Podcasts about globaali

Onko muoti ja kiertotalous mahdoton yhtälö? Ei välttämättä, kun lasketaan digitaalinen tuotepassi mukaan. Mutta mikä on digitaalinen tuotepassi? Millaisia muita ratkaisuja kiertotalouden lisäämiseksi voisi olla?    Suomi näet pyrkii siihen, että kiertotalous tarjoaisi yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvattaisi maamme kilpailukykyä. Globaalissa murroksessa kannattaa olla ajoissa mukana! Tässä jaksossa pohditaan ratkaisuja siihen, miten vaateteollisuus saataisiin luontevaksi osaksi kiertotaloutta ja millä keinoin.   Studiossa kiertotalousmission johtaja Outi Suomi Business Finlandilta sekä Suomen tekstiili- ja muotijärjestöjen johtava asiantuntija Emilia Gädda.

Globaali metakriisi ravistelee totuttuja ajattelumalleja, yhteiskunnallisia rakenteita ja ihmisten uskoa tulevaan. Kuinka lähdemme ratkomaan vaikeita ja toisiinsa kytkeytyneitä haasteita, jotka vaikuttavat niin ekologiseen, taloudelliseen kuin inhimilliseen hyvinvointiin – ja koko maapallon tulevaisuuteen? Voisiko jokainen meistä olla arjessaan muutoksentekijä?  Podcastin erikoisjaksossa Waves Summit 2024 -tapahtuman muutoksentekijät Markus Raivio, Minttu Jaakkola (Puistokatu 4) ja Thomas Holm (Leapfrog Projects) istuvat alas pohtimaan, mistä metakriisissä on lopulta kyse ja mitä positiivinen muutos vaatii niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnilta. Ovatko ratkaisun ytimessä teknologiset innovaatiot ja tekoäly – vai löytyykö vastaus toiveikkaaseen tulevaisuuteen sittenkin ihmisyydestä itsestään? --- Helsingissä 3.-4.4. järjestettävä Waves Summit 2024 on yhteiskunnallisten innovaatioiden huipputapahtuma ja muutoksentekijöiden kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on lujittaa yhteiskunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja vauhdittaa kestävää, systeemistä muutosta niin Suomessa kuin maailmalla. Kukunori toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.  Lue lisää: waves-forum.fi

Kuten tämän podcastin kuluessa on huomattu, digitaaliset alustat käyttävät merkittävää valtaa monilla yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla. Mutta millainen vallankäyttäjä digijättiyhtiö oikein on? Pitäisikö esimerkiksi kaupankäyntiä ja omia työmarkkinoitaan hallinnoivia yhtiötä tarkastella ennemminkin valtioina? Entä millaista on tekoälylaskennan globaali politiikka? Matti Ylösen kanssa digijättien pilvilinnojen portteja kolkuttelee Oxfordin yliopiston taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta. Keskustelu kulkee läpi koko alustayhtiöiden vallan historian aina utopististen hakkeriyhteisöjen unelmista nykymaailman alustojen itsesääntelyyn ja kyberdiplomatiaan. Jaksossa selviää myös miksi Vilin entiset opiskelijat ovat pyytäneet professorilta ohjekirjaa valtion johtamiseen. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠⁠Kustantajan sivuilla⁠⁠ ⁠⁠Bookbeatissa⁠⁠ ⁠⁠Storytelissä⁠⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Lehdonvirta, V. (2020). Cloud Empires – How Digital Platforms Are Overtaking the State and How We Can Regain Control. MIT Press. Rintamäki, J. (2024). Alustataloutta kesyttämässä. Poliittinen talous 12(1). Ylönen, M. (2021). Yhtiövalta alustalouden aikaudella – evolutionaarinen taloustiede & yhtiöt yhteiskunnallisina toimijoina. Vastapaino. Skarbek, D. (2014). The Social Order of the Underworld: How Prison Gangs Govern the American Penal System. Oxford University Press. Marx, K. (1867/1887). Capital : A Critique of Political Economy Volume I Book One: the Process of Production of Capital. (käänt. S. Moore & E. Aveling). Progress Publishers. Smith, A. (1776/1869). An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations. (toim. J. E. Thorold). Clarendon Press. Rand, A. (2007). Atlas shrugged. Penguin Books. Common European Project on Cloud Infrastructure and Services. Tekstivastine yliopiston sivuilla. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Haastattelussa Jussi Halla-aho Suomalainen Presidentti #neuvottelija 222, toinen #neuvottelija-kanavan presidenttiehdokashaastattelu. 00:00 Jussi Halla-Aho, Eduskunnan puhemies. #neuvottelija -kyselyssä toivotuin presidenttiehdokas-haastateltava. Onko #neuvottelija tai Ivan Puopolon Viikon viisastelu tuttu konsepti? 01:42 Eduskunnan puheenjohtajuus on mielenkiintoinen työ. Kansanedustajat eivät ole eduskunnassa pelleilemässä vaan edustamassa kansaa 04:59 Suomenkin eduskunta matkalla blokkijärjestelmään. Ulkoparlamentaariset voimat paljastuvat vasemmistosta 09:49 Onko perussuomalaisuus oikeistolaisuutta? Uudet vastakkainasettelut vasemmisto-oikeisto-janan ulkopuolella perussuomalaisuuden perustana 11:35 Kansallinen-globaali-ajattelu muutoksessa. Syyt puoluejohtajuudesta luopumiseen eivät ole muuttuneet. Moninapainen maailma. Suomalaisten jaetut arvot 13:50 Bulgakov ja Googol ukrainalaisia, suomalaiset viikinkejä? Kannattaako historiaa muuttaa jälkikäteen? 16:14 Ukrainalaiset voimat Nordstream-putken katkaisun takana? Putken räjäyttäjä teki ison strategisen palveluksen maailmalle 20:42 Onko vasemmistolaisuus (yhä) rähmällään oloa venäläisten intressien suuntaan? 22:25 Israel-Hamas-Palestiina. Kahden valtion malli ja muut mallit 27:20 Kietoutuvatko Ukraina-Venäjä ja Lähi-Idän konfliktit toisiinsa. Globaali etelä ja sota länttä vastaan. Länsimaisen sivilisaation itsealennustila 33:19 Lontoon islamistinen antisemitismi vs. Ruotsin tilanne 36:15 Suomen tilanne maahanmuuton osalta. Francis Fukuyaman teoria yhteiskuntien kunnioituksen pirstaloitumisesta. Kansalaisuuden ansaitsemisen yhdistävä voima 42:31 Erilaisuuksien juhlinta. Yhteisöllisyyden tuhoaminen 44:50 Tasavallan presidentti-instituution arvojohtajuus ja perinteet yhdistäjänä. 46:46 Suomen kristillisen perinteen kunnioittaminen. O'Sullivanin laki vasemmistolaisuuden voimasta pätee kirkkoonkin 50:38 Sami vastaa omaan kysymykseensä neuvottelutaidosta 51:25 Halla-ahon perheen juuret Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereella 52:30 Kannattaako vastata spontaanisti kysymyksiin? Miksi et aina vastaa? 53:30 #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Jussi Halla-ahon musiikkimaku muodostuu. Vain tilaajille #neuvottelija #presidentti #perussuomalaiset #vaalit #hamas

Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 125-vuotisjuhlaseminaarissa. Helsingin yliopisto 10.11.2023. https://jarkkotontti.net/esseet-ja-arvostelut/globaali-sananvapauskriisi-ja-oikeuskulttuuri/

Mitä suomalaisuus on ja minkä päälle suomalainen yhteiskunta on rakentunut? Miltä suomen väestönkehitys näyttää ja vaikuttaako väestönkehitys suomalaiseen kulttuuriin? Tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi? Millä tavoin Ruotsi on epäonnistunut maahanmuutossa ja miten Suomessa voidaan välttää Ruotsin virheet? Mitä globaali vastuu tarkoittaa ja onko Suomella globaalia vastuuta? Millä tavoin avun kohdistaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voi hyödyttää myös suomalaisia? Mikä merkitys Suomeen tulevien ihmisten uskonnollisella vakaumuksella ja arvomaailmalla on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta? Miksi monet yritykset puhuvat sen puolesta, että Suomeen perustettaisiin enemmän englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja? Onko suomen kieli keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja pitäisikö suomen kielen sujuvan osaamisen olla edellytys Suomen kansalaisuudelle saamiselle? Studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja. Jakso on kuvattu 16.10.2023. ℹ OIKAISU Espoon kaupungin ennusteessa kyse oli työikäisestä väestöstä: "Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053." ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomalaisuus (5:07) Valtiouskovaisuus (12:40) Valtion omaisuus (14:18) Veroaste (15:43) Väestörakenne (19:20) Syntyvyys (26:34) Väestö ja kulttuuri (32:09) Ruotsi (36:20) Kotoutuminen (42:05) Israel ja Hamas (47:48) Ääriajattelu (54:00) Maahanmuuttopolitiikka (56:26) Pakolaiset (1:00:53) Globaali vastuu (1:05:02) Islam (1:13:53) Suomen kieli (1:28:33) Kansalaisuus (1:29:50) Ennakkoluulot ja asenteet (1:33:11) Yhtenäisyys

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Mitä edistysusko on ja ketkä uskovat edistykseen? Mitkä kehityskulut ovat olleet epätoivottavia modernissa yhteiskunnassa teollistumisen jälkeen? Ovatko sukupuoliroolit hyödyllisiä vai haitallisia? Mitä hyötyjä ja haittoja stereotypioista on ja miten vasemmisto ja oikeisto suhtautuvat stereotypioihin? Onko vasemmistolla hegemonia nyky-yhteiskunnassa? Onko väestön demografinen muuttuminen uhka Suomelle ja voiko avoimien rajojen politiikkaa ja hyvinvointivaltiota yhdistää toisiinsa? Studiossa kansallismielinen aktiivi Liina Isto sekä yrittäjä ja podcast-juontaja Kaarle Hurtig. Jakso on nauhoitettu 26.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Edistysusko (8:02) Persoonallisuuspiirteet (10:54) Teollistuminen ja eriarvoisuus (15:05) Atomisoituminen (23:17) Metsästäjä-keräilijät (26:23) Kansallismielisyys (33:59) Globaali kärsimys (41:49) Tukholma-syndrooma (43:58) Yhteinen arvopohja (57:09) "Arvoliberalismi on luksusta" (1:03:47) Sukupuoliroolit (1:17:01) Lasten kasvatus (1:20:40) Ammatinvalinta ja sukupuoli (1:27:13) Stereotypiat ja yksilönvapaus (1:35:23) Normit ja vasemmisto (1:40:49) Vasemmiston voittokulku (1:52:19) ESG-kapitalismi (1:55:56) Suomen säilyttäminen (2:01:09) Väestönvaihtoteoria (2:05:17) Avoimet rajat ja hyvinvointivaltio (2:15:36) Kulttuuri (2:30:28) NIMBY

Liberaali maailmanjärjestys on murroksessa, kun itsevaltaiset johtajat haastavat demokratian ja oikeusvaltion periaatteita sekä sivuuttavat arvoperustaisen monenkeskisen yhteistyön. Kestääkö kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä autoritäärisyyden nousun? Suomi Areenassa kesäkuussa 2023 järjestetyssä keskustelussa pohdittiin, miten muuttuvaan maailmanjärjestykseen tulisi sopeutua ja miten liberalismin liekkiä voidaan pitää yllä myös siellä, missä se on näennäisesti jo sammutettu. Panelisteina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, CMI — Martti Ahtisaari Peace Foundationin ohjelmajohtaja Ville Brummer sekä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Peppi Heinikainen. Tilaisuuden juonsi The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari.

Mitä ahneusinflaatiolla tarkoitetaan ja mitä vaikutuksia sillä on talouskasvuun? Onko Suomessa ahneusinflaatiota? Ovatko markkinat Suomessa liian keskittyneitä ja miten yritysten kilpailua voisi lisätä? Studiossa Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. Jakso on nauhoitettu 15.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Ahneusinflaatio (2:19) Hintavakaus (5:20) Inflaatiotavoite (9:10) Hinnoitteluvoima (16:06) Vähittäiskauppa (18:58) Kansantalous (23:50) Varallisuuserojen kasvu (28:47) Globaali vaurain prosentti (34:09) Korot (39:27) Epävarmat näkymät

Globaali finanssikriisi teki ekonomisti Patrizio Lainàsta talouspoliittisen toisinajattelijan.

Mikä pitäisi olla Suomen linja EU:n elvytysrahastoihin? Mikä vaikutus EU:n maataloustuilla on suomalaiseen maatalouteen ja kuinka omavaraista on suomalainen ruuantuotanto? Tulisiko EU:n yhteisvastuuta ja -velkaa lisätä vai vähentää? Onko liittovaltiokehitys Suomen kannalta hyvä vai huono asia ja onko työperäinen maahanmuutto ratkaisu suomalaisen väestön ikääntymiseen? Studiossa kokoomuksen ehdokas Heikki Pursiainen ja perussuomalaisten ehdokas Teemu Keskisarja. Jakso on nauhoitettu 8.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Elvytysrahasto (5:45) Metsät (8:39) Brysselin byrokratia (11:28) Taloudellinen vapaus (15:44) Maatalous (23:25) Omavaraisuus (30:50) Tuotantoketjut (36:01) Velkaantuminen (41:07) Federalismi (45:06) Pakolaiset (50:50) Globaali köyhyys (55:55) Kansainvälinen liikkuvuus (58:04) Työperäinen maahanmuutto (1:03:24) Väestön vanheneminen (1:08:52) Pääsykoetehtävä Arkadianmäelle

Ruoan maailmanmarkkinahinnat ampaisivat nousuun, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sen seuraukset tuntuvat erityisesti kaikkein köyhimmissä maissa, joiden ruokaturva oli jo valmiiksi heikko. The Europolitist -jaksossa keskustellaan ruokakriisistä, ja siitä, mitä kehitysyhteistyön jättiläinen EU tekee ruokaturvan vahvistamiseksi kansainvälisesti. Lisäksi jaksossa pureudutaan Afganistanin ruokaturvatilanteeseen, joka on yksi maailman vaikeimpia. Studiovieraina ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ja ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa. Lisäksi insertissä kuullaan Marianna Francoa, joka on Euroopan unionin humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston Afganistanin toimiston päällikkö. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus. Podcast on toteutettu yhteistyössä Euroopan unionin humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kanssa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan teki näkyväksi globaalin keskinäisriippuvuuden varjopuolet ja eri kriisien linkittyneisyyden toisiinsa. Pihla Hankamäki haastattelee aiheesta kansainvälisiin turvallisuuskysymyksiin perehtynyttä sisäministeriön neuvotteleva virkamies Antti Häikiötä, jonka mukaan maailma on nyt kriisiytyneempi kuin vuosikymmeniin.

Tämän viikon podcastissa Joona Aaltonen, Matilda Jokinen ja Alma Onali keskustelevat pääministeri Sanna Marinin juhlintavideoista, globaalin etelän suhtautumisesta Ukrainan sotaan ja Venäjään sekä seiväshyppääjä Wilma Murron kansaa liikuttaneesta urheilusuorituksesta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Kansainvälisyys on rikkaus työelämässä - oli sitten kyse kielitaidosta, monikulttuurisessa työympäristössä työskentelystä tai kansainvälisistä verkostoista. Globaali ura juridiikan parissa houkuttelee monia ja mahdollisuuksia kansainvälistymiselle on tarjolla myös Suomessa. Juristipodin uusimmassa jaksossa perehdytään Boreniuksen tarjoamiin kansainvälisiin uramahdollisuuksiin yhdessä Senior Associate Jonna Yli-Äyhön ja Associate Nelli Nurmisen kanssa.

Jaksossa pureudutaan kansainväliseen tulevaisuuteen nuorten näkökulmasta. Podcast on livetaltiointi keskustakirjasto Oodissa järjestetystä AUKIO-tapahtumasta, jonka teemoja ovat globaali muuttoliike, identiteetti ja eurooppalaisuus. Vieraina Hung Ly, Gurmann Saini, Nea-Bettina Baarman ja Olivia Mujunen. Paneelikeskustelun juontaa Annastina Haapasaari.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Thank you to all my friends abroad who sent me information about jealousy. You all made this episode possible and we are truly grateful for your time and effort. THANK YOU! -Samu-  Onko mustasukkaisuus erilaista eri kulttuureissa tai eri maissa? Palauteosiossa kuulijapalaute liittyen pettämiseen ja toisen osapuolen syyttelyyn pettämisestä, joka haastaa Raastajia oikein huolella. Jaksossa keskustelemme seitsemän eri maan ja heidän kansansa näkemyksistä ja kokemuksista mustasukkaisuuteen liittyen.

Globaali suurvaltakilpailu suuntautuu entistä voimakkaammin Itä-Aasiaan, mutta Japanin alueellinen merkitys nousee harvoin otsikoihin. Mikä on kulisseihin jäävän Tyynenmeren suurvallan rooli ja merkitys alueella? Vieraina jaksossa ovat Silja Keva Turun yliopiston Itä-Aasian koulutus- ja tutkimuskeskuksesta ja Ulkopolitistin Itä-Aasian ja Tyynenmeren toimitussihteeri Eero Tuorila. Jakson juontavat Leonard Wilhelmus ja Tuomas Lähteenmäki.

https://twitter.com/OispaPitkoo Bitcoinin polku globaaliksi reservivaluutaksi. Vieraana Taxus Baccata

Maailman taloustilanne näyttää tässä vaiheessa pandemiaa yllättävän hyvältä, mutta onko tilanne tyyntä myrskyn edellä? Arvionsa tulevista käänteistä sekä pörssikurssien kehittymisestä Jasminille ja Kaisalle antaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja siteeraa työ- ja elinkeinoministeriötä: "Valtioneuvoston koronatilannevarautumisen tilanteenhallintaan liittyvästä aikasidonnaisuusulottuvuudesta johtuen pyydetyt ministeriön turvallisuusluokitellut varautumisasiakirjatiedot eivät ole julkisia.” – Tämä oli ministeriön (kielteinen) vastaus STT:lle, joka pyysi asiakirjoja julki. Lisää keskustelua ja naurua syntyy koronanhoidon poliittisuudesta ja Suomen (olemattomasta?) exit-strategiasta. Tujunen toivoo, ettei jäätäisi "nuhautettuun talouteen ja elämään". Onnellisuudestakin puhutaan. Seppänen epäilee, että toimittajat eivät ole lukeneet onnellisuusraporttia kunnolla ja että todellisuudessa Suomessa asuu hyvin vähään tyytyväinen kansa. Itkosen päätelmä on, että onnellisuustutkimus on globaali piilokamera. Twitterissä #pyöreäpöytä

Perinteikäs Lahden Polkupyörähuolto Oy polkaisi uutta vauhtia liiketoimintaan. Omistajavaihdosta vauhditti osaltaan meneillään oleva polkupyöräbuumi. Globaali ilmiö näkyy myös Lahden katukuvassa, jossa näkee yhä enemmän myös talvipyöräilijöitä. Uudet kauppiaat, Ville Kantoluoto ja Pekka Kopra ottavat koppia nyt monille tutusta yrityksestä. Yritys on palvellut lahtelaisia pyöräilijöitä yli 40 arvokasta vuotta. Kaupan myötä polkupyöräkauppaa 30 vuotta johtanut Timo Heikkinen jää liikkeeseen uusien yrittäjien mentoriksi ja työntekijäksi. Miltä lahtelainen pyöräily näyttää ja milloin olisi hyvä aika tuoda oma pyörä turvallisesti keväthuoltoon? Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa tuore toimitusjohtaja Ville Kantoluoto.

Koronapandemia mullisti maailman vuonna 2020. Globaali tilanne muuttui täysin. Myös Suomessa korona on yksiselitteisesti ollut politiikan tärkein kysymys läpi vuoden. Mitkä asiat koronan myötä politiikassa muuttuivat? Ovatko koronan mukanaan tuomat muutokset pysyviä vai tilapäisiä? Minkälaisena politiikan koronavuosi 2020 muistetaan? Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita.

The global economy has faced unprecedented challenges in the coronavirus pandemic. Could digital innovation help businesses survive? The Director of Investments at London & Partners Neil Brigden and the CEO of Helsinki Business Hub Marja-Liisa Niinikoski discuss the impact that the pandemic has had on foreign direct investments (FDIs). Brought to you by the British Embassy in Helsinki. Globaali talous on kohdannut koronapandemiassa ennennäkemättömiä haasteita. Voivatko digitaaliset innovaatiot auttaa yrityksiä selviytymään? Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski ja London & Partnersin johtaja Neil Brigden keskustelevat pandemian vaikutuksista ulkomaaninvestointeihin.

--- Kokeile äänikirjapalvelu Nextorya 30 päivää ilmaiseksi koodilla FUTUCAST: https://www.nextory.fi/futucast --- Puoli vuosi sitten viime näkemän, Isak ja William istuivat alas GNS Economicsin toimitusjohtaja, Tuomas Malisen kanssa. Miltä talouden tilanne näyttää? Miksi Tuomaksen mielestä historiallisen suuri velanotto ja paisuvat keskuspankkitaseet ovat tikittävä aikapommi, joka ennemmin tai myöhemmin räjäyttää kansantalouden? Mikä on keskuspankkiraha ja mitä se pahimmassa tapauksessa tarkoittaa itsemääräämisoikeudelle ja kansallisille pankeille? Mikä mättää ylikansallisessa yhteistyössä ja miksi se ei nykymuodossa johda ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen? Ja mitä mieltä Tuomas on USA:n vaalivilppikeskustelusta?

Tämänkertainen jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Oatlyn kanssa. Ruoan tuotanto käyttää tällä hetkellä (globaalisti) maa pinta-alastamme 40 % ja makean veden varoista 70 %. Globaali ruoankulutus taas tuottaa 30 % kaikista ilmastopäästöistä ja 40 % biodiversiteettikadosta. Mutta miksi luvut ovat näin suuria? Yksi merkittävä tekijä on eittämättä räjähdysmäinen väestönkasvu. Vuonna 1960 telluksella asusteli noin 3 miljardia ihmistä. Vuonna 2020 about 8 miljardia. Vuonna 2040 lähestytään jo 10 miljardin rajapyykkiä. 1+1 = tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan entistä enemmän ruoan tuotantoa. Maitomyytit vol. kakkosessa Piritorin studio sai vieraaksi kaksi oman elämänsä influensseria, Moonan ja Karoliinan. Kävimme läpi ruokailutottumuksiamme ja maidon roolia jokapäiväisessä elämässämme, sekä opetuksen ja ohjeistamisen tärkeyttä uusien ruokailutottumusten havaitsemisessa. Pohdimme myös omaa tietoisuuttamme kulutuksemme vaikutuksesta ympäristöön ja vege-skenen vallitsevaa ehdottomuutta.

GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen kuvaa koronan toisen aallon talousvaikutusta. Jaksossa pureudutaan talouskommentaattoreiden ja päättäjien usein käsitelemättä jättämään kumulatiiviseen skenaarioanalyysiin. On mahdollista hahmottaa skenaario, jossa taloudellisten ja terveydellisten rajoitusten vuoksi päättäjät ottavat käyttöön yksilöiden vapauden rajoituksia. Näiden lisäksi keskuspankkien alati kiihtyvä tarve vallata maaperää markkintaloudelta ja liikepankeilta näkyy syövän kaltaisena suunnitelmatalouden leviämisenä. Kiinan kommunistisen puolueen päätös velvoittaa maksujärjestelmät kuten Alipay ja WeChat käyttämään kiinalaista digitaalista keskuspankkirahaa mahdollistaa kansalaisten transaktioiden seurannan. Tämä on kehitys jota mm. Financial Times seuraa huolestuneena. Näiden kontrollipäätösten yhdistelmänä, joko globaalisti koordinoituna tai sattumanvaraisena kumulointina, voi syntyä globaali dystopia, kansalaisten perusoikeuksien finanssipohjainen rajoitus, jopa totalitarismi. Katso ja kommentoi kuinka lähellä globaali dystopia mielestäsi on. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Deloitten Hear’n Go –podcastin kahdeksannessa jaksossa aiheena on henkilöstöjohtamisen trendit. Podcastissamme KONEen huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan muutosjohtamisesta vastaava Henrietta Haavisto ja henkilöstöjohtaja Markus Jylhä sekä Deloitten tulevaisuuden työvoimakysymyksistä vastaava Anna-Maria Lehtonen pohtivat kolmea erityisen kiinnostavaa henkilöstöjohtamisen trendiä – työhyvinvointia, työelämän uusia taitoja ja työn merkityksellisyyttä. 

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Interventioissa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sekä Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja ja Faktabaarin perustaja Mikko Salo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 20.5.2020.

Globaali pandemia on pyyhkäissyt koko maapallon yli, mutta se vaikutta eri ihmisiin eri tavoin riippuen missä maassa he asuvat. Poikkeusajan podcast ottaa tänään yhteyttä ulkosuomalaisiin Espanjassa, Britanniassa ja Ruotsissa. Kyttääkö poliisi Espanjassa ruokaostoksillakäymistä? Miksi Lontoon hienostoalueilla on sitruunat loppu kaupoista? Onko Ruotsissa mikään kiellettyä? Lotta Backlundin vieraana tällä kertaa Barcelonasta yrittäjä Aki Peltola, Lontoosta Chief Strategy Officer Janne Waltonen ja Tukholmasta tuottaja Miina Lange.

Koronavirus teki tästä vuodesta myös erilaisen ruokavuoden. Ravintolat ovat kiinni ja kansa joutuu kokkaamaan itse tai syömään eineksiä. Maanviljelijät ja puutarhurit ihmettelevät, miten kesän sato saadaan korjattua ilman ulkomaista työvoimaa. Globaali kriisi on pannut monet miettimään, voiko ruoasta tulla joskus samanlainen pula kun nyt on kasvomaskeista. Muuttaako tämä kaikki suhdettamme ruokaan? Nouseeko kotimaisen ruoan arvostus kun huoltovarmuudesta puhutaan joka päivä? Kuinka ravintolakulttuuri ja -tarjonta muuttuvat sitten kun kriisi on ohi? Muuttuuko myös asenteemme ruokaa kohtaan? Roman Schatzin vieraana on oimittaja Jari Hanska.

Saana-Maria ja Iris arvioivat vegaanisusheja! Yhteistyössä Luckiefun’s-ravintolat. Samalla käydään läpi miten sushia tulisi oikeaoppisesti syödä ja kumotaan väitteet siitä, etteikö sushinrakastaja voisi olla vegaani. Sushi on ottanut paikkansa trendiruokana globaalisti, myös suomalaisten ruokatottumuksissa. Iris paljastaa milloin opetteli syömään sushia ja kuinka yli kuusikymppinen totutetaan sushin saloihin. Saana-Marian syömätekniikka paljastuu vahingossa oikeaoppiseksi ja lopuksi hän kertoo kielitieteilijän auktoriteetillaan, mikä suomen murteista on autenttisin. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mediassa väläytetään tasaisin väliajoin uhkakuvia siitä, kuinka englanti syrjäyttää suomen kielen yhä useammilla alueilla. Voiko englannista lingua francana kuitenkin olla liikemaailmassa enemmän hyötyä kuin haittaa?Vesa Puttosen vieraina studiossa ovat vanhempi yliopistonlehtori Anne Kankaanranta Aalto-yliopistosta sekä Vaisalan viestintä- ja brändijohtaja Nina Eklund.Mihin asioihin yritysten lopulta kannattaa kiinnittää huomiota globaalissa viestinnässä? Entä millaisella englannilla yksittäinen työntekijä pärjää kansainvälisessä bisneksessä?

”Voidaan virheellisesti luulla että ihmiset ovat väkivaltaisempia niissä maissa jossa vielä nähdään mistä ruoka tulee.” Salla Tuomivaara on tutkinut eläinkysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kiinassa lihankaltaisilla tuotteilla on jopa tuhansien vuosien perinteet ja työmatkapyöräilijöille kaupataan aamuisin lämmintä soijamaitoa. Globaalissa tarkkailussa Suomi ei sittenkään ole erityisen edistyksellinen etupulpetin oppilas eläinoikeus- ja ilmastoasioissa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tuomas Komulainen on toiminut yli 20 vuotta osakemarkkinoiden parissa ja hän on työskennellyt muun muassa investointipankissa Venäjällä, ekonomistina Suomen Pankissa sekä strategina Taalerilla. Komulaisen mukaan edessä on hitaan kasvun vuosia ja yhtiöiltä vaaditaan sopeutumista. 00:14 Taustat 00:51 Miten osakemarkkinat on muuttunut 20v aikana? 01:13 Globaali rahoitussektori 04:14 Milloin pitää alkaa huolestumaan? 05:21 Rahapolitiikka 06:26 Hitaan kasvun aika 11:54 Kulta 12:40 Indeksit 16:58 Kauppasota 22:25 Rakenneuudistukset 24:05 Globaali talous 25:24 Eurooppa 29:04 Hitaan kasvun aika ja allokaatiopäätökset 32:01 Maantieteellinen hajautus 33:37 Tuomas Komulainen sijoittajana Twitter/ Tuomas Komulainen https://twitter.com/Doctor_Komu

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Marianne ja Verneri puhuvat velasta. Globaali velka on noussut yli 200 prosenttiin BKT:sta (IMF). Miksi tarvitsemme velkaa ja mikä on rahoitusjärjestelmän merkitys? 00:34 Velan määritelmä 01:59 Velan merkitys 03:00 Velan historiaa 10:00 Arvon mitta 12:03 Luottamuksen merkitys 13:12 Miksi tarvitsemme velkaa? 14:28 Milloin velasta tulee ongelma? 29:24 Onko velka hyvästä vai pahasta? 32:42 Pitääkö velka maksaa takaisin? 41:39 Yhteenveto

Podcastin vieraana on Finders Seekersin (www.finderseekers.io) osaajastrategi Bea Grandell. Lähetyksessä Bea kertoo kokemuksistaan globaalin tuotetalon työantajakuvan kehittämisestä ja jakaa parhaat vinkkinsä kuulijoille. 31.1.2019 äänitetyn jakson isäntänä toimii Aki Ahlroth. Musiikki/Music: "Hep Cats" Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on eletty hyperglobalisaation aikaa. Se tarkoittaa sitä, että maailmanlaajuinen kauppa on vapautunut, pääomat ja varallisuus ovat päässeet virtaamaan maasta toiseen ja kaupan esteitä on aktiivisesti purettu. Silti kansalaisilla ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisesti ylikansallisiin toimijoihin, kuten Maailman kauppajärjestö WTO:hon, Maailmanpankkiin tai Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään. Monilla arkiseksi kokemillamme asioilla on vahva globaali ulottuvuus. Esimerkkinä vaikkapa globaalien yritysten rakentamat kännykät, jotka on ideoitu, laitettu kasaan ja kuljetettu eri puolilla maailmaa. Työpaikkamme ovat tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin kauppaan. On myös paljon asioita joita ei voida ratkaista yksinomaan Suomessa sekä ilmiöitä, jotka eivät pysy valtioiden rajojen sisäpuolella. Hyvä esimerkki tällaisesta asiasta on ilmastonmuutos, jonka pysäyttämiseksi mukaan olisi saatava koko maailmanlaajuinen yhteisö. Demokratiaongelmassa keskustellaan globaalista demokratiasta. Vieraina ovat ovat SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana Kyösti Hagert ja demokratia- ja osallisuusasiantuntijana Elina Kiiski Kataja. Leikkaus Sami Kiiski.

Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Taneli Lahti piti 12.9.2018 työelämäprofessoriluentonsa otsikolla Euroopan globaali painoarvo. Päätoimisesti Lahti työskentelee Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtajana. Lahden tavoitteena työelämäprofessorikaudelle on edistää kansainvälisten taloussuhteiden tutkimusta ja opetusta, erityisesti koskien Euroopan taloudellisen ja poliittisen integraation merkitystä Suomelle ja Itämeren alueelle, edesauttaa tietoisuutta EU:n ulkoisten taloussuhteiden näkymistä ja globaalien kehityskulkujen taloudellisista vaikutuksista, vaikuttaa kauppapolitiikan opintojen ja osaamisen kasvattamiseen ja vahvistaa Turun kauppakorkeakoulun eurooppalaisia yhteyksiä ja verkottumista.

Globaali kilpailu sekä helppoutta ja elämyksiä vaativat asiakkaat haastavat kaupan alan. Maailmalla tehdään kokeiluita kassattomista ruokakaupoista kuljetusdroneihin, mutta onko kaupan tulevaisuus niissä? Mitä töitä katoaa ja mitä uutta työtä syntyy? Jakson tarjoaa Tieto.

Globaali muuttoliike on ajankohtainen keskustelunaihe Euroopassa. Euroopan suurimmassa antropologisessa konferenssissa teemana oli aiheen antropologinen tutkimus ja yhteiskunnallinen rooli. Kaksiosaisen raportin ensimmäinen osa keskittyy muuttoliikkeen ympärillä käytyyn keskusteluun. The post Lähteä, jäädä vai asettua aloilleen appeared first on AntroBlogi.

Suurin osa länsimaista viedyistä käytetyistä vaatteista myydään edelleen Afrikassa. Kierrätysvaatteet ovat kuitenkin olleet tuohoamassa kehitysmaiden omaan tekstiiliuotantoa. Tietoisuus kestävästä vaatteiden kulutuksesta ja materiaalien valmistuksesta saattavat kuitenkin muuttaa globaaleja vaatevirtoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Keniassa ja Filippiineillä. Juontaja on Sari Taussi. Kuva: Liselott Lindström / Yle

1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä. The post Sekularismin globaali historia appeared first on AntroBlogi.

Sixten Korkmanin mukaan talouden suurin ongelma on vaikeasti ennustettava ja hallittava rahoitusjärjestelmä. Globaali rahoitusjärjestelmä on iso, nopealiikkeinen, minimutkainen ja haavoittuva. Suurimmat pankit ovat liian suuria eikä niitä ei uskalleta päästää konkurssiin. Miksi näin on? Onko taloudessa olemassa lainalaisuuksia ja sääntöjä? Miten talous toimii? Tässä ohjelmassa etsitään vastausta kaikkeen siihen, mitä olet aina halunnut tietää klassisesta talousopista, keynesläisyydestä ja monetarismista, mutta et ole koskaan rohjennut kysyä. Ja miten nuo kaikki vaikuttavat talouskeskusteluumme? Vieraana Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

Globaali ympäristö ja sosiaalinen media muokkaavat kieltämme ja jatkuvasti keksitään sanoja ja sanontoja - nuorisoslangi! Viimeisellä tunnilla on aiheena rakennusalan koulutus ja työpaikat.

Päärynä kestää suomalaisessa puutarhassa. Musikaali on mainio oppimisympäristö. Miten ennen sisustettiin? Globaali oikeudenmukaisuus - kriisejä vai rauhaa?