Keskeneräiset äidit

Tämä jakso jatkaa kahden aiemman jakson teemaa: tarpeet ja rajat. Tällä kertaa päästämme teidät kuuntelijat ääneen: Onko omien tarpeiden tunnistaminen helppoa? Entä miltä tuntuu kertoa niistä muille? Onko rajojen asettaminen aikuisten välisissä suhteissa sujuvaa? Mitä tunteita se herättää? On vääjäämätön osa vanhemmuutta - etenkin lasten ollessa pieniä - että omiin tarpeisiin voi vastata usein vasta viiveellä, toisinaan hyvinkin pitkällä sellaisella. Ympäröivät olosuhteet ja realiteetit eivät yksinkertaisesti aina mahdollista sitä, että itsestään voisi pitää huolta optimaalisesti. Samalla on tärkeä tunnistaa, milloin omien tarpeiden sivuuttaminen ja ohittaminen on jatkuvaa, jolloin se voi alkaa kostautua, paitsi itselle, myös ympärillä oleville. Siis juuri heille, joiden parasta usein tavoittelee sivuuttaessaan itsensä. Yhtälailla voi vaatia harjoittelua ja itsetutkiskelua, että alkaa ylipäänsä tunnistaa omia tunteita, tarpeita ja toiveita. Mitä sinä itse oikeastaan tarvitset ja haluat? Tarve miellyttää muita ja pelko pettymyksen tuottamisesta voi saada rajojen asettamisen tuntumaan riskiltä. Mitä seuraa, jos sanonkin ei? Miten muut reagoivat? Entä miten näen itse itseni? Jakson lopussa Petra vinkkaa muutamia yksinkertaisia keinoja sanoa ei ja asettaa oma raja, jotta voi elää omien arvojen ja tarpeiden mukaisesti. Tervetuloa mukaan! Tuhannet kiitokset jokaiselle jakson tekemiseen osallistuneelle yli 200 kuuntelijalle. Olette kultaa!

Loma + parisuhde = uhka vai mahdollisuus? Tässä jaksossa pysähdymme juttelemaan loma-ajasta lapsiperheessä parisuhdeperspektiivistä. Jakson suolana toimivat yli 200 kuuntelijamme antamat vastaukset liittyen tähän aiheeseen! Millaisia sudenkuoppia kuuntelijat ovat kokeneet parisuhteessa loma-aikana? Entä mitä loma parhaimmillaan antaa? Mitä kuuntelijat toivoisivat parisuhteessa eniten juuri nyt? Tervetuloa tämän kevätkauden viimeisen jakson pariin! :) Lähteet: Hanna Ranssi-Matikainen Anna-lehdessä https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/parisuhdetohtorilla-on-ykkosvinkki-jolla-loma-ei-lahde-heti-kehkeytymaan-eron-partaalle

Mitä ajatuksia sana rajat sinussa herättää? Ovatko rajat rajoittavia kahleita vai tuovatko rajat kenties vapautta ja hyvinvointia? Kokemus omista rajoista alkaa muodostua jo varhaisessa vaiheessa elämässä, kun vauva on suhteessa ensisijaisiin hoivaajiinsa, ja myöhemmin elämässä erilaiset elämänkokemukset ja ihmissuhteet vaikuttavat kykyyn hahmottaa omia ja toisten rajoja. Vanhemmuus nostaa rajat aivan uudella tavalla tapetille. Saako äidille tulla mitta täyteen ja raja vastaan vai venyykö ja vanuuko ihanteellinen vanhempi loputtomiin? Vanhemman ja vauvan symbioottisen alkuvaiheen jälkeen vanhempi usein etsii omia ja lastensa rajoja. Voidakseen tukea lapsensa kasvua itsenäiseksi yksilöksi on hahmotettava lapsen erillisyys. Tämä monenlaisia vaiheita sisältävä prosessi antaa mahdollisuuksia oppia tunnistamaan ja tunnustamaan omia rajojaan paremmin ja tarkemmin. Vanhemmuuden myötä myös parisuhde ja muut ihmissuhteet mullistuvat monella tavalla, ja niihinkin rajat liittyvät oleellisella tavalla. Lopuksi jaksossa pohditaan myös aikaa. Aika on merkittävä, jokaisen elämään liittyvää resurssi, jonka rajallisuuden ja rajojen hahmottaminen on oleellista, jotta voi elää merkityksellistä elämää omien arvojensa mukaisesti. Tervetuloa kuuntelemaan rönsyilevää keskustelua rajoista. Aika- ja aiherajoja tuli venytettyä, mutta salittakoon se.

Saako äiti olla tarvitseva? Miten vanhemmuus muuttaa käsitys ja kokemusta omista tarpeista? Miten omista tarpeista huolehtiminen - tai niiden laiminlyönti - heijastuu perheeseen? Tässä jaksossa käsittelemme tarpeiden tunnistamista, tunnustamista ja täyttämistä lapsiperhe-elämän täydessä elämänvaiheessa. Vauvan syntyminen perheeseen nostaa tarpeet tapetille ennennäkemättömällä tavalla. Lapsen tarpeista huolehditaan ensisijaisesti, omat tarpeet jäävät herkästi taka-alalle ja parisuhteessa tarpeet ja niiden täyttäminen (tai täyttymättä jääminen) nousee herkästi kiistakapulaksi. Petra kertoo omaa kasvupolkuaan muiden miellyttämisestä omien tarpeiden tunnistamiseen ja niistä vastuun ottamiseen. Säde jakaa, miten ajatteli lähtökohtaisesti jakson aiheen olevan helppo, mutta saikin havahtua, ettei asia olekaan niin halki-poikki-pinoon yksinkertainen. Kutsumme sinut mukaan hengähtämään ja oivaltamaan juuri sellaisena kuin olet. Lähteet: Kannateltu - vanhemmuuskurssin sisällöt Martin & Saariranta. 2020. Mielelläni kehossani, kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Tunne-tarve-harjoitus, inspiraationa toiminut Hidasta elämää jakama Human Vision oy -tunteet ja tarpeet -kaavio, saatavilla: https://hidastaelamaa.fi/2015/06/kuinka-olisin-itselleni-riittava-ja-hieman-taydellisempi/tunteet-ja-tarpeet-kaavio/

Tuplaperfektionismi: Täydellisyyden tavoittelua vai vääränlaisuuden välttelyä? Suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpia. Tutkimuksen mukaan yksi altistava tekijä on tuplaperfektionismi, jolloin vanhempi kokee sekä sisäistä että ulkoista painetta suoriutua tietyllä tavalla. Tässä jaksossa keskustelemme tuplaperfektionismista. Miten intensiivinen vanhemmuus ruokkii sitä? Miten jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto vaikuttaa vanhemmuuteen? Onko suorittamisessa kyse pyrkimyksestä paremmuuteen vai vääränlaisena olemisen välttely? Säde kertoo havainnoistaan suomalaisten ja kanadalaisten vanhempien välillä. Petra puolestaan pohtii, miten intensiivinen vanhemmuus voi sabotoida sitä, mikä vanhemmalle lopulta on tärkeintä. Tervetuloa hengähtämään hetki kanssamme. Lähteet: 42 maan vertailututkimus paljasti: yksilökeskeinen kulttuuri altistaa vanhempia uupumukselle – Suomessa seitsemänneksi uupuneimmat vanhemmat. Yle-uutiset. 18.12.2020. Terävä, H. "En enää vain jaksa", ajatteli 28-vuotias Katri Ranta – vanhempien uupumus lisääntyy, mutta avunsaanti vaihtelee eri puolilla Suomea. Yle-uutiset. 31.1.2022. Hinkula, E. Tekikö some vanhempien elämästä vaikeampaa? Tietyssä mielessä kyllä, sanoo asiantuntija. HS. 12.9. 2022. Mattila, R. Pietikäinen, A. 2019. Joustava mieli Vapaudu stressin uupumuksen ja masennuksen ylivallasta

Keskeneräiset äidit podcast on täällä taas! Melko pitkäksi venähtäneen kevättauon jälkeen Säde ja Petra palasivat studioon. Äänittämisrutiinit olivat vähän ruosteiset, mutta juttua riitti, kuten aina. Tuoreimmassa jaksossa vaihdetaan kuulumisia pitkästä aikaa ja pohditaan podcastia: Miksi tauko kesti näin kauan? Entä mikä podcastin tarkoitus on alkujaan ollut ja miltä sen tulevaisuus näyttää? Mikä ylipäänsä on Keskeneräiset äidit podcast? Uuden vuoden kynnyksellä Petra ja Säde pysähtyivät pohtimaan myös tämän vuodenajan merkitystä oman elämänsä tavoitteiden kirkastamisen suhteen. Jakson lopussa saattekin kuulla, mitkä sanat naiset valitsivat vuoden sanoiksi. Tervetuloa mukaan lämminhenkiseen juttelutuokioon kanssamme pitkän, pitkän tauon jälkeen!

Itsestä huolehtimisen mahdollisuudet ja motiivit voivat muuttua suurestikin äidiksi tullessa. Aikaa on selvästi vähemmän, ja toisaalta fyysisiä ja psyykkisiä haasteita on uudella tavalla. Itsestä huolehtiminen voi olla haastavaa, mutta sen hyvät vaikutukset voi ehkä huomata selvemmin. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan vastikään väitellyttä lääketieteen tohtoria Säde Stenlundia! Säde puhuu meille väitöskirjaansa perustuen itsestä huolehtimisesta ja terveydestä. Miten terveys määritellään? Onko se pelkkää sairauden puuttumista vai jotakin muuta? Miten sateenkaari voi toimia hyvänä symbolina, kun pohtii itsestä huolen pitämistä? Mikä ero on sillä, että tekee asioita, jotka tekevät itselleen hyvää versus tekee asioita, jotka tekevät itsestä “hyvän”? Jos Säde kiteyttäisi koko jakson yhteen oivallukseen tai ohjeeseeseen, se olisi: “Välitä itsestäsi.”

Juuri kun olimme vihdoin palaamassa “normaaliin” koronan hellittäessä otettaan maailmasta, tapahtui jotain odottamatonta Venäjän aloittaessa sodan Ukrainassa. Tämä aihe on koskettanut ja kauhistuttanut koko maailmaa lähiviikkoina. Muutos on tämän kauden teema, joten kuuntelijan toiveesta tartuimme tähän ajankohtaiseen teemaan tässä jaksossa. Jaamme keskeneräisiä ajatuksiamme vertaisäiteinä. Juttelemme tunteistamme ja ajatuksistamme tämän uuden kriisin äärellä: Miten se yllätti, miltä se äitinä tuntuu, miten itsestä voi pitää kaiken keskellä huolta. Pohdimme, millä tavalla lähiviikkoina on osittain elänyt samoja tunteita kuin pandemian alkaessa vuonna 2020. Sodan yksityiskohdista tai kärsimyksestä emme puhu - jokainen löytää tarkempaa tietoa monista uutislähteistä. Emme myöskään käsittele aihetta millään tapaa asiantuntijaperspektiivistä tai asiapitoisesti. Ymmärrämme, että osa tekee nyt tarpeellisia rajauksia oman hyvinvointinsa suhteen ja jättää tämän jakson kuuntelematta siksi. Rohkaisemme jokaista kuuntelemaan nyt erityisen herkällä korvalla omia tunteitaan ja tarpeitaan.

Suurimmalle osalle on tuttua äitiaivot-ilmiö, jolla viitataan aikaan lapsen saamisen jälkeen, kun äiti saattaa kärsiä mm. aivosumusta, muistamattomuudesta ja tarkkaamattomuudesta. Kyseessä ei suinkaan ole urbaanilegenda tai kätevä tekosyy univelkaiselle äidille, vaan ihan tutkitut muutokset synnyttäneen aivoissa. Äitiys siis muuttaa monia asioita äidin elämässä, jopa hänen aivonsa! Mutta onko äitiaivot pelkästään huono asia vai seuraako siitä jotain hyvääkin? Mitä ilmiön taustalla on, mikä sen syvempi tarkoitus äidille on? Säde jakaa meille uusimpia tutkimustuloksia. Jaksossa pohdimme myös muutosta laajemmin. Onko tässä ajassa jotenkin ihanteellista, että äitiys muuttaisi naisen elämää mahdollisimman vähän? Mitä hyötyä äitiydestä ja äitiyslomasta on työelämän kannalta? Muun muassa näitäkin aiheita pääsimme sivupoluilla pohtimaan. Olet lämpimästi tervetullut seuraamme oppimaan uutta, saamaan vertaistukea ja viihtymään! Lähteet: Pilyoung Et al.,2016. The maternal brain and its plasticity in humans. Hormones and Behavior. Martínez-García et al., 2021. Do pregnancy-induced brain changes reverse? The brain of a mother six years after parturition. Brain Sci. Pawluski et al., 2022. Less can be more: Fine tuning the maternal brain. Neurosci. Biobehav. Rev. Gupta, P.D., 2021. Neuropsychology of Expectant Mothers. J. Clin. Surg. Carolyn Keating, 2018: Baby on the Brain

Äitiys mullistaa monia ihmissuhteita, eikä ystävyys ole monenkaan kohdalla poikkeus. Näin on kokenut ylivoimainen enemmistö ystävyyskyselyymme vastanneista yli 350 kuuntelijastakin. Intensiivinen arki ja perhe-elämä vaatimuksineen asettaa melko uudenlaiset raamit, ehdot ja tarpeet ystävyyssuhteille. Ajan, jaksamisen ja ystävien löytäminen ei aina ole helppoa. Moni kokee yksinäisyyttä, ainakin ajoittain. Toisaalta äitiys voi tuoda elämään ihan uudenlaista ystävyyttä ja uusia ystäviäkin. Millä tavoin ystävyys muuttuu äitiyden myötä? Mikä estää näkemästä ystäviä? Voisiko elämään tulla lisää iloa, parisuhteeseen vapautta ja rentoutta, jos täyttäisimme ystävyyden tarpeitamme myös muualla? Tässä tavallista pidemmässä jaksossa pääsemme pohtimaan ystävyyttä yhdessä kuuntelijoidemme kanssa. Jaksossa on luvassa jälleen tykättyjä kuuntelijoiden jakamia kokemuksia. Tervetuloa mukaan!  Lähteet:  Ahokas, B. Kuka on sinun ystäväsi? & Elämän ruuhkavuosissa Kivisalo, H. Mistä tuntee ystävän? -runo Rotkirch, A. & Berg, V. Ystävät Suomalainen auttaminen -julkaisusarjassa. 2020. Sjöholm, E-L. Ollaanhan yhä ystäviä? Helsingin Sanomat. 2021.  Väräämäki, H. Ystävä ja perheenjäsen. Helsingin Sanomat. 2021. Buettner, D., Nelson, T., Veenhoven, R., 2020. Ways to Greater Happiness: A Delphi Study. J. Happiness Studies. Ystävyys-kysely Keskeneräiset äidit podcastin Instagramissa. Vastaajia 350+.

Keskeneräiset äidit podcast on täällä taas! Säde ja Petra palasivat studioon pitkän tauon jälkeen starttaamaan kauan odotetun 6. kauden. Paljon on muuttunut sitten edeltävän kauden, ja muutos onkin tämän jakson - ja koko tulevan kauden - kantava teema. Sanotaan, että mikään ei ole varmaa paitsi muutos. Muutos avaa mahdollisuuksia ja haastaa kasvuun, kehittymiseen, luopumiseen, vastaanottamiseen. Se voi viedä eteenpäin, mutta samalla se vie energiaa. Muutos kuljettaa pois mukavuusalueelta, tutuista kuvioista ja identiteeteistä. Tässä jaksossa pääset kuulemaan, miten elämä on alkanut Säteellä rullata toisella puolella maapalloa, ja miten Petra on siirtynyt työelämään uuteen rooliin. Muutosta makustellaan henkilökohtaisella ja vertaistuellisella tasolla sekä yleisemmin. Tervetuloa mukaan jälleen! Keitä kuppi kuumaa, lähde lenkille, valloita pyykkivuori seurassamme. Ihanaa, että olet! Jatkossa julkaisemme jakson joka toinen viikko. Tulemme jälleen pyytämään teiltä kuuntelijoilta ajatuksia ja kokemuksia tulevissa jaksoissa, joten pysykää kuulolla. Kiitos jo nyt! Kuuntele jakso Podplayssa, Spotifyssa tai Apple podcastissa.

Moni kokee jossain vaiheessa elämäänsä olevansa jollain tapaa erilainen kuin muut. Erilainen kuin sisarukset, vertaiset, luokkalaiset. Oman paikan löytäminen opiskelijayhteisössä, työpaikalla tai äitiporukoissa voi tuntua haastavalta. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja otetuksi osaksi yhteisöä. Koettu erilaisuus itsessä voi herättää monenlaisia tunteita - pelkoa, pettymystä, huonommuuden tunnetta, häpeää, jännitystä. Erityisen haavoittavaa on, jos on joutunut kokemaan syrjintää, kiusaamista tai ulkopuolisuutta. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan erilaisuuden karikoita ja kauneutta. Millaisissa tilanteissa olemme itse kokeneet olevamme erilaisia? Miten omanlaisuutensa voisi nähdä myönteisessä valossa? Haluamme vahvistaa erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä ja rohkaista jokaista löytämään ja hyväksymään omaa erityisyyttään. Tervetuloa kuuntelemaan tämän kauden viimeistä jaksoa!

Itsemyötätunto on noussut viime vuosina keskusteluun - eikä syyttä! Myötätuntoinen, armollinen ja lempeä asenne itseä kohtaan voi olla vastalääke sisäiselle vaativuudelle ja perfektionismille. Huono omatunto ja syyllisyys ovat usein puheissa ikään kuin erottamattomia osia äitiyttä. Näin tavallaan onkin: Niillä on tärkeä tehtävä ohjata meidän toimintaa lapsen edun mukaiseksi. Ongelmallista on, kun itsekriittisyys, häpeä, ankaruus tai perfektionismi alkavat haitata yhteyttä itseen ja lapseen. Silloin saatamme toimia tavoilla, jotka eivät ole meille tai muille hyväksi: suoritamme, käperrymme pois yhteydestä, koemme vaikeutta säädellä tunteitamme. Hyvän näkemisen sijaan löydämme virheet ja puutteet. Se on uuvuttavaa, lannistavaa ja vähentää koettua iloa ja tyytyväisyyttä. Tässä jaksossa juttelemme itsemyötätunnon merkityksestä ja mahdollisuuksista. Säde kertoo, miten terapia on ollut merkittävässä roolissa itsemyötunnon kehittämisessä. Petra kertoo, miten väsymys on hankaloittanut itsemyötätuntoa ja miksi itsemyötätunnon harjoittelussa on tärkeää kiinnittää mielen sisäisten ajatusten lisäksi huomiota myös kehon rauhoittamiseen. Ihanaa saada sinut seuraamme! Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista.

Onko nykyvanhemmuus monimutkaista, uuvuttavaa ja intensiivistä? Tutkijoiden mielestä kyllä, ainakin vanhemmuudesta käydyn julkisen keskustelun perusteella. Aikaa vievää, asiantuntijoihin tukeutuvaa ja lapsilähtöistä kasvatusta nimitetäänkin intensiiviseksi vanhemmuudeksi. Tässä jaksossa saamme vieraaksi Kelan erikoistutkijan Ella Sihvosen, joka vastaa kysymyksiimme intensiiviseen vanhemmuuteen liittyen. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten se eroaa aiempien sukupolvien vanhemmuudesta? Onko se sukupuolittunut ilmiö? Ja miten vanhemmuuden intensiteettiä voisi madaltaa? Tervetuloa lämpimään seuraamme viihtymään mielenkiintoisen aiheen parissa. Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista. Lisälukemista: Sihvonen, E. Intensiivisyyden vaatimus tekee vanhemmuudesta hektisen projektin. 2016. Saatavilla: https://www.perheyhteiskunta.fi/tag/intensiivinen-vanhemmuus/

Vanhemmuus voi mullistaa, haastaa, syventää ja parantaa elämää monella tavalla - myös seksuaalisuutta. Spontaaniudelle ei ehkä ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin ja vähäiset voimavarat haastavat halun kokemista ja yhteyden ylläpitämistä itseen ja kumppaniin. Toisaalta raskaus, synnytys ja oma kypsyminen voivat toimia myös reitteinä seksuaalisen voiman ja syvemmän nautinnon löytämiseen. Suhde omaan kehoon voi monella tapaa eheytyä ja vahvistua ja oma itsevarmuus, rentous ja seksuaalisen nautinnon syvyys kasvaa. Haastavia vaiheita voi tulla, joihin osaa auttaa aika, toisiin ammattiapu tai muut apukeinot. Tervetuloa kuuntelemaan tätä jaksoa, jossa tuomme jälleen esiin teidän kuuntelijoiden kokemuksia seksielämän muutoksiin liittyen ja pohdimme myös seksin ja seksuaalisen nautinnon olemusta syvemmin. Lähteet: Elise Mäki. 27.8.2019. Perhekeskeisten seksielämä on usein parempaa kuin monella muulla, sanoo seksuaaliterapeutti – Suomalaiset kertoivat HS:lle pienistä teoista, jotka paransivat seksielämää Helsingin sanomat. Matti O. Huttunen. 23/2010. Seksi ja rakkaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2010;126(23):2705-14.

Äidiksi tulemisen pyörremyrskyssä elämä menee monella tavalla uusiksi ja eteen voi tulla yllättäviäkin asioita ja käänteitä - niin hyviä kuin haastavia. Joskus sisällä voi herätä kysymys, miksi ei kukaan kertonut? Tässä jaksossa pohdimme juurikin tätä kysymystä. Mitä asioita kuuntelijamme kokevat, että ei kerrottu etukäteen? Keskustelemme siitä, kehen tämä kysymys kohdistuu ja onko ylipäänsä mahdollista, että kaikista asioista voisi tietää etukäteen ja vaikka saisi tietoa, voisiko sitä kuitenkaan täysin ymmärtää? Jakson aikana Petra kertoo, miksi kokee Miksi kukaan ei kertonut? -kysymykseen liittyen ristiriitaisia tunteita ja Säteelle palautuu jakson tekemisen aikana mieleen tunteita äitiyden alkutaipaleelta. Mitä tunteita tämän kysymyksen alla voi olla? Keskustelemme myös siitä, voiko muun muassa somevaikuttajilta odottaa tietynlaista jakamista. Tervetuloa pohtimaan kanssamme tätä teemaa!

Voiko kaikkea kontrolloida? Ei tietenkään, mutta koetamme kuitenkin hallita ja kontrolloida asioita hyvin laajasti aina lasten käytöksestä kodin järjestykseen, puolison tavoista oman elämän suuntiin. Tässä jaksossa keskustelemme kontrollista ja siitä, millä tavoin se näyttäytyy äitiydessä. Miksi pyrimme kontrolloimaan ja milloin teemme sitä liikaa? Miten kontrolloinnin tarpeesta voi päästää irti?

Kun syntyy vauva, syntyy myös äiti. Täysin uudessa tilanteessa, synnytyksen jälkeisessä myllerryksessä ja mullistuksessa, nousee keskiöön vauvan ruokinta. Pienen, heiveröisen vastasyntyneen elämän ylläpitäminen on nyt vanhemman tärkein tehtävä. Osalla tämä tärkeä matka lähtee käyntiin haasteitta, mutta useilla siihen liittyy hankaluuksia, hapuilua, epätietoisuutta tai vaikeita päätöksiä. Jokainen alkuvaiheen tarina on omanlaisensa ja se muotoutuu päivä kerrallaan, yhdessä vauvaan tutustuen ja hänen kanssaan opetellen. Tässä jaksossa käsittelemme vauvan ruokintaa, joka on aiheena herkkä ja koskettaa monia syvältä. Tuomme esiin teidän kuuntelijoiden kertomia kielteisiä ja myönteisiä yllätyksiä liittyen imetykseen ja pohdimme myös korvikkeen ja imetyksen vastakkainasettelua. Olemme imetysmyönteisiä, mutta samalla haluamme kannustaa jokaista löytämään itselleen hyvän tavan ruokkia lastaan. Lapsen elämässä vaikuttaa moni tekijä, eivätkä päätökset vauvan ruokinnasta määritä meitä äiteinä. Tervetuloa kuuntelemaan jaksoa, joka oli meistä monella tapaa haastavakin äänittää! Lähde: Tuovi Hakulinen, Kirsi Otronen, Maria Kuronen. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL, Helsinki.

Miksi olen näin epäonnistunut ja huono? Kuulostaako tutulta ajatukselta? Ainakin meistä on joskus tuntunut tältä. Äitiys on aikamoinen taistelulaji, ja siinä voi korkeiden rimojen myötä tuntea itsensä alisuoriutujaksi. Kaikkien näiden tuntemusten takaa löytyy kuitenkin äiti, jolla on oma ainutlaatuinen persoonansa. Jokaisella meistä on heikkouksia, mutta ennen kaikkea myös vahvuuksia, joista voi saada iloa ja voimaa arkeen, ja jotka voivat olla avaimia omanlaisen äitiyden löytämiseen. Tässä jaksossa pohdimme vahvuuksia. Omien vahvuuksien tiedostaminen ja käyttäminen lisää tutkitusti hyvinvointia. Ne voivat olla hyvinvoinnin resurssi, joita tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa tiedostaa. Pohdimme jaksossa myös, miten vahvuuksilla voi olla myös kääntöpuolensa. Tämän tiedostaminen voi auttaa valjastamaan omat vahvuudet armollisella ja rakentavalla tavalla. Kukaan ei ole täydellinen, mutta meissä kaikissa on vahvuutemme ja upeat piirteemme. Tällä jaksolla haluamme innostaa sinua löytämään omasi! Lähteet: Testi: https://www.viacharacter.org 16 personalities -testi: https://www.16personalities.com/fi/persoonallisuustesti Niemiec, R.M., 2013. VIA Character Strengths: Research and Practice (The First 10 Years) BT - Well-Being and Cultures: Perspectives from Positive Psychology, in: Knoop, H.H., Delle Fave, A. (Eds.), . Springer Netherlands, Dordrecht, pp. 11–29. https://doi.org/10.1007/978-94-007-4611-4_2 Linley, A. (2008). Average to A+: Realising strengths in yourself and others . Coventry: CAPP Press. Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N., & Peterson, C. (2005). Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist, 60 , 410–421. https://www.muistipuisto.fi/tietoa/tunnista-luonteen-vahvuudet/

Suomalaisvanhemmat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan uupuneimpien vanhempien joukossa. Äitien uupumus on aihe, joka koskettaa monia, mutta se on yhä tänä päivänä jossain määrin tabu. Ihanneäitihän ei väsy, on kaikkivoipa, kyvykäs, jaksava. Tähän mielikuvaan ei kovin helposti mahdu inhimillisyys ja heikkous. Todellisuudessa moni kärsii: äitiyden paineet ovat suuret ja rakkaus lasta kohtaan ja halu onnistua vanhemmuudessa saa äidin sinnittelemään: yksin on pärjättävä. Pitkittyessään väsymys muuttuu uupumukseksi. Silloin väsymys ei enää väisty levollakaan, vanhemmuuden rooli alkaa tympiä, kokemus emotionaalisesta läheisyydestä lapsen kanssa kärsii ja olo vanhempana on riittämätön. Tässä jaksossa tuomme valoon tämän monia äitejä ja perheitä koskevan teemaan. Jaamme niin omia kokemuksiamme kuin päästämme teidät jälleen ääneen lukemalla koskettavia kertomuksianne uupumuksen syövereistä. Mistä äidit ovat tunnistaneet oman uupumuksensa? Mitkä asiat näyttävät tutkimuksen valossa vaikuttava äidin uupumiseen? Mitä voi tehdä, jos on havahtunut omaan uupumiseensa? Olet sydämellisesti tervetullut viettämään taas tovin seurassamme! Jos viihdyit jakson parissa, pyydämme, että harkitset sen jakamista ystävälle ja klikkaat ‘seuraa' siellä, missä podcastia kuuntelet! Jaksossa käytetyt lähteet: -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. (2018). Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. -Terävä, H. (2019) Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. -Yksilökeskeisyys altistaa länsimaiset vanhemmat uupumukselle. (2020). STT-Info.

Vaikka naisten asema on parantunut vuosikymmenten saatossa, vaikuttaa äitimyytti yhä tänäpäivänä nykyajan äiteihin. Äiteihin kohdistuu - ja he kohdistavat itseensä - monenlaisia odotuksia ja vaatimuksia, minkä vuoksi moni kärsii jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta. Äitimyytin ylläpitämät paineet voivat olla osatekijänä äidin uupumisessa. Millaisia odotuksia äiteihin kohdistetaan? Kuka näitä odotuksia luo? Mitä tarkoittaa tuplaperfektionismi? Entä miten ihmeessä äitimyytin vaikutuksia omassa elämässä voisi murtaa? Tervetuloa hengähtämään hetkeksi kanssamme tämän jakson pariin. Löydät jakson tuttuun tapaan Podplaysta, Spotifysta tai Soundcloudista. -Helenius, P. (2020). Ura, lapset ja tavoiteltava perhekulttuuri : työn ja perheen jännitteitä koulutettujen naisten puheessa. Tampereen yliopisto. -Lotvonen, K. Nykyajan äitimyytti. Karelia ammattikorkeakoulu. 2018. -Terävä, H. Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen. Yle-uutiset. 2019. -Törrönen, H. 2015. Vauvan kanssa vanhemmiksi – selviytymisen ja ilon kirja. Helsinki: Kirjapaja.

Onnellisuus houkuttelee, mutta elämä ei aina tunnu onnelliselta. Voiko onnellisuuteensa vaikuttaa? Millaisia harhakäsityksiä ihmisillä on siitä, mitkä asiat tekevät onnelliseksi? Entä millaisten mielen strategioiden harjoittamisesta voisi olla hyötyä? Myös vanhemmuus muuttaa monella tapaa elämää ja kokemuksia onnellisuudesta. Yhtäältä onnellisuuden tunne lisääntyy, toisaalta elämään tulee paljon uudenlaista kuormitusta, mikä haastaa myönteisten tunteiden kokemista. Säde osallistui Yale yliopiston Science of wellbeing -kurssille ja jakaa meille näin joulun alla kurssiin perustuvaa tutkimustietoa siitä, miten voi lisätä onnellisuuttaan ja hyvinvointia omassa elämässään. Liity lämpimään seuraamme tämän neloskauden viimeisen jakson ajaksi! Lähde: Science of Wellbeing, Yale University https://www.coursera.org/learn/the-science-of-well-being

Kansalaiset, medborgare! Hyvää itsenäisyyspäivää! Oi rakas Suomi, synnyinmaa, tänään ylistämme sinua tässä jaksossa! Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, ja ajattelemme, että on myös lottovoitto synnyttää Suomeen. Miksi Suomi on loistava paikka olla äiti? Mitä kertovat kansainväliset tutkimukset, entä meidän omat kokemuksemme? Tervetuloa seuraamme! Lähteet: Pelastakaa lapset: State of the World´s Mothers 2015, 16th annual report Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä, 2019. https://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html Loppumusiiikki: David Stenlund, FInlandia

Nyt sukelletaan teemaan, joka on herkempi ja monimutkaisempi kuin miltä se usein kuulostaa julkisessa keskustelussa ja kahvipöydissä. Tässä jaksossa juttelemme lapsiluvusta tavalla, jolla siitä ei ehkä niin usein puhuta. Pohdimme sitä, miksi lapsiluku ei ole vain päätettävissä oleva asia ja tuomme esiin syitä sille, miksi asiat eivät aina toteudu toiveiden mukaisesti. Otamme käsittelyyn myös lapsilukuun liittyviä haastavia ja kipeitä teemoja, kuten lapsettomuuden, parisuhdehaasteet, erityislapsen vanhemmuuden ja synnytystrauman. Tuomme kuuluviin teidän kuulijoiden arvokkaat kokemukset. Jaamme myös tilastotietoa liittyen suomalaisten perheiden lapsilukuun ja käsittelemme ikäeroa, tuota aihetta, joka kulkee usein käsi kädessä lapsilukuteeman kanssa. Mitä tutkimukset sanovat optimaalisesta ikäerosta? Säde puhuu luopumisen tunteesta suhteessa omiin aiempiin toiveisiin. Petra puolestaan kertoo, miten syömishäiriö on vaikuttanut lapsilukupohdintoihin ja miten kolmas lapsi yllätti. Sisältövaroitus: Jos olet raskaana ja pyrit vaalimaan raskaus- ja synnytysrauhaasi, niin haluamme mainita, että tuomme esiin myös joitain kuulijoiden vaikeita kokemuksia ja tunteita liittyen mm. raskauksiin ja synnytyksiin. Jos sellaisen kuunteleminen ei tässä hetkessä tunnu hyvältä, niin voit jättää jakson väliin tai siirtyä eteenpäin kohtaan, jossa kerromme itse perheemme lapsiluvusta tai kohtaan jossa käsittelemme lasten ikäeroa. Lapsilukuun liittyvät haastavat kokemukset Meidän tarinamme 27:05 Ikäeroasiaa 58:43 Lue lisää aiheesta: Tutkimusprofessori suosittelee: älkää tehkö lapsia alle kahden vuoden ikäerolla, Malhorta, R., 2016. Saatavissa: Yle.fi Mitä tutkimustieto sanoo sisarusten ikäeroista? Berg, V. 2015. Perheaikaa.fi nettiluento. Saatavilla: Docplayer

Arjen pyörteissä vanhemmista voi herkästi tulla ruuhkavuosien uuvuttamia zombieita, jotka sohvalla raatoina maatessaan ovat henkisesti kilometrien päässä toisistaan. Tässä uusimmassa jaksossamme pysähdymme romantiikan äärelle. Pohdimme mitkä asiat haastavat parisuhteen romantiikkaa ja miten parisuhdetta, kumppania ja itseä koskevat tarinat ja uskomukset voivat vaikuttaa tunneyhteyteen. Millä keinoin yhteyttä ja romantiikka voi tuoda lisää arkeen? Tervetuloa kuuntelemaan ja inspiroitumaan! Lähteet: Kontula, O. Yhdessä vai erikseen: Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton perhebarometri 2013. Paajanen, P. Parisuhde koetuksella: Käsityksiä parisuhteesta ja sen purkautumisesta. Väestöliiton perhebarometri 2003. Pietikäinen, A. Joustava mieli parisuhteessa. Duodecim.

Nyt on kuuntelijoidemme toivejakson aika, kun keskustelemme suhteesta appivanhempiin. Suhde appivanhempiin muuttuu monella tapaa, kun parisuhteeseen syntyy lapsi. Roolit menevät silloin uusiksi ja moni luovii läheisyyden ja etäisyyden, rajojen, odotusten, toiveiden, pettymysten, ärsytysten, erilaisuuksien aallokoissa. Hakemista on puolin sun toisin. Jaksossa jaamme kuuntelijoidemme kokemuksia: muun muuassa miten usein appivanhempia tavataan, onko erilaisuus aiheuttanut haasteita ja ovatko tunteet appivanhempiin liittyen pääsääntöisesti myönteisiä vai haastavia. Mikä appivanhemmissa on parasta ja mikä on yllättänyt? Pohdimme myös hieman, miksi miniä-anoppi -suhteeseen liittyy niin voimakkaita tunteita sekä sitä, miten voi itse vaikuttaa myönteisesti näihin merkityksellisiin suhteisiin. Mahtavaa, kun liityt taas seuraamme, let's go!

Isänpäivän kunniaksi pysähdymme tässä jaksossa keskustelemaan isyydestä. Isyys on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana murroksessa. Nykyisät ovat monella myönteisellä tavalla erilaisia kuin aiempien sukupolvien verrokit. He haluavat viettää aikaa lastensa kanssa, he osallistuvat perhe-elämään aiempaa enemmän ja he ovat empaattisempia. Pohdimme millainen prosessi isyyteen kasvaminen on ja miten se eroaa äidiksi tulemisesta, millä tavoin isät ovat merkittäviä lasten hyvinvoinnille ja miten tasa-arvoasiat voivat toteutua perheissä monella tavalla. Tervetuloa hengähtämään hetkeksi kanssamme!

Ruoka ei ole vain ravintoa ja energiaa, vaan siihen liittyy monenlaiset tunteet, ajatukset, uskomukset, tavat ja sosiaaliset tilanteet. Ruoka on monelle tärkeä osa elämäntapaa ja toisinaan liittyy identiteettikysymyksiinkin. Tässä jaksossa puhumme ruokasuhteesta. Millainen ruokasuhteemme on? Miten vanhemman suhde ruokaan voi vaikuttaa lapseen? Miten lapsen myönteisen ruokasuhteen kehittymistä voisi tukea? Petra kertoo, miten hänen ruokasuhteensa muuttui syömishäiriöstä toipumisen myötä, ja pohtii, millaista suhdetta hän haluaa mallintaa omille lapsilleen. Säteellä tervellisyys-ajatus on leimannut suhtautumista ruokaan koko elämän, mutta viime vuosina uudet vapauden ja tasapainon sävelet ovat tulleet mukaan syömiseen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan seuraamme! Lähde: Mielelläni kehossani - kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Martin, M. & Saariranta, P.

Sanotaan, että lapsi on terve, kun se leikkii. Ajattelemme, että tässä sanonnassa piilee viisaus myös meille aikuisille. Leikki vapauttaa ja virvoittaa! Se ravitsee meitä, tuo iloa elämään, keventää arjen kuormaa ja on yksinkertaisesti hauskaa. Vaan valitettavan usein leikki jää elämässä vähälle, kun keskitymme suorittamaan aikuisuutta ruuhkavuosien pyörteissä. Vastuu ja hoiva väsyttävät, ellei saa säännöllisesti irtautua näistä tehtävistä ja heittäytyä huoletta olemaan vain oma itsensä. Aikuisina voimme tavoittaa leikillisen puolemme monenlaisten aktiviteettien parissa - kokeilemalla voi löytää, mikä sytyttää itseä. Seksuaalisuus voi myös tarjota mielettömän mahdollisuuksien maailman leikkiin ja nautintoon. Tervetuloa kuuntelemaan! Podcastissa puhuvat Säde, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, lääkäri ja elintapatutkija sekä Petra, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri, rohkaisija ja esikoiskirjailija. #vanhemmuus #kasvatus #perhe #lapsiperhe #äiti #äitiys #äitipodcast #äitiyspodcast #vauvavuosi #vauva2020 #vauva2021 #koti #leikki #luovuus #aikuistenleikki #seksuaalisuus #aikuinenontervekunseleikkii #äitiysloma #isyys #isät #podplay #podplaysuomi #podcastsuomi #spotifysuomi #spotifyfinland #tammikuiset2020 #helmikuiset2020 #maaliskuiset2020 #huhtikuiset2020 #toukokuiset2020

Äitiys - paljon se ottaa, mutta vielä enemmän se antaa. Keskeneräiset äidit podcastin 50. jaksossa käsittelemme äitiyden ihanuutta! Valvotut yöt, silmäpussit, harmaat hiukset, rahanmeno, ärsytykset ja luopuminen ovat lopulta pinnan aaltoilua verrattuna äitiyden valtavaan rakkauden, kiintymyksen ja kiitollisuuden pohjavirtaan. Iloitsemme siitä, että nykypäivänä on aiempaa sallitumpaa puhua myös äitiyden haastavista hetkistä ja ärsytyksistä, mutta samalla haluamme kutsua sinut pysähtymään makustelemaan - englanniksi to savour - äitiyden suurta, merkittävää ja elämänlaatua kohentavaa lahjaa! Miksi äitiys on ihanaa? Mitä se antaa, millaista iloa se tuo elämään? Miksi äitiys, suuri etuoikeus kasvattaa ja rakastaa, on matka, joka kannattaa? Mikkien takana juttelevat Petra Saariranta ja Säde Stenlund. Petra on kolmen lapsen äiti, jonka intohimona on tukea äitejä. Petra on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, hänellä on erityisluokanopettajan ja luokanopettajan pätevyydet ja hän on julkaissut kehosuhteeseen liittyvän kirjan vuonna 2020. Säde on kahden lapsen äiti ja visionääri, joka toimii tällä hetkellä elämäntapatutkijana sekä tekee satunnaisia päivystyslääkärin töitä.

Onko vahva nainen oman elämänsä boss lady, joka rikkoo lasikattoja? Onko hän oman elämänsä supersankari, jolla on vankka itsetunto? Millaisia yhteiskunnallisia viestejä saamme vahvasta naiseudesta? Millaiseksi itse koemme vahvan naiseuden? Voiko keskeneräinen, inhimillinen, erehtyvä ja tarvitseva ihminen olla myös vahva? Tee itsellesi kuppi teetä, hoida kodinaskareita tai käy lenkillä samalla kun vietät tovin lämpimässä seurassamme!

Entten tentten teelikamentten! Tässä jaksossa pohditaan leikkiä, tuota lapsiperheiden elämässä alati näkyvää, kuuluvaa ja läsnäolevaa ilmiötä. Leikki on lapselle luontainen olemisen, elämisen ja hahmottamisen tapa. Hän oppii jatkuvasti leikkiessään, mutta ei leiki oppiakseen. Lapset ovat luovia, innovatiivisia ja kekseliäitä. Vaikka vanhempina iloitsemme lasten leikeistä, voi niihin liittyä myös kielteisiä tunteita. Miksi leikkiin on vaikea heittäytyä mukaan ja pitääkö vanhemman ylipäänsä leikkiä lapsensa kanssa? Miten sietää sotkuja, leluja ja muihin huoneisiin leviävää leikkiä? Miten itseään voisi auttaa löytämään leikin ilon, mutta samalla olla ottamatta liikaa paineita lasten kanssa leikkimisestä? Näistä kaikista keskustelemme nyt, tervetuloa mukaan! Podcastissa puhuvat Säde, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, lääkäri ja elintapatutkija sekä Petra, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri, rohkaisija ja esikoiskirjailija.

Tästä eteenpäin uudet jaksot ilmestyvät Podplay alustalla, jonka kautta voi podcasteja kuunnella myös selaimella, kuten Soundcloud.ssa. Soundcloudiin ei uusia jaksoja enää ilmesty.

Pyykkirumba - Askeleet hallussa vai täyttä kaaosta? Nyt sukelletaan vaatekasoihin ja pyykinpesun pyörteisiin! Kotitalouden vaatemäärä kasvaa ihan uusille leveleille lasten myötä. Yhtäkkiä vaatteita on siellä täällä, koreissa, pinoissa, kasoissa, lattioilla. Vaatteita pitää jatkuvasti pestä, etsiä, parittaa, puhdistaa, viikata, hankkia, myydä, kierrättää. Työtä siis piisaa. Väestöliiton artikkelin mukaan yksi lapsiperheitä eniten kuormittavista kotitöistä onkin jatkuva pyykkirumba. Se on tanssi, joka ei ikinä lopu! Petra ja Säde kertovat tässä jaksossa, miten heidän perheissä hoidetaan loputonta pyykkäämistä. Keskustelemme pyykinhuollon tunteista, lemppareista ja inhokeista ja jaamme parhaat vinkkimme. Naurua riittää tälläkin kertaa! Tervetuloa kuuntelemaan!

Tässä jaksossa puhumme kommunikaatiosta parisuhteen ristiriitatilanteissa. Riidat ovat luonnollinen osa sekä onnellisia että onnettomia suhteita. Lapsiperhe-elämässä kiire, vastuu, väsymys ja paineet tuovat lisähaastetta parisuhteen myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen ja voivat saada aikaan aiempaa enemmän riitelyä ja erimielisyyksiä. Riitelyssä ratkaisevaa on tapamme riidellä. Mitkä neljä tapaa kommunikoida ovat tuhoisia parisuhteelle? Entä millaisten taitojen harjoittelusta voisi olla parisuhteelle hyötyä? Tervetuloa kuuntelemaan! Otathan meidän seurantaan siellä missä kuuntelet sekä Instagramissa @keskeneraisetaiditpodcast , missä julkaisemme maanantaina viikkokysymyksen ja käymme kunkin viikon teemaa läpi enemmän. Podcastissa puhuvat Säde, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, lääkäri ja elintapatutkija sekä Petra, kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri, rohkaisija ja esikoiskirjailija. Jos koet parisuhteessasi minkäänlaista väkivaltaa, sen uhkaa tai hyväksikäyttöä, apua on tarjolla! -Nollalinja: 080 005 005 -Naisten linjan chat puhelinpalvelu 0800 02400 -Ensi- ja turvakotien liitto chat Jos tarvitset itse apua väkivaltaiseen käytökseesi: Maria Akatemian auttava puhelin 09 756 22260 Jaksossa käytetyt lähteet: The Gottman Instituten blogi, The Four Horsemen, Saatavilla: https://www.gottman.com/blog/the-four-horsemen-recognizing-criticism-contempt-defensiveness-and-stonewalling/ Väestöliitton parisuhdemateriaalia, Rakentava riitely, Saatavilla: https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/keskustelu_parisuhteessa/rakentava-riitely/

Tässä jaksossa juttelemme synnytyksestä! Tuosta naisen elämää ravistelevasta, mullistavasta ja pysyvästi muuttavasta ihmeestä. Pohdimme, millainen kokemus synnytys naisen elämässä on ja millaisena sen itse olemme kokeneet. Millaiset asiat vaikuttavat siihen, onko synnytys myönteinen vai kielteinen kokemus? Petran kaikki kolme synnytystä on jouduttu käynnistämään yliaikaisuuden vuoksi, mutta kokemukset ovat olleet upeita ja voimaannuttavia. Säteellä toinen raskaus päättyi syöksysynnytykseen, johon puoliso ei ehtinyt mukaan. Kerromme myös, mikä meitä jännitti ennen synnytystä. Me tiedostamme, että synnytys on hyvin herkkä aihe monille ja haluamme varoittaa, että vaikka pääasiassa puhumme positiivisesti synnytyksestä puhumme myös yleisellä tasolla kielteisistä kokemuksista - kuitenkaan menemättä yksityiskohtiin. Jos sellaisen kuunteleminen ei tunnu sinusta hyvältä, voit ohittaa tämän jakson.

Nykyvanhemmuuteen kuuluu ainutlaatuisella tavalla kehotus olla lapsilleen läsnä. Samalla elämäntyyli on hektisempää kuin koskaan aiemmin. Sanotaan, ettei lapsi tarvitse muuta kuin rakkautta ja läsnäoloa. Miksi läsnäolo voi kuitenkin tuntua ajoittain niin vaikealta? Tässä jaksossa keskustelemme läsnäolosta ja siihen liittyvistä sisäisistä ja ulkoisista paineista. Läsnäolon ei tarvitse kuitenkaan olla suoritus ja vaatimus. Puutteiden sijaan voimme keskittyä huomaamaan arjessa olevia pieniä läsnäolon mahdollisuuksia ja opetella nauttimaan niistä. Neloskausi alkaa nyt, tervetuloa mukaan! Klikkaamalla 'seuraa' tuet podcastiamme! Kutsumme sinut myös mukaan somen puolelle Keskeneräiset äidit yhteisöömme. Löydät meidät Instagramista ja Facebookista @keskeneraisetaiditpodcast Jatketaan keskustelua siellä! Petran Instagram: @arkeenkatkettyaarre Säteen Instagram: @ideasade Jaksossa käytetyt lähteet: Katse ylös kännykästä, vanhempi! artikkeli Saatavilla: https://www.vau.fi/Perhe/Vanhemmuus/varastaako-kannykka-huomion-pois-lapsiltasi/ Nuorisobarometri 2012: Monipolvinen hyvinvointi. Myllyniemi, S. Saatavilla: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/05/Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu.pdf

Tämä on keskeneräiset äidit podcast...

It's a wrap! Kolmoskausi meni kuin siivillä poikkeusoloissa ja etäyhteyksin. Tässä jaksossa Säde ja Petra juttelevat menneestä koronakeväästä, kolmoskaudesta ja tulevasta kesästä. Liity seuraamme! Nyt otamme lepoa ja palaamme taas mikin ääreen elokuussa. Lämmin kiitos juuri sinulle tästä kaudesta!

Saako äiti tuntea vihaa? Onko kielteisiä tunteita tunteva ja ilmaiseva äiti huono? Äitiyteen kuuluu koko inhimillinen kirjo tunteita, mutta etenkin kielteiset tunteet voivat tuntua kielletyiltä ja ne ovatkin yhä jonkinlainen tabu. Tässä jaksossa sukellamme tunteisiin. Pohdimme äitiydessä koettuja kiellettyjä tunteita, kuten ärtymystä, kiukkua, turhautumista, raivostumista ja vihaisuutta, ja sitä, miksi omia tunteitaan kannattaa rohkeasti tutkiskella ja kuunnella. Mitä hyvää voi seurata tunteidensa hyväksymisestä ja miten kielteisiä tunteitaan voisi kanavoida rakentavasti? Heitä luurit korville ja liity lämpimään ja hyväksyvään seuraamme!

Ihminen on luotu liikkumaan, mutta suhde liikuntaan ei tästä huolimatta ole aina mutkaton. Käsitys itsestä liikkujana alkaa muodostua jo lapsuudessa ja aikuisiällä kielteiset tai kovinkin jäykät ajatukset omasta pystyvyydestä, omista mahdollisuuksista ja omasta kehosta voivat rajoittaa tai ohjata ankarastikin liikkumista. Liikkuminen on monelle keino hyvittää syömistä, hallita kehon ulkokuorta tai kontrolloida sisällä jyllääviä ristiriitoja ja kielteisiä tunteita. Tässä jaksossa juttelemme liikunnasta! Säde kertoo, miten kiltteys ajoi nuorempana suorittamaan liikuntaa ja miten äitiys on tuonut liikkumiseen uudet vapauden sävelet. Petra puolestaan on suorittamisen kahleista ja on löytänyt liikkeestä valtavan voimavaran äitiyteen. Tervetuloa kuuntelemaan tuttuun tapaan Spotifyihin, Soundcloudiin tai Apple podcastiin. Löydät linkit profiilistamme.

Parisuhteen haasteita kohdatessa voi kokea onnellisuusharhan: silloin ajattelee, että kaikki muut ovat onnellisia ja vain meillä on tällaisia ongelmia. Kielteisiä tunteita ja vaikeita aikoja kohdatessa ajatellaan herkästi, että vika on kumppanissa tai suhde ei ole tarkoitettu. Kuitenkin kaikissa parisuhteissa käydään läpi tiettyjä, universaaleja vaiheita. Mitä nämä vaiheet ovat ja mitä ne pitävät sisällään? Miksi niiden ymmärtämisestä on apua? Tässä 40. jaksossamme keskustelemme näistä asioista ja paljastamme muun muuassa, mitkä piirteemme haastavat puolisoitamme. Tervetuloa oppimaan ja viihtymään kanssamme! Lisää parisuhteen vaiheista voit lukea mm. Väestöliiton Tietoa parisuhteesta -sivuilta. Olet tervetullut yhteisöömme mukaan! Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja esikoiskirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagramista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade

Hyvää äitienpäivää! Tämän viikon jaksossa pohdimme mitä on olla keskeneräinen äiti. Keskeneräiseen äitiyteen liittyy ajatus siitä, ettei meistä kukaan ole äitinä valmis, perillä. Suorittamisen sijaan haluamme vaalia hyväksyvää ja armollista suhtautumista omaan keskeneräisyyteen, omiin vajavaisuuksiin ja heikkouksiin. Tämä asenne antaa tilaa kokea tyytyväisyyttä tyytymisen sijaan. Keskeneräisyys on rosoisuuden ajattelemista inhimillisenä osana elämää, se on kauneuden näkemistä harmaan eri sävyissä. Se antaa tilaa omannäköiselle äitiydelle ja viitoittaa tietä kasvulle. Häpeästä vapaa äiti voi nauttia äitiydestään siinä missä hän kulloinkin on, mutta samanaikaisesti kehittyä ja kasvaa.

Lapsiperheen ruokahuolto on kuin päättymätön tarina! Ruokaa saa olla suunnittelemassa, ostamassa ja laittamassa tämän tästä, ja koronan myötä monessa perheessä ruuan kulutus on noussut ennätyslukemiin. Tässä kuuntelijoidemme toivejaksossa puhumme ruokahuollosta hyvin konkreettisella tasolla. Miksi ruohahuolto rasittaa? Mitä hyötyä ruokasuunnittelusta on? Miten voi kehittää omalle perheelleen toimivan ruokahuoltojärjestelmän? Jaamme 10 konkreettista vinkkiä ruokahuollon sujuvoittamiseen ja kerromme, mitä ruokia meidän ruokalistoilla on usein. Tervetuloa kuuntelemaan ja ammentamaan inspiraatiota ruokahuoltosavottaan! Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Olet tervetullut yhteisöömme mukaan! Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja esikoiskirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade

Joskus voi tuntua siltä, että oma sisäinen maailma on myllerryksessä, eikä järjestyksestä ole tietoakaan. Mieli on kaaoksen vallassa. Korona-arki voi osaltaan aikaansaada tietynlaista epäjärjestystä tunnetta sisällämme: tunteet risteilevät erinäisten tehtävälistojen lomassa, aivot raksuttavat jatkuvia ruokalistoja, ajatteluprosessit keskeytyvät lisääntyneiden keskeytysten myötä ja ihan jo kodin äänimaailmakin voi kuormittaa. Millä keinoin sisäistä maailmaa voisi yrittää saattaa järjestykseen myös näinä aikoina? Miten mielen hyllyjä voi siistiä? Tämä on kolmiosaisen järjestys-teemaisen minisarjan kolmas jakso.

Voiko elämä olla hallinnassa koronasta huolimatta? Sitä pohdimme tässä jaksossa. Poikkeusaika on sysännyt ihmiset aivan uudenlaiseen arkeen, mutta sen keskelläkin ihmisellä on yhä syvä tarve järjestykselle ja rutiineille. Ennakoimattomuus kuormittaa mieltä ja syö voimavaroja. Mitä elementtejä elämänjärjestys pitää sisällään? Millaisilla keinoilla uudenlaista arkea voi rakentaa itselleen ja perheelleen? Miten luoda ja tukea perheenjäsenten erilaisia rutiineja? Tämä on kolmiosaisen järjestys-teemaisen minisarjan toinen jakso. Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Klikkaa meidät näissäkin seurantaan, niin löydät meidät jatkossa helposti ja saat aina tiedon uusista jaksoista. Voit jättää myös arvostelun, joka edesauttaa, että muutkin löytävät podcastimme. Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekevät kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja kirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade

Kodin kaaos kuumottaa! Tämä jakso starttaa kolmijaksoisen minisarjan, jonka teemana on järjestys. Tulemme puhumaan kodin järjestyksestä, elämän järjestyksestä ja mielen järjestyksestä. Ensimmäisenä on vuorossa jakso kodin järjestyksestä ja kaaoksen kuormittavasta vaikutuksesta. Siinä missä moni hyödyntää lisääntynyttä kotoilua kodin järjestämiseen ja saattamiseen tiptop kuntoon, joutuu usea perheellinen kohtaamaan tilanteen, jossa kodin valtaa ennennäkemätön sotku, jonka raivaamiseen kaipaisi lumikolaa. Puramme tuntojamme liittyen sotkustressiin, lelukaaokseen ja sotkun sietämiseen. Järjestyksessä oleva koti sujuvoittaa arkea ja keventää mieltä, ja siksi sitä voi perustellusti tavoitella ainakin jossain määrin. Jaamme myös omia siivousrutiinejamme ja kerromme kotimme ongelmakohdat ja onnistuneet ratkaisut. Heitä kuulokkeet korville ja kuuntele jakso samalla kun hörpit kaffetta tai teetä, käyt lenkillä tai viikkaat sen korillisen pyykkejä, joka on odottanut viikkaamista. Jakso löytyy Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcastista. Klikkaa meidät näissäkin seurantaan, niin löydät meidät helposti. Voit jättää myös arvostelun, joka edesauttaa, että muutkin löytävät podcastimme. Kiitämme myös seuraamisesta Instagramissa ja Facebookissa sekä jaksojen jakamisesta ystäville! Löydät meidät Instagramista @keskeneraisetaiditpodcast Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja esikoiskirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund. Instagrammista löydät meidät @arkeenkatkettyaarre ja @ideasade

Korona on pistänyt maailman sekaisin ja sen myötä myös parisuhteet ovat nyt poikkeustilassa. Kun kohtaamme kriisin, saattaa puolisoiden väliset erot korostua entisestään ja uusilla tavoilla. Kun yksi menee kriisinhallintamoodiin, luo tarkkoja strategisia suunnitelmia ja hamstraa vessapaperivarastot täyteen, työntää toinen päänsä pensaaseen ja vähättelee vallitsevaa tilannetta. Reagoimme, tunnemme ja käsittelemme tunteitamme eri tavoin. Yksi kaipaa läheisyyttä, toinen janoaa omaa tilaa ja kokee tukehtuvansa neljän seinän sisällä. Seksuaalisten halujenkin erot voivat korostua, ja halukkuus kaiken kaikkiaan muuttua. Vanhemmuus, etätyöt ja kotityöt tuovat oman tujun lisämausteensa tilanteeseen. Ei ole aivan yksinkertaista navigoida tätä ennenkokematonta tilannetta kaksin ilman, että parisuhde tulee haastetuksi. Jaksossa 34 Petra ja Säde keskustelevat koronan aiheuttamista haasteista parisuhteessa ja keinoista niiden käsittelyyn sekä parisuhteen huoltamiseen silloinkin, kun elämme monin tavoin paineistetussa tilanteessa.

Tässä jaksossa sukelletaan kauneudenhoidon ihanaan maailmaan. Meikkileikit, hiusten hoitaminen, aamuiset ihonhoitorutiinit ja hemmottelua saunassa... Säde kertoo jähmeästi kehittyneestä suhteestaan kauneudenhoitoon, ja miten hänen suhtautumisensa siihen on muuttunut. Petra pohtii sitä, miten kauneudenhoito on muuttunut kauneusihanteisiin pyrkimisestä itsestään nauttimiseksi. Kauneudenhoito osoittautui olevan näennäisestä pinnallisuudestaan huolimatta yllättävänkin syvällinen ja ajatuksia herättävä aihe. Lisäksi jaksossa keskustellaan kauneudenhoidon merkityksestä koronakaranteenin aikana ja haastetaan teidät kuulijat osallistumaan kanssamme #kauneuskeskiviikko -haasteeseen! Joten laitapa luurit korvaan ja liity seuraamme! Keskeneräiset äidit -podcastia tekee kolmikymppiset äidit: kolmen lapsen äiti, erityisluokanopettaja ja kirjailija Petra Saariranta sekä kahden lapsen äiti, lääkäri ja tutkija Säde Stenlund.

Korona leviää maailmalla ja Suomessa ollaan siirrytty poikkeustilaan. Lapsiperheiden arki on muuttunut kertaheitolla toisenlaiseksi - niin myös meidän. Tässä kolmannen kauden ensimmäisessä, erityispitkässä jaksossa Petra ja Säde juttelevat koronan muuttamasta arjesta. Miten Petralla on lähtenyt arki käyntiin kolmen lapsen kanssa? Miten Säteen perheessä järjestetään kahden aikuisen etätyöt ja lasten ja kodin hoitaminen? Kerromme myös millaisia tunteita viikko on nostattanut ja mitä myönteistä olemme kokeneet. Jakson pituus on tavallista jaksoa pidempi, joten sen voi kuunnella vaikka kahdessa erässä. Jatkossa uusi jakso ilmestyy joka SUNNUNTAI!

Behind The Scenes 3. kauden alussa by Petra & Säde