Podcasts about perussuomalaiset

Perussuomalaiset kävi puoluekokouksen vaalitappiot niskassaan, ja uusiksi meni varapuheenjohtajisto. Mitä Teemu Keskisarjan noususta puoluejohtoon seuraa? Miksi somepoliitikko Sebastian Tynkkynen sai näpäytyksen? Myös toinen hallituspuolue RKP kokousti viikonloppuna, ja veti eri suuntaan kuin PS. Millainen loppuvaalikausi on luvassa? Mihin PS:n vaatimukset tiukennuksista työperäiseen maahanmuuttoon johtaisivat? Puoluekokousten merkitystä ruotivat Antti Pilkkeen kanssa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Jaakko Loikkanen sekä politiikan toimittajat Anni Keski-Heikkilä STT:stä ja Hannu Tikkala Ylestä. Suora lähetys.

Lahden puoluekokoukseen kerääntyvät perussuomalaiset ovat suurissa kannatusvaikeuksissa. Puolue on saanut niskaansa kolme kovaa vaalitappiota ja mittauksissa perussuomalaisten kannatuksesta on kadonnut lähes puolet. Meneekö perussuomalaisten puoluejohto Lahden puoluekokouksessa uusiksi? Joutuuko perussuomalaisten rautarouva, puheenjohtaja Riikka Purra tilille puolueensa surkeasta kannatuksesta? Kantaako Purra saksikuvineen vastuun puolueen vaalitappioista? Mitä Riikka Purra todella puhui empatiasta? Onko vastaehdokas Arto Luukkainen aito haastaja – vai hupiukko – kuten perussuomalaisten piirihallituksen jäsen entistä puoluesihteeriä luonnehtii? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ykkösaamussa keskustellaan Israelin varhain aamulla Iraniin tekemistä iskuista. Iran on vannonut vastaavansa iskuihin voimakkaasti. Pelkona on täysimittainen sota kahden Lähi-idän vahvimman armeijan välillä. Yhdysvallat puolestaan korostaa, että se ei ollut iskuissa osallisena. Kysymme myös, mikä on viikonloppuna Tukholmassa kokoontuva Bilderberg-ryhmä. Tapaamiseen osallistuu myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Viikonloppuna puoluekokoukseen kokoontuvat RKP ja Perussuomalaiset, joiden tilanne on erityisen mielenkiintoinen mm. kannatuksen hupenemisen takia. Kahta kansallispuistoa puolestaan on viime aikoina piinannut kävijöiden keskuudessa ärhäkästi levinnyt vatsatauti. Miten näin on päässyt käymään? Juontajana Pirjo Auvinen.

Perussuomalaiset valmistautuu puoluekokoukseen vaalitappiot ja laskeva kannatus niskassaan. Ylen uuden kyselyn perusteella puolueen suosio on jo lähes puolittunut eduskuntavaaleista. Miksi kannatus romahti? Onko PS hallituksessa kokoomuksen apupuolue? Onko puolue kriisissä? Vastaamassa on kolme perussuomalaista, eli ex-puoluesihteeri Arto Luukkanen, joka haastaa puoluejohtaja Riikka Purran, kansanedustaja Joakim Vigelius, joka pyrkii varapuheenjohtajaksi, sekä paikallispoliitikko Mikko Wikstedt, joka haastaa istuvan puoluesihteerin. Toimittajana on Antti Pilke.

Kokoomus viesti, lopputuloksena OAJ:n Murron eroaminen puolueesta. Mitenkäs tässä näin kävi? (0:55) Perussuomalaiset romahtivat gallupissa. Onko syy viestinnän? (Aina se kirottu viestintä!) (16:49) Suddenly: Palkkasopu kuntiin ja hyvinvointialueille. (27:45)

Perussuomalaiset koki vaaleissa rökäletappion, mutta haavojen nuolemiseen ei ole nyt aikaa. Puoliväliriihi häämöttää, ja Kelan pääjohtajakin pitäisi saada valittua. Politiikan toimittaja Teemu Muhonen kävi tapaamassa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Tässä jaksossa hän kertoo Veera Paanaselle ja Hanna Mahlamäelle, mitä haastattelusta jäi käteen. Onko edessä ikävien päätösten jälkeen vaihteeksi mukavia päätöksiä?Jaksossa kuullaan myös Lauantaikerhon punnittu ja lopullinen vaalianalyysi.

Perussuomalaiset on myllerryksessä alue- ja kuntavaalien jäljiltä. Puolueen kannatusromahduksen seurauksia analysoimassa politiikantoimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista, yhteiskuntatoimituksen uutispäällikkö Elli Harju Iltalehdestä ja tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Millaisia ovat korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ja esteet lasten hankkimiselle? Haastattelussa tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Yhdysvaltain tuontitullikorotukset kurittaisivat eritoten köyhiä maita. Esimerkiksi Afrikassa riskit ovat nyt suurimmat Lesotholle, Madagaskarille, Etelä-Afrikalle ja Ghanalle. Kenian Nairobista raportoi kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kehitysyhteistyön kattojärjestöstä Fingosta. Juontaja Markus Liimatainen, toimittajat Roope Kariniemi ja Hinni Aarninsalo, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Miksi SDP voitti ja perussuomalaisten kannatus romahti alue- ja kuntavaaleissa? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen, Antti Pilke ja Tapio Pajunen analysoivat vaalitulosta.

Trumpin ajan vientipolitiikka | Rydman | #neuvottelija 308. Elinkeinoministeri Wille Rydman arvioi USA:n, Kanadan ja Suomen ICE Pact -jäänmurtajayhteistyön mahdollisuuksia nyt kun Donald Trumpin aggressiivinen geopolitiikka yhdistyy vientitariffeihin. Miten selviämme maailmassa jossa sääntöperusteinen idealistinen yhteistyö väistyy transaktioiden tieltä?Wille kommentoi Suomen Teollisuussijoituksen uutta strategiaa, jossa keskitetään voimavarat ja karsitaan epäoleellisuuksia, mutta annetaan Tesille liian suuret saappaat löytää ja tukea menestysyrityksiä.Perussuomalaiset ovat asettaneet Wille Rydmanin pormestariehdokkaaksi Helsingin vaalipiiristä. Mikä on mennyt vikaan sinivihreässä kaupunkipolitiikassa ja mitä tavoitteita hänellä on? Osio aloittaa Neuvottelija-kananava pormestarihaastattelut.#neuvottelija Sisäpiirissä pohdimme Kari Rydmanin musiikkia ja laulamme Niin kaunis on maaKatso sisäpiirjakso jäsenenä:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

SDP nousisi suurimmaksi puolueeksi ohi kokoomuksen, jos alue- ja kuntavaalit olisivat nyt. Perussuomalaiset menettäisi eniten kannatustaan kuntavaaleissa. Näin kertoo Ylen ensimmäinen alue- ja kuntavaalimittaus. Kevään tuplavaalien asetelmia arvioivat politiikan tutkijat Jenni Karimäki ja Aino Tiihonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa? Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.

Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista kulttuurin ja median ilmiöistä ja arvokysymyksistä keskustelemassa yrittäjä Sami Kuusela, Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Tällä viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon hallituksen ministerit joutuvat pakolliseen rasismikoulutukseen. Juuret ulottuvat viime kesän rasismikohuun, kun perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset aiheuttivat hallituskriisin. Siitä selvittyään hallitus lupasi yhteistuumin edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vähentää rasismia. Tiistaina pääministeri Petteri Orpo esittelemä ”Me puhumme teoin” -kampanjan on yksi hallituksen 23:sta yhdenvertaisuustoimenpiteestä. Perussuomalaiset ilmoittivat, etteivät osallistu kampanjaan. "Perussuomalaiset vetivät maton rasisminvastaisen kampanjan lanseeranneen pääministerin alta", kirjoitti Ylen politiikan toimittaja Matti Koivisto. Miksi juuri rasismi hiertää hallituspuolueiden välejä? HSL:n kampanja väärennetyillä lipuilla matkustamisen estämiseksi herätti kohua, kun tummaihoisten somevaikuttajien Ibrahim Manzan ja Abdirahman Keinaanin mukanaolo aiheutti syytöksiä rasismista. HSL poisti mainokset palautteen vuoksi, mutta Manza ja Keinaan kritisoivat päätöstä. Somalialaistaustaisen aktivistin Ujuni Ahmedin mukaan kaikki mikä tuntuu rasismilta, ei aina ole rasismia. Hän kirjoitti LinkedInissä, että jatkuva toiseuttaminen voi ylläpitää haitallisia mielikuvia, joita nuoret eivät välttämättä enää jaa. Näemmekö rasismia myös siellä, missä sitä ei ole? Kansansuosikki Kari Hotakaisen uuden “Pirkka-kirjan” eli tuoreen Helmi-romaanin lanseeraus on aiheuttanut närää. Onko kirjan myyminen yksinoikeudella Keskon kautta eli käytännössä superemarketeissa tämä uusi tapa tuoda kirjallisuus suuren yleisön saataville vai vaarantaako se perinteisten kirjakauppojen elinvoimaisuuden? Brittirock-yhtye Oasis palaa keikkalavoille 16 vuoden tauon jälkeen. Mikä saa riitaisat Gallagherin veljekset palaamaan yhteen? Onko kyse rahasta, nostalgiasta vai jostain muusta? Sukellamme myös Oasiksen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja siihen, miksi heidän paluutaan odotetaan niin kovasti. Musikaalit ovat nousseet valtavaan suosioon, ja Helsingin kaupunginteatterin Moulin Rouge -musikaali myi lähes kaikki lippunsa jo ennen ensi-iltaa. Miksi musikaalit vetävät niin hyvin väkeä? Onko kyse eskapismista vai kulttuurimakumme keventymisestä? Pohdimme myös, onko musikaalien tulevaisuus käännöksissä ja elokuva-adaptaatioissa vai voisiko suomalainen alkuperäisidea nousta jymymenestykseksi. Lähetyksen päätteeksi keskustelemme Ruotsissa kuohuttavasta aloitteesta kieltää morsiamen luovuttaminen hääkirkossa. Onko tämä patriarkaalinen perinne aikansa elänyt vai voiko sen säilyttää nykyaikaisella tavalla? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Politiikkaradiossa vierailee tuore opetusministeri Anders Adlercreutz, joka nousi kesällä RKP:n johtoon. Hän listasi viime viikolla RKP:n vaatimuksia ja sai perussuomalaiset älähtämään. Pulpahtavatko puolueiden erimielisyydet maahanmuutosta, rasismin torjunnasta ja ympäristötoimista taas pintaan? Mitä RKP nyt haluaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Eurovaalit oli ja meni. Kerrankin saatiin yllätyksiä! Tässä meidän kuumat otteemme! (0:28) Kokoomus (10:25) Vasemmistoliitto (23:00) SDP (28:40) Keskusta & Vihreät (34:54) Perussuomalaiset

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/106204990 76. jakson vieraana professori ja filosofinen kirjailija Tarmo Kunnas. Jakso taltioitiin 16.02.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/76-tarmo-kunnas Videoversio: https://youtu.be/qdS6_X15Thk Spotify: https://spoti.fi/4ciVLrZ Apple Podcasts: https://apple.co/3KMf7Kl RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:04 Fasismin juuret. 00:15:23 Fasismin nousua edeltävä ilmapiiri. 00:18:43 Sosiaalidarvinismi ja fasismin suhde väkivaltaan. 00:26:40 Fasismin antidemokraattisuus. 00:30:35 Nietzschen moniulotteisuus. 00:35:51 Individualismin ja kollektivismin jännite. 00:40:54 Kaikki ei ole poliittista. 00:47:08 Yhdysvaltojen merkitys Euroopan politiikassa. 00:52:04 Fasismi 1900-luvun Suomessa. 01:09:41 Fasismin käsitteen ymmärtämisen hitaus. 01:17:15 Kommunismin ja fasismin suhde. 01:22:57 Miksei kommunismi kanna fasismiin vertautuvaa stigmaa? 01:28:05 Rappio ja ideologinen determinismi. 01:41:48 Väkivallan ja sodan ihannointi. 01:48:51 Rappio. 01:56:37 Halla-aho, Perussuomalaiset ja fasismi. 02:04:04 Fasismi tänään. 02:07:17 Loppulyhyet. – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Elvytyspaketti/koronapaketti: Eija-Riitta Korholan, Tuomas Malisen ja Sami Miettisen ennakkovaroittelut kaikuivat kuuroille korville. Sanna Marinin halitus äänesti epäonnistuneen elvytyspaketin läpi eduskunnassa osittain oppositiossa olevan kokoomuksen voimin. Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset ja Liike Nyt äänestivät yhtenä rintamana ”kertaluonteista ja tarkkarajaista” 750 mrd€+ pakettia vastaan. Paketin toteutus on ollut vielä huonompi kuin ryhmä varoitteli. Edellinen hallitus neuvotteli heikosti ja kuten aina, Suomi noudattaa pakettiin haetuissa projekteissa EU:n kireimpiä kriteerejä vihreydelle. Lähde: https://yle.fi/a/74-20088315Jaksossa pohditaan myös vihreän siirtymän ja yhteisvelan ongelmia sekä investointien tuottamattomuutta jopa osana markkinamekanismia. Lopussa kolmikko, Tuomas Malinen etunenässä, arvioi turvallisuuspoliittisia riskejä Venäjän ja NATO:n hankauksen lisääntyessä. #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan kolmesta geopoliittisesta riskikeskittymästä: Israel/Lähi-Itä, Kiina/Taiwan ja Venäjä/Ukraina. Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Politiikkaradion eurovaalitentissä on perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Perussuomalaiset eivät enää suoraan kirjoita vaaliohjelmassaan, että tavoittelevat Suomen eroamista EU:sta, mutta Purra pitää sitä edelleen mahdollisena, jos EU:n kehitys olisi Suomelle epäsuotuisaa. Purra kertoi myös perussuomalaisten suhtautumisesta laitaoikeistolaiseen ID-ryhmään, josta puolue lähti vuosi sitten laitaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Purra kertoi myös perussuomalaisten maahanmuuttotavoitteista ja näkemyksistä ilmastokriisiin. Purraa tenttasi toimittaja Linda Pelkonen.

EU-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet kuin jing ja jang. Perussuomalaiset ovat ajaneet vuosia Suomen EU-eroa. Kokoomus on ilmoittanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue. Onko yhteinen EU-liima uusien eurovaaliohjelmien myötä puolueilla löytynyt? Miksi perussuomalaiset alleviivaa uudessa eurovaaliohjelmassaan olevansa Suomen Eurooppa-myönteisin puolue? Miksi kokoomus viittaa eurovaaliohjelmassaan perussuomalaisten vanhaan iskulauseeseen? Onko perussuomalaisten EU-eropuheiden muuttuminen potentiaaliseksi EU-eroksi kädenojennus kokoomusta äänestäville? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mistä fasismi sai alkunsa aatteena ja keistä filosofeista se otti innotteita? Miten Mussolinin Italia ja Hitlerin Saksa erosivat toisistaan aatteellisesti? Kuoliko fasismi Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen ja onko fasismin nousulle uhkaa tänä päivänä?Mitä eroa on äärioikeistolla ja fasismilla? Onko nykypolitiikka liian yksitulkintaista ja onko enää sijaa monitulkintaiselle viestinnälle? Studiossa kirjailija ja professori Tarmo Kunnas. Jakso on kuvattu 4.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fasismi (5:56) Nietzsche (7:51) Mussolini (13:36) Nationalismi (16:53) Hegel (18:29) Valtio (23:22) Kansainvaellukset (25:57) Ihmiskuva (30:30) Isänmaa (33:32) Autoritaarisuus (36:10) Fasismi Hitlerin jälkeen (41:39) Perussuomalaiset (43:28) Kulttuuri (44:59) Sananvapaus (49:13) Antiamerikkalaisuus (51:17) Yksitulkintainen viestintä(56:50) Globalisaatio(1:04:25) Rasismi(1:11:02) Arvopohja(1:13:25) Islam

Perussuomalaiset ovat saaneet pidettyä puoluekokouksensa, kokoomus valittua presidenttiehdokkaansa. Tuomas ja Lauri laittavat politiikan viikon pakettiin.

Miksi Keskusta on romahtanut kaksissa viime eduskuntavaaleissa? Onko puolue menettänyt asemansa Perussuomalaisille? Onko Keskusta ajautumassa oikeisto- vai vaseemmistoblokkiin ja miten puolue voisi päästä takaisin suurten puolueiden joukkoon? Studiossa Ajatuspaja Alkion tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen. Jakso on kuvattu 4.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkiolaisuus (2:18) Keskustan vaalitulokset (7:28) Perussuomalaiset (9:39) Talouspolitiikka (18:03) Kohtuutalous (23:13) Gallup-kannatus (29:03) Sisäinen turvallisuus (31:05) Vastakkainasettelu (34:12) Nuoret (38:38) Populismi (41:50) EU (44:15) Liberaali vai konservatiivi? (46:07) Hallitusohjelma (47:46) Presidentinvaalit

Hallitusta ovat ravistelleet perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset, jotka tulivat julki kesällä. Pysyvätkö RKP:n rivit yhtenäisinä, jos oppositio äänestyttää kesätauolta palannutta eduskuntaa Riikka Purran ja Wille Rydmanin luottamuksesta? Studiossa elinkeinoministeri Rydman, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millä perusteilla Helsingin Sanomat tekivät julkaisupäätöksen elinkeinoministeri Wille Rydmanin yksityisviesteistä? Olivatko viestit yhteiskunnallisesti merkittäviä? Onko poliitikkojen yksityisyyden alue kaventunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja miltä kehitys tulevaisuuden suhteen näyttää? Onko Perussuomalaisten nousu suureksi puolueeksi normalisoinut rasismia Suomessa ja mitä nollatoleranssi rasismille tarkoittaa käytännössä? Studiossa Turun eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja apulaisprofessori Markku Jokisipilä ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Laura Saarikoski. Jakso on kuvattu 1.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) HS:n Rydman-juttu (4:17) Laillisuus (9:58) Poliitikkojen yksityisyys (19:18) Yhteiskunnallinen merkittävyys (20:43) Historiallinen kehitys (28:02) Sosiaalinen media (32:36) Kanervan viestit (38:40) Rasismi (45:15) Jakolinjat Suomessa (54:33) Perussuomalaiset hallituksessa (57:32) Ruotsi (1:01:45) Ajojahti (1:03:13) Nollatoleranssi (1:12:49) Toimitukset ja palaute (1:14:14) Perussuomalaiset (1:18:46) Mediavalta

Onko suomalainen media puolueellinen vai puolueeton? Kestääkö Orpon hallitus? Onko perussuomalaiset rasistinen puolue ja mistä perussuomalaisiin liittyvissä kuohuissa on kyse? Jakso on nauhoitettu 21.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mielenosoitukset (3:42) Mediakenttä (7:17) Elokapina ja Convoy (12:10) Junnila ja Purra (16:05) Arvopohja 2017 (19:10) Scripta (20:27) RKP ja Kokoomus (24:13) Keskusta (27:47) Median tasapuolisuus (31:05) Toimittajat (33:36) Hallituskelpoisuus (36:07) Vanhat somekirjoitukset (38:04) Rasismi (39:06) Väestö (44:18) Maahanmuutto (48:30) Kulttuuri ja uskonto(54:18) Anteeksipyyntö (59:59) Irtisaunoutuminen (1:03:11) Politiikka (1:05:10) Polarisaatio (1:10:30) Perussuomalaiset (1:18:53) Sanna Marin (1:24:51) "Politiikka on teatteria"

Miksi startup-yritykset hyötyvät ulkomaisista huippuosaajista? Millä keinoilla sekä yritykset että valtio voivat houkutella Suomeen korkeasti koulutettua työvoimaa? Mitkä tekijät hidastavat ja vaikeuttavat osaajien rekrytointia? Minkälaisia huolia startup-yrityksillä on maahanmuuttopolitiikkaan ja perussuomalaisiin liittyen? Mitä vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia Suomen startup-ekosysteemillä on ja mitä opittavaa Suomella olisi Piilaaksosta ja muista startup-keskittymistä? Studiossa Supermetricsin perustaja Mikael Thuneberg. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Supermetrics (2:41) Huippuosaajat (5:07) Koulutus (6:54) Ulkomainen työvoima (9:26) Suomi (14:28) Rekrytointi (18:28) Suomeen asettuminen (22:11) Suomen kieli (26:26) Yrityskulttuuri (33:51) Suomen maakuva (36:07) Maahanmuuttopolitiikka (37:28) Oleskelulupa (47:46) Kielikoe ja tuloraja (53:52) Integraatio (59:04) Perussuomalaiset (1:02:14) Pohjoismaat (1:07:24) Ulkomaalaiset (1:11:34) Startup-yritykset (1:21:35) Piilaakso (1:26:36) Tallinna

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan eron läpikäynti.Jakso on nauhoitettu 1.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Huumori (2:02) Natsit (4:19) Mustavalkoisuus (8:16) Junnilan ero (13:35) Ilmastoabortti (14:39) Mainehaitta (17:41) Hallitustyö (20:02) Oppositio (22:10) Luottamus (25:47) Ruotsidemokraatit (28:24) Leikkaukset (32:42) Hallituskelpoisuus (33:53) Perussuomalaiset (37:22) Puolueiden kannatus (41:55) Historia ja tulevaisuus

Oikestohallitus on syntynyt Suomeen! Marko Junkkari pohtii hallitusohjelman julkaisemisen kynnyksellä mitä siitä seuraa. (00:00) Intro Marko Junkkari, Helsingin Sanomat, politiikan toimittaja ja Uutisraportti podcastin yleisin esiintyjä (00:40) Tuomas Peltomäen ja Isak Raution vierailu polittisesta huumorista (01:08) Vuodot ja odotukset oikeistohallituksen hallitusohjelmalle (02:03) Perussuomalaiset, RKP ja vihreät puoluekokouksissaan. (03:30)Vihreiden Sofia Virta oikealla jopa ansiosidonnaisen kimpussa (04:40) Porvarihallitus vai sittenkin oikeistohallitus (07:00) Hallituksen yhtenäisyys - rkp, persut ja rkp vs. kokoomus (09:00) Isot markkinaliberaalit muutokset - alkoholi, apteekit, Veikkaus (16:50) Suuri muutos politiikassa: kolmen suuren puolueen hegemonian murtuminen persujen myötä ja siirtyminen vasemmisto-oikeisto-politiikkaan (20:20) Laskeeko verotus talousoikeiston toivomalla tavalla? ALV ja bensiinin hinta (23:00) Dynaamiset vaikutukset ja tehokkuus (27:00) Jääkö RKP yksin puolustamaan arvoliberalismia ja maahanmuuttoa? (28:00) Paikallinen sopiminen ja yleissitovuus (29:00) Pirullisia ongelmia ratkottavana kuten sote (31:00) Oikeisstohallitus vastaan punainen vasemmisto– mikä on vihreiden oppositiopolitiikka (33:00) SDP:n muutos kun Sanna Marin vaihtuu Antti LIndtmaniin tai Krista Kiuruun (34:00) Voivatko tulevat EU-linjaukset kaataa oikeistohallituksen? (36:00) Protektionismi ja valtiotuet USA:ssa ja EU:ssa (37:00) Kiinnostavin asiakokonaisuus hallitusohjelmassa on talouslinjaukset veroista, säästöistä ja sotesta (38:24) Succession ja Trumpin oikeudenkäynti (44:30) Onko oikeistohallituksella vaikutusta presidenttipeliin? Oikeisto-vasemmistojako vahvistuu Jakso kuvattu 15.6.2023 #neuvottelija #neuvottelijat #ekonomistit #ekonomi #verot #politiikka

Miten Petteri Orpo (kok.) mahduttaa samaan hallitusohjelmaan perussuomalaisten ja RKP:n täysin eri maata olevat kynnyskysymykset? Perussuomalaiset vaatii maahanmuuton tuntuvaa rajoittamista ehdottomana kynnyskysymyksenään. RKP kaipaa maahantulijoita lisää. RKP:n kynnyskysymys on hiilineutraalin Suomen tavoittelu vuodeksi 2035. Perussuomalaiset tuomitsee ajatuksen äärimmäisen typeräksi. Onko puhe hallitukseen menon kynnyskysymyksistä puhdasta vaalipuhetta, sitä kuuluisaa juhlapuhetta? Onko puolueilla oikeasti aitoja kynnyskysymyksiä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tämän viikon podcastissa aiheina New Yorkin metrossa tapahtuneesta surmasta seurannut yhteiskunnalinen keskustelu ja fentanyyli- ja opiaattikriisien vaikutus ihmisiin Yhdysvalloissa, Markon juttu perussuomalaisista: sen somereaktio ja sisältö, David Nasaw'n artikkeli jonka mukaan Elon Musk ei olekaan sekoboltsi vaan ihan vaan pelkkä nero. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Susanne Salmi. Jaksossa mainittuja linkkejä: https://www.bbc.com/news/world-us-canada-65573879 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009556886.html https://www.nytimes.com/2023/05/12/opinion/elon-musk-twitter-tesla.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Podcast toimitetaan HS:n talouden ja politiikan toimituksessa. HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/uutisraporttipod.

Millä keinoilla Suomeen saadaan lisää työperäistä maahanmuuttoa? Haastattelussa ovat työ- ja elinkeinoministeriön johtavat asiantuntijat Mira Sinkkonen, jonka erikoisalaa on kotoutuminen ja Katri Niskanen, joka on erikoistunut kansainväliseen osaamiseen ja työvoimaan. Suomessa on perustettu Sanna Marinin hallituksen aikana uusi viranomainen, jonka tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa. Käytännössä TEM:n alaiset viranomaiset pyrkivät parantamaan Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta, sujuvoittamaan lupamenettelyä ja edistämään kotoutumista. Erityisesti Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista houkutellaan ihmisiä töihin Suomeen. Niskanen toivoo, että ministeriö voi jatkaa tätä työtä, jolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Poliittisesti tilanne on hankala. Hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit haluavat edistää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kriittisesti matalapalkka-aloille tuleviin EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan. Niskanen arvioi, että siivousalalla, palvelualoilla ja sote-alalla voisi olla vaikeuksia löytää työntekijöitä, jos työperäisen maahanmuuton kriteeriksi tulisi tuloraja. Sinkkosen mukaan kotoutumispalveluihin kannattaa seuraavankin hallituksen panostaa, koska ne voivat tulla taloudellisestikin kannattaviksi. Kotoutumisella voidaan ennaltaehkäistä kuluja, joita muuten voisi tulla maahan muuttaneelle myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi soten ja lastensuojelun palveluista. Mitä toimia nyt tarvitaan, jotta työperäinen maahanmuuttoa saataisiin riittävästi? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millä tavalla tuleva hallitus voisi tiukentaa humanitääristä maahanmuuttoa? Haastattelussa Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen ja humanitaaristä maahanmuuttoa tutkinut Erna Bodström Helsingin yliopistosta. Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus ja hallitusneuvotteluissa toiseksi suurin puolue perussuomalaiset ovat ennen vaaleja vaatineet tiukennuksia maahanmuuttoon. Perussuomalaiset haluaisi lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan. Hulkkonen ja Bodström muistuttavat, että Suomea sitoo kansainväliset sopimukset, ja Suomen hallitus neuvottelee maahanmuuttolinjoista osana EU:ta. Suomen hallitus ei voi yksin sanella, miten EU tai YK linjaa pakolaisuuteen liittyvistä sopimuksista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikkaradio pureutuu uusimpiin tietoihin hallituspohjien kipupisteistä sekä siihen, mistä valiokuntien johtopaikkojen jako puolueiden kesken kertoo. Kokoomus vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä, ja perussuomalaiset väläytti tällä viikolla, että väkeä pitäisi rekrytoida ensisijaisesti Etelä-Euroopasta. Politiikkaradiossa kysytään, millä perussuomalaiset tekisi Suomesta maahanmuuttajille houkuttelevan maan? Studiossa ovat kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä. Kokoomus ilmoitti ennen vaaleja hallitusyhteistyön kynnyskysymykseksi julkisen talouden sopeuttamisen kuudella miljardilla eurolla. Miksi luku on pudonnut tunnustelun aikana kokoomuksen papereista pois? Pelataanko SDP:lle vastuuttoman puolueen rooli, jos se ei suostu kokoomuksen vaatimaan sopeuttamistahtiin? Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset nappasivat ensi töikseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan johtopaikat, kun puheenjohtajuuksia jaettiin puolueiden kesken. Epäpoliittisena pidettyä valiokuntaa ei ole aiemmin arvotettu yhtä korkealle. Toimittajana on Antti Pilke.

Perussuomalaiset ei ole julkaissut lainkaan eduskuntavaaliohjelmaa, jossa kerrottaisiin kootusti, mitä puolue äänestäjilleen vaaleissa lupaa. Vaaliohjelman sijaan puolueen tavoitteita löytyy useista erillisistä ohjelmista. Mitä tavoitteita perussuomalaiset lupaa toteuttaa tulevalla vaalikaudella? Miksi puolue ei kerro kootusti eduskuntavaalitavoitteitaan? Mikä on perussuomalaisten vaaliviesti? Keskusta vakuuttaa eduskuntavaaliohjelmassaan kulkevansa eteenpäin. Mihin suuntaan keskusta on matkalla, jos puolue on matkalla eteenpäin? Onko keskustan tulevaisuus puhtaassa aluepolitiikassa, vai kukkiiko puolueen sisällä laaja kirjo erilaisia arvoja? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan perussuomalaisten tavoitteita ja keskustan eduskuntavaaliohjelmaa. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perussuomalaiset on nostanut velanoton kuriin panemisen vaalien kärkitavoitteisiinsa, mutta ovatko puheet ja toimet ristiriidassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Mistä Purra leikkaisi, kun puolue on sulkenut monet säästökohteista ulos? Poimiiko perussuomalaiset muilta puolueilta kalleimmat vaihtoehdot ja väittää silti, että puolueen keinoilla julkinen talous pannaan tasapainoon? Vanheniko perussuomalaisten EU-linja, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Mikä erottaa vaikuttajan toimittajasta? Minkälainen suhde vaikuttajilla on politiikkaan ja miten vaikuttajat, poliitikot ja puolueet viestivät eduskuntavaalien alla? Studiossa viestinnän tutkija Elisa Kannasto. Jakso on nauhoitettu 3.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tutkimushanke (1:52) Toimittaja vs vaikuttaja (7:24) Vaikuttajat vaaleissa (9:21) Saamelaiskäräjälaki (11:31) Maineriski (14:41) Perussuomalaiset (19:15) Henkilökohtaisuus (20:35) Vastakkainasettelu (23:38) Gallupit ja äänestäminen (27:59) Vaalikoneet (32:33) Perinteinen media (34:55) Tutkimusaineisto (39:28) Instagram (41:17) Mistä löytää ehdokas?

Onko kukaan koskaan kysynyt ehdokkailta, mitä he ajattelevat vapaudesta, Alkon monopolista, Leopard-panssarivaunujen saatavuudesta, tulonsiirroista, veroista, elämästä ja omasta puolueestaan? Ehkä tuhansia kertoa. Tässä ne kysymykset vielä kerran – tällä kertaa liberalismin näkökulmasta ja kevään aina ajankohtaisella twistillä: valtionvelka ja sota Euroopassa. Tässä jaksossa podcastin vieraana on filosofian tohtori Sakari Puisto, Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkanmaalta, Perustuslakivaliokunnan jäsen, Talousvaliokunnan jäsen, ja Ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsen. Useat puolueet ovat ilmoittaneet, etteivät leiki Perussuomalaisten kanssa, onko nyt siis luvassa blokkivaalit? Suomen koulutus on kriisissä, mikä avuksi? Entä onko Suomen paikka EU:ssa? Kaikki tämä ja lisää Vaalit 2023 -podcastissa.

Puolueiden nuorisojärjestöt ovat olleet usein radikaalimpia kuin emopuolueet, mikä on keino hakea näkyvyyttä. Demarinuoret näyttävät olevan kuitenkin keskemmällä kuin emopuolueensa, jonka on tulkittu siirtyneen vasemmalle. Perussuomalaiset nuoret puolestaan haluavat puhua perheen perustamisesta. Ymmärrystä saavat jopa Antti Rinteen (sd.) puheet synnytystalkoista. Nuorisojärjestöjen roolista keskustelevat puheenjohtajat Pinja Perholehto Demarinuorista, Ida Leino Kokoomusnuorista ja Joakim Vigelius Perussuomalaisesta nuoristosta. Nuorisopoliitikkoja ärsyttää omissa puolueissaan esimerkiksi liian räväkkä kieli tai uudistusten hautaaminen työryhmiin. Mikä on nuorisopoliitikoille kevään eduskuntavaalien tärkein kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

Joakim on uunituore Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja. Tampereen lapsinatsiksi tituleerattu Joakim edustaa Perussuomalaisten ehdotonta kärkeä, joka on muutamassa vuodessa luonut ympärilleen vankkaa kannattajakuntaa. Joakim haluaa poistaa 2000-luvun alussa syntynyttä mielikuvaa Tony Halmeen edustamasta Persuista, ja vahvistaa puolueen imagoa potentiaalisena vaihtoehtona suurten puolueiden lisäksi. Kunta- ja aluevaaleissa heittämällä läpi mennyt Joakim on ehdolla ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa. Jos aikaisempien vaalien trendit antavat yhtään osviittaa tulevaisuudesta, istuu Joakim Arkadianmäellä seuraavat neljä vuotta.

Keväällä 2023 Piritorin studio tarkastelee tasa-arvoa, ja kuinka eri lähtökohdista tulevat ihmiset termin kokevat. Ensimmäisessä jaksossa vieraaksi saapui helsinkiläinen Fatim Diarra. Fatim on Vihreiden entinen varapuheenjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja. Alunperin Jakomäestä kotoisin oleva Fatim identifioi itsensä feministiksi, ja painottaa feminismin merkitystä myös poliittisessa päätöksenteossa. Keskustelimme Fatimin kanssa mm. feminismistä, rasismista, helsinkiläisestä kulttuurista, jengiytymisestä ja Perussuomalaisten vaikutuksesta politiikkaan.

Perussuomalaiset nousi SDP:n ohi Ylen kannatuskyselyssä. Pakokaasu oli syynä 4 ihmisen kuolemaan Kirkkonummella. Ruotsi ja Saksa vaativat koronatestiä ihmisiltä, jotka tulevat Kiinasta. Sää on poutainen ja kylmä.

Perussuomalaiset kirjoittivat puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman uusiksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kiristynyt kansainvälinen tilanne, sekä puolueen sisältä tulevat vaatimukset pakottivat perussuomalaiset uudistamaan puolueen linjaa. Uuden ohjelman ytimessä on Suomen kansallisen edun turvaaminen. Onko entinen Nato-kriittinen puolue tätä nykyä pro-Nato -linjalla? Vieläkö perussuomalaiset tavoittelevat pitkällä tähtäimellä Suomen EU eroa? Onko puolueen käsitys maahanmuutosta muuttunut? Mitä perussuomalaiset ajattelevat kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perussuomalaiset esittää kaupungin valtuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista. Perussuomalaiset haluavat erottaa Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtajiston. Riita on syntynyt siitä, kun perussuomalaisiin kuulunut lautakunnan varapuheejohtaja Tuija Saloranta loikkasi Liike Nyt:in riveihin ja hän ei halua luopua lautakuntapaikastaan. Kuntaliiton avustava lakimies Alexander Erikssonin mielestä tapaus ei ole aivan yksiselitteinen.

Millaisia pykäliä lakiin tarvitaan rajaturvallisuuden varmistamiseksi? Keskustelemassa kansanedustajat Hanna Huttunen (kesk.), Inka Hopsu (vihr.) ja Ben Zyskowicz (kok.). Eduskunta on muuttamassa lainsäädäntöä liittyen rajaturvallisuuteen, mutta aivan yksimielisiä ei olla siitä, miten paljon lainsäädäntöä pitäisi kiristää. Perussuomalaiset on uhannut, että puolue torppaa valmiuslain uudistuksen etenemisen, jos rajavartiolakiin ei saada riittäviä mahdollisuuksia turvapaikanhaun keskeyttämiseen tarvittaessa. Huttunen korostaa, että lainsäädäntö pitää saada ajoissa kuntoon, eikä nyt pitäisi politikoida tällä asialla. Hallintovaliokunta antoi eilen lausunnon valmiuslain muuttamisesta, mutta otti samalla kantaa rajavartiolain tulevaan sisältöön. Rajan sulkemiseen liittyviä säännöksiä vaaditaan rajavartiolakiin, josta hallintovaliokunta tekee pykälät valmiiksi hiovan mietinnön. Sekä valmiuslain että rajavartiolain käsittely on edelleen eduskunnassa kesken. Molemmilla pyritään varautumaan muun muassa uusiin, turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäviin hybridiuhkiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että valmiuslain kiireelliseen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, joten lakiuudistukseen tarvitaan myös opposition tuki. Pitääkö hallituksella olla mahdollisuus sulkea koko itäraja kriisitilanteessa? Hopsun mukaan pitäisi myös selvittää, miten rajanylityspaikkoja sulkiessa kuitenkin turvataan mahdollisuus turvapaikan hakuun. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus turvapaikkaan. Zyskowiczin mielestä ei pitäisi ottaa Suomeen tuhansia ihmisiä Venäjän vaikutusoperaation kohteena, vaan pitää tunnistaa, että kriisitilanteessa itäraja voidaan sulkea, ja jättää auki vain esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän turvapaikanhakupiste pidettäisiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomessa vietetään vappua. Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Tupakointi leikkikentillä ja uimarannoilla kielletään. Intia ja Pakistan kärsivät kuumuudesta. Suomen sää on viileää.

Raumalla syntynyt, mutta Espoossa vaikuttanut Timo Soini liittyi silloiseen Suomen Maaseudun Puolueeseen vain 16-vuotiaana, puolueen johtohahmo Veikko Vennamon innoittamana. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli jo SMP:n varapuheenjohtaja. Talousvaikeudet kaatoivat SMP:n vuonna 1995, jonka jälkeen Soini, Raimo Vistbacka, Urpo Leppänen ja Kari Bärlund perustivat Perussuomalaiset. Soini toimi puolueen puheenjohtajana 20 vuotta – vuodesta 1997 aina vuoteen 2017 saakka. Soinin aika kansanedustajana sijoittuu vuosille 2003–2009 ja 2011–2019. Hän nousi Juha Sipilän hallituksen ulkoministeriksi vuonna 2015. Hän on ollut myös Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2009–2011, Suomen eurooppaministeri vuosina 2015–2017 ja Espoon kaupunginvaltuutettu 2001-2021. Jussi Halla-ahon valinta puolueen uudeksi puheenjohtajaksi kesällä 2017 johti PS:n hajoamiseen. Vallanvaihdon myötä myös Soini joutui lähtemään perustamastaan puolueesta. Jean Mancini haastatteli Timo Soinia 16.3.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Yleistä aluevaaleista (0:00) Kokoomus (5:35) SDP & Keskusta (10:10) Perussuomalaiset (16:42) Vasemmistoliitto & Vihreät (23:53) RKP, KD, Liike Nyt, VKK (37:05)

Kokoomus (8:40) SDP & Keskusta (13:00) Perussuomalaiset (20:04) Vasemmistoliitto & Vihreät (23:16) RKP, KD, Liike Nyt (28:47)

Perussuomalaiset pystyivät Laura Huhtasaaren avulla testaamaan kannatustaan kentällä, mutta puolueesta loikanneet siniset vasta aloittavat kenttäor .. Lisää >> http://ift.tt/2DLT32i