Podcasts about kansalaiset

Kansalaiset tuovat jälleen monenlaisia ehdotuksia Kansanradion piknik-pöytään, rauhanturvaamiseenkin liittyviä. Ohjelmassa on myös Radio Suomen syyskuun risteilyltä kerättyjä kommentteja, eräs nuori tuo esiin nykypäivän äitiyden sitovuuden. Jakson lopussa kuullaan resepti ystävyyteen. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Tällä kertaa Kansanradiossa tarjoillaan kierrätystavaraa, kun ääneen pääsevät aiemmin kuullut puhelut, mutta uudessa järjestyksessä tietenkin. Kesäiseen tapaan ollaan paljon luonnon keskellä, nusautteluakin saattaa olla luvassa. Kansalaiset ovat myös vahvasti musiikillisten asioiden äärellä. Olisko jo nyt aika uudelle Suvivirrelle ja miksi iskelmissä on aina ikävä jonnekin. Nuorten suosiman nenärenkaan alkuperäinen käyttötarkoituskin selviää. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Kansalaiset ovat huolissaan, mitä luonnosta löytyy näin keväisin. Erityisesti kismittävät maatumattomat tupakantumpit ja ehkäisyvälineet. Lisäksi ohjelmassa ollaan taas perustamassa uutta puoluetta: Maalaisjärki kunniaan! Ja ihmetellään vielä, kuinka epäselvää voikaan olla kurkkupurkin teksti. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Monipuolisten liikenneaiheiden lisäksi jaksossa kommentoidaan myös lakkoja. Eräs soittaja kertoo ammattiliittojen syövän omaa jalkaansa lakoilla. Nykykoululaisten ei pitäisi valittaa ruuasta, ennen vain läväytettiin jotain lautaselle ja kylkeen ehkä puolukkahilloa tai porkkana-ananasraastetta. Lisäksi kaivataan pesukoneita, jotka eivät läähätä! Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Petri Roininen, Korjausliikkeen puheenjohtaja, on huolissaan Suomen uppoamisesta kolmen ongelman Bermudan kolmioon: korkea veroaste, länsimaiden matalimpiin kuuluva suomalaisten varallisuus ja 15 vuotta kansantalouden nollakasvua. 00:00 Intro Politiikka liikkuu, Suomi upetetaan Bermudan kolmioon 00:26 Petri Roinisen esittely, Suomen historian ensimmäinen toimitusjohtaja puoluejohtajana 01:50 Sinisistä Korjausliikkeeksi ja Helsingin vaalipiirin kilpailu 03:50 Miksi Korjausliike ei löydy gallupeista? 04:30 Neljä vuotta lisää Rinne/Marinia? Mitä voidaan tehdä ensi vaalikaudella? 06:00 Suomi verottaa maailman 5. eniten ja marginaaliverot ovat maailman 2. korkeimmat 07:14 Bermudan kolmio: huippukorkea verotus, ei kasvua ja matala yksityinen varallisuus 08:30 Alijäämä 3% nostaa Suomen maailman 1. verottajaksi. Tuloveron ongelmat 10:40 Suomi kerää väähän pääomaveroja, koska meillä on vähän pääomia. Osinkoverouudistus 13:10 Julkisen sektorin palkkaneuvottelurakenne on epäonnistunut 14:55 Tuleva hallitus on erittäin vaikeassa paikassa 17:35 Kansalaiset haluavat muutosta tuhlaukseen. Mistä löytyy tasapaino 20:05 Suomalaiset ovat yhtä köyhiä kuin kreikkalaiset ja portugalilaiset. Rahaa tänne! 21:10 Yhteisverotus perheille? 23:40 Miksi korkea verotus on ongelma? Viiden veron kiila ja asumisen kalleus 26:45 Suomalaiset ovat tolkun ihmisiä, ekonomistit ovat edunvalvojia 27:50 Korjausliikkeen rooli blokkivaaleissa 29:15 Muut puolueet ovat vasemmistuneet 31:50 Korjausliikkeen arvot ja ehdokkaita 34:50 Pienpuoluetentti 35:55 Politiikka tarvitsee ratkaisuja, rakenteelliset muutokset työelämässä 41:35 YEL on harkintaverotusta. Eläkeuudistuvaihtoehtoja #neuvottelijat #neuvottelija #omistaminen #varallisuus #markkintalous #korjausliike #velkaantuminen Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Nyt kansa barrikadeille ja leipomaan! Turhaa väkeä itsenäisyyspäivän juhlissa. Pieni pähkinä sähköinsinööreille. Kansanedustajakokelas pohtii. Älä ole ahne, isopalkkainen. Puolueet lupaa jo yks hyvää ja toinen toista hyvää. Onko Suomi onnellisten ihmisten maa? Savon ukko ja paljon etelän hetelmiä. Puhemies, putkimies, kotimies, kalamies ja esinainen. Vuoden suurin turhake. Kuka tappaisi kotisirkan? Villipetojen teurastaminen on harvinaisen p**skaa touhua. Suojellaan ojat, ei soita. Tilakommuuni saapuu Suomeen. Mummo hyppää pellonlaidalta. Repikää siitä. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Aamun ensitunteina 22. lokakuuta 2001 Celine Cursteen soitti hälytyskeskukseen Marylandissa. Hän oli löytänyt miehensä Josephin kylpyhuoneen lattialta. Mies oli viimeisin pernaruttokirjeiden uhri. Näitä tapauksia oli jo löytynyt useista osavaltioista Yhdysvalloissa. Kansalaiset vaativat asian pikaista käsittelyä, mutta viranomaiset eivät osanneet sanoa, kuka kirjeiden takana on.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna MerikallioMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Minna HaapasaloSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Kansalaiset, medborgare! Hyvää itsenäisyyspäivää! Oi rakas Suomi, synnyinmaa, tänään ylistämme sinua tässä jaksossa! Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, ja ajattelemme, että on myös lottovoitto synnyttää Suomeen. Miksi Suomi on loistava paikka olla äiti? Mitä kertovat kansainväliset tutkimukset, entä meidän omat kokemuksemme? Tervetuloa seuraamme! Lähteet: Pelastakaa lapset: State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä, 2019. https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html Loppumusiiikki: David Stenlund, FInlandia

Perussuomalaisten perustaja ja suomalaisen populismin veteraani Timo Soini kirjoitti kirjan populismista. Teoksessa avataan populistin pelikirja ja metodit kansan kosiskelemiseksi. Soinin teesien ytimessä on oletus tavallisesta kansasta, jota populisti ihannoi. Missä ovat ne tavalliset ihmiset tai tavallinen kansa? Kansaa ja kansalaisia puhuttelee myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Oliko puhe populistinen, jos Timo Soinin mittareita käytetään? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n meriä, jäätä, lunta ja ikiroutaa koskeva raportti. Maailman luonnonsäätiö WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma. Suojelujärjestöjen ajatukset esillä maatalousministereiden EU-kokouksessa. Suojelupäällikkö Jouni Nissinen, Suomen luonnonsuojeluliitto. Kansalaiset ja ilmastopolitiikan paljot puheet. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny, Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen ja Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti. Erdoganin Turkki. Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja toimittaja Tom Kankkonen, Yle. Kolumni Sami Kolamo. Korostuneesti ulkonäköön perustuva kehosuhde rajoittaa maailman kokemista. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Mira Stenström ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kahden maan kansalaiset, Riikka Hartikainen by Verkosto

Miksi kansalaisten pitäisi osallistua vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon ja miten se tapahtuisi? Podcastissa vieraana Turun yliopiston kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt, joka on varajohtajana Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -hankkeessa.

Polttopuun käyttöä on taas selvitetty. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksista nähdään, että polttopuun käyttö on edelleen lisääntynyt. Viime lämmityskaudella kului pientaloissa yhteensä liki seitsemän miljoonaa kuutiota polttopuuta. Siitä oli klapela ja halkoja noin kuusi miljoonaa kuutiota ja haketta runsaat puoli miljoonaa kuutiota. Keskimääräinen kuluttaja käytti puuta noin viisi mottia vuodessa. Luke ja Tilastokeskus selvittivät kyselytutkimuksessaan myös sitä, missä puuta poltettiin. Kansalaiset kertoivat, että eniten puuta poltettiin varaavissa takoissa ja uuneissa, noin 30 prosenttia kokonaismäärästä. Saman verran meni puuta erilaisissa klapi- ja hakekattiloissa ja saunan lämmityksessä kului puuta noin viidennes kotitalouden kuluttamasta kokonaismäärästä. Kesämökeillä puuta poltettiin keskimäärin kaksi ja puoli kuutiota. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen yliaktuaari Jukka Torvelaisen Lukesta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Kansalaiset antoivat vahvan tuen presidentti Sauli Niinistön ajamalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle. Samalla kansalaiset antoivat ruk .. Lisää >> http://ift.tt/2DIA4lk

Kansalaiset voivat äänestämällä vaikuttaa esimerkiksi europarlamenttivaaleissa ja omien kansallisissa parlamenttivaaleissakin ketkä ovat osaltaan päättämässä heidän puolestaan EU:ta koskevissa asioissa. Mutta onko EU:n päätöksenteko riittävän avointa, että kansalaiset voisivat seurata mitä päätöksiä ja millä perusteilla eri tahot heidän puolestaan EU:ssa tekevät. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekunnasta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Presidentti Tarja Halonen kertoo, kuinka tasavallan presidentin uudenvuoden puhe laaditaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Mainiossa Downton Abbey –sarjassa käsiteltiin aikojen muuttumista monella tavalla. Eräässä jaksossa kartanon isäntäväki oli kauhuissaan, kun nuori polvi halusi saada kartanoon uuden keksinnön, radion. Kammotusta aiheuttava nykyajan vempele sai lordi Granthamin silmissä armon vasta kun hän kuuli, että kuningas Yrjö V aikoo puhua radiossa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut brittien joulupäivän perinne, kuninkaan puhe. Yrjö V aloitti sen vasta vuonna 1932. Downton Abbeyssä kohua aiheuttanut radiopuhe oli vuoden 1924 Brittiläisen Imperiumin näyttelyn avajaispuhe. Hallitsijoiden puheet kansalle ovat kuitenkin vieläkin vanhempi instituutio. Vesa Heikkisen ja Tuure Hurmeen tutkimus Suomen tasavallan presidentin uudenvuoden puheista muistuttaa, että ”Yhdysvalloissa liittovaltion tilaa koskevia puheita on pidetty jo vuodesta 1790”. Suomessa perinne alkoi vuonna 1935, kun presidentti P.E. Svinhufvud puhui kansalaisille radiossa kansallisen sovinnollisuuden viikon kunniaksi. Svinhufvudin puhe alkoi puhuttelulla, josta kehkeytyi uudenvuodenpuheen jämäkkä vakioaloitus: "Kansalaiset!" Tutkijat analysoivat ansiokkaasti presidenttiemme puheita. Kekkonen on ainoa, joka on rohjennut esittää suoria velvoitteita kansalaisille. Svinhufvud ja Paasikivi ovat käyttäneet eniten kieltoverbejä. Halonen taas viljeli paljon olla-verbiä. Mutta miten tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe tehdään? Kirjoittaako joku sen presidentille? Onko puheelle olemassa salainen kaava? Yksi maamme kokeneimmista tasavallan presidentin uudenvuoden puheiden kirjoittajista, kaksitoista puhetta kirjoittanut ja puhunut rouva presidentti Tarja Halonen kertoo. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi *** Kuva: Raili Tuikka.