Podcasts about outi honkatukia

“Jos me katsomme maatalouden päästökehitystä, niin se on kuin kuolleen miehen aivokäyrä. Eihän siellä ole trendiä alaspäin näkynyt.”Ilmastovaroitus-jakson aiheena on Suomen kansallisen ilmastopolitiikan kysymykset. Jaksossa käydään läpi muun muassa EU:n vaikutusta Suomen ilmastolainsäädäntöön sekä vertaillaan eri hallitusten tekemiä ilmastotoimia. Studiossa ilmastopolitiikan huippuammattilainen, Ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia, työelämäprofessori Jouni Keronen, ilmastoekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Tämän kertaisen Ilmastovaroitus-jakson teemana on kansainväliset ilmastoneuvottelut. Millainen merkitys COP-kokouksilla on, ja millaisia haasteita neuvotteluissa yleensä kohdataan? Studiossa ilmastopolitiikan huippuammattilainen Outi Honkatukia, työelämäprofessori Jouni Keronen, ilmastoekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Zelensky ja Biden tapasivat? Saiko Ukraina kaipaamansa tukea Yhdysvalloista? Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista.  Kuinka kävi suunnitelmille luopua fossiilisista polttoaineista? Millainen valta on öljy-yhtiöillä? Haastateltavana johtava asiantuntija Mariko Landström Sitrasta  sekä energia ja vety -tutkimusalueen johtaja Antti Arasto VTT:stä. Dubaista tuoreimpia tietoja YK:n ilmastokokouksesta kertoo Ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia. Kaksi rajanylityspaikkaa itärajalla avataan. Haastateltavana professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta Miksi torstaina lakkoillaan? Kenen pitäisi neuvotella palkoista? Ja kenen sosiaaliturvan heikennyksistä? Kaipaako ay-liike tupo-aikoja?? Keskustelemassa johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta sekä tjutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen.   Tuottajana Marija Skara. 

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Teknologiateollisuuden alat voivat vähentää 40 prosenttia kaikista päästöistä jo 2035 mennessä, Saari kertoo. Suomella on ensimmäistä kertaa oma paviljonki Ilmastokokuksessa. Siinä on joka päivä tapahtumia ja suomalaiset yritykset ovat esillä. Saari kuvailee, että kokousalue on yhtä suuri kuin Helsingin Kampista Sörnäisiin. Paikalle saapuu 70 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Honkatukian mielestä hyvin tärkeää on mitä Kiina tekee. Kiinan osuus maailman päästöistä on ollut noin kaksi kolmasosaa, mutta nyt Kiina satsaa tänä vuonna voimakkaasti aurinkoenergiaan. – Uutiset Kiinassa ovat rohkaisevia, mutta jos Kiina ei ala samaan aikaan ajaa hiilivoimaa alas, se ei ratkaise tätä, hän pohtii. Hän kuvailee, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat ”henkitoreissaan”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomi rahoittaa ympäristölle haitallista yritystoimintaa suorilla tuilla ja epäsuorilla verotuilla yhteensä miljardeilla euroilla vuodessa. Voidaanko Suomessa edes puhua vihreästä siirtymästä, jos ympäristölle haitallista toimintaa tuetaan enemmän kuin luonnonsuojelua? Ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia kertoo myös, mikä vaikutus sillä olisi, jos näillä euroilla tuettaisiinkin ympäristön tilaa parantavaa toimintaa.

Maailmantilanne ja Suomi 2022. Uudenvuodenpuheet maailmalla ja Nato-keskustelun yltyminen. Studiossa ulkoministeri Pekka Haavisto. Koronatilanne uuden vuoden alkaessa. Vs. toimitusjohtaja Veli-Matti Ulander, HUS. Säässä koettiin ikäviä ennätyksiä vuonna 2021. Millaiset ovat ilmastonmuutospuheet ja -teot vuonna 2022? Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä. Kolumni. Juuso Joona: Kuka omistaa maiseman? Juontajana Aki Laine, toimittajina Mikko Haapanen ja Veera Sinervo. Tuottaja Tarja Oinonen.

YK ilmastokokous päättyi lauantaina Glasgow'ssa. Kokouksen tuloksia on luonnehdittu pettymykseksi. Politiikkaradio analysoi kokouksen annin. Studiossa vieraina suomalaisneuvottelijat, ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia ja Euroopan komission Suomen edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Toimittajana Marjo Näkki.

Miten Joe Bidenin valinta vaikuttaa Pariisin ilmastosopimukseen? Haastatteltavina ympäristöneuvos Outi Honkatukia ja Ulkopoliittisen instituutin ilmastonmuutokseen erikoistunut johtava tutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Antto Vihma. Honkatukia korostaa, että Pariisin sopimus oli diplomatian suuri voitto, ja enää ei kiistellä tavoitteesta, vaan ainoastaan siitä, miten toimet toteutetaan ja kuka ne rahoittaa. Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittaja Joe Biden on luvannut tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin sopimukseen, josta istuva presidentti Donald Trump maan irtautti. Yhdysvaltojen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 15 prosenttia, joten maan palaaminen yhteisiin ilmastotavoitteisiin on tärkeää koko maailmalle. "Tämä on Pariisin ilmastosopimukselle tosi iso asia. Kun sopimusta neuvoteltiin ja luotiin USA ja Kiina olivat keskeisessä asemassa, koska näiden kahden maan päästöjen osuus on globaalisti suurimmat", Honkatukia sanoo. "Yhdysvallat palaa luultavasti (presidentti Barac) Obaman linjoille aktiiviseksi ilmastoneuvottelijaksi ja vaikuttajaksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Se on erittäin positiivinen asia," Vihma toteaa. Vihma pitää harmillisena, että populistit ja autoritääriset johtajat ympäri maailmaa ovat ottaneet ilmastotyön ja kansainväliset sopimukset ja monenkeskisen yhteistyön hyökkäyksen kohteeksi. "Trumpin aika nosti selkeästi esiin sen, mitä monessa paikassa kukkiva autoritäärinen populismi voi tehdä ilmastopolitiikalle. Se ottaa ilmastopolitiikan tähtäimeen, ja osoittaa, että vieraantunut eliitti tekee vääränlaista politiikkaa ja pettää kansan. Tähän liittyy myös kansainväliset sopimukset", Vihma pohtii. Honkatukia ja Vihma ovat toiveikkaita ilmastotyön tulevaisuudessa, vaikka haasteitakin on. "Maailman moninapaistuminen on suuri haaste, suurvaltojen kilpailu, johon maailma saattaa ajautua. Kiina ja Yhdysvallat tällä hetkellä erottautuu teknologisesti toisistaan maailman näyttämöillä on iso kehityskulku ja sillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Toinen ongelma on populistinen liikehdintä, mitä nähdään Yhdysvalloissa, Euroopassa, Breziliassa, Filippiineillä, Turkissa ja Venäjällä. Tämä voi hyvin napata muuten myötätuulessa olevia toimia", Vihma kertoo. "Iso pyörä on kääntynyt. Esimerkiksi ilmastotiedettä ei enää sivuuteta. Nuorten aktivisiten ääni kuuluu vahvemmin. Haluan suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen", Honkatukia kiteyttää ilmastotyön tilannetta. Hän arvioi, että vähäpäästöinen energia lisääntyy jatkossa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

YK:n ilmastokoukous Madridissa päättyi. Kokousta varjosti uhka peruuntumisesta puheenjohtajamaa Chilen levottomuuksien takia. Lopulta kokouspaikan pikasiirto Santiagosta Espanjaan ja Madridiin pelasti kokouksen. Päättyikö Madridin ilmastokokous laihoin tuloksin? WWF:n mukaan Madridin kokous oli katastrofi, jossa suuret saastuttajamaat pakoilivat vastuitaan ja tyrmäsivät kansalaisten kasvavan ilmastohuolen? Vai oliko Madrid sittenkin olosuhteisiin nähden hyvä kokous? Vieraana on sekä Suomen että EU:n ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Madridin ilmastofloppi. Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, Ympäristöministeriö ja ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen, Greenpeace. Ruotsi ja al-Holin leiriläiset. Ylen Skandinavian kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel. Al-Holin kotiutukset. Tutkija Karin Creutz, Helsingin yliopisto ja terrorismin tutkija Teemu Tammikko, Ulkopoliittinen instituutti. Miksi Viron sisäministeri solvaa Suomen päääministeriä? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja Ylen toimittaja Silja Massa, Tallinna. Kolumni Tuija Siltamäki. Hallitus saattaa kaventaa sananvapautta ja tehdä uhreja auttaessaan kaikille karhunpalveluksen. Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Atte Uusinoka ja Päivi Neitiniemi. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ilmastotavoitteet - maali liikkuu? Outi Honkatukia, ilmastoasioiden pääneuvottelija, ympäristöministeriö ja Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF. Ryhmäkanne kohtuuttomista pikavipeistä? Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen. Kun talvisota alkoi. Histoirioitisjat Martti Häikiö ja Teemu Keskisarja. Talvisota syttynyt - arkistokooste. Toimittaja Katariina Lahtonen. Kolumni Janne Saarikivi. Lama tulee - se on ihanaa. Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Päivi Dahl ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe