Podcasts about turkissa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Turkkia itsevaltaisin ottein hallitseva presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiristää otetaan Turkista. Erdoğanin tärkeimmäksi haastajaksi noussut Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu vangittiin pari viikkoa sitten. Asiantuntija-arvioiden mukaan pidätyksen syyt ovat poliittiset. İmamoğlun vangitsemisen jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Turkin isoimmissa mielenosoituksissa vuosikymmeneen. Turkkilaisia ajaa kaduille paitsi pormestarin vangitseminen myös tyytymättömyys Turkin epädemokraattiseen kehitykseen. Turkissa medianvapaus on heikko: toimittajia pidätetään ja yritetään hiljentää oikeusjutuin. Turvassa eivät näytä olevan myöskään ulkomaiset toimittajat. Ruotsalainen toimittaja pidätettiin viikko sitten. Lisäksi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittaja karkotettiin maasta. Turkin medianvapaustilannetta seuraavan järjestön mukaan toimet ovat signaali, että ulkomaisia toimittajia kohdellaan Turkissa jatkossa samoin kuin turkkilaisia. Ruotsalaistoimittajaa syytetään presidentin kunnian loukkaamisesta sekä terroristijärjestöön kuulumisesta. Turkkiin erikoistunut toimittaja Tom Kankkonen arvioi ohjelmassa, miten poikkeuksellisia syytökset ovat. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Turkki on nyt käännekohdassa, jossa Erdoğan uhkaa tehdä maasta suljetun autokratian. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet Turkissa mieltään sen jälkeen, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğanin päävastustaja määrättiin vangittavaksi. Mitä Turkissa tapahtuu? Vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Lähetyksessä kuullaan myös toimittajamme Maija Liuhdon raportti Istanbulista. Naudan jauhelihassa on ollut viime viikkoina saatavuusongelmia. Mitä ilmiön taustalla on? Vieraina MTK:n asiatuntija Juha Kyntäjä ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki NIemi. Illan kunta- ja aluevaalitenttiin virittäydytään puolueiden edustajien kanssa. Keskustelijoina ovat puolueiden varapuheenjohtajat Antti Häkkänen (kok.) ja Veronika Honkala (vas.) sekä eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Tanus (kd.). Juontajana Mira Stenström, toimittajina Satu Heikkilä ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe ja Justus Laitinen.

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Turkissa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 50.   https://opendoors.fi/maa/turkki/  

Syyriassa totutellaan uuteen aikaan ilman Assadin dynastiaa. Assadien yli 50 vuotta kestänyt valtakausi päättyi islamistisen Hayat Tahrir al-Sham -kapinallisryhmän, HTS:n, vallankumoukseen viikko sitten. HTS:n ensipuheenvuorot ovat olleet maltillisen sovittelevia ja yhteistyötä korostavia. Lähi-idän asiantuntijan mukaan vielä on kuitenkin aikaista sanoa, minkä suunnan HTS lopulta ottaa. Se on kuitenkin selvää, että syyrialaiset eivät halua paluuta uuteen itsevaltaiseen järjestelmään. Venäjälle Assadin hallinnon kaatuminen on arvovaltatappio. Se ei onnistunut pitämään liittolaistaan Assadia vallassa. Maa yrittää nyt sopia sotilastukikohtiensa säilyttämisestä Syyriassa. Turkille Assadin kaatuminen oli sen sijaan myönteinen uutinen. Se toivoo Turkissa olevien miljoonien syyrialaispakolaisten pääsevän palaamaan kotiin ja kurdien kurittamisen helpottuvan. Syyrian kemialliset aseet muodostavat edelleen riskin. Suomalaisasiantuntijan mukaan parasta olisi, jos Syyrian uudet vallanpitäjät tuhoaisivat ne ja sitoutuisivat toden teolla kemiallisten aseiden kieltosopimukseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm.

Brics-maat kokoustavat Venäjällä Kazanissa. Maat haluavat eroon dollarikaupasta sekä toimia vastavoimana lännelle. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä talous historian professori Jari Eloranta. Venäjältä raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Millaista oppositiota Turkissa on nykyisin. Vallankaappauksesta syytetty Fethullah Gülen on kuollut, vaikuttiko hän vielä Turkissa. Toimittaja Maija Liuhto raportoi. Liikenne sähköistyy, mitä tämä tarkoittaa tavalliselle autoilijalle? Löytyykö auton latauspisteitä? Entä riittävätkö kaikkien rahat sähköautoon? Keskustelemassa Liikenteen ja liikkumisen tutkimuspäällikkö Eetu Pilli-Sihvola VTT:ltä sekä autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Itä-Suomen liikenteensähköistymisestä kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Salla Airaksinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltain demokraattipuolueen puoluekokous päätökseen. Presidenttiehdokas Kamala Harris päättää demokraattien puoluekokouksen puheeseen, johon on ladattu paljon odotuksia. Millaisessa nosteessa Harris lähtee jatkamaan kampanjaa? Toimittaja Iida Tikka raportoi Chicagosta. Suomalainen kurdiaktivisti pidätettiin Istanbulissa. Ulkoministeriö vahvisti keskiviikkona, että Suomen kansalainen on pidätetty. Turkkilaismedia väittää, että henkilö on kurdijärjestö PKK:n Suomen haaran johtaja. Mistä pidätys kertoo ja miten Suomi siihen voi reagoida? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tietokirjailija Kristiina Koivunen. Millainen on suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus? Pariisin olympialaiset jäävät historiaan ensimmäisinä kesäkisoina, joissa suomalaisurheilija ei saanut mitalia. Tilintekoa on käyty julkisesti, mutta mikä on suomalaisen huippu-urheilun tila ja millainen sen tulevaisuus? Studiossa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja valmentaja, entinen huippukävelijä Valentin Kononen. Viime viikolla Espoon Leppävaarassa tapahtunut sähköpotkulautaonnettomuus vei yhden miehen hengen, tällä viikolla uutisoitiin sähköpotkulautailijan ja pakettiauton yhteentörmäyksestä Helsingin Kalasatamassa. Miten sähköpotkulautojen liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa? Puhelimessa suunnittelija Tomi Niemi Liikenneturvasta. Helsingin pörssin menestys on ollut heikkoa viime vuosina ja tämä vaikuttaa myös suomalaisyritysten maineeseen. Tuore tutkimus selvitti, millainen maine Suomen suurimmilla pörssiyhtiöillä on nyt yksityissijoittajien keskuudessa. Puhelimassa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Miten hallituksen toimet ovat vaikuttaneet tieliikenteen päästöjen vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen? Vieraina prof. ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen sekä ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö. Turkissa kaikki on kallistunut niin, että turkkilaisetkin nostavat kytkintä. Maija Liuhto raportoi. Metsästyskausi on käsillä. Miten suurpetokannat ovat kehittyneet? Puhelimessa Kainuun riistapäällikkö Marko Paasimaa. Vieraina järjestöpäällikkö Teemu Simenius, Metsästäjäliitto ja ohjelmajohtaja Katja Holmala, Luonnonvarakeskus. Ulkomaanlehtikatsaus Ukrainasta, toimittajana Maxim Fedorov. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Seppo Kivimäki ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

Sergey on rentoutunut Kyproksen lomallaan ja kehittänyt samalla rullaustekniikan, joka helpottaa kylmään veteen etenemistä entisestään. Talouden tilaa on mitattu myös erilaisten mittareiden avulla. Sini on innostunut kertakäyttökameralla kuvaamisesta, mutta kohdannut tässä yhteydessä erittäin tympäisevän asiakaspalvelijan. Kaksikon ystävä Ella on käynyt leikkausmatkalla Turkissa osana hänen transitioitumistaan ja saamme kuulla Ellan kuulumisia hänen operaatioistaan. Mitä operaatioita Ellalle tehtiin ja kuinka kauan toipuminen leikkauksista kestää? Sergey on ilmoittautunut maratonille eksistentiaalisen kriisin seurauksena ja tekoälytyttöystävä vetää hänet yllättäen sanattomaksi. Sini harkitsee uraa OnlyFansissa tekoälyn avulla.

Ready, Play on Verkolla-podcastin uusi jaksoformaatti, jossa pureudutaan täysin tennikseen ja pelattuihin otteluihin. Nyt vieraana uransa kolmannen kaksinpelin ITF-ammattilaisturnausvoiton Turkissa ottanut Laura Hietaranta. Jaksossa Hietaranta avaa upeaa viikkoaan ja ensimmäistä kaksinpelin täysosumaansa sitten vuoden 2022. Turnausvoitto nosti Lappeenrannasta lähtöisin olevan pelaajan maailmanlistan liveseurannassa jo TOP400. Hietaranta avaa myös tiiminsä kanssa työstettyjä isojakin asioita, jotka pelaajan mukaan nyt tuntuvat loksahtelevan paikoilleen.

Avainmedia on tehnyt työtä Turkissa muun muassa turkinkielisen Kanal Hayatin kanssa sekä enenevässä määrin viime vuosina arabiankielisten siirtolaisseurakuntien kanssa. Kiinnostus evankeliumia ja kristinuskoa kohtaan tuntuu olevan suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Uusia seurakuntia syntyy, mutta haasteena on saada vaikeassa taloustilanteessa pastoreille riittävää kannatusta. Turkin työn iloista ja haasteista kertoo Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim. 

Neljäs lakkoviikko käynnistyy, budjettiriihi häämöttää. Studiossa kansanedustajat Jani Mäkelä (ps.), Pia Kauma (kok.)sekä Li Andersson (vas.). Pääsiäisen vietto Israelissa sodan varjossa. Turkissa on äänestetty paikallisvaaleissa. Toimittaja Maija Liuhto raportoi.  Kameravalvonta lisääntyy, mutta tuoko se turvaa? Missä menevät eettisen valvonnan rajat? Haastateltavana tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista sekä kognitiotieteen yliopistolehtori Anna-Maria Wallenberg Helsingin yliopistolta.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Rasmus Montonen, Kreeta-Maria Kivioja ja Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti.

MIltä näyttää Suomen talous? Kansainvälinen valuuttarahasto antoi oman arvionsa ja talouspolitiikan arviointineuvosto julkistaa vuosittaisen näkemyksensä hallituksen talouspolitiikasta. Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etla  sekä  ennustepäällikkö Juho Koistinen Laboresta.  Kuinka moni äänesti ennakkoon presidentinvaaleissa?  Yhdysvalloissa presidentinvaalien esivaalikierros etenee. New Hampshiren tuloskesta raportoi Juri von Bonsdorf.  EU:n mitta tuli täyteen Israelin siviileille aiheuttamasta kärsimyksestä. Onko Israelin ja Hamasin välisessä sodassa näkyvissä muutosta? Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä projektipäällikkö  Cecilia Pellosniemi CMI:stä.   Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi Turkissa, tilannetta arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Turkissa, joka on WWL23-vainoraportin sijalla 41.     Turkin oikeusjärjestelmä puolustaa uskonnonvapautta nimellisesti. Kristityt eivät kuitenkaan elä sitä todeksi. Uskonnollinen nationalismi on voimakasta ja aiheuttaa kristityille lisääntyviä paineita. Kansallismielisyys ja islam ovat olennainen osa toinen toistaan. Ketä tahansa ei-muslimia ja erityisesti toista uskontoa avoimesti harjoittavaa pidetään epälojaalina turkkilaisena. Kristittyjä ei sen vuoksi pidetä turkkilaisen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Heillä on vain rajallinen pääsy valtion töihin, mutta myös yksityiset työnantajat syrjivät heitä, varsinkin jos niillä on siteitä maan hallintoon. Koska uskontokunta merkitään edelleen henkilökortteihin – nykyään elektronisen sirun avulla –, kristittyjä työnhakijoita on helppo syrjiä. Viime vuosina Turkin hallitus on kieltänyt ulkomaalaisia kristittyjä turkkilaisine puolisoineen ja lapsineen asettumasta maahan asumaan.   https://opendoors.fi/maa/turkki/  

Kauden kolmannessa jaksossa Timo Virtalan haastateltavana on Syyrian sodasta palkitun tietokirjan kirjoittanut Saana-Maria Jokinen. Kirjassaan ja tässä haastattelussa Jokinen avaa tätä tavattoman monimutkaista konfliktia ja pyrkii antamaan äänen nimen omaan syyrialaisille itselleen. Pohdimme muun muassa kysymystä, mikä oli ja on EU:n rooli Syyrian konfliktissa, ja mitä EU ja eurooppalaliset voivat tehdä syyrialaisten auttamiseksi. Ennen sotaa Jokinen asui kaksi vuotta Syyriassa, ja haastatteli kirjaa varten syyrialaisia pakolaisia Libanonissa, Turkissa ja etänä. Jakso on rahoitettu Ulkoministeriön Eurooppatiedotus-valtionavustuksella.

Turkin presidentinvaalien toisen kierroksen tulos. Istanbulista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Mikä Turkin sisä- ja ulkopolitiikassa nyt muuttuu, vai muuttuuko mikään? Vieraina Turkissa vaalitarkkailijana ollut ulkoasiainvaliokunnan pj. Johannes Koskinen (sd) ja vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti. Ruotsin reaktio Turkin vaalitulokseen, Tukholmasta raportoi Pirjo Auvinen. Hallitusneuvottelujen kipupisteet ja ratkaisun hetket. Vieraina toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti, politiikan toimittaja Jenni Lepänrinne, Lännen Media ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti. Muovisaastumista estävästä sopimuksesta neuvotellaan Pariisissa. Puhelimessa Suomen delegaatiota johtava neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka, ympäristöministeriö. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Mahmoodin perheen normaali elämä Malatayan kaupungissa Turkissa muuttui 90 sekunnissa pelkäksi selviytymiseksi. He nukkuivat autossa, söivät pelkkiä keksejä ja joivat vettä. Koko heidän omaisuutensa mahtui reppuun. Yhteistyökumppanimme avulla he saivat uuden asuinpaikan.   https://opendoors.fi/kirkosta-tuli-turvapaikkamme-maanjaristyksen-kokeneen-perheen-tarina-turkista/  

Turkin maanjäristyksen uhreja auttavat pastorit ja heidän perheensä ovat pyytettömästi auttaneet tauotta helmikuusta lähtien. Myös auttajat tarvitsevat tukea ja lepoa, jotta jaksavat edelleen auttaa. Järistyksessä perheensä menettäneen Neema-tytön auttamista myös jatketaan. Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim.

Recep Tayyip Erdoğan yrittää aidosti kukistaa terrorismin Turkissa, se on selvää. Samaan aikaan Turkista on kuitenkin kehkeytynyt viime vuosina yksi maailman pahimmista mafiavaltioista, tiivistää Yhdysvaltain ja EU:n rahoittama ajatushautomon raportti. Järjestäytyneen rikollisuuden laajuutta ja sen asemaa mittaava Global Organized Crime Index 2021 pisteyttää Turkin Euroopan valtioista alimmaksi, kirjoittaa Suomen Kuvalehti. Miehestä joka kuunteli kansaa on tainnut tulla mies, jota kansa kuuntelee. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mainetta rasittavat esille nousseet väitteet hänen läheisistä kytköksistä puolisotilaalliseen asejärjestö Sadatiin. Tämän niin sanotun sotilaskonsulttiyrityksen johto koostuu entisistä armeijan upseereista, jotka todistivat uskollisuutensa Erdoğanille auttamalla Erdogania kukistamaan vuoden 2016 vallankaappausyrityksen. Turkin Tasavaltalaisen kansanpuolueen väitteen mukaan Sadatin riveissä taistelee myös hajalle lyödyn terroristijärjestö Isisin entisiä taistelijoita. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoğan pelaa suurvaltasuhteilla kuin kauppias basaarilla, ja että kaikkia hänen toimiaan leimaa vallanhimo. Tulevien vaalien voiton varmistamisessa Erdoğanin käytössä ovat vanhat keinot: vastustajien musertaminen ja lakitekninen kikkailu. Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Millainen tapaamispäivä luvassa Turkissa, toimittaja Tom Kankkonen raportoi.  Pääseekö Suomi Nato-kynnyksen yli? Turkista ja Nato-suhteista keskustelemassa prikaatikenraali (evp), turvallisuustutkija, Security Analysis Oy Juha Pyykönen sekä vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.  Pankkien kriisiä ja markkinoiden hermoilua. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorf.  Millaisia vaikutuksia Euroopan keskuspankin korkopäätöksella on? Keskustelemassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä Jussi Ahokas BIOS-tutkimusyksiköstä. Mitä pankkikriisi ja korkojen nousu vaikuttaa asuntovelallisiin? Haastateltavana OP-ryhmän ekonomisti Joona Widgrén. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Janette Leino ja Mira Stenström. Tuottajajana Marija Skara. 

Presidentti Sauli Niinistö vierailee Turkissa ja tapaa presidentti Recep Tayyip Erdoğanin. Nytkähtääkö Suomen Nato-ratifointi viimein eteenpäin? Vierailua analysoivat Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen ja Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen. Pankkien osakkeet syöksyivät pörsseissä keskiviikkona. Mitä osakemarkkinoilla nyt oikein tapahtuu? Vieraana analyytikko Matias Arola Inderesistä. Mikä on pienpuolueiden merkitys eduskuntavaaleissa? Haastateltavina yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta, toimittaja Emil Elo Helsingin sanomista ja Ylen emeritustoimittaja Jari Niemelä. Saksalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Anna Saraste. Juontajana Marjo Näkki. Lähetystä ovat valmistelleet Atte Uusinoka ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara.

Alkuvuonna Syyriassa ja Turkissa tapahtuneet maanjäristykset ovat vaatineet yli 50 000 ihmishenkeä. Maihin vastaanotettu kansainvälinen apu ei sekään tuo takaisin menetettyjä läheisiä tai haihduta traumaa. Paitsi että kyseessä on äärimmäinen inhimillinen tragedia, maanjäristykset ovat aiheuttaneet Turkissa tyytymättömyyttä tehottomaan hallintoon. Puheista ja jo parikymmentä vuotta kerätystä maanjäristysverosta huolimatta Erdoganin hallinnon toimet eivät ole vastanneet hätätilaan odotetulla nopeudella ja laajuudella. Turkkilaisilla on edessä myös vaalikevät, jonka alla kansalaisten epäilystä Erdoganin hallintoa kohtaan lisäävät epävakaa talous ja sisäpoliittiset jännitteet. Mitä muutoksia käynnissä oleva tilanne ja tuleva vaalikevät tuovat Turkin sisä- ja ulkopolitiikkaan? Jakson asiantuntijavieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sekä The Ulkopolitistin Lähi-itä ja Afrikka -toimituksen kirjoittaja Niko Järvi. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Annastina Haapasaari.

Mitä presidentti Bidenin kansakunnan tila -puheesta jäi käteen? Washingtonista raportoi Iida Tikka.  Maanjäristysalueelta Turkista raportoi ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Turkin ja Syyrian maanjäristysalue poliittisesti hankala. Vieraana prof. Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Miten maanjäristyksen uhreja saadaan pelastettua raunioista ja sujuuko jatkohoito? Vieraina apulaispalopäällikkö Ville Estlander Helsingin pelastuslaitokselta sekä toiminnanjohtaja Linda Konate, Lääkärit ilman rajoja. Virossa asuvat Venäjän kansalaiset hakevat nyt joukolla Viron kansalaisuutta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittaja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Mikä on tilanne Turkissa maanjäristyksen jäljiltä? Toimittaja Tom Kankkonen raportoi. Suomen ja Ruotsin tiivis puolustusyhteistyö. Natoon naapurukset ovat menossa yhtämatkaa, mutta kuinka tiivistä puolustuksellinen yhteistyö maiden välillä on? Keskustelemassa tuvallisuustutkija, prikaatikenraali (evp) Juha Pyykönen sekä tutkija Minna Ålander Ulkopoliittisesta instituutista.  Mitä palkkasopu tarkoittaa kunnille ja hyvinvointialueille? Keskustelemassa  tutkimusjohtaja Mika Juutinen Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajista sekä muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen Valtiovarainministeriöstä. Varautuminen kiinnostaa suomalaisia. Tänään vietetään ensimmäistä kansallista varautumispäivää. Miten varautua juuri sopivasti? Haastateltavana varautumisen asiantuntija Essi Kulju. Juontajana Atte Uusinoka. Lähetystä ovat valmistelleet Marjo Näkki ja Marja Ala-Kokko. Tuottajana Marija Skara. 

Maa järissyt yöllä Turkissa ja Syyriassa, onko suomalaisten tilanteesta alueella jo tietoa? Puhelimessa Ankarasta Suomen suurlähettiläs Ari Mäki.  Hyökkäyssota kestänyt pian vuoden. Millaiselta rintamatilanne näyttää? Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Studiossa keskustelemassa everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa sekä johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.  Suomi ja Ukraina sopivat hiljan yhteistyöstä digitalisaation edistämiseksi. Haastateltavana liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).  Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet vaakalaudalla ilmapalloepisodin vuoksi? Keskustelemassa professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta sekä toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä Nordic West Officesta. Kiinasta raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Veera Sinervo, Janette Leino, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti. 

Samaan aikaan kun Turkki jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, se uhittelee myös Kreikalle. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on väläyttänyt jopa sotilastoimia aluevesikiistan vuoksi. Kahden Nato-maan sotilaallinen konflikti olisi puolustusliitolle äärimmäisen epätoivottava kehityskulku. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Turkki asettaa toimillaan oman etunsa Naton edun edelle ja hakee itselleen myönnytyksiä. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä Turkissa ja Kreikassa ajatellaan maiden kiristyneistä suhteista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tämän päivän jaksossa keskustellaan hiukan perusteellisemmin siitä, mitä ihmettä Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten ympärillä nyt oikein tapahtuu Turkissa ja Unkarissa – ja mistä koko vyyhdissä on pohjimmiltaan kyse. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Pekka Mykkänen. Tämä podcast julkaistiin 25.1.2023. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Kulttuuriykkönen pohtii taas Perjantaistudiossa kulttuurimaailman ajankohtaisaiheita. Sarjakuvataiteilija Ville Rannan pilapiirros "Erdoğanin pilkkaamishinnasto" noteerattiin vahvasti ensin Ruotsissa ja viimeksi myös Turkissa, jossa sen julkaisu tuomittiin Nato-jäsenyyttä torppaavana tekona. Onko pilapiirroksilla ja protesteilla ajassamme erityisen vahva poliittinen vaikutus, ja kertooko asian ympärille noussut kohu ja hyssyttely uudenlaisesta suomettumisen ajasta? Tarkastelussa myös julkisuuden kääntöpuoli sekä päihderiippuvuus, ja narratiivit joilla niistä on tapana kertoa. Esimerkkeinä tuore Yle Areenassa julkaistu Viikinki-dokumenttielokuva kansanedustaja-showpainija Tony Halmeesta sekä vanhempi dokumentti julkkiskokki Anthony Bourdainista, jonka elämä päättyi myös itsemurhaan. Miten kulttuurin rahoituksen käy tulevan hallituksen toimesta. Kulttuurin määrärahoja ole nostettu ainakaan vielä vaaliteemoiksi, mutta millainen onkaan sen osuus ja priorisointi tulevan hallituksen ja eduskunnan politiikassa? Kuinka käykään suomalaisen kulttuurin, kun monet taiteenalat eivät ilman valtion tukea toimi. Mistä leikataan, jos leikataan? Lisäksi tutustumme tekniikkaan, jota ei ole tehty käyttäjien ehdoilla sekä millaisiin tilanteisiin niiden käyttö voi johtaa. Miksi tavallisistakin laitteista on tehty niin vaikeita käyttää? Hotellien suihkujen toiminta on kuin aarteenetsintä: mistä saa veden tulemaan ja lämpötilan säädetyksi, kun kaikki säätimet on piilotettu? Lopuksi paneudumme Suomen Euroviisu-ehdokkaisiin eli UMK:n kisailijoihin sekä heidän potentiaaliinsa näyttää suomalaista pop-osaamista muulle maailmalle. Onko oikea ratkaisu jättää vanhat tunnetut artistit pois kattauksesta, ja panostaa ns. pelkkään nuorisomusiikkiin kaikkien ehdokkaiden osalta? Ja muuten:raadin suosikki taitaa olla Käärijän Cha cha cha! Vieraina kirjailija-tutkija Virpi Hämeen-Anttila, päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvakriitikko-tietokirjailija Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kolmen vuoden työt tehtiin yhdessä vuodessa, sote-alueuudistuksen veteraanit kertovat. Suomen historian suurin byrokraattinen uudistus ainakin nuorentaa Suomen kansan. Mummot ja papat kun ehtivät potkaista tyhjää matkalla yhä pidempien etäisyyksien päässä oleviin sairaaloihin.

 Suomessa, Virossa, Nigeriassa ja Turkissa on parlamenttivaalit vuonna 2023. Turkin vaalit vaikuttavat Suomen tulevaisuuteen voimakkaimmin. Suomessa pitäisi puhua paitsi leikkauslistoista, myös vientiosaamisesta ja työn tuottavuuden parantamisesta.

 Vuonna 2023 asuntolainojen korot jatkavat nousuaan. Inflaatiokin nousee. 5G valloittaa maaliman. Se piti mullistaa kaiken. Käykö todella niin? Maapallon väestöstä 80 prosenttia pääsee digiyhteyteen. Ennusteiden mukaan 3D-lasit lyövät läpi alkaneena vuonna.

Suomessa ja Ruotsissa odotetaan kiihkeästi, että maiden Nato-jäsenyys vahvistettaisiin myös Turkissa ja Unkarissa. Mutta voiko Nato-Suomi luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot antavat sotilaallista apua, jos sitä todella tarvitaan? Mitä kaikkea Suomen pitää tehdä sen eteen, että yli 30:n valtion liitto varmasti puolustaa meitä? Millaisia uusia velvollisuuksia Suomelle lankeaa Naton jäsenenä? Kuinka Suomen armeijan arki muuttuu Nato-jäsenyyden myötä? Vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.

Turkissa demokratia on pahoissa vaikeuksissa. Oikeuslaitos tuottaa poliittisia tuomioita presidentin vastustajille, vapaa tiedonvälitys on henkitoreissaan. Millaiseen kuristusotteeseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä jarruttava presidentti Erdogan on ottanut Turkin? Entä mitä tämä tekee ensi vuoden vaaleille? Ohjelmassa kuullaan raportit Erdoganin tulilinjalle joutuneista. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry 64. jakson vieraana, toistamiseen, vaikuttava toimittaja-yrittäjä, erinomaisen Keskusteluohjelma-keskusteluohjelman isäntä Kaarle Hurtig. Jakso taltioitiin 2.9.2022. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/64-kaarle-hurtig Videoversio: https://youtu.be/8rBhLuh0WvU Spotify: https://spoti.fi/3u1A9we Apple Podcasts: https://apple.co/3OxqdUF RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X Korjaus: Kaarle puhuu Radiomafian tiimoilta Leena Lehtolaisesta mutta tarkoittaa Lehtistä. Korjaus2: Muistin arkeologiakeskustelussa väärin, Kaarlen ehdotus oli oikea: Çatalhöyük on kyllä myös huikea ja historiallisesti kiinnostava mesta Turkissa, mutta Göbekli Tepe oli sittenkin se mitä hain. 00:00:00 Radio. 00:05:37 DJ Didier ja The War on Drugs -bändi. 00:09:35 4,5 vuotta edellisestä keskustelusta. 00:17:05 Oravanpyörä ja toimeentuloahdistus. 00:22:39 Työhön uskominen. 00:30:23 Rakennusalan resurssitehokkuus. 00:37:52 Työkeskustelun yksiäänisyys ja yhdessä syöminen. 00:43:06 Työn arvon arviointi. 00:48:42 Mitä lukee Kaarlen lähettämissä laskuissa? 00:50:51 Hävikkiä raksoilla. 00:59:48 Rakennusprojektien venyvät aikataulut. 01:02:33 Asioiden hintoihin tottuminen. 01:04:47 Talvi 2022–2023 ja mukavuuksien itsestäänselvyys. 01:11:51 Muuttuvan perustason syndrooma. 01:14:57 Onko yrityksillä lakivelvoite maksimoida voitot? 01:24:25 Venäläistä mielenmaisemaa ymmärtämässä. 01:33:29 Parhaat keinot sodan välttämiseen. 01:43:35 Peliteoreettiset kannustimet aseelliseen kilpavarusteluun. 01:49:13 Vaihtoehdot sotilaallisen pelottavuuden alleviivaamiselle. 01:53:53 Utooppisen ajattelun lyttääminen. 02:02:29 Metamodernismi ja demokratian demokratisoituminen. 02:08:49 Enemmistön maailmankuva ei huoleta. 02:16:02 Miksi on puolueita ja eturyhmiä? 02:30:42 Äänestäminen, vastaväitteiden ymmärtäminen ja algoritmit. 02:35:42 Delegatiivinen demokratia. 02:44:33 Paremman poliittisen järjestelmän elementtejä. 02:46:38 Parempien algoritmien vaikeus. 02:53:15 Peliteoreettiset dynamiikat. 02:59:01 Kilpailullisuuden hyödyt ja haitat. 03:09:22 Internet, ihmiskuva ja utopiat. 03:15:58 Sähköpotkulaudat, DAOt ja muutospotentiaali. 03:21:59 Lohkoketjuskenen yhteiskunnalliset visiot. 03:29:39 Yleishyödyllinen Uberin tappaja. 03:32:21 Mille kapitalismi häviää? 03:40:00 Wikipedia, kirjastot ja kommunismi. 03:44:39 Kaarle ja kilpailuvietti. 03:51:14 Mitä varten demokratia on? 03:56:18 Trumpin impakti. 04:03:21 Kaarlen yhteiskunnallisten pyrkimysten ydin. 04:08:32 Arkeologiaa ja muita hämmästyttäviä asioita. 04:16:08 Avoimuus vaihtoehtoisille todellisuustulkinnoille. 04:21:17 Kaarlen työkurimus. 04:28:09 Ovatko kaikki ihmiset yhtä kiinnostavia? 04:34:14 Eikö ihminen todella voi tuhota kuin itsensä? 04:37:08 Merkitys ja kosminen mittakaava. 04:42:19 Kaarle ja metamoderni. 04:47:58 Egregoret. 04:52:42 Henryn ja Kaarlen perimmäinen olemus. 04:57:37 Parisuhdepettymykset ja polyamoria. 05:11:45 Eksät, eroaminen ja parisuhdenormit. 05:19:04 Kaarlen toivotus. 05:22:16 Lopputurinat. Kaarlen Keskusteluohjelma https://youtube.com/keskusteluohjelma The War on Drugsin Thinking of a Place https://bit.ly/3GKt0aT Kaarlen eka Ihmisiä-vierailu https://youtu.be/SM23xvRT7nI Ei lakivelvoitetta voittojen maksimointiin https://bit.ly/3U4RFdA Pekka Toveri -jakso https://bit.ly/3Vrsv9X Nordic Ideology -kirja https://bit.ly/3tZjU2D Samo Burja ja sivilisaation ikä https://bit.ly/3AJwR4m – Ihmisiä, siis eläimiä rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • Instagram: https://bit.ly/2H9XO4b • Youtube: https://bit.ly/2px3u3i

Turkissa on tapahtunut pommi-isku. Ukrainan presidentti on vieraillut Hersonin kaupungissa. Ruuan hinta on noussut. Jalkapallon MM-kilpailut alkavat viikonloppuna. Sää kylmenee.

Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut Turkin kanssa ovat hidastuneet, koska Ruotsin hallitus vaihtuu. Dieselin hinta voi nousta talvella paljon. Turkissa on tapahtunut kaivosonnettomuus. Presidentti Biden sanoo, että Iranin pitää lopettaa väkivalta mielenosoittajia vastaan. Sunnuntai on sateinen päivä.

Venäjällä on ollut mielenosoituksia. Hoitoala ei kiinnosta nuoria. Matkatoimisto Deturin asiakkailla on ongelmia Turkissa. Öljylaiva Alexialla syttyi torstaina tulipalo. Koululaiset tutustuvat paraurheiluun. Sää on poutaista ja osin aurinkoista.

Milloin Turkin tasavalta sai alkunsa ja onko nykypäivän Turkki Osmanien valtakunnan jatke? Millä lailla turkkilaiset ovat historian saatossa nähneet itsensä suhteessa länteen? Miten ensimmäisen maailmasodan aikaiset tapahtumat, erityisesti Sèvresin rauhansopimus vuodelta 1923, ovat heijastuneet turkkilaiseen mentaliteettiin? Kuinka Mustafa Kemal Atatürkistä tuli Turkin ensimmäinen presidentti ja keitä olivat kemalistit? Mikä oli Anatolian vastarintaliike ja mitä tahoja vastaan se soti ja kävi valtakamppailua? Miksi monimutkainen suhde länsimaihin on Turkin valtion strategisen kulttuurin ytimessä ja miten Turkin ja Neuvostoliiton välisen suhteet saivat alkunsa? Mikä merkitys islamilla on turkkilaisessa kulttuurissa ja mikä on ollut islamin ja valtion välinen suhde Turkin historiassa? Miksi Mustafa Kemal Atatürk suhtautui islamiin kriittisesti? Miksi 1950-luvulla monipuoluejärjestelmään siirtymisen myötä islam teki paluun turkkilaisessa yhteiskunnassa ja miksi aleviitti-vähemmistö vastustanut tätä kehitystä? Mitä islamille Turkissa on tapahtunut presidentti Erdoğanin noustua valtaan? Minkälaiset ovat Turkin ja Kreikan väliset suhteet ja miksi Kypros on Turkin ja Kreikan välinen kiistankapula? Mikä merkitys Iso-Britannialla ja EU:lla on ollut Kyproksen kysymyksessä ja mikä johti Turkin sotilaalliseen interventioon Kyprokselle vuonna 1974? Miltä Kyproksen tulevaisuus näyttää? Onko presidentti Erdoğan yksinvaltias ja voiko valta vielä vaihtua Turkissa demokraattisesti? Mitkä tahot tukevat Erdoğania ja miksi? Minkälainen henkilö Erdoğan on, minkälainen tausta Erdoğaninilla on ja kuinka hän nousi valtaan? Ketkä ovat Erdoğanin vastustajia? Minkälainen asema kurdeilla on ollut Turkissa? Miten PKK eli Kurdistanin työväenpuolue syntyi ja mitä poliittisia päämääriä PKK on ajanut? Keihin kaikkiin PKK on kohdistanut väkivaltaa? Mikä on PKK:n perustajan ja pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asema PKK:ssa nykypäivänä? Miten Öcalanin poliittinen ajattelu on muuttunut vuosien myötä? Mikä on Syyrian PYD:n eli Kansanvaltaisen liittopuolueen suhde Kurdistanin työväenpuolueeseen ja mitä poliittisia päämääriä PYD ajaa? Miten länsimaat suhtautuvat Kurdistanin työväenpuolueeseen ja Kansanvaltaiseen liittopuolueeseen ja miksi kummatkin järjestöt liittyvät Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen? Miksi PYD on saanut aseellista tukea länsimailta? Millä keinoilla Turkki pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen avulla Yhdysvaltoihin ja mikä on Turkin tavoite? Minkälaiset suhteet Turkilla ja Venäjällä ovat? Millä perusteilla Turkki ja Venäjä ovat käyneet Syyriassa proxy-sotaa eli sijaissotaa? Mitä yhteisiä intressejä Turkilla ja Venäjällä on, miksi kummatkin valtiot kannattavat moninapaista maailmaa ja minkälaiset maailmanjärjestyksen Turkki haluaisi? Mikä merkitys Turkilla on ollut Ukrainan sodassa ja kenen puolella Turkki on? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso on nauhoitettu 22.6.2022.

Suomesta on löydetty ensimmäinen apinarokkotapaus. USA:ssa on ollut ampumistapaus koulussa. Suomen ja Ruotsin edustajat ovat neuvotelleet Turkissa. Nuoret pelkäävät, että työelämä on liian raskasta. Keskiviikko oli vuoden ensimmäinen hellepäivä.

Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen, jos alueen nykyisillä asukkailla ei enää tulevaisuudessa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi? Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen on tutkinut etnografisin menetelmin lähiöitä Turkissa ja Suomessa ja pohtii kanssamme mm. alueellista ja sisäistettyä stigmaa, paikallisylpeyttä, alueiden välistä hierarkiaa sekä sitä, miten alueellinen keskiluokkaistuminen ja eriytyminen ovat tulleet esille hänen Kontula-tutkimuksessaan.

Turkinkielisen satelliittikanava Al Hayatin kautta on perustettu Turkissa ensimmäinen arabiankielinen seurakunta. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosaston johtaja

Turkissa herätys on saanut luomaan yhteyttä ja muodostamaan uusia seurakuntia. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosaston johtaja

Puhuminen, kirjoittaminen, analyyttisyys, ongelmien ratkaisu, neuvottelutaidot, johtaminen ja päätöksenteko. Nämä johtamisen osaamisalueet pitäisi klaarata korkein pistein, jos halajaa huippujohtajaksi yritysmaailmassa. Miten on politiikassa? 
 Suomi pärjää yllättävän hyvin inflaatiovertailussa, mutta mitä mahtaa tapahtua Turkissa, jossa rahan arvo laskee vuodessa 20 prosentilla. Jos ja kun palli presidentti Erdoganin alla alkaa heilua, heiluu myös alueen turvallisuustilanne.

 Bensan hinta on jälleen taivaissa. Mutta miksi myös bioetanoli on tyyristä, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä dinosaurusten ja OPECin kanssa? Miksi etanoli-tankkauspisteitä on niin vähän? Entäs jos viina-autoja voisi tankata Alkoissa?
 Onko Suomen seuraava oikea sotasankari, oikean elämän Rokka sukujuuriltaan kotoisin Karjalan kannaksen sijaan Mogadishusta tai Bagdadista? Tutkitusti, todennäköisesti kyllä. Kun ulkomaalaistaustaisilta kysyttiin, ovatko he sodan syttyessä valmiita puolustamaan myös aseellisesti maatamme, Irakista ja Somaliasta sukujuuriltaan olleet nuoret olivat innokkaimpia puolustamaan Suomea pyssy kourassa.
 Suomen eläkevarat tuottavat surkeasti. Jäämme joka vuosi jälkeen markkinakehitystä jopa 1–1,5 prosenttiyksikköä vuositasolla. Se on korkoa korolle yli 200 miljardin euron omaisuusmassasta hirmuinen raha, joka viime kädessä tullaan keräämään nykynuorilta kohonneina ekäkemaksuina. Eläkevaroja säätelevät lait pitää uudelleenkirjoittaa, ja pian! Nykysäännöt ohjaavat lyhytjänteiseen ja myötäsykliseen sijoittamiseen – tietoiseen tuottojen välttelyyn.

Turkissa on perustettu Iranista paenneiden kristittyjen tueksi eräänlaisia yhteisökeskuksia, joissa heille tarjotaan hengellistä tukea, aineellista apua ja yhteisöllisyyttä. https://opendoors.fi/2021/05/08/turvasatama-toivottomuuden-keskella-yhteisokeskukset-iranilaisten-pakolaisten-tukena/ #opendoors #iran

Istanbulissa kulki sateenkaarimarssilla vuonna 2014 satatuhatta ihmistä iloisissa tunnelmissa. Se oli suurin koskaan Turkissa järjestetty seksuaalivähemmistöjen tapahtuma – ja muslimimaailmassa ainutlaatuinen. Nyttemmin ovat asenteet seksuaalivähemmistöjä vastaan jyrkentyneet Turkissa suvaitsemattomaan suuntaan. "Tänä päivänä vihamielisyys seksuaalivähemmistöjä kohtaan on muodostunut valtion politiikaksi", sanoo LGBT-vähemmistöjen oikeuksia puolustava aktivisti Yildiz Tar. Ohjelman on toimittanut Ayla Albayrak Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Palkitun brittiläis-turkkilaisen kirjailijan Elif Shafakin uusin romaani "10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa" kertoo Istanbuliin alaikäisenä karanneesta Leilasta, joka joutuu ihmiskaupan uhriksi ja päätyy elättämään itsensä seksityöläisenä. 18 teosta julkaissut Shafak on naisten oikeuksien, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien sekä sananvapauden puolestapuhuja. Shafakin kielestä ja uudesta romaanista kertoo lähetyksen alussa Maria Erämaja, joka on kääntänyt viisi Shafakin romaania. Turkin naisten asemasta keskustelevat Turkissa asuva kääntäjä Özge Acıoğlu ja Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Eu:n johto vieraili eilen Turkissa. Tapaamisessa presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa yhtenä aiheena oli EU:n ja Turkin pakolaissopimuksen uudistaminen. MIten neuvottelut onnistuivat? Vastaajana on vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista. Koronan varjolla on loukattu ihmisoikeuksia. Amnesty Internationalin vuosiraporttia esittelee ihmisoikeusjärjestön Suomen toimistosta ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro. Entinen pääministeri, hallituksen puheenjohtaja Esko Aho puhuu Venäjästä ja suurvaltasuhteista. Entä mitä mieltä hän on koronaelvytyksestä? Oikeusoppineet ovat kritisoineet lainvalmistelun tasoa, mutta mistä ongelmat johtuvat? Aiheesta keskustelee kaksi oikeusoppinutta: oikeustieteen professori Tuomas Ojanen Helsingin ja julkisoikeuden professori Janne Salminen Turun yliopistosta. Miten maailman onnellisimmassa maassa asuu niin tyytymättömiä ihmisiä, kysyy Rajkumar Sabanadesan kolumnissaan. Uusintana kuullaan osa Toni Alarannan Turkki-haastattelusta. Päivi Neitiniemi juontaa. Toimittajina Marija Skara ja Päivi Dahl. Tuottaja Katariina Lahtonen.

Kurdinkielinen kulttuuri on joutunut poliittisen vainon kohteeksi presidentti Recep Tayyip Erdoganin Turkissa. Turkin poliisi kielsi maailmankuulun kirjailijan Dario Fon näytelmän esittämisen kurdin kielellä. Viranomaisten mukaan näytelmän esittäminen kurdin kielellä levittäisi terroristijärjestöksi luokitellun kurdien PKK-ryhmän sanomaa. Teatterikiistan taustalla on Turkissa käytävä taistelu presidentti Erdoganin ja opposition välillä. Moniääninen Eurooppa-ohjelman vieraana on kiellon saaneen ryhmän näyttelijä Rugeş Kirici. Ohjelman on toimittanut Ayla Albayrak Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila

Miten Joe Bidenin valinta vaikuttaa Pariisin ilmastosopimukseen? Haastatteltavina ympäristöneuvos Outi Honkatukia ja Ulkopoliittisen instituutin ilmastonmuutokseen erikoistunut johtava tutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Antto Vihma. Honkatukia korostaa, että Pariisin sopimus oli diplomatian suuri voitto, ja enää ei kiistellä tavoitteesta, vaan ainoastaan siitä, miten toimet toteutetaan ja kuka ne rahoittaa. Yhdysvaltojen presidentinvaalien voittaja Joe Biden on luvannut tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin sopimukseen, josta istuva presidentti Donald Trump maan irtautti. Yhdysvaltojen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 15 prosenttia, joten maan palaaminen yhteisiin ilmastotavoitteisiin on tärkeää koko maailmalle. "Tämä on Pariisin ilmastosopimukselle tosi iso asia. Kun sopimusta neuvoteltiin ja luotiin USA ja Kiina olivat keskeisessä asemassa, koska näiden kahden maan päästöjen osuus on globaalisti suurimmat", Honkatukia sanoo. "Yhdysvallat palaa luultavasti (presidentti Barac) Obaman linjoille aktiiviseksi ilmastoneuvottelijaksi ja vaikuttajaksi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Se on erittäin positiivinen asia," Vihma toteaa. Vihma pitää harmillisena, että populistit ja autoritääriset johtajat ympäri maailmaa ovat ottaneet ilmastotyön ja kansainväliset sopimukset ja monenkeskisen yhteistyön hyökkäyksen kohteeksi. "Trumpin aika nosti selkeästi esiin sen, mitä monessa paikassa kukkiva autoritäärinen populismi voi tehdä ilmastopolitiikalle. Se ottaa ilmastopolitiikan tähtäimeen, ja osoittaa, että vieraantunut eliitti tekee vääränlaista politiikkaa ja pettää kansan. Tähän liittyy myös kansainväliset sopimukset", Vihma pohtii. Honkatukia ja Vihma ovat toiveikkaita ilmastotyön tulevaisuudessa, vaikka haasteitakin on. "Maailman moninapaistuminen on suuri haaste, suurvaltojen kilpailu, johon maailma saattaa ajautua. Kiina ja Yhdysvallat tällä hetkellä erottautuu teknologisesti toisistaan maailman näyttämöillä on iso kehityskulku ja sillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Toinen ongelma on populistinen liikehdintä, mitä nähdään Yhdysvalloissa, Euroopassa, Breziliassa, Filippiineillä, Turkissa ja Venäjällä. Tämä voi hyvin napata muuten myötätuulessa olevia toimia", Vihma kertoo. "Iso pyörä on kääntynyt. Esimerkiksi ilmastotiedettä ei enää sivuuteta. Nuorten aktivisiten ääni kuuluu vahvemmin. Haluan suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen", Honkatukia kiteyttää ilmastotyön tilannetta. Hän arvioi, että vähäpäästöinen energia lisääntyy jatkossa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Korona jarruttamassa vai kiihdyttämässä kulutusta? Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi ja Suomen tekstiili ja muoti ry:n asiantuntija Anne Ruokamo. Turkissa kovia tuomioita vuosien takaisesta vallankaappausyrityksestä. Ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, Yle. Koronan alueelliset rajoitustoimet. Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Jyri J. Taskila. Sota Etiopian Tigrayn maakunnassa. Ylen ulkomaantoimittaja Liselott Lindström. Blogi Robert Sundman. Toimittaja kävi siellä, missä ei käydä pormestarivaalia. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Lewis Hamilton varmisti Turkissa jo uran seitsemännen mestaruutensa. Mikä Selittää Hamiltonin ylivoiman? Onko suomalaisten sadekelin taidot enää kaukainen myytti menneestä? Näihin kysymyksiin Formulasirkus-podacastissa hakevat vastauksia f1-selostaja Niki Juuselan johdolla asiantuntijoiden ykkösketju Toni Vilander ja Ossi Oikarinen.

Kuinka paljon Stevari otti siimaa vuonna 1969? Kisakalenterit julki juniorien luokissa, värähtääkö vai ei? W-Series aloittaa tiiviimmän yhteistyön, löytyykö kysyntää ja riittääkö taso? Toto jatkaa, mutta vain vuoden. Turkissa paikallinen porukka laittanut parastaan asfaltin osalta, vahingossa vai tahallaan? FIA sekoilee TAAS, kohta alkaa ukot vaihtumaan. Aika-ajojen ja kisan läpikäynti, kenelle kuuluu kruunu ja kenelle raippa? Vetokisojen tulokset ja loppukaneettina vitsillä ulos. Ajankohtaiset: uudet F2/F3 kalenterit, W-series, Toto Wolffin jatkosopimus (06:30) Turkin asfaltti ja aika-ajot (33:02) Michael Masi ja FIA ovat hengenvaarallisia (45:55) Sadekisan onnistujat ja epäonnistujat (52:16) Binotto poissa ja heti Ferrarilla kulkee? (1:22:48) Hamiltonin seitsemäs mestaruus (1:26:10) Suomen ajankohtaisimman Formula 1 -podcastin löydät myös sosiaalisesta mediasta! www.twitter.com/shikaani || facebook.com/shikaanif1 || www.shikaani.fi

Perjantaina raporoitiin 344 uutta koronatartuntaa. Koronavirus leviää maailmalla kovaa vauhtia. Turkissa ja Kreikassa on tapahtunut voimakas maanjäristys. Ylen ruotsinkieliset selkouutiset on saanut palkinnon.

Syyrialaisen kirjoitustaiteen mestari Mohammed Imad Mahhouk kuulee kotimaansa sodan äänet korvissaan. Siitäkin huolimatta, että hän joutui perheineen pakenemaan Alepposta ja luo nyt islamilaista kalligrafia-taidettaan Turkissa. "Taidetta tehdessäni tunnen olevani kotona", sanoo Mahhouk. Miltei 10 vuotta jatkunut sota Syyriassa saattaa päättyä, mutta päättyykö tuhotusta maasta paenneiden syyrialaisten kodittomuus koskaan? Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Ayla Albayrak. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Anter Yaşa on suomalainen kansalaisaktivisti ja bloggaaja, joka on keskittynyt erityisesti sekularismin edistämiseen. Hän on tullut tunnetuksi tuotuaan esille ”lelusalakuljettaja” Rami Adhamin islamistikytkökset ja kansanedustaja Hussein al-Taeen rasistiset Facebook-kirjoitukset. Kurditaustainen Yaşa on koulutukseltaan IT-asiantuntija ja ammatiltaan yrittäjä. Yaşalla on puheohjelma Real Talks podcast-sovellus Suplassa. Sen vieraina on ollut useita kansalaisaktivisteja, poliitikkoja, tutkijoita ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.[5] Hän on myös Suomen sekulaarit maahanmuuttajat ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Turkissa syntynyt Yaşa muutti Suomeen nelivuotiaana poliittisen vainon vuoksi turvapaikkaa hakeneen äitinsä mukana. Yaşalle on myös myönnetty pakolaisen status. Hänen isänsä on kemian professori, joka Yaşan mukaan on ollut vankilassa jo 1990-luvulta lähtien mielipidevankina. Anter on ollut nyt uutisotsikoissa trolli twiittauksiensa puolesta. --- Support this podcast: https://anchor.fm/leveli/support

Avainmedia lähetysjärjestön toiminnanjohtaja Niilo Närhi studiossa kertomassa kevään Turkin ja somalinkielisten ohjelmien palautteista.

Suomen konsensusmielinen poliittinen kulttuuri ohjaa siitä tehtäviä tulkintoja. Ajankohtaisin tapahtuma liittyy kysymykseen sananvapaudesta ja poliittisesta painostuksesta: kun samanlaista tapahtuu Turkissa, tulkitsemme sen heti osoituksena maan kielteisestä demokratiakehityksestä, mutta Suomessa kysymys kuitataan Ylen sisäisenä asiana, jota ei pidä käsitellä julkisesti. Lue juttu: https://politiikasta.fi/suomessa-poikkeuksellinen-poliittinen-kehityskulku-nayttaa-normaalilta/

Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut arviolta 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Diplomatia kriisin ratkaisemiseksi on käynnissä. Kenellä on käsissään kriisin avaimet? Miten tilanne Kreikan rajoilla ja Turkissa vaikuttaa Suomeen? Minkälaisen maailman keskellä Suomi valmistelee uusia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjauksiaan? Vieraina ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja selontekomenettelystä vastaava alivaltiosihteeri, ulkoasiainneuvos Kai Sauer Ulkoministeriöstä sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Turkkilainen asianajaja Eren Keskin on taistellut ihmisoikeuksien puolesta Turkissa jo yli 30 vuotta. Kansalaisoikeuksien rautarouva puolustaa muun muassa kurditoimittajia, seksuaalisten vähemmistöjen edustajia ja kidutettuja. Eren Keskin on pidätetty lukemattomia kertoja, heitetty vankilaan, uhkailtu ja jopa ammuttu kohti. Häntä vastaan on Turkissa nostettu yli 120 syytettä. Toimittajana Istanbulissa on Ayla Albayrak. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Kuvassa: Asianajaja ja ihmisoikeusaktivisti Eren Keskin Kuvaaja: Ayla Albayrak

Turkissa on tällä hetkellä suuret mahdollisuudet evankelioida median kautta. Avainmedia on yksi yhteispohjoismaisena yhteistyönä perustetun kanavan taustaorganisaatioista ja vastaa omalta osaltaan sen rahoituksesta sekä huolehtii kanavan nettilähetyksistä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Ulkomaankierros eli mitä jäi käteen vuodesta 2019: Espanjassa tietokirjailija Liisa Väisänen, Ranskassa toimittaja Ismo Nykänen, Saksassa toimittaja Anna Saraste, Kreikassa toimittaja Sara Saure ja Turkissa toimittaja Ayla Albayrak. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajana Hannele Muilu ja tuottajana Tarja Oinonen

Irakissa on meneillään suurin poliittinen kriisi sen jälkeen, kun Saddam Hussein kukistettiin vuonna 2003. Nuoret mielenosoittajat vaativat muutosta muun muassa uskontoon perustuvaan vallanjakoon. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kerrotaan lisäksi talouden ja politiikan kytköksistä Turkissa. Toimittajina ovat Tom Kankkonen, Ayla Albayrak ja Sari Taussi.

Karhu Basket on kaksinkertainen mestari, mutta mitä voimme odottaa tällä kaudella, kun mestaruuspaineita siirrellään Helsinkiin? (03:21) NBA:sta kuului outo uutinen, kun Kawhi Leonardin sisko jäi kiinni kuolemaan johtaneesta ryöstöstä. Vasilije Micic jäi Serbian joukkueen mukaan, vaikka hänen äitinsä menehtyi kesken kisojen, ja Isaiah Thomas joutui Bostonissa pelaamaan playoff-pelin heti siskolleen sattuneen kuolettavan onnettomuuden jälkeen. Miksi huippu-urheilijat pelaavat tragediankin keskellä? (27:02) FIBA-kisat ovat ohi. Espanja on mestari ja Marc löysi varmasti Pekingistä roseepullon, jonka kietaista kierteellä alas. Yhtään jenkkiä ei mahtunut kisojen all-stars -viisikkoon. Mitä muuta Kiinan mm-kisoista jäi käteen? (36:53) Jakson vieraana vasta 23-vuotiaana lupaavan ammattilaisuransa lopettanut, mm. Turkissa ja Susijengissä pelannut Anton Odabasi. Miksi Odabasi löi tossut naulaan? Millaista keskustelukulttuuria lajin sisällä tulisi harrastaa? Miten kovassa Turkin pääsarjassa pelaava nuori jäi ilman kunnollista maajoukkuepaikkaa? (55:01)

Turkissa oleskelevat lähes 4 miljoonaa syyrialaista joutuvat selviämään pääasiassa omillaan. Moni elää pimeiden töiden varassa, ilman yhteiskunnan turvaverkkoja. Tapaamme syyrialaisen Mohamedin, joka pakeni sotaa, painostusta ja uhkailua Turkkiin neljä vuotta sitten, ja on sitä asti sinnitellyt pimeiden ja alipalkattujen töiden varassa. Selviävätkö Mohamedin kaltaiset oman onnensa nojaan jätetyt pakolaiset Turkissa vai jatkavatko he matkaansa kohti Eurooppaa – kysytään Moniääninen Eurooppa radiosarjan uusimmassa jaksossa. Kuvassa: Turkissa elävä syyrialainen pakolainen Mohamad ei turvallisuussyistä halua tulla kuvatuksi edestäpäin. Ohjelman on Istanbulissa toimittanut Sanna Raita-aho. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila.

Open Doors Uutiset on ajankohtaisohjelma vainotun kirkon tapahtumista. Jakso on julkaistu Radio Patmoksessa 4.10.2018. 

Turkissa moni nainen pelkää oikeuksiensa puolesta. Istanbulissa asuva Elif Pinar on nuori turkkilaisnainen, joka elää yhä tiukentuvan presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon alla. Erdogania on syytetty itsevaltaisuuden lisäksi naisten puskemisesta takaisin kotiin ja konservatiivisiin rooleihin. Pinar taistelee vanhoillisia sukupuolirooleja vastaan. Hän on avannut ystäviensä kanssa Fundy-nimisen start up-yrityksen. Yrityksen tarkoituksena on luoda nettisivu, joka tuo yhteen turkkilaisia naisyrittäjiä ja rahoittajia. Sanna Raita-ahon haastateltavana Elif Pinar. Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Kuvan henkilö: turkkilainen yrittäjä Elif Pinar. Kuva: Sanna Raita-aho

Arabikevät oli 2010-luvun alussa kansannousujen sarja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se käynnistyi Tunisian vallankumouksesta. Nuoriso lähti kaduille ja toreille toivoen demokratiaa mutta tulikin väkivaltaisuuksia ja sotaa sen sijaan. Sanna Raita-aho on Turkissa ulkomaantoimittajana ja kysyy tietokirjassaan yhdessä Lilly Korpiolan kanssa, mitä on tapahtunut arabikevään jälkeen, arjen ja apokalypsin välissä. Onko toiveita demokratiasta ja vaatiiko demokratisaatio rinnalleen maallistumiskehityksen? Raita-ahoa haastattelee Anna Patronen.

Samaan aikaan kun presidentti Recep Tayyip Erdogan runnoo kansalaisyhteiskuntaa Turkissa, naisten oikeuksia puolustavat järjestöt keräävät yhä enemmän kannatusta. Toisaalta konservatiivit pyrkivät yhä rajoittamaan esimerkiksi naisten deittailua. Ylen Sanna Raita-Aho seuraa tätä kaikkea Istanbulissa. Toimittajana Iida Tikka.

Turkki on viime aikoina ottanut jättimäisiä harppauksia pois Euroopasta. Välit Euroopan unionin kanssa ovat jäässä. Presidentti Recep Tayyip Erdogan on johtanut maata itsevaltaisin ottein, ja pidättänyt suuren joukon poliitikkoja, oppositiomyönteisiä journalisteja ja kansalaisaktiiveja. Turkin ja EU:n jäsenyysneuvotteluja näytetään käyvän enää vain nimellisesti. Turkissa elää kuitenkin yhä iso joukko ihmisiä, jotka eivät halua hylätä Eurooppaa. Erityisesti kansalaisaktivistit pelkäävät, että Turkin ja EU:n kylmenneet suhteet jättävät heidät oman onnensa nojaan Turkissa. Turkkilainen kansalaisaktivisti Erol Önderoglu on jo pitkään käynyt vuoropuhelua Brysselin ja Ankaran välillä. Hän pelkää EU:n hylänneen Turkin opposition voidakseen säilyttää Turkin kanssa itselleen tärkeän pakolaissopimuksen. Erol Önderoglun mukaan EU-jäsenyysneuvotteluiden katkaisu voisi olla paha takaisku Turkin vapaille kansalaisjärjestöille. Kuinka kauas Turkki etääntyy Euroopasta - selvittää Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Turkin kirjeenvaihtaja Sanna Raita-aho.

Jotkut uskovat Jumalaan, toiset jalkapalloon. Mahadura&Özberkanin urheilujaksossa perehdytään urheilun kannatuskulttuuriin Suomessa, Afganistanissa, Turkissa ja Sri Lankassa. Kuka vie fanittamisen voiton ja kuka jää nuolemaan näppejään? Mitä kaikkea fanit ovat valmiita tekemään oman joukkueensa eteen? Mitä pelaajat toivovat faneilta? Mitä maata Özberkan kannattaa, kun Turkki ja Suomi pelaavat vastakkain ja miksi? Jalkapallo on enemmän kuin urheilu. Se on voima, joka voi pysäyttää levottomuudet hetkeksi jopa Afganistanissa. Se on myös voima, jonka takia sekä fanit että pelaajat itkevät ja rukoilevat oman joukkueensa puolesta. Lähetyksessä selvitetään mitä erilaisia rituaaleja eri kulttuurien kannattajat toteuttavat ennen peliä, miksi Turkissa "paskotaan" pelaajien suuhun ja mitä sanottavaa Turkin pelaajilla on Suomen jalkapallon fanikulttuurista. Studiossa vieraana Veikkausliigan seuratuin nimi, HJK:n keskikenttäpelaaja Moshtagh Yaghoubi, joka afganilaisesta taustastaan huolimatta ei vaihtaisi Suomen maajoukkuetta mihinkään. Ääneen pääsee myös puoliksi turkkilainen ja puoliksi suomalainen fanaattinen futisfani Can Kubur, joka pääsi Turkissa otsikoihin vastaanottaessaan ypöyksin Turkin maajoukkueen Suomeen. Lähetyksessä kuullaan tunnelmia Suomi-Turkki jalkapallopelista ja haastatellaan kansanedustaja Ozan Yanaria sekä Turkin maajoukkueessa pelaavaa Cenk Tosunia.

Yhdestoista jakso. Turkissa vastaanotto oli lämmin. Kiinaan pakettiautolla matkaava pariskunta poimi liftarin kyytiin ja yksinäinen koira esitteli Amasran parhaita näköalapaikkoja.

Rajoja suljettu, sotaharjoitukset aloitettu ja verenvuodatus mainittu. Lähi-Idässä seurataan Irakin Kurdistanin kansanäänestystä itsenäisyydestä hampaat irvessä, tai riippuu keneltä kysytään. Mahadura&Özberkan kysyvät tietysti kurdeilta itseltään, miltä mahdollinen Irakin Kurdistanin itsenäistyminen tuntuu kansalle, jolta on evätty oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja valtioon. Tulisiko itsenäisestä Irakin Kurdistanista demokraattinen ja tasa-arvoa kannattava valtio vai korruptoitunut diktatuuri? Lähetyksessä pureudutaan kurdien isänmaallisuuteen sekä kansalliseen identiteettin ja kysytään, onko kyseessä todellakin niin yhtenäinen kansa kuin annetaan ymmärtää? Mitä eroja on kurdeillla jotka asuvat Syyriassa, Turkissa, Iranissa ja Irakissa? Millaista on kuulua kansaan, jolla ei ole ollut oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin tai valtioon? Mitä kurdien arabisoiminen tarkoittaa? Studiossa vieraaana Helsingin yliopistossa Lähi-Idän tutkimusta opiskeleva Arman Bahmani sekä Tajzan Sharif, joka tekee parhaillaan yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoa ja pääaineena kansainvälinen turvallisuus ja konflikti opinnot.

Euroopassa toivutaan vuoden 2015 pakolaisaallosta, ja uusien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten lukumäärät ovat pudonneet murto-osaan kahden vuoden takaisesta. Mutta tulijoita Eurooppaan riittää. Suurin osa tämän vuoden tulijoista on tehnyt vaarallisen merimatkan Libyasta Italiaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy Sisiliassa, Irakissa ja Turkissa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Luca Zennaro

Aiheina ovat ohjeet Ylen toimittajille, Facebook-kavereiden vaikutus pankkilainaan, Usan ja Venäjän lähentyminen “ylivaltiolliseksi hyvävelikerhoksi” sekä Saara Aallon menestys. Suoraa puhetta johtaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina Mika Pantzar, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Neuvoissa Ylen toimittajille mainitaan Kekkonen, Vanhanen ja hiihto. Keskustelussa myös kiitetään, ettei olla Turkissa, Venäjällä tai Puolassa. Tutkimusprofessori Mika Pantzar kertoo, kuinka Facebook voi tarkistaa luottolaitosten puolesta henkilön luottokelpoisuuden henkilön kaveriverkoston laatua arvioimalla. Suhteiden puuttuminen on yksi köyhyyden muoto, tulkitsee Pantzar professori Juho Saarta. Muusikko Maija Vilkkumaan mukaan näyttää siltä, että 1980-lukulaisen toive Yhdysvaltain ja Venäjän (ex-Neuvostoliiton) lähentymisestä on ehkä toteutumassa Donald Trumpin ulkoministerinimityksen takia. Nimitys herättää kuitenkin kysymyksiä. Saara Aallon menestys brittien X-Factor-ohjelmassa saa näyttelijä, muusikko Olavi Uusivirran pohtimaan kateutta. Saaran tarina julkisuudessa näyttää sekä häpeätarinana että tuhkimotarinana. Twitterissä #pyöreäpöytä

Miten EU:n antama humanitaarinen apu kehittyy? Esimerkiksi niin, että tammikuusta alkaen EU jakaa Turkissa hädänalaisimmille pakolaisille pankkikortteja joihin ladataan 30 euroa kuussa. Samalla autetaan pakolaisia integroitumaan yhteiskuntaan - ja usein pakolaisleirien ulkopuolella. Turkin pakolaisten lisäksi suuri humanitaarisen avun kohde Euroopan itäpuolella on Ukraina, jossa kriisi tuntuu jatkuvan. Humanitaarisen avun lisäksi EU toimii myös pelastuspalvelua, eli on auttamassa esimerkiksi äkillisissä luonnonkatastrofeissa ympäri maapalloa. Mutta miten EU toiminta humanitaarisessa avussa ja pelastuspalvelussa on kehittymässä? Haastateltavana on yksikön päällikkö Juha Auvinen Euroopan komissiosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Savossa syntynyt, Espanjassa kasvanut, puoliksi suomalainen ja puoliksi srilankalainen Mahadura etsii itseään vielä 27-vuotiaana. Sen sijaan Turkissa syntynyt, Turun turkkilainen ja osittain myös lappilaiseksi itsensä mieltävä Özberkan ei paljoa identiteettinsä kanssa kamppaile. Millaista on elää useamman kulttuurin puristuksessa? Miten monikulttuuriset nuoret voivat luoda eheä minäkuvan, jos eivät koe kuuluvansa mihinkään? Mitä tehdä, kun oma identiteetti on yhtä sillisalaattia? Mahadura Özberkanin vieraana kansanedustaja Ozan Yanar sekä toimittaja Sean Ricks.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa hakkurinkin passaa iskeä. Vieraana lentopalloilija Mikko Oivanen. Lentopallon mestaruusliiga starttaa ensi viikolla. Yksi liigan ennakkosuosikeista on Loimaan Hurrikaani, eikä vähiten hakkurinsa Mikko Oivasen ansiosta. Mikko Oivanen on yksi maamme menestyneimmistä lentopalloilijoista maailmalla, hän on pelannut urallaan muun muassa Puolassa, Turkissa, Kiinassa ja Iranissa. Kuinka kokenut hakkurikonkari näkee Suomen mestaruusliigan nykytason? Ja millä mielin jo maajoukkueuransa päättänyt Oivanen on katsonut lentopallomaajoukkueen taivalta kohti ensi vuoden EM-kisoja? Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Turkissa on käynnissä puhdistusten aalto, jota monet kutsuvat jo noitavainoksi. Heinäkuisen vallankaappusyrityksen varjolla jo yli 100 000 ihmistä on menettänyt työpaikkansa tai joutunut vangituksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on koonnut Jaana Kanninen. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

Turkki elää kaoottista aikaa. Pakolaisvirta Syyriasta ja Irakista sekä sisäiset jännitteet horjuttavat maan vakautta. Mutta miltä tämä kaikki näyttää historian perspektiivissä? Kalle Haatasen vieraana on pitkään Turkissa asunut toimittaja Reeta Paakkinen. Keskustelu polveilee historian, kulttuurin, politiikan ja uskonnon alueilla, muotia unohtamatta.

Suomeen tulee tällä hetkellä satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Heidät on helppo niputtaa yhdeksi suureksi joukoksi ja puhua "niistä" yhtenä suurena joukkona. Jokaisella tulijalla on kuitenkin oma tarinansa. Kaikki kotona -lähetyksessä 8.9.2015 tarinansa kertoivat Iranista kotoisin olevan Shahla ja iranilainen Mohayman. Rauha, tasa-arvo, työ ja hyvä valtio. Siinä tärkeät asiat, kiteyttää Iranista lähtöisin oleva kurdi Shahla. Hän tuli Suomeen 90-luvulla Irakin ja Turkin kautta. - Minun oli aika vaikea sopeutua Suomeen, mutta lapsilla sopeutuminen tapahtui helpommin. Minulla ei ollut aluksi yhtään ystäviä. Toimelias Shahla on aktiivisesti mukana Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä ja on auttanut kurdinaisia niin Suomessa kuin kotimaassaan Irakissakin. Irakilainen Mohayman joutui lähtemään kotimaastaan 8 vuotta sitten. Kotimaahan jäi perhe, ystävät ja sukulaiset. - Kotimaasta oli vaikea lähteä, mutta lähdin äitini ja isäni pyynnöstä. Nuorelle miehelle elämä Irakissa on vaikeaa, koska tapetuksi tulemisen uhka on läsnä koko ajan. Minun reittini turvallisempaan elämään kulki Syyrian ja Turkin kautta Ruotsiin, jonne veljeni oli jo ennen minua mennyt. Uuden elämän kynnyksellä oleville turvapaikanhakijoille Mohayman antaa neuvon. - Kunnioita maan lakeja, tapoja ja ihmisiä. Tee kaikkesi, jotta pääset hyvin yhteiskuntaan sisään. Sanna Ristimäki on tehnyt vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa jo vuosia. Hän puhuu arabiankieltä ja onkin tehnyt paljon tulkin töitä. Hän auttaa leipätyökseen muita, mutta vielä vapaa-aikakin menee muita auttaen . - Pienestä pitäen minulle on ollut selvyys, että teen työtä, jossa tittelit tai kuukausipalkka eivät merkitse mitään. Työn pitää olla minulle merkityksellistä. Toisen ihmisen hätä, sota ja konfliktit maailmalla - ei näitä voi katsoa sivusta. Berliinissä pitkään journalistin työtä harjoittanut Jorma Mattila kertoo, että auttamisen myrsky on pyyhkäissyt Saksan yli. Turvaa ja lämpöä on turvapaikanhakijoille tarjolla, mutta tällä hetkellä suurin ongelma on logistinen. Miten saadaan siirrettyä tuhannet ihmiset kaupunkeihin, joissa hätämajoitustiloja on tarjolla? Saksan poliittisen johdon mielestä tämän hetken suurin tehtävä on pakolaisten vastaanottaminen ja siitä on päätetty suoriutua kunnialla. Kaikki kotona -lähetyksen toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Kuva: Syyrialaispakolaisten leiri Turkissa, Kuvaaja: Sedat Suna / EPA

Isac Elliot on Suomesta nouseva 12-vuotias poptähti, joka nyt suuntaa kovaa vauhtia myös Ruotsiin ja muuhun päin maailmaa. Ensimmäisellä Ruotsin promovierailullaan oleva Isac kävi myös Finska Pinnarin studiossa ja otti mukaansa myös isänsä Fredin, joka on sekä muusikko että opettaja. Lähetyksen aikana mietitään mm. minkälaista on aloittaa yläasteella kun on julkkis ja miksi Isacin musiikkivideot ovat tähän asti tehty Yhdysvalloissa. PÅ SVENSKA: Stigande unga popstjärnan Isac Elliot besöker programmet med sin pappa Fredi. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa puitiin uutta funk-kappaletta nimeltään XTRM, mitä prinsessa Madeleinen häistä voi odottaa, mitä Turkissa tapahtuu mielenosoituksien yhteydessä, jos Monsterit-yliopisto-elokuvan traileri lupaa hyvää ja jos Cheekin ja Jukka Pojan Jossu-kappale on seksistinen vai ei. Mukana paneelissa Teja Kotilainen-Strömberg, Kaya Pakaslahti ja Ludwig Rexter. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.