Podcast appearances and mentions of Kari Enqvist

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Vuoden 2025 ensimmäinen Perjantaistudio laittaa nippuun vuodenvaihteen ajan tärkeimmät kulttuurin ja median aiheet ja arvokysymykset. Pohdinnassa on muun muassa presidentti Alexander Stubbin ensimmäisen uudenvuodenpuhe, Helsingin Sanomien luettelo 2000-luvun sadasta parhaasta kirjasta, urheilijoiden runsas edustus politiikassa sekä sukupuolen binäärisen määrittelyn haastaminen peruskoulun oppikirjoissa. Perjantaistudiossa puhutaan myös ammattisotilas Aleksi Lysanderista. Uutiset vuodenvaihteessa kertoivat hänen menehtymisestään taistelussa Itä-Ukrainassa. Raatilaisista ovat mukana toimittaja Aino-Mari Tuuri, kosmologi Kari Enqvist sekä kirjailija Jarkko Tontti. Perjantaistudion toimittajana on Ville Talola.

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa. Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa? "Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä? Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, historian professori Laura Kolbe ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Perjantaistudio aloittaa arkaluontoisella kysymyksellä siitä, pitäisikö kouluissa antaa pornokasvatusta. Opettajat ovat havahtuneet siihen, että lapset ja nuoret törmäävät pornoon yhä nuorempina. Osa asiantuntijoista vaatii asiaan puuttumista ja seksuaalikasvatuksen päivittämistä. Mutta miten tämä käytännössä tehtäisiin? Pornon ohella sivuamme myös lapsipornon ja yksityisyydensuojan dilemmaa. EU haluaisi purkaa viestinnän salausta tilanteissa, joissa epäillään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Suomi on asiassa myötämielinen, mutta toisaalta yksityisyyden suojan rikkominen herättää huolia. Uhraammeko salauksen lasten suojelemiseksi? Toinen aihe liittyy mediakritiikkiin. Toimittaja Sanna Ukkola väitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla yleisön luottamuksen mediaan laskeneen ja arvosteli median naisistumista ja vihertymistä ja toimittajien ottavan aktivistien asenteen. Palkittu toimittaja Olli Seuri puolestaan syytti Ukkolan kirjoitusta vääristelystä ja sensaatiohakuisuudesta. Lisäksi puidaan Ylen pyrkimystä lisätä moninaisuutta sisällöissään ja tavoittaa “ei-korkeakoulutettuja”. EU-äänestäminen ei tunnu kiinnostavan suomalaisia. Filosofi Tuomas Nevanlinna pohtii, miten EU:sta pitäisi puhua, jotta instituutio tuntuisi tärkeämmältä, ja ymmärrettävämmältä. Historioitsija Laura Kolbe puolestaan ruotii sitä, miksi menestyneet suomalaiset parjaavat Suomea ja miksi kotimaansa arvostelijat kuuluvat usein eliittiin ja älymystöön. Mihin on kadonnut terve kansallisylpeys? Lopuksi pohdimme klassisen musiikin käyttöä nuorisokarkottimena Kari Enqvistin johdolla. Mitä klassinen musiikki edustaa vuonna 2024, ja miksi se ärsyttää? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään? Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan? Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat? Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa? Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa? Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana? Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa? Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä? Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kari Enqvist on teoreettisen fysiikan emeritusprofessori ja kosmologi, joka nykyään on ensisijaisesti kirjailija. Enqvistin kuudestoista kirja Tulivuoren varjossa tuo esiin paitsi hänen pitkäaikaisen kiintymyksensä Italiaan, myös eurooppalaisuuden käsitteen. Enqvist kirjoittaa “omaksi koetusta historiasta”, joka jännittyy kahden tapahtuman väliin: ensimmäinen maailmansota ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Odotettavissa on keskustelua muun muassa eurooppalaisuudesta, patrioottisuudesta, paikallisuudesta, nuorista ja vanhoista kaupungeista, Lahdesta ja Italiasta ja Hemingwaysta. Ohjelman toimittaa JP Pulkkinen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyssä: Onko asiallista kysyä presidenttiehdokkaan seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksista äänestyskäyttäytymiseen, vai onko se presidentin yksityisasia? Ilmiön olemassaolon tunnistaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyy syrjintää tai tukee sitä millään tavalla. Pekka Haaviston puolison Antonio Floresin mielestä seksuaalisesta suuntautumisesta saa ja kannattaa puhua presidentinvaalien yhteydessä. Mitä tyhjät äänestysliput kertovat äänestyskulttuurista? Niitä oli presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella noin 10 000, eli 0.3% annetuista äänistä. Mikä protesti tässä on kyseessä? Lippuahan ei näe kuin pari ääntenlaskijaa eivätkä he tiedä, kuka on protestoinut. Miksi siis vaivautua? Ja miksi aina Aku Ankka? Raatilaiset pohtivat myös oliko toimittaja Sanna Ukkolan tempaus jättää huulipunalla töhritty äänestyslippu moraaliposeerausta, äänestyskulttuurin halveeraamista vai pelkkää huomionhakua sosiaalisessa mediassa. Vaali-iltana sosiaalisessa mediassa ilmiöksi nousi Harry ”Hjallis” Harkimon vaalivalvojaisissa otettu kuva. Harkimo istuu sohvalla selvästi pettyneenä tulokseen. Kuvassa Harkimon kumppani Jasmine Pajari näyttää joko kuiskaavan jotain Harkimolle tai vaihtoehtoisesti suukottavan kumppaniaan. Kuvaa on levitetty ahkerasti, ja meemejäkin on tehtailtu. Onko Harkimon kuvassa klassikon ainesta? Storytelin konsernin toimitusjohtaja on ennustanut, että “tulevaisuudessa kaikkien äänikirjojen kohdalla on mahdollisuus valita joko ihmisääni tai koneella luotu ääni”. Kuuntelemmeko äänikirjojen lukijana tulevaisuudessa teköälyn tuottamaa George Clooneyn ääntä? Aiheita ruotivat toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist ja liikemies Sami Kuusela. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä ajankohtaisaiheiden kimara, missä ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista mukana kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä teemana käsitellään uskonrauhan rikkomisen lakia, erityisesti sen soveltamista sananvapauden näkökulmasta. Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kritisoineet lakia, ja keskustelussa pohditaan, pitäisikö Suomessa luopua tästä vanhasta lakipykälästä. Keskustelu laajenee koskemaan uskontojen häpäisemistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kohta Koraanit palavat Suomessakin, ja trollaus pääsee valloilleen? Toisena teemana tuumaillaan kirkon rahoitusta ja manaamista. Puhutaan luterilaisen kansankirkon eksorsismista, sen rahoituksesta ja yleisestä näkemyksestä uskonnollisten käytäntöjen roolista yhteiskunnassa. Esille nostetaan myös psykiatrian ja oikeuspsykiatrian professori Hannu Lauerma, joka ilmaisee huolensa kansankirkon osallistumisesta toimintaan, joka saattaa horjuttaa ihmisten todellisuudentajua. Onko kirkon eksorkismissa kyse hullusta rahojen tuhlaamisesta huuhaahan? Kolmantena teemana käsitellään kirjallisuuspalkintoja ja niiden vaikutusta kirjojen myyntiin ja suosioon. Erityisesti pohditaan Finlandia-palkinnon roolia suomalaisessa kirjallisuudessa, sen vaikutusta myyntiin ja yleiseen kirjallisuuskeskusteluun. Mitä puutteita palkinnossa on? Tarvitseeko yleisölle opettaa, mikä on laatukirjallisuutta? Keskustelua laajennetaan koskemaan myös muita kirjallisuuspalkintoja sekä suosittua Helmet-varatuimmat -listaa kirjallisuuden suosittelijoina. Neljäntenä teemana käsitellään keskustelun merkitystä yleisesti. Kysytään, onko keskustelu todella tehokas tapa ratkaista asioita ja mitkä ovat hyvän keskustelun tunnusmerkit. Käytiinkö rajojen sulkemisesta, Natosta ja Petterssonin copy-paste-keissistä oikeat keskustelut? Viidentenä ja viimeisenä pohditaan hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin eläinrääkkäyskeissiä. Keskustelussa pohditaan eläinsuojelulain soveltamista yksityisten lemmikki- ja kotieläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Esille nostetaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa kyseenalaistetaan kaksoisstandardit suhteessa massatuotantoon. Jos eläinrääkkäys on tuomittavaa, entäs ne miljoonat teolliset kanat, jotka elävät ahtaasti ja tapetaan nopeasti?

Kulttuuriykkönen tarjoilee Perjantaistudiossa analyysiä Ruotsista rantautuvan jengiväkivaltauhan merkeissä - kuinka todellisesta ongelmasta on kyse, ja miten median reagointi asiaan on lietsonut sitä, tai vähätellyt ilmiön vakavuutta? Sanna Marinin loikka päivänpolitiikasta suihkuseurapiireihin puhuttaa - miten suhtautua sosialistin kulutusihannointi-imagoon? Iskelmätähti Jari Sillanpään keikkoja perutaan kovaa tahtia uuden Siltsu-dokkarisarjan myötä, missä käydään uudestaan läpi mm. hänen huumausainerikostaustaansa sekä lapsipornokuvan levittämiseen liittyvää kohua. Onko Sillanpään ura taputeltu, vai onko hänelle syytä antaa uusi mahdollisuus? Kuka siitä päättää? Lisäksi analyysissä tuore kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja sekä Epäajankohtaiset festivaalit, jotka nimensä mukaan kokoaa yhteen epäajankohtaista ja -trendikästä taidetta. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheita ovat ruotimassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, kosmologi Kari Enqvist sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Suomessa presidenttiehdokkuuteen pitää liittää aimo annos nöyryyttä: Mika Aaltolaa rakastettiin, kunnes hän selvästi alkoi haluta liikaa tehtävään. Nuori Antti Häkkänenkin teki virheen, sillä hän ilmoitti itse haluavansa ehdokkaaksi, mutta hänet palautettiin pikaisesti ruotuun. Miksi presidenttiehdokkaiden pitää leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, kysyy kirjailija Tiina Raevaara. Poliittinen satiiri on terveen demokratian merkki, mutta sen ei tarvitse olla tasapuolista, sanoo Kari Enqvist. Puolueista perussuomalaiset kertovat olevansa median ajojahdin kohteena, mutta millaista satiiria mahtaa syntyä tuoreen hallituspuolueen trumpimaisesta uhripuheesta? Pakastimesta löytyvät Ilveksen tassut narauttavat salametsästäjän. Pohjois-Savon keväällä paljastunut salametsästysjupakka paisuu, ja kiinniotettuina ja tutkintavankeudessa on kahdeksan ja epäiltynä 20. Joukossa on metsästysseurojen johtohenkilöitä. Saaliiksi ryhmä on saanut rauhoitettuja haukkoja, joutsenia, ahmoja, ilveksiä ja myös pantasusi. Kiinnijäämisen riski on verraten pieni ja siksi salametsästys rehottaa. Miten sen saisi kuriin, kysyy markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala? Keskustelemme myös uuden pandemian kohtaamisesta, ruokajuttujen siloitellusta ja elitistisestä kuvastosta, Helsingin yliopiston putoamisesta Shanghain yliopistovertailulistan sadan parhaan joukosta ja Finnairin päätöksestä asustaa lentoemäntänsä jatkossa virallisesti tennistossuihin korkokenkien sijaan. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yksi vuoden elokuvailmiöitä on Christopher Nolanin uutuuselokuva Oppenheimer, joka kertoo yhdysvaltalaisesta ydinpommin kehittäjä Robert Oppenheimerista sekä hänen johtamastaan Manhattan-projektista. Projektin lopputuloksena Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettiin atomipommit, jotka veivät hetkessä yli sadan tuhannen siviilin hengen ja aiheutti lähes saman verran loukkaantuneita. Pommien käytön katsotaan olevan yksi ratkaisevimmista tekijöistä toisen maailmansodan päätökselle, mutta myös alkulaukaus kylmän sodan sekä ydinsodan pelon ajalle. Oppenheimer on historiallinen elokuva, joka perustuu Kai Birdin sekä Martin J. Sherwinin Pulitzer-palkittuun American Prometheus -kirjaan. Elokuva pyörii intensiivisen, maailmaa mullistaneen ja ristiriitaisen projektin lisäksi myös vakoilu- sekä kommunistivainokuvioissa sekä aikansa etevimpien fyysikkojen mielenmaisemissa. Keskeinen osa elokuvaa on myös Oppenheimerin kohtalo pommien pudottamisen jälkeen sekä kiista, jossa hänen uskollisuuttaan Yhdysvaltoja kohtaan mitattiin. Kulttuuriykkönen selvittää, millaisesta elokuvasta loppujen lopuksi on kyse, ja miten insinöörimäisen teknisistä ja monitasoisista elokuvistaan tunnettu Christopher Nolan onnistuu Oppenheimer-kuvauksessaan. Vieraina ydinfysiikan professori Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta, KAVI:n erikoistutkija Jari Sedergren sekä kirjailija-emeritusprofessori Kari Enqvist. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja yhteiskunnan muuttuneista arvoista ovat keskustelemassa toimittaja Ville Hänninen, kosmologi Kari Enqvist ja kirjailija Jarkko Tontti. Pekka Haavisto ilmoitti, että lähtee presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Hän on myös ollut suosituin presidenttiehdokas kyselyissä. Näin pride-kuukautena eli sukupuoli- ja seksuaalivähemistöjen oikeuksien kuukautena raati pohtii onko Suomi vihdoin valmis avoimesti homoseksuaaliseen presidenttiin? Miksi Haavisto vetää etäisyyttä Vihreään puolueeseen? Suoratoistopalvelu HBO:ssa julkaistusta Viisi valittua -dokkarissa seurataan ministereitä Sanna Marin, Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson töissä ja vapaa-ajalla, myös Katri Kulmuni ja Emma Kari ovat mukana. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat esillä, niihin on dokumenttisarjan ulkomaalaisilla katsojille samaistumispintaa. Dokumenttia on kritisoitu kiiltokuvamaiseksi, silotelluksi ja Instagram-henkiseksi - minkälaisen dokumentin raati olisi halunnut nähdä viisikosta? Eikö politiikkaa olisi pitänyt käsitellä analyyttisemmin? Media kirjoittaa että keski-ikäinen nainen on käynyt kaikissa maailman maissa lentäen, ja tätä somessa paheksutaan. Onko syytä? Voiko lentämistä verrata lapsen hankintaan hiilijalanajälkjen suhteen? Tupakkaa voi polttaa vahingoittamatta muita, mutta valtiokoneisto hivuttaa kieltolain kaltaista mallia. ”Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämäräksi”. Jarkko Tontti ihmettelee, pitäisikö meidän antaa enemmän tilaa ihmisille elää sellaista elämää kuin he itse haluavat elää, silloinkin kun se tarkoittaa tupakoinnin kaltaista epäterveellistä elämäntapaa? Onko tupakoiminen yksityisasia veronmaksajan kannalta? Oskari Onninen kirjoitti Suomen Kuvalehteen mediakolumnin, jossa hän pohtii, mitä oikein on tapahtunut: urheilujournalismista on tullut tiukkaa, rakenteisiin pureutuvaa, kun taas kulttuurijournalismin "uutiskone" ei pysty samaan, vaan pitäytyy vanhoissa raameissa. On taiteilijahaastatteluja ja leffojen sun muiden esittelyä. Mutta missä kriittisyys? Ja ennen kaikkea: journalistiset periaatteet? kyselee kriitikko Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä ovat keskustelemassa kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Kokoomus ja Keskusta jätettiin Pride-tapahtumasta ulos translain uudistamiseen tähdänneen äänestyksen takia. Puolueiden kaikki kansanedustajat eivät kannattaneet translain uudistusta. Konservatiivit voivat nyt halutessaan syyttää Helsinki Pridea kohtuuttomuudesta ja herkkänahkaisuudesta. Mitä seurauksia tällä poissulkemisella voi olla? Heijastaako tämä kanta samaa ehdottomuutta kuin parin viikon takainen Sanna Marinin juhlapuhe New Yorkissa? Ylen Aamu-tv:ssäkin eilen käsitelty asia on Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemä selvitys, jonka pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. On väläytelty myös taiteelliseen ilmaisuun puuttumista eli räpmusiikin sensuuria. ”JÄRJESTÄYTYNEEN rikollisuuden torjunta voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista”, näin seisoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Selvityksen pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. Mitä ajattelee raati jälleen uudesta väkivaltaviihdekohusta, jotka toistuivat yhä uudelleen? Raati miettii myös Iiu Susirajan, Käärijän ja Aki Kaurismäen pohjalta, millainen suomalaistaide voi tulevaisuudessa breikata maailmalla. Kari Enqvist on huolestunut vapaasta kansansivistystyöstä, työväen- ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Leikkauksia on suunniteltu kansanopistojen yms. rahoitukseen. Esitetyt summat ovat todella suuria. Enqvist ajattelee, että kansanopistot ja muu vapaa sivistystyö on tavallisen suomalaisen kansan kulttuurinen selkäranka. Eli pitääkö olla huolissaan? Rock n' Rollin ja soulin kuningattareksi kutsuttu Tina Turner menehtyi 83-vuotiaana eilen keskiviikkona kotonaan Sveitsissä pitkän sairauden uuvuttamana. Raati muistelee Turneria, hänen uraansa, taitoaan artistina, valtaava hiuspehkoa ja väkevää energiaansa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Taivaan tutkiminen on ihmiskunnan vanhimpia harrastuksia ja tieteenaloja. Tällä hetkellä maapalloa kiertää lähes 8000 aktiivista satelliittia, yli 600 ihmistä on jo jo käynyt avaruudessa, ja kaukaisin ihmisen luoma esine, Voyager-luotain, on jo lähdössä pois aurinkokunnastamme. Miten avaruustutkimus ja avaruusteknologia vaikuttavat arkielämäämme ja ajatusmaailmaamme? Ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa? Millaine rooli Suomella on avaruustutkimuksesssa? Vieraina ovat kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.ja planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik.

Eduskuntavaalien jälkeen lähtivät puheenjohtajakisat käyntiin SDP:ssä ja vihreissä. Miltä näyttävät SDP Sanna Marinin jälkeen ja vihreät Ohisalon lähdettyä? Ihmiskunta kuluttaa peleihin 200 miljardia vuodessa, viisi kertaa enemmän rahaa kuin elokuvissa käymiseen. Käynnissä tuntuu oleva valtaisa kulttuurimuutos, samanlainen kun elävän kuvan ja television saapuminen viime vuosisadalla. Pohdimme myös onko intellektuellien aika auttamatta ohitse, kun puhe on aina rahasta ja taloudesta. Britanniasta on uutisoitu miten taideyleisö on sikaillut. Miksi huono käytös kulttuuritapahtumissa näyttäisi maailmalla lisääntyneen? Perjantaistudion juontaa Nicklas Wancke, ja vieraina ovat kirjailija Jarkko Tontti, kosmologi Kari Enqvist, Hki Pride -yhteisön toiminnajohtaja Annu Kemppainen.

Perjantaistudiossa pähkäillään tekeekö digiähky ihmisistä tyhmempiä ja miksi poliitikot eivät luota tutkittuun tietoon ja tutkijoihin. Valtaosa lukion opiskelijoista on naisia, mitä poikien alisuoriutuminen koulutuksessa tietää yhteiskunnalle ja jopa yhteiskunnan rauhalle? Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Ajankohtaisista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa kosmologi KarI Enqvist, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Minkälaista tirkistelyn iloa prinssi Harryn tarina ja varsin nolot paljastukset antavat? Onko Harryn suurin saavutus se, että hän on vilkuttanut parvekkeelta kansalle? Harryn muistelmat ovat avanneet syytösten ja paljastusten Pandoran lippaan. Media on räjähtänyt, kirja myy kuin häkä, Netflix-sarjaa katsotaan urakalla. Harry ja Meghan saavat rahaa henkivartiojden palkkaamiseen. Kirja herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raati joutuu ihmettelemään tätä ilmiötä. Tällä viikolla on puhuttu paljon viholliskuvasta. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä. Mitä raati ajattelee demonisoinnista, sen seurauksista ja Ukrainaan hyökkäävästä venäläissotilaasta? Kirjastolaitos on alamäessä! Kirjaston lainaajien osuus väestöstä putosi 2020-luvun alkuun mennessä puolesta kolmannekseen. Samalla selvisi että Suomen koulutustaso on laskenut romahdusmaisesti. Mistä ihmeestä on kyse? Kari Enqvist kysyy, nähdäänkö seniorit ryhmänä, jolle mikä tahansa kelpaa ja jotka saavat olla kiitollisia siitä, että edes jotakin annetaan? Kysymys koskee sekä senioreille suunnattuja kulttuuripalveluja että vanhustenhoitoa. Ovatko kolmikymppiset saaneet aivan väärän ja suppean mielikuvan seniorien ryhmästä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa ovet, ja käsittelyssä on viikon polttavimpia kulttuuriaiheita vakiraatilaisten kanssa. Anna Erikssonin W-elokuvasta nousi riitaisa kohu. Kannattaako taiteilijan lähteä arvostelemaan kriitikkoa? Ukrainassa käydään myös propagandistista tarinasotaa. Onko Ukraina tarina aina totta tai saako sitä edes epäillä? Ruotsiin rotututkimustarkoituksiin vietyjen Pälkäneen ihmiskallojen palautus puhuttaa myös. Ilmassa on alarmismia ilmastonmuutoksen ja lajikadon takia. Onko maailmanlopun vaaraa liioiteltu ja mitä seurauksia tällä hysterialla on? Luotain tönii asteroidia ja Kuuta valloitetaan mineraalivarat ja nationalistinen maine mielessä. Onko avaruuden valloitus tärkeämpää kuin esimerkiksi ooppera ja vanhustenhuolto? Keskustelemassa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kosmologi Kari Enqvist sekä uutena panelistina kirjailija Jarkko Tontti. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kun nyt kerran päätit lukea tämän tekstin, mietipä hetki, missä syntyi lukemiseen johtava päätös. Saatat ajatella, että teit päätöksen omasta vapaasta tahdostasi. Mutta mistä tuo tahto kumpusi? Vapaan tahdon olemusta ovat miettineet tutkijat ja ajattelijat kautta aikojen. Kaikki maailmassa on lähtöisin alkuräjähdyksessä syntyneistä hiukkasista, myös me ihmiset. Hiukkasten liikkeet noudattavat fysiikan lakeja. Onko siis toimintamme ennalta määrättyä, hiukkasten liikkeistä johtuvaa? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa. Vapaaseen tahtoon kuuluu, että ihminen voi päättää omista liikkeistään. Tietyissä neurologisissa tiloissa tämä ei toteudu. Esimerkiksi vieraan käden oireyhtymässä käsi liikkuu hallitsemattomasti omia aikojaan. Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa on etsinyt aivoista vapaaseen tahtoon liittyviä rakenteita. Miten paljon ihmisen toiminta on vain sähkökemiallisten ja biologisten reaktioiden seurausta — ja olemmeko vastuussa? Haastateltavina Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kolmiloikkaaja suivaantui haarovälistään julkaistuista valokuvista. Tekoäly oppii jo itsekseen. Espoo haluaa asukkaikseen vain kauniita ja rikkaita. Helsingin metro täytti 40 vuotta. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, ekonimisti Heikki Pursiainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kokoontuvat esseisti Silvia Hosseini, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja Leena Virtanen. Keskustelussa ovat huikeat kuvat avaruudesta, naisten jalkapallon EM-kisat, Kate Bushin hittikappaleen Running up that Hillin ampaisu listojen kärkeen vuosikymmenten jälkeen ja valkoposkihanhien herättämä paheksunta Helsingin Hietaniemen hautausmaan sankarihaudoilla. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kokoontuvat kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Keskustelussa ovat tamperelaisvaravaltuutetun Arttu Rintasen ehdottamat lapsivapaat uimarannat, eliitin oopperajuhlat ja kalliit päivälliset, tabuksi nousseet ihmisoikeudet ja Venäjän suututtanut Unescon päätös suojella borssikeitto ukrainalaisena. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Ydinsodan pelko tekee paluuta, miljardööri Elon Musk osti Twitterin ja Alepa-robotit kuljettavat ruokaostoksia. Suomi osoittaa Ukrainaa kohtaan vähemmän empatiaa kuin Viro. Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa aiheista keskustelemassa Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, kosmologi Kari Enqvist sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Jakke Holvas juontaa.

Kosmologin ja kolumnistin Kari Enqvistin esikoisromaani on kuvaus ajastamme ja lähitulevaisuudesta, jossa jokainen keskittyy omaan elämäänsä ja hetkeen. Kaiken yllä leijuu mystinen objekti Wilson Jupiterin kiertoradalla. Wilson ilmeisesti muuttaa ihmisten ajattelua ja muokkaa romaanin päähenkilöiden elämää. Miten Wilson muuttaa sairaalapsykologi Emilian ja yrityskosultti Kassandran elämää? Vakoileeko Wilson ihmiskuntaa? Vai onko se Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailuun viittaava vitsi? Enqvistin romaani on myös utopia/dystopia, joka testaa nykyaikaisia spekulaatioita tulevaisuudesta. Tekoäly saattaa olla riistäytymässä ihmisen hallinnasta, ja mahtava supervalta Kiina vakoilee koko maailmaa. Automaatio on tehnyt suuren osan kansasta työttömäksi. Miten elämän arvot muuttuvat, kun ihmisen toimintakykyinen elämä jatkuu satavuotiaaksi? Kari Enqvist on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa vakiovieraat keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Ihmisten tietoja kaivava Facebook joutuu nyt itse vakoilun kohteeksi. Korkeimman oikeuden mukaan toimittaja Johanna Vehkoo ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen. Espoon Teatteri jakaa ulkomaista tuotantoa digitaalisesti. Kiinalaistaiteilija Ai Weiwei pitää nykytaidetta viihteenä. Näistä teemoista keskustelemassa yrittäjä Anna Moilanen, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja Matti Rämö. Jakke Holvas juontaa.

Kesällä 2021 menehtynyt yhdysvaltalainen Steven Weinberg lasketaan viime vuosikymmenien merkittävimpien fyysikoiden joukkoon. Hän oli hiukkasteoreetikko, joka palkittiin vuonna 1979 fysiikan Nobelilla yhdessä Sheldon Glashow´n ja Abdus Salamin kanssa sähköheikon teorian kehittämisestä. Sähköheikko teoria on tärkeä palanen hiukkasfysiikan standardimallia, jossa kuvataan maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Weinbergin osalta Nobeliin johti hänen noin 3-sivuinen artikkelinsa A Model of Leptons vuodelta 1967. Monipuolisesti fysiikasta kiinnostuneena Weinberg perehtyi varhain myös kosmologiaan. Hän oli terävä ajattelija ja tieteen puolestapuhuja, joka otti kantaa tiedepoliittiseen keskusteluun Yhdysvalloissa. Steven Weinbergin kerrotaan olleen varsin ahkera, mikä näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan. Hän kirjoitti lukuisia paksuhkoja fysiikan teoriakirjoja mutta myös populäärejä tiedekirjoja. Niistä suomeksi ovat ilmestyneet Kolme ensimmäistä minuuttia vuonna 1978 ja Unelmia viimeisestä teoriasta vuonna 1999. Kirjat paljastavat, että hän oli erinomainen tieteen popularisoija. Weinbergista ovat haastateltavana fysiikan emeritusprofessori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta ja kosmologi Kari Enqvist, joka on Helsingin yliopiston emeritusprofessori. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Mitä Sanna Marinin biletys teki Suomi-kuvalle? Pitäisikö Pekingin olympialaisia boikotoida? Minkälaista taidetta ovat tatuoinnit? Saako sanoa, että joulupukkia ei ole olemassa? Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä ja päivänpolttavista asioista keskustelevat Kari Enqvist, Jouni Kemppainen ja Annu Kemppainen. Juontaja on Janne Palkisto.

Perjantaiseen tapaan Yle Radio 1 tarjoilee Kulttuuriykkösen perjantaistudion vakiovieraineen. Kulttuuria ja ilmiöitä arvioimassa yrittäjä Anna Moilanen, kosmologi Kari Enqvist sekä mainonnan suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksessä keskustelunaiheina Yli-Viikarin poseerauskirjat, vuoden 2021 kulttuurihelmet sekä kiukku jouluvaloista Jakke Holvas juontaa.

Koronapassi tulee saada pikaisesti voimaan kaikkialla Suomessa riippumatta rajoituksista. Juridista jupinaa tarvittavan lainsäädännön vaikeudesta on nyt kuultu ihan tarpeeksi, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudissa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Varttuneet ovat vaurain ikäluokka, mutta miksi heille räätälöityjä rahareikiä ja tarjontaa on niin vähän, vaikka varallisuutta on? Eikö raha kelpaa, kysyy Kari Enqvist kolumnissaan.

Skotlantilainen fyysikko James Clerk Maxwell julkaisi Maxwellin yhtälöt 1860-luvulla. Maxwell ei tehnyt kokeita vaan käytti hyväkseen aiempia teorioita ja havaintoja. Hän yhdisti sähkön ja magnetismin ja oivalsi, että valokin kuuluu tähän samaan ilmiömaailmaan. Myöhemmin lennätinalalla työskennellyt Oliver Heaviside yksinkertaisti ja muokkasi yhtälöt nykyiseen muotoon neljäksi yhtälöksi. Maxwellin yhtälöillä on valtava merkitys ihmiskunnalle. Niiden avulla hallitaan sähkömagneettista aaltoliikettä kuten esimerkiksi radioaaltoja, joita käytetään tiedonsiirtoon paikasta toiseen. Matkapuhelinten, radion, tv:n, internetin ja satelliittien toiminta perustuvat Maxwellin yhtälöihin. Albert Einstein käytti Maxwellin yhtälöitä kehittäessään suppeaa suhteellisuusteoriaa ja eri fyysikot muokatessaan hiukkasfysiikan standardimallia, teoriaa, joka kuvaa maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Maxwellin yhtälöistä ja James Clerk Maxwellista on haastateltavana Helsingin yliopiston emeritusprofessori, kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Yhdysvalloissa sijaitsevassa Fermilabissa on saatu kiinnostavia tuloksia kokeessa, jossa myoni kiitää hiukkaskiihdyttimessä lähes valonnopeudella magneettikentässä. Myoni värähtelee tavalla, joka ei ole hiukkasfysiikan standardimallin mukaista. Myoni on miinusmerkkinen hiukkanen ja kaksisataa kertaa massiivisempi kuin elektroni. Hiukkasfysiikan standardimalli on fyysikoiden kehittämä varsin toimiva teoria, joka kuvaa maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Kun Fermilabin saamat erittäin tarkat tulokset eivät ole standardimallin mukaisia, on alettu pohtia, vaikuttaako myonihiukkaseen kenties jokin uusi tuntematon hiukkanen tai uusi voima. On puhuttu jopa viidennestä voimasta. Tällä hetkellä voimia tunnetaan neljä. Fermilabin myonikokeesta ja sen tulkinnasta ovat haastateltavana kokeellisen alkeishiukkasfysiikan professori Kenneth Österberg ja teoreettisen hiukkasfysiikan dosentti Matti Heikinheimo Helsingin yliopistosta. Hiukkasfysiikan standardimallista kertoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori, kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Viikon puheenaiheina jälleen kerran housut kintuissa yllätetty katolinen kirkko sekä jihadistien silmätikuksi päätynyt, liikenneonnettomuudessa kuollut pilapiirtäjä Lars Vilks. Alkuviikosta Facebookin palvelut kaatuivat ja se saa poohtimaan, olemmeko jo aivan liian riippuvaisia nettijäteistä. Lisämausteena on Facebookin ympärillä tehdyt paljastukset koskien yrityksen kyseenalaista etiikkaa. Ja puhutaan myös siitä mitä on kyyry ja miten se liittyy siihen, mistä olemme kotoisin. Kisastudiossa ovat Annu Kemppainen, Kari Enqvist ja Matti Rämö. Juontajana on Ville Talola.

Mitään absoluuttista mittaria yksittäisen tutkimushankkeen hyvyydelle tai vaikuttavuudelle ei ole olemassa. Sana ”vaikuttavuus” on bisnesmaailmasta lainattu mantra, eikä tiedettä sillä voi mitata, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Kulttuuripuheenaiheita paketoivat esseisti, äidinkielen lehtori Silvia Hosseini, kosmologi Kari Enqvist sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Aiheiden joukossa muun muassa Charlie Watts sekä keskustelua herättänyt Ylen Katkeamaton-sarja ja Miisa Nuorgam. Ville Talola juontaa.

Perustuslakiasiantuntijoita kuunnellessa tuntuu kuin he kaikki olisivat aina oikeassa tai he ainakin esiintyvät niin. Mutta perustuslakiasiantuntijatkin ovat ihmisiä, hekin voivat olla väärässä, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

On ihan perusteltua painottaa korkeakouluvalinnoissa matematiikkaa. Yhtälöitä ei kenenkään tarvitse muistaa, mutta jokaisen tulisi ymmärtää luonnolakien merkitys historian virrassa, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

EU-huippukokous. EU-johtajien on määrä keskustella euroalueen taloushaasteista koronakriisin jälkimainingeissa. Suomea edustaa kokouksessa pääministeri Sanna Marin. Kokousta seuraa paikan päällä Ylen kirjeenvaihtaja Rikhard Husu, studiossa sitä analysoi Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Uimahallit ovat olleet kiinni, miten kävi lasten uimaopetuksen ja uimataidon? Puhelimessa on Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen. Mökkeily. Mökillä vietetään yhä enemmän aikaa, kertoo hiljan julkaistu Luonnonvarakeskuksen ja saaristoasiain neuvottelukunnan Mökkibarometri. Suomalaisista mökkeilijöinä puhuvat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen ja Helsingin yliopiston yliopistolehtori Janne Poikolainen. Kolumni. Hallitus on tehnyt suuren virheen, kun se on päättänyt leikata tieteen rahoitusta, sanoo Kari Enqvist. Mira Stenström juontaa, lähetystoimittajana Atte Uusinoka, tuottaja Katariina Lahtonen.

Ennakkoäänestys päättyy. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Pörssihuuma. Keskustelemassa Karo Hämäläinen, kirjailija, toimittaja, ja Lippo Suominen, päästrategi, S-Pankki. Viro äimistyi Suomen matkustusrajoituksista. Virolaisen teräsrakenteita valmistavan Teraskompanjonin toimitusjohtaja Eva Regelin, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik ja toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Yhdysvaltain tiedustelupalvelun ufo-raportti. Keskustelemassa kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist ja ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Kolumni. Roope Lipasti: Hyväuskoisuuden oppitunteja. Uusinta. Pörssibuumi. Karo Hämäläinen, kirjailija, toimittaja, ja Lippo Suominen, päästrategi, S-Pankki. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Katariina Lahtonen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Jos poliitikko ei pysty seisomaan arvojensa takana, on parempi väistyä syrjään. Jos hän ei kykene piirtämään äänestäjilleen uskottavaa kokonaiskuvaa maailmasta, on parempi antaa tila niille, jotka siihen pystyvät, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Nuorena kaikki tapahtumat ovat uusia, vanhalle taas uutuudet ovat kortilla. Siksi aika tuntuu nuorena pitkältä ja vanhana aika taas kulkee hyvin nopeasti. Vanhan ja nuoren aikakokemus on hyvin erilainen, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Viranomaisten viestiessä hallintoalamaisille suunta on ylhäältä alas. Se voi panna niskoittelemaan, pohtii Kari Enqvist kolumnissaan.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa puhutaan viikon ajankohtaisista ilmiöistä. Keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, päätoimittaja Jouni Kemppainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Janne Palkisto juontaa.

Kulttuuriykkösen kisastudio käsittelee huumorin katoamista, filosofien katoamista ja koskettavia valokuvia. Keskustelemassa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija, kriitikko ja äidinkielen lehtori Silvia Hosseini sekä kosmologi Kari Enqvist. Jakke Holvas juontaa.

Koronan myötä kotimaisen tuotannon ja kansallisen valmiuden merkitys on korostunut terveydenhuollossa. Miten kotimainen ei pärjää hintakisassa ja kilpailutuksessa kiinalaiselle? Vastaajana on valmiusjohtaja Pekka Tulokas Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Suomen ja Venäjän ulkoministerien tapaamisessa mainittiin myös sotilasliitto Nato ja alueellinen vakaus. Onko vakaudessa muutoksia havaittavissa? Puhelinhaastattelussa dosentti Markku Salomaa. Nuorisobarometri näyttää matalapainetta. Miten nuorten elämää voitaisiin helpottaa, ja miten isät saataisiin ottamaan vastuuta enemmän lastensa hoidosta? Näitä kysymyksiä pohtivat kansanedustajat Mai Kivelä Vasemmistoliitosta, Hanna-Leena Mattila Keskustasta ja Sakari Puisto Perussuomalaisista. Lunta ja pakkasta on ollut näinä päivinä yllättävissäkin paikoissa. Meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta selostaa tilannetta. Kari Enqvist puhuu kolumnissaan mielipiteistä, valeesta ja mahdollistajista. Kertauksessa valmiusjohtaja Pekka Tulokas kertoo siitä, miten kotimainen pärjää kilpailutuksessa kriisioloissa. Marja Ala-Kokko juontaa, toimittajina Marija Skara ja Jukka Vanninen, tuottaja Katariina Lahtonen.

Julkisessa keskustelussa typerimpiäkin väitteitä markkinoidaan mielipiteiksi, vaikka ne ovat täynnä vain tyhjää ääntä ja vimmaa, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Kulttuuriykkösen Kisastudiossa EU-kiista kauramaito-termistä, Microsoftin kuolleiden chatbot ja äänikirjavallankumouksen uhrit. Valkoisen talon uuden hallitsijan sisustuksesta lähtee keskustelu vallan symboleista. Kisastudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja kaikenlaisista polttavista mielenharmeista keskustelevat yrittäjä Anna Moilanen, kosmologi Kari Enqvist ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen juontaa Janne Palkisto.