Podcasts about katri saarikivi

Valtaosassa Suomea peruskoulujen syyslukukausi käynnistyi viime viikolla ja loputkin aloittelevat työn tänään tai huomenna. Mutta minkälaisessa koulussa oppilaat opiskelevat vuosikymmenen lopulla? Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2024 alussa kattavan työn suomalaisen peruskoulun tulevaisuutta koskien. Työlle on tilausta, sillä useat tutkimukset peruskoulua koskien ovat surullista luettavaa. Oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa sakanneet, opettajat ovat ylikuormittuneita ja oppilaiden viihtyvyys koulussa on huonontunut. Peruskoulussa on monia käytännöllisiä kysymyksiä, joita täytyy ratkaista, yhtenä esimerkkinä kerätäänkö oppilailta puhelimet koulupäivän ajaksi pois. Kaikkien näiden päätösten taustaklsi tarvitaan kuitenkin kokonaisempi visio peruskoulusta. Mitä varten koulu on olemassa? Minkälaisia valmiuksia sen halutaan tarjota oppilaille? Minkälaiseen maailmaan koulu oppilaita valmistaa? Visiota tulevaisuuden koulusta etsitään nyt laajalla joukolla. Aisaa kysytään myös kansalaisilta. Mihin menet suomalainen peruskoulu? Aiheesta keskustelevat OKM:n Tulevaisuuden peruskoulu-hanketyöryhmän puheenjohtaja, psykologian tohtori Katri Saarikivi, hankkeen koordinaattori Venla Bernelius, Helsingin normaalikoulun lehtori Reetta Niemi sekä kasvatustieteen apulaisprofessori Pekka Mertala. Toimittajana on Ville Talola.

Ruudun takaa aivot tekevät helposti virhearviointeja ja inhimillisyys katoaa. Kasvokkain saamme viestit paremmin perille, koska silloin kommunikaatioon osallistuu koko keho hermostoineen. Miksi aivojen empatiamekanismi menee netissä jumiin? Etänä ja somessa tunteet eivät välity samalla tavalla kuin livenä. Mitä aivoissa ja kehossa tapahtuu, kun olemme läsnä versus etänä? Kuinka aivot synkronoituvat toisen kanssa ja miten peilisolut toimivat? Miten tutkitaan vuorovaikutuksen ruumiillisia reaktioita? Haastateltavat: aivotutkija Katri Saarikivi, psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri Jyväskylän yliopistosta Toimittaja: Minna Korhonen

Kesälomalla moni haluaa päästä irti arjen vaatimuksista ja palautua stressistä. Mutta minkälaista taukoa ihmisen aivot oikeastaan tarvitsevat ja mistä? Mikä meitä kuormittaa ja mitä voisi aivojen kannalta tarkoittaa hyvä ja onnistunut loma? Horisontti kerää aivotutkijoiden vinkit onnistuneeseen kesälomaan, kun vieraina ovat Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta ja Katri Saarikivi Turun yliopistosta. Kannattaako esimerkiksi kännykkää ottaa lainkaan mukaan laiturin nokkaan ja miksi työläppärin voisi suosiolla piilottaa sohvan alle? Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Mitä on empatia? Miksi se on tärkeä ominaisuus ihmiselle? Voiko empatiaa olla liikaa, tai voiko se vääristää kuvaamme todellisuudesta? Miksi hyvä itsetuntemus on tärkeää empatian kannalta? Mitä epävarmuus tekee ihmiselle? Vastaukset näihin kysymyksiin eivät välttämättä ole itsestäänselviä. Katri Saarikivi on Helsingin yliopiston aivotutkija, kolumnisti ja tieteen popularisoija, joka erikoistuu empatian sekä ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimiseen. Puhuimme Katrin kanssa sekä yllä mainituista teemoista, että modernin teknologian vaikutuksesta ihmiseen. Tervetuloa kuuntelemaan tätä erittäin mielenkiintoinen jakso. — ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Millaisissa tilanteissa empatiaa tarvitaan politiikassa? Vai pitääkö politiikkaa tehdä kylmäpäisesti, mitä empatia vain häiritsee? Haastattelussa tutkija Katri Saarikivi, joka tutkii empatiaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Toimittajana on Linda Pelkonen

Nie ma większych twardzieli w przyrodzie niż niesporczaki, jak wytrzymują one bez wody? Jak woda pomogła w budowie piramid na pustyni w Gizie? W odcinku rozpoczynającym drugą pięćdziesiątkę dowiecie się również czy możliwa jest między ludźmi synchronizacja fal mózgowych na odległość oraz jak pszczoły, po raz kolejny, dają nam od siebie coś pozytywnego. Zapraszam serdecznie!Jeśli uznasz, że warto wspierać ten projekt to zapraszam do serwisu Patronite, każda dobrowolna wpłata od słuchaczy pozwoli mi na rozwój i doskonalenie tego podkastu, bardzo dziękuję za każde wsparcie!Zapraszam również na Facebooka, Twittera i Instagrama, każdy lajk i udostępnienie pomoże w szerszym dotarciu do słuchaczy, a to jest teraz moim głównym celem :) Na stronie Naukowo.net znajdziesz więcej interesujących artykułów naukowych, zachęcam również do dyskusji na tematy naukowe, dzieleniu się wiedzą i nowościami z naukowego świata na naszym serwerze Discord - https://discord.gg/mqsjM5THXrŹródła użyte przy tworzeniu odcinka:Tanaka A, Nakano T, Watanabe K, Masuda K, Honda G, et al. (2022), "Stress-dependent cell stiffening by tardigrade tolerance proteins that reversibly form a filamentous network and gel". PLOS Biology 20(9): e3001780. https://doi.org/10.1371/journal.pbio.3001780Valtteri Wikström, Katri Saarikivi, Mari Falcon, Tommi Makkonen, Silja Martikainen, Vesa Putkinen, Benjamin Ultan Cowley, Mari Tervaniemi, "Inter-brain synchronization occurs without physical co-presence during cooperative online gaming", Neuropsychologia, Volume 174, 2022, 108316, ISSN 0028-3932, https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2022.108316Hader Sheisha, David Kaniewski, Nick Marriner, Morteza Djamali, Gamal Younes, Zhongyuan Chen, Gad El-Qady, Amr Saleem, Alain Véron, Christophe Morhange, "Nile waterscapes facilitated the construction of the Giza pyramids during the 3rd millennium BCE", https://doi.org/10.1073/pnas.2202530119Jack Tamisiea, "A Long-Lost Branch of the Nile Helped in Building Egypt's Pyramids", https://www.nytimes.com/2022/08/30/science/pyramids-nile-river-construction-egypt.htmlDuffy, C., Sorolla, A., Wang, E. et al. Honeybee venom and melittin suppress growth factor receptor activation in HER2-enriched and triple-negative breast cancer. npj Precis. Onc. 4, 24 (2020). https://doi.org/10.1038/s41698-020-00129-0Film 360° w bicia rekordu prędkości na wodzie: https://youtu.be/R5B5DzQoqYo, "Vision Marine Smashes The World Record For World's Fastest Electric Boat Achieves Top Speed Of 109 MPH At The Iconic Lake Of The Ozarks Shootout", https://investors.visionmarinetechnologies.com/2022/08/29/vision-marine-smashes-the-world-record-for-worlds-fastest-electric-boat-achieves-top-speed-of-109-mph-at-the-iconic-lake-of-the-ozarks-shootout/Część grafik: Midjourney Inc. na licencji CC BY-NC 4.0

Mikä ajaa meitä entistä tiiviimpiin heimoihin? Miten ryhmien väliset jännitteet syntyvät? Millainen rooli sosiaalisella medialla on polarisaatiossa? Polarisaatiosta ja dialogin parantamisesta ovat keskustelemassa yliopistotutkija Antti Gronow, yliopistonlehtori Anniina Leiviskä ja yliopistonlehtori Teemu Pauha. Etähaastattelussa tutkija Katri Saarikivi ja videoinsertissä yliopistonlehtori Janne Matikainen. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/V5673pPajiM Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 10.2.2022.

Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutkija Katri Saarikiven teksti Älylaitteet ja lasten hyvinvointi on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Misinformaatio lisääntyy. Riittävätkö aivojemme aitousaparaatit paisuvassa valheiden tulvassa enää tunnistamaan sitä, mikä on totta? kysyy Saarikivi.

Toivo pistää ihmisen tavoittelemaan välillä täysin epätodennäköisiä asioita. Tieteen tekijät jaksavat toivoa hankkeilleen rahoitusta, vaikka hallitus on leikannut tutkimusrahoja. Ilman toivoa ei kuitenkaan hakemuksia synny, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan

Ihmisen sanotaan olevan sosiaalinen eläin, joka luonnostaan janoaa yhteyttä toiseen, haluaa kokea kuuluvansa yhteen muiden kanssa ja olla osa yhteisöä. Evolutiivisesta näkökulmasta kyse voidaan nähdä olevan yksilön selviytymistä edistävästä turvasta, mutta mitä ajatella yhteisöllisyyden tarpeesta, joka ajaa ihmisiä kokoontumaan yhteen myös esimerkiksi globaalin pandemian keskellä – asettaen yksilöt konkreettisesti hengenvaaraan? Entä löytyykö yhteisöllisyyden janosta myös vastauksia inhimillisen elämän perustavaan tarkoitukseen: kaipaako sosiaalinen eläin vain kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta? Horisontti sukeltaa yhteisöllisyyden saloihin matkaoppainaan aivotutkija Katri Saarikivi, sosiaalietiikan tutkija Taina Kalliokoski ja Tampereen Vanhan kirkon pastori Olli Viljakainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hanna Paavilainen.

VTT:n Toivo, innovaatiot ja kestävä kasvu -podcastin ensimmäisessä jaksossa puhutaan työelämän paradokseista ja tulevaisuudesta. Keskustelemassa VTT:n Jenni Santalo ja Kirsi Nuotto ja vieraanamme aivotutkija Katri Saarikivi.

Miten kokemaansa vihaa voisi vähentää, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Kyky ällistyä auttaa päivittämään ajattelumalleja, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Aivotutkija Katri Saarikivi tunnetaan empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen tutkijana sekä sujuvasanaisena neurotieteen kansantajuistajana. Katrin kanssa pohdimme, mitä opettajien tulisi ymmärtää aivoista ja oppimisesta. Mitä tarvitaan luovuuteen ja voiko sitä opettaa? Miten koulua voisi muuttaa aivoystävällisemmäksi? Pitäisikö esimerkiksi puhelimet laittaa pois koulupäivän ajaksi? Hapertuuko keskittymiskykymme ja mitä sitten?

Romanttinen rakkaus ei välttämättä ole tunne, vaan motivaatiojärjestelmä, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Yksi työorganisaation tarkoitus on auttaa työpaikalla toimivia ihmisiä ratkomaan työhön liittyviä ongelmia paremmin kuin mitä ilman sitä olisi mahdollista. Tapahtuuko sinun työpaikassasi niin, kysyy aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Teknologia helpottaa elämäämme jo nyt monin tavoin. Mitä aivoillemme tapahtuu, kun tekoäly kehittyy ja tekee yhä enemmän töitä ihmisaivojen puolesta. Tyhmistymmekö ja tylsistymmekö me? Mihin ihmistä tarvitaan, kun tekoäly muistaa kaiken ja tekee myös monet työt puolestamme? Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi kertoo, miten aivot pidetään virkeinä. Aivojumpassa mukana Ani Rumpu.

Samojen ihmisten kanssa oleminen voi stressata. Siksi kannattaa miettiä, miten tekisi siitä yhdessäolosta, jota väkisin nyt on tarjolla, parempaa, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi. Kolumnissa tarjotaan tutkimusperusteisia vinkkejä yhteiselon laadun parantamiseen.

Empatia ja sen ajassa kasvava suosio. Onko empatia ihmiskunnan isoin avain yhteisölliseen ongelmanratkaisuun , entä onko psykopaatit kyvykkäitä empatiaan tai miksi Alexander Stubb vannoo juuri nyt empatian nimeen siitä ja sivusta. Ajan Henki -ohjelman vieraana Helsingin Yliopiston aivotutkija ja tieteen popularisti Katri Saarikivi.

Olen tuijottanut keskustelukulttuurin polarisoitumista erityisesti metsästyksen näkökulmasta nyt reilusti yli vuoden. Löysin selityksiä keskusteluiden vaikeudesta niin aivotutkimuksesta kuin moraalifilosofiastakin. Niitä kanssani käy tässä podcastissa Helsingin yliopiston aivotutkija ja empatiatutkimuksestaan tunnettu Katri Saarikivi. Miten ihmisen ajattelu toimii? Kuinka hyviä olemme arvioimaan totuutta tunnepitoisissa aiheissa? Voiko empatiaa olla liikaa? Miten on mahdollista, että hyvät ihmiset ovat moraalikysymyksistä niin eri mieltä, kuitenkin varmoina oman ajattelunsa oikeellisuudesta? Käsittelen Haidtin moraaliperustateoriaa myös Metsästä-kirjassa. Kuuntele näyte podcastina. https://anchor.fm/metsasta/episodes/Metsst-kirjan-nyte-Hyvksyn-kunhan-se-ei-ole-huvittelua-eart71 Jaksossa mainitusta tieteellisestä uteliaisuudesta voit lukea lisää täältä https://www.vox.com/science-and-health/2017/2/1/14392290/partisan-bias-dan-kahan-curiosity ja tukimusta aiheesta täältä. https://www.researchgate.net/profile/Asheley_Landrum/publication/301293576_Measuring_Interest_in_Science_The_Science_Curiosity_Scale/links/5714dc0808ae4e2fdba1673d.pdf Tässä tutkimuksessa puolestaan osoitetaan, että tieteellinen uteliaisuus vähentää poliittisesti vinoutunutta päättelyä. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/pops.12396

Seura vaikuttaa ajattelun laatuun. Lähimpiemme identiteetit, toimintatavat ja arvot muokkaavat omiamme, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Kun kehot puhuvat toisilleen, saamme rikkaamman kuvan toistemme mielenmaisemista, ja paremmat mahdollisuudet toistemme tajuamiseen, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Kuinka paljon täysin vastakkaisia arvoja ihmisillä todellisuudessa on, kysyy aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Älykkyyttä on yritetty määritellä jo pitkään. Sen olemuksesta on ristiriitaisia teorioita ja sen mittaamisesta ollaan monta mieltä. Älykkyyden merkityksestäkin keskustellaan kiivaasti. Erään määritelmän mukaan älykkyys on kyky orientoitua tilassa, ajassa ja muutenkin. Siis tietää, missä mennään ja onko itse enää mukana kyydissä. Tulevaisuuden äly voi olla sitä, että osaa riittävän nopeasti tunnistaa niin kutsutun deep feikin ja erottaa kolmiulotteisen animaation oikeasta poliisista. Tai presidentistä. Tai puolisosta. Jos älykkyys on kyky, muuttuuko se evoluution myötä? Voiko sitä treenata? Millaista älykkyyttä tai millaisia älykkyyksiä tarvitaan huomisen maailmassa? Roman Schatzin vieraina ovat aivotutkija Katri Saarikivi ja Helsinki-filmin toimitusjohtaja Aleksi Bardy.

Kaipaamme selityksiä maailman tapahtumille ja ilmiöille, mutta joskus toden ja kuvitelman raja on ihmismielessä hyvin häilyvä, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Ihminen on nuori eläin, jossa on useita elementtejä, jotka ovat luonnollisia, mutta eivät enää nyky-yhteiskunnassa hyväksyttäviä. Miksi niitä kutsutaan pimeiksi puoliksi? Mitä yhteistä on ihmisen väkivaltaisuudessa ja seksuaalisuudessa? Podcastissa vieraana on Aivotutkija Katri Saarikivi. Katrin ja Minna Huotilaisen kirja Aivot työssä oli Metsästä-kirjaa kirjoittaessani arvokas lähde. Katri tunnetaan erityisesti empatiatutkimuksestaan ja tieteen kansantajuistamiseen tähtäävästä työstään. Tässä podcastissa päästiinkin kaivelemaan syvimpiä mahdollisia teemoja.

Ihminen janoaa palkintoa, mutta verkkokeskusteluissa luotetaan rangaistuksen voimaan, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Oletko koskaan miettinyt, että miten luotettavaa on tämän hetkinen tietosi? Onko kyseessä tutkitusti ja todistetusti tosiasia vai onko maalaisjärki tai yleiset uskomukset kiireessä tehneet temput? Tietoa on nykyajassa saatavilla kaikille enemmän, nopeammin ja helpommin kuin koskaan ja olisi ikävä jättää tämä tilaisuus hyödyntämättä. Koska totuutta jahdatessa puurot ja vellit menevät helposti sekaisin, pyysin studioon vieraaksi asiaa selventämään aivotutkija Katri Saarikiven Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Vaikka lasten aivojen voi ajatella olevan optimoitu oppimiselle, on kiistatonta näyttöä siitä, että myös aikuiset ja vanhukset oppivat. Miksi työpaikan intrassa ei ole tyrkyllä ilmiöpohjaista kurssia, jossa opetellaan oppimaan, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Pitäisikö monimutkaista tiedonkäsittelyä ja ongelmanratkaisua edellyttävät kysymykset suojata politisoitumiselta, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi

Tarvittiin 400 000 ihmisten yhteistyötä, että ihminen pääsi kuuhun. Samaa yhteistyön ja virheistä oppimisen henkeä kaivattaisiin politiikkaan, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Vieraina aivotutkija Katri Saarikivi ja luovan tietotyön asiantuntija Esko Kilpi. Valoisa tulevaisuus -sarjan ensimmäisessä osassa keskustellaan vuorovaikutuksesta, empatiasta ja hierarkioista tulevaisuuden työelämässä.

Miten käy muistillemme kun muisti on ulkoistettu Googlelle? Tuhoaako älypuhelin keskittymiskykykymme? Vieraina ovat aivotutkija Katri Saarikivi, professori Nina Sajaniemi ja työelämän tutkija Virpi Kalakoski.

Helsingin yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkija Katri Saarikivi kurkistaa pään sisään EEG-myssyn ja magneettikuvauslaitteen avulla. Tällä hetkellä Saarikivi vaikuttaa mm. HUMEX-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan empatiaa digitaalisissa ympäristöissä ja työelämässä. Saarikiven vetämä NEMO-projekti taas voitti vuonna 2015 Helsinki Challenge -tiedekilpailun. Tutkimushankkeen keskiössä olivat internet ja tunteet. Minkälaisen arvon Saarikivi antaa tunnedatalle ja mihin tietoa tunteista voidaan soveltaa? Juuso Pekkinen haastattelee.

Nordic Business Forum on moderni herätyskokous - haittaako se? Makkaratehtaallakin tarvitaan empatiaa. Tällä kertaa Mahdollisessa Maailmassa puidaan tulevaisuuden työn todellista arvoa ja empatian roolia työssä. Vieraina kognitiivisen neurotieteen tutkija Katri Saarikivi ja digitaalisen työn asiantuntija Esko Kilpi.

"Omista Facebook-kavereistani kaksi henkilöä silloin tällöin tölväisee epäasiallisesti, aina ne samat kaksi. Olen saattanut poistaa koko aloittamani ketjun, koska en ole halunnut nähdä hämmästyttävän epäystävällisiä kommentteja", kertoo Marika. Miksi empatia toimii huonosti netissä? Voiko väärinymmärryksiä verkossa estää? Kysymyksiin vastaa aivotutkija Katri Saarikivi, joka työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän veti pari vuotta sitten NEMO-hanketta, jossa tutkittiin vuorovaikutusta netissä. "Jos visualisoitasiin keskustelijoiden sykettä, tulisiko siinä sellainen fiilis, että keskustelee ihmisen kanssa", pohtii Saarikivi. Parhaillaan Saarikivi jatkaa tutkimustyötä uuden hankkeen, HUMEX:in parissa, jossa selvitetään laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja, ja miten niitä voisi edistää verkon työkaluilla. Tutkimustyö ja kokeilut ovat tarpeen, koska kivikautiset aivomme tekevät tulkintoja digitaalisessa ympäristössä. "Tutkimusten mukaan ihmiset tutkivat neutraaleja sähköposteja lähtökohtaisesti negatiivisemmin. Meidän aivot on vain viritetty sellaisiksi", kertoo Saarikivi. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Jouni Kenttämies, Laura Koso, Salla Matusiak, Heikki Puskala ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Podcastin viidennessä jaksossa keskustellaan digitalisaatiosta. Mitä digi tekee vuorovaikutukselle, luottamukselle ja empatialle? Mukana keskustelemassa aivotutkija Katri Saarikivi ja OP-ryhmän henkilöstöjohtaja Outi Taivainen.

My guest today is Katri Saarikivi. Katri is a cognitive neuroscientist at the University of Helsinki. She studies empathy in digital environments. Essentially she’s trying to figure out how we could better express ourselves in digital conversations.

#vaiheessa kausi 2, osa 7: Empatia. Vieraanamme on Katri Saarikivi, kognitiopsykologi ja aivotutkija. Hän tutkii Nemo-ohjelmassa Helsingin yliopistolla empatiaa. Jaksossa hiplataan mustaa Barbapapaa, juodaan kahvia ja pohditaan Tunnehihaa ja Synkronisaattoria tieteellisen ajattelun siivittämä. Mutta kenellä on todistusvastuu?