Podcasts about markku henriksson

Netflixin uusi Villi maa -sarja kuvaa uudisasukkaiden koettelemuksia Yhdysvalloissa ja sen keskeinen tapahtuma on Mountain Meadowsin verilöyly, joka tapahtui syyskuussa 1857 Utahin alueella. Verilöylyssä joukko mormonien miliisin jäseniä ja paikallisia alkuperäisasukkaita hyökkäsi vankkurikaravaanin kimppuun, joka koostui Arkansasista kotoisin olevista siirtolaisista. Karavaani oli matkalla Kaliforniaan ja oli pysähtynyt Mountain Meadowsissa lepäämään, kun se joutui hyökkäyksen kohteeksi. Noin 120 miestä, naista ja lasta surmattiin, ja vain muutama pieni lapsi säästettiin. Villi maa -western esittää mormonit ja heidän johtajansa Brickham Youngin (1801-1877) valossa, joka sopii huonosti tämän hetken kuvaan lempeistä ja ystävällisistä mormoneista. Nykymormoneista on tehty myös humoristinen ja satiirinen menestysmusikaali "Book of Mormon", joka sai ensi-iltansa Broadwaylla vuonna 2011. South Parkin tekijöiden Trey Parkerin ja Matt Stonen useilla Tony-pysteillä palkittua luomusta esitetään edelleen. Mikä aiheutti Mountain Meadowsin julman hyökkäyksen, millaisia ovat tämän päivän mormonit maallistuvassa ilmapiirissä, ja miten mormonit itse suhtautuvat siihen, millaisia stereotypioita heistä esitetään viihteessä? Keskustelemassa ovat Pohjois-Amerikan tutkija, professori emeritus Markku Henriksson, filosofian maisteri ja mormoniseurakunnan jäsen Hannele Vaissi ja Marjaniemen seurakunnan piispa Matti Roto sekä Samuel Harjanne, jonka piti ohjata Book of Mormon Helsingin kaupunginteatteriin vuonna 2022. Musikaali laitettiin jäihin sen jouduttua rasismikohun keskelle. Toimittajana on Pauliina Grym.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa valta vaihtuu tänään, kun presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa. Mikä Yhdysvalloissa nyt muuttuu? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreet tunnelmat Yhdysvalloista. Minkälainen murros sosiaalisen median kentällä on käynnissä? Vieraina sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Israelin ja Hamasin välisen aselevon on määrä astua voimaan sunnuntaina. Israelissa oleva ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Lähi-idästä. Ranskassa valmistellaan uutta seksuaalikasvatusohejelmaa, jonka on määrä tulla kouluihin ensi syksynä. Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen kertoo, miksi ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja saanut osakseen kritiikkiä. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Ylen tuloslähetys Yhdysvaltain presidentinvaaleista seuraa äänestyksen ja tuloslaskennan käänteitä seurataan aamupäivään saakka. Lähetystä juontavat Ilkka Lahti ja Totti Toivonen. Etyj tarkkailee vaalien laillisuutta. Washingtonista haastateltavana Pia Kauma. Studiossa haastateltavana emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevksi, Moskovasta kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Budapestistä kirjeeenvaihtaja Hannele Muilu. Turvallisuuspolitiikasta haastateltavana tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Vaalien talousvaikutuksista haastateltavana toimitusjohtaja Kristiina Helenius, johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä. Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen. Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä. Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa. Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofessori Henrikssonin mukaan Milwaukeen ampuminen sähköisti osaltaan presidentinvaalikamppailua ja vankisti Donald Trumpin suosiota. Venäjällä Yhdysvaltain kuohuntaa seurataan Kremlissä tarkoin, Maan johto ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, kuka olisi heidän suosikkinsa Valkoisen talon seuraavaksi asukkaaksi. Kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen raportoi Moskovasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Heikki Heiskanen, Paula Vilén ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pulitzerilla Luotto-romaanistaan (Gummerus, 2023, suom. Jaakko Kankaanpää) palkittu Hernan Diaz kuvaa teoksessaan taitavasti iloisen 1920-luvun säihkettä ja optimismia, kunnes korttitalo kaatui Wall Streetillä New Yorkissa vuoden 1929 suuressa pörssiromahduksessa tähden, ja katastrofin jälkipyykkiä. Millainen on yhdysvaltalaisen kapitalismin historia ja millaisia erityispiirteitä siinä on? Miten se on muokannut länsimaista kulttuuria, ja onko sillä haastaja? Miten vuoden 1929 suureen pörssiromahdukseen päädyttiin ja mitä siitä opittiin? Haastateltavana ovat kirjailija Hernan Diaz, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg ja professori emeritus Markku Henriksson, Pohjois-Amerikan tutkija. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tositapahtumiin perustuva elokuva Killers of The Flower Moon on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa mutta flopannut teattereissa. Viime vuosisadan alussa Oklahomassa reservaatissa elävä Osagi-heimo oli maailman rikkain kansa väkilukuun suhteutettuna. Heidän mailtaan oli löydetty mustaa kultaa eli öljyä. Elokuva kertoo, miten Osagien vauraus herätti valkoisten ahneuden ja millaiset karmeat seuraukset sillä oli. Miten elokuva sijoittuu ohjaaja Martin Scorsesen vaikuttavassa filmografiassa? Miksi Leonardo DiCaprion tähdittämä 200 miljoonan dollarin filmi ei ole menestynyt lippuluukuilla? Millaisia ongelmia alkuperäiskansan kuvailu tuottaa? Miten paljon alkuperäiskansat joutuvat vieläkin kohtaamaan ennakkoluuloja ja suoranaista vihaa Yhdysvalloissa? Killers of the Flower Moonista, Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen kohtelusta ja representaatiosta elokuvissa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Henriksson ja kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhdysvallat ei ole lainkaan sellainen “kulttuurien sulatusuuni” kuin on koulussakin meille opetettu. Sen sijaan osavaltiossa elää rinnakkain useita erilaisia kulttuureja omine historiallisine kerroksineen. Kulttuuriykkönen selvittää, mikä on ollut kulttuurialueiden vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kongressin välivaaleissa, jotka käytiin tiistaina 8. marraskuuta 2022. Minkälaisesta maaperästä kumpuaa konservatismi, entä liberalismi? Entä mikä on eurooppalaisten uudisasukkaiden perintö tämän päivän amerikkalaisiin arvoihin ja poliittisiin leireihin? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas professori emeritus, Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti Markku Henriksson. Henrikssonin tuorein tietokirja on Melkein valittu kansa - Yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa (Tammi, 2022). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Hoitajalakot ja potilasturvallisuus. Sairaanhoitopiirit kääntyneet jo käräjäoikeuksien puoleen. Vieraina Valviran ylijohtaja Markku Henriksson ja hoitotieteen prof. Mari Kangasniemi, Turun yliopisto. Puhelimessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. Pääministeri Marin puhuu Euroopan parlamentissa. Strasbourgista raportoi Rikhard Husu.  Mikä on Venäjän seuraava siirto EU:n energiatoimien jälkeen? Vieraana Venäjän ympäristöpolitiikan prof. Veli-Pekka Tynkkynen. Puhelimessa energiatekniikan prof. Esa Vakkilainen LUT-yliopisto. Kansalaisten ajatuksia päätöksenteosta ja vaikuttamisesta. Puhelimessa projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo, Sitra. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.

Kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti perjantaina, ettei naisilla ole enää liittovaltion tasolla perustuslaillista aborttioikeutta, alkoi sosiaaliseen mediaan nousta punaviittaisten ja valkohilkkaisten naisten kuvia. Aborttioikeuden puolustajat sanovat, etteivät halua elää Gileadissa, Margaret Atwoodin Orjatar-romaanin (1985) dystooppisessa, naisia sortavassa tyranniassa, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen TV-sarjana muutama vuosi sitten. Atwood sijoitti tarinansa Gileadiin, jonka poimi Vanhasta testamentista, Jaakobin perheen tarinasta. Mikä Gilead oli Vanhassa testamentissa ja miten todennäköistä on, että Yhdysvallat muuttuu Atwoodin kuvaamaksi fundamentalistien johtamaksi tyrannivaltioksi? Haastateltavina ovat Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka, Helsingin yliopiston uskontotieteiden dosentti Ritva Palmén ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Trumpin kannattajien suorittama Washingtonin kongressitalon väkivaltainen valtaus loppiaisena 2021 oli Yhdysvaltojen sisäisen sekasorron kulminaatiopiste. Se shokeerasi ihmisiä ympäri maailmaa. Loppiaisen tapahtumien jälkeen mahdollisuus maan toisesta sisällissodasta alkoi nousta esiin poliittisten kommentaattoreiden puheissa yhä toistuvammin. Maan vaikutusvaltaisimmaksi valtioksi tähän asti luettu Yhdysvallat on uuden edessä myös ulkopolitiikassa, sillä Kiina haastaa USA:n avoimesti monella kentällä, myös kulttuurimahtina. Vieraina ovat Washingtonin entinen kirjeenvaihtaja, ulkomaantoimittaja Mika Hentunen ja Markku Henriksson, joka on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus sekä Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Unelmien Amerikka, lupauksien USA, ei ole enää kaikille sama mahdollisuuksien maa - jos on koskaan ollutkaan. Tänä vuonna peräti kaksi amerikkalaista, valkoista köyhyyttä kuvaavaa elokuvaa oli Oscar-ehdokkaana. Chloé Zhaon ohjaama ja Francis McDormandin tähdittämä Nomadland kertooYhdysvaltain takamailla vaeltavista kymmenistätuhansia ihmisistä, joilla ei ole varaa jäädä eläkkeelle. Se keräsi kolme Oscaria: paras elokuva, paras ohjaus ja paras naispääosa. Ron Howardin ohjaama, J.D. Vancen muistelmiin perustuva Hillbilly Elegy -perhedraama (Amy Adams, Glenn Close) jäi ilman palkintoja. Millaiset ovat globalisaation myötä kyydistä pudonneen työväenluokan tulevaisuudennäkymät maassa, jossa Amazonin kaltaiset jättiläiset kahmivat satumaisia voittoja, mutta joiden keikkatyöntekijät asuvat autoissaan? Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritus professori Markku Henriksson ja Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja, Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja Mika Hentunen. (Yhdysvaltain historiasta kertova Henrikssonin 944-sivuinen teos Tähtilipun maa julkaistiin maaliskuussa. Niin ikään tuore Hentusen kirja Trumpin perintö — Supervallan kohtalonkysymykset kertoo Yhdysvaltojen tulevaisuudesta.) Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Yhdysvalloissa käydään parhaillaan ennennäkemätöntä virkarikoskuulemista presidentti Donald Trumpia vastaan. Mitä tämä merkitsee Trumpin uralle? Entä Yhdysvalloille laajemmin? Vieraina ovat Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Linda Pelkonen. Millaisia argumentteja puolesta ja vastaan virkarikossyytteessä on esitetty? Miten prosessi etenee? Onko Trumpin ja Ukrainen presidentin Volodymyr Zelenskyn välillä käyty epävirallinen puhelinkeskustelu ainoa laatuaan vai onko kyse vain jäävuoren huipusta? Salonius-Pasternakin mielestä olisi outoa, jos vain Ukrainan suhteen järjesteltäisiin asiat näin epävirallisesti, ja kaikissa muissa maissa viralliset linjat olisivat toimineet. Mielenkiintoinen juonne virkarikoskeississä on Trumpin henkilökohtaisen neuvonantajan Rudy Giulianin tahattomat taskupuhelut toimittajalle. Onko Trumpilla vielä mahdollisuudet voittaa vaalit tämän jälkeen? Henriksson ja Salonius-Pasternak arvioivat, että Trumpilla on vielä mahdollisuudet toiselle kaudelle Yhdysvaltojen presidenttinä. Penttilä suhtautuu skeptisemmin Trumpin mahdollisuuksiin.

Pohjois-Amerikkaa olivat valloittamassa myös ranskalaiset. 1400-luvulla koillisrannikolle tulivat kalastajat, 1500-luvulla turkiskauppiaat ja 1600-luvulla perustettiin siirtokuntia pysyvämpää asutusta varten, ensin nykyisen Kanadan itäosiin ja vähitellen yhä lännemmäs ja myös etelämmäs. Kuinka ja mistä kaikkialta Pohjois-Amerikasta ranskalaiset valtasivat alueita ja miten juuri nykyisen Quebecin provinssin alueesta tuli ranskankielinen? Miksi Louisianan jokisuistossa ja joissain muissakin USA:n etelän osavaltioissa on ranskankielisiä paikannimiä - ja sukunimiä? Entä keitä ovat akadialaiset? Vaikka Ranska aikoinaan vaihtoikin vaahterasiirapin ruokosokeriin, näkyy ja kuuluu sen perintö yhä nyky-Kanadassa ja vähän USA:nkin puolella. Tiedeykkösen vieraana on Pohjois-Amerikan tutkija, emeritusprofessori Markku Henriksson, joka kertoo Pohjois-Amerikan ja erityisesti Kanadan ranskalaisesta historiasta. Tämän päivän ranskankielisiä kanadalaisia eli quebeciläisiä ja heidän suhdettaan ranskalaisuuteen kuvailee tietokirjailija André Noël Chaker, itsekin kanadanranskalainen. Toimittajana on Jaana Sormunen. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n uuden maailman heinäkuuta. Kuva: Cornelius Krieghoff: Return from the Hunt. Hollantilais-kanadalaisen taidemaalarin Cornelius Krieghoffin maalaukset kuvaavat eurooppalaisten siirtolaisten ja intiaanien elämää Kanadassa. Ranskalaisten tunnusmerkkinä maalauksissa olivat (usein punaiset) villamyssyt.

Nykymuotoinen Kanada täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Maan perustuslaki säädettiin vuonna 1867 ja silloin syntyi Kanadan liittovaltio. Kanadalla ja Suomella on paljon yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat kaksikielisiä maita, molemmissa maissa talvet ovat kylmiä ja jääkiekko on seuratuin urheilulaji. Millainen on tämä 36 miljoonan asukkaan maa tänä päivänä? Millainen on Kanadan ja USA:n suhde? Millaista on Kanadan siirtolaispoltiikka? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat professori Markku Henriksson ja juristi  André Noël Chaker

Miten käy USA:n presidentinvaaleissa? Miten vaalit muuttavat maata ja maailmaa? Mikä vaaleissa ratkaisee? Asiantuntijoina ovat entinen suurlähettiläs Pekka Lintu, professori Markku Henriksson, toimitusjohtaja Kristiina Helenius, yliopistonlehtori Saila Poutiainen, tutkija Mari Marttila ja diplomi-insinööri Michael Mengelt. Toimittajina ovat Markus Leikola ja Jussi Lähde.