Podcasts about pekka sepp

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Pekka Seppänen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin presidentin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei. Tasavallan presidentti Alexander Stubb suostui ensimmäisenä istuvana presidenttinä puolisoineen Helsingin Pride-viikon suojelijaksi. Tämä herätti närää muun muassa kansanedustaja Onni Rostilassa (ps), jonka mukaan presidentti osoittaa huonoa harkintaa. Onko sillä merkitystä, mitä presidentti suojelee ja mitä ei? Entä mihin suojelijoita tarvitaan? Maija Vilkkumaa herättelee keskustelua kilpailun tarpeellisuudesta. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaikki on mitattavissa: klikit mediassa, streamit musiikissa, tykkäykset somessa. Maijalle itselleen kilpailu ei toimi suoritusta parantavana voimana, vaan päinvastoin heikentää suorituskykyä ja vie iloa. Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin, kilpailu voi olla yksi tekijä lisääntyneen työuupumuksen takana yhteiskunnassa. Miksi me silti jatkamme tiellä, jossa kilpailu tuntuu vain kiristyvän koko ajan? Mika Pantzar tuo pöytään rakkausaiheen, ei elollisiin vaan elottomiin kohdistuvan. Hollantilainen Eternally Yours -säätiö esitti aikoinaan kestävän kehityksen takaajaksi sitä, että rakastumme esineisiin. Jos ihmiset rakastuisivat esineisiin, he eivät hennoisi luopua niistä ja korvata niitä uudella. Pelastaisiko tämä maailman ja järkevöittäisi kulutusta? Pitääkö kestävämpää tuotetta halajavan maksaa siitä enemmän?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen haluaa porukan pohtivan, miksi ihmisten traagiset tarinat käyvät kaupaksi niin hyvin. Esimerkiksi hän nostaa “Laukku-Leenana” tunnetun naisen elämästä kootun kirjan, joka nousi maaliskuussa Suomen myydyimmäksi. Kuitenkin kulkurielämää elänyt edesmennyt Leena Kiviharju ei päiväkirjojensa perusteella itse halunnut nostaa tarinaansa kaupalliseen käyttöön. Onko ihmisellä tekijänoikeus omaan elämäänsä? Pekka Seppänen puolestaan tarttuu vauvojen talouteen. Finanssiala ry on ideoinut Lapsen Säästöstartin, joka tekisi kaikista vauvoista kertaheitolla sijoittajia. Hallitusohjelmassakin luvattiin selvittää vastasyntyneen osakesäästötiliä. Yle uutisoi, että vanhemmat suhtautuvat asian myönteisen innostuneesti. Miten vauvoille annettava pesämuna toimisi ja kuka päättäisi, mihin rahat pannaan kiinni? Kaarina Hazard kysyy, miksi kansan huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ei tule esiin. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastokatastrofi vaikuttaa vahvasti suomalaisten käyttäytymiseen, mutta se ei samassa määrin nouse julkiseen keskusteluun, saati mahdu poliitikkojen huolilaariin. Vasta käydyissä vaaleissakin kuntien ilmastoasiat jäivät muiden aiheiden tallomaksi.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen on seurannut hämmästyneenä kahden perussuomalaisen kansanedustajan edesottamuksia. Ensin oli Timo Vornanen ja nyt Tomi Immonen. Vornanen ammuskeli katuun yökerhon edessä viime huhtikuussa ja Immonen käännytettiin poliisivoimin Bangkokin lennolta viime lauantaina. Immonen pyrki koneeseen 1,5 promillen humalassa ja katsoi itse olevansa lentokunnossa. Kansanedustaja Timolla ja Tomilla on yllättävän samankaltaiset profiilit, molemmat ovat viisikymppisiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia maakunnista. Timo Vornanen on virkavapaalla oleva poliisi ja Tomi Immonen puolestaan entinen ammattiupseeri - kurin ja järjestyksen miehiä sekä turvallisuutemme takaajia. Vähentääkö tällainen käytös poliisilta ja upseerimieheltä luottamustanne lailliseen esivaltaan? Pekka Seppänen on pistänyt merkille, että kunta- ja aluevaalit ovat jo kolmen kuukauden kuluttua, mutta hän ei ole havainnut minkäänlaista vaalihuumaa tai innostusta vaaleista, päinvastoin. Pekka on huomannut, että netissä puolueet yhä houkuttelevat ehdokkaita pyytämällä, ilmoittaudu ehdokkaaksi! Kaiken lisäksi puolueet vielä kutsuvat avuksi kansalaisia, että ehdottaisivat netissä mahdollisia ehdokkaita vaaleihin. Nyt kun on toista kuukautta aikaa kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaita asettaa, niin kiinnostus vaaleihin vaikuttaa hyvin epätoivoiselta. Nämä kaksi vaalia yhdistettiin samaksi päiväksi, jotta äänestysprosentti ei vajoaisi nollan alapuolelle. Pekasta homma näyttää nyt ihan pannukakulta. Hän ehdottaa luovaa ja yksinkertaista ratkaisua, säädetään äänestämispakko! Suomalaisten tulisi äänestää rangaistuksen uhalla. Mitä mieltä olette äänestyspakosta? Somejätit ovat luopumassa faktantarkistuksesta. Maija Vilkkumaa on miettinyt, voiko tämä uusi vaihe somessa lopulta johtaa johonkin hyvään? Somessa on aina ollut disinformaatiota, joka aiheuttaa myllerryksiä. Kun faktantarkistus loppuu on kaikille ilmiselvää, että mihinkään mitä somesta näkee, ei enää voi luottaa. Näettekö mahdollisena, että some saattaa muuttua tulevaisuudessa tarina-aitaksi, urbaanilegendojen tyyssijaksi, jota ihmiset kuluttavat viihdetarkoituksessa? Faktatietoa haetaan muualta, vaikkapa hitaan journalismin palveluista. Voiko tällainen muutos olla alkusysäys sille, että tulee uusi maailmanjärjestys?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen on tutustunut vastikään julkaistuun Tiedebarometriin. Sen mukaan 86 % suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Kun kysytään tarkemmin vain 75 % suomalaisista uskoo evoluutioon, vaikka tiede ja tutkimus sen melko aukottomasti on todistanut. Barometri kertoo myös, että suomalaisista 27 % uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka lääketiede väittää toisin. Pekkaa nämä barometrin tulokset hämmentävät, suomalaisten usko tieteeseen ja tutkimukseen on voimakasta, mutta yksityiskohtia kysyttäessä usko ei olekaan enää niin vankkaa. Raatilaisilta, "kaikkien alojen erityisasiantuntijoilta" Pekka kysyy, mistä tämä kertoo. Kaarina Hazard kertoo viime viikonlopun hyvin synkronisoidusta uutisesta, jossa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja, puolustusvoimat ja pääministeri ilmoittivat melkeinpä yhtä aikaa, että nyt alamme Suomessa keskustelemaan jalkaväkimiinoista. Kaarinan mielestä viestimet alkoivat heti tehdä työtään, aivan kuin olisimme sotatilassa ja media olisi valjastettu propagandan tarpeisiin. - Media oli täynnä erilaisia spekulaatioita. Myös ministeritasolla vakuutettiin, että jos Suomessa olisi taas jalkaväkimiinoja, niin siviilejä ne eivät voisi vahingoittaa. Nämä suomalaiset miinat olisivat sillä tavalla "isänmaallisia erillismiinoja", että ne räjähtäisivät vain ei suomalaisen jalan alla. Mihin katosi Nato jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne, kun tällä hetkellä erillispuolustamme ja jalkaväkimiinoitamme itärajaa kuin olisimme maailmassa aivan yksin? Anu Koivunen muistuttaa, että tänään jaetaan vuoden 2024 Finlandia-palkinnot. Tänä vuonna kaunokirjallisuuden palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti, tietokirjallisuuden kansanedustaja Pekka Haavisto ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon toimittaja Maria Veitola. Suomessa on käytössä diktaattori-malli, jossa yksi henkilö valitsee palkinnon saajan esiraadin valitsemien teosten pohjalta. Onko Suomen diktaattori-malli hyvä ja pragmaattinen ratkaisu palkitsemisen problematiikkaan vai pitäisikö sitä muuttaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Ukrainan sotaa oli tiistaina (19.11.2024) sodittu tuhat päivää. Anu Koivunen nostaa keskusteluun yhden keskeisen Ukrainan sodan kommentaattorin, Ilmari Käihkön ansiokkaan Ylen verkkokolumnin. Se oli otsikoitu "On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta". Anun mielestä mediassa on ollut intensiivistä sodan seurantaa, mutta nyt kun on sodittu jo tuhat päivää, seuranta on laimentunut ja liukunut julkisuudesta jo vähän takavasemmalle. Anun näkemyksen mukaan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön ehdottama Ukrainan sodan julkisen keskustelun läpivalaisu olisi nyt tarpeen. Anu tiedustelee raatilaisilta, seuraatteko Ukraina-uutisointia? Jos seuraatte, niin millaisin ajatuksin? Oletteko jääneet Käihkön lailla kaipaamaan historioitsijoita keskusteluun? Maija Vilkkumaa äimistelee presidentti Trumpin kabinetin outoa kokoonpanoa. Trump on ehdottanut oikeusministeriksi Matt Gaetzia, jota epäillään seksin ostamisesta alaikäiseltä. Puolustusministeriksi on esitetty Pete Hegsethiä, joka on myöntänyt maksaneensa hyssyttelyrahaa seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle naiselle. Ja maailman rikkain mies, Elon Musk on valittu johtamaan tehokkaan hallinnon toimielintä. Mitä ajattelette näistä Trumpin kabinetin nimityksistä? Onko sillä mitään väliä keitä kabinetissa on? Kuinka paljon pelkäätte demokratian puolesta? Pekka Seppänen on lukenut Aamulehdestä artikkelin, jossa puhuttiin sukupuolineutraalista asepalveluksesta. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina myös naiset miesten lisäksi joutuisivat suorittamaan pakollisen varusmiespalveluksen. Artikkelista paljastui myös se, että jo viisi eduskuntapuoluetta (kokoomus, rkp, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät) kannattaa sukupuolineutraalia asepalvelusta eli "naiset aseisiin" -kantaa. Mitä mieltä olette naisten asepalvelusta? Olisiko se hieno askel tasa-arvon tiellä, vai kammottava askel militarismin tiellä? Kannatatteko vai ettekö kannata ja miksi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan keskustanuoria ei olekaan niin paljon, kuin keskustapuolue luuli heitä olevan. Asia tuli ilmi kun opetusministeriöön oli lähetetty avustuspyyntö, jossa väitettiin keskustanuoria olevan enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustusten suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Pekka muistutti, että muidenkin poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on romahtanut. Mistä johtuu nuorison vähentynyt kiinnostus jäsenyyteen ja mihin tämä johtaa? Keskittyykö puoluevalta harvainvallaksi muutaman aktiivisimman puoluejyrän käsiin? Onko demokratia maassamme uhattuna? Vai jättääkö tämä tilaa aivan uusille puolueille tai peräti uudenlaisille aktivismin kanaville? Hilkka Olkinuora esitti kysymyksen, onko virkamiesluokasta, tavallisista keskiluokan ihmisistä tullut uusi populistinen paarialuokka, jota voi "amputoida" ja "mätkiä" miten halutaan. Mihin seurauksiin julkisen hallinnon sokea leikkaaminen johtaa? Kaarina Hazardin aihe sopi hyvin pyhäinpäivä viikolle, hän puhui kuolemanjälkeisestä viestinnästä. Afterlife niminen uusi suomalainen startup-yritys oli aloittanut toimintansa. Se tarjoaa palvelua, jolla voit lähettää viestejä läheisillesi kuoleman jälkeen. Yritys lähettää, etukäteen suunnittelemasi viestit jälkeenjääville. Viestit voivat olla ääni-, video-, kirje- tai korttitervehdyksiä. Ne voidaan ajastaa lähetettäviksi esim. syntymäpäivinä. Kaarina oli miettinyt myös yrityksen toiminnan kehitystä tulevaisuudessa. - Kun tekoäly vielä vähän jalostuu, niin voin jutella vainajan kanssa loppuelämäni ajan ja kysellä häneltä neuvoja. Tekoälyllä saadaan vainajan vastaukset tuntumaan, kuin ne tulisivat hänen suustaan. Mitä te raatilaiset ajattelette kaikesta tästä kehityksestä?

Maria Petterssonin johdolla Hilkka Olkinuora, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen selvittivät kunnialla kolme aihetta . Sirpa Selänteen Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä keskustelua herättäneen haastattelun jälkimainingeissa pohdinta hänen oikeudestaan kommentoida kahden eri maan asioita ja näkeekö hän kauempaa selkeämmin päättyi Hilkan toteamukseen “paraneeko taittovika jos muuttaa kauemmaksi” Finlaysonin räväkkä toimitusjohtaja Jukka Kurttila haukkui TikTokissa kilpailijan eli Jyskin pussilakanat viikon paskimmaksi tuotteeksi. Kuka haluaa nukkua muovipussissa kysyi Kurttila. Tämäntyyppinen haukkumismainonta vei ajatukset Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, jossa vastaehdokasta on tapana suomia kritiikittä. Onko siis politikoille ja pussilakanoille eri säännöt? Hilkan viimeinen aihe sai studiossa aikaan harvinaista hiljaisuutta. Miten haluaisit kuolla jos olisit jo saattohoitovaiheessa omaa elämääsi. Kivutta ja nopeasti. Saattohoitolaki Suomessa on muita Pohjoismaita jäljessä mutta Hilkka saatteli kaikki lempeästi loppuiltaan kertomalla sanan palliatiivinen kauniin alkupeäismuodon; viittaan peitetty.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suomen hallitusta syytetään usein siitä, että se ei saa mitään aikaan. Pekka Seppäsen mielestä väite on virheellinen, koska päivittäistavarakauppoihin on saatu oikeaa viiniä miedommat "leikki viinit". Nyt hallitus selvittää oikeiden 15 % viinien pääsyä sinne mukaan, koska viinilasin jalka on jo oven välissä. HS:n kyselyssä 55% kannatti oikeiden viinien tuomista päivittäistavarakauppaan. Onko hallitus oikealla asialla, kun haluaa viinit maitokauppoihin ja mitä tästä seuraa? Juha Itkonen kertoo raatilaisille Uusi juttu -nimisestä, Suomeen mahdollisesti perustettavasta audiovetoisesta mediasta. Tiistaina 17.9. käynnistyi kampanja, jossa uuteen mediaan haetaan perustajajäseniksi kutsuttuja asiakkaita. Jos 5000 perustajajäsentä saadaan mukaan, media syntyy ja 20 toimittajaa palkataan. Hankkeen taustalla on tanskalainen mediafirma Zetland. Näyttävässä asiakashankinta vaiheessa on selvä viesti – suomalainen media on rikki ja se tarvitsee uutta alkua. Missä määrin jaatte Uuden jutun tekijöiden tilannekuvan? Tarvitseeko suomalainen media uutta alkua? Voiko joukkoviestintäväline syntyä näin, että tehdään media itselle? Kaarina Hazard on lukenut Ylen nettiartikkelin, jossa haastateltiin kansanedustaja Anna Kontulaa, joka on kirjoittanut kirjan ”Kadonneen järjen metsästys”. Haastattelussa Kontula puhuu, että olemme menneet tunteidemme kanssa aivan liian pitkälle. Politiikassakin on käynyt niin, että asioiden hoitamisen sijaan, yhä useammin poliitikot hoitavat ikään kuin äänestäjien tunteita. Kontulan mukaan poliitikkojen tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä, esimerkkinä ilmastokatastofi, jonka tuottamaa huolta pyritään hoitamaan, mutta ei sen syytä. Sen sijaan, että muuttaisimme asioita, maailmaa ja rakenteita, meitä yritetään saada vaan paremmalle mielelle. Kaarina tiedustelee ritareilta, onko tunteiden hoitaminen saanut politiikassa vallan ja tuottaako poliitikkojen tunnepuhe huonoja poliittisia päätöksiä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Panzar ja Pekka Seppänen. Puheenjohtaja Maria Pettersson nostaa keskusteluun yläkouluikäisten kouluakäymättömyyden. Mistä päästä sitä pitäisi ryhtyä purkamaan? -  Mika Panzar ehdottaa ratkaisuksi Aku Ankan mukaista koulupoliisin käyttöä. Välillä Tupun, Hupun ja Lupun noutaa koulupoliisi opinahjoon. Kaarina Hazard kysyy huolestuneena, vihaammeko nuoria. - Poliitikot ja me aikuiset emme korvaamme lotkauta nuorison edessä olevan ilmastokatastrofin käsittelylle. Pitäisikö nuorison olla tämän johdosta epätoivoisia vai peräti raivoissaan? Mika Panzar esittelee kiinalaisten tapaa tehdä työtä kello 9:stä 9:ään, kuutena päivänä viikossa. Tätä työnteon mallia havitellaan Suomeenkin, koska talouskasvumme sakkaa. Voisimmeko ajatella että kilpailukykyä on se, että meillä on hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino? Miksi emme miellä myös lomien olevan osa kilpailukykyämme? Pekka Seppänen innostaa raatilaisia Euroviisujen jälkipyykin pesuun. Miten suhtautua Israelia äänestäneeseen Suomen kansaan? Miten "hassusta laulukisasta" tuli huomionarvoisempi selkkaus kuin Gazan ja Ukrainan teurastuksista?

PuijoWolleyn passari Liina Räty ja päävalmentaja Pekka Seppänen kävivät Savon Aaltojen studiovieraana ennen maanantaina 25.3. alkanutta välieräotteluita. Ensimmäinen välieräottelu oli tasainen, mutta sen voitti Pölkky Kuusamo. Sarjan toinen ottelu pelataan 27.3. Kuopiossa Studentialla.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä toimittaja, käsikirjoittaja Maryan Abdulkarim sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Pekka Seppänen puhututtaa ritareita jalkapalloilijan velvollisuuksista. Robert Taylor kieltäytyi maajoukkuepestistä juuri EM-jatkokarsintaottelun Wales-Suomi alla. Maryan Abdulkarim ihmettelee, miten Suomessa varmistetaan, että deaktivoidut aseet pysyvät deaktivoituina. Kaarina Hazard haluaa keskustelua naisille pystytetyistä patsaista. Hänellä on ehdotus, jolla miehille pystytettyjä näköispatsaita voisi tuunata!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Aluksi puheenjohtaja haluaa ystävien kertovan, miten media suhtautuu jatkossa uuteen presidenttiin. Vastauksissa lanseerataan käsitteet "kriittis-fantisoiva suhde" ja "kissapresidentti". Anu Koivunen kysyy: Oletteko huomanneet, että meillä on uusi kansallinen kertomus? Sen mukaan Suomi on vaalikamppailun ja poliittisen keskustelun mallimaa. Mutta onko tarina sivistyneistä vaaleista todenmukainen? Taru​ Tujunen harrastaa vaalimatematiikkaa, eikä hän ole varma​, ​mihin suuntaan Pekka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen vaikutti vaalitulokseen​. Pekka Seppänen on viikonlopun aikana pettynyt demokratiaan ja kansanvaltaan – sekä suomalaisten käsitykseen kulttuurista ja nerokkaasta biisistä. Suomi kun lähettää Euroviisuihin hänen mielestään väärän valinnan eli Windows95manin eikä Sara Siipolaa. UMK-finaalin voittajaa arvellaan Uuno Turhapuron perinteen jatkajaksi, ja uudeksi taiteilijanimeksi ehdotetaan MikroMikkoa!

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Mihin liian vähälle huomiolle jääneestä ongelmasta haluaisitte puhua? Ritarit  puhuvat ilosta, suomalaisesta kulttuurista – ja yksi ei halua vastata mitään. Pekka Seppänen puhututtaa Pyöreää pöytää presidentinvaalikampanjasta. Muuttaako taktinen äänestäminen lopputuleman? Miten ehdokkaat voivat vielä vaikuttaa? – Antaako joku ehdokkaista äänensä ennakkoperintönä toiselle ehdokkaalle? Maija Vilkkumaan valitsema aihe liittyy sisältövaroituksiin. Onko niissä järkeä? Hän olisi toivonut sisältövaroitusta "hirveään" Lars von Trierin elokuvaan Breaking the Waves. Hilkka Olkinuora selostaa muille vanhusten hoivaa koskevan Ylen MOT-ohjelman. Hän nostaa ohjelman esiin, koska uskoo kokemuksensa perusteella, että samanlaisia kokemuksia on. Hän kysyy, millä tilanteen voisi ratkaista. Asiaa vetää ritarit vakavaksi.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina vuoden 2024 ensimmäisessä Pyöreässä pöydässä ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Pyöreän pöydän 18. toimintavuoden alkuun puheenjohtaja kysyy, mitä ritarit toivoisivat pienten ja suurten toiveiden keijulta. Mika Pantzar kertoo, että hänen isovanhempansa olivat 1930-luvulla linnoittamassa Karjalaa. Hänen mielestään tätä nykyäänkin Suomi linnoittautuu. Globalisaatiokiimasta ollaan siirtymässä ulkomaan pelkoon, hän sanoo. Kaarina Hazard on pettynyt "algoritmijournalismiin". Isot vaalit ovat tulossa, mutta hänestä toimittajat eivät auta kansalaista presidentin valinnassa. Epäselväksi hänelle on jäänyt, miksi presidenttiä tarvitaan. Etunenän julkkikseksiko? Pekka Seppänen päivittelee päivittäiskauppojen kalliita bonus-järjestelmiä. Hän arvioi, että joko kauppaketjut ovat tyhmiä, ihmiset ovat tyhmiä tai hän itse on tyhmä. - Pekka Seppänen ihmettelee

​Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Vt. puheenjohtaja Pekka Seppänen​ esittää verryttelykysymyksen Black Fridaystä ja Älä osta päivästä. Hän arvelee, että monella sähköpostitulva on ohi ja pankkitili tyhjä. ​Mika Pantzar pohtii kuluttajien vapautta. Pitäisikö vaihtoehtohoitoja säädellä? Hilkka​ Olkinuora antaa​ ritareille puhumisen aihetta yksinäisyydestä. Kenen syy yksinäisyys on? Mistä yksinäisyys johtuu? Juha Itkonen sanoo monen turvallisuudentunteen järkkyneen, kun Yle kertoi, että sivakointia säestää urheilumuusikko syntikalla. Onko tämä huijausta? Pyöreä pöytä seuraavan kerran 13.12.2023.

Suoraa puhetta Ruben Stillerin johdolla. Sanavapauttaan käyttämässä ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja etsii syitä optimismin. Häntä lohdutetaan sillä, että pääosin ihmiset pyrkivät hyvään; ja sillä, että ihmiset ovat uuraita kirjoittamaan ja lukemaan; ja sillä, että Helsinkiinkin näyttää tulevan oikea talvi. Kaarina Hazard kaipaa neuvoja rajatilanteesta: kestääkö Kollaa ja pysyykö suomalaisten pakka kasassa edes tämän viikon? – Kudonko sukat rajan yli tulleille ihmisille vai rajavartioille? Taru Tujusen mukaan oikeita vastauksia ei ole, ja Pekka Seppänen luottaa viranomaisiin. Pekka Seppäsen mukaan presidentinvaalikampanjat saivat uutta vauhtia, kun uusi ehdokas ilmoittautui mukaan. SDP:n ehdokas Jutta Urpilaisen kannatus tuplaantuikin heti mielipidemittauksissa. Keskustelussa mietitään ehdokkaiden menestystä gallupeissa ja myös mahdollista yllätystä tammi-helmikuun vaaleissa. Taru Tujunen on skeptinen nuorten veronmaksuhalujen suhteen. Verohallinnon uusin tutkimus kertoo, että 18–29-vuotiaista joka kuudes suhtautuu verojen maksuun kielteisesti. Hän pitää tätä lisääntyvänä trendinä, vaikka 82% suhtautuu nuorista myönteisesti tai neutraalisti.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Miten suhtaudutte tuontijuhliin, kuten ystävänpäivään ja halloweeniin? kysyy puheenjohtaja. – Ritareilta löytyy yksimielisyyttä ja kehotus: Juhlikaa, ihmiset, juhlikaa! Anu Koivusen aiheena on demokratia. 154:ssa maassa tehdyn selvityksen mukaan tyytyväisyys demokratiaan on rapautunut ja on mittaushistorian alinta. Suomessakin on eri kyselyihin vastattu tavalla, joka saa hänet kysymään: Piileekö demokraattisen, tasa-arvoisen julkisivun alla illiberaali, autoritaarinen ja jopa väkivallan mentaliteetti? Pekka Seppäsen mielestä kiinnostus presidentinvaaleihin on järkyttävän alhaista. Perusteena se, että Ylen Elämäni biisi -ohjelman viime lauantain jaksossa esiintyi presidenttiehdokkaita, mutta katsojia oli hänen mielestään vähän verrattuna esim. MTV:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla. – Taru Tujunen toivoo muitakin mittareita... Taru Tujunen yhdistää keskustelun aiemmat aiheet. Yhdysvaltain tulevien presidentinvaaleihin liittyen on eri maissa kysytty, kumpaa äänestäisi mieluiten Joe Bidenia vai Donald Trumpia. Suomalaisilta löytyy vähiten kannatusta Donald Trumpille (8%).

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Pekka Seppänen. ​​Puheenjohtaja sivistää ritareita: T​ällä viikolla julkaistaan kaksi massiivista suomalaista taideteosta, toinen niistä on Suomen kallein kulttuurituote. Ne ovat Alan Wake​ 2 - ja Cities: Skylines ll -pelit. Pekka Seppänen on hämmentyneenä seurannut keskustelua Mika Aaltolan ympärillä.  – Tuliko kultapojasta hylkiö? hän kysyy. – Media toimii näin aina, sanoo Itkonen, joka on tutkinut gradussaan Jari Sarasvuon uraa. – Hänen olisi pitänyt pitää kiinni tutkijan roolistaan, sanoo tiukkapipoiseksi itseään nimittävä Anu Koivunen. – Media on kovin herkkä älähtämään, heittää Seppänen. Anu Koivunen haluaa puhua Nato-jäsenyydestä, josta on ruvettu kertomaan myyttisiä kertomuksia. Ulkopoliittisten päättäjien Nato-kantoihin liittyvä "Kukaan ei sanonut ääneen" -kertomus mietityttää häntä. Juha Itkonen pohtii, olisiko hallitusohjelmille vaihtoehtoa. Hän päivittelee erityisesti nykyhallituksen "hutiloivan tuotoksen" "umpityperää" yhtä maahanmuuttokirjausta. – Voitaisiinko maata johtaa ilman hallitusohjelmaa? hän melkein parahtaa. Anu Koivunen kertoo, että perustuslain mukaan hallituksen on tuotava hallitusohjelma eduskunnalle hyväksyttäväksi.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat parhaillaan Suomessa. Puheenjohtaja Stiller kysyy, minkälainen suhde raatilaisilla on Ruotsin kuningashuoneeseen. Anu Koivunen odottaa täpinöissään tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallista puheenvuoroa, jonka presidentti pitää New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksessa keskiviikkona 20.9. melkein heti tämän Pyöreän pöydän -lähetyksen jälkeen. Anu Koivunen kysyy: Kuinka jännityksellä raadin jäsenet odottavat puhetta ja mitä he arvioivat hänen sanovan? Pekka Seppänen on pohtinut sinuttelun ja teitittelyn rajoja ja käytänteitä. Mitä mieltä olette teitittelystä? Onko se hiljalleen poistuva jäänne vai kanssakäymisemme rikastuttaja? Keitä itse teitittelette? Keiden toivoisitte teitittelevän itseänne? Yrittäjän päivänä 5.9. yrittäjäjärjestöt ehdottivat, että pitäisi liputtaa yrittäjien puolesta. Mitä on yrittäjyys, jota yrittäjäjärjestöt haluavat korostaa? Mika Panzar ihmettelee, miksi tutkija ei voisi olla yrittäjä, hän ottaa niin henkilökohtaisia kuin taloudellisiakin riskejä. Voisiko ajatella, että esimerkiksi huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat yrittäjiä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. – Politiikan penkkiurheilijalle kesä oli poikkeuksellinen, muistelee uusi puheenjohtaja ja kysyy, mistä nerokkaat panelistit olisivat halunneet puhua jo kesätauolla. – Mainintoja saavat Barbie-elokuva, yhden puoleen ratsastus ja solmiomuoti. Pekka Seppänen tivaa: Mitä kesän rasismikeskustelusta jäi käteen. Kaarina Hazard pohtii: Onko eläimistä tullut resurssin sijaan kanssatovereita? Juha Itkonen kysyy: Espoon teatterin nimeksi, tai ainakin logoksi, vaihdettiin &-merkki – onko se innovatiivisuutta vai idiotismia?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Ruben Stiller pohtii kansallista identiteettiä: Olemme nyt maa, joka on Naton sylissä. Mitä jännitteitä Natosta syntyy? Pekka Seppänen keskustelutta ritareita yhdestä puolueesta: Onnistuuko Sofia Virta kasvattamaan Vihreiden kannatusta? Hilkka Olkinuora haluaisi ahneuden sijaan kunnioitusta. Pula diabeteslääkkeestä saa Hilkan kysymään, missä kulkee ihmisen itsekkyyden raja.  Ensi viikolla kevätkauden viimeinen lähetys!

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Keskustelun aiheina ovat Jenni Haukion muistelmat, suomalaisten nöyryys huonoista talousluvuista huolimatta, #metoo-tapaukset nettikeskusteluissa (Rammstein-yhtyeen etkot ja jatkot) sekä mahdollinen vilppi Iltalehden ja muiden medioiden Ukraina-uutisoinnissa. Pyöreän pöydän kevätkausi EI PÄÄTY tähän. Ritarit aiheineen ovat vielä koolla Olli Seurin johdolla kolmena kesäkuun keskiviikkona eli juhannukseen asti!

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Parhaillaan vietetään digitaitoviikkoa, joka kannustaa kansalaisia sloganeilla “digirohkea Suomi" ja “omannäköinen digitaalinen arki jokaiselle”. Hilkka Olkinuora kysyy, onko digitalisaatio ja sen huima vauhti, sekä viimeaikaiseen keskusteluun mukaan tullut tekoäly meille uhka vai mahdollisuus. Ruben Stiller ihmettelee, saako Venäjän sisäisestä tilanteesta mitään selvää. Wagner -joukkojen johtaja haukkuu armeijaa, Kremlin yllä räjäytetään lennokkeja ja kansa tuntuu olevan apatian vallassa. Mihin menet Venäjä? Suomalaisten mielestä Suomi on varma voittaja niin Euroviisuissa, kuin myös loppuviikolla starttaavissa Jääkiekon MM-kisoissa. Pekka Seppänen hämmästelee, mitä on tapahtunut, eikö suomalaisilla pitänyt olla huono itsetunto. Onko kisojen mahdollisella voitolla enää mitään merkitystä piskuiselle kansallemme?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja yllättää ritarit ja siteeraa runoilija Arvo Turtiaista. Hämmennyksestä herää kysymys: Tultiinko me oikeaan ohjelmaan? Pekka Seppänen haluaa puhua myrkyistä: sokerista, suolasta ja rasvasta. Pitäisikö nämä saada verolle?  Keskustelussa laitettiin "kaikki" verolle ja laillistettiin nuuskakin, jotta siitäkin saisi perittyä veroa. Maija Vilkkumaa ihastui, kun New York Times -lehdessä sama kriitikko kirjoitti Pablo Picassosta sekä rakastavassa että vihaavassa hengessä. Picasso on joissain piireissä canceloitu. Cäncelöinti kääntyy suomeksi vaientamisena tai tuomitsemisena. – Onko mahdollista päästä tuohtumuksen toiselle puolelle? kysyy Maija. Pekka ei tiedä, kenellä taiteilijalla on Vastuullisuus-sertifikaatti henkilökohtaisessa elämässään. Juha tunnustaa, että hänessä on herännyt primitiivinen canceloinnin pelko, vaikka nykyisin kriteerein hänellä ei ole luurankoja kaapissa. Juha Itkosella on kuohuttava aihe, ihmisten tyhmyys. Hän on lukenut Tiede-lehdestä Flynnin ilmiöstä, jonka mukaan ihmiset tyhmistyvät kaikkialla maailmassa. Jutun mukaan älykkyys kasvoi pitkään – huipentuen Juhan syntymävuonna 1975 –, mutta sen jälkeen mittausten tulokset ovat huonontuneet. Pekka väittää, että kyse on mittareista. Jyväskylän Ylioppilaslehdestä löytyy lisää tulta keskusteluun.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Ensimmäinen eduskuntavaalien jälkeinen ja ensimmäinen Nato-Suomen Pyöreä pöytä onnitteli hurraten entistä puheenjohtajaa Pauli Aalto-Setälää kansanedustajuudesta. Pekka Seppänen on hämmentynyt "kansan tahdosta"-puhumisesta. Pystyykö vaalituloksesta päättelemään kansan tahdon? Ja mitä se halusi? Anu Koivunen haluaa tietää, miten uutismedia onnistui vaaleissa. Vaalijulkisuus toimi hänen mukaansa kuin kone, mutta jätti valkoisia läikkiä. Hän ehdottaa, että mediat perustaisivat somekirjeenvaihtajia: Tik tok -kirjeenvaihtajia ja You tube -kirjeenvaihtajia. Fokus on Koivusen mielestä siirrettävä pois puheenjohtajista. Hilkka Olkinuora pohtii, miten selvitä vaalien jälkeen eli PVS-oireyhtymän eli post-vaali-syndrooman kanssa. Keskustelussa mainitaan mm. Desimaali-Petteri ja Marin-tyhjiö.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietä panelistien (maalle)pakofantasioista. TaruTujunen pohtii Tiktokin käytön rajoitusten vaikutuksia. Mikä vaikutus tulevaisuuden vaaleihin olisi sllä, että poliitikot tai julkinen sektori poistuisivat Tiktokista? Tiktok on kiinanalainen nuorten suosima sosiaalinen media, jonka lataamista on tietoturvasyistä rajoitettu mm. Euroopan komissiossa. Anu Koivusen aiheena on kotimaisten marjojen ja kurkkujen syönti. - Yök!, hän sanoo, koska on lukenut Helsingin Sanomien ja HBL:n toimittajien selvitykset thaimaalaistanen ja virtnamilaisten työntekijöiden kohtelusta.Hänen mielestään poliitikot eivät tartu asiaan, koska ihmiskauppa ei sovi suomalaiseen minä-kertomukseen. Pekka Seppänen ei ymmärrä rikosten ja rikollisten hehkuttamista uutisissa eikä niin sanotun true crimen kuluttamista. – Jösses!

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Kevätkauden aloituksessa keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Ruben kertoo lämmittävänsä studion penkkiä vielä hetken ennen kuin uusi puheenjohtaja, toimittaja Olli Seuri, astuu suuriin saappaisiin 1.2.2023. Prinssi Harrylle sataa tukea, kun puheenjohtaja kysyy ritareiden mielipiteitä tämän muistelmista. Maija Vilkkumaa miettii, miten vartiointiliikkeiden ongelmat - väkivaltaiset stevarit – ratkaistaisiin. Kaarinan mielestä keskeistä on kysyä, millainen on se "järjestys", jota "valvotaan". Pekka Seppäsen mukaan tykistöammusten nimikointi on ongelmallista. Keskustelussa sitä pidetään mm. sekä aseapuna että tunteiden lietsontana. Kaarina Hazard on valinnut näennäisesti rauhallisemman aiheen - suomen kielen. Onko suomi hapertumassa vai ei?

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Ritarit jakoivat perinteiset joulukirjasuositukset. Ne ovat Ida Rauman Hävitys, Risto Murron Puuttuvat puoli miljoonaa ja Ford Madox Fordin Kelpo sotilas. Maija Vilkkumaata on kuohuttanut Maahanmuuttoviraston "nihkeä" suhtautuminen maahanmuuttoon. Mistä Migrin ihmiskuva on peräisin? Pekka Seppänen on valinnut vakavan mutta sekavan aiheen eli sähkön hinnan ja erilaiset hintatuet. Tukina ovat alv-alennus, kotitalousvähennys, sähkötuki ja hintakatto. Juha Itkonen otaa aiheekseen talvipyöräilyn. Oulu on talvipyöräilyn esikuva, mutta Helsingissä se on hänestä ekstreemilaji. Keskustelussa kysytään myös, ovat pyöräilijät pyhimyksiä ja onko talvipyöräily sittenkin elitistinen laji.

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ruben Stiller herättää pyödän äärellä keskustelua saamelaiskäräjälaista. Mistä tässä laissa pohjimmiltaan on oikeasti kysymys? Jääkö tämän keskustelun jälkeen käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Hilkka Olkinuora puolestaan avaa keskustelua mediassa vilisevistä anonyymeistä Tiinoista ja Teemuista. Miksi niin monessa uutisessa ihmiset esiintyvät muutetun nimen takaa? Olemmeko siirtyneet ratkaisukeskeisestä journalismista seuraamusjournalismiin ja kuinka kovalla koetuksella on lukijan luottamus mediaan? Pekka Seppänen palauttaa Donald Trumpin Pyöreään pöytää. Yhdisvaltain entinen presidentti on ilmoittanut olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Onko Trumpilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaaksi ja onko hänellä mahdollisuuksia presidenttikilvan finaalissa? Mitä ajatuksia Trumpin hahmo ylipäätään herättää pyöreän pöydän äärellä?

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Milloin olet ollut väärässä? – Puheenjohtaja saa kysymykseensä yllättäviä vastauksia! Anu Koivunen on pannut merkille alakoululaisten iltapäivätoiminnan puutteita: Millainen on maa, joka jättää lapset heitteille? Pekka Seppänen on valinnut aiheekseen kiperän kysymyksen: Mitä sodan voittaminen – esim. Ukrainassa – käytännössä tarkoittaa? Hilkka Olkinuora pohtii menestyskiimaa. Mihin sattumuksellisuus ja yllätyksellisyys ovat kadonneet? Hän on lukenut Turun piispa Mari Leppäsen kolumnin Helsingin Sanomista ja entisen opetusministerin Olli-Pekka Heinosen tekstin Länsi-Suomessa.

Kaarina Hazardin johdolla keskustelevat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta saatiin Italian vaalituloksesta, oikeusvaltiosta ja tarpeesta muuttaa työelämää. Puheenjohtajan mukaan meillä on takana pari raskahkoa vuotta eikä tämäkään ole ollut kovin kevyt. Odotamme kallista pakkastalvea ja sitä odotellessa saamme pelätä, että Itämeri räjähtää. Millä tavoin aiotte selvitä ainakin pimeästä, ehkä myös synkästä, talvesta? Kaarina Hazard kysyy. Vastauksissa mainitaan kynttilät ja tieto, AA-tyyneysrukous ja A-studio. Tyyneysrukous: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Italian parlamenttivaaleissa voitti äärioikeistolaiseksi luonnehdittu puolue. Pekka Seppänen kysyy, voisiko tämä tapahtua myös Suomessa. Anu Koivunen pohtii, annetaanko oikeusvaltion toimia. Hänelle on tullut vaikutelma, että koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä olemme olleet usein tilanteessa, että itsenäisiltä ja riippumattomilta viranomaisilta halutaan poliittisen tahdon mukaisia tekoja heti.  Pekan mielestä on lyhytnäköistä ja vaarallista olla noudattamatta sääntöjä. Maija tunnustaa, että hän pystyy eläytymään turhautumiseen. Maija Vilkkumaa miettii, mistä kertoo se, että meille tarjotaan työssä uupumisen lääkkeeksi silent quittingiä ja downshiftausta. Miten korjaisitte työelämää?

Fortumin seikkailu Saksassa päättyi tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen ja miljardimenetyksiin. Fortumin epäonnistumisista nostetaan Uniper-kauppojen lisäksi usein esiin Caruna-munaus, eli Fortumin sähköverkkojen myynti, mutta lista ei lopu siihen. Politiikkaradio pureutuu siihen, mihin Fortumin sarjaepäonnistumista voi verrata taloushistoriassa. Syitä virheisiin etsitään ohjelmassa 1990-luvulta saakka. Pohdinnassa on myös valtionyhtiöiden rooli. Aiheesta keskustelevat valtionyhtiöihin perehtynyt liiketoimintahistorian tutkija Pasi Nevalainen ja kirjailija, talouden tarkkailija Pekka Seppänen. Toimittajana on Antti Pilke.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Poimi oikea mielipide tai ole eri mieltä! – näin usuttaa puheenjohtaja teitä kuuntelijoita. Sitran selvitys päättäjien luottamuksesta kansalaisiin pohdituttaa aluksi. Juha Itkosen kysymyksenä on kunnianpalautus nyt häpeäpaalussa olevalle asialle. Hän viittaa Helsingin Töölönlahdella olevaan Itsekkyyden muistomerkkiin, joka nyt monesta tuntuu vanhentuneelta. Ritarit arvelevat, että mm. kaivokset ja polttomoottorit saattavat saada kunnianpalautuksen. Taru Tujunen pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tilaa. Miksi julkinen sektori palaa? Hän kertoo, että Suomessa 17% työvoimasta on hoiva-alalla töissä. – Suuri ei ole tehokasta, arvelee Pekka. Pekka Seppänen on viime päivinä lukenut analyyseja, joissa sanotaan Putinin päivien olevan luetut ja koko Venäjän katoavan – päivämäärä vain puuttuu. Juha puolustaa analyyseja. Hänestä lännessä on oikeus hengennostatukseen.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta syyskauden toisessa väittelyssä johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puhetta Ukrainasta, tupakoinnista, Sanna Marinista ja valtiojohdon synkästä viestistä. Tänään vietetään Ukrainan kansallispäivää. Puheenjohtaja haluaa tietää, onko Suomi auttanut Ukrainaa tarpeeksi. Pekka Seppänen miettii, pitäisikö Suomen valita tupakoinnin rajoittamisen suhteen Uuden-Seelannin tiukka tie. Ruben Stillerin ihmettelee, miksi Sanna Marin vahingoittaa itseään ja kysyy, mikä kohussa on oleellista. – Ei mikään, paheksuu Pekka Seppänen. Anu Koivunen näkee tutkijana kaksi linjaa: mikä on instituutiolle soveliasta ja mikä on naispoliitikolle soveliasta. Lopuksi puhutaan valtiojohdon vakavista puheista suurlähettiläille. Anu Koivusen mielestä puheet viestittävät, että Suomi on joukkueena toiminut hyvin yhteen.

Miksi poliisia eivät enää kiinnosta tavallisiin ihmisiin kohdistuvat pikkurikokset? Onko Suomessa tarpeeksi poliiseja tutkimaan näitä päivittäisrikoksia? Kumpi on poliisille tärkeämpi – sormenjälki vai dna? Mikä on muuttunut poliisin työssä vuosikymmenten aikana? Jaksossa vieraana nelisenkymmentä vuotta poliisissa työskennellyt rikoskomisario Pekka Seppälä.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy, mitä muuta maailmalla nyt tapahtuu? Mainituiksi tulevat Filippiinien uusi presidentti, Sri Lankassa inflaatio 30%, Intiassa on niin kuuma, että kaatopaikka syttyi tuleen, Trump saattaa palata Twitteriin Elon Muskin myötä ja jääkiekon juoksu oligarkkien ympärillä. Pekka Seppäsen mielestä Ylen ei pitäisi satsata Euroviisuihin niin paljon kuin se tekee. Kilpailun televisiointi hänestä riittäisi. Ruben Stiller haluaisikin viisurahoilla kirjallisuusohjelman televisioon. Anu Koivunenkin haluaisi, mutta näkee viisut leirinuotiona. – Ylen ydinbisnestä on kansakunnan tekeminen, hän pohtii. Koivusen omana aiheena on kunta-alan työtaistelu, joka ei tunnu liikuttavan yhteiskuntaa. Miksi lakko on jäänyt etäiseksi? Ruben pyytää pohtimaan lähiaikoina tapahtuvan Nato-hakemuksen jättämisen historiallisuutta. Hänelle päätös on tunteellinen, sielua kouraiseva hetki. – Olen ottamassa viimeistä askelta länteen. Koivuselle on Natoa olennaisempaa se, että maailmanjärjestys on muuttunut. Seppänen on kyynisempi: hän vertaa päätöstä vuoden 1978 presidentinvaaleihin ja v. 1994 EU-kansanäänestykseen. Hänen mukaansa kaikissa niissä puoltaminen oli poliittisen johdon mukaan ainoa oikea tapa toimia.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja aloittaa kyselykierroksen: Leikkasiko eilinen kehysriihi oikeista asioista? Perinteiden media on julkaissut paljon kuvia sodan uhreista Ukrainassa. Anu Koivunen kysyy, mikä määrä kuolemaa kuvissa pystyy kertomaan sodan kauheuden. Olavi Uusivirta pohtii, miten puhua ekaluokkalaiselleen sodasta. – Pitää säännöstellä, mutta ei valehdella ja kertoa, että "sinä olet nyt turvassa", neuvoo puheenjohtaja. Pekka Seppänen on lukenut Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raporttia, ja ihmettelee mm. miksi meitä ei pakoteta muuttamaan käyttäytymistämme.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Taru Tujusen aiheena on kyber- ja hybridisodankäynti. Hän kysyy, olemmeko tietämättämme sodassa ja olemmeko valmistautuneet? Esimerkiksi Helsingin yliopisto on joutunut bottihyökkäyksen kohteeksi, Nordeassa ollut palvelunestohyökkäys ja Savonlinnan lentokentällä ollut gps-häirintää. Juha Itkonen on katsonut Suomineidot-nimistä tv-sarjaa Yle Areenassa, koska se on herättänyt paljon kiivasta keskustelua ja saanut kovaa kritiikkiä. Hän on lukenut väitteitä, joiden mukaan sarja normalisoi natsismia. Pyöreä pöytä puhuu mm. natsi-sanan merkityksestä ja vaikeudesta keskustella äärioikeistolaisesta ideologiasta. Pekka Seppänen puhututtaa ritareita rakenusten kauneudesta ja rumuudesta.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Koiria rekisteröitiin viime vuonna n. 49 000. Hilkka Olkinuoran mukaan siis enemmän kuin syntyi ihmislapsia. Monet sanovat, että jäävät mieluummi koiriensa kanssa vaaraan kuin jättävät ne väestönsuojien ulkopuolelle. "Mitä kertoo meistä, että olemme kiinnittyneet lemmikkeihimme oman henkemme uhalla?" Anu Koivunen pohtii, saako eristämispolitiikan vaaroista puhua tässä vaiheessa Venäjän hyökkäyssotaa. Ruotsalaisen Dagens Nyheterin kolumnisti Katrine Marcal kirjoitti kolumnissaan, että Venäjän talouden kurittaminen on vaarallinen strategia. Mika Pantzar haluaa puhua hyvän puutteesta. Ohjaako hyvyys sittenkin yhteiskuntaa, eikä pahuus? Taloustieteessä painotetaan paljon mm. yhteistyötä. "Suomi ei ole jakautunut kahdeksaan kuplaan, kuten yhdessä kirjassa väitetään, vaan me olemme samalla puolella." Keskustelussa suositeltiin luettavaksi Pekka Seppäsen kolumnia "En keksi yhtään hyvää syytä, miksi unohdin Ukrainan" (Yle), Taru Tujusen kolumia "Pandemian ja sodan runtelema aika vaatii uusia totuuksia" (Helsingin Sanomat) sekä Anna-Lena Laurénin kirjaa Samettidiktatuuri.