Podcasts about puola

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Puolaan verrattuna Suomi on historian Hannu Hanhi. Samoissa historiallisissa prosesseissa Suomi on puikkelehtinut yhteiskunnalliseen vakauteen. Puola taas on kerta toisensa jälkeen päätynyt tragediaan, kansallinen eripura toistuvana kirouksenaan. Antti Blåfield on perehtynyt laajalti Puolan historiaan ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Šį Kalėdų vidurdienį Popiežius Pranciškus iš Švento Petro Bazilikos balkono Vatikane suteikia tradicinį palaiminimą „Miestui ir pasauliui“.Situaciją Ukrainos fronte stebintis karo žurnalistas Jurijus Larinas sako, kad pasaulio lyderių svarstymai apie kažkokius susitarimus, faktiškai reiškia Ukrainos kapituliaciją.Mokslininkai anksčiau tyrinėję vilniečių nuotaikas gatvėse, dabar tyrinėja, kaip darbuotojai jaučiasi biuruose.Laplandijos gyventojai nėra labai patenkinti turistais, kurių jau milijonas šiemet aplankė Kalėdų senelio gimtinę.Ved. Madona Lučkaitė

Leiska ja Muumi ottivat käsittelyyn Drift Masters kauden finaalikisan käänteet omalla tyylillään. Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenLiikennepodiisi-paidat myynnissä nyt! - https://kauppa.leiska.fi/Osta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://qr.mobilepay.fi/box/33c1f3a1-e494-4f40-829d-de216755e1b3/pay-inErihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiLeiska.fi sivun ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiLiikennepodiisi-logo - Perttu Papunen - https://www.ppdart.com/Support the show

Leiska ja Muumi laittoivat nauhurin päälle ja alkoivat tarinoimaan. Alkuun Drift SM kaudesta ja kaikesta mahdollisesta ja sivuraiteiden kautta myös otsikon aiheesta. Ota mukava asento ja nauti.Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenLiikennepodiisi-paidat myynnissä nyt! - https://kauppa.leiska.fi/Osta "kahvi" ja tue podcastin tekoa - https://qr.mobilepay.fi/box/33c1f3a1-e494-4f40-829d-de216755e1b3/pay-inErihinaus - Hinaukset Etelä-Suomen ja Lahden alueella. Ja pesut Tuusulassa https://erihinaus.fi/Podcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiLeiska.fi sivun ilme - Jyrki Määttä  - https://jyrkimaatta.fiLiikennepodiisi-logo - Perttu Papunen - https://www.ppdart.com/Support the show

OLEMME KAIKKI NIIN VÄSYNEITÄ TÄHÄN SOTAAN. Näin kirjoitti toimittaja Justas Stasevskij'n sukulainen Kiovasta Venäjän tekemän lastensairaalaiskun jälkeen. Hän korosti viestiään isoin kirjaimin. Saman tunteen jakaa moni suomalainen. Sotauutiset ahdistavat, samoin ajatus siitä, miten tämä kaikki lopulta päättyy. Viime aikoina Venäjälle myötämieliset äänet ovat olleet Euroopassa yhä kuuluvampia. Ukrainan tukemista on kritisoitu eri maissa, etenkin molemmilta poliittisilta äärilaidoilta. Jenny pohtii, voiko tuki Ukrainalle oikeasti loppua kokonaan. Tuskin, sanoo Justas, joka on seurannut Ukrainaa ja Itä-Eurooppaa viime aikoina Puolan Varsovasta. Siellä suhde Venäjään on samanlainen kuin Suomessa: vaikka poliittisesti oltaisiin eri mieltä, Venäjän kanssa ei flirttailla. Puola vahvistaa rajaansa ja ostaa koko ajan lisää aseita. Miksi monissa muissa maissa Venäjä saa ymmärrystä? Miten kauan Ukraina voi jaksaa sotaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Lygiai prieš penkerius metus Volodymyras Zelenskis inauguruotas Ukrainos prezidentu. Praėjus daugiau kaip dvejiems metams po plataus masto rusijos sukelto karo pradžios, pasitikėjimas juo išlieka aukštas. Rytoj turėtų prasidėti nauja Ukrainos prezidento kadencija, tačiau dėl karo rinkimai buvo atidėti neribotam laikui. Kaip tai gali paveikti Ukrainos politiką ir politinę komunikaciją?Nemokami kursai bepiločių orlaivių operatoriams, vadinamoji Dronų regitra, milijonai papildomų eurų Lietuvos dronų gamintojams, vystomi Šaulių sąjungos pajėgumai ir atidaromi būreliai vaikams. – Tokių žingsnių imasi Krašto apsaugos ministerija, siekiant išplėst bepiločių orlaivių pajėgumus.Irane dėl prezidento Ebrahimo Raisi žūties skelbiamas penkių dienų gedulas, rytoj numatytos jo laidotuvės. Apžvalgininkai atkreipia dėmesį, kad prezidentas nebuvo esminis sprendimų priėmėjas, tad didesnų pokyčių Irano politikoje tikėtis nereikėtų.Socialinės apsaugos ir darbo ministrė sako, kad jau 2026-ais metais vidutinė senatvės pensija gali siekti 755-is eurus per mėnesį, o turint būtinąjį stažą 816 eurų. Anksčiau skelbta, kad tokius skaičius būtų galima pasiekti 2030-ais metais. Monika Navickienė savo prognozes grindžia remdamasi dabartinėmis pensijų augimo tendencijomis.Verslo atstovai sako, kad jau yra pasiruošę pasiruošę prisitaikyti prie Europos Sąjungos pritvirtintų kamštelių tvarkos. Siekiant mažinti aplinkos taršą, nuo liepos 3-osios Bendrijoje bus draudžiama tiekti rinkai plastikinius butelius su nepritvirtintais, iš plastiko pagamintais kamšteliais.Po šilto jau beveik vasariško savaitgalio, kurį daugelis praleido gamtoje, žmonės pastebi, kad šiemet itin aktyvūs uodai. Puola spiečiais ir gelia net vidurdienį, nors įprastai jų karštu metu būna mažiau. Ar išties šiemet uodai piktesni?Ved. Liuda Kudinova

Paikallista sopimista on jo. Mihin muutosta tarvitaan? Keskustelemassa vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola sekä työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Jari Murto Helsingin yliopistosta.  Kuinka kirkko elää ajassa? Haastateltavina Kirkkohistorian dosentti Sini Mikkola Itä-Suomen yliopistosta sekä johtava asiantuntija Jyri Komulainen Kirkon tutkimus- ja koulutusyksiköstä.  Puolan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri vierailevat Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin kutsusta juhlistamassa Naton 25-vuotistaivalta. Matkaa varjostaa se, että Puolan sisäpoliittinen tilanne on jännittynyt ja kahtiajakautunut Dudan ja Tuskin suhteiden takia. Samaan aikaan Puola yrittää tukea Ukrainaa ja ratkoa maiden välistä maanviljelijäkiistaa. Varsovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Karibianmerellä sijaitseva Haiti on ajautunut kriisiin rikollisjengien hallitessa suurta osaa maasta. Mitä Haitissa tapahtuu? Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara. 

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheita puhtaana roskana? Näkeekö Aaltola, että sodan uhka olisi leviämässä myös Nato-maihin ja Suomeen? Mitä Aaltola tarkoittaa vaatiessaan Suomelle sukupolvitehtäväksi laittaa “ruista ranteeseen”? Toimittajana on Tapio Pajunen.

#TiekŽinių Trečiadienį (gruodžio 13 d.) Tiek žinių vedėjas Dominykas pasakoja apie Zelenskio kalėdinius vizitus ir kaistančią padėtį fronte, mažėjančią pasaulio paramą Izraeliui bei netylančius atgrasius dėl Pranešėjo ir Prezidento istorijos. Svarbiausios dienos naujienos kiekvieną pirmadienį-ketvirtadienį čia ir „Laisvės TV“ YouTube kanale: https://youtu.be/zU2a9n-ml04

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi? Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä. Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen. Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Millaisen käänteen Puola on tekemässä politiikassaan? Keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Helena Petäistö. EU-myönteiset puolueet tekivät vaalivoiton Puolassa. Petäistö pitää käännettä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Miklóssy arvioi, että hallitusneuvotteluissa voi olla suuria haasteita ennen kuin EU-myönteinen arvoliberaalimpi, oikeusvaltioperiaatetta arvostava hallitus on kasassa. Miklóssy ja Petäistö arvioivat, että Suomen kannattaisi lämmitellä suhteitaan Puolaan nyt entistä enemmän, koska Puola on nouseva talous- ja sotilasmahti. Toimittajana Linda Pelkonen.

Tämän viikon podcastissa aiheina hallituksen budjettiriihi ja siellä esitellyt miljoonat ja muut tärkeät numerot, jotka merkitsevät erittäin paljon ihmisille; sekä Puolan yllättävä päätös lopettaa aseiden antaminen Ukrainalle, ja muuttuva työelämä ja työntekijöiden mittailu by kapitalistipossut. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari, Anni Keski-Heikkilä ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Ville-Veikko Niemelä. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu, jossa laskettiin Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiriihen lukuja 2019: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006244239.html Matildan juttu Puolasta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009869592.html Juttu konsulttifirmojen herkeämättömästä mittaamisvimmasta https://www.hs.fi/visio/art-2000009639297.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki, mistä leikataan ja ovatko kohteet oikeita? Keskustelemassa valtiovarainvaliokunnan pj Markus Lohi (kesk), talousvaliokunnan pj. Sakari Puisto (ps), kansanedustajat Ville Valkonen (kok) ja Saara Hyrkkö (vihr). Mitä Virossa ajatellaan Baltian maiden ja Valko-Venäjän suhteesta? Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Baltian maat ja Puola keskustelevat Valko-Venäjän vastaisten rajojensa sulkemisesta. Mitä siitä seuraisi? Keskustelemassa pääkirjoitustoimittaja, tietokirjailija Jussi Niemeläinen, Helsingin Sanomat ja tutkijatohtori Kristiina Silván, Ulkopoliittinen instituutti. Yleisurheilun MM-kisojen saldoa summaa puhelimessa MM-joukkueenjohtaja Jani Tanskanen. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Kuinka Valko-Venäjän itsenäistyminen tapahtui? Millä tavoin Valko-Venäjän on kehittynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen verrattuna Puolaan ja Ukrainaan? Minkälainen Aljaksandr Lukašenkan ja Vladimir Putinin suhde on ollut ja miten suhde on muuttunut Ukrainan sodan myötä? Studiossa tietokirjailija Toni Stenström. Jakso on nauhoitettu 14.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjän hyökkäys Kiovaan (4:48) Valko-Venäjä Neuvostoliitossa (10:48) Neuvostoliiton lakkauttaminen (13:07) Ukraina ja Puola (15:53) Vaalit 1994 (19:17) Lukašenkasta diktaattori (24:46) Lucanomica (27:02) Lukašenka ja Putin (28:51) Talous (31:12) Presidentinvaalit 2020 (33:52) Vaalitarkkailija (36:49) Ukrainan sota (44:22) Prigožinin kapina (51:37) Valko-Venäjän tulevaisuus

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Puola on tukenut Ukrainaa ja sotaa paenneita ukrainalaisia nyt koko sodan ajan. Puolalaisten lojaalisuus ukrainalaisia kohtaan tuntuu pysyvän lujana, mutta samalla Puolassa on syntynyt ärtymystä ukrainalaisen viljan kuljetuksista Puolan kautta ja osin sen jäämisestä Puolan markkinoille. Mutta miten isoilta vaikuttavat Puolan puolustustarvikehankinnat, joita Puola tekee eri puolilta maailmaa? Ja miksi Puola, joka on Naton jäsen, katsoo kuitenkin aiheelliseksi varustautua itse niin lujasti Venäjän uhkaa vastaan? Ja miksi nyt Suomen on taloudellisestikin syytä pikaisesti vahvistaa suhteitaan Puolaan? Ohjelmassa näistä asioista puhuu Päivi Laine, joka on Suomen suurlähettiläs Puolassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

#TiekŽinių Antradienį (gruodžio 20 d.) Tiek Žinių vedėjas Dominykas pasakoja apie 300 dienas trunkantį rusijos karą Ukrainoje, nedraugišką orą sveikatai, kaltinimus Trumpui ir susitarimą dėl dujų kainų lubų. ✅ Svarbiausios dienos naujienos kiekvieną pirmadienį-ketvirtadienį čia ir „Laisvės TV“ YouTube kanale: https://youtu.be/-M7gJ-Q9C74

Rusijos sabotažo grupė socialiniuose tinkluose prašo dalintis informacija apie Baltijos šalių pasienio ir karinius objektus. Panešama, kad Lietuvoje padaugėjo neleistinų bepiločių orlaivių skrydžių virš karinių teritorijų. Krašto apsaugos ministras ramina, kad orlaivių pažeidimai tėra pavieniai. Tuo metu žinutės socialiniuose tinkluose nėra naujiena. Jos stebimos ir kol kas išaugusio šnipinėjimo nepastebima.Kyjivo meras Vitalijus Kličko LRT radijui sako, kad atakas prieš Ukrainos energetikos infrastruktūrą tęsianti Rusija siekia nužudyti kuo daugiau šalies piliečių. Pasak Kličko, Rusijai reikia Ukrainos be čia gyvenančių žmonių. Apie pasirengimą išgyventi ilgus ir tamsius žiemos mėnesius su Vitalijumi Kličko Kyjive kalbėjosi užsienio naujienų redaktorė Ieva Balsiūnaitė.Ką reikia žinoti apie respiracinį sinticijaus virusą? Šio viruso atvejų Lietuvoje kaip ir kitose šalyse šiais metais registruojama daugiau nei anksčiau, o jis labiausiai puola mažus vaikus.Pastaruoju metu girdėjome apie sprogimus Rusijos aerodromuose, kur dislokuoti strateginiai bombonešiai, leidžiantys raketas prieš Ukrainą. Rusija kaltina Ukrainą, tuo metu ši atsakomybės oficialiai neprisiima. Pasigirsta svarstymų, kad tokios atakos rodo rimtą posūkį kare. Ką rodo tokios atakos?Jau galima pamatyti tris pirmąsias „Netflix“ serialo, kuriame kaip teigia princas Harry ir Meghan Markle atskleidžia karališko gyvenimo užkulisius.Ved. Agnė Skamarakaitė

Hallitus antaa viimeiset esityksensä – mitä kaudesta jää mieleen? (0:35) Harhautunut ohjus, harhautuneet poliitikot (15:45) USA:n välivaalit ja Trumpin kampanja-avaus (22:20)

Heinolalaisen Kusmikun katuruokakisan ensimmäinen päivä sisälsi epäonnea – European Street Food Awards -kisan ratkeaa sunnuntaina European Street Food Awards -kilpailu on käynnissä Münchenissä Saksassa huomiseen sunnuntaihin asti. Kilpailu on osa maailman suurinta katuruokakilpailua. – Viisunumeroinen summa on mennyt osallistumiseen tähän mennessä, kertoo puhelimitse Kusmikun Miku Leppälä Münchenistä Radio Voiman haastattelussa. Kusmikun kisa starttasi epäonnisissa merkeissä, kun kaikki ruoat ja ruoanlaittovälineet olivat päätyneet Saksan sijasta Hollantiin. – Monen puhelun jälkeen saimme lähetyksen pikarahtina tänne eilen kymmeneltä illalla, Miku Leppälä kertoo. Lahden matkustajasatamassa syyskuun lopulla kisatusta Suomen osakilpailussa voiton karjalanrieskoilla ja tomaatti-jäkäläshoteilla vienyt Kusmiku voitti Lahden kisasta myös neljä erikoispalkintoa: kotiuskottavan katuruoan, erikoisimman annoksen, innovatiivisimman annoksen sekä lehdistön suosikin palkinnot. Saksan ensimmäinen kisapäivä menikin sitten eri annoksilla kuin suunniteltiin. – Sunnuntaina on sitten varsinainen kisapäivä. Meille on annettu tarkka kellonaika, milloin tuomaristo tulee syömään, Leppälä kertoo. Kisan palkintona ei ole rahaa vaan titteli. – Ilman yhteistyökumppaneita osallistuminen ei olisi ollut mahdollista. Suomen lisäksi finaaliin osallistuvat Norja, Wales, Italia, Skotlanti, Ruotsi, Sveitsi, Islanti, Bulgaria, Puola, Tanska, Britannia, Kypros, Latvia ja isäntämaa Saksa. Radio Voiman podcastista kuulet, mistä Pohjoismaasta tulevat Miku Leppälän mielestä katuruokakisan parhaat burgerit ja minkälainen tunnelma kisapaikalla vallitsee. Kusmiku lähettää kisapaikalta livelähetystä-Facebook-sivuillaan. Kuva: Kusmiku

Miten Venäjältä poispyrkiviä pitäisi kohdella? Puhelimessa perustuslakiasiantuntija, Britannian tiedeakatemian tutkimusprofessori Martin Scheinin. Suomen turvallisuus vilkastuneen itärajan liikenteen valossa. Vieraana sisäministeri Krista Mikkonen (vihr). Ruotsin hallitusneuvottelujen tilanne. Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Saavatko EU:n riiviöt Unkari ja Puola nyt seuraa muista populistivallan maista? Vieraana valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, EK. Nasan avaruusalus yritettiin yöllä ensi kertaa törmäyttää asteroidiin. Puhelimessa Jaan Praks, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

"Mitäs me sanoimme." Jos itäisen Euroopan maat puhuisivat yhteen ääneen, ne sanoisivat todennäköisesti juuri näin. Ennen kuin presidentti Vladimir Putin aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, monet läntisen Euroopan maat uskoivat Venäjän vielä muuttuvan tai ainakin pysyvän yhteistyöllä aisoissa. Toisin kävi, aivan kuten Puola ja Baltian maat olivat varoittaneet. Nyt jopa pääministeri Sanna Marin katuu, ettei Baltian maiden ääntä kuunneltu paremmin. Euroopassa etsitään uutta tapaa olla Venäjän kanssa, eikä se ole helppoa. Ranskan presidentin mukaan Eurooppa on jakautumassa, eikä Ranska halua kuulua "sodanlietsojiin". Tällä Macron tulkittiin viitanneen Puolaan ja Baltiaan. Mutta mihin joukkoon Suomi kuuluu? Itään, joka pelaa kovilla? Vai länteen, jonka mielestä Venäjän kanssa pitää vielä joskus tulla toimeen? Tässä jaksossa Jenny haluaa viedä Suomen terapiaan, ja avuksi tulee entinen viisumivirkailija Suomen Pietarin-pääkonsulaatista. Sittemmin Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajaksi edennyt Suvi Turtiainen pohtii, miksi Suomen on niin vaikea pitää Venäjää uhkana. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Tässä jaksossa keskustellaan Ajatuspaja Liberan julkaisemasta raportista; Diktaattorin käsikirja – eli miten liberaalia demokratiaa puolustetaan. Raportissa tarkastellaan liberaalin demokratian asemaa ja sen kansainvälistä kehitystä, oikeusvaltion heikkenemistä ja autoritäärisiä yhteiskuntia. Venäjä, Valko-Venäjä, Puola ja Unkari kukin on omalla tavallaan antanut liberaalin demokraattisen päätöksenteon lipsua olemattomiin; raportissa tarkastellut maat ovatkin antaneet syyn nimetä raportin diktaattorin käsikirjaksi. Kun liberaalista demokratiasta aletaan luisua kohtia autokratiaa, se ei tapahdu yössä. Ei pelkästään nimittämällä tuomarit, kaappaamalla media, karkottamalla oppositio, väärentämällä vaalit, korruptoimalla armeija. Se tapahtuu rauhassa, askel kerrallaan. Niin, että pian koko kansa uskoo siihen, että on hyvä antaa valta yhdelle ja ainoalle; diktaattorille. Podcastia juontaa Liberan toiminnanjohtaja Lasse Pipinen ja vieraana on Liberan sisältöjohtaja ja raportin kirjoittaja Tero Lundstedt.

Trumpa informacinė RADIOCENTRO laida apie mokslo naujienas ir naujausius pasiekimus.Klausyk šiokiadieniais 13.30 val. per RADIOCENTRĄ arba mūsų podkaste „Mokslas šiandien“.

23 vuotias Katarzyna katosi 12 marraskuuta 1998 Puolan Krakovassa. Poliisi ei aluksi kiinnostunut Katarzynan katoamisesta, mutta kun hänen jäänteensä löydettiin kaksi kuukautta myöhemmin Veiksel joesta, vei tapaus jokaisen Krakovan poliisin huomion, ja paine löytää murhaaja oli kova. Tapaus jäi selvittämättä seuraavaksi 19 vuodeksi, kunnes yleisövihje toi murhaajan poliisin eteen, ja Katarzynan järkyttävät viimeiset hetket paljastuivat kaikille.   Podin instagram: @murhamatkallapodcast Musiikki: Dragón Rojo - The Mini Vandals Lähteet:  https://talkmurder.com/katarzyna-zowada/ https://www.evidencelockerpodcast.com/transcripts/transcript-37-the-skin-suit-case-of-krakow-poland https://en.wikipedia.org/wiki/Murder_of_Katarzyna_Zowada

Martti J. Kari, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp:n luento Venäjän strateginen kulttuuri on kerännyt yli miljoona katselua ihmisten yrittäessä ymmärtää Vladimir Putinin hyökkäyssotaa ensin Krimille ja nyt koko Ukrainaan. Strateginen kulttuuri kuvaa Putinin taustalla olevia suurvenäläisiä voimia. Putin voidaan ymmärtää oikeamielisenä tsaarina, jota erottaa kansasta pajarikerros. Tähän kuuluu pietarilaisia silovikkejä, tiedusteluagentteja, armeijan johtoa, oligarkkeja ja ortodoksisen kirkon patriarkka. Putinin läksytys ulkomaantiedustelun johtajalle Sergei Naryshkin 40:20 on esimerkki itsevaltaisista suhteista. Venäjän strateginen kulttuuri sisältää suurvenäläisen laajentumisen ideaalin lähialueille sekä mongolien julman sisäpiirin kulttuuriperinnön. Nykyvenäläisessä ajattelussa kulmakiviä ovat lännestä tulevan uhkan vastustaminen ja suuren isänmaallisen sodan natsismin vastainen taistelu. Tällä hetkellä USA ja Saksa, sekä heidän valtapiirikseen koettu NATO ovat tärkein vastustaja, mutta historiassa myös Puola ja Ruotsi ovat olleet uhkia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on epäonnistunut ja voi osoittautua saman tason virheeksi kuin Japaniin hyökkäys 1905 tai Israelin hybris 6 päivän sodan jälkeen. Seuraukset Vladimir Putinille voivat olla ankarat. Uhkaa lisäävät lähialueiden sotien lisäksi myös hybridivaikuttaminen jonka keinokirjo vaihtelee "taktisesta totuudesta" Venäjän internetistä vetäytymiseen. Kari oli mukana laatimassa Suomen tiedustelulakia ja kertoo sen käytöstä suomalaisten ja vieraan valtion agenttien väliseen viestinnän tutkimisessa. Jyväskylän yliopiston tiedustelun ja hybridiuhkien maisteriohjelmassa opettava Kari kertoo myös ohjelman rakenteesta ja urastaan puolustusvoimissa. 00:00-01:16 Intro: Fake news venäjäksi on hybriditotuus. Itsevaltian jumaluus. Putinin kohtalo esim palatsivallankumous. Venäjän irrottaminen internetistä. 01:17-55:15 Martti J. Kari ja Sami Miettinen keskustelevat Venäjän strategisesta kulttuurista, Ukrainan sodasta ja Vladimir Putinin tilanteesta #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #putin #kiina #japani #hybridisota #strateginenkulttuuri #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Euroopan parlamentti äänesti kiireellisenä 1,2 miljardin euron talousavusta Ukrainalle. Komission mukaan laina on nopeaa apua, joka vahvistaa Ukrainan selviytymiskykyä. Kykeneekö EU tukemaan Ukrainaa Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan? Puolan ja Unkarin ja EU:n välillä pitkään vellonut oikeusvaltioperiaatekiista sai lopullisen oikeudellisen päätepisteen. EU-tuomioistuin päätti, että EU:lla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jos nämä rikkovat oikeusvaltioperiaatteita. Puola ja Unkari saavat EU:n vuosibudjeteista ja elpymisvälineestä kymmenien miljardien tuet. Ollaanko Puolan ja Unkarin EU-rahahanat nyt sulkemassa? Vieraina ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Elsi Karainen (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolan talous kasvaa niin kovaa vauhtia, että on jopa arvioitu niinkin, että on mahdollista, että jo kauden vuodesta 2027 eteenpäin EU-budjettineuvottelujen aikaan Puolan bruttokansantuote asukasta kohden ylittää EU:n keskiarvon. Silloin Puolasta, joka on saanut tähän asti paljon rahaa EU:lta, tulisi EU:n nettomaksaja. Mutta haluaisiko Puola ehkä silloin liittyä euroon? Ja vaikka EU on Puolalle taloudellisesti tärkeä kumppani, niin pidetäänkö Puolassa EU:ta vasemmistolaisten ja vihreiden klubina? Ja mitä Puolassa ajatellaan siitä, kun EU kovistelee Puolaa oikeusvaltioasioista? Ja miltä on näyttänyt tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla? Haastateltavana on Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tapahtumat Valko-Venäjän rajalla puhuttavat. Valko-Venäjä on kuljettanut tuhansia siirtolaisia Puolan rajalle ja yrittää pakottaa heidät rajan yli Puolaan. Puola on estänyt siirtolaisten tulon maahan. Mitä rajalla tapahtuu? Onko kysymys siirtolaiskriisistä? Onko kysymys hybridivaikuttamisesta? Onko kysymys humanitaarisesta kriisistä? Onko kysymys EU:n painostamisesta? Onko kysymys häikäilemättömästä pelistä? Onko kysymys pakolaissopimuksen rikkomisesta? Onko kysymys hybridisodasta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Antradienį (lapkričio 9 d.) „Tiek žinių“ vedėjas Dominykas pasakoja apie nepaprastąją padėtį Lietuvoje, ilgai nesimačiusių I. Šimonytės ir G. Nausėdos susitikimą, Seime į priekį judantį R. Pasko prisikėlimą ir apie gyventojų susidūrimą su sukčiais. ✅Svarbiausios dienos naujienos kiekvieną pirmadienį - ketvirtadienį čia ir „Laisvės TV“ YouTube kanale: https://youtu.be/rdDyj4oNH2k Antradienį #TiekŽinių

Nyt neljännes suomalaisista kannattaa NATO-jäsenyyttä, 40 prosenttia vastustaa. Ketkä sitä haluavat, ketkä eivät? Miten Venäjään suhtaudutaan eri aatesuunnilla? Ja mikä tärkeintä Kannattaako NATO-jäsenyyttä kannattaa, Venäjä-karhun kainalossa? ”OK, boomer” on nuorison taajaan viljelemä lausahdus meille kalkkiksille (AKA kalkkiaivo). Mutta kannattiko demarien puheenjohtajan, pääministeri Marinin todella härnätä porukkaa, joka kansoitti puolet SDP:n kansanedustajaehdokkaista viime vaaleissa? EU:n tuomioistuin määräsi Puolalle rapsut, sakkoa miljoona euroa päivässä. Syynä on maan väitetyt oikeusvaltio­rikkomukset. Laskiko kukaan, miten pitkään Puola voisi jatkaa sakkomaksujensa maksamista pelkästään sen vuonna 2020 saamista EU-tukiaisista?

Afganistanin pakolaiset, Turkki ja EU. Suomen Ankaran-edustuston päällikkö Ari Mäki, sosiologian apulaisprofessori Leena Näre, Helsingin yliopisto ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. EU ja Puola - onko ratkaisua kiistoihin näköpiirissä? Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa, kok. Korona rasittaa sairaaloita. Ylilääkäri Asko Järvinen, HUS,  ylilääkäri Elina Kärnä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja johtajaylilääkäri, toimialajohtaja Tuomo Nieminen, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri. Koulukiusaamisen kitkemisen keinot. Riina Länsikallio, erityisasiantuntija, Opetushallitus ja Eeva-Liisa Markkanen, arviointiasiantuntija, Karvi. Kolumni. Mona Mannevuo: Päivystävä dosentti on aina valmis esittelemään mullistavia löydöksiä. Uusinta. Afganistanin pakolaiset, Turkki ja EU. Suomen Ankaran-suurlähettiläs Ari Mäki ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Carolus Manninen, Marja Ala-Kokko ja Jaana Kangas. Tuottajana Tarja Oinonen.

Atsakymai į jūsų klausimus: - Kaip išsakyti kritiką, kad neįskaudintum? - Metodika tinkamam grįžtamojo ryšio suteikimui - Kontrakto/Susitarimo turėjimo nauda konkrečiu metu teikti feedback'ą (ar kritiką) - Ką daryt, kai "puola" kiti? - Kas tame "puolime" yra tikra? - Sauliaus atsakymas - Metodika, kuri padeda sutvarkyti "puolimus" - Povilo atsakymas - "Jauno vadovo" iššūkiai darbe su senuoju kolektyvu. Kaip elgtis? - Klausytojo pasidalinimas tuo, kas veikia

Atsakymai į jūsų klausimus: - Kaip išsakyti kritiką, kad neįskaudintum? - Metodika tinkamam grįžtamojo ryšio suteikimui - Kontrakto/Susitarimo turėjimo nauda konkrečiu metu teikti feedback'ą (ar kritiką) - Ką daryt, kai "puola" kiti? - Kas tame "puolime" yra tikra? - Sauliaus atsakymas - Metodika, kuri padeda sutvarkyti "puolimus" - Povilo atsakymas - "Jauno vadovo" iššūkiai darbe su senuoju kolektyvu. Kaip elgtis? - Klausytojo pasidalinimas tuo, kas veikia

Jari Kinnusen ja Salibandymuseon #nostalgiapaloja-podcast on edennyt kuudenteen jaksoonsa. alibandy kaipaa persoonia ja väriä. Yksi salibandyn väriläiskä on eittämättä juuri uransa lopettanut Mikko Kohonen. Kohosen uralle mahtuu loivaa ja jyrkkää ylä- ja alamäkeä. Pettymyksiä ja kultaisia muistoja, loukkeja ja räppiä, monenmoista niin salibandykentiltä, kuin kenttien ulkopuoleltakin. Itse asiassa kuultuna ”Don” Kohonen. Jakso 6 – sisältää muun muassa seuraavaa: 00:00- 01:18:54 - Helikopterin heiluttelua Viitaniemessä - ”Hyvä poika on pelaamaan” - ”Paine on hyvä polttoaine” - ”Ottakaa siltä mikki pois” - Puola on painajaisuni - Guld i Globen -projekti - ”Olen kameleontti” - Reissupelaajan arki - Ultimaattinen unelma - Diktaattorimainen DJ - ”Olo oli kuin Dingon laulajalla” - Olympiahaaveet? Näivettyykö olympiaate? - Poju feat. Kippari - ”Hakataan liigan logo käsivarteen”

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Tämän viikon Uutisraportti podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: spoti.fi/3dAuELu - Apple: apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: www.supla.fi/grid/1062.

Yritys kytkeä EU-budjetti oikeusvaltioperiaatteeseen on johtanut kriisiin. Puola ja Unkari ovat kaatamassa sekä EU:n budjettirahoituksen, että kiireellisen koronaelpymispaketin. Maat eivät hyväksy syytöstä oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta. Lisäksi maiden poliittinen johto ei hyväksy unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin. Kytketäänkö EU-budjetti lopullisesti oikeusvaltioperiaatteeseen Puolan ja Unkarin vastustuksesta huolimatta? Onko kyseessä todellinen oikeusvaltioperiaate-mekanismi, vai pikemminkin korruption vastainen työkalu? Ovatko Puolan ja Unkarin hallitukset todella rikkoneet oikeusvaltion periaatteita? Ohjataanko maiden oikeuslaitoksia poliittisesti? Rajoitetaanko maissa kansalaisten poliittisia vapauksia? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Ville Niinistö (greens) ja Silvia Modig (gue/ngl). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Nettomaksukeskustelu aiheuttaa päänsärkyä, tuhannet miljardit eurot vilisevät silmissä ja EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä. Puola ja Unkari jatkavat taisteluaan oikeusvaltiomekanismia vastaan. Tässä jaksossa pohditaan sitä, mistä EU:n rahat tulevat. Keskustelemassa EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina. Jakson juontaa Aku Aarva.

Nettomaksukeskustelu aiheuttaa päänsärkyä, tuhannet miljardit eurot vilisevät silmissä ja EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä. Puola ja Unkari jatkavat taisteluaan oikeusvaltiomekanismia vastaan. Tässä jaksossa pohditaan sitä, mistä EU:n rahat tulevat. Keskustelemassa EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina. Jakson juontaa Aku Aarva.

Barack Obaman muistelmat julki - samanaikaisesti maailmanlaajuisesti. Otavan kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa ja väitöskirjatutkija Jani Kokko, Jyväskylän yliopisto. Unkari ja Puola kiristävät EU:ta. Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti. Korona sotkee kuluttajan elämän - kuluttaa vai säästää. Ekonomisti Simo Pinomaa, EK ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto. Kahden miljardin ihmisen Aasian vapaakauppa-alue.  EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen ja Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Kolumni Rysky Riiheläinen. Australian asia onkin nyt myös  meidän asiamme. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Carolus Manninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Rakas länsinaapurimme on säästänyt 50 miljardia euroa sitten vuoden 1996, jolloin ruotsalaiset päättivät ulkoistaa puolustuksena Suomen armeijalle. Vasa-laiva ja Jas-hävittäjä eivät siis jää Ruotsin ainoiksi sotavarustelun suursaavutuksiksi. Korona-Suomi on taloudellisesti pärjännyt yhtä hyvin kuin Puola ja Romania. Juhlan paikka? Monopoliliiketoiminnan yksityistäminen ei ole markkinataloutta. Sähkön taivaisiin karkaavat siirtohinnat ovat siitä hyvä muistutus. Mitä seuraavaksi? Vesi? (24 min - 27.10.2020)

Mitä tarkoittaa oikeistopopulistinen kulttuuripolitiikka? Puolan nykytilannetta tarkastelemalla saa kiinnostavan kuvan siitä millaisiin seurauksiin konservatiivinen kulttuurisota liberaaleja arvoja vastaan johtaa. Puolan nykyisiä päättäjiä, Laki ja oikeus -puolueen johtamaa hallitusta on syytetty sananvapauden rajoituksista ja autoritaarisesta suhtautumisesta kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Suuri osa puolalaisista kuitenkin kannattaa hallituksen korruption ja EU:n vastaista taistelua. Laki ja oikeus -puolue on huolehtinut tarkkaan talousihmeen jalkoihin jääneistä ihmisistä, mutta se hyödyntää myös taitavasti konservatiivisuuden ja kansallismielisen marttyyriasenteen katkeruuden aaltoa. Puolan kulttuurin nykytilasta ovat keskustelemassa kääntäjä Tapani Kärkkäinen ja historioitsija Mila Oiva. Haastattelussa on myös gdanskilaisen Toisen maailmansodan museon perustaja ja entinen johtaja, historioitsija Paweł Machcewicz, joka sai potkut poliittisista syistä. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Mikä on korona-tilanne Unkarissa. Miksi unkarilaiset antavat pääministeri Viktor Orbánin käyttää nyt paljon isompaa valtaa, kuin muiden EU-maiden kansalaiset sallivat päämiehilleen? Miten pontevasti EU:ssa eri toimijat ovat yrittäneet vaikuttaa Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen? Ja miten paljon Unkarin historiasta voi etsiä selityksiä sille, miten unkarilaiset suhtautuvat pääministeri Orbánin tai EU:hun tai miksi Unkari ja Puola ovat usein niin samanmielisiä EU-asioissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Valtio-opin laitokselta Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Britannian brexit-kamppailussa maalattiin uhkakuvia itäeurooppalaisista, jotka vievät työpaikat ja kuormittavat julkisia palveluita. EU-eron aiheuttama epävarmuus on jo työntänyt EU-kansalaisia maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulemme, mitä brexit merkitsee Britannian suurimmalle eurooppalaiselle työntekijäryhmälle puolalaisille. Pohdimme myös, miten brexit vaikuttaa muuttoliikkeeseen Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Pasi Myöhänen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Miltä näyttää EU:n ja Britannian tulevaisuus? Mitä EU tekee ilmastonmuutokselle? Politiikkaradiossa etäyhteys Strasbourgiin: haastattelussa europarlamentaarikot Heidi Hautala, Mauri Pekkarinen ja Nils Torvalds. Britannian hyvin todennäköiseltä näyttävän EU-eron jälkeen alkaa siirtymäaika, jonka kuluessa EU:n ja Britannian pitäisi neuvotella tulevan kauppasuhteensa. Onko Britannialle luvassa Unkarin, Norjan tai Singaporen tyylinen asema suhteessa EU:hun? Hautala, Torvalds ja Pekkarinen löytävät brexitistä myös hyvää. "Jos brexitneuvottelut pakottaa meidät katsomaan budjettia suoraan silmiin, tämä ei ole pelkästään huono asia", Torvalds kiteyttää. EU-parlamentin pöydällä on myös ilmastokysymykset. EU tähtää nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä, mutta vastaan hankaava Puola on saanut erillisratkaisun. Mitä tämä merkitsee? Entä miten EU motivoi ilmastotalkoisiin Yhdysvaltoja ja Kiinaa? Toimittajana Linda Pelkonen.

Minkälaista on ohjelmistokehityksen ulkoistuksen arkipäivä on? Siitä Paavo Pauklinin kanssa keskustelemassa Juhani Hyttinen Finagosta ja Eino Hämäläinen Opinahjosta. - Miksi ohjelmistokehitystä ei tehdä itse, vaan päädyttiin ulkoistukseen? - Miksi ulkoistus tehtiin lähelle Puolaan, eli ns. nearshoringina, eikä kauas esim. Intiaan? - Entä kulttuurierot? Kuinka lähellä tai kaukana Puola on suomalaisesta työkulttuurista? - Miten ulkoistuksen sopivuus testataan pilotilla? - Miten kotimaan ja kumppanin tiimien välillä ja sisällä kommunikaatio saadaan sujumaan? - Mitä voi ja kannattaa ulkoistaa, ja mitä taas ei voi tai kannata ulkoistaan? - Kuinka tarkasti asiat on speksattava? Ja mikä on hyvä speksi? Entä eroaako speksi, joka tehdään omalle tai ulkoistetulle tiimille? Näihin, ja moniin muihin ohjelmistokehityksen ulkoistuksen ja nearshoringin arkipäiväisiin kysymyksiin löydät episodista Finagon ja Opinahjon arvokkaat kokemukset. Kuuntele tai katso podcast-episodi, niin et tee samoja virheitä ohjelmistokehityksen ulkoistuksessa. -------------------------------- Mietitkö ohjelmistokehityksen ulkoistusta tai kumppanin valintaa? Varaa kanssani ilmainen puolen tunnin konsultaatiopuhelu: VARAA ILMAINEN KONSULTAATIOAIKA https://app.hubspot.com/meetings/paavo-pauklin30 -------------------------------- Lisää episodeja löydät: https://podcast.netcorp.fi/ Lisää tietoa Netcorpista ja ohjelmistokehityksen ulkoistuksesta löydät: https://www.netcorp.fi/

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

EU:n hankala tapaus, Puola.  Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman. Missä kunnossa Putinin kotipesä? Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Putin Suomessa. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala, Tampereen yliopisto, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja. Kolumni Heikki Hiilamo. Miksi Suomen hävittäjähanketta valmistelevat vain sotilaat? Työaika lyhyemmmäksi. Suomessa 1990-luvun lopussa työaikakokeilua johtanut työmarkkinaneuvos, tietokirjailija Pekka Peltola. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka vanninen, Hannele Muilu ja marija Skara. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Miltä tuntuu jättää politiikka pitkän uran jälkeen? Miten politiikka on muuttunut 1980-luvulta tähän päivään? Vieraana entinen europarlamentaarikko, entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.). Toimittajana Linda Pelkonen. Europarlamentissa 15 vuotta vaikuttanut Jäätteenmäki pitää tärkeänä, että myös Unkari, Romania ja Puola noudattavat EU:lle tärkeitä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja lehdistönvapautta. Hän kuitenkin näkee riskin siinä, että esimerkiksi Unkarin pääministerin Viktor Orbanin suosio voi vain kasvaa, jos EU laittaa Unkarin raha-hanoja kiinni. Jäätteenmäki oli Suomen historian ensimmäinen naispuolinen pääministeri, mutta joutui jättämään tehtävän toimittuaan pääministerinä vain 68 päivää. Nyt hän pohtii Politiikkaradiossa, miten tähän päädyttiin. "Tässä on se ero miesten ja naisten välillä, että jos minä olisin ollut mies, olisin saanut tiedonjulkistuspalkinnon. Mutta minä olen nainen, niin sain lähteä", Jäätteenmäki kertoo Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa. Keskustan vaalitappio kevään eduskuntavaaleissa oli Jäätteenmäelle kova pettymys, ja hän pohtii, mitkä syyt siihen johtivat. Hänen mielestään keskustassa pitäisi olla enemmän elämän ja arjen tuntemusta. Politiikka on kovaa peliä, jossa myös niin sanotulla hyvä veli -verkostolla on merkitystä. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Vieraina managing partner Juha Mikkola CapMan Growth -kasvurahastosta ja sijoituspäällikkö Samuel Saloheimo Tesin Kasvusijoitukset ja teolliset sijoitukset -tiimistä. Juha Mikkola aloitti työskentelyn pääomasijoittamisen parissa 1990-luvun alussa. Lamavuodet tarjosivat hänen mukaansa loistavia mahdollisuuksia, koska pankkilainaa oli vaikea saada ja pääomaa oli liikkeellä vain vähän. Tällä hetkellä CapManin kasvurahastossa on yhdeksän kohdetta, ja tiiminsä erityisosaamiseksi Mikkola nostaa palveluyhtiöiden kansainvälistämisen. Valtion pääomasijoitusyhtiönä Tesille keskeisintä ovat sijoituspäätösten vaikutukset Suomeen, korostaa Samuel Saloheimo. Hänen mukaansa Suomeen tarvittaisiin lisää 250-500 henkeä työllistäviä, niin sanottuja Mittelstand-yrityksiä, joita Tesi haluaa osaltaan olla kehittämässä. Rahastosijoitusten lisäksi Tesillä on suoria sijoituksia reiluun 40 yhtiöön. Kohdeyhtiöistä puheenaiheina muun muassa Avidly ja Digital Workforce (CapMan Growth) sekä Zsar Outlet Village ja Kotkamills (Tesi). Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Łódź, Puola. Photo by Tomasz Frankowski on Unsplash.

Tässä jaksossa Tripsterin Puola-oppaan tekijä Konrad Sopyllo kertoo meille Gdanskin huikeista nähtävyyksistä, ruoka- ja juomakulttuurista ja arkkitehtuurista sekä päiväretkistä läheisille rannoille. Myös Krakovaa ja Varsovaa jaksossa sivutaan. Lisäksi Konrad tietää, mitä Puolassa ei ainakaan kannata tehdä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ovatko kaikki EU-jäsenmaat mallioppilaita EU-säädösten noudattamisessa ja millä tavoin Puola ei komission mielestä toimi niin kuin oikeusvaltion kuuluu. Tapahtuiko Suomen Emuun liittyminen laillisesti ja miksi komission on hankala määrätä taloudellisia seuraamuksia niille maille, jotka eivät noudata EU:n taloussääntöjä. Haastateltavana on oikeusneuvos Niilo Jääskinen korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja toimittajana Maija Elonheimo. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Laki kieltäisi muun muassa sellaisten termien käytön kuin ”puolalaiset keskitysleirit”. Lisää >> http://ift.tt/2Bz0eow

Pitkästä talouskasvusta nauttinut Puola on jakautunut vasemmistoon ja oikeistoon. Noustuaan valtaan kansallismielinen oikeisto on lähtenyt viemään Puolaa yhä kauemmas eurooppalaisista arvoista. Markus Leikolan ja Jussi Lähteen ohjelmassa kysytään mitä Puolassa oikein tapahtuu. Vieraina ovat yliopistonlehtori Miia Ijäs ja Puolan kunniakonsuli Stefan Widomski.

Puola on iso EU-maa ja suuri tukien saaja, ja viime aikoina se on ollut EU:ssa esillä erityisesti siksi, että Euroopan komissioon alkaa selvittää, onko Puola rikkonut unionin oikeusvaltioperiaatteita. Mutta minkälainen maa Puola muuten on ja minkälaiset ovat EU:n ja Puolan suhteet? Aiheesta keskustelee Puolan kunniakonsuli Stefan Widomski. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

4. osa: Hellettä Liettuassa. Vilnan ruuhkaa. 5. osa: Puolaan. Peurat rytistelevät öisessä metsässä. 6. osa: Puola. Kaatuminen suoralla maantiellä. Henkisten kuhmujen hoitoa.

Puola vastustaa EU:n ilmastosuunnitelmaa. Venäjällä on mielenosoitus. Sotiemme Veteraanit keräys on alkanut.