Podcasts about porista

Miten Mamba-yhtye sai alkunsa? Mistä punk-kulttuurissa on kyse ja miksi juuri Porista nousi useita merkittäviä suomalaisia yhtyeitä? Mistä inspiraatio Mamban kappaleille on syntynyt ja minkälainen prosessi laulujen säveltäminen ja sanoittaminen on? Mikä merkitys tunteilla on sanoittamisessa ja milloin kappaleesta tulee hitti? Miten kasvava suosio, menestys ja julkisuus vaikuttivat nuoren muusikon elämään? Minkälaista esiintyminen oli ja mikä merkitys alkoholilla oli keikoilla? Minkälaista musiikkibisnes on Suomessa ja miltä musiikkibisneksen tulevaisuus näyttää Spotifyn ja muiden striimauspalveluiden nousun myötä? Studiossa laulaja-lauluntekijä ja Mamba-yhtyeen johtohahmo Tero Vaara. Jakso on kuvattu 31.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Beatles ja vinyylit (1:44) "Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä?" (4:24) Punk-kulttuuri (8:29) Kaatopaikka (10:50) Levy-yhtiöt (14:35) Keikkailu (18:45) Laulujen tekeminen (20:52) Alkoholi (23:43) Esiintyminen (26:10) Tunteet (29:13) Itse-epäilys (31:56) Hittibiisin kaava (36:23) Henkilökohtainen elämä (40:20) Fanit (42:17) Naiset (46:02) Julkisuus (54:04) Pori (58:38) "Mamba" (59:46) Viihdyttäminen (1:07:01) Säveltäminen ja bändi (1:11:06) Kappaleiden suosio (1:14:26) Musiikkibisnes (1:21:02) Inspiraatio ja lyriikat (1:23:58) Rap ja hip hop (1:26:30) "Samassa porukassa" (1:29:40) Kappaleiden merkitys

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Setämieltä-podcastissa vieraana Köpi Kallio. Juttelemme mm. lentokoneista, Porista ja radiosta. Villen uutiskirje: https://mailchi.mp/d8c186b53776/matkan-puolivliss-ajatuksia-urasta-ja-elmst Jakso Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4T6U0wnDmvo Setämieltä-discord: https://discord.com/invite/6jHm237Q2T

Vitsit Sikseen! -podcastin 23. jaksossa vieraana stand up -koomikko Antti Haapala. Paljon puhetta mm. Porista, metsähommista, musiikista ja varsinkin stand up -komiikasta.Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Skeittaaja, talousrikollinen, huono ruoanlaittaja, viihdyttäjä, Porista ponnistanut porilainen Juuso “Köpi” Kallio on jostain syystä päätynyt kellariimme. Oletko koskaan saanut potkuja yhtä hulluista syistä, kuin Viikon Listalla olevat työntekijät? Köpi tekee historiaa saadessaan Karoliinan nauramaan pieruhuumorille. Listojen Listalla on taas parijonon verran eniten vituttavia asioita. Karoliinalle uunin käytös on liikaa. Kuka ajaa autolla Köpin työpaikalle, ottaa Köpin kyytiinsä ja kuskaa kotiinsa? Mustalle Listalle kerätään julkisuuden henkilöitä, joiden kanssa hyppäisi mielellään kehään nyrkkeilemään. Roskapostissa onkin sitten katkeraa viestiä; Mikä on katkerinta, mitä olet tehnyt? Lähetä roskapostia Mustan Listan WhatsAppiin numeroon 050 533 2205! Tämä podcast saattaa ja aiheuttaa riippuvuutta, joten katso jaksot myös kuvan kera YouTuben puolelta! https://youtube.com/@karoliinatuo

Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliuutisista, jotka on julkaistu https://io-tech.fi -sivustolla. Äänessä Juha Kokkonen, Oskari Manninen ja Sampsa Kurri.  Tekniikkapodcastin voi katsoa myös videomuodossa YouTubesta: https://youtu.be/l1GzR7AG4eM

Radio Novan Aamun Ruskarallin kokoonpano heräsi tänään Porista, josta matka jatkui Raumalle ja Aki oli tottakai valmiina fluentin murteensa kanssa soluttautumaan paikallisten joukkoon. Minnalla on mikki siellä missä sen ei kuuluisi olla ja Aki toteaa, että Markuksesta ei ole konstailemattomaan ruokavinkkiin. Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Porista ponnistanut, kansainvälisestikin arvostettu muusikko, säveltäjä ja tuottaja Tapani Rinne tunnetaan ehkä parhaiten uraauurtavasta työstään RinneRadion ja Wimme Saaren kanssa. Rinne on ambientjazzin ja etnoteknon pioneerihahmoja ja hänen pelkistettyä saksofonin- ja klarinetinsoittotyyliään luonnehditaan kokeilevaksi ja innovatiiviseksi, usein myös pohjoismaiseksi. Sooloalbumiensa Radioton ja Foghornia jälkeen Rinteeltä on tulossa ulos duolevy Juha Mäki-Patolan kanssa. Sen julkaisee seattlelainen Hush Hush Records tämän vuoden maaliskuussa.

Tässä toisen kautemme ensimmäisessä musiikkijaksossa sukellamme uusien rock-julkaisujen pariin. Luvassa mm. grungen kaikuja, suorapuheista naisenergiaa sekä 18-minuuttinen single jota ei juuri muualla soitettaisi! Tässä jakson artistimme: 1. Laughing Sam's Dolphin (Lahti) © Severi Laine LSD syntyi Lahdessa 80-90 -luvun taitteessa ja kuoli 1995. 2018 heräsi kuolleista ja ensialbumi näki päivänvalon 16.3.2021.  Levyn kappaleet on kaikki sävelletty ennen vuotta 1995. Ne ovat siis uudelleenäänityksiä vanhoista biiseistä.   LSD on saanut hyviä arvioita niin suomalaisissa nettimedioissa kuin Saksalaisissa alan lehdissä. Etelä-Afrikan nettiradio SME FUSION RADIO on soittanut albumimme biisejä ahkerasti ja laulaja Kimmo Härmä tekikin sinne tunnin haastattelun zoomin kautta. Pieni on maailma.  Parasta kotikulmilla:TORVI, aina kun mahdollista kannattaa mennä Lahdessa käydessään Torveen. Siellä on alkuperäinen tunnelma, hyvä henkilökunta ja hyvää musaa!  TUE!Paras keino tukea toimintaamme on tilata LP fb sivujemme kautta. Levyjä rajoitetusti joten kannattaa toimia pian.  Linkit:FacebookImperiumin arvostelu   2. Final Void (Pori) © Sampsa Kapanen Final Void on perustettu vuonna 2012 hard rock -yhtye Rainy Seasonin pohjalta. Final Void lähti kehittämään ilmaisuaan raskaamman melodisen rockin ja metallin suuntaan.Vuonna 2017 Final Void julkaisi debyyttialbuminsa ”Sounds Of Absence”. 19.02.2021 Final Void julkaisi toisen albuminsa ”Visions Of Fear”. Uusimmalla albumillaan yhtye on kitaristi Toni Hangasmäen johdolla jalostanut melodista ja dynaamista tyyliään. Parasta kotikulmilla:Tämä on siitä jännä kysymys vaikka olen Porista kotoisin ja asunkin täällä niin tykkään silti Tampereesta niin paljon enemmän eli ottaisin auton kyytiin ja lähdettäis äkkiä Tampesteriin. Mutta joo Yyterin hiekkaranta on kyllä kesällä todella upea paikka! TUE!Paras tapa on käydä shoppailemassa meidän kotisivujen kautta finalvoidofficial.com bändin tuotteita. Sieltä löytyy t-paidoista tuonne vauvan bodeihin. Toisena tulee se Spotifyssa biisien kuuntelu ja tietenkin kaikkein tärkein se miksi tätä tykkää tehdä niin keikoilla käynti. Eli nähdään keikoilla! Linkit:KotisivuFacebookInstagramSpotify   3. Maria Makaaberi (Pori) © Milla Grönman Maria Makaaberi on melodista, suorapuheista ja rehellisen outoa kitararockia – tinkimättömällä asenteella ja suomeksi. Energinen ote vaihtelee raskaasta räiminnästä melodiseen heleyteen ja kokeilee kaikkea kummallista matkan varrella. Kappaleet ovat nokkelia ja rehellisiä läpileikkauksia parikymppisen naisen mielenmaisemaan.  Bändimme on perustettu neljän kaveruksen kesken Porissa vuonna 2016, nykyisin asumme eri kaupungeissa ja treenaamme pääosin Tampereella. Pienehkössä kaupungissa naissoittajina aloittaminen olisi ollut vaikeaa ja epävarmaa, mutta koska olimme kaikki samalla viivalla ja ystäviä keskenämme, treenikämppä on ollut meille musiikillinen "safe space" kehittyä muusikoina. Tämä kuuluu voimakkaasti musiikissamme, erityisesti uudessa tuplasinkussamme nimeltä Pyhä vitutus / Hyvä muija.  Parasta kotikulmilla:Ollaan kaikki Porista lähtöisin, vaikka nykyisin asutaan eri puolilla Suomea. Vasta kotiseuduilta lähtiessä on huomannut arvostaa uniikkeja juttuja, mitä sieltä löytyy. Yksi ehdoton näistä on Juseliuksen mausoleumi. Gallen-Kallela on maalannut mausoleumiin mietteitään kuoleman ja elämän kiertokulusta ja siitä, kuinka luonto lopulta voittaa kaiken. Tematiikasta löytyy yllättäviä yhtymäkohtia myös ilmastonmuutokseen. Myös Tullibaari on hyvä! TUE!Ottakaa meidät seurantaan somessa, siellä tiedotetaan meidän huikeista tulevista keikoista, sekä tietty myydään katu-uskottavia Maria Makaaberi-kangaskasseja! Linkit:InstagramFacebook   4. Medium Arvet (Oulu) © Avea Media Medium Arvet on alun perin Eetu Moilasen sooloprojekti, joka vuonna 2019 kasvoi nelihenkiseksi yhtyeeksi. Bändi tarjoilee rehellistä Suomirockia yhdistellen räväkkää ja punkahtavaa riffittelyä, herkkää tunnelmointia ja tarttuvia melodioita. Medium Arvet on tähän mennessä julkaissut kolme sinkkua ja debyyttialbumin. Debyyttisingle, Maailmanparantajat, on saanut hyvin näkyvyyttä, ja sitä on striimattu Spotifyssa yli 115 000 kertaa. Bändin tavoite on saavuttaa yhä enemmän kuulijoita ja sen vuoksi keikkailu ympäri Suomea on kirkkaasti tähtäimessä. Tavoite on, että meistä tullaan kuulemaan!   Parasta kotikulmilla:St.Michaelsiin päiväkaljalle, jonka jälkeen Roosteriin burgerille. Loppuilta vietetään Helmen karaokessa. Huikea ilta tulossa siis, jos tulet kanssamme nauttimaan Oulusta!   TUE!Tilaamalla meidät keikalle ja tulemalla katsomaan meidän keikkoja. Lisäksi meidän musaa kannattaa luukuttaa suoratoistopalveluissa ja kertoa myös kavereille, että tekee näin.   Linkit:SpotifyFacebookInstagram   5. Rylos Rock yhtye Rylos on perustettu vuonna 2013 ja on julkaissut neljä albumia ja kaksi singleä. Bändi on kiertänyt suomea ahkerasti. Vuonna 2020 bändi siirtyi analogiseen äänitys tapaan ja bändiä alkoi tuottamaan Anssi Kippo ja äänitykset tapahtuu legendaarisessa Astia- Studiolla jatkossa. Uutta musiikkia luvassa ensi vuoden alussa.  Rylos: Mikko Heino- Laulu Riina Suikkanen- Basso Sami Turunen- Guitars Misca Muhli- Drums  Rylos- Discography Road (Single 2022) Misunderstood (Single 2021) Climate (Single 2020) Solarworks Pt.2 (2020) Solarworks Pt.1 (2018) Planet (2017) Game Theory (2016)  Parasta kotikulmilla:Asumme kaikki eri kaupungeissa joten paikkoja on paljon mutta tämä rundi kannattaa kokea. Helsinki-Kouvola-Kotka-Lappeenranta. Joka kaupungissa on paljon hyvää! TUE!Ehdottomasti kuuntelemalla ja jakamalla meidän musiikkia.  Se on pienille bändeille todella tärkeää. Toinen on että tule keikoille ja hehkuta että tulet! Linkit:FacebookInstagramYoutubeSpotify   6. Stig Udd (Hanko) Hangon Stig Udd on jo suorastaan veteraaniaseman ansainnut kohta 40-vuotisesta urastaan rock-musiikin parissa. Hän on toiminut basistina ja biisintekijänä 80- ja 90-luvuilla mm. Loyal Action ja Blackmaid yhtyeissä, nykysin tunnettu Poison of Zelda:n (eli tuon omaperäisen rock-yhtyeen joka on ympäri Länsi-Uusimaata tunnettu luovista musiikkivideoistaan ja energisistä live-esityksistään, mm. Hangon vesitornissa vuoden 2019 Regatassa) perustajana. Levytettyään kymmeniä levyjä pitkän musiikkiuransa aikana, eri yhtyeiden ja artistien kanssa, hän on nyt valmis julkaisemaan ensimmäisen soololevynsä!  "Wasted Rhapsodies", on hyväntuulista ja paikoitellen "punkahtavaa" rock-musiikkia, josta löytyy sekä aiemmin levyttämättömiä kappaleita Stigin uran eri vaiheilta, että täysin uunituoretta musiikkia. Levy on äänitetty LionPlace Music:issa ja tuottajana on toiminut Mathias Löfstedt, joka on myös toiminut levyllä kitaristina, taustalaulajana, sekä sävellys- ja sanoitusapuna. Rumpalina toimi Daniel Biström.  Stigin trio, kutsumanimeltään "Stig Oy" aikoo lähiaikoina konsertoida ainakin Hangossa, tarkkaa päivämäärää ei ole lyöty lukkoon vielä loppukorona-ajan epävarmuuden takia. Keikkaa odotellessa Stig Oy aikoo ainakin julkaista lisää musiikkivideoita! Parasta kotikulmilla:Musiikin ystävän pitää ehdottomasti piipahtaa Pub Grönanissa, joka on rock-henkinen irkkupubi jossa soittaa niin paikalliset muusikot, kuin isommatkin bändit kuten esim. Los Bastardos Finlandeses ja jopa Uriah Heep! Myöskin kannattaa poiketa Tulliniemen rantaan, jonka kalliolta avautuu kiva kaupunkinäkymä.  TUE!Paras tapa tukea on järjestää paljon keikkamahdollisuuksia (ja tulla tietenkin kuuntelijana paikalle!). Myöskin toki seurata someja, jakaa eteenpäin ja lisätä biisejämme Spotify-soittolistoille. Linkit:SpotifyInstagramYoutubeFacebook   7. Two Hundred Wolves (Tampere) © Jani Grönman Two Hundred Wolves on omaleimainen rock-yhtye, jonka perustukset valettiin Tampereella vuoden 2018 lopussa. Yhtye haki muotoaan vuoteen 2020 asti, jolloin palaset loksahtivat lopullisesti kohdilleen ja ilmassa oli havaittavissa tiettyä väreilyä. Onnekkaiden sattumien kautta kokoonpanoon päätyi teknisesti taitavia ja erittäin luovia soittajia sekä maailmanluokan äänellä varustettu laulaja.   Yhtyeen kaikilla jäsenillä on pitkä historia musiikin parissa. Kokemusta on karttunut niin levyjen julkaisusta kuin keikkailustakin aina ulkomaita myöten. Vallitseva pandemia on kuitenkin pakottanut siirtämään keikkahaaveet tulevaisuuteen, toisaalta nyt tilanne näyttää hieman valoisammalta ja yhtye kartoittaakin sopivia keikkamahdollisuuksia.  Debyyttialbumi The Hold nauhoitettiin vuosien 2020 ja 2021 aikana ja julkaistiin 15.10.2021 Ichorous Musicin kautta. Levy on kuunneltavissa kaikissa suoratoistopalveluissa.  Parasta kotikulmilla:Riippuu paljolti tyypistä, Tampereella on kaikkea tarjolla, olit sitten kulttuurinälkäinen yöeläjä tai sporttinen polkujuoksija. Mutta yksi omista suosikkipaikoistani on ehdottomasti kesäinen Viikinsaari. Matka taitetaan lyhyellä sisävesiristeilyllä luonnonkauniiseen saareen, missä voi uida, syödä, juoda tai vaikkapa kuunnella konserttia jos hyvin käy! Upea paikka. TUE!Kuuntelemalla musiikkia ja vinkkaamalla kaverillekin jos sattuu tykkäämään!  Linkit:FacebookInstagramLandr   8. Crimson Rose Crimson Rose on perustettu jo vuosituhannen alkupuolella, Suomen keskipisteen tietämillä. Kourallinen poikia, jotka jakoivat intohimon rock-musiikkiin, päättivät yhdistää voimansa. Siitä hetkestä lähtien Crimson Rose on riutunut läpi ulkoisten myrskyjen. Sisäisiä ei miehistön osalta ole koettu, instrumenttimuutoksia lukuun ottamatta ainoastaan komppikitaristi on jättänyt ryhmän vaihdettuaan maisemaa toiselle puolelle Suomea.  Bändi ei kokenut kuuluvansa mihinkään genreen, joten se loi musiikilleen käsitteen Heady rock, joka rakentuu rokkaavista elementeistä metallilla vahvistettuna. Crimson Rose päätti seilata vasten valtavirtaa luoden kappaleensa neljästä kaudestaan, dream, gloominess, woe & nothingness. Näistä on vuosien vieriessä tarjoiltu maistiaisia niin livenä kuin tallenteina pienelle, mutta sitäkin innokkaammalle ryhmälle.  Tarvittiin lähes ikuisuus saada äänet virallisesti nauhalle, mutta nyt ne ovat valmiina valloittamaan kaikki aallot.  Parasta kotikulmilla:Tässä rikotaan nyt heti sääntöjä ja mennään kivenheitto naapurikunnan puolelle. Manamansalo on aivan käsittämättömän upea saari pitkine hiekkarantoineen ja kangasmetsineen. Sen magiikkaa ei voi kuvailla sanoin tai edes kuvin, se täytyy kokea. Auringon-, ja mahdollisesti promillejen, nousuineen ja laskuineen.   Saarella on inspiroiva vaikutus, siellä on saanut syntynsä useampi meidän kappale ja "Drown Alone" -musiikkivideota on saarella myös kuvattu.  TUE!Jos tuttavapiirissä on rock-henkistä porukkaa, niin sanan levittäminen bändin tuotannosta on suurin mahdollinen komplimentti, mitä meitä kohtaan voi esittää.  LinkitYoutubeInstagramFacebookSpotify   9. Ukaa Algorhytm (Ukaa) Olen sooloartisti joka tekee eräänlaista progea monin menetelmin ja mielentiloin metsän keskellä. Sain Taivaanrannanmaalarin keväällä valmiiksi ja julkaisin sen omana "EP":nään. Ei mene ihan radiosinglestä kumminkaan. Nyt koitan saada valmiiksi muita biisejä joista laitoin jo Kun joutsenet lähtivät -kappaleen hollille youtubeen. Käykää kuunteleen.   Parasta kotikulmilla:Teiskoon saunomaan. Täällä on hyvä meininki TUE!Keskity kuuntelemaan. Linkit:BandcampTaivaanrannanmaalari (Youtube)Cabin Impromptu (Youtube)Instagram

Moni haaveilee oman vaatebrändin perustamisesta, mutta mitä se oikeasti vaatii? Tämän päivän vieras Anette Ahokas kertoo, että Suomessa tällä alalla hyvin moni eli köyhyysrajalla jo ennen koronaa. Anette Ahokas on vaate- ja korusuunnittelija/ muotoilija Porista. Seuraa Inspiroivat Naiset ohjelmaa: Instagram: www.instagram.com/inspiroivatnaiset iTunes: https://apple.co/31TgccL Spotify: https://spoti.fi/3dIUrSl YouTube: https://bit.ly/3dG1j2V Castbox: https://bit.ly/39kGI35 Seuraa Anette Ahokasta: URL: www.anetteahokasdesign.com Instagram: https://www.instagram.com/anetteahokasdesign/ Facebook: https://www.facebook.com/Anette-Ahokas-Design-Costume-102217849862546 Linkedin: https://www.linkedin.com/in/anette-ahokas-45bb63b7/ Juontaja: Lana Rynty @lanaleksandra

Porista lähtöisin oleva Tuure Boelius päätti jo varhain haluavansa laulajaksi. Yläkouluikäisenä tubetähtenä itsensä läpi lyönyt mies haluaa olla kantaaottava vaikuttaja ja viihtyy valokeilassa.

Tämän viikon kuumin puheenaihe on kiistatta UFC 244 ja Makwan Amirkhanin huippuottelu New Yorkissa. Äänitorvet perkaavat Amirkhanin koitoksen tarkasti ja fiilistelevät vuoden kiinnostavimman tapahtuman muita herkkuja ennen matkalaukkujen pakkaamista. Aiheet: - 00.30: UFC Singapore -jälkipyykki, Nate Diazin lisäravinteet ja UFC-USADA -reilukerho - 23.00: Viikon Taistelu - Makwan Amirkhani vs. Shane Burgos - 1.03.00: Tutkan Alla - UFC 244: Diaz vs. Masvidal, Anderson vs. Walker - 1.20.00: Kamppailukansanradio - FinnMMA-superviikonloppu? Onko mitään sanottavaa Porista? Miksi vapaaottelijat eivät osaa hyödyntää ulottuvuusetuaan pystyottelussa?

Porista lähtöisin oleva Elina Gustafsson on nyrkkeilyn MM-pronssimitalisti ja Euroopan mestari 69 kilon painoluokassa. Tammikuussa hänen tiensä erosivat myös Mira Potkosen valmentajana tunnetun Maarit Teurosen kanssa. Nyt Gustafssonin seurana on Helsingin Tarmo, missä hänen sparrauskumppaninaan on ollut Potkosen sijaan ammattilaisena nyrkkeilevä ylemmän höyhensarjan maailmanmestari Eva Wahlström. Miten vasta 20-vuotiaana nyrkkeilyn aloittanut Gustafsson on onnistunut nousemaan niin nopeasti lajinsa huipulle? Millainen on nyrkkeilijän olotila kehässä parhaimmillaan ja pahimmillaan? Millaiseksi oman homoseksuaalisuutensa avoimesti julki tuonut Gustafsson kokee huippu-urheilun henkisen ilmapiirin? Väittelyissä NHL-ääliöitä, futis-IFK:n lähtöpassit vanhoille pelaajille ja Seefeldin mitalitoiveet.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin. puheenaiheita: avohakkuut, kauhea kohu saunassa asumisesta, syöpähoitoja lentomatkan takana, maatalouden ahdinko, lähiruokaa Lapissakin, perunanviljelystä, kuiva kesä kasvatti hyvät perunat Lapissa, kainuulaiset eivät ole kaikki Savosta peräisin, turhasta valittaminen, ei maailma ruikuttamallla parane, uusi puolue perusteilla Oulussa, Porista löytyi apu, ihanaa pussailua ikäihmisillä, huoltoasemalla ei saa auton ikkunoita pestyä, rotanmyrkyn myynti on lopetettu, rattiraivovitsi, elämä on upeeta

Juhani Hakopuro on säveltänyt Sisuradion Musalistalle yli 50 kappaletta ja sovittanut 96. "Olen joskus tieten tahtoen yrittänyt tehdä duurikappaleita, mutta ei ne tahdo toimia. Juhani kertoo elämästään:  1980, 16-vuotiaana, menin urkukursseille ja siitä se lähti. Sitä aikaisemmin en ollut koskaan soittanut mitään. Virstanpylväitä: Kun olin 12-vuotias, muutimme perheeni kanssa Porista pieneen kylään Lilla Edetin lähistölle. 16-vuotiaana aloitin ensimmäisessä orkesterissani. 17-vuotiaana soitin ensimmäisen keikan ravintolassa. En meinannut päästä sisään, ennen kuin kerroin, että olen täällä soittamassa tänä iltana.  "Koko yläasteen aikana en sanonut juuri sanaakaan. Sen isompia koulutuksia ei minulla ole, vaan menin heti yläasteen jälkeen töihin Gullfiberille, joka valmisti frigoliittia ja samoihin aikoihin muutin kotoa pois omaan asuntoon jo 17-vuotiaana! -82 Yamaha alkoi opettaa minua opettajaksi ja minulla onkin ollut lukuisia japanilaisia opettajia. Noin parikymppisenä aloitin kirkkourkujen virittäjänä (oppipoikana) ja tein sitä jonkun vuoden. Siinä välissä olin myös töissä musiikkiliikkeessä, joka oli kirkkourkuvalmistamon yläkerrassa. Siellä liikkeessä sitten olinkin töissä 7-8 vuotta, kunnes ostin sen itselleni -90 ja myin takaisin -94. Musiikkiliikkeen yläkerrassa oli samaan aikaan myös oma musiikkikoulu, jossa oli satoja oppilaita. Koulumme olikin sitten Ruotsin suurin urkukoulu paikkakunnan koon huomioon ottaen. -83 oli ensimmäinen säestyskeikka. Säestimme Jamppa Tuomista, jolla oli tuore hitti juuri kun hän sai hittinsä "kuumat kyyneleet" ja se oli meille nuorille klopeille iso juttu. Keikkailu sitten jatkui vuodesta toiseen ja esim. vuosina 1993-1994 tein yli 100 keikkaa vuodessa -94 aloitin säveltämisen isommassa skaalassa, samaan aikaan alkoi Sisuradion Musalista. 2007 olin ensimmäistä kertaa filmistatistina (eka filmi oli ARN) ja sen jälkeen olin jonkun verran statistina eri filmeissä. Olin myös mukana Peter Settmanin Tratten ja Finkel -sarjassa ja muutaman mainosfilmin olen myös saanut tehtyä. 2013 luisui tikapuut ja tulin katolta alas suoraan asfaltille. Olkapää murskautui ja jalka meni mösöksi ja vieläkin on jonkun verran vaurioita. "Velipoika sytytti kadulla tupakin ja näki sattumalta mainoksen urkukurssista. Pääsin mukaan ja jäin heti koukkuun. Haastattelija: Soili Huokuna.

Neumann lähti Porista merille 15-vuotiaana, osti kitaran Kanadasta ja sai miehistöltä luvan soittaa "luuttuaan" messissä. Muutamaa vuotta myöhemmin fanaattinen yleisö työntää Dingolta lavan alta ja ensiapuryhmät järkyttyvät hysterian laadusta. Nyt Neumann kertoo, että vastoin olettamusta, odotukset itseä kohtaan kasvavat iän ja kokemuksen myötä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Puhetta stand upista, keikoista, rajat kiinni -ryhmästä, Porista ja valehtelusta. Muustakin toki.