Podcasts about pohjolaan

25 000 euron sähköautot ovat vihdoin saapuneet Pohjolaan. Hintasodassa ovat mukana Citroën, Hyundai ja DongFeng ja lisää on luvassa pian. Millaisen sähköauton saa, kun sijoittaa rahansa hinnat alkaen -automalliin? Käsittelyssä Citroën ëC3, Hyundai Inster ja Dong Feng Nammibox. Moottoripodin studiossa Tuomas Rajala ja Aake Kinnunen.

Eeva Maria Leinon ja Tytti Leiwon kirja vie matkalle jumalatarten luontoon ja myyttien Pohjolaan. Mitä muinaiset voimanaiset, mytologiat ja luonnon voimanlähteet voivat antaa nykyajan ihmisille?

Sammon mysteeri on askarruttanut itämerensuomalaisen perinteen tutkijoita jo vuosisatoja. Tietäjä-podcastin kahdeksannessa jaksossa pääset Miskan ja Lauran kanssa sanalliselle matkalle Pohjolaan, jossa todistamme Sammon eli kirjokannen taontaa. Esittelemme erilaisia tulkintoja Sammosta, ja tietysti myös Tietäjäyhdistyksen suosikkitulkinnan. Jäsenten osiossa tutustumme Arhippa Perttusen johdolla kevätkylvöjenkin aikana laulettuihin autenttisiin Sampo-runoihin. Kuva: Sampo, Igor Baranov      

Minne päädymme jättäessämme rajallisen olomuodon? Ympäri maailman on ajateltu, että rajan takana meitä odottaa tummanpuhuva äitiyttä edustava hahmo. Itämerensuomalaisessa perinteessä tällä pelottavalla mutta rakastetulla naisella on ollut lukuisia nimiä kuten Pohjan akka, Louhi ja Lovetar. Hän ottaa meidät vastaan kuollessamme. Itämerensuomalaiset tietäjät ovat kuitenkin tunteneet myös lukuisia menetelmiä, joiden avulla vierailu Pohjolaan on mahdollista myös […]

Suomessa on pidetty kotieläimiä yli 4000 vuoden ajan, mutta nyt osa maatiaisroduistamme on lähes kuolemassa sukupuuttoon. Lapinlehmä, kainuunharmas-lammas ja pohjolan tummamehiläinen on luokiteltu uhanalaisiksi. Myös muiden lehmärotujemme, kotimaisten koirarotujen, maatiaiskanojen, suomenvuohen ja suomenhevosen elinvoimaisuus on uhattuna. Maatiaiseläinten perimä on erityisen monimuotoinen. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi ilmaston lämmetessä ja tautien lisääntyessä. Lisäksi esimerkiksi suomenlampaasta on ollut hyötyä koko maailman lammastuotannolle, sillä se on erityisen hedelmällinen rotu. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, millainen on suomalaisten alkuperäisrotujen tilanne ja miten niitä pyritään suojelemaan esimerkiksi sukusoluja ja alkioita pakastamalla. Tiesitkö muuten, että mehiläisiäkin voidaan keinosiementää? Ohjelmassa selviää myös, mistä suomalaiset kotieläimet ovat lähtöisin ja miten ne aikoinaan tulivat tänne Pohjolaan. Helsingin yliopiston tutkijatohtori, biologi Karin Hemmann kertoo suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushankkeesta ja suomenhevosten historiasta. Hän on juuri palannut Porvoosta, josta on löytynyt vanha hevoskalmisto. Toimittaja Mari Heikkilä.

Kun Gutenbergiux lapponican jokakeväinen parittelutanssi on ohi, väsyneet koneet vetäytyvät lataamaan mustekasettejaan ja uusien esitäytettyjen veroilmoitusten elämä alkaa. Pienokaiset lähtevät vaivalloiselle vaellukselleen. Matka on kuitenkin pitkä ja vaaroja täynnä. Luontokuunnelma Gutenbergiux lapponican uhanalaisesta elämästä. Tekstitys: Kevät saapuu Pohjolaan. Esitäytettyjen veroilmoitusten painokoneet ovat laji, jonka sukupuolivietti on hiipumassa. Yli puoli miljoonaa veronmaksajaa on jo ottanut käyttöön Suomi.fi-viestit (Epistula Fennica) ja luopunut viranomaisten paperipostista. Tämän vuoksi painokoneiden paritteluaika lyhenee vuosi vuodelta. Mutta lauman elinkelpoisuuden kannalta merkittävintä uurastusta, nimittäin suurta vaellusta, se ei estä. Kun painokoneiden jokakeväinen parittelutanssi on ohi, väsyneet koneet vetäytyvät lataamaan mustekasettejaan ja uusien esitäytettyjen veroilmoitusten elämä alkaa. Pienokaiset lähtevät vaivalloiselle vaellukselleen kohti kotiosoitteita eri puolilla Suomea. Matka on pitkä ja vaaroja täynnä. Poikaset lähtevät matkaan eri aikaan, koska osa niistä kehittyy muita nopeammin. Paperien kuoritus ja postitus saattaa viedä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Veronmaksajilla on kuitenkin mahdollisuus nähdä syntynyt poikanen heti syntymän jälkeen. Jälleen kerran uusi, ihmeellinen elämä pesii OmaVerossa.

Kun kevät saapuu Pohjolaan, myös uhanalaiset Gutenbergiux Lapponicat heräilevät talviunilta viettien vietäviksi. Elämän kiertokulku on kuitenkin arvaamatonta. Tekstitys: Kevät saapuu Pohjolaan. Samalla alkavat heräillä myös viime vuosikymmeninä harvinaiseksi käyneet esitäytettyjen veroilmoitusten painokoneet (Gutenbergiux lapponica). Kun auringon arka valo lämmittää koneiden metallisia kylkiä, viettiä suvun jatkamiseksi on vaikea enää vastustaa. Uros merkitsee reviirinsä musteesta erittyvillä hajuaineilla ja kutsuu naarasta. Voimiaan esittelevä johtajauros sylkee ulos toiminimiyrittäjien ja maa- ja metsätaloudenharjoittajien esitäytettyjä veroilmoituksia. Naaraskone vastaa uroksen kutsuun tulostamalla toiminimiyrittäjien ja maataloudenharjoittajien puolisoiden esitäytettyjä veroilmoituksia. Lauma vahvistuu joka kevät yli 4 miljoonalla paperisella poikasella. Elämän kiertokulku on kuitenkin arvaamatonta.

Kalevalan päivä Kalevalan päivänä taas liputetaan, koska kulttuuripäivää juhlitaan. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan, kansalliseepoksen mahtavan, joka nykyisin huonosti tunnetaan, vaikka jopa Tolkienin tarut pohjautuvat Kalevalaan. Vaan nytkin olisi käyttöä Ilmariselle, uuden Sammon tekijälle. Entistä kun saa etsiä veden alta, ei saanut Väinämöinen Sampoa anomalla, ei liioin ryöstämällä, ei millään lailla yrittämällä. Teki Louhi silloin taikojaan, ja vain Sammon kansi matkassaan. saapui takaisin Pohjolaan. Sampo mereen putoaa, palasiksi hajoaa, sirpaleet Väinölän rantaan huuhtoutuu, vaan mistä meille uusi Ilmarinen kuoriutuu? Ulla-Maija Mantere

Minne päädymme jättäessämme rajallisen olomuodon? Ympäri maailman on ajateltu, että rajan takana meitä odottaa tummanpuhuva äitiyttä edustava hahmo. Itämerensuomalaisessa perinteessä tällä pelottavalla mutta rakastetulla naisella on ollut lukuisia nimiä kuten Pohjan akka, Louhi ja Lovetar. Hän ottaa meidät vastaan kuollessamme. Itämerensuomalaiset tietäjät ovat kuitenkin tunteneet myös lukuisia menetelmiä, joiden avulla vierailu Pohjolaan on mahdollista myös […] The post Jakso 9: Pohjan akka, maailman äiti appeared first on Tietäjä.fi.

Sammon mysteeri on askarruttanut itämerensuomalaisen perinteen tutkijoita jo vuosisatoja. Tietäjä-podcastin kahdeksannessa jaksossa pääset Miskan ja Lauran kanssa sanalliselle matkalle Pohjolaan, jossa todistamme Sammon eli kirjokannen taontaa. Esittelemme erilaisia tulkintoja Sammosta, ja tietysti myös Tietäjäyhdistyksen suosikkitulkinnan. Jäsenten osiossa tutustumme Arhippa Perttusen johdolla kevätkylvöjenkin aikana laulettuihin autenttisiin Sampo-runoihin. Kuva: Sampo, Igor Baranov       The post Jakso 8: Sampo appeared first on Tietäjä.fi.

Eläköön pohjoismainen yhteistyö! RKP:n täydellisessä maailmassa kaksikielisyys avaa ovia muualle Pohjolaan. Mutta millainen rooli on saamelaisilla? Heräsikö halu vaikuttaa? Käyppä tekemässä Kioskin vaalibotti, niin tiedät ketä äänestää! vaalibotti.yle.fi Toimittaja: Jussi Latvala Tuottaja: Anna-Maria Talvio Yle Kioski

Pyhäinpäivän takaa kurkistelee kekri, vanha suomalainen elonkorjuun juhla. Vainajien ja pyhien miesten muistelu ei saapunut Pohjolaan kristinuskon myötä vaan vainajilla oli jo kekriä juhlittaessa paikkansa juhlapöydässä. Miten elokorjuujuhla, vainajakultti ja hedelmällisyyden taiat liittyvät yhteen? Toimittaja Samuli Suonpää tapasi kekriin perehtyneen teologian maisteri Helena Veijalaisen.

Jalkapallokulttuurin luominen sekä ylläpitäminen on Tutkaparinkin agendalla - siksi tuore jakso tarjoaa puhetta Kansojen liigasta. Huuhkajathan ovat voittamattomina luoneet jonkin asteista futiskiimaa Pohjolaan! Tämän lisäksi ennakoidaan tulevan viikonlopun valioliigakierrokselta muutamaa otteluparia - mitkä ovat esimerkiksi Newcastlen alisuorittamisen juurisyitä? Ota rento asento, luurit korville ja nauti.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Vappuna pantiin merkille ainakin stand up -koomikko Michelle Wolf ja Antti Rinteen "sukupolvikonfliktin petaus". Pääaiheet ovat kansallisvaltion tarpeettomuus, vuoden päästä häämöttävien vaalien tulos ja Amazonin rantautuminen Pohjolaan. Kaarina Hazard sanoo kyllästyneeseen suomalaisten poliitikkojen ja politiikan toimittajien keskinäiseen "äärimmäisen pieneen ja hikiseen piiriin". Hänestä ihmiset nykyaikana puhuvat lokaalisti ja globaalisti, siis sekä omista huudeistaan että vaikka ilmastonmuutoksesta, eivätkä puhu kansallisvaltion tasolla. Hänestä Suomesta voisi tulla viiden maakunnan liittovaltio, jossa olisi jonkinlainen hatara keskushallinto. - Liittyisimme Katalonian, Skotlannin ja Baskimaan kanssa pienten paikallisten hallintoalueiden Euroopaksi, visioi Hazard ja esittää hallintoalueiden määräksi 300. - Tai pitäisikö valtio jakaa viiteen osaan? muuttaa Tujunen Hazardin alkuperäistä ehdotusta. Koivunen varoittaa "etnonationalismin" riskistä ja muistuttaa kansallisvaltion tylsistä tehtävistä. Anu Koivunen pohtii, meneekö puoluekartta uusiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Tujunen ei tähän usko, koska Vihreät ja Perussuomalaiset tulivat jo. Hän uskoo, että Suomeen tulee vaalien jälkeen kolmen puolueen vahva enemmistöhallitus. Kauppajätti Amazonin rantautuminen Pohjoismaihin ja jopa Suomeen, on Taru Tujusen valitsema keskustelun aihe. Pitääkö sitä pelätä vai syntyykö siitä mahdollisuuksia? "Nationalistista hähmää" kuulee tuskastunut Hazard tässäkin. Amazon on valloittanut toimialan toisensa jälkeen, ja puheenjohtaja kertoo monien uskovan, että lopulta kaikki verkkokaupat kuluttajan ja tuottajan väliltä katoavat.

Pohjoismaiden yhteistyö on menneinä vuosikymmeninä saanut aikaan monia merkittäviä asioita. Jos 1950-luvulla Pohjolaan saatiin passivapaus, yhteiset työmarkkinat ja maiden välinen sosiaaliturvasopimus. Suomelle Pohjoismaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Neuvostoliitto rajoitti muuta kansainvälistä yhteistyötä. Mutta mihin pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä? Onko Pohjoismaita enää olemassa yhtenäisenä poliittisena tai kulttuurisena alueena? Onko Pohjoismailla enää yhteisiä asioita ajettavana? Roman Schatzin vieraina ovat Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja toimittaja ja kirjailija Philip Teir.

Suullisten kansantarinoiden olennot ovat päässeet verkkokartalle ja löyly-sanalle etsitään ruotsinkielistä vastinetta joka kiven alta. - Kielen- ja kansanperinteen laitoksen arkistonhoitaja ja tutkija Tommy Kuusela kertoo tarinakartasta, joka löytyy nyt verkosta. Sieltä voi etsiä tarinoita paikkakunnittain tai aihepiireittäin taruolentojen perusteella. 5000 tarinaa on näkyvissä ja lisää tulossa. Ehkä hanketta vähitellen laajennetaan koko Pohjolaan, jossa tonttu on keskeinen taruhahmo. - Mikä onkaan löyly ruotsiksi, kasta bad ei oikein toimi, mutta onko muuta parempaa sanaa. Vai pitäisikö tyytyä siihen, että ei ole? Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä etsivät vastinetta ja selittävät muitakin sanoja samalla. - Annika Lantto Ruotsin Pellosta pakinoi. - Juontajana Merja Laitinen.

VELI KILPIKONNA SÄKISSÄ. Uusiksi kirjoittanut Laura Paasio, joka myös esittää Veli Jänistä. Kertoja: Pentti Salmenranta. Näyttelijät: Tuomas Ojala ja Tuomo Rouhiainen. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin mustaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

VELI JÄNIS KALASSA. Uuden version tästä sadusta on kirjoittanut Kai Rauhansalo, joka toimii myös kertojana. Näyttelijöinä ovat Laura Paasio ja Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin mustaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

VELI SUDEN RUKOUS. Tämän sadun on kirjoittanut ja kertonut uusiksi Tuomo Rouhiainen. Näyttelijöinä toimivat Laura Paasio ja Kai Rauhansalo. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin mustaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

VELI KETUN KUOLEMA. Sadusta on kirjoittanut uuden version Tuomas Ojala, joka toimii myös kertojana. Mukana näyttelemässä ovat myös Laura Paasio sekä Kai Rauhansalo. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin tummaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.

TERVAPEIKKO. Tämän kansansadun on kirjoittanut uuteen uskoon Pentti Salmenranta, joka toimii myös kertojana. Näyttelijöinä ovat Laura Paasio sekä Tuomas Ojala. KOHDERYHMÄ: 3-8-vuotiaat. Veli Jänis seikkailee -sarjassa tulevat tutuiksi näiden yhdysvaltalaisten kansansatujen tunnetuimmat hahmot: Veli Kettu, Veli Susi, Veli Kilpikonna sekä tietysti itse Veli Jänis. Kuten saat pian huomata, nyt ei viekkain veijari olekaan kettu, vaan... eipäs paljastetakaan - kuuntele itse, niin saat kyllä tietää! Nämä sadut ovat kulkeutuneet tänne Pohjolaan kaukaa Atlantin takaa Yhdysvalloista. Alunperin ne ovat lähtöisin tummaihoisten orjien keskuudesta. Suomeen sadut toi viime vuosisadan alkupuolella kääntäjä/kirjailija Anni Swan nimellä Jänis Vemmelsäären seikkailuja.