Ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ

Iso-Britannian parlamentin alahuoneen brexit-istunnoista on tullut jopa monen suomalaisen viihdettä. Onhan kielenkäyttö ja puhekulttuuri brittiparlamentissa hyvinkin kiinnostavaa verrattuna esimerkiksi kotoisen eduskunnan täysistuntoihin. Syyllistytäänkö brittiparlamentissa vihapuheeseen, kun poliittinen keskustelu on niin kiihkeää? Vai muistetaanko alahuoneessa ihmisyys, vaikka poliittisesti vastapuolia oltaisiinkin? Entä miksi Suomessa ei löydy rikoslaista vihapuheen määritelmää? Mitä Vihreiden päätös lakkauttaa puolueen lehti Vihreä lanka kertoo journalismin arvostuksesta puolueiden keskuudessa? Some-viestintäkö on kriittistä journalismia arvokkaampaa? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Demokratiaan uskovat ja poliitikkoja kehuvat huipputuloiset kuuluvat pieneen vähemmistöön, näin kerrotaan viime viikolla julkastussa kirjassa Huipputuloiset - Suomen rikkain promille. Haastattelussa Huipputuloiset -kirjan kirjoittaja akatemiatutkija Hanna Kuusela. Haastattelijana Linda Pelkonen. Valtaosa Suomen huipputuloisista ovat korkeakoulutettuja, ja monet heistä eivät ymmärrä julkisen sektorin, ay-liikkeen ja sosiaaliturvan roolia yhteiskunnassa. Miltä Suomi näyttäisi jos he saisivat päättää? “Onhan meillä esimerkkejä maista, joista ay-liikkeen toiminta on hyvin rajoitettua ja rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, eikä etenemisen mahdollisuuksia ole”, Kuusela kertoo. Entä miten huipputuloiset Suomessa vaikuttavat politiikkaan? Onko heillä merkittävää valtaa ja miten he vaikutusvaltaansa käyttävät?

Mitä sä haluat vielä kokea, tehdä ja nähdä? Onhan sulla bucket lista? Elämä on tosi arvokasta ja ne moni unelma mistä sä unelmoit on lähempänä kuin uskotkaan jos uskallat priorisoida oikein ja aloittaa NYT. Täydellistä hetkeä ei tule. Kuuntele miksi sulla kannattaa olla bucket lista ja miksi sen käyttäminen kannattaa ja aloittaa nyt eikä sitku.

Vähän aikaa sitten ymmärsin jotain oleellista podcast-matkastani. Alun kankeus on muuttunut rentoudeksi! Sen kuulee äänestä ja huomaa aihevalinnoista. Olen oppinut, että saan sanoa. Onhan tämä sentään minun ohjelmani... Rentous ei siis voi olla merkki muusta kuin kasvusta. Siksi julistan rentouden uudeksi mittariksi. Kun jostain asiasta tulee rentoa, tiedämme mukavuusalueemme kasvaneen. Kuuntele turinani aiheesta! Tämä onkin vuoden 2018 viimeinen jakso. Joululomani aikana julkaisemme joitain suosikkijaksojani uudestaan. Uudet jaksot starttaavat tammikuun 15. päivä, uljaana vuonna 2019. Luovia-verkostolaiset saavat kuitenkin kaksi joululahjajaksoa minulta. Toisessa jaan podcastin tekemiseen vinkkejä, toisessa puhun siitä, kuinka saat sosiaalisen mediasi sosiaalisemmaksi. Mikäli et ole vielä mukana verkostossa, käy liittymässä osoitteessa http://naniannette.com/luovia-verkosto.

Jos joku suurtapahtuma liittyy oleellisesti suomalaiseen metsään, niin Jukolan viesti ainakin. Vuosikymmeniä vanha kunniakas tapahtuma kiertää maata ja mantuja ja pyrkii jättämään jälkeensä puhtaan ja pilaamattoman metsän. Onhan toki selvää, että jos tapahtumaan osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä, niin aina sentään jotain sattuukin. Jukolan alkusysäys saatiin pian sotien jälkeen ja ensimmäisen kerran suunnistettiin Aleksis Kiven hengessä vuonna 1949. Kiven perintöä kunnioittavasta tapahtumasta on kasvanut todellinen mammutti. Sen toteuttajaksi ja organisaattoriksi perustettiin aikanaan kaukametsäläiset ry. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut Jukolan historian hyvin tuntevan kaukametsäläisten entisen puheenjohtajan Reimo Uljaksen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Pitkäkarvainen kaniinimäyräkoira Tessu tuntee oman arvonsa. Onhan hän 17 mäyräkoiran lauman vanhin ja viisain. Päivät ovat kiireisiä, kun pitää vahtia suurta nakkilaumaa ja paheksua liian villiksi äityvää menoa. Mamma Virve Maukkonen saa pitkiä katseita, kun kehtaa (taas) tuoda uusia tulokkaita kotiin. Toimittaja Reetta Arvila. Äänisuunnittelija Kai Rantala ja sirkustirehtöörin ääni Pekka Savolainen.

Kellon sekuntiviisari siirtyi taas. Tuntuu siltä, kuin tämä tapahtuisi vain 30 sekunnin välein. Pasi istuu kädet ristittynä keittiön pöydän ääressä kasvoillaan selvä kärsimys. Shenmue oli siirtynyt vuoden 2018 jälkimmäiselle puoliskolle, ja odottavan aika on pitkä. Skyrimin kolmaskymmenestoinen uudelleenjulkaisu lämmittää vähän, mutta ei tarpeeksi. Pasi haluaa saattaa yhden elämänsä tärkeimmistä tarinoista loppuun, mutta elämällä on toisenlaiset suunnitelmat. Markus asettaa vasemman kätensä Pasin selälle lohduttaakseen. "Onhan tänä vuonna tulossa muitakin hyviä pelejä". Äänitetty 22.2.2018. Äänessä Markus, Konsta, Pasi ja Julius.

Kellon sekuntiviisari siirtyi taas. Tuntuu siltä, kuin tämä tapahtuisi vain 30 sekunnin välein. Pasi istuu kädet ristittynä keittiön pöydän ääressä kasvoillaan selvä kärsimys. Shenmue oli siirtynyt vuoden 2018 jälkimmäiselle puoliskolle, ja odottavan aika on pitkä. Skyrimin kolmaskymmenestoinen uudelleenjulkaisu lämmittää vähän, mutta ei tarpeeksi. Pasi haluaa saattaa yhden elämänsä tärkeimmistä tarinoista loppuun, mutta elämällä on toisenlaiset suunnitelmat. Markus asettaa vasemman kätensä Pasin selälle lohduttaakseen. "Onhan tänä vuonna tulossa muitakin hyviä pelejä". Äänitetty 22.2.2018. Äänessä Markus, Konsta, Pasi ja Julius.

– Onhan se aika hurja luku. Tuollaiseen ei ole totuttu. Näin luonnehtii SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä toiminut entinen europarlamentaa .. Lisää >> http://ift.tt/2GusEnw

”Onhan tässä vähän juhlallisempaa tuntua kuin perusarjessa”, sanoo Marja Honkaniemi. Lisää >> http://ift.tt/2nkuzSJ

Presidentti, tasavalta, itsenäisyys ovat ja ovat olleet tärkeitä suomalaisia sanoja viimeisen sadan vuoden aikana. - Uudissana on tällä viikolla reipas: kuntoiluportaat ovat suosittu ilmiö Suomessa. - Itsenäisen Suomen sana on valittu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kilpailussa: Sisu - totta kai, vai miten se olikaan? - Onhan suomen kielestä hyötyä, varsinkin kun on puhelinmyyjistä kyse. Pentti Salmenranta pakinoi. - Suomesta löytyy ainakin noin 500 vierasta kieltä, ja vieraiden kielten puhujien määrä kasvaa. - Oppilaiden lukutaidot heikkenevät. Juontajana Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

Nelinpelin äänitohtorien vastaanotto on jälleen auki ja luvassa on mitä kierompia diagnooseja jokaisesta mahdollisesta peli- ja viihdealaa koskettavasta paiseesta, nyppylästä ja ihottumasta! Onhan sairasvakuutuksesi kunnossa?

Konsta muisteli lapsuuden päiviään kauhulla. Milloin oltiin jääkiekkokaukalossa, milloin vihreillä jalkapallokentillä tai golfaamassa. Sellaisesta touhusta tulee hiki, ja hikeähän ei kukaan siedä. Myös lääkäri sai kuulla tästä. Onhan kuitenkin aika outoa, että videopeliurheilusta tulisi hiki. Kontrollerin podcastin 53. jaksossa puhe urheilupeleistä. Äänitetty 2.10.2016 ja äänessä Markus, Pasi, Julius ja Konsta

Konsta muisteli lapsuuden päiviään kauhulla. Milloin oltiin jääkiekkokaukalossa, milloin vihreillä jalkapallokentillä tai golfaamassa. Sellaisesta touhusta tulee hiki, ja hikeähän ei kukaan siedä. Myös lääkäri sai kuulla tästä. Onhan kuitenkin aika outoa, että videopeliurheilusta tulisi hiki. Kontrollerin podcastin 53. jaksossa puhe urheilupeleistä. Äänitetty 2.10.2016 ja äänessä Markus, Pasi, Julius ja Konsta

Seurakunta on tarkoitettu uskovaisen ihmisen kodiksi, jossa hän voi kasvaa uskon elämässään.Onhan sinulla koti, jossa olet myös läsnä?

Seurakunta on tarkoitettu uskovaisen ihmisen kodiksi, jossa hän voi kasvaa uskon elämässään.Onhan sinulla koti, jossa olet myös läsnä?

Seurakunta on tarkoitettu uskovaisen ihmisen kodiksi, jossa hän voi kasvaa uskon elämässään.Onhan sinulla koti, jossa olet myös läsnä?

Siinto Hämäläinen on varsinainen arjen sankari: Hämäläisen takapihalla asuu kolmisen kymmentä kerjäläistä ja Siinnon arki menee kerjäläisten merkeissä. Siinto Hämäläinen tunnetaan paremmin nimellä Papa Siinto vaikka hän itse on sitä mieltä, että ainoastaan jumalaa tulee kutsua isäksi. Hämäläinen on jo kolmen vuoden ajan majoittanut kerjäläisiä takapihallaan. Syy - hyvää hyvyyttään. Näin kerran yhden kerjäläisen lähikaupan edustalla ja sanoin hänelle, että tule meille halkomaan puita ja siitä kaikki lähti. Siinto Hämäläinen ja kyseinen romanimies ovat tämän jälkeen olleet ystäviä ja Hämäläinen on myös vieraillut miehen luona Romaniassa. Halusimme nähdä minkälaista elämä heillä on ja olimme enemmän kuin tervetulleita. He pesivät meidän jalkojamme ja ruokapöydässä vahdittiin, että varmasti saimme syödä vatsamme täyteen. Vieraat eivät saaneet lähteä nälkäisenä pöydästä. Oma väki ehkä sai. Siinto Hämäläinen Kaikki olemme samanvertaisia Siinto Hämäläisen takapihalla elämää jatkuu ja ihmisiä tulee ja menee. Vaikka moni saattaa luulla, että Hämäläinen auttaa kerjäläisiä koska hän säälisi heitä, se ei pidä paikaansa. Onhan meillä todella hauskaa yhdessä ja autamme toisiamme. Ja kunnioitus, mikä kerjäläisillä on Hämäläistä kohtaan, on hänen mielestään turhaa. Yritin kerran saada erään miehen sinuttelemaan minua, kun olin kyllästynyt kuulemaan romanilaisten teitittelyä jatkuvasti. Tämä mies, isoisä niin kuin minäkin, ei suostunut siihen. Hänen mielestä meidän välillä on suuria eroja. Ainoa ero minkä minä näen on se, että minulla on enemmän euroja taskussa, mutta entä sitten? Siinto Hämäläinen Mutta Siinto Hämäläinen ei halua olla Papa Siinto loppu ikänsä. Niin kauan kun minua kutsutaan Papa Siinnoksi, maassa on kerjäläisiä. Mutta heti kun heidän elämä paranee minusta tulee vaan Siinto. Sitä odotan innolla. Tuottaja: Veronica Karlsson veronica.karlsson@sverigesradio.se

Hotelli Kultakalan Taivasbaarissa Markus, Pasi, Konsta ja Jule (Game_-_Boy666, NGageisCOOL, KaljuKundi91 ja ^^Vit@Lover^^) kokoontuivat äänittämään podcastia. Onhan vuosi 2001 ja Runescapen Wildussa oli hiljaista, joten miksi ei voisi rauhoittua Anssi Kelan uusimman levyn, Nummelan tahdissa ja jutella muun muassa Nintendosta, jolta on pian tulossa uusi konsoli. ...Tai voidaan tehdä kaikki tietysti VPTV:n tyyliin, eli 15 vuotta myöhässä. Äänitetty 28.4.2016. Äänessä Game_-_Boy666, NGageisCOOL, KaljuKundi91 ja ^^Vit@Lover^^

Hotelli Kultakalan Taivasbaarissa Markus, Pasi, Konsta ja Jule (Game_-_Boy666, NGageisCOOL, KaljuKundi91 ja ^^Vit@Lover^^) kokoontuivat äänittämään podcastia. Onhan vuosi 2001 ja Runescapen Wildussa oli hiljaista, joten miksi ei voisi rauhoittua Anssi Kelan uusimman levyn, Nummelan tahdissa ja jutella muun muassa Nintendosta, jolta on pian tulossa uusi konsoli. ...Tai voidaan tehdä kaikki tietysti VPTV:n tyyliin, eli 15 vuotta myöhässä. Äänitetty 28.4.2016. Äänessä Game_-_Boy666, NGageisCOOL, KaljuKundi91 ja ^^Vit@Lover^^

Mikä vetää väkivaltaisen ja rikollisen jengin riveihin? "Valkoinen piru" Juha Vasku tappoi teininä ihmisiä Brasilian Sao Paulossa. -Mulla ei ollut turvallista isää ja pedofiili raiskasi mut 12-vuotiaana. Se ajoi mut päihteisiin, jengiin ja väkivaltaan, muistelee nyt 55-vuotias Vasku. Marko Lönnqvist taas rötösteli MC Cannonballien riveissä. Nyt hän on koevapaudessa. -Jengi ja talousrikokset mahdollistivat kauniit moottoripyörät, nopeat naiset ja vip-elämän, kertoo Lönnqvist. Jengissä myös vieraannutettiin läheisistä ja luotiin valheellista kuvaa hienosta veljeydestä. -Et pysty elämään jengiläisenä normaalisti, katsomaan Salkkareita ja syömään popcornia. Koskaan et pääse ajoissa kotiin, etkä saa kertoa, mitä teet. Onhan se jonkunnäköistä aivopesua hängäaikana. Haastattelussa on myös Helsinki Mission ehkäisevän väkivaltatyön Aggredin vastaava työntekijä Petri Salakka. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Toukomettiset tulevat! Toukomettiset tulevat! Jaa että mitenkä? Ei. Kyse ei ole mistään C-luokan tieteiselokuvasta vaan kevään airuiden saapumisesta... Maalis-huhtikuussa saapuvien muuttolintujen joukossa on myös toukomettisiä. Nykyään ne tosin tunnetaan nimellä sepelkyyhky. Suomalaisten lintujen nimeämiskäytäntö on muuttunut sadan vuoden aikana huimasti. Kun ennen puhuttiin partatiaisesta, niin nykyään samaa lintua kutsutaan viiksitimaliksi. Onhan se paljon hipsterimpi nimi tuolle trendikkäälle pikkusiivekkäälle. Viiksitimali. 20-luvulla leppälinnusta haluttiin tehdä leppäkerttu. Aivan! Leppäkerttu. Kuten kaikki tiedämme, leppäkerttu tarkoittaa nykyään sitä pääosin punamustaa pientä kovakuoriaista, joita Suomestakin löytyy reilut 60 lajia. Lennä lennä leppäkerttu. Lintu tai koppis. No entäs sitten vihreäkerttu? Ei, se ei ole ympäristöorientoitunut TV:stä tuttu meteorologi vaan lintu sekin. Nimittäin nykyisin sirittäjänä tunnettu lintu oli aikanaan vihreäkerttu. Ja muistattehan varmasti Rauli Baddingin laulun, jossa lauletaan keväiseen metsään menemisestä, kostean sammaleen tuoksusta ja siitä kuinka tynnörilintu soittaa. Tynnyrilinnusta tuli myöhemmin tiltaltti, jonka heleää “tilt talt” soittoa kuulee suomalaisissa metsissä alkukesällä. Nykyiset nimet ovat tietysti jotenkin suuhun sopivampia kuin ne wanhat. Tottumiskysymys luulisin. Tynnyrilintu, tai niinkuin Badding laulussaan hoilaa tynnörilintu, kuulostaa mielestäni kyllä mukavammalta kuin tiltaltti. Musiikkipiireissä on muutenkin käytetty lintujen vanhoja nimiä. Marko Haavisto ja Poutahaukat -yhtyeen poutahaukka on nykyään ampuhaukka. Jos itse osaisin soittaa ja perustaisin bändin, sen nimeksi voisi tulla Juha B. & Pakastiaiset. Pakastiainenhan oli ennen rakastetun talitiaisemme nimi. Ja jos yhtyeeni suuntaisi myös ulkomaille, sen nimeksi tulisi tietysti Jim B. & The Great Tits. Talitiainen on nääs enkuksi great tit. Palataanpa musiikista takaisin lintuihin ja niiden entisiin nimiin. Joitakin vanhoista nimistä olen makustellut pitkään suussani. Artikuloinut hartaasti ja miettinyt miten ne tämän päivän kielenkäytössä toimisivat. Suosikkilistalleni nousee ehdottomasti mustankirjava paarmalintu. Toistakaapa perässäni, mustankirjava paarmalintu. Ei ihan pärjää töpökääpiötypäkölle, joka muuten kuuluu tyrannien heimoon, muttei töpis olekaan suomalainen laji. Mustankirjava paarmalintu sai myöhemmin nimekseen kirjavakärpässieppo ja jalostui siitä lopulta kirjosiepoksi. Kirjosieppo. Sekin on varsin kaunis linnunnimi. Niinkuin kuin on lintukin. Muttei se kirjoja sieppoo vaan kärpäsiä ja paarmoja. Tämä kirjosieppo. Kehitys kehittyy, lintutiedekin menee pitkäjalan (Himantopus himantopus) askelin eteenpäin ja siivekkäiden ystäviemme nimet muuttuvat. Suomalaisessa luonnossa eivät enää seikkaile valkea tuonenkurki (kattohaikara), suippupyrstöinen räiskä (merikihu), leveänokkainen tiivi (jänkäsirriäinen), kissapöllö (lehtopöllö, myös hiiripöllö), jäälintu (kuningaskalastaja), kuusanka (kuukkeli), lörppösorsa (harmaasorsa), jura (ruokki) tai tukkanarsku (tukkasotka). No nyt on helmikuu pyristelty jo yli puolen välin. Pakastiaiset pitävät jo ainakin eteläisessä Suomessa kevätlaulukonsertteja, kotivarpuset tirskuvat pihan pensaissa, kohta saapuvat toukomettiset huhuilemaan reviirin merkkausta ja omalle kotirannalleni singahtavat rantaharakat mustavalkoisessa puvussaan keekoilemaan pitkine punaisine nokkineen. Laitanpa Baddingin tynnörilinnun soimaan ja jään odottamaan tiltalttia saapuvaksi ja lopetan tämän täysin epätieteellisen pohdiskelun täältä tähän. Koska se on mun luonto.

Aika ajoin maahamme saapuu rajan takaa, sekä yllättäen ja pyytämättä että ilman asianmukaisia maahantulodokumentteja varsin toivottuja vieraita. Silloin kysymys on useimmiten linnuista. Tiedotusvälineiden kautta olemme saaneet seurata muun muassa Jallu -nimisen jalohaikaran edesottamuksia Pirkanmaalla ja Joppe -nimisen kattohaikaran selviytymistarinaa suomalaisessa talvessa ja lopuksi sen surullista kohtaloa Pihtiputaalla. Mistähän se kumpuaa tarve antaa luonnonvaraisille eläimille nimi? Lemmikkinä pidettävän eläimen nimeämisen ymmärrän tiettyyn pisteeseen saakka. Onhan esimerkiksi koiralla tai kissalla, Topilla tai Tessulla, varsin kätevää olla kutsumanimi, jolla sen voi kutsua ruokailemaan tai tekemään meidän ihmisten iloksi monenlaisia temppuja. Mutta että haikaralle nimi? Tuskin Jallu tai Joppe ovat kutsumanimiään tunnistaneet, mutta kai siinä on joku pointti? Kai se on mukavampaa harrastajapiireissä kertoa käyneensä moikkaamassa Jallua. Ikäänkuin olisi ystävän luona käynyt. Ja olihan Jopen “isäntä”, mies jonka pihapiirissä onneton muuttovaistonsa menettänyt kattohaikara vietti kissanpäiviä herkkujen äärellä, tirauttanut ihan kyyneleen haikaran kuoltua. Me välitämme eläimistä ja tunnemme niitä kohtaan lämpimiä ajatuksia, joskus jopa enemmän kuin tunnemme lajitovereitamme kohtaan. Varsinkin, jos lajitoverimme näyttää vähän erilaiselta kuin itse olemme. Mutta ei nyt mennä siihen teemaan, vaan palataan muihin eläimiin. Halumme inhimillistää eläimiä on suuri. Väännämme mielellään kättä siitä kumpi onkaan älykkäämpi kissa vai koira. Sanomattakin on selvää että kissa, mutta miksi toimimme näin? Ja ennenkaikkea vertaammeko eläimen älyä ihmiseen? Ihminen, joka on niin sanotusti luomakunnan kruunu, ei oikeasti ole minkään ylemmän voiman luomisen tulos vaan evoluution aikaansaannos, niinkuin muutkin elukat. Eläinkunnan kehittynein laji pyrkii tietoisesti tai tiedostamattaan tuhoamaan muut lajit ja haluaa alistaa omassa elinpiirissään olevat eläimet tahtonsa mukaisiksi. Paitsi, että eläimille annetaan nimiä, niitä pidetään häkeissä, niitä viedään näyttelyihin, niitä puetaan vaatteisiin, niille perustetaan hoitoloita ja ravintoloita, useat lemmikkieläimet syövät parempaa ruokaa kuin monet ihmiset, niistä tehdään ns. kissavideoita, joista taas tehdään lauluja ja niin edelleen. Alempien eläinlajien edustajista haetaan mielellään piirteitä, jotka miellyttävät ihmistä. Ajatellaan vaikka simpanssia. Voi kuinka ihmismäinen se onkaan rapsutellessaan lähipiirinsä jäsenen karvoitusta. Sillähän on ihan ihmisenkaltainen hellä katse. Voi että. Ihan kuin me ihmiset. Mutta sitten muistetaan, että eläinhän se on. Piste. Apina. Tuli vaan vielä mieleen, että ajattelevatkohan muut eläimet meistä ihmisistä samalla tavalla? Että kylläpäs tuo Usain Bolt juokseekin kuin hirvi. Varpuset puskassa tirskuvat meikäläisen ohikävellessä, että onpas tuo Blomis sitten pöllön näköinen. Uljas merikotka leijaillessaan korkeuksissa hymyilee ja ajattelee kuinka nuo jalkapallostadionille ahtautuneet ihmiset ovat kuin muurahaiset keossaan, tosin paljon vähemmän aikaansaapia ja ääntelevätkin kuin mölyapinat. Mutta juuri nyt haluan ulos raikkaille talvilaitumille, kirmailemaan kuin vasikat keväällä, pukeudun lämpimästi näyttäen aivan mursulta, viheltelen mennessäni kuin pasilan satakieli, mieleni on vapaa kuin hiirihaukka ja muiden lajitoverieni silmissä olen laumanjohtaja, alfauros. Ja sellaisena aion kulkea jatkossakin… Koska se on mun luonto.

Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ei jaksaisi enää jauhaa paniikkihäiriöstään. Onhan hän työstänyt asiaa vuosikymmenet ja kirjoittanut aiheeseen liittyen näytelmänkin, Paniikki. Vaan minkäs teet, kun ylijännittäminen ja herkkyys värittävät koko elämää ja taidetta! Ahdistavien pelkotilojen kääntöpuolena on lahja kokea maailma herkin tuntosarvin. Teatterissa herkkyys on valttia. Mitkä kuusi kuvaa Mika Myllyaho valitsee kertomaan elämänsä tärkeistä hetkistä?