Podcasts about suomalaisella

Suomalaisella nuorella on tilastollisesti huomattavasti suurempi todennäköisyys kuolla tapaturmaisesti huumeisiin kuin liikenneonnettomuudessa. EU-maiden joukossa Suomella on jopa kyseenalainen kärkisija alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Vaikka ihmisten eloonjäämisen voitaisiin ajatella olevan yhteinen yhteiskunnallinen tavoite, huumekuolemien estämiseen ei tunnu liittyvän ajatusta nollatoleranssista. Suomessa ei ole esimerkiksi otettu käyttöön yhtäkään THL:n esittämistä seitsemästä suosituksesta huumekuolemien ehkäisemiseksi. Päihderiippuvaisen ihmisarvo ja yhteiskunnallinen asema tuntuvat Suomessa olevan erilaisia kuin muun väestön kohdalla. Onko syy ehkä siinä, että laittomien päihteiden käytössä on kyse rikollisesta toiminnasta ja mielikuvana käytetty termi “sota huumerikollisuutta vastaan” jättää myös sen uhrit, päihderiippuvaiset, ainakin osittain rintamalinjan väärälle puolelle. Minkälaista tukea yhteiskunnan marginaaleissa todella tarvitaan ja miksi yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta tuntuu niin vaikealta? Vieraina ovat vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi Helsingin poliisilaitoksen valvonta- ja ennalta estävästä toiminnosta, A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso ja THL:n emeritus tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Suomalaisella muotoilulla on vakiintunut maine tasa-arvon sanansaattajana. Lukuisissa ikonisissa muotoilutuotteissamme on nähty voimaa yhdenvertaisemman arjen rakentamiseen. Maineesta huolimatta tasa-arvotyön hyvät aikeet eivät ole aina toteutuneet. Kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin? Tässä jaksossa keskustelua näistä ja Designmuseon Kaiken kansan muotoilua -näyttelystä muotoiluhistorioitsija, kuraattori Kaisu Savolan […]

Jakso 13. Jatkamme teemajaksossa keskustelua rasismista ja rasisminvastaisesta työstä Suomen musiikkikentällä. Käymme läpi viime viikkojen keskustelua ja käännämme katseen kohti tulevaa. Pohdimme, millaisia tekoja pitäisi tehdä seuraavaksi. Instagram: @patriisikellariPK:N PERJANTAILISTA: https://open.spotify.com/playlist/2OUraX4bsNGDc49rMmrgFq?si=EJqRlQX4RlCRATS5lelWCAMusiikki: Chill Wave by Kevin MacLeodLähteet: Radio Helsinki, Jyväskylän yliopisto TAIA210-kurssin luentodiat, Jyväskylän yliopisto SPTP101-kurssin luentodiat See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pääministeri Sanna Marin ärähti Venäjälle Twitterissä. Onko Marin siirtynyt idänsuhteissa Georg C. Ehrnroothin ja Alexander Stubbin linjalle? Myös ulkoministeri Stubb päätyi aikoinaan Kremlin silmissä persona non grataksi. Britannia rokottaa 140 kansalaista minuutissa eli laskennallisesti 201 600 vuorokaudessa. Jos Suomella olisi rokotteita ja pistelyssä brittimeininki, koko kansa saisi ensipiikin alle kolmessa kuukaudessa. Suomalaiset kohkaavat Amerikasta, vaikka viikonloppuna valittiin kohtalomme kannalta paljon tärkeämpi poliittinen päättäjä: 16 vuotta liittokanslerina vallinneen Angela Merkelin mahdollinen seuraaja, Saksan kristillisdemokraattien CDU:n uusi puheenjohtaja Armin Laschet. Pitäisiköhän jonkun suomalaispoliitikon tutustua mieheen? 
Suomalaisella passilla pääsee viisumitta 188 maahan. Edellämme on vain Japani (191 maata), Singapore (190) sekä Etelä-Korea ja Saksa (189). Takanamme ovat muiden muassa muut Pohjoismaat ja Sveitsi. Miksi ihmeessä? Onko valloitussodistamme liikaa aikaa?

Muualta Suomeen muuttaneiden naisten on vaikeampi saada töitä kuin kantasuomalaisten maisterisnaisten. Suomeen muutetaan ulkomailta etenkin perheen, työn tai opiskelun takia. Kulttuuritulkki Chiara Costa-Virtanen tuli Suomeen kuusi vuotta sitten. Italiassa hän oli toiminut johtotehtävissä, mutta Suomessa ovet työelämään eivät tahtoneet avautua. Nykyään hän on puheenjohtajana International Working Women of Finland -järjestössä. “Jaamme tietoa suomalaisesta työelämästä ja luomme verkostoja yhdessä”, kertoo Costa-Virtanen. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisestä keskustelevat kulttuuritulkki Ciara Costa-Virtanen, tutkijatohtori Tytti Steel ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia kokemuksia. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Denise Wall, Jari Rantschukoff, Marja Vehkanen ja Anniina Wallius

Miten suomalaisella kuluttajalla pyyhkii, senioriekonomisti Henna Mikkonen? by OP

Alkuun juttua Penn & Telleristä ja Tampereen omasta Resident Evilistä! Tämän jälkeen jutut siirtyvät luonnollisesti lomailuun ja mahdollisiin lottovoittoihin. Mitä castilaiset tekisivät rahoillaan? Spoilers: Homma menee sopivan synkäksi. Joni on katsonut sivusilmällä Suomalaista kauhua. Mukana tietenkin uutisia ja katsottuna/pelattuna-osio missä mm. Pet Semataryn arvostelu. Ai niin, tietenkin viikon Tempparit ja Napakympit käydään läp! 00:31:40 Viihdeuutiset: Idris Elba vaihtaa roolia The Suicide Squadissa, Marvel-pomo Feige kommentoi James Gunnin paluuta Guardians of the Galaxyn ohjaajaksi, X-menejä saadaan odotella, Better Call Saul palaa vasta ensi vuonna, Hawkey saa oman sarjansa ja paljon muuta! 01:13:33 Peliuutiset: Mikä on keskiansio Suomalaisella pelinkehittäjällä? Pelaajat pystyvät viimein muuttamaan PSN ID:nsä, Onko Playstation 5 ohjain vuotanut? Tosielämän BattleRoyal kehitteillä, Seuraava Assassin's Creed sijoituu ehkä viikinkien maille. 01:40:50 Viikon nörttituote: Onko se lentokone, kuumailmapallo tai frisbee? Ei, se on Metafly! 01:45:05 Viikon nörttihetki: Video yhdestä taistelupelien, ja ehkäpä koko pelikulttuurin klassisimmasta hetkestä nähdään nyt uudesta kulmasta! 01:51:52 Katsottuna: Twilight Zone, Glass, Pet Semetary, Transformers 4 ja Grand Tour! Katsaus myös “Temppareihin” ja Napakymppiin! 02:30:10 Pelattuna: Apex Legends, South Park: Stick of Truth, Beat Saber ja Tetris Effect

FEAT.fi kävi tutustumassa Suomen ensimmäiseen Ramen ravintolaan Helsingin Hietaniemen kauppahallissa. Millaista ruokaa Ramen on Suomalaisella twistillä? Miten ravintola on muuttunut vuosien varrella ja mitä mieltä perustajat ovat meiningistä? Miten kauan viimeistellyt annokset vievät aikaa ja miten eri vuodenajat näkyvät ravintolassa? Tsekkaa sarjan viides jakso ja samalla vuoden 2019 ensimmäinen Feat Food! #featfi #fiittaamassa #featfood #fatramen #helsinki #kauppahalli

Illat pimenevät ja lehdet tippuvat puista – on vuoden paras aika puhua rikossarjoista! Viihdekäyttäjät fiilistelevät nyt juuri julkaistua Sorjosen kakkoskautta, joka on ehkä vieläkin rajumpaa menoa kuin sarjan avauskausi. Mutta onko Sorjosessa, Suomen “ensimmäisessä nordic noirissa”, mitään omaperäistä, vai onko kaikki sen ideat jo nähty muualla? Lisäksi Viihdekäyttäjät Jussi ja Katri pohtivat, mistä johtuu suomalaisten rikosdraamojen kysyntä myös ulkomailla: esimerkiksi Karppi-sarja on myyty maailmanlaajuisesti Netflixiin. Jaksossa tekee paluun myös Viihdekäyttäjien ihan ekasta jaksosta tuttu Siipi-rikosdraama, jossa tällä kertaa samaa rikosta joutuu selvittämään ei vain yksi vaan KAKSI synkeän autistista, Saga Norén -henkistä poliisia! Jakso sisältää pieniä spoilereita Sorjosen kakkoskaudesta! Isoja juonipaljastauksia ei kuitenkaan tehdä. Viihdekäyttäjät tarjoavat parhaat popkulttuuripärinät! YleX:n Jussi Latvala ja Katri Norrlin analysoivat joka toinen viikko juuri sen sarjan tai leffan, josta kaikki puhuvat.

Kesämökki, Kalevala, karjalanpiirakka ja Koskenkorva. Suomalaisella kulttuurilla on monenmoisia logoja, ikoneja ja tunnusmerkkejä. Mutta onko olemassa aivan omaa, autenttista supisuomalaista kulttuuria? Onko suomalainen kulttuuri kollektiivinen kuvitelma vai jokin todellinen merkittävä yhteinen arvo? Millaista on satavuotiaan Suomen kulttuuri ja millaisessa muutostilassa se on? Roman Schatzin Maamme-kirjassa etsitään suomalaisen kulttuurin syvin olemusta. Vieraina ovat kulttuurihistorian professori Hannu Salmi j yhteiskuntatieteilijä Arto Luukkanen.

Suomalaisella peliteollisuudella on viime vuosina mennyt varsin mukavasti. Toki kaikki tuntevat heti kättelyssä elokuviin jo päätyneet Angry Birdsit ja Supercellin veroäyrejä valloittavat Clash Of Clansit, mutta myös muualla pelirintamalla tapahtuu. Juuso on vuosien varrella seurannut pelimaailmaa Yle Puheessa, tänään hän selvittää missä aiemmin noteeraamamme pelit ja niiden ympärille syntyneet ilmiöt menevät. Käsittelyssä on muun muassa hitiksi ilmestyessään noussut kaupunginrakennuspeli Cities: Skylines, sekä pörssiin listautunut Next Games, joka tunnetaan parhaiten Walking Dead -pelistään. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Vasta kun viettää aikaa ulkomailla paikallisissa halpahalleissa, ymmärtää meidän suomalaisten hienon suhteen ämpäreihin. Oli sitten ilmainen tai rahalla hankittu, tyhjä ämpäri on aina lupaus jostakin. Se on myös rauhanele ja asuste. Meillä suomalaisilla on ainutlaatuinen suhde ämpäreihin. Ämpäristä on tullut aikojen saatossa kiinteä persoonamme jatke, parantavan yksinkertaisen tekemisen mahdollistaja. Sen terapeuttinen kansanterveydellinen merkitys aukeaa väläyksenä vain niissä hetkissä, kun jossain jaetaan ilmaisia ämpäreitä. Muovisammio käden jatkeena olemme heti täynnä energiaa, valmiina säntäämään omiin juttuihimme. Täytyy mennä ulkomaille asti, jotta näkisi kansamme kauniin laadun. Käväisin juuri Saksassa ja tieni vei kuin automaattiohjauksella paikalliseen halpakauppaan. Kun muut ruuvasivat takapuoltaan trendikahvilan pöytään erikoiskahvit kohti taivasta juipottaen, minä kuuntelin sydämeni ääntä ja laskettelin liukuportaita maan poveen paikalliseen halpahalliin. Taloustavaran paljoudessa katse harhailee. Samoin kuin Suomessa, huomasin jumittavani hyllyjen välissä pitkiä toveja miettimättä mitään. Tarvetta ei ollut. Vaivuin jonnekin, niiden kaikkien edullisten arjen mahdollistajien seassa. Suomalaisella miehellä ei ole tarvetta muuhun maksulliseen meditaatioon tai terapiaan, niin kauan kuin tämä temppu toimii. Saksalaisesta halpahallista oli vaikea löytää ämpäreitä. Ne olivat oudosti muiden käyttötarvikkeiden joukossa. Niitä oli vain muutamaa mallia. Niiden syvempää arvoa ei oltu ymmärretty. Saksalaisessa sekatavarakaupassa olin ainoa uros, joka piiritti ämpäreitä. Kukaan muu ei hiplannut niitä, tai mittaillut rauhallisen syvällä katseellaan. Kukaan paikallinen ei nähnyt niissä suurta mahdollisuutta, edullisen hinnan lisäksi. Ymmärrän meitä suomalaisia, jotka jonotamme ilmaista ämpäriä. Edessä jonossa saattaa olla satoja, mutta siihen täytyy luottaa, että riittää. Ämpäri on tässä digitaalisessa pörinässä riittävän yksinkertainen väline kuljettamaan totuutta. Täällä korpien keskellä ämpäri on aina täyttynyt, joskus vuotanut ylikin. Se muistuttaa jonottajaa jokamiehenoikeudesta. Joskus elämässä on köyhänkin saatava jotain ilmaiseksi, olkoon se ämpäri, näyttävän isokokoinen jota keittiön ovella emännälle heilutella. Tyhjä ämpäri on meille lupaus jostakin, mahdollisuus. Saamme itse päättää minkälaiseksi elämämme rakennamme. Muovinen sanko vihdoin käteen lyötynä on yksilönvapauden viimeisiä linnakkeita. Sen voi täyttää puolukoilla, sienillä tai kävyillä. Siirtyä vaikka lopullisesti markkinataloudesta keräilytalouteen. Siihen voi aina tehdä kiljusatsin, jos vaikka kieltolaki tulisi. Saisi ystäviä. Ämpärillä on edelleen hyvä kantaa vettä täällä tuhansien Järvisten maassa. Ja jos Järvinen joutuu yöpymään oudoissa olosuhteissa, laskiämpäri on aamuyöstä arvokkaampi kuin älykkäinkään puhelin. Meille suomalaisille ämpäri on enemmän. Se on rauhanele. Paikallisen heimon asuste, joka kädessä iloisesti heiluen kerromme mökkitien vastaantulijalle alle sekunnissa olevamme vaarattomia, hyvillä asioilla. Tässäpä suuri ero. Saksassa, ja muuallakin, on vaikea kuvitella kaikenkarvaisia huulipartaisia miehiä käyskentelemässä biergartenin takana punaiset ämpärit vilahdellen. Sen takia he eivät niitä halpahallissaan hiplailekaan. Suomalainen mies on sinut oman feminiinisyytensä ja maskuliinisuutensa kanssa. Siinä rajapinnalla heijaa punainen ämpäri. Vaikka metsän uumalta singahtava mies olisi tuntematon, jos hänellä on asusteenaan ämpäri, rauhan ilmapiiri jatkuu – ja vahvistuu. Kaupunkiympäristössä miehistä uhmaa pyöristävänä asusteena on yleistynyt heleänvärinen muovikassi, vaikka ämpäri olisi kävelykadullakin parempi. Jos tilanteet kärjistyvät, ämpäri käy myös häpeän hoitoon. Siitä tulee hetkessä anonymisaattori, kun sen laittaa päähän. Kun seuraavan kerran naurat ämpäriä jonottavalle ihmiselle, yritä hillitä itsesi - ja asetu jonoon. Maallikkosaarnaaja Maasola