Podcasts about neuvostoliitto

Tällä historiallisella päivämäärällä Neuvostoliitto tiedotti Tšernobylin onnettomuudesta, tiedekeskus Heureka avattiin sekä liikemies Dennis Titosta tuli ensimmäinen avaruusturisti.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Studiossa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen. Jakso on kuvattu 4.4.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Toimittajaksi opiskelu(3:28) Neuvostoliitto ja journalismi(11:01) Ulkopolitiikka(16:34) Kreml ja diplomatia(18:17) Lapsikiistat(23:38) Journalismi Venäjällä(37:34) Venäjän kansa(41:02) Journalistin työ(49:47) Venäläisten kansallistunto(1:00:36) Sensuuri(1:13:29) Nykytilanne

1900-luvun kuluessa käytiin kylmää sotaa, jossa Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ottivat mittaa muun muassa siitä, kumpi suurvalta onnistuisi lennättämään ensimmäisen ihmisen avaruuteen. Reittiä raivasivat ensin eläimet. Neuvostoliitto hyödynsi omassa avaruusohjelmassaan erityisesti kulkukoiria, joiden joukossa oli muuan Laika. Laika oli yksi monista, mutta se ei kuitenkaan ollut kuten muut. Se teki jotain, mitä yksikään elävä olento ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt: se kiersi maapallon ympäri kiertoradalla. Laika ei myöskään koskaan saanut sitä, mitä muille kosmonauteille tarjottiin: mahdollisuutta palata takaisin kotiin.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/75lahteet

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen Monte Carlon ralli ajettiin, Suomi ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen ja ensimmäinen DeLorean -auto valmistui.

Ensimmäisen maailmansodan loputtua Eurooppa oli murroksessa: Vanhat valtakunnat luhistuivat ja niiden raunioista nousi uusia ideologioita ja kansakuntia. Tässä jaksossa puhutaan näistä uusista valtioista suurimman, eli Neuvostoliiton alkuajoista, laajenemispyrkimyksistä ja siitä salaisesta pelistä, mitä esirippujen takana käytiin sosialistisen maailman, vanhojen valtakuntien sekä uusien kansakuntien välillä. Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään julkaistu Arto Koskisen Marskin Kuriiri, joka löytyy näppärästi alla olevan linkin kautta.https://www.suomalainen.com/products/marskin-kuriiri-2?srsltid=AfmBOoo5jrWcOH-6t1Tfp8v8-KGvFLHxZLEnEn2ymbv0uT3m1goO-yGa

Illegaali on vakoilija, joka elää ja toimii valehenkilöllisyyden turvin kohdemaassaan toimeksiantajansa lähettämänä. Neuvostoliitto rakensi valehenkilöllisyyksiä muun muassa vuonna 1952 tehdyn varkauden avulla, kun neljä Suomen ortodoksisen kirkon luovutettuun Karjalaan jääneiden seurakuntien kirkonkirjaa varastettiin Kuopiossa sijainneesta varastosta. Eräitä suomalaisina esiintyneiden illegaalien henkilöllisyyksiä rakennettiin Neuvostoliiton tiedustelun toimeksiannosta manipuloimalla näitä kirkon kirjoja. Illegaaleja on liikunut myös Pohjois-Savossa ja Kuopiossa. Dosentti Juha Pohjonen kertoo lisää muun muassa Pohjois-Savossa liikuneista illegaaleista sekä vuonna 1952 tapahtuneesta kirkonkirjojen anastuksesta Anssi Saarelaisen haastattelusa. Photo by Dariusz Sankowski on Unsplash

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja For All Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

50 vuotta sitten Norjassa syntyi rukousristiretki Neuvostoliiton kaupunkien ja alueiden puolesta. Kampanja levisi myös Ruotsiin ja Suomeen ja yhteensä lähes 700 seurakuntaa rukoili sitoutuneesti. Millaisia tuloksia saatiin ja uskoiko kukaan tuolloin, että Neuvostoliitto voisi romahtaa ja maahan voisi tulla uskonnonvapaus? Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian Idäntyön asiantuntija Heikki Jäntti.

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen. ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.Urho syntyi perheen esikoisena,siis vanhimpana kolmesta lapsesta.Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaanja joutui näin sisällissotaan.Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,ja kotiutui kersanttina.Hänkin lakitiedettä opiskelija valmistui lakitieteen kandidaatiksi.Urho oli myös hyvä urheilijana,Suomen mestari korkeushypyn saralla.Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,jolla Suur-Suomea tavoitellaan.Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.Liittyi rauhanopposition kannattajiin,josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,hänen ensimmäisen virkakautensa lopussayksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.Neuvostoliiton tuellaKekkonen istui toisella presidenttikaudella.Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.Ulkopolitiikassa Kekkosen apunaolivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,jotka Urho ulkoministeriöön junaili,kun lähes diktaattorina maata hallitse.Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.Etyk-kokousta isännöi hän,loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaanmeinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.Kekkonen uhkaa taas erollaan,ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.Kekkonen hiihti, metsästija kalasti,ja vieraita suhteita harrasti.Kekkosella oli useita rakastajattaria,vaikka hän rakastikin vaimoa.Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.Viimeisellä presidenttikaudellaanhänen terveytensä alkaa horjumaan,Hänellä oli muistikatkoksia,eikä enää valtavaa auktoriteettia.Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavanja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.Kekkonen kuolee Tamminiemessäsairaana ja vanhana miehenä.Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. ...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Minkälaista elämä Neuvosto-Virossa oli 1980-luvulla? Oliko yhteiskunta tasa-arvoinen ja kuinka paljon yksilöillä oli vapauksia? Minkälaista propagandaa Neuvostoliitto levitti ja miten virolaiset suhtautuivat propagandaan?Millainen perhekäsitys Neuvosto-Virossa oli ja mikä oli suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin? Mikä merkitys musiikilla ja urheilulla oli Neuvosto-Virossa ja miten ne yhdistivät Viroa länteen?Studiossa Neuvosto-Virossa lapsuutensa viettänyt Toomas Eelsoo. Jakso on nauhoitettu 4.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Harmaa talous (3:46) Propaganda (7:30) Kaupat (12:22) Perheet (14:31) Koulut (21:57) Itsenäistymispuheet (28:43) Talousjärjestelmä (33:23) Leningrad (36:18) Raha (40:02) Päihteet (44:53) Sukupuoli ja seksuaalisuus (51:51) Kommunismi (58:17) Varastaminen (1:03:12) Turvallisuus (1:11:08) Musiikki (1:18:10) Urheilu

Minkälainen poliittinen liike taistolaisuus oli ja minkälainen maailmankuva taistolaisilla oli? Miksi taistolaiset ihailivat Neuvostoliittoa ja mikä erotti taistolaiset muista kommunisteista? Mikä yhteys marxismilla ja leninismillä on taistolaisuuteen? Keitä taistolaiset pitivät vihollisinaan ja miksi taistolaiset haaveilivat vallankumouksesta? Kuinka pitkälle vallankumouksellisissa pyrkimyksissä taistolaiset olisivat olleet valmiita menemään? Mitä vaikutuksia taistolaisuudella oli suomalaiseen yhteiskuntaan ja minkä johdosta taistolaisuuden kannatus lopulta putosi? Studiossa kirjailija ja entinen taistolainen Lauri Hokkanen. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Radikalismi (4:28) Imperialismi (6:39) Vietnamin sota (9:06) 1968-ylioppilaat (13:22) Suora toiminta (17:30) Poliittiset jakolinjat (21:47) Tupo-ratkaisut (28:51) Neuvostoliitto (41:30) Luokkataistelu (46:36) Irtautuminen taistolaisuudesta (52:46) CIA-agentti (58:46) Uskonlahko (1:01:40) Moskovan palkka (1:04:32) Vaikutus yhteiskuntaan (1:12:04) Tavalliset ihmiset (1:19:43) Opetus

Millainen olisi kommunistinen utopia? Onko sellaista onnistuttu toteuttamaan missään päin maailmaa? Vaatiiko kommunismi toteutuakseen sosialismia tai kapitalismia? Studiossa kokoomuksen ehdokas Binga Tupamäki ja suomen kommunistisen puolueen ehdokas Tiina Sandberg. Jakso on nauhoitettu 25.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kommunismin määritelmä (4:16) Marxismi (6:12) Lainsäädäntö kommunismissa (10:11) Tuotantovälineet (13:11) Utopiamaailma (19:33) Neuvostoliitto (21:16) Kiina (27:50) Lenin ja Mao (32:49) Dialektiikka (38:00) Yksipuoluejärjestelmä (41:31) Leviathan (43:20) Kansalaisyhteiskunta Suomessa (47:07) Perusoikeudet (51:11) Työn arvon teoria (1:00:27) Pääoma ja riski (1:04:46) Afrikan kehitys (1:06:16) Kehitysapu (1:13:55) Vahva valtio

Erkki Liikanen ei juuri esittelyjä kaipaa, mutta tämän podcastin teeman kannalta on hyvä muistuttaa joistakin asioista, joissa hän on ollut mukana. 1972, 21-vuotiaana, hänet valittiin eduskuntaan Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajana. 1980-luvun lopulla, juuri ennen 90-luvun lamaa, hän oli maamme valtiovarainministeri. Sitten hän siirtyi Brysseliin Suomen EU-suurlähettilääksi hetkeä ennen kuin Neuvostoliitto hajosi. Kun Suomi oli liittynyt unioniin, hän toimi komissaarina kahdessakin komissiossa ja oli mukana valmistelemassa EU:n laajenemista itään. Suomen pankin pääjohtajana vuosina 2004–2018, hänen kohdalleen osuivat muun muassa finanssikriisi ja Euroopan valuuttakriisi. Tänään, 72-vuotiaana, hän on edelleen mukana monessa, muun muassa luomassa kansainvälisiä raportointistandardeja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä podcastissa puhumme riskistä, ennen kaikkea ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja keinoista tehdä kansainvälistä yhteistyötä niiden torjumiseksi. Keskustelu laajenee myös muiden riskien ymmärtämiseen, kuten deglobalisaatioon, EU:n päätöksentekoon ja pankkijärjestelmän säätelyyn. Lopulta puhumme siitä, kuinka yksilön kannattaa varautua maailmassa, joka yllättää aina, ja kuinka toimia, jos aikoo yhdessä muiden kanssa selättää vaikeita haasteita.

Mitä suurvaltojen vakoilusta tiedetään? Miten Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vakoilivat toisiaan toisessa maailmasodassa ja kylmän sodan aikana? Mikä merkitys tiedustelupalveluilla on ollut vallankaappauksissa? Studiossa vieraana yhteiskuntasuhdekonsultti ja kirjailija Lauri Mäkinen. Jakso on nauhoitettu 15.6.2022. (0:00) Kirjallisuus (3:19) Richard Sorge (5:38) Atomipommi (8:02) CIA:n perustaminen (11:01) Vakoilu ja vakoojat (13:38) Tiedustelu (17:30) Toinen maailmansota (21:13) Neuvostoliitto (26:24) Kontrolloitu informaatio (32:24) Kaksoisagentit (34:23) Laskuvarjo-operaatiot (39:27) Cambridge Five (41:22) Suomettuminen (45:10) Kylmä sota (49:24) Vallankaappaukset (53:13) Venäjä ja Vladimir Putin (58:57) Länsimaiden polarisaatio (1:02:51) Proxy-sodat (1:05:39) CIA:n operaatiot (1:10:18) Neuvostoliiton romahdus (1:11:36) Sota terrorismia vastaan (1:14:02) USA ja Venäjä (1:20:03) Ukrainan sota (1:26:00) Salaliittoteoriat

Kylmää sotaa pidetään laajalti vakoilun kulta-aikana ja ihan hyvästä syystä. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto pyrkivät jatkuvasti kehittämään toinen toistaan parempia keinoja kerätä tietoa, mielellään sellaisia, joiden avulla tiedon keruu olisi mahdollisimman huomaamatonta ja potentiaalinen vakoojan turvallisuutta ylläpitävää. Etenkin Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA oli kylmän sodan aikoihin aika vekkuli ideatalo, jossa ideoitiin ties minkälaisia kummallisia vakoiluprojekteja. Tänään kerron teille Project Acoustic Kittystä eli suomeksi Projekti kuuntelukissasta! #suhtnormaali #Suomipodcast #mysteeripodcast #dokumentti #suhtnormaalipodcast #Viihdepodcast #Opettavainenmuttahauska #Outoudenytimessä Intro musiikkina toimii: Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License Lähteet: Project Acoustic Kitty Lets the Spy Cat Out of the Bag - Owlcation How the CIA tried to train cats to spy on the Russians: the strange, true story of Acoustic Kitty The Acoustic Kitty Project: Weird Feline Spies of the '60s - STSTW Acoustic Kitty – Sensory Studies Project Acoustic Kitty: the CIA's Real-Life Spy Cats | by Amy Shira Teitel | The Vintage Space | Medium The CIA's Most Highly-Trained Spies Weren't Even Human | History| Smithsonian Magazine https://nsarchive2.gwu.edu/NSAEBB/NSAEBB54/st27.pdf

Milloin Venäjä valtiona on saanut alkunsa ja minkälainen historia on Venäjän ulkosuhteilla? Miten Tsaarin Venäjä ja Neuvostoliitto erosivat toisistaan ja onko nyky-Venäjä Neuvostoliiton jatke? Mitä Vladimir Putin tavoittelee hyökkäyssodalla Ukrainaan ja voiko Ukrainan sodan epäonnistuminen johtaa Venäjän hajoamiseen? Studiossa vieraana Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa. Jakso on nauhoitettu 27.9.2022. (00:00) Intro (02:55) Venäjän synty (05:22) Venäjän kansa (08:52) Kansalliset identiteetit (10:16) Tsaarinvalta ja Neuvostoliitto (13:40) Imperialismi (16:35) Venäjän ulkosuhteet (23:27) Vladimir Putin (28:59) Ukrainan sota (31:23) Laillisuus (32:19) Kremlin tavoite (33:34) Sodan motiivit (35:41) Putinin puheet (41:37) Sodan laajentuminen (42:59) Ukrainan kehitys (48:07) Venäjän hajoaminen (50:36) Venäjän analysointi

Mukana Allu Jaskari Mikä homma -leffapodcastista! USA ei ollut ensimmäisenä kuussa, eikä Neil Armstrong astunut kuun kamaralle pientä askeltaan ihmiselle, mutta suurta askeltaan ihmiskunnalle. Voiton vei Neuvostoliitto vuonna 1969. Tätä voittoa USA ei voi sulattaa ja siitä käynnistyykin kilpajuoksu avaruuden valloitukseen. For All Mankind on AppleTV+:n loistava ja aivan liian aliarvostettu scifi-draamasarja. Sarja on täynnä kiehtovia vaihtoehtoisen historian tapahtumia, dramatiikkaa ja seikkailua. Sarjasta on julkaistu kolme kautta, viimeisin kuluvana kesänä. Jatkoa on ilman muuta luvassa. For All Mankindin lisäksi Sami ja Allu puivat viime aikoina katsomiaan toppeja ja floppeja tv-rintamalta.

Venäjällä juhlitaan tänään Voitonpäivää. Mutta miten voitonpäivän juhlinta onnistuu kun rintamalla tilanne on hankala? Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä presidentti Vladimir Putin piti Punaisella torilla puheen Voitonpäivän kunniaksi. "Tämä oli jollain tavalla viimeinen puhe jonka Putin piti. Hän tuhoaa nyt sen myytin tästä voitosta. Hän hyökkää Ukrainaan ja sitä ei osa venäläisistä ikinä hyväksy, että hän yritti tulla tällä vanhalla Neuvostoliitto-retoriikalla, mutta ei se mene Venäjällä läpi", Koponen toteaa. Hän arvioi, että tällaisia Voitonpäivän juhlaa ei enää samassa muodossa vietetä, eikä hän usko, että Venäjä tässä muodossa enää säilyy. Lassila pitää silmiinpistävänä, että Putin ei sanallakaan maininnut Ukrainasta. Putin ei ilmoittanut liikekannallepanosta ja sodan julistuksesta, mitä ennakkoon osin arvioitiin. Lassila arvioi, että sodan julkinen julistus ja reserviläisten kutsuminen sotaan ei olisi ollut kannattavaa. "Tällaisessa tilanteessa kaikista Putinin silmänkääntötempuista huolimatta on vaikea uskottavasti myydä että kansakunta olisi uhattuna", Lassila kertoo. Koponen arvioi, että liikekannallepano voi olla kuitenkin edessä aika piankin, koska tilanne rintamalla on hankala. Lassila ja Koponen pohtivat myös miltä näyttää Venäjän tulevaisuus. "Tämä on Neuvostoliiton hajoamisen traaginen loppunäytös", Lassila pohtii. Lassilan mukaan Putin kiistää faktoja, kuten Neuvostoliiton hajoamisen 1991. Huhuja Putinin vaihtamisesta on nähty kansainvälisessä mediassa. Onko lähtölaskenta alkanut? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saarna 3.4.2022 Hyvän toivon kappelissa 5. paastonajan sunnuntai, Joh. 11: 47-33Johdanto: keski-ikäisen paluu nuoruuden kirjaan ”Historian loppu ja viimeinen ihminen.” Tämä Francis Fukuyaman kirja on ollut yksi tämän kevään tärkeimpiä lukuelämyksiäni. Tutustuin kirjaan ensimmäistä kertaa jo 90-luvun alussa ylioppilaskirjoituksissa. Fukuyaman kuuluisin teesi oli, että liberaalista demokratiasta tulee lopulta vallitseva valtiomuoto. Neuvostoliitto oli juuri hajonnut ja Euroopan rautaesirippu murtunut. Kevättalven valo virtasi luokkaan, jossa painimme kirjoitusten kanssa. Se yhdistyi Fukuyaman optimismin kanssa. Fukuyamaa on paljon myös kritisoitu. On totta, että viime vuosina demokratiaa on ajettu ahtaalle monesta suunnasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viimeisin demokratiaa horjuttanut käänne. Palaan myöhemmin vielä demokratian kohtaloon, mutta aluksi puhun siitä mikä kirjassa on minusta erityisen kiinnostavaa. Fukuyaman keskeinen teema ja kysymys on, miten voimme tuntea itsemme arvostetuksi. Jokainen ihminen janoaa olla nähty ja kuultu, arvostettu ja tunnustettu. Miten pääsemme tähän? Tätä ihmisyyden isoa kysymystä lähden tässä saarnassa avaamaan Fukuyaman ajatusten pohjalta ja evankeliumin valossa. I Olenko yhtä arvokas vai arvokkaampi kuin muut?Päivän evankeliumissa toteutuu jotain sellaista, jota kukaan meistä ei haluaisi kokea. Siinä uskonnolliset vallankäyttäjät, ylipapit ja fariseukset, syyttävät Jeesusta ilman että hän voi puolustautua. Jeesuksen omaa ääntä ei kuulla koko evankeliumissa. Kuulemme vain evankeliumin kertojan äänen. Jeesus jää piiloon, näkymättömäksi ja mykäksi.Kukaan meistä ei halua jäädä tällä tavalla varjoon. Haluamme, että meidät nähdään ja meitä arvostetaan sellaisena kuin olemme. Ihmisen arvoa voi murentaa monella tavalla. Niin voi tehdä koululuokan kiusaaja tai keskiluokkainen ihminen, joka kavahtaa kadulla kerjäävää romania.Francis Fukuyama puhuu arvostuksen ja tunnustuksen perustarpeesta kahden käsitteen avulla. Isothymia tarkoittaa, että olen yhtä arvokas kuin toiset. Megalothymia tarkoittaa, että olen arvokkaampi kuin toiset.Nykyinen Venäjän johto on esimerkki megalothymiasta. Hyökkäystä Ukrainaan perustellaan Venäjän ja Neuvostoliiton suuruuden historialla. Suuruudenhullu hyökkäys Ukrainaan on paluuta vanhaan Neuvostoliiton aikojen ihannointiin. On kuin nykyinen Venäjä ei pystyisi muuten löytämään paikkaansa valtioiden keskellä kuin näyttämällä voimakkaammalta kuin onkaan. Aivan samaa menneen suuruuden kaipuuta saattoi kuulla Donald Trumpin vaalikampanjassa. Make America Great Again. II Viholliskuvien sijaan luomisen lähteelle Suuruudenhulluutta rakennetaan viholliskuvien varaan. Tätä logiikkaa vastaan Jeesus nousi. Jeesus ei vastannut vihaan vihalla, vaan käski rakastamaan vihollista. Hän puhui Jumalasta, jonka aurinko paistaa niin hyville kuin pahoille. Hän ei nostattanut kansanjoukkoja ylipappeja ja fariseuksia vastaan, vaan suostui kipuun, kärsimykseen ja kuolemaan meidän vuoksemme. Jeesus astui ristin tielle kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Tehtävämme kristittyinä ei ole luoda viholliskuvia. Tehtävämme on löytää voimamme lähde, niin että emme tarvitse vihollisia. Tehtävämme on lopettaa toisten mollaaminen sen vuoksi mitä he ovat tai edustavat. Jokaisen ihmisen luovuttamaton itseisarvo syntyy Jumalan luomistyöstä. Jumala puhaltaa meihin kaikkiin olemisen lahjan. Emme voi itse valita, synnymmekö tähän maailmaan vai emmekö synny. Emme voi myöskään valita sitä, millaisina tänne synnymme. Emme voi valita, olemmeko homoja tai heteroja, ruskeita tai valkoisia, vasen- tai oikeakätisiä. Elämän lahja annetaan meille. Kun Jumala katsoo ihmistä, hän näkee jokaisessa ihmisessä kauneutta, riippumatta siitä miten ihmisen elämä on mennyt. Tuo pyhä ja syvä katse synnyttää meissä elämän. Jumala ei rakasta meitä sen vuoksi, mitä saavutamme, vaan sen vuoksi mitä olemme. Tämän olemisen lähteen voimme löytää sisältämme. Meidän ei tarvitse jatkuvasti verrata itseämme toisiimme. Voimme löytää olemisen voiman ja mielen sisältämme, Jumalan läsnäolosta. III Osaksi kokonaisuutta Mitä tämä tarkoittaa yhteisen elämämme kannalta? Arvotuksen ja tunnustuksen antaminen toisillemme on yhteinen tehtävämme. On elintärkeää nähdä, että yhteiskuntaa voi rakentaa hyvin eri tavoin. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi viestinnän tutkija Anu Kantola. Olemme kaikki osa samaa kokonaisuutta. Tarvitsemme insinöörejä ja arkkitehteja, mutta yhtä lailla tarvitsemme myös sairaanhoitajia, siivoojia ja rakentajia. Meidän pitää vahvistaa kokemusta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Palkkapussin koko ei ole ihmisen mitta.  Nopeasti muuttuva maailmamme ja tuotannon pieniin ketjuihin pilkkova talous horjuttavat turvallisuudentunnettamme. Ne myös jakavat ihmisiä voittajiin ja häviäjiin. Jeesus tuli kootakseen yhteen, ei hajottaakseen erilleen. Tarvitsemme tunnetta siitä, että kuulumme johonkin. Pystymme arvostamaan itseämme, kun koemme olevamme osa kokonaisuutta. Siksi tämäkin yhteisö on tärkeä. Täällä olemme kaikki osa Kristuksen ruumista, osa Jumalan kansaa, osa suurta ihmiskunnan kokonaisuutta. Lopuksi: Evankeliumitekstissa ylipapit ja fariseukset yrittivät vaientaa Jeesuksen, joka uhkasi heidän valtaansa. Francis Fukuyama uskoi, että demokratiassa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen aikuisuus. Diktatuurissa ihminen pienennetään alamaiseksi. Loputtomiin ihminen ei kuitenkaan jaksa olla alistetun lapsen asemassa suhteessa ylempiinsä. Haluamme päästä esiin kokonaisina ihmisinä, kansalaisina ja yhteiskunnan rakentajina. Kansanvalta tarvitsee puolustajia. Se syntyy meidän kauttamme. Ei Fukuyamakaan väittänyt, että demokratian kasvaminen maailmassa olisi mikään automaattinen tai helppo asia. Niin minäkin ajattelen ja toivon, että nykyinen demokratian aallonpohja lopulta myös lähtee nousuun. Uskon ja toivon, että myös Venäjällä päästään lopulta eroon ikiaikaisesta alamaisuuden hengestä. Suuruuden fantasiat johtavat vain umpikujaan. Niiden sijaan löydämme arvostuksen tunteen, kun asetumme toistemme rinnalle. Jumalan edessä olemme kaikki täysin samalla viivalla. Olemme yhtä aikaa kauniita ja rikkinäisiä, kirkkaita ja keskeneräisiä. Radikaalilla tavalla meidän välillämme toteutuu isothymia. Emme ole vihollisia, vaan olemme siskoja ja veljiä. Kristus on tullut kokoamaan meidät yhteen. Hänen varassaan historialla voi olla uusi alku.

Jakso 34. Juri Gagarin on varmasti monelle tuttu nimi, mutta mitä kaikkea kyseisen kosmonautin uraan liittyi? Entä minkälaisia muita avaruussaavutuksia Neuvostoliitto ehti huippuvuosinaan toteuttaa? Jaksossa kerrotaan lyhyesti myös nyky-Venäjän avaruusohjelmasta ja sen tavoitteista. Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-11879408 https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6ba4a8ce-8d1d-4842-a48f-c19dda3c9be9 https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/mikkos.htm https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/gagarinin-sensaatiolento-kesti-alle-2-tuntia https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/04/07/kosmonauttitoveri-halusi-gagarinin-lentavan-ensimmaisena https://fi.wikipedia.org/wiki/Juri_Gagarin https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003513668.html https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001945485.html https://yle.fi/uutiset/3-9914391 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/04/05/nl-otti-johdon-avaruuskisan-alkutaipaleella https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_avaruusohjelma https://ulkopolitist.fi/2020/09/06/venaja-pyrkii-avaruuden-suurvallaksi-2020-luvulla/

Neuvostoliitto hajosi jouluna 30 vuotta sitten sekasortoisten vaiheiden jälkeen. Maailmalla eläteltiin tuolloin toiveita, että Neuvostoliiton raunioille syntyisi demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia kunnioittava valtio. Mihin demokratiakehitys kompastui? Entä mitä Neuvostoliitosta ajattelevat nuoret, neuvostoaikojen jälkeen syntyneet? Ohjelmassa kuullaan myös ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoskea siitä, millaista oli olla todistamassa kirjeenvaihtajana Neuvostoliiton luhistumista. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen, Erkka Mikkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Väestönsuojelu on suomalaista poliittista historiaa. Neuvostoliitto ja osa suomalaispuolueista piti maamme väestönsuojelua sotapropagandana, sotaan valmistautumisena. Valtiojohto ei uskaltanut puhua väestönsuojelusta. Kuitenkin muutama ihminen pienessä järjestössä ajoi asiaa hitaasti mutta sinnikkäästi. Keskustelemassa historiantutkija ja dosentti Ville Jalovaara. Jakke Holvas juontaa.

Puutalo Oy:n tarina on yllättävän huonosti tunnettu, vaikka se on ollut yksi menestyneimmistä suomalaisista arkkitehtuurin vientituotteista. Monet tunnetut arkkitehdit osallistuivat sen toimintaan, mutta koska kyseessä oli talojen teollinen tuotanto, nimet eivät ole nousseet samalla tavalla esiin kuin normaalisti arkkitehtuurissa. Maailmanpolitiikassa Puutalo Oy nousee esiin monta kertaa. Sen avulla Suomessa asutettiin evakkoja, mutta Saksan armeija ja myöhemmin myös Neuvostoliitto olivat suurimmat asiakkaat. Kun talokauppa itään romahti 1955, apuun ehtivät vielä amerikkalaisetkin suomalaista tuotantoa auttamaan. Arkkitehti Kristo Vesikansa on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Ydinvoiman turvallisuus ja näkymät. Olkiluodon kakkosyksikön joulukuisen alasajon syyt ja miten tilanne hoidettiin. Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisaikataulu. Pienydinvoimalat saadaanko Suomeen lupia. Johtaja Kirsi Alm-Lytz Säteilyturvakeskuksesta ja tutkija Ville Sahlberg VTT:stä. Erityisasiantuntija Nina Brander valtioneuvosotn kansliasta kertoo, miksi Suomi tarvistseeuuden arktisen politiikan strategian. EU-Venäjä -suhteiden tila EU:n ulkopoliittisen johtajan Josep Borrellin Moskovan vierailun jäljiltä. EU:n elvytyspaketti on toisena aiheena. Keskustelemassa europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sdp), Mauri Pekkarinen (kesk) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) Marsiin on tungosta. Planeetan kiertolaisia ovat jo Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Intia sekä Euroopan avaruusjärjestön Esan ja Venäjän yhteinen luotain. Nyt myös Arabiemiraattien luotain Toivo on liittynyt seuraan. Vieraana Ari-Matti Harri, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos Vapaa toimittaja Johanna Malinen ihmettelee kolumnissaan, miksi sosiaalisen median vaikuttajia vähätellään ja lytätään, vaikka he ovat alansa pioneerejä ja alalle pääsy voi vaatia monta vuotta ilmaista työtä. Ykkösaamun tuottaja Katariina Lahtonen, toimittajat Pirjo Auvinen, Atte Uusinoka ja Carolus Manninen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Jakso 37. Kulttuurivaihdosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Miten toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin suhteita uudelleen ympäri maailmaa? Miten Suomi ja Neuvostoliitto saattoivat jatka vihollisista jonkinlaisiin ystävämielisiin suhteisiin? Kuinka paljon poliittista suhmurointia tämä vaati? Miten musiikki liittyy tähän kaikkeen? Ota jakso kuunteluun ja selvitä. Keskustelua johtamassa Rosanna ja Mandéloz.

Täs jaksossa tehdään viisvuotissuunnitelma! Miks tällanen suunnitelma pitää tehdä ja mitä hyötyy siit on? Eiks voi vaa kattoo netflixii ja chillaa? Riittääks jos vaa miettii et mitä juttuja haluu saavuttaa? Onks pakko kirjottaa? Miks mul tulee viisivuotissuunnitelmasta jäätävät Neuvostoliitto-vibat? Sen lisäksi et saat jaksossa vastaukset näihin kysymyksiin, pääset kuuntelemaan kun Roosa kirjoittaa oman suunnitelmansa meijän nettisivuilta ladattavaan pohjaan. Mitäs viel ootat?? Mee nettisivujen kautta lataamaan sullekin kaiken maailman viisivuotissuunnitelma-pohja, laita jakso pyörimään ja kirjoita meijän seurassa sun suunnitelma kuntoon.

Vuonna 1991 Baltia itsenäistyi, Neuvostoliitto kaatui, Ötzi löytyi ja Suomessa soitettin ensimmäinen gsm-liittymien välinen puhelu. Maailmalla soi Bryan Adams, ja leffateattereissa katsottiin Terminator 2:sta, Robin Hoodia, Peter Pania sekä Uhrilampaita, joka on tämän jakson teemaelokuva. Jodie Fosterin ja Sir Anthony Hopkinsin tähdittämä Uhrilampaat oli vuoden 1991 suuri lippuluukku- ja erityisesti Oscar-menestys. Mikä tekee elokuvasta edelleen ajankohtaisen? Keitä muita rooleihin mietittiin? Ja miksi jaksossa imitoidaan taas Sean Connerya? Se selviää kuuntelemalla. Tuu mukaan, nää on kivat kemut!

Kahden äidin keskoset laitetaan samaan keskoskaappiin, sillä Neuvostoliitossa jaetaan tiukan paikan tullen aivan kaikki. Koska on pakko. Näin alkaa uusi elokuva Näkemiin Neuvostoliitto. Lauri Randlan ohjaama ja käsikirjoittama draamakomedia Näkemiin Neuvostoliitto kertoo inkerinsuomalaisen Johanneksen tarinan, joka varttuu nuoreksi mieheksi Neuvostoliiton murentuessa taustalla. 1980-90-lukujen taitteeseen sijoittuva komedia pohjautuu inkerinsuomalaisen ohjaajan lapsuudenkokemuksiin. Juontajana on Pauliina Grym.

Käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja Lauri Randla oli Arttu Harkin vieraana 7.7.2020. Lauri kertoo huikeista lapsuudenaikaisista kokemuksistaan sekä kohokohdista elokuvan kuvauksista. Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvan ensi-ilta on 10.7.2020. Kuuntele koko keskustelu:

Yöpakkasina tunnettu ajanjakso alkoi syksyllä 1958, kun vastanimetty Fagerholmin hallitus ei kelvannut Neuvostoliitolle. Suomen suhteet Neuvostoliittoon kiristyivät ja Urho Kekkonen joutui lähtemään Moskovaan tilannetta ratkaisemaan. Neuvostoliiton epäilyille oli useita syitä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearing-kauppa oli vaikeuksissa, koska Suomi ei öljyn lisäksi löytänyt tarpeeksi muuta ostettavaa itänaapurista. Lisäksi Kremlissä karsastettiin erityisesti sosialidemokraattien kahta ministeriä; Väinö Leskistä ja Olavi Lindblomia, jotka olivat niin sanottuja asevelissosialisteja. Kun myös kokoomus oli mukana, Neuvostoliitto katsoi että hallituksen enemmistö edustaa sille vihamielisiä voimia. Maiden välejä hiersi myös se, että Otto Ville Kuusiselle ei myönnetty viisumia, jotta hän olisi voinut osallistua SKP:n 40-vuotisjuhliin. Neuvostoliiton painostuksen Fagerholmin hallitus erosi ja tilalle nimitettiin V. J. Sukselaisen maalaisliittolainen hallitus. Ministeri Paavo Rantanen kertoo tuoreessa kirjassaan yöpakkasten taustoista ja vaikutuksesta Suomen poliittiseen elämään. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Rostovin metsikkömurhien toisessa osassa silmukka oikean tekijän ympärillä alkaa kiristyä, Neuvostoliitto natista liitoksissaan ja Rostovin alueen ihmiset herätä karmeaan todellisuuteen, jossa heidän lapsiaan ja nuoriaan on vuosikausia vainonnut kunnollisena neuvostokansalaisena pidetty henkilö. Hän oli Ukrainan sosialistisessa Neuvostotasavallassa 30-luvun nälänhädän aikaan syntynyt paikallinen mies. Jaksossa mainittujen lukuisien henkilöiden nimet löytyvät selkokirjoitettuna instatililtä @mielessamurha.׀ ׀ Jakson lähteet: ׀ ׀Robert Cullen, The Killer Department: Detective Viktor Burakov's Eight-year Hunt for the Most Savage Serial Killer in Russian History, Orion, 1993 ׀https://www.biography.com/crime-figure/andrei-chikatilo ׀https://www.britannica.com/topic/murder-crime ׀https://m.ranker.com/list/facts-about-andrei-chikatilo-the-rostov-ripper/amandasedlakhevener ׀https://en.wikipedia.org/wiki/Andrei_Chikatilo ׀https://murderpedia.org/male.C/c/chikatilo.htm ׀https://philologist-91.livejournal.com/1506.html ׀http://www.mzk1.ru/2011/08/manyak-andrej-chikatilo/ ׀

Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 alkoi välitön Neuvostoliiton järjestelmällinen kulttuurivaikuttaminen. Suomessa sodan jälkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana pyöritettiin neuvostofilmejä, järjestettiin suuri neuvostovalokuvan näyttely, tuotiin Puna-armeijan kuoro ensimmäistä kertaa ulkomaille Suomeen lähes vuosikymmeneen ja massiivinen Moisejevin tanssiryhmä yhdessä laajan kulttuuridelegaation kanssa. Kaikki tähtäsi kevään 1945 eduskuntavaaleihin. Mitä kaikkea Suomeen oikein tuotiin, mihin sillä yritettiin vaikuttaa ja kuinka laajaa ja järjestelmällistä tämä vaikuttaminen oli? Mikä oli Suomi-Neuvostoliitto-Seuran (SNS) ja Neuvostoliiton kulttuurisen yhteistyöelimen VOKSin vaikutus? Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu yliopistotutkija Simo Mikkonen, jonka tuore kirja "Te olette valloittaneet meidät!", avaa Neuvostoliiton kulttuurivaikuttamista Suomeen toisen maailmansodan jälkeen 60-luvun alkuun saakka. Tuukka Pasanen juontaa.

7.3.1936 Saksa miehitti demilitarisoidun Reininmaan - samana päivänä Helsingin Taidehallin edessä liehuivat natsiliput. Sata vuotta saksalaista taidetta -näyttelyn avajaiset olivat suurvaltapoliittinen juhla suomalaisen taidemaailman ytimessä. Suomalainen taidemaailma on ollut suurvaltapoliittinen pelikenttä koko 1900-luvun ajan. 30-luvulla ja sodan aikana jylläsi Saksa, toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat rahoittamillaan näyttelyillä suomalaisten sydämistä ja mielistä. Helsingin Taidehallin entinen johtaja Maija Koskinen on tutkinut tuoreessa väitöskirjassaan kuvataidemaailman politisoitumista kylmän sodan aikana. Entä millaista on poliittinen vaikuttaminen nykyisessä suomalaisessa taidemaailmassa? Juontajana on Pietari Kylmälä.

Neljä kuukautta sodan päättymisen jälkeen ensimmäinen neuvostoliittolainen kulttuurivaltuuskunta tuli Suomeen. Valtuuskunnan mukana tuli muun muassa Puna-armeijan kuoro, joka konsertoi Kansallisteatterissa ja Messuhallissa. Tästä alkoivat Suomen ja Neuvostoliiton väliset kulttuurisuhteet, joiden vaaliminen oli keskeinen osa maiden välistä uutta politiikkaa. Kulttuuri oli Neuvostoliitolle tärkeä propaganda-ase, jolla pyrittiin kääntämään entisen vihollismaan kansalaiset ystäviksi. Suomen ja Neuvostoliiton välisiä kulttuurisuhteita tutkinut Leena Sharma sanoo, että suurinta osaa kansasta tämä hymykampanja ei kuitenkaan koskaan vakuuttanut. Sitä kannattelivat etupäässä poliittinen eliitti, vasemmistolaiset kulttuuripiirit ja opportunistit, jotka haistoivat ystävyyspolitiikassa hyötymismahdollisuuksia. Kekkosen kaudella kulttuurisuhteissakin omaksuttiin vahva itsesensuuri. Taiteessa tai mediassa ei saanut arvostella Neuvostoliittoa. Neuvostoliitto oli hyvin herkkähipiäinen ystävä, joka loukkaantui varovaisestakin kritiikistä. Niinpä suomalaiset omaksuivat idänsuhteissa liturgisen kielenkäytön. Ne jotka poikkesivat tästä linjasta, tuomittiin julkisesti.

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua. Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista. Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan. Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä. Kuva: Shutterstock

Stalinin ajan Neuvostoliitto tuli tunnetuksi vankileireistä ja murhista. Kuinka Stalin pääsi asemaan, jossa hän pystyi tapattamaan myös vanhat vallankumoustoverinsa? Venäjän vallankumous -sarjan Punatähti Stalin -osassa vieraana on professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Lukunäyte on kirjasta V.I. Lenin Valitut teokset (vuodelta 1947). Teoksen suomentajaa ei tunneta. Lukijana Anu Heikkinen. Äänisuunnittelu Joonatan Kotila. Toimittaja Jukka Kuosmanen. Sarjassa tulevat tutuiksi luhistuvan keisarikunnan ja neuvostojen maan kummallisimmat kohtalot ja tarinat. KUVA: YLE/Raili Tuikka & Jukka Kuosmanen

Pohjoismaiden yhteistyö on menneinä vuosikymmeninä saanut aikaan monia merkittäviä asioita. Jos 1950-luvulla Pohjolaan saatiin passivapaus, yhteiset työmarkkinat ja maiden välinen sosiaaliturvasopimus. Suomelle Pohjoismaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Neuvostoliitto rajoitti muuta kansainvälistä yhteistyötä. Mutta mihin pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä? Onko Pohjoismaita enää olemassa yhtenäisenä poliittisena tai kulttuurisena alueena? Onko Pohjoismailla enää yhteisiä asioita ajettavana? Roman Schatzin vieraina ovat Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja toimittaja ja kirjailija Philip Teir.

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen maailmanpolitiikassa uskottiin jonkin aikaa, että valtioiden välisiä suhteita  voidaan  hallita kansainvälisillä ja neuvottelujen kautta, sanoo  entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen. Esimerkiksi Tšekkoslovakian hajoaminen tehtiin neuvotteluteitse. Mutta Putin Venäjä on muuttanut tätä ajattelua lopullisesti. Linja on muuttunut Georgian sodasta lähtien. Venäjän mukaan myös länsimaat käyttävät voiman oikeutta. Venäjän mukaan tästä esimerkkinä on Kosovon itsenäistymisprosessi. Himasen mukaan Venäjällä ajatellaan, että Länsimaat ovat hylännyt entiset arvonsa ja nyt Venäjä puolustaa oikeita kristillisiä arvoja. Putinin kausi on ollut johdonmukaista Venäjän voiman kasvattamista, vaikka Venäjä ei vieläkään ole samanlainen supervalta kuin mitä Neuvostoliitto oli. Venäjän selitys Krimin valtaukselle on USA:n ja Naton aggressio, johon Venäjän oli pakko vastata. Venäjä ei ole valtiollisesti käynyt läpi modernisaatiovaihetta. Venäläisten tutkimusten mukaan vanhat Neuvostoliiton aikaiset arvot ovat yhä voimissaan. Homo sovjeticus elää ja voi hyvin. Esimerkiksi oikeusvaltion idea ei ole juurtunut vieläkään Venäjälle. Oikeuslaitos ei ole riippumaton vaan siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi lahjuksin. Suomella ei Himasen mukaan ole mitään erillisasemaa Venäjän ulkopolitiikassa. Venäjä haluaa rakentaa länsirajalleen harmaa vyöhykkeen, koska se on menettänyt kylmän sodan aikaisen puskurivyöhykkeen. 

Toisen maailmansodan jälkeen idänkauppa oli ylimmillään 25 % Suomen ulkomaankaupasta. Huippuvuodet olivat 1950-luvun alussa ja vuosina 1981-83. Sodan jälkeen Suomen kauppapoliittinen tilanne oli hankala. Oli vaikea tietää miten Neuvostoliitto suhtautuisi Suomen läntisten kauppasuhteiden kehitykseen. Kekkonen onnistui kuitenkin sekä nostamaan itävientiä että myös hivuttamaan Suomea kohti Länsi-Euroopan vapaakauppajärjestelmiä. Idänkauppa oli tiukasti kytköksissä öljyntuontiin. Parhaimmillaan Suomi toi Neuvostoliitosta kaksi kolmasosaa käyttämästään ja jalostamastaan öljystä. Tärkein vientiartikkeli olivat laivat. Idänkaupan rakenne oli sikäli Suomelle edullinen, että Suomi toi raaka-aineita mutta vei pitkälle jalostettuja tuotteita. Välillä venäläiset jopa moittivat Suomea siitä, että maiden välisen kaupan rakenne muistuttaa siirtomaakauppaa. Mutta ongelma oli siinä, että Neuvostoliitto ei yksinkertaisesti pystynyt tuottamaan jalostettuja tuotteita, joilla olisi ollut kysyntää Suomessa. Idänkaupasta tuli edullista varsinkin silloin, kun öljyn maailmanmarkkinahinta nousi rajusti 1970-luvulla. Suomessa luotettiin liikaakin siihen, että hyvät henkilösuhteet ratkaisevat myös kaupankäynnissä kaikki ongelmat, sanoo professori Pekka Sutela. Niinpä Suomessa ei missään korkeakoulussa opetettu sitä, miten Neuvostoliiton talousjärjestelmä oikeasti toimii. Myös länsimainen Neuvostoliiton tutkimus oli meillä lähes tuntematonta.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen Neuvostoliitto oli olemassa vuosina 1922-1991. Sen lisäksi, että Neuvostoliitto oli todellinen suurvalta ja kansainvälisen politiikan merkittävä toimija, se oli monelle suomalaiselle tuttu lomakohde ja kokemusten aarreaitta. R.I.P. Suuri ja mahtava! Omista, erityisistä suhteistaan Neuvostoliittoon kertovat pitkän linjan toimittajat Heikki Haapavaara ja Joel Helenius. Haastattelujen lomassa Kati Keinonen lukee Elvi Juvosen pro gradu-tutkielmaa Rappiota rajan takaa: Turismi Neuvostoliiton ja Suomen välillä 1956-1991. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

1900-luku on kollektiivisten muistinmenetysten historiaa. Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastissa suomalaisen nykykirjallisuuden Neuvostoliitto-innostus tarjoaa kurkistusreiän muistinmenetysten historiaan. Muistinmenetysten äärellä digitalisoitu nykyihminen voi pohtia oman olemisensa haurautta. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.  Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airi LepistöAirin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa. Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Virpi KorhonenUusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken. Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa. Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.  Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä.  Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.  Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airi LepistöAirin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa. Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Virpi KorhonenUusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken. Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa. Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.  Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Araljärven kuivatus on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista, joka oli tarkkaan suunniteltu. Neuvostoliiton suunnitelmatalous halusi vettä puuvillapelloille ja maksimoi ympäristöongelmat ja minimoi taloudellisen tuoton. Vesi johdettiin puuvillapelloille, jotka sijaitsevat alueilla joiden maaperä soveltuu huonosti puuvillan kasvattamiseen ja puuvillan laatu jää huonoksi. Ympäristökatastrofista lähtöisin olevaa puuvillaa kerätään tänä päivänä lapsityövoimalla ja viedään Kiinaan, Bangladeshiin ja Intiaan, jossa se sotketaan muuhun puuvillaan ja myydään halpavaatteissa ympäri maailmaa. Toisaalta kuivuneen Araljärven pohjan hiekka sisältää haitallisia aineita, jotka hiekkamyrskyjen seurauksena nousevat ilmaan ja lentävät laajalle ympäristöön ihmisten hengitettäväksi. Neuvostoliitto käytti Aralin keskellä lojuvaa saarta biologisten aseiden laboratoriona. Araljärven pohjan hiekassa kerrotaan olevan jopa Neuvostoliiton aikaisten ydinkokeiden aiheuttamia radioaktiivisia jäämiä. Araljärven ympäristökatastrofista kertoo Aalto-yliopiston vesitutkija professori Olli Varis, joka muistuttaa myös, että nykyinen biotalous on taloudellista toimintaa siinä kuin mikä hyvänsä. Valitettavan yleinen toimintamalli tänä päivänä on, että taloudellista toimintaa ohjataan sellaisille alueille missä kilpailuetu tulee siitä, että ei oteta huomioon ympäristöongelmia eikä ympäristön hoidosta koituvia kustannuksia ja otetaan sosiaalisia oikopolkuja, eikä huolehdita siitä että ihmisillä on kunnon työolot. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto.

Ruotsissa asuu noin 350 Suomen sotien veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Olemme tavanneet heistä tähän mennessä seitsemän, ja tässä ekstrajaksossa kuulemme Stella Polaris -operaation pikkutyttönä nähneen Heidi Renvallin tarinan. Heidi Renvall, Tukholma Syntynyt 14.8.1939 Helsingissä Stella Polaris -operaation silminnäkijä Närpiön Nämpnäsissä loppukesällä 1944 Avioitui Stig Wickbergin (ent. Törnroos) kanssa 1964, ja pariskunta muutti samana vuonna Ruotsiin Ammattiura sairaanhoidon alalla Nykyinen asuinpaikka Tukholma Stella Polaris oli vuonna 1944 toteutettu operaatio, jossa siirrettiin Suomen puolustusvoimien tiedustelutoiminta Ruotsiin siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Suomen sodat Talvisota syttyi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Talvisodan syttyessä syntyi talvisodan henki, suomalaisten horjumaton puolustustahto ja yksimielisyys. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941-4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe oli Lapin sota 15.9.1944-27.4.1945. Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista • Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.  • Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi.  • Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman oli saanut joka neljäs.  • Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.  • Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. • Suomessa sotien veteraaneja oli vuoden 2014 alkaessa elossa 32 000, heistä sotainvalideja on 4 800. • Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Sarjan toimittanut Soili Huokuna kiittää ruotsinsuomalaisten sotaveteraanien sosiaalineuvoja Pirkko Sinkkosta avusta sarjan toteuttamisessa. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Aamun vieraana on keskiviikkona Suomen uusi suurlähettiläs Jarmo Viinanen. Viinanen aloitti Suomen virallisena edustajana Tukholmassa viime viikolla (viikko 32). Huomenta Ruotsissa keskiviikkona: - Joka kolmas kunta Ruotsissa ei noudata täysin määräyksiä, joiden mukaan liikkuminen kunnassa tulisi olla täysin esteetöntä - Henkilökohtainen valmentaja Päivi Korhonen varoittaa piilosokerista - Ruotsinsuomalainen Bella Vehkamäki voitti Svensk Revyn Ruotsin mestaruuden - Haaparannan ja Tornion rajalle sijoittuvan Barents Centerin rakentaja on valittu - Outi Mikkola valmistautuu naisporukalla Blodomloppet-kilpailua varten - Suomen kansallisteatterin näytelmä "Neuvostoliitto - tarina Uskosta" sai ensi-esityksensä Ruotsissa. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Suomen uusi Tukholman suurlähettiläs Markus Lyra jättää tänään valtuuskirjansa kuninkaalle. Lyra on pitkän linjan diplomaatti, hänen uransa Suomen ulkoasiainministeriössä alkoi vuonna 1973. Hänen erikoisalansa on Suomen suhteet entiseen Neuvostoliittoon ja nykyiseen Venäjään. 80-luvulla hän oli lähetystöneuvoksena Moskovassa ja 90-luvulla Suomen Moskovan suurlähettiläänä. Pietarissa Lyra oli pääkonsulina juuri, kun Neuvostoliitto hajosi. Markus Lyran äidinkieli on ruotsi ja senpä vuoksi hänestä oli helppo tulla suurlähettilääksi Tukholmaan. Veli Raasakka haastattelee.