Podcasts about ilmasto

Ilmasto lämpenee. Lainsäädäntö kiristyy. Bisnes tehostuu. Uusimmassa Juristipodissa pureudutaan ympäristöjuridiikkaan: suuret hankkeet, vaikeat päätökset ja tulevaisuuteen katsominen. Katariinan kanssa aiheesta on keskustelemassa Boreniuksen Partner Hanna Lehtinen. Tämä jakso kannattaa kuunnella, jos: - Kasvava ala kiinnostaa - Haluat tietää, mitä ympäristöjuristi tekee isojen projektien ytimessä - Etsit omaa paikkaasi juridiikan tulevaisuudessa - Haluat uusia ajatuksia ajankohtaisesta aiheesta

Euroopan uusi komissio aloitti työnsä joulukuun alussa ja yksi sen tärkeimpiä tavoitteita on EU:n kilpailukyvyn parantaminen. Työtä riittää, sillä Yhdysvaltain uuden hallinnon kaavailemat tuontitullit, Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja teknologiakilpailu vaativat kaikki nopeaa reagointia - ja isot päätökset eivät ole välttämättä poliittisesti helppoja. Miltä Euroopan kilpailukykyhaaste näyttää yritysten näkökulmasta? Toimittaja Annastiina Heikkilän kanssa aiheista keskustelemassa EK:n EU-vaikuttamisen johtajan Lotta Nymann-Lindegren sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila.

Pohjois- Suomessa eletään parhaillaan suurten muutosten keskellä. Ilmasto, luonto, asukkaat ja työmahdollisuudet muuttuvat. Ihmisten mielenmaisema muuttuu kuitenkin paljon hitaammin kuin ympäröivä maailma, ja se näkyy heidän arvostuksissaan, unelmissaan ja peloissaan. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen on perehtynyt Ylä- Lapissa asuvien luontosuhteeseen ja siihen miten se heijastuu myös luontokonflikteihin. Minna Pyykkö tapasi hänet Kolarissa Muoniojoen rannassa.

Futucastin neljännessä vaalihaastattelussa vieraanamme on ehdokas Pekka Haavisto, edellisen hallituksen ulkoministeri. Tässä jaksossa keskustelemme henkilökemian tärkeydestä diplomatiassa, nuorista suomalaisista, demokratian tulevaisuudesta, Gazasta, kahden valtion mallista ja ilmastopolitiikasta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miltä hallitusohjelma näyttää ilmastopolitiikan, talouden ja maahanmuuton osalta? Tuleeko Suomen priorisoida ilmastotoimia vai työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä toimia, jos nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa? Studiossa sosialidemokraattien kansanedustaja Joona Räsänen ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Jakso on kuvattu 30.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Bensan hinta (6:43) Velkaantuminen (15:04) Ilmastopolitiikka (17:37) Jakeluvelvoite (22:02) Hallitusohjelma (23:20) Yritystuet (26:57) Tuulivoima (32:35) Kuka hyötyy? (37:46) Solidaarisuusvero (44:12) Pienituloiset (49:33) Maahanmuutto (58:08) Tulorajat (1:05:17) Veroaste (1:14:25) Työmarkkinoiden eriytyminen (1:19:07) Ruotsi (1:23:41) Turvapaikkaralli

Millainen on uuden hallituksen ilmasto- ja ympäristölinja? Keskustelemassa kansanedustajat Maria Ohisalo (vihr.), Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.). Vaikka hiilineutraaliustavoitteen vuotta 2035 ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, Aalto-Setälän mukaan hallitus on sitoutunut noudattamaan ilmastolakia, jossa 2035-tavoite on kirjattu. Ohisalo ja Heinäluoma eivät pidä hallituksen ilmasto- ja ympäristölinjaa riittävänä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/83951620 70. jakson vieraana ilmastoaktivisti Anton Keskinen. Jakso taltioitiin 20.1.2023 Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/70-anton-keskinen Videoversio: https://youtu.be/-VebVHwfAkA Spotify: https://spoti.fi/42j9JEW Apple Podcasts: [tulee] RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Esittely. 00:02:04 Millaisessa tilassa planeettamme on? 00:05:48 Mikä valtavirran ilmastokeskustelussa on vikana? 00:12:29 Tieteellinen tutkimus ja soveliaisuuden ikkuna. 00:16:25 Miksi keskityt niin huonoihin skenaarioihin? 00:23:48 Epätodennäköiset mutta seurauksiltaan vakavat riskit. 00:27:26 Ilmastopolitiikasta päättävät välttävät sen seuraukset. 00:33:10 Mitä tarkoittaa "arktinen alue"? 00:35:04 Miten kiinnostuit ympäristöteemoista? 00:43:08 Ilmastonkorjaus ja operaatio Arktiksen synty. 00:50:42 Ilmastonmuokkaus vai ilmastonkorjaus? 00:59:11 Ilmastointerventioiden vastustus. 01:06:13 Ilmastonkorjausskenen sisäinen hajonta. 01:12:01 Sikseen jättämisen ja puuttumisen jännite. 01:18:19 Missä määrin olet teknologiaoptimisti? 01:26:56 Parallaksiefekti, totuus ja pessimismi. 01:30:36 Suomi ilmastoteknologian edelläkävijänä. 01:40:40 Hyvä Suomi! 01:44:50 Ilmastonkorjaustekniikkojen konkretiaa. 01:50:42 Auringon säteilyn hallitsemisen tekniikat. 01:58:28 Ilmastonkorjaustekniikoiden haasteita. 02:09:31 Hiilensidontatekniikat. 02:15:57 Merien potentiaali hiilen sitomisessa. 02:24:43 Jäätikköjen ihmeet. 02:43:59 Geologinen huimaus ja mallintamisen hankaluus. 02:53:52 Ilmastonmuokkauksen esteet – teknologisia, poliittisia, muuta? 02:56:38 Kuka voi päättää ilmastonkorjaustekniikoiden käytöstä? 03:08:17 Mitä jos vaikkapa Intia päättää yksin alkaa toteuttaa ilmastonmuokkausta? 03:15:56 Ilmastotoimien kansainvälisen koordinoinnin ongelmat. 03:21:45 Ilmastokokousten epäonnistuminen. 03:35:51 Moolok vaatii loputtomasti uhrauksia. 03:45:46 Keitä ja mitä kaikkia mittakaavoja tulisi huomioida? 03:52:11 Ilmastoa ei voi hallita oikeudenmukaisesti. 03:54:20 Ilmastoahdistus. 04:06:37 Kulttuuriset jakolinjat ja maahanmuuttoahdistus. 04:09:04 Älkää pelotelko lapsiamme. 04:12:53 Kulttuurisodat ja polarisaatio. 04:17:19 Mitä jos Suomi ensin -tyyppiset liikkeet hyödyntäisivät Elokapinan strategiaa? 04:22:08 Ilmastonmuutokseen liittyvä tietäminen ei ole joko-tai. 04:26:50 Ilmasto ja tulevaisuus. 04:30:26 Loppulyhyet. Antonin Instagramissa https://t.ly/f92p Antonin Facebook https://t.ly/QDAE Antonin Twitter https://t.ly/4XtO Operaatio Arktiksen verkkosivu https://t.ly/Nbqa Operaatio Arktiksen Twitter https://t.ly/IeNY Operaatio Arktiksen Instagram https://t.ly/510N Operaatio Arktiksen Facebook https://t.ly/Nun2M Operaatio Arktiksen Youtube https://t.ly/PGQgp Olli/Alku Sirén podcastissa https://t.ly/RWTQo Esko Valtaoja podcastissa https://t.ly/cuQIn Russ George ja Alaskan kalakannat https://t.ly/7kGRG Henry Futucastissa https://t.ly/_B4P Anton Futucastissa https://t.ly/UXh0K Ministry for the Future https://t.ly/JFRc Marcia Bjornerud podcastissa https://t.ly/Bc4q Ilmastonmuutos ja peliteoria https://t.ly/3dnZ Ilmastoahdistuspaperi The Lancetissa https://t.ly/lJ8O – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Millaisin eväin hallitustunnusteluista edetään hallitusneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Eva Biaudet (r.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus tarvitsee kumppaniksi joko perussuomalaiset tai SDP:n, sekä pienempiä puolueita kuten RKP:n ja vihreät. Biaudet näkee, että RKP:n ainoa vaihtoehto olisi muodostaa hallitus kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Hän näkee, että koko Suomen brändi maailmassa romahtaisi, jos perussuomalaiset olisi hallituksessa. Tynkkysen mukaan sinipunahallitus näyttää käytännössä ainoalta mahdolliselta koalitiolta, jossa vihreät voisi olla mukana. Zyskowicz kertoo, että vuoden 2035 ilmastotavoite on edelleen kokoomukselle kynnyskysymys ja toinen tärkeä kysymys on työperäinen maahanmuutto. Molemmista näistä kysymyksistä kokoomus ja perussuomalaiset ovat eri linjoilla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä toisessa osassa jatketaan Valtion Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtajan Paula Laineen kanssa ja keskustellaan siitä miten valtio torjuu ilmastonmuutosta sijoittamalla. Tässä jaksossa opit: Ottaako Ilmastorahasto aktiivista roolia rahoitettujen yhtiöiden hallituksissa rahoituksen jälkeen? Mitä jos rahoitettava yritys vaihtaa suuntaa pois päästövähennyksistä? Kenen rahoja Ilmastorahasto sijoittaa? Onko muilla mailla vastaavia rahastoja? Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo kauan - miksi ilmastorahasto on perustettu vasta nyt? Rahan vihertymisestä Jaksossa mainitut: Ilmastorahasto Oy Päästövähennyspotentiaalin arviointi Ilmastorahastossa Ilmastorahaston rahoituskohteet Muuta: Paulan Twitter Ilmastorahaston Twitter Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram #ilmastontorjuminen #ilmastorahasto #ilmastontorjunta #rahasto #valtionrahasto #vihreäsiirtymä #vihreäsijoittaminen #päästöt #päästövähennykset #päästövähennyspotentiaali #neste #ilmastonmuutos #investoinnit #ilmasto #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen #sijoitus #sijoittaja #rahapuhetta #rahajakso

Kestävyyskausi alkaa! Ilmasto, luontokato, kestävä kehitys – Mitä kestävyyskasvatus ja kestävyysosaaminen on ja miten niitä kannattaa lähestyä koulussa? Tämän kysymyksen äärellä keskustelevat Opetushallituksen kestävyyskasvatuksen asiantuntija Helena Suomela ja yliopistolehtori Essi Aarnio-Linnanvuori. Opettajat Karri Kolehmainen ja Noora Sallinen kertovat omista kokemuksistaan kestävyysteemoista koulupäivän arjessa.

Nyt puhutaan sijoittamisesta ilmaston hyväksi ja tarkemmin sanottuna valtion Ilmastorahastosta. Valtion Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine kertoo miten valtio sijoittaa torjuakseen ilmastonmuutosta. Tässä jaksossa opit: Mitä valtion Ilmastorahasto tekee? Miten Ilmastorahasto eroaa tavallisesta pääomasijoitusrahastosta? Millaisiin yrityksiin Ilmastorahasto sijoittaa? Mitä päästövähennyspotentiaali tarkoittaa ja miten se lasketaan? Jaksossa mainitut: Ilmastorahasto Oy Päästövähennyspotentiaalin arviointi Ilmastorahastossa Ilmastorahaston rahoituskohteet Muuta: Paulan Twitter Ilmastorahaston Twitter Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram #ilmastontorjuminen #ilmastorahasto #ilmastontorjunta #rahasto #valtionrahasto #vihreäsiirtymä #vihreäsijoittaminen #päästöt #päästövähennykset #päästövähennyspotentiaali #neste #ilmastonmuutos #investoinnit #ilmasto #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen #sijoitus #sijoittaja #rahapuhetta #rahajakso

Suomen hiilinielu on romahtanut. Sen korjaamista vaativa Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti on nyt korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Miten oikeusjuttu etenee? Fossiilisten tuonti Venäjältä jatkuu, vaikka se rahoittaa sotaa Ukrainassa – miksi? Studiossa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen ja luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho, sekä Venäjän fossiilisten polttoaineiden liikkeitä sodan ajan seurannut ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

Ympäristöjärjestöt ovat haastamassa hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Keskustelemassa Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi, ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen Greenpeacista ja väitöskirjatutkija Otto Bruun Itä-Suomen yliopistosta. Eri puolilla maailmaa hallituksia on haastettu oikeuteen, koska niiden ilmastotoimia ei olla pidetty riittävinä. Suomessa erityispiirteenä on ilmastolaki, joka edellyttää, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Voiko hallitus jättää noudattamatta itse säätämäänsä lakia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jonathan Safran Foer kirjoittaa ilmastonmuutoksesta esseeteoksessaan Me olemme ilmasto. Kirjan on suomentanut Ulla Lempinen. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Jalmari Laine.

Jonathan Safran Foer kirjoittaa ilmastonmuutoksesta esseeteoksessaan Me olemme ilmasto. Kirjan on suomentanut Ulla Lempinen. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana kuuluttaja Olli Kari.

Suomen ilmasto muuttuu, mutta sen vaikutuksen ovat erilaisia eri puolilla maata. Kun läntisessä Suomessa lumipeite hupene, Kainuussa se jopa kasvaa tulevien vuosikymmenten aikana. Miten tarkasti ilmastoa voidaan ennustaa ja miltä Suomi näyttää eri maakunnissa vuonna 2050? Siihen vastasi Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä. Toimittajana Kukka Ström.

Puhetta metsästä ja ilmastosta. Mikä rooli metsäteollisuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja mitkä ovat Suomen ja EU:n intressit tässä? Aiheesta keskustelemassa ovat: Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry Nils Torvalds, europarlamentaarikko Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riitta Rönn, ympäristöjuristi, Eurooppanaiset

Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi ja Nato. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tekevät vierailun Yhdysvaltoihin. Iida Tikka raportoi Washingtonista. Mitä päivän huipputapaamiselta sopii odottaa? Voiko Turkki pysäyttää Nato-prosessin? Asiantuntijoina väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Kansanedustajat Nato-keskustelun jälkeen. Miten Nato-prosessi onnistui ja mitä on seuraavaksi luvassa, kun Suomen jäsenyyden ratifiointiprosessi käynnistyy? Pohtimassa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtana Juha Pylväs, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja SDP:stä sekä puolustusvaliokunnan jäsen Sofia Vikman Kokoomuksesta. Helleaalto, vakoiluskandaali, Nato; ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittajana Maija Salmi. Saamelaisparlamentaarikot Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat tänään Inarisssa. Ilmasto on keskeinen aihe, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo, Veikko Eromäki, Katariina Lahtonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Metsillä on tehokkaina hiilen sitojina keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Professori Jaana Bäck avaa tekstissään, millä tavalla ilmastonmuutos näkyy metsissä ja miten hiilinieluista ja -varastoista pidetään huolta. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Jaana Bäckin teksti Saadaanko ilmasto kuntoon metsien avulla? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682 Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Ilmasto muuttuu, osin peruuttamattomasti. Päästövähennyksillä on kiire, mutta niin on myös sopeutumisella. Mitä ilmastokriisi tarkoittaa ruuantuotannolle, maankäytölle tai rakentamiselle Suomessa? Miten lisääntyvät rankkasateet, ennätyshelteet ja hulevesitulvat tulisi huomioida yksittäisissä hankkeissa tai kokonaisten asuinalueiden suunnittelussa? Huomisen talous -podcastissa keskustellaan ilmastonmuutokseen varautumisesta ja uudesta IPCC-raportista. Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnusen haastattelussa meteorologi Kerttu Kotakorpi sekä maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne.

Ilmasto- ja ympäristöliike on jo vuosikausia ajanut Suomen energiasektorin irtikytkentää fossiilisista polttoaineista. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt suomalaisesta fossiilitaloudesta paitsi ympäristökysymyksen, myös turvallisuuspoliittisen kysymyksen. Suomi on fossiilisten polttoaineiden osalta täysin riippuvainen Venäjästä, ja jokainen Venäjälle maksettu euro rahoittaa Putinin sotakonetta.Miksi irtikytkentä pitää tehdä juuri nyt? Miten se onnistuisi? Onko siihen olemassaolevaa teknologiaa, rahoitusta tai poliittista tahtoa? Toivo Haimin kanssa energiapolitiikan vallankumouksesta keskustelee tutkija ja tietokirjailija Janne M. Korhonen.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Marko Junkkari ja Petja Pelli keskustelevat Ukrainan sodasta ja ilmastosta. Podissa soitetaan myös ulkomaantoimittaja Vesa Sirénille, joka on ollut viikon ajan Ukrainassa raportoimassa paikan päältä. Lopuksi puhutaan vielä fossiilikapitalismin ja sodan yhteyksistä. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi tai alma.onali@hs.fi Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jota värittävät monenlaiset valtahierarkiat ja konfliktit. *** Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.

Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut, mutta nykyinen ilmastonmuutos on omaa luokkaansa. Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta tuntuuko, että jotain on jäänyt sinulta väliin tai mitä et ymmärrä ilmastonmuutokseen liittyen? Onko sinulla omia havaintoja lähiympäristöstäsi, joista haluaisit kertoa? Nyt on paras tilaisuus koko Suomen historiassa kysyä ilmastonmuutoksesta mitä hyvänsä. Luonto-Suomen ilmastoillassa on paikalla Suomen Ilmastopaneelin edustajia. Erikoislähetys laajenee myös radion ulkopuolelle: voit olla yhteydessä asiantuntijoihin myös nettichatissa ja samalla katsoa suoraa lähetystä Yle Areenasta. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Sisäilmastoon vaikutetaan hankkeen jokaisessa vaiheessa ja se rakentuu useista eri tekijöistä. Miten voitaisiin huomioida kokonaisuus paremmin sisäilmastossa? Entä millainen rooli onnistuneessa sisäilmastossa on eri osapuolten yhteistyöllä? Jaksossa vieraina Vahanen Talotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Asko Laune ja entinen vahaslainen, jakson äänityshetkellä Vahasella suunnittelupäällikkönä työskennellyt Matias Koskinen.

Miksi politiikan selittäjät tulkitsivat Sdp:n kannatuksen laskun “boomerien kostona”? Entä miten syntyisi parempaa ilmastojournalismia? Vieraana toimittaja Riikka Suominen. Toimittajina Olli Seuri ja Robert Sundman. #jetp

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja taloustoimittaja Jarno Hartikainen keskustelevat pääministeri Sanna Marinin hillumisesta instagram-valovoimaisten muusikoiden kanssa vain päiviä ennen kuin hallitus leikkasi kulttuurista miljoonia ja taas miljoonia; Suomen ilmastotoimista ja ydinenergiasta, ja niistä kutkuttavista sokkeloista diplomatian korkeilla käytävillä, joilla tulevaisuudesta päätetään; sekä vihreiden johtajavalinnoista, jotka olivat kaikkien muiden kuin vihreiden mielestä vääriä. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Tietovisailu jota kukaan ei löydä: Kenen tanskalaisen fyysikon kanssa Albert Einstein kävi kirjeenvaihtoa todellisuuden oikeasta luonteesta? Vastaa Twitterissä julkisesti tunnisteella #tietovisajotakukaaneilöydä ja pingaamalla twiittiisi tili @uutisraportti. Älä paljasta mistä löysit kysymyksen. Ensimmäiselle oikein vastanneelle lähetetään legendaarinen Vahva Marko -t-paita. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Toisin kuin muiden suurten apinoiden meidän ihmisten kroppa ei nauti paikallaan pysymisestä eikä etenkään tuoleilla ja sohvilla kököttämisestä, kirjoittaa palkittu tietokirjailija Risto Isomäki alkuvuodesta 2021 ilmestyneessä teoksessaan Ruoka, Ilmasto ja Terveys. Lainauksen valitsi Pauliina Grym. Risto Isomäen 4. huhtikuuta 2021 tapahtunut vierailu Kulttuuriykkösessä on kuultavissa Yle Areenassa. Mietelauseen lukijana on Juha Salomaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Koronapandemia vaikutti päästöjen määrään globaalisti. Haastateltavana Helsingin yliopiston professori, maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija Markku Kulmala. Hiilidioksidipäästöt vähenivät viime vuonna maailmanlaajuisesti noin seitsemän prosenttia, paljasti Nature Climate Change -lehdessä maaliskuun alussa julkaistu tutkimus. Suomessa hiilidioksidipäästöt laskuvat 6,7 prosenttia, ja EU-maissa keskimäärin 9,6 prosenttia. "Ne maat joissa koronakuolemia on suhteellisesti paljon, rajoitukset ovat olleet ankarampia, mistä seuraa, että hiilidioksidipäästöt vähenee. Suomessa ovat siis koronatoimet onnistuneet paremmin kuin muutamassa muussa maassa, jolloin rajoitukset ovat olleet vähäisempiä", Kulmala kertoo. Kulmala on vertaillut Suomen ja Ruotsin tilannetta. "Suomessa on huomattavan vähnemmän kuollut ihmisiä koronaan kuin ilmansaasteisiin vuonna 2020, mutta Ruotsissa on päinvastoin", hän kertoo. Mitä opimme koronavuodesta ilmaston näkökulmasta? "Ainakin sen (opimme), että on mahdollista vähentää päästöjä, mahdollista tehdä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat globaalisti", Kulmala sanoo. Kulmala pitää tärkeänä ilmakehän mittaamisen merkitystä, ja hiilinielujen merkitystä ilmastotyössä. Kulmala on mukana myös Compensate-säätiön neuvonanatajaryhmässä puheenjohtajana. Vuoteen 2050 mennessä hiiliniuelujen pitäisi olla yhtä suuria kuin päästöjen. Tähän mennessä päästöt ovat koronavuotta lukuun ottamatta kasvaneet joka vuosi. Päästöjen pitäisi laskea kahden prosentin vuosivauhtia. Suomessa on Pirkanmaalla maailman monipuolisin maanpinnan mittausasema Juupajoen kunnassa, jossa Helsingin yliopisto tekee mittauksia. Vastaavia mittauksia pitäisi Kulmalan mukaan tehdä systemaattisesti ympäri maailmaa. Kulmala arvioi, että tulevaisuudessa ihmisten "elintaso säilyy ja elinolosuhteet paranevat, ja vaatii monipuolista toimintaa, mutta ilmastonmuutoshaasteeseen vastaaminen ei ole pelkkää kurjuutta". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa keskustellaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa haasteista, mutta toisaalta myös rohkaisevista kehityskuluista ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon hillitsemiseksi. Jaksossa kuullaan, mitä ministerin mielestä näiden keskeisten kriisien ratkaiseminen vaatii. Keskustelua käydään myös siitä, millaista yhteistyötä paitsi eri hallinnonalojen, myös esimerkiksi yritysten kanssa tarvitaan. Ministeri antaa toisaalta tunnustusta suomalaiselle elinkeinoelämälle, mutta myös haastaa metsäteollisuutta edelleen kehittämään toimintaansa yhä ympäristöystävällisemmäksi. Jaksossa kuulemme myös, mikä uhanalainen laji on määrännyt ministerin perheen aikataulut usean kesän ajan. Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava Timo Lehesvirta.

Voiko viraomaisen viestintä onnistua. Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki ja työelämäprofessori Pekka Mattila, Aalto-yliopisto. Marinin hallitus vuoden vanha - mennyt ja tuleva? Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari, Tampreen yliopisto. Unelmia vaurastumisesta. Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius ja toimittaja ja Melkein kaikki rahasta -podcastin tekijä Julia Thurén. Pariisin ilmastosopimuksen viisi vuotta. Ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen, Greenpeace ja johtava asiantuntija Matti Kahra, Elinkeinoelämän keskusliitto. Blogi Erkka Mikkkonen. Venäläinen luottaa kohtaloon muttei viranomaisiin – ja siksi maski roikkuu usein näön vuoksi leuan alla. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Mira Stenström, Atte Uusinoka ja Jukka Vanninen.

Fossiiliton liikenne -raportti sekä kepun ja kokoomuksen reaktiot(0:00) Maitomyytit-mainoskampanja ja pöyristelyt eri suunnissa (18:00) Vastaamo, tietoturva ja poliittiset ratkaisut (27:53)

Mikä on Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksen merkitys Euroopalle tai Suomelle? Onko uudistuksen pihvi eurooppalaisen maatalouspolitiikan kytkeminen ilmastopolitiikan vaatimuksiin? Saako vegeburgeria jatkossakin kutsua burgeriksi? Mikä on Euroopan parlamentin kanta Valko-Venäjän tilanteeseen? Pitääkö EU-parlamentti oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskajaa Valko-Venäjän legitiiminä johtajana? Asetetaanko Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenka pakotelistalle? Onko lokakuun ehdoton takaraja uudelle brexit-kauppasopimukselle Iso-Britannian ja EU:n välillä? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (s&d), Mauri Pekkarinen (re) ja Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Rankkasateet, etanat, Japani ja KAHVI mainittu. Ilmasto lämpenee ja raumalainen kärsii. Miten päivänsankari Aleksis olisi ratkaissut viemäriongelmat? Kahvitatauko venähti lähes puolituntiseksi. Se käänsi äänen laadun 1970-luvulle. Kertokaa, kuka meitä kuuntelee: kahvinpaikkapodcast@gmail.com

Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa maailmanlaajuisesti. Verotuksen kehittämistä eriarvoisuuden hillitsemiseksi vastustetaan argumenteilla, joiden mukaan ilmiö on luonnollinen tai sen korjaaminen vahingoittaa taloutta. Väitteissä on samoja piirteitä kuin niissä, joita tutkimustietoon epäilevästi suhtautuvat ilmastoskeptikot heittävät kapuloiksi ilmastopolitiikan tekemisen rattaisiin.

Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.

Peruttuja matkoja ja kesälomailua kotona. Vasan uudessa poikkeustila podcastissa pohditaan lähimatkailua, jota koronatilanteen takia monet kokeilevat. Mari Molkoselkä, Kerttu Pakkasvirta, Anni Koikkalainen ja Julia Laiho keskustelevat koronan vaikutuksista matkailuuun. Kuinka ihmiset suhtautuvat matkustuksen ilmastovaikutuksiin koronan jälkeen? Palaako kaikki ennalleen? Vasan uusi podcast-sarja käsittelee nuorten elämää koronatilanteen keskellä. Podcast on äänitetty täysin etänä, koska sen tekijät ottavat ystävällisesti sosiaalista etäisyyttä toisistaan. Jakson päätteeksi esitellään uusi haaste, joka suoritetaan Vasan Instagram-tilillä @lapinkansavasa. Tämä jakso on äänitetty tiistaina 21. huhtikuuta 2020.

Linnut saapuvat Suomeen ja aloittavat pesimäpuuhansa yhä aiemmin. Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin myös monin yllättävin tavoin. Minna Pyykkö jutteli aiheesta intendentti Aleksi Lehikoisen ja biologi Mari Pihlajaniemen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Some Nationals politicians are pushing for a greater focus on coal while moderate Liberals are calling for stronger action on climate change. - Jotkin koaliton Nationals-puolueen jäsenet vaativat enemmän huomiota hiileen maltillisten Liberaalien vaatiessa enemmän toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Ilmastonmuutos vaikuttaa allergikkojen elämään Suomessa, kun siitepölykaudet pitenevät, siitepölyjen määrät muuttuvat ja allergiataakka lisääntyy uusien vieraslajien myötä. Suomen Akatemian rahoittamassa ALL-IMPRESS -hankkeessa selvitetään siitepölykausien dynamiikassa ja allergiataakassa odotettavia muutoksia ja mietitään keinoja muutoksiin sopeutumiseksi. Tutkimuksesta kertovat apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Mika Komppula Ilmatieteen laitokselta.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin kuudennessa jaksossa on luonnonmaantieteilijä Julia Kemppinen Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut esseen ilmastonmuutoksen vaikutuksista tundraluonnon kasvillisuuteen ja maaperään. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Sanni Saarimäki on psykologi ja Tunne ry:n perustajajäsen. Tunne ry:ssä Sanni ja muut yhdistykseen kuuluvat sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset tarjoavat ihmisille tapoja käsitellä ilmastonmuutoksesta ja ympäristökriisistä aiheutuvaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.Heikki ja Sanni keskustelevat jaksossa ilmastoahdistuksesta: mistä siinä on kyse, miten siihen pitäisi suhtautua ja miten sitä voisi työstää.

Ilmasto muuttuu mutta Radio Sodoma ei. Kulttuurikomerossa Aira-Mari Raitahauta-Haaparauta kertoo kuinka sulavat jäätiköt vaikuttavat sesongin kulttuuritarjontaan. Yöradiossa Pekka Sauron vastaa unettomien kuulijoiden huolestuneisiin soittoihin. Kalevi Tuoninen on jälleen seurana ikuisessa yössä. Sisältövaroitukset: kuolema, väkivallan kuvaus, rasismi, homofobia. Radio Sodoma sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Radio Sodoma on Antti Holman kuvitteellinen radiokanava helvetissä. Kaikki hahmot on kirjoittanut ja näyttelee Antti Holma.

Amazon palaa, Siperia palaa, ilmasto kuumenee ja monet ahdistuvat. Ilmastoahdistuksesta on tullut jo käsite, kun tietoisuus ilmastokriisistä kasvaa. Mutta miten ilmastoahdistusta voi käsitellä? Kannattaako ahdistua ja tuntea voimattomuutta? Miten taiteella voi levittää tietoutta asiasta tai antaa perspektiiviä? Onko loppu koskaan sittenkään loppu? Kulttuuriykkösessä puhutaan ilmastoahdistuksesta, ilmastokriisistä ja taiteesta. Vieraina Vuoden nuori taiteilija 2019 Nastja Säde Rönkkö sekä ilmastoahdistusta tutkiva tutkijatohtori Panu Pihkala. Tuukka Pasanen juontaa.

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Euroopan komission ilmastoasioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen kertoo Into piukeena eurovaaleista -podcastissa, kuinka merkittävä rooli EU-parlamentilla on ilmastoasioista. Hän kertoo Brysselistä käsin myös tasa-arvon hitaasta etenemisestä EU-koneistossa.

Toisen jakson teemana on Ilmastonmuutos ja jakson kysymyksenä on Ilmasto muuttuu, muuttuko matkailu? Kysymykseen vastaamassa ja aiheesta keskustelemassa ovat Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Jusu Toivonen ja tutkijatohtori Kaarina Tervo- Kankare Oulun yliopistosta. Matkailun kääntöpiiri -podcast tarttuu ajankohtaisiin matkailuilmiöihin lappilaisella twistillä. Pohdimme syitä ilmiöiden taustalla ja niiden seurauksia Lapissa sekä maailmalla. Vaihtuvien vieraiden kanssa keskustelua johdattelevat matkailun tutkija Minni Haanpää ja matkailun kehittäjä Kristian Sievers. Podcastin tuotannosta vastaavat yhdessä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin liitto ja House of Lapland. Keskustele aiheesta: #matkailunkääntöpiiri Tässä osassa käytetty ääniefekti on Only in Lapland -äänikirjastosta #soundoflapland

Ilmasto koetaan yhä tärkeämpänä. Hiljattain julkaistun ilmastobarometrin mukaan 41% suomalaisista arvioi muuttaneensa omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi. Vuoden 2015 jälkeen kasvua on 12% — enemmän kuin joka kymmenes suomalainen on lähtenyt talkoisiin mukaan.“Mutta meitä on Suomessa vain viisi miljoonaa, miksi teoillamme olisi merkitystä?”Tämä on Sitran ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemen lempi- ja inhokkiargumentti. Keskustelemme Tuulin kanssa siitä, miten koemme ilmastonmuutoksen valtavuuden, kun IPCC:n puolentoista Celsius-asteen raportti on kriisiyttänyt tilanteen.Välillä tuntuu, että kaikki ilmastomyönteiset teot ovat askeettista luopumista, epämiellytävää poisoppimista tai ulkokohtaista pakottamista. Miten voisimme kääntää tämän ajattelun: löytää inspiraatiota yhteisestä tekemisestä; merkitystä teeman tärkeydestä?Etsimme Tuulin kanssa inspiroivia, eteenpäinkatsovia, omakohtaisia tapoja osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Pohdimme siirtymistä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen; ostamisesta lainaamiseen; vastuun ulkoistamisesta oman toiminnan kehittämiseen — uutuuksien perässäjuoksemisesta ajattomista klassikoista nauttimiseen.Suositukset:Maria: HSY:n (Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut) jäteopasTuuli: Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmäLauri: Pink Floyd - The WallViitteet:Kommunikoinnin haasteet tuleville sukupolville: 99% Invisible -podcast - Ten thousand years Kate Raworthin Doughnut EconomicsPalmun Alla -podcastPodcastin RSSTwitter: @Palmu_Finland & #palmunallaInstagram: Palmu_FinlandFacebook: PalmuFinlandPalmun alla on palvelumuotoilutoimisto Palmun oma podcast. Ohjelman ovat tuottaneet Lauri Lukka, Maria Niemi ja Henry Jalonen. Tunnusmusiikki: Juha Vaaraniemi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Ilmasto muuttaa meidänkin arkemme, mutta millaiseksi? Elämmekö vuonna 2035 tuhotulvien, pakolaisaaltojen vai aurinkopaneelien keskellä ja tuleeko ruoan kasvattamisesta tärkeä kansalaistaito? Joutuuko demokratia taipumaan jatkuvien kriisitilanteiden edessä? Kaikkiin näihin skenaarioihin viranomaiset ja tutkijat ovat jo varautuneet. Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja tutkija Paavo Järvensivu pohtivat, millainen on tulevaisuuden Suomi ja tulevaisuuden suomalaisten hiilineutraali arki. Yle Kioskin ilmastotoimittaja Timo “Wilderness” Korpi kertoo, millaista on elää sellaista arkea jo nyt. Tapahtumassa katsotaan Timo Korven Ilmastouutiset -sarjan ensimmäinen jakso, jonka löydät täältä: https://areena.yle.fi/1-50007698 Tiedekulmassa 27.3.2019 nauhoitetun keskustelun vetää Ville Blåfield. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Keskiviikon lähetyksessä toimittajat Elina Väntönen, Piia Elonen ja Minttu Mikkonen puhuvat puolueiden ilmasto-ohjelmien eroista – ja eroja on paljon.

Hussein haluaa tietää -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana Protect Our Winters (POW) Finlandin puheenjohtaja Niklas Kaskeala. Tehokas ilmastopolitiikka on rauhantyötä yli rajojen. Meillä ei ole aikaa miettiä, miksi muut eivät toimi. On tehtävä itse ja innostettava muut mukaan.

Vieraana liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Heinäkuun alussa voimaan astunut liikennekaari näkyy kuluttajille toistaiseksi lähinnä kevyempänä taksiliikenteen sääntelynä, mutta pidemmällä aikavälillä se voi myös parantaa yhteiskunnallisia palveluita ja auttaa Suomea saavuttamaan ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteensa. Kaiken tämän keskiössä on data. Mikä on datan rooli eri hallinnonalojen uudistuksissa?

Yksi ilmastonmuutoksen keskeisimmistä aiheuttajista ovat fossiiliset päästöt. Teollisuus aiheuttaa jopa kolmanneksen maailman päästöistä. Päästöjen hillintään vaikuttavat ratkaisut vaativat muun muassa käyttöönoton rohkeutta ja uusien liiketoimintamallien löytämistä. Kuuntele, minkälaisia vaihtoehtoja päästöjen hillintään on jo kehitetty ja mitä niiden käyttöönottaminen vaatii. Jakson vieraana on VTT:n erikoistutkija Eemeli Tsupari. Hän tutkii, miten ilmastonmuutoksen hillinnästä tehdään kannattavaa.

Syksy saapuu helteisen kesän jälkeen.

Viime viikkoina helle, sää ja ilmasto ovat olleet koko pohjoisella puoliskolla median pääotsikoissa. Kuuma kesä on saanut ihmiset keskustelemaan ilmastosta ja sen muuttumisesta. Mutta nyt ei enää niinkään puhuta siitä, kuinka ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, vaan nyt on kyse siitä, kuinka ihmiskunta sopeutuu siihen. Millaisia kaupunkeja rakennamme tulevaisuudessa? Mitä ruokaa tuotetaan ja syödään? Millaista kauppa käydään? Millä kuljetaan ja millä energialla? Ja millainen yhteiskunta meille kehittyy kuumenevan taivaan alla? Ilmastonmuutoksen sosiaalisista, taloudellisista ja henkisistä seurauksista keskustellaan RSMK:ssa, vieraina kirjailija Risto Isomäki ja energiatalouden asiantuntija Oras Tynkkynen.

Ilmasto muuttuu, ihminen ei. Onko ihmiskunnalla enää toivoa? Onko liian myöhäistä toimia? Rikun ja Tunnan kanssa ilmastonmuutoksesta keskustelemassa teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

Rajuilmat ja myrskyt yleistyvät, napajäät ja vuoristojen jäätiköt sulavat, merten vedenpinta nousee, juomavedestä syntyy pulaa, sotia syttyy ja satoja tuhansia pakolaisia tulee Eurooppaan. Mutta paljon on myös niitä, joiden mielestä koko ilmastomuutos on pelkkä  tilastoharha ja suuri propagandaoperaatio. Mitä ilmastomuutoksesta tiedetään ja mitkä ovat sen ekologiset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset seuraukset Suomessa? Roman Schatzin vieraina ovat Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen ja SITRAN ennakointitiimin johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.

Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa. Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia. The post Muuttaako ilmasto meitä? appeared first on AntroBlogi.