Podcasts about onko suomi

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Harvinaiset raaka-aineet ovat turvallisuuspolitiikkaa. Jos kansakunta ei ole omavarainen kriittisten materiaalien suhteen, teknologian ripeä kehitys tekee siitä uudella tavalla haavoittuvan. Onko Suomi valmis kohtaamaan uuden aikakauden haasteet? Mitä vaarallisia pullonkauloja ja toisaalta menestyksen eväitä Suomella on? Studiossa tutkijat Topi Turunen ja Veera Marttila.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #kierrätys #kännykät

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa →

Vuorineuvosajan valtasekoilut | Junkkari | #neuvottelija 293. Marko Junkkari keskustelee Samin kanssa lähihistoriasta, jolloin vakuutusyhtiö Pohjola haki paikkaansa vahinko- ja henkivakuuttajana, suuren konttoriverkoston hallitsijana ja osana Ilmarisen valtapiiriä. Marko Junkkarin erinomainen kirjan Vallan linnakkeen viimeinen taisto - Kertomus vakuutusjätti Pohjolan lopusta (Otava, 2024) on pohjana väittelylle siitä, onko Suomi päässyt yli vuorineuvosten pankeista ja vakuutusyhtiöstä. Onko Suomi siirtynyt Pohjolan viimeisen itsenäisen toimitusjohtaja Eero Heliövaaran rock and roll kapitalismiin vai olemmeko yhä kasvottoman kabinettipääoman vallassa? #neuvottelija Sisäpiirissä Marko ja Sami keskustelevat eeppisestä Nalle Wahlroos (Mandatum, Sampo) Petteri Fagernäs (Prospectus, Conventum) -taistelusta. Sami aloitti investointipankkiirin uransa Petteri leirissä ennen siirtymistään Lontooseen Credit Suissen, josta tuli myös OP Pohjolan kaltainen finanssitavaratalo Winterthurin oston jälkeen. ERP Nyt! -podcast: https://open.spotify.com/show/1UqweMpnrOYXnInMdkxy5T Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Jutellaanpa merivoimista! Puolisotilaalliseks pursiseuraks haukuttu, voimaa merelle ja maalle projisoiva pumppu on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen! Onko Suomi merivoimallinen suurvalta Itämerellä? Millaisia uudet korvetit ovat? Pitäisikö Suomella olla sukellusveneitä? Miten tärkeässä roolissa merimiinoitus on modernissa sodassa? Mitä kalustoa Robin ostaisi merivoimille, jos saisi päättää?Lue lisää Robinin blogista: https://corporalfrisk.com/Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Panzar ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tarttuu ajankohtaiseen therian-ilmiöön, jossa lapsi pukeutuu eläimeksi esimerkiksi naamiolla ja hännällä varustettuna sekä liikkuu eläimen tavoin. Tällainen toiminta on aiheuttanut hämmennystä lasten vanhemmissa ja opettajissa, osa kouluista on myös kieltänyt therian-leikit. Netissä ilmiö on aiheuttanut yllättävän isoa raivoa. Mitä ajattelette therian-ilmiöstä? Pyöreän pöydän keskusteluissa ollaan harvoin oltu solidaarisia ja ymmärtäväisiä hallitukselle. Mika Panzar on päättänyt olla myötätuntoinen Purran ja Orpon hallitukselle. Mikä olisi panelistien ratkaisu, kun vuosi vuodelta valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot. Millaisen vaihtoehtobudjetin te tarjoatte Suomen hallitukselle? Hilkka Olkinuora siteeraa keskustan kansanedustaja Annika Saarikon Instagram -päivitystä. Saarikko oli ottanut kaksi kuukautta vanhan Lauri poikansa mukaan töihin. Lauri puklasi ja kitisi. Rauhoittakseen kitinän poika piti imettää, ja sen jälkeen tuli kakka vaippaan. Saarikko kertoi nolostelleensa ja pahoitelleensa tilannetta ja vauvaa rinnalla ruokkiessa myös kainostelleensa tapahtumaa. Kotona hän ihmetteli, miksi hitossa reagoin noin, pikkuvauvat kuuluvat maailmaan ja tarvittaessa kokouksiin. Saarikon Instagram -päivityksestä innostunut Olkinuora kysyy raatilaisilta, mikä on äitiyden tila ja lapsen paikka tällä hetkellä Suomessa.

Ruotsissa asuneita suomalaisromaneja on etenkin viime vuosina palannut  takaisin Suomeen merkittävissä määrin. Jaksossa Lindgrenin sisarukset kertovat syistä paluumuuttonsa taustalla. Juurille paluuseen houkuttelevat niin henkilökohtaiset syyt kuin laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt. Onko Suomi valmis ottamaan koulutetut ja työelämässä kiinni olevat romanipaluumuuttajat vastaan? Entä miten eläkeläisen työinnon voisi vielä kääntää voimavaraksi myös täällä kotimaassa? Toimittaja on Maija Kansanen.

Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ei voida saavuttaa, elleivät kaupungit ole tiiviisti mukana ja sitoutuneita. Tampereella on kunnianhimoa ja kaupungin pyrkimyksenä onkin tulla hiilineutraaliksi jo vuoteen 2030 mennessä. Mitä Tampereella on jo tehty ja missä piilevät suurimmat haasteet saada loputkin päästöt kuriin? Minkälaista älykaupunkiteknologiaa Suomessa jo on maailmalle vietäväksi? Onko Suomi todellinen edelläkävijä kaupunkikehityksessä ja millaista kiinnostusta maailmalla on herännyt suomalaista teknologiaa kohtaan? Vieraina ovat Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Outi Valkama Tampereen yliopistosta sekä Business Finlandin Decarbonized Cities -ohjelman johtaja Elina Puszkarzewicz.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Venäjä on Suomen päällimmäisin uhka, mutta mitä muuta siintää horisontissa? Ja miten ne liittyvät maanpuolustukseen? Puhutaan demokratiasta, polarisaatiosta, syrjäytymisestä ja ilmastonmuutoksesta! Laitetaan myös vieraat Charly Salonius-Pasternak ja Atte Harjanne (vihr.) mankeliin tietovisan ja natoakronyymien puitteissa! Mikä on CAS tai ASW?Jakso on äänitetty kenttäolosuhteissa, pahoittelut vaihtelevasta äänenlaadusta!Mighty Finland Podcastia tehdään kaupallisessa yhteistyössä meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Savotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Pääministeri Petteri Orpon esiintyminen Euroopan parlamentin Tämä on Eurooppa -keskustelussa äityi tuliseksi sananvaihdoksi. Erityisen kovaa kritiikkiä Orpo sai hallitusyhteistyöstä parlamentissa äärioikeistoksi niputetun perussuomalaisten kanssa. Onko Orpon hallitus joutunut huonoon valoon EU:ssa? Johtaako energiatehokkuudirektiivi pientalojen pakkoremontteihin? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (epp / kok.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d / sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pitäisikö itäraja sulkea? Häiritsevätkö ihmisoikeudet Venäjän hybridioperaation torjuntaa? Onko Suomi mennyt paniikkiin? Vieraina Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Frank Johansson ja Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä. Tervetuloa poteroiden Suomeen! Poterosta kajahtaa! Pitääkö kaikilla kansalaisilla olla mielipide kaikesta? Sarjakuvataiteilija ja satiirin tekijä Ville Ranta analysoi Suomi-nimisen maan ilmapiiriä.

Sallan raja-asemalta raportoi toimittaja Sari Pöyhönen. Onko Suomi sulkemassa lisää raja-asemia? Mitkä ovat Venäjän pyrkimykset tilanteessa? Vieraina rajaturvallisuusasiantuntija Jouni Lahtinen, sisäministeriö ja tutkija Joel Linnainmäki, Ulkopoliittinen instituutti. Nuorten tulevaisuutta koskeva välikysymys tänään eduskunnassa. Miksi perustuslakivaliokunnassa kiisteltiin leikkausten kokonaisvaikutusarvioinneista? Vieraina perustuslakivaliokunnan pj Heikki Vestman, kok ja valiokunnan jäsen Johanna Ojala-Niemelä (sdp). Tel Avivista raportoi Vilma Romsi.  Mikä on Gazan alueen suomalaisten tilanne? Puhelimessa Suomen Ramallahin-edustuston päällikkö Päivi Peltokoski.  Suomessa työskennelleet virolaiset rakennusmiehet palaamassa kotimaahansa. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Janette Leino ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Voiko Ruotsissa nähty jengiytyminen ja huumerikollisuus olla myös Suomessa tulevaisuudessa edessä? Keskustelemassa Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori ja katujengirikollisuutta torjuvan ryhmän rikostarkastaja Marko Forss. – Kiinnostaa vahvasti se, että valuuko niitä toimintamalleja, joita Ruotsissa on totuttu huumausainekaupan yhteydessä näkemään, Forss pohtii. Vuori korostaa, että Suomi ei välttämättä ole Ruotsin tiellä, jos osaamme välttää Ruotsissa tehdyt virheet. Hän korostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä. – Jos tehdään vääriä ratkaisuja niin sitten ollaan huonolla tiellä, hän toteaa. Vuori ja Forss korostavat, että tarvitaan pehmeitä ja kovia keinoja jengi- ja huumerikollisuuden vähentämiseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa jo 6. kertaa putkeen! Mammat puivat mistä onnellisuus koostuu, spekuloivat elämää Suomen rajojen ulkopuolella ja jakavat onneaan töissä ja perhe-elämässä. Jakson kaupallisena kumppanina toimii Storytel. Hyödynnä 40 päivän maksuton kuuntelu linkistä: https://storytel.com/fi/fi/c/mammabetalar40

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Paltan kanssa. Tässä jaksossa Isak keskustelee palvelualojen työnantajia edustaville tahoille siitä, miltä osaajapula näyttää heidän näkökulmastaan. Suomi, yhdessä muun urbanisoituvan ja kehittyvän maailman kanssa, on nähnyt hedelmällisyyslukunsa laskevan. Koska kasvava väestö on tärkeä edellytys kasvavalle taloudelle, pyrkii Suomi yhdessä monen muun läntisen valtion kanssa paikkaamaan vajetta työperäisellä maahanmuutolla. Miltä osaajapula näyttää? Miten Suomi vetää? Onko Suomi liian sulkeutunut kulttuuri? Entä jo Suomessa olevat työttömät? Näistä ja muista kysymyksistä keskustelemme tässä jaksossa. Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Henkilö- ja rahtiliikennettä uhkaavaa junalakkoa sovitellaan viikonloppuna. Tuoreet tiedot tilanteesta, emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta.  Suomen Nato-tien esteet poistuvat, mutta Ruotsin tilanne on vaikea. Nato-laajeneminen, Ukrainan sotatilanne ja hävittäjätoimitukset sekä Venäjän ja Kiinan presidenttien tapaaminen ja reaktiot. Moskovan kuulumiset päivittää kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, ja Kiovasta Ukrainan  tilanteen toimittaja Maxim Fedorov.  Studiossa turvallisuuspolitiikan käänteitä arvioivat johtaja Mika Aaltola ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoo tuoreet tiedot ilmaston tilanteesta ja näkymistä. Onko Suomi tehnyt voitavansa, ja minkälaisia paineita kasaavat seuraavalle hallitukselle ilmastopanelistit ilmakehätutkija Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta ja ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen.  Juontajana Mira Stenström, valmistelijat Marjo Näkki ja Elina Sonkajärvi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Automaailma sähköistyy alati kiihtyvällä vauhdilla, eikä kehitykselle ole näkyvissä loppua. Monet autovalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa polttomoottorien valmistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Miltä näyttää Suomen latausverkosto ja sähköautoilun tulevaisuus? Riittävätkö julkinen latausverkosto kantamaan lisääntyneen sähköautokannan, vai olemmeko pian totaalisessa lirissä?

Onko Suomi kuulunut historiallisesti itään vai länteen? Minkälaisesta historiallisesta kehityksestä idän ja lännen välinen raja Euroopassa juontaa juurensa?Millainen yhteiskunta Ruotsi oli silloin kuin Suomi oli osa sitä? Miten Ruotsin ja Venäjän alla olleet kaudet ovat vaikuttaneet Suomen kehitykseen? Studiossa vieraana suurlähettiläs René Nyberg. Jakso on nauhoitettu 11.11.2022. Nybergin kirja: Ruotsin ja Venäjän välissä - esseitä historian varrelta. (0:00) Kirjallisuus (1:40) 80-luku (3:53) Historian loppu (7:10) Ruotsin ja Venäjän välissä (7:56) Kolmas Rooma (11:55) Stalin ja Ukraina (14:11) Uskonto poliittisena työkaluna (20:19) Rooma ja Bysantti (24:38) Iivana Julma (24:58) Valistus ja Venäjä (29:02) Kommunismi ja Marx (30:47) Neuvostoliiton saavutukset (31:40) Ruotsin merkitys Suomelle (39:47) Ukraina ja Suomi (41:21) Pietari Suuri ja Ruotsi (48:02) Talonpoikien Ruotsi (52:14) Koheesio Ruotsissa (54:25) Oppivelvollisuus Suomessa (56:01) 1800-luku (1:00:40) Nobelin veljekset (1:02:58) Venäjän oikeusvaltiokehitys (1:06:17) Adolf Hitler (1:06:51) Kirjan johtopäätökset Vieras René Nyberg: @nyberg_ren

Nyt kansa barrikadeille ja leipomaan! Turhaa väkeä itsenäisyyspäivän juhlissa. Pieni pähkinä sähköinsinööreille. Kansanedustajakokelas pohtii. Älä ole ahne, isopalkkainen. Puolueet lupaa jo yks hyvää ja toinen toista hyvää. Onko Suomi onnellisten ihmisten maa? Savon ukko ja paljon etelän hetelmiä. Puhemies, putkimies, kotimies, kalamies ja esinainen. Vuoden suurin turhake. Kuka tappaisi kotisirkan? Villipetojen teurastaminen on harvinaisen p**skaa touhua. Suojellaan ojat, ei soita. Tilakommuuni saapuu Suomeen. Mummo hyppää pellonlaidalta. Repikää siitä. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

SK matkasi neljä päivää rahtilaivalla, joka kuljetti terästä Torniosta Hollannin Terneuzeniin. Kriisioloissa Suomen lipun alla ajavat laivat riittävät vain elintärkeisiin kuljetuksiin.

Ukrainan sota havahdutti Venäjä-politiikan virheisiin. Miksi Putinin kanssa käytiin kauppaa Krimin miehityksestä huolimatta? Miksei venäläisen demokratian alasajoon puututtu? Miksi Nord Stream kaasuputkia käsiteltiin vain ympäristökysymyksinä? Onko Suomi jälkiviisaassa tarkastelussa Venäjä-politiikassaan muita surullisempi tapaus? Miksi Suomessa kaksi entistä pääministeriä teki tiliä venäläisillä palkkalistoilla? Onko Venäjä-politiikan haaksirikko vastuunkantajien virhe vai kollektiivinen hairahdus? Onko politiikassa muuta viisautta kuin jälkiviisaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

"Mitäs me sanoimme." Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin. Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet. Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin. Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan. Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen? Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Uusliberalismi herättää tunteita. Onko sitä olemassa, ja mitä se tarkalleen ottaen on? Onko Suomi uusliberaali? Riku Luostarin kanssa uusliberalismista ja sen historiasta keskustelee historiantutkija, VTT Ilkka Kärrylä, joka on tutkinut muun muassa uusliberalismin ja talousdemokratian historiaa. Hänen mukaansa myös Suomi on käynyt läpi "uusliberalisoinnin" prosessin viimeisten vuosikymmenten aikana. Mikä on paikallisen sopimisen ja uusliberalismin suhde? keitä olivat uusliberaaleiksi luonnehditut nuorsuomalaiset? Miten uusliberalismi voi pitkän koronan jälkeen? Kuuntelemalla selviää. Keskustelijat luotaavat myös talousdemokratian nousua ja tuhoa, sekä suomalaista työehtosopimusjärjestelmää.

Uusi ulkomaalaislaki: asiantuntijoiden viisuminsaanti noupeutui kahteen viikkoon. Kesäkuun alussa astui voimaan myös uusi ilmastolaki. Onko Suomi nyt parempi paikka? Vai pitäisikö lämpötilan Suomen ensin nousta radikaalisti, kansa vaihtaa ja verotus puolittaa? Suomen ympäristönsuojelurahat pitäisi lähettää Kiinaan, jossa ne todella vaikuttaisivat? Millä energialla Helvetin tuli palaa? Tuleeko sieltäkin hiilidioksidia? Isä Amborosiuksen ohje Kallelle oli: Anna mennä kuin sika vatukossa. Koska Jumala tietää, että jos olisit tiennyt kuolevasi, olisit katunut. Toisaalta, jos Helvettiin saataisiin nykyistä enemmän asiakkaita, siitä tuli helevetinmoinen hiilinielu. Kansanedustaja, mitä olet viimeksi tehnyt työllistävien suomalaistysten eteen? Kansanedustajaa, mitä olet viimeksi tehnyt työllistävien suomalaistysten eteen?

Onko Suomi öyhökratia? Millä tavalla valta jakautuu uudelleen kun öyhötys sosiaalisessa mediassa vaikuttaa perinteiseen vallan jakoon? Ketkä tässä muutoksessa ovat voittajia ja ketkä häviäjiä? Haastateltavana Helsingin Sanomien politiikantoimituksen esihenkilö, tietokirjailija Jussi Pullinen, joka on kirjoittanut kirjan Öyhökratia yhdessä Johannes Koposen ja Minea Koskisen kanssa. "Some-öyhötyksen" lisääntyminen on siirtänyt paljon valtaa vähemmistölle, kirjassa kerrotaan. Esimerkiksi Kirsi Piha saattaisi olla Helsingin pormestari, jos some-raivo ei olisi saanut häntä vetäytymään kisasta. Kyse on yleisestä ilmistä, jossa sosiaalisen median kanavia käytetään vallan välineinä. "Päättäjillä pyörii koko ajan some-kela päässä, ja sen mukaan säädetään omaa politiikan tekemistä", Pullinen sanoo. Pullisen mukaan tämä mekanismi vaikuttaa myös siihen, käydäänkö vuoden päästä ilmastovaalit vai verovaalit. "On muodostunut aktivistien some, jossa osataan käyttää viestintäympäristöä monitahoisesti hyväkseen", Pullinen toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

(0:37) Yllätyitkö kokoomuksen tavoitteista? (13:57) Mitä hoitajalakko tarkoittaa? (25:54) Onko Suomi menossa Natoon? (33:33) Miten Räsäs-tuomiota pitäisi tulkita?

Onko Suomi matkalla Natoon? (0:28) Politiikan mannerlaatat liikkuvat - vaikutukset kannatusasetelmiin (16:25) Hallitus kaavailee satojen miljoonien lisätukia maatalouteen (22:54)

Harjoitusvaalit on ohi, ja heti on seuraavat vaalit. Ja sen näkee puolueiden ulostuloissa. Entäpä jos vaalit olisi kaikki kerralla ja kymmenen vuoden välein? Entä jos pääoppositiopuolueilla on maltilliset puheenjohtajat, pitäisikö puoluesihteereiden sitten olla räväköitä? Onko Suomi palannut Koiviston aikaan? Suurvaltajohtajat sekä idässä että lännessä kun soittelevat taas Suomen presidentille. Pääministeri taas esiintyy, kun on myönteinen asia. Vastuuministeri pannaan tuleen, kun on ikävää kerrottavaa. Hyvä uutisia! Fossiilinen maakaasu ei ole ainoa vihreä energia Euroopan neuvoston mielestä – auringon ja tuulen rinnalla. Saksan aiemmasta vastustuksesta huolimatta nyt myös ydinvoima lasketaan EU:ssa ilmastonmuutoksen kannalta vihreäksi. Toinen viikon hyvä uutinen oli ruotsalaisen SSAB:n päätös investoida 4 miljardia Raaheen ja Ruotsiin. Joka ei tietysti ole uutinen, koska se on hyvä uutinen.

Suuret jäsenmaat näyttävät ajavan muutoksia EU:ssa. EU-puheenjohtajana aloittava Ranska järjestää EU:n taloushuippukokouksen, jonka yhteydessä pureskellaan mahdollisia talousuudistuksia. Ranskan ja Italian tekemässä sopimuksessa halutaan tiivistää yhteistyötä. Saksan uuden hallituksen ohjelmassa puhutaan EU-liittovaltiosta. Pysyykö Suomi kehityksessä mukana? Onko Suomi ajautumassa talouspoliittisesti ulkokehälle? Vieraina ovat ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronatilanne kriisiytyy, mutta anarkistisessa Suomessa eletään kuin pellossa – tai ainakin siltä se Berliinissä asuvan kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen silmin näyttää. Suomi on koronatoimissa jäljessä Saksaa, jossa koronapassi on peruskauraa ja testejä tehdään koko ajan kaikkialla. Nyt myös rokotepakko on nostettu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Maan terveysministeri sanoo suoraan, että talven päätteeksi jokainen Saksassa on joko rokotettu parantunut tai kuollut. Jenny puolestaan on matkustanut keskellä omikronkriisiä Brysseliin ja miettii, oliko mitään järkeä poistua kotimaasta. Pannaanko rajat taas kiinni? Perutaanko elämä? Onneksi neljännen korona-aallon keskellä elävä Suvi laittaa jäitä hattuun. Hän muistuttaa, että kahden koronavuoden aikana on opittu paljon ja ennen kaikkea: meillä on nyt rokotteet. Luvassa on vertaistukea koronatuskaan ja myös hieman lohtua. Ehkä elämä voi jatkua, kunhan muistaa järjen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Onko Suomi varautunut, jos raja-asemille kohdistuu hybridioperaatio, jossa käytetään turvapaikanhakijoita? Entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) mukaan itsenäinen maa saa sulkea raja-asemansa. Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan turvapaikkahakemusten täysi keskeyttäminen ei ole mahdollista. Mikä on totuus opposition hybridivälikysymyksessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Keskiympyrä-podcast ruotii erilaisissa tilanteissa olevia suomalaispelaajia. Jaksossa pureudutaan myös kotimaan maalivahtitilanteeseen − mikä on suomalaisen maalivahtikoneiston kilpailukyky? Olli Juolevi (10:40) Aleksander Barkov (19:13) Jani Hakanpää (25:35) Jesse Puljujärvi (36:00) Kuulijakysymykset (43:58)

Pandoran paperit -tietovuoto paljasti maailmalla laajoja politiikkaan liittyviä veroparatiisikytköksiä. Puhutaan verokikkailusta, verovälttelystä, veronkierrosta, verosuunnittelusta, aggressiivisesta verosuunnittelusta. Mikä veroparatiiseissa kuohuttaa? Onko Suomi veroparatiisikohussa pelkkä viaton sivullinen? Pikemminkin verottajan paratiisi, kuin veroparatiisi? Läpivalaiseeko avoimuus Suomessa sekä verot että omistukset? Rakastavatko vai vihaavatko suomalaiset veroja? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Tulevaisuustalo Sitran yliasiamies Jyrki Katainen ja haastattelijana Elina Kiiski-Kataja: Keskustelua tulevaisuuden, organisaation ja ympäröivän yhteiskunnan rajapinnasta. Onko Suomi kilpailussa mukana? Onko nostalgiaan varaa? Ellun Kanojen Tulevaisuus: Ei Peruttu. -aftereilla pohditaan muutokseen ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja ja keskustellaan tämän hetken puhuttavimmista aiheista.

Pääomasijoittaja, Piilaksossa vaikuttava Risto Lähdesmäki, haastattelijana Elina Kiiski-Kataja: Keskustelua tulevaisuuden, organisaation ja ympäröivän yhteiskunnan rajapinnasta. Onko Suomi kilpailussa mukana? Onko nostalgiaan varaa? Ellun Kanojen Tulevaisuus: Ei Peruttu. -aftereilla pohditaan muutokseen ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja ja keskustellaan tämän hetken puhuttavimmista aiheista.

Onko Suomi turvallinen vai turvaton maa? Siintääkö edessä vakavia ja laajoja kriisejä? Vastaus selviää uudesta sisäisen turvallisuuden selonteosta, jossa valtioneuvosto listaa Suomen turvallisuutta kaikkein eniten uhkaavat asiat. Onko turvallisuudessa, tai turvattomuudessa kysymys rikoksista, liikenneonnettomuuksista, palokuolemista, vaiko syrjäytymisestä? Miksi turvallisuus myy hyvin politiikassa? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Onko Suomi luokkayhteiskunta? Kysymykseen vastaa sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. Hän kertoo myös miten luokkayhteiskunta on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana ja mitä koronapandemia on paljastanut luokkaeroista. Jakson on toimittanut Sanna Ra.

Onko Suomi oikeasti niin tasa-arvoinen kuin mitä usein kuulemme? Tällä kertaa juttelemme (epä)tasa-arvosta Suomessa; niin arkisesta naisvihasta kuin väkivallasta naisia kohtaan sekä Naton tekemästä tutkimuksesta jossa käsitellään Suomen nykyisen hallituksen kohtaamaa kohtuutonta naisvihaa ja nettihäiriköintiä. Tasa-arvokeskustelujen trendatessa joudumme usein kohtaamaan #NotAllMen -häshtägin, joten käymme myös perinpohjaisesti läpi miksi se on niin ongelmallinen. instagram: @rajatonpodcast @jullanofficial @ronjaviliina Musiikki: audionautix.com LÄHTEET: https://www.talouselama.fi/uutiset/nato-raportoi-suomen-hallitukseen-kohdistuvasta-nettihairinnasta-sanna-marin-listaa-tolvaisyja-osaamaton-kokematon-sokoksen-kassa-tytto/75096989-95b1-41dc-8d7f-9354376abab0 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0df6edf3-cd47-487f-92f3-be878a3d629a https://yle.fi/uutiset/3-11793132 https://yle.fi/uutiset/3-11458716 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007867076.html https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naisviha-ja-sovinismi-puhuttavat-mutta-miten-miehen-tulisi-reagoida-keskusteluun-tarve-on-isolle-asennemuutokselle/8094614 https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007869076.html https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/naisiin-kohdistuva-vakivalta/ https://www.amnesty.fi/vetoomukset/tieto-toiminnaksi-loppu-naisiin-kohdistuvalle-vakivallalle/

Lyömme vetoa, että jos olet kuullut Kim Väisäsestä, sinulla on mielipide hänestä. Hän on yrittäjästä kuoriutunut start-up sijoittajakonkari, jonka mm. Twitterissä esitetyt mielipiteet ovat monelle tuttuja. Kimin luonteeseen kuuluu sanavalmius ja vahva halu puolustaa yrittäjiä, ja tässä jaksossa keskustelemme hänen kanssa monesta eri kysymyksestä aiheeseen liittyen. Nostamme myös esille kuuntelijoiden kysymyksiä. Ovatko Kimin näkemykset naiiveja ja yksipuolisia, vai jäisikö Suomen keskustelukenttään suuri aukko ilman hänen ääntään? Saatte itse päättää. Kuunneltavissa myös HS Visiossa! https://www.hs.fi/visio/ Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Kansainvälinen kansalaisjärjestö Transparency International julkaisee vuosittain korruptioindeksin. Suomi on siinä tällä hetkellä sijalla 3, Uuden Seelannin ja Tanskan jälkeen. Ollaanko täällä oikeasti niin rehtejä ja rehellisiä? Vai harrastetaanko meilläkin lahjontaa, nepotismia, vaikutusvallan väärinkäyttöä, kartelleja ja hyvä veli- tai hyvä sisko-järjestelmää? Onko Suomi oikeasti puhtaan maineensa veroinen, vai onko kyse harhasta? Onko korruptio meillä kenties niin syvällä rakenteissa, ettemme sitä enää huomaakaan? Roman Schatzin vieraina ovat Transparency International Finlandin puheenjohtaja Salla Nazarenko ja oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki.

Onko Suomi enää Pohjoismaa? Entä ratkaistaanko ”paikallisella sopimisella” kaikki ongelmat – vai ongelmia lainkaan? Vieraana pääekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta ja ekonomisti Mikko Kiesiläinen EK:sta. Toimittajina Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteko on eduskunnassa: minkälainen viesti Suomen ulkopolitiikasta halutaan välittää maailmalle? Onko Suomi sotilasliittoon kuulumaton maa, vai sotilaallisesti liittoutumaton maa? Mitä tarkoittaa että Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista? Miksi jopa ympäristöasioita nostetaan turvallisuuspolitiikan agendalle? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Mitkä ovat suomalaisten yritysten tyypillisimmät haasteet viennin suhteen? Puuttuuko meiltä myynti- ja markkinointiosaamista vai onko kyse lopulta vain rohkeudesta? Vesa Puttosen kanssa aiheesta keskustelevat markkinoinnin professori Sanna-Katriina Asikainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä suklaabrändi Goodio USA:n toimitusjohtaja Jussi Salonen. Goodion suklaata löytyy nykyään muun muassa kirjakauppaketju Barnes & Noblen ja luomukauppa Whole Foodsin hyllyiltä, mutta mitä kaikkea siihen vaadittiin?Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio tämän linkin takana:https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-10/Puttonen%20%26%20Vilkkumaa%2C%20jakso%2017%20PDF-A.pdf

Voisiko Suomi ottaa mallia Japanista huoltosuhteeseen liittyvissä haasteissa? Haastateltavana Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen. Japani on teollistuneiden maiden joukossa edelläkävijä väestörakenteen vanhenemisen suhteen. Vaittisen mielestä Japanin esimerkki on hyvä, koska haasteista huolimatta maa on pärjännyt hyvin. Japanissa automatisaatio, kasvanut työllisyys naisten ja ikääntyneiden osalta sekä vastasyklinen talouspolitiikka on pitänyt talouden kunnossa, vaikka maata on kohdannut useampi taloukriisi samaan aikaan kun väestörakenne on jyrkentynyt. Vaittinen nostaa esiin, että tutkimusten mukaan väestön ikääntymisellä ei näyttäisi olleen negatiivista vaikutusta henkeä kohden lasketulle bruttokansantuotteelle. Tätä pidetään odotusten vastaisena. Suomessa syntyvyyden nostamista on pidetty esillä ratkaisuna ikärakenteen muutokselle, mutta Vaittisen mielestä myös maahanmuuton lisääminen ja ikääntyneiden korkeampi työllisyysaste olisivat tärkeitä toimia Suomen tilanteessa. Vaittinen huomauttaa, että syntyvyyden väheneminen alentaa julkisia menoja merkittävästi. Esimerkiksi koulutusmenot ja perhepoliittiset kulut ovat pienemmät kun syntyvyys laskee. Vaittinen on kirjoittanut Väestöliiton raporttiin artikkelin Harmaantunut Japani - minkälaisen esimerkin se tarjoaa Suomelle? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomessa on ollut yli 30 vapaana virtaavaa Itämereen laskevaa jokea, jotka ovat tarjonneet vaelluskaloille pääsyn kutuvaelluksille. Tänä päivänä Suomessa tällaisia jokia on kaksi. On aika nostaa kissa pöydälle ja kutsua ohjaaja ja dokumentaristi Risto Ruokola keskustelemaan siitä, missä kunnossa kotimaamme virtavedet ja vaelluskalakannat ovat? Ja miksi ne ovat siinä kunnossa kuin ovat? Ohjaaja ja dokumentaristi Risto Ruokola ystävänsä Toni Kinnusen kanssa kuvasivat dokumentin Concrete Reasons (2018), joka on läpileikkaus ja syväluotaava katsaus vaiettuun aiheeseen; Suomen virtavesien ja vaelluskalakantojen tilaan. Puhumme myös Riston kanssa siitä, mikä sai hänet ryhtymään dokumentin tekoon sekä millaista roolia perhokalastus Riston elämässä näyttelee.

Black Lives Matter -liikehdintä nosti kolonialismin perinnön jälleen pöydälle. Suomella ei koskaan omaa siirtomaata ole ollut, joten vertailu Iso-Britannian kaltaisiin kolonialistisiin imperiumeihin ontuu. Missä määrin Suomi ja kolonialismi sitten liittyvät toisiinsa? Kuinka irrallisena Suomea voi länsimaisen kolonialismin historiasta pitää? Onko kolonialismi aina kansallisvaltioihin liitettävä kysymys vai jotakin muuta? Millä tasolla on kotimainen menneisyydenhallinta? Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta, väitöskirjatutkija Lauri Uusitalo Tampereen yliopistosta sekä dosentti Raita Merivirta Turun yliopistosta. Tuukka Pasanen juontaa.

EU-komissio esittää Euroopalle 750 miljardin rahastoa koronakriisin jälleenrakennukseen. Elpymisrahastosta 500 miljardia olisi avustuksia ja 250 miljardia lainoja. Rahasto rakennettaisiin EU-budjetin yhteyteen ja rahat ohjattaisiin EU-maille koronasta elpymiseen. Eniten tukea menisi sinne missä koronavauriot ovat suurimmat. Onko komission elpymisrahastoesitys poliittisesti mahdollinen, tai oikeudellisesti EU-sopimusten mukainen? Lisääntyisikö elpymisrahaston myötä yhteisvastuu EU-jäsenmaiden kesken nykyisestä? Olisiko rahasto taloudellisesti järkevä Euroopan kannalta? Olisiko elpymisrahasto Suomelle kannatettava vai haitallinen? Onko Suomi ajopuu vai koskivene keskellä yhteisvastuun ja koronajälleenrakennuksen eurooppalaisia kuohuja? Komission esityksestä EU:n elpymisrahastoksi keskustelevat eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ja kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Nato, EU:n yhteinen puolustusliitto, puolueettomuus, Pohjoismainen puolustusyhteistyö? Hyppää mukaan kuuntelemaan Mightypodin jaksoa Puolustusliitoista. Substanssiosaamista aiheeseen tarjoilee jaksossa Mightyn taistelijaparin lisäksi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu, joka on saapunut studioon antamaan katsauksen Suomen ja eri puolustusliittojen välisiin suhteisiin ja niiden soveltuvuuteen suomalaisen puolustuksen vahvistamiseksi. Millainen on Suomen suhde Natoon ja onko pohjoismainen puolustusyhteistyö potentiaalinen ratkaisu, vaiko utopistista haihattelua? Pistä podi pyörimään ja ota selvää! Jakso toteutetaan yhteistyössä Varustelekan ja Savotan kanssa, www.varusteleka.fi ja finn-savotta.fi/

Euroopassa on nyt yli 44 000 tiedettyä koronavirustapausta, joista lähes on puolet Italiassa. Infektioiden määrät ovat kasvussa Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa. Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan. Myös Pohjoismaissa Tanska ja Norja ovat asettaneet liikkumisrajoituksia. Suomessa on 241 vahvistettua koronavirustapausta, mutta todellista lukemaa ei tiedä kukaan. Onko koronavirustilanne Euroopassa ja Suomessa huolestuttava? Pitäisikö Suomessa laittaa rajat kiinni ja ottaa valmiuslaki käyttöön? Vai olemmeko jo käytännössä eristyksissä muiden maiden toimien takia? Onko Suomessa testattu koronavirusepäilyjä liian kitsaasti? Onko Suomen virallinen testauslinja erilainen kuin WHO:lla, jonka mukaan kansalaisten laajat koronavirustestaukset hidastavat epidemian leviämistä? Pitäisikö koulut sulkea? Mikä on viranomaisten johtopäätös koulujen sulkemisen suhteen? Vieraana on johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko Suomi todella lapsikielteinen maa? Lapsiin ei aina suhtauduta Suomessa myönteisesti, ja syitä tälle pohdimme tässä jaksossa. Löytyykö selitys suomalaisesta kulttuurista ja individualismista vai onko vika lapsiperheissä ja kasvatuksessa? Tätä ilmiötä käsittelemme höystettynä omakohtaisilla kokemuksillamme.

Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä? Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille? Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen. Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana. Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin. Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä. Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?

Tässä jaksossa vieraana on ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen. Jaksossa jutellaan valtion monopoleista, ay-liikeestä ja muista liberaalien lempiaiheista. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Kuinka etuoikeutetuksi tunnet itsesi valkoisena suomalaisena? Maanantaina puhutaan valkoisten etuoikeuksista ja kolonialismin perinnöstä. Onko Suomi viaton sivullinen kolonialismin historiassa? Pitäisikö Euroopan ja Usan maksaa korvauksia orjien jälkeläisille? Studiossa väitöskirjatutkija Karim Maiche ja professori Teivo Teivainen. Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa puhutaan arvokkaasti Suomen arvoista, arvojohtajista ja arvottomista. Ohjelman moniarvoisessa ilmapiirissä ruoditaan ajan ilmiöitä, puheenaiheita ja kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Ohjelmassa kysytään, kuka oikein käsikirjoittaa Suomen suurta draamaa ja kuka kuittaa esityspalkkiot. Vieraina on tunnettuja ja tuntemattomia näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita.

Jo kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa. Vieraina ovat professori Sirkka Heinonen ja kehittämispäällikkö Timo Aro. Ohjelman toimittaa Juha Virtanen. Kuva: Jussi Hellsten

Suomi on EU:n rasistisin maa, kertoo Euroopan unionin perusoikeusviraston tuore selvitys. Paljon puhutaan siitä miten maahanmuutto on uhka Suomen turvallisuudelle mutta vähemmän puhutaan siitä, onko Suomi turvallinen Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille sekä rodullistetuille suomalaisille? Vaalien alla sopinee kysyä, kiinnostaako päättäjiä ja viranomaisia rodullistettujen suomalaisten turvallisuus? Tuntevatko täällä asuvat rodullistetut suomalaiset olonsa turvalliseksi? Miten viharikokset ovat muuttuneet viime aikoina? Tuoreimpia tapauksia: Mellunmäen moskeija, joka on töhritty useaan otteeseen vihapuheella ja uhkauksilla sekä se, että useampi kansanedustajaehdokas on joutunut solvausten ja hyökkäysten kohteeksi. Mahadura&Özberkanissa pohditaan, miten taataan tulevaisuudessa se, että Suomi pysyy turvallisena meille kaikille ja minkälaista dialogia yhteiskunnassa tulisi käydä, jotta voitaisiin kitkeä vihapuhe, rasismi ja väkivallan pelko. Miten rakennetaan Suomi, jossa kaveria ei jätetä? Studiossa vieraana ylikomisario Jari Taponen sekä monimuotoisuusasiantuntija Sara Salmani

Eduskunta päätti työnsä, eduskunnan nuorin kansanedustaja SDP:n Ilmari Nurminen Pirkanmaalta ja kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Sari Sarkomaa Helsingistä. Kolumni, Saara Särmä. Vaalitentissä Keskusta ja Hannakaisa Heikkinen, varapuheenjohtaja. Työmarkkinoilla kuplii, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja STTK:n johtaja Katarina Murto. Onko Suomi on taas maailman onnellisin kansa? Onnellisuutta tutkinut filosofian tohtori Ilona Suojanen. Uusinta: Eduskunta päätti työnsä, eduskunnan nuorin kansanedustaja SDP:n Ilmari Nurminen Pirkanmaalta ja kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Sari Sarkomaa Helsingistä. Juontajana Jari Niemelä, toimittajina Tuukka Pasanen ja Raisa Pöllänen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Onko Suomi yrittäjämyönteinen maa? Tänne tarvitaan kasvavia ja työllistäviä yrityksiä, mutta onko Suomella selkeää yrittäjästrategiaa? Mitä yritykset oikein kaipaavat valtiolta? Yrittäjyydestä keskustelevat TEM:n erityisasiantuntija Kari Alanko ja Suomen Uusyrityskeskusten toimitusjohtaja Susanna Kallama.

Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

Eduskuntavaaleihin on enää vajaat kaksi kuukautta aikaa. Vieläkään ei tiedetä, mitkä ovat näiden vaalien suurimmat teemat. Nykyään puolueiden ei kannata liian aikaisin ruveta korostamaan omia vaaliteemojaan koska silloin voi haksahtaa aiheisiin, jotka eivät ketään kiinnosta. Mutta mitkä ovat näiden vaalien suuria tarinoita? Miksi ilmastonmuutos häviää aiheena vanhustenhuollolle? Miten suomalainen poliittinen kulttuuri on muuttunut ja millainen on tulevaisuus. Onko Suomi gerontokratia, jossa seniorikansalaiset päättävät vaalien tuloksen? Vieraina teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, toimittaja Timo Haapala ja tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen.

1930-luvulla osa suomalaisistakin haltioitui fasismista. Eduskuntaankin päässyt IKL ihaili Mussolinia ja Italian fasismia. Myös Hitlerillä ja Saksan natseilla oli Suomessa kannatusta. Jatkosodan aikana 1400 suomalaista soti itärintamalla natsi-Saksan SS-joukoissa. Onko historiallisella fasismilla ja nykyajan uusnatsismilla mitään yhteistä? Onko Suomi peitellyt oman fasisminsa historiaa? Miksi maailman sodan täydellisesti hävinnyt aate viehättää jälleen nuoria miehiä? Ruben Stillerin vieraina ovat suomalaisesta SS-pataljoonasta kirjan kirjoittanut André Swanström ja suomalaista fasismia tutkinut Oula Silvennoinen.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 68,1 % oli naisia, syylliseksi epäillyistä 77,8% oli miehiä. Mahadura & Özberkanissa pureudutaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Mitä väkivallalla tarkoitetaan? Mitä eri väkivallan muotoja on? Miksi väkivaltaa tapahtuu? Onko Suomi epäonnistunut turvaamaan naiselle väkivallattoman elämän? Vieraina väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman, Monika-naiset liitto ry:n kriisikeskuksen johtaja Natalie Gerbert sekä Miessakit ry:n Lyömättömän linjan psykoterapeutti Matti Kupila

Miten saadaan änkyrät Flow-festareille? Onko Suomi kieltokylttien luvattu- vai kehitysmaa? Bokserit ja treffileffat.

Onko Suomi hyvin- vai pahoinvointivaltio? Miksi niin moni on yksinäinen ihmisten keskelläkin? Tällä kertaa Maa & taivas -sarjassa pohditaan yksinäisyyttä. Reetta Rädyn vieraana studiossa on Saapas-toimintaa koordinoiva erityisnuorisotyön sihteeri Ville Viljakainen. Lisäksi jaksossa kuullaan Turun yliopiston apulaisprofessori Niina Junttilan haastattelu. Onko yksinäisyys aikamme epidemia, jonka leviämistä ei voi pysäyttää? Keskustelu jakson teemasta jatkuu Maa & taivas -blogissa.

Kaikki haluavat uudistaa sosiaaliturvaa – onnistuuko se ensi hallitukselta? Onko Suomi nyt enemmän osa länttä, kun venäläisdiplomaatti sai lähtöpassit? Pääsiäisjakson lopuksi pohdittiin myös, miltä korruptio Suomessa näyttää.

Pohjoismaiden yhteistyö on menneinä vuosikymmeninä saanut aikaan monia merkittäviä asioita. Jos 1950-luvulla Pohjolaan saatiin passivapaus, yhteiset työmarkkinat ja maiden välinen sosiaaliturvasopimus. Suomelle Pohjoismaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Neuvostoliitto rajoitti muuta kansainvälistä yhteistyötä. Mutta mihin pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä? Onko Pohjoismaita enää olemassa yhtenäisenä poliittisena tai kulttuurisena alueena? Onko Pohjoismailla enää yhteisiä asioita ajettavana? Roman Schatzin vieraina ovat Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja toimittaja ja kirjailija Philip Teir.

Melankolia, epätoivo ja ahdistus ovat olleet suosittuja teemoja suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa ja iskelmälyriikassa. Suomalaiset innostuvat joskus jopa ylpeilemään synkkyydellään ja juroudellaan. Mielialalääkkeiden käyttö on kasvussa. Viime vuonna tehdyssä kyselyssä 80 prosenttia suomalaisista ilmoitti kokevansa Suomen ilmapiirin ahdistavaksi. Mikä suomalaista ahdistaa? Vai onko ajatus kollektiivisesta ahdistuksestamme myytti? Onko Suomi muuttumassa itsemurhatilastojen kärkimaasta positiivisen ajattelun mallimaaksi? Roman Schatzin vieraina ovat kirjailijat Katri Manninen ja Johannes Ekholm.

Vuonna 1981 sosiaalihallitus poisti virallisesta tautiluokituksesta kohdan, jossa homoseksuaalisuus luokitellaan sairaudeksi. Vuonna 2017 sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan. Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten suomalaiset homomiehet joutuvat matkustamaan ulkomaille tai piileksimään salaisissa kohtaamispaikoissa. Nyt Suomea markkinoidaan maailman homoystävällisimpänä yhteiskuntana ja matkakohteena. Ja Tom of Finland lähettää lihaksikkaita terveisiä koko maailmalle. Onko Suomi voittanut homofobiansa ja oppinut katsomaan maailmaa silläkin silmällä? Vai onko todellinen vapaustaistelu vielä edessä? Roman Schatzin vieraina ovat SETA:n entinen puheenjohtaja Jorma Hentilä ja bloggaaja Eino Nurmisto.

Joukko entisiä kansanedustajia on pannut alulle kansalaisaloitteen eutanasian sallimiseksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista hyväksyisi eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa. Myös sairaanhoidon henkilökunnan asenteet eutanasiaa kohtaan ovat muuttumassa myönteisemmiksi. Millaista lainsäädäntöä armokuoleman salliminen vaatisi? Mitä eettisiä ongelmia eutanasiaan liittyy? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat kansalaisaloitteen takana oleva Iiro Viinanen ja terveystieteiden tohtori Anja Terkamo-Moisio.

Millainen on Suomen huoltovarmuus? Voidaanko yhteiskunnan toiminta sekä ihmisten perustarpeet taata riittävissä määrin poikkeustilan sattuessa? Onko Suomi liian riippuvainen ulkopuolisista toimittajista, kuten tuontisähköstä? Keskiviikkona kolmelta Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa vieraana Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Ilkka Kananen, jolta pian ilmestyy aihetta käsittelevä kirja Suomen huoltovarmuus – Riittääkö energia ja ruoka, toimiiko tiedonkulku?

Lähi-Idän kriisin synnyttämä pakolaistulva on yllättänyt koko Euroopan. Suomikin varautuu 15 000 turvapaikanhakijan vastaanottoon tänä vuonna. Kuinka Suomi selviää kasvavasta siirtolaismäärästä? Kuinka monta uutta vastaanottokeskusta pitää perustaa? Kuinka turvapaikan saaneiden elämä jatkuu? Onko Suomi henkisesti valmis muuttuneeseen pakolaistilanteeseen? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio ja Kirkon Ulkomaavavun Lähi-Idän aluevastaava Tanja Korkalainen.

Ytimessä puhutaan tiistaina kovaa asiaa kahdesta toisiinsa kietoutuneesta asiasta, eli Venäjästä ja energiapolitiikasta. Vieraana kokoomuksen tuore kansanedustaja, ekonomisti Kai Mykkänen. Entä miltä näyttää Kreikan tilanne? Maalle myönnettiin uusi lainapaketti eikä Saksa suhtaudu enää jyrkän kielteisesti velkahelpotuksiin. Onko Suomi valmis samaan?

Onko Suomi muuttunut maaksi, jossa ihmisen täytyy puolustaa entistä useammin itseään ja omaisuuttaan? Studiovieraana on toimittaja Mikko Niskasaari. Tutustumme myös pihtiputaalaiseen Yöpyövelit -ryhmään. Heidän katupartioinnistaan kertoo Kimmo Järvelin. Professori emeritus Martti Majanen kertoo, mitä ihminen saa tehdä itseään ja omaisuuttaan puolustaessaan syyllistymättä itse rikokseen. Haastattelussa myös pedofiilinmetsästäjä Mikko Parantainen. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Onko Suomi isäntämaasopimuksen perusteella jo käytännössä Natossa? Onko Natolla täysi oikeus Suomen maaperään niin halutessaan? Onko kenraali Jarmo Lindberg rikkonut Suomen perustuslakia allekirjoittaessaan sopimuksen? Tästä ja muista ajankohtaisista aiheista Kai Sadinmaan kanssa keskustelemassa legendaarinen radiotoimittaja Hannu Taanila.

Onko Suomi nykyään spektaakkeliyhteiskunta? Vieraana asiaa pohtinut Antti Virnes. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Onko Suomi todella maailman paras paikka olla äiti? Ali ja Husu herättävät kansan tulevaa äitienpäivää varten. Vieraina ovat koomikko ja äiti Lotta Backlund sekä toimittaja ja äiti Maria Veitola.

Miksi trendit rantautuvat tänne niin hitaasti? Miksi sushi ja elävät patsaat ilmestyvät katukuvaamme vuosia myöhemmin kuin Ruotsiin? Onko Suomi takapajula? Vieraana tutkija Tommi Uschanov ja muotitietäjä Sami Sykkö. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Onko Suomi jakautunut cityihmisiin ja landepaukkuihin? Miten kansan kahtiajakautuminen näkyy, ja mitä siitä seuraa? Miksi Ely-keskus saa päättää, missä kansa saa asua? Onko cityvihreä vieraantunut maaseudusta? Studiokeskustelussa ovat mukana kirjailija Pohjois-Karjalasta, Matti Mäkelä sekä ajatushautoja, tutkija Roope Mokka Etelä-Helsingistä.

Millainen on hyvinvointivaltio? Valittavatko suomalaiset liikaa? Vieraana lääkäri ja sosiaalipoliitikko Ilkka Taipale. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.