Podcasts about johtamisen

Play Episode Listen Later May 29, 2024 51:03

Tässä jaksossa pureudutaan johtamisen ja johtamisen kehittämisen ongelmiin ja ratkaisuihin. Liftcast-hostit Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi pitävät huolta, että keskustelussa katetaan niin tuloksellisuuden kuin myös inhimillisyyden näkökulmat. Johtamisen ongelmien ratkaisun sydämestä löytyy yhtenäinen johtaminen, joka avataan nyt tarkkuudella. Syntyykö yhtenäinen johtaminen johtamisen periaatteiden tai johtamislupausten luomisesta? Entä johtamismallin avulla? Keskustelussa puidaan lisäksi muun muassa yhtenäisen johtamisen hyötyjä, sen rakentamista, todeksi elämistä organisaatio- ja yksilötasolla, onnistumistarinoita sekä tietysti myös sudenkuopat välttämisohjeineen. Lataa ilmaiseksi jaksossa mainittu "Yhtenäisen johtamismallin rakentaminen" -opas: https://lifted.fi/materiaalit/yhtenaisen-johtamismallin-rakentaminen-opas/Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

ent lue keskustelussa johtaminen rantala yhten lataa johtamisen syntyyk

Podcast: Valmentavan tiimin johtamisen perusta

BoMentis

Play Episode Listen Later Dec 13, 2023 77:26

Keskusteluttaja: Anna Lönnroth, BoMentis Oy

johtamisen perusta

Jakso 24: Merkitykselliset tavoitteet johtamisen tukena │ Kirsti Kehusmaa

miten jakso toki kaikki lue keskustelussa tavoitteet johtamisen suosittelemme

Play Episode Listen Later Oct 25, 2023 61:24

Miten organisaatio ja johtaja hyödyntävät tavoitteita ja mittareita johtamisensa tukena? Liftcast-studiossa vieraana Liftedin johtamisen asiantuntija Kirsti Kehusmaa ja käsittelyssä hänen uusi huippuajankohtainen kirjansa "Merkitykselliset tavoitteet ja mittarit työyhteisön johtamiseen". Keskustelussa ratkaisemme sen, mikä tavoitteiden hyödyntämisessä ja suorituksen johtamisessa on yleensä pielessä. Toki sukellamme myös syvälle konkreettisiin ratkaisuihin. Kirsti avaa podcastissa erinomaisesti miten työhön lisätään merkityksellisyyttä ja johtamisesta tehdään tuloksellista sekä inhimillistä.Suosittelemme kirjaa (ja vähintään tätä podcast-jaksoa) vahvasti ylimmälle johdolle.Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/ Kaikki jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/ LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/ Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Johtaminen on elämänmittainen matka olennaista etsiessä

Play Episode Listen Later Aug 31, 2023 34:35

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Asko Känsälä, liiketoimintajohtaja, kirjailija ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Johtamisen kirjoista ei löydy oikotietä johtamiseen, vaan jokaisen pitää itse löytää se mikä on omassa johtamistyössä olennaista. Periaatteessa johtamista voi oppia mistä tahansa: elämästä tai muiden asioiden ja ammattien kautta - vaikka käsityöläisiltä, taitelijoilta, kirjailijoilta tai runoilijoilta. Tutkia miten he löytävät olennaisen omassa työssään ja verrata miten se olisi toteutettavissa johtamistyössä. Johtamisen perusta on hyvä ajattelu, ja johtajan pitää oppia tunnistamaan mitä ajattelee. Omat ajattelumallit ovat ikään kuin käsityöläisen työkaluja. Johtajan pitää pystyä tarkkailemaan itseään ja omia ajatuksiaan ja kehittää niitä paremmiksi. Kyetäkseen johtamaan muita täytyy ensin oppia johtamaan itseään. Osaatko kertoa heti omat henkilökohtaiset arvosi ja mikä sinulle on elämässä tärkeintä? Pelkkä hyvä ajattelu ei riitä, vaan sen täytyy sisältää myös käsillä tekeminen. Eli ymmärryksen siitä, mitä ajattelu tarkoittaa käytännössä, esim. asiakkaalle asti. Ajattelumallit ja tavat ajatella, joihin ei liity konkretiaa, ovat arvottomia. Päässä syntyy ajatus, kädet tekevät konkreettisia asioita, mutta näiden lisäksi pitää olla sydän mukana. Johtamisessa toimitaan aina ihmisten kanssa. Pitää ymmärtää toista, saada toiseen ihmiseen kontakti ja saada hänet toimimaan. Positiivinen ihmiskäsitys, luottamus ja kiinnostus ihmiseen, auttaa tässä. Johtajan pitää ajatella myös itsestään hyväsyvästi ja positiivisesti: en ole ihmemies tai -nainen, olen vaillinainen, olen matkalla ja kesken, voimavarani ovat rajalliset. Työssä erinomaisuuden tavoittelu on hyvä asia, kunhan se ei muutu täydellisyyden tavoitteluksi. Pitää tietää ja osata asettaa omat rajat, joiden puitteissa voi hakea hyvää erinomaista suoritusta ja kehittää itseänsä pitäen samalla huolta elämän tasapainosta. Johtaminen on elämänmittainen matka, täytyy koko ajan harjoitella, oppia ja kehittää itseään. Jaksaa uteliaan asenteella hakea uusia asioita ja koko ajan miettiä mikä on oleellista. Tokikin muistaa elämän tasapaino ja omat resurssit. Aina ei ole mahdollista tehdä samalla intensiteetillä ja voimalla. Mutta pitkäjänteinen kehittäminen johtaa parhaaseen lopputulokseen. Pienet asiat ovat tärkeitä - millaisella ajatuksella tekee työtä. Jos ajattelussa on puutteita, niin johtajan pitää auttaa selvittämään minkä kokemusten kautta väärä ajattelu on syntynyt ja löytämään parempi ajattelu. Jos ajattelu on oikein, niin johtaja voi luottaa työn tekemiseen. Virheitä tulee, mutta työ menee silti eteenpäin. Johtajan pitää antaa tilaa oppia ja tehdä virheitä. Kun tehdään uusia asioita, niin niissä otetaan aina riskejä ja silloin tulee virheitäkin tehtyä. Niistä toivutaan nopeasti, otetaan opit mukaan ja jatketaan matkaa. Mikään liiketoiminta, palvelu tai tuote ei muodosta pysyvää kilpailuetua, vaan oppiminen on ainoa pysyvä kilpailuetu. Se on tapa mennä eteenpäin ja kehittyä. Johtaminen on vaan työtä, käsityötä. Hyväksi käsityöläiseksi kasvaa sitä käsityötä tekemällä. Eli johtamalla. Siihen ei ole oikotietä. Johtajaa tarvitsee hyvää ajattelua ja ymmärrystä siitä, miten asiat konkretisoituvat asiakkaalle asti. Lisäksi johtaja tarvitsee hyvän sydämen, vastuun ihmisistä ja omasta itsestään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

jos pit kun lis mik suomen aina mutta matka hyv jyv euroopan kest siihen omat niist johtaminen pelkk pienet osaatko johtamisen jaksaa periaatteessa

F1-tulokkaan potkut paljastavat karun totuuden Red Bullista: "Kulttuurin ja johtamisen epäonnistuminen"

Hanaa! F1-podcast

Play Episode Listen Later Jul 18, 2023 52:27

Viikon suurin puheenaihe on Nyck De Vriesin potkut AlphaTaurilta. Hänet korvaa suursuosittu Daniel Ricciardo. Miksi De Vries sai kenkää ja mitä Danny Ric voi vielä tuoda tallille? Tämän ja muun uutiskatsauksen lisäksi tietysti Unkarin GP:n ennakko.

daniel ricciardo karun viikon danny ric kulttuurin johtamisen onnistuminen

Johtamista tulee tehdä yhdessä ihmisiä kuunnellen ja ymmärtäen

Play Episode Listen Later Feb 23, 2023 43:31

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Tomi Kasurinen, uuden ajan johtamisen ja työyhteisön yhteiskehittäjä, DreamLeader Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja(www.dreamleader.fi). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Dreamleaderin kehittämistyön tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden menestyviä ja hyvinvoivia työyhteisöjä yhteiskehittämisen keinoin. Tällä hetkellä työelämässä on viimeinen sukupolvi, joka on tyytynyt siihen, että kerran vuodessa kysytään työhyvinvoinnista ja asioille ei tapahdu mitään. Uusi työntekijäsukupolvi vaatii käytännön tekoja. Meidän pitää siis toimia. Yhdessä. Johtajan tulisi olla 1. kiinnostunut ihmisistä ja 2. kiinnostunut aidosti ihmisestä. Oleellista on, että johtajalla on keskusteluyhteys ja tätä kautta hän voi tulla tietoiseksi siitä mitkä asiat työntekijää innostavat ja mitkä turhauttavat tai miten hyvin hän onnistuu palautumaan työn ja vapaa-ajan haasteista. Palautekulttuurin aktivointi on yksi parhaita keinoja kulttuurin kehittämiseen käytännössä. Johtamiskyvykkyys koostuu sekä organisaatiotason että yksilötason kyvykkyyksistä. Jos systeemi ohjaa kontrolliin, niin esihenkilö tekee kontrollia. Jos luottamusta tai psykologista turvallisuutta halutaan edesauttaa, niin johtamisjärjestelmässä pitää muuttaa ajattelu- ja toimintatapaa. Johtamisen yksilötason kyvykkyydet ovat tieto, taito, tahto, toimijuus ja tuki. Monesti organisaatioissa sudenkuoppana on tahto. Esihenkilöt ovat ikään kuin ajautuneet rooliin ja oikea halu johtaa hyvin voi olla kadoksissa. Johtamisen kehittämisessä tulisi hyödyntää paremmin niitä, jotka sitä työtä käytännössä konkreettisesti tekevät ja kehittää yhdessä heidän kanssansa. Kyse on yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisen 4 kovaa koota: kysy, kuuntele, keskustele ja kehitä. Vaikuttavaa kehittämistä voidaan tehdä myös etänä. Fyysinen etäisyys tai läheisyys ei onnistumista ratkaise vaan hyvä suunnittelu ja valmistautuminen. Yhteisöllisyydessä on kysymys henkisestä läheisyydestä, jossa jaetaan yhteinen käsitys siitä missä me ollaan ja mikä on meidän maalimme mihin tähdätään. Johtajalta yhteisöllisyyden tukeminen vaatii selkeää ja jatkuvaa viestintää päämääristä ja tavoitteista sekä organisaation rooleista ja vastuista. Yhteisöllisyyttä ja sen kehittämistä on myös se, että meillä on samanlainen käsitys siitä, että mitä asiakkaat meiltä odottavat. Meidän pitäisi yhdessä ymmärtää myös mitä asioita ja mitä kyvykkyyksiä me tarvitsemme strategian toteuttamiseen ja mitkä ovat meidän kilpailuetumme. Yhteisöllisyyden kehittäminen on siis pohjimmiltaan toimivan työyhteisön perusasioiden kehittämistä. Isoimpia muutoksia tulevaisuudessa on siirtyminen yksilötason osaamisen kehittämisestä yhteisöllisen oppimisen kehittämiseen ja johtamiseen. Miten yhteisönä opimme esim. virheistä ja estämme niiden toistumisen? Miten jaamme tietoa, analysoimme sitä ja ratkaisemme ongelmia? Oppiminen ei tapahdu sattumalta ja sitä pitää johtaa. Yhteenvetona kolme asiaa mihin tulisi keskittyä 1. Varmistaa, että johtamisen johtamisen ketju toimii. 2. Varmistaa, että organisaation toiminta perustuu nykyaikaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin. 3. Muistetaan yksilötason johtamisen kehittämisessä, että se ei ole pelkästään tietoa ja taitoa vaan myös tahtoa, toimijuutta ja tukea. Johtamisen kehittäminen ei tarkoita esihenkilöille vain uusia vastuita ja velvollisuuksia, vaan johtamista tulee tehdä yhdessä ihmisiä kuunnellen ja ymmärtäen. Sitä kautta saadaan kestäviä tuloksia. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

jos miten suomen uusi meid jyv euroopan tehd kest tulee yhdess yhteis kyse oppiminen monesti johtamisen

Jakso 009: Johtamisen kehittämisen vaiheet │ Taneli & Jukka

Play Episode Listen Later Feb 22, 2023 73:37

Miten johtamista kannattaisi organisaatiossa kehittää, jotta siihen satsattu panostus tuottaisi mahdollisimman paljon tuloksia pitkällä tähtäimellä? Nyt on aika käsitellä siis kestävää, onnistumisia ja hyvinvointia tukevaa, johtamisen kehittämistä, joka on linjassa organisaation strategian ja kulttuurin kanssa. Tällä kertaa Liftcast-isännät Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi käyvät pala palalta läpi johtamisen kehittämisen vaiheet niin sanotusti oikeassa järjestyksessä. Tänään ei mennä takapuoli edellä puuhun! Kuuntele jakso, jottet haaskaa aikaasi, energiaasi tai rahojasi kehittäessäsi organisaationne johtamista. Halutessasi löydät jakson poikkeuksellisesti myös videona, joka auttaa sinua hahmottamaan esittelemämme mallit helpommin: https://lifted.fi/blogi/podcast/liftcast-009-johtamisen-kehittamisen-vaiheet-taneli-jukka Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/ Blogimme: https://lifted.fi/blogi Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/ LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/ Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

nyt miten jakso kuuntele jukka kehitt taneli johtamisen

Teoriasta käytäntöön – esimerkkejä suorituskyvyn johtamisen kentältä

Transformation Realized

Play Episode Listen Later Dec 21, 2022 28:00

EY:n Partner Roope Hyökyn vieraana Riikka Eerikäinen ja Teemu Vuorinen EY:n talouden konsultoinnista. Transformaatioagendalla pureudutaan tällä kertaa talousorganisaatioon ja siellä erityisesti suorituskyvyn johtamiseen sekä ratkaisujen implementointiin. Puhutaan edelläkävijöistä, kuinka he toteuttavat transformaatioita? Miten onnistua ja mitkä asiat taas voivat mennä pieleen. EY:n näkemyksen mukaan transformatiiviseen muutokseen kuuluu ajattelu tulevaisuuden kautta, eli visioidaan miltä tulevaisuus voisi näyttää ottamatta huomioon nykypäivän haasteita. Vieraat keskustelevat siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa talouden suorituskyvyn johtamisprojekteissa.

kent ey miten puhutaan johtamisen vieraat esimerkkej

Jakso 61: Johtamisen myytit BUSTED!

nyt busted jakso johtamisen

Play Episode Listen Later Sep 14, 2022 64:14

Johtamiseen liittyy paljon myyttejä, joista monet ovat vanhanaikaisia, hyödyttömiä ja jopa haitallisia. Nyt onkin aika nostaa isoimpia ja mielenkiintoisimpia johtamisen myyttejä pöydälle rehelliseen käsittelyyn. Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi purkavat myyttien syntyä ja murtavat (tai hyväksyvät) myytit yksi kerrallaan. Jakso on varsin viihdyttävä, mutta myös käytännönläheinen ja informatiivinen kaikille oman tai yhteisen johtamisen kehittämisestä kiinnostuneille.

Jakso 57: Johtamisen johtaminen

mit ota jakso johtaminen jaksosta johtamisen

Play Episode Listen Later May 10, 2022 54:03

Mitä ihmettä on johtamisen johtaminen ja miksi se on nyt kaikkien huulilla? Studiossa Yksi Hyvinvointi -podcastin isännät Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi pureutuvat tähän teemaan syvällisesti repien johtamisen johtamisen osiin ja kooten sen sitten taas kasaan. Jaksosta saat myös erinomaisen mallin johtamisen kypsyyden arviointiin organisaatiossasi. Tämän konkreettisempaa puhetta johtamisen johtamisesta saat etsiä. Ota kuunteluun ja varmista, että organisaatiosi johtamista johdetaan hyvin.

Johtamisen tuki ja transformaatio

Deloitte Hear'n Go

Play Episode Listen Later Dec 14, 2021 43:19

Deloitten On the Spot –podcastin viidennessä jaksossa aiheena on tulevaisuuden työn johtaminen. Podcastissamme Deloitten Human Capital -palveluissa transformaatioiden johtamiseen keskittynyt Kirsi Kemi ja Espoon kaupungin henkilöstön kehittämisen päällikkö Hanna Saaristo pohtivat Deloitten markkinointi- ja viestintäjohtaja Rami Saarelan kanssa tulevaisuuden työn johtamista. Espoon kaupunki on kehittänyt johtamista systemaattisesti jo pitkään. Tässä jaksossa käydään Espoon kaupungin kehittämisprojektin kautta läpi, miten kaupunki on etsinyt ja löytänyt parempia työkaluja arjen suorituksen johtamiseen. Deloitte on ollut tukemassa projektia muun muassa palvelumuotoilun avulla.Työelämä muuttuu. Samanaikaisesti myös osaaminen, työn tekemisen tavat ja erilaiset järjestelmät saattavat muuttua. Tämä vaatii erityisesti johtamisen, osaamisen ja työvoiman kehittämistä.Kunnissa suuret digimuutokset, ammattikuntien murrokset, käsitykset kuntalaisten hyvinvointia tukevista palveluista ja myös työvoimapula ovat kaikki isoja ilmiöitä, jotka vaativat niin ajattelun kuin toiminnankin muutosta.

spot deloitte tulevaisuus kunta tuki johtaminen espoon digitalisaatio johtamisen palvelumuotoilu

Brändiaktivistit: Inklusiivisuus on tulevaisuuden johtamisen ytimessä. Vieraana Jasmin Assulin

Ellun Kanat

Play Episode Listen Later Jun 17, 2021 39:36

Monimuotoinen ja inklusiivinen työympäristö tekee hyvää sekä ihmisille että liiketoiminnalle. Mutta miksi aiheesta on edelleen niin vaikea puhua? Ellun Kanojen Brändiaktivistit-podcastissa vastuullisuustyön ja brändiaktivismin perusteita pöyhitään alan asiantuntijoiden, pitkän linjan tekijöiden ja uusien vallankumouksellisten kanssa kuuden jakson verran. Neljännessä osassa käydään läpi, mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää diversiteetti- ja inklusiivisuusteemoista. Jaksossa Suvi Auvisen ja Ville Tuomisen vieraana on diversiteetti ja inklusiivisuus -teemojen parissa toimivan deidein toimitusjohtaja Jasmin Assulin.

mutta vieraana nelj tulevaisuuden johtamisen

Vaikuttavuus johtamisen tukena: Vieraana Seppo Ranta

Terve!

Play Episode Listen Later May 19, 2021 54:53

Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KHSHP.

miten vieraana ranta seppo johtamisen

Johtajan tärkeä olla avoin ja valmis kuuntelemaan ja oppimaan nuorelta.

Play Episode Listen Later Mar 24, 2021 31:52

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa erityisesti e-urheilua kehittävän projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalon kanssa johtamisesta. Rauhansalo on myös mukana e-urheilun start up-yrityksessä. E-urheilu on vahvassa nosteessa oleva ala. Toki nuoret haluavat myös livenä mukaan ja halutaan pelata fyysisesti yhdessä ja saada valmennusta siihen. Ammattitasolla e-urheilussa on aivan muun urheilun tavoin tärkeää pystyä panostamaan pelaamiseen kunnolla. Tässä voidaankin eri keinon olla apuna ja tukena mm. valmennuksen avulla. Vastuullinen näkökulma valmennuksen toteutuksessa onkin hyvin tärkeää, jotta nuoren hyvinvointi huomioidaan kunnolla. Tärkeä olisi oppia myös käsittelemään epäonnistumisia ja tunteita. Verkkoympäristössä on tavallaan liian helppo sulkea mikki ja poistua tilasta sen sijaan, että käsiteltäisiin ikävätkin asiat ja tunteet. Avoimen palautekulttuurin rakentaminen on tärkeää. Nuoret kaipaavat paljon palautetta, kehuja ja ohjausta. On tärkeää olla läsnä mahdollisimman paljon myös digitaalisissa kanavissa ja sitä kautta tukea vaikeissakin, epäonnistumisen tilanteissa. Epäonnistuminen on sallittua. Jos et koskaan epäonnistu, niin et myöskään keksi uusia oivalluksia. Epäonnistumisen kautta tarjoutuu mahdollisuus kehittyä. On tärkeää myös, että kerrotaan omia taustoja ja myös niitä epäonnistumisia. Tärkeä keskustella monista elämän alueista eikä välttämättä vain työelämästä. Johtamisen rooli luottamuksen rakentamisessa onkin ratkaiseva. On varmasti tärkeää, että johtaja on ensin avoin ja laittaa itseään likoon ensin. Esimerkillä johtamisen kautta. Välttämättä ei kirjallisia sääntöjä edes voida tehdäkään, sillä maailma on nykyisin niin hektinen, jolloin tärkeämpää onkin rakentaa kyselykulttuuria, jotta kussakin tilanteessa löydetään optimiratkaisu. Varjopuolena kyselykulttuurissa on toki se, että samoja asioita kysytään moneen kertaan ja helposti varmistellaan osin vähän turhiakin asioita. Siksi onkin tärkeä kannustaa maalaisjärjen käyttöön. Arvojen tärkeä olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä myös termeinä. Nuorilta löytyy todella paljon kiinnostusta moneen sekä valmiuksia esimerkiksi graafiseen suunnitteluun ja some-viestintään. Tämä voikin osin haastaa vanhempia, esim. graafikon tehtävissä toimivia. Tässäkin toki tärkeä käydä keskustelu ja mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen ja innostaminen. Työparityöskentely on todella tärkeä keino, joka osaltaan pienentää samojen virheiden tekemistä ja vapauttaa energiaa uuden innovointiin. Nuoret erityisesti haluavatkin tehdä paljon yhdessä eikä niinkään yksin. Johtajan on tärkeää olla oikeasti läsnä ja aidosti ohjata nuoreta. Ja olla avoin ja valmis kuuntelemaan ja oppimaan nuorelta. Teksti: Mirva Leppälä

jos olla toki siksi nuoret valmis vastuullinen avoin johtamisen

Jyväskylän yliopiston uusi DI-koulutus: Henkilöstöjohtamisen opintokokonaisuus

AamukahvIT

Play Episode Listen Later Mar 17, 2021 13:35

Kevään yhteishaku lähestyy! Toisessa Jyväskylän yliopiston uutta DI-koulutusta esittelevässä jaksossa keskustelemme johtajuuden yliopistonlehtori Tommi Auvisen ja yliopistonopettaja Elina Riivarin kanssa. Jaksossa pääset kuulemaan mitä henkilöstöjohtamisen opinnot sisältävät ja miten ne linkittyvät tieto- ja ohjelmistotekniikan koulutukseen. Käy kuuntelemassa meidän aiempi jakso DI-koulutuksesta, jossa keskustelemme yleisesti DI-opinnoista Janne Roslöfin kanssa, sekä valinnaisista opintokokonaisuuksista Henna-Riikka Peltolan (musiikkitiede ja -teknologia) ja Neil Croninin (liikuntatiede) kanssa. Jakson löydät täältä: https://soundcloud.com/aamukahvit/tieto-ja-ohjelmistotekniikka Lue lisää DI-koulutuksesta: www.jyu.fi/fi/diplomi-insinoori --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakson tekstiversio: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/jyvaskylan-yliopiston-uusi-di-koulutus-henkilostojohtamisen-opintokokonaisuus

jaksossa uusi jakson jyv henkil podcastissa skyl koulutus johtamisen

Jakso 41. Kasvuyrityksen hyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen, Mari Järvinen

Play Episode Listen Later Mar 10, 2021 53:18

Tällä kertaa yksi hyvinvointi podcastissa puhutaan työyhteisön hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisestä etenkin kasvuyritysten näkökulmasta. Saamme podcastiin Jukan vieraaksi mukaan Liftedin valmentajatiimistä aiheen asiantuntijan työ- ja organisaatio psykologi Mari Järvisen. Keskustelussa käydään läpi kokemuksia kasvuyritysten haasteista ja opeista, joita Mari ja Jukka ovat saaneet työskennellessään erilaisten työyhteisöjen kanssa.

jakso minen jukka keskustelussa kehitt marij saamme jukan johtamisen

Johtamisen tärkeä olla jossain määrin näkymätöntä.

Play Episode Listen Later Mar 4, 2021 42:11

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Yleisradion toimittajan, Ralliradion pitkäaikaisen tuottajan Arvo Vuorelan kanssa johtamisesta. Vuorela on toiminut Ralliradion tuotantotiimin johtajana lähes koko sen olemassaolon ajan eli vuodesta 1985 lähtien. Sen kehittymiseen on liittynyt monenlaisia vaiheita siihen, että Ralliradiolla on nyt vankkumaton ja arvostettu paikka radio- ja rallimaailmassa. Radio-median ja sen vaatima tiimityö tekeminen lähtee itsensä johtamisesta. Tiimissä täytyy vallita äärimmäinen tasa-arvoisuus, jotta tekeminen kiireessä ja paineessa mahdollistuu. Nykyisin Ralliradion tuottajatiimissä on pitkänlinjan tekijöitä, jotka ovat hitsaantuneet yhteen. Toki tiimiä tasaisesti myös niin sanotusti rikastetaan uusilla vahvuuksilla. Työ itsessään eli Ralliradion tuottaminen ja tekeminen on erityislaatuista jo aikataulujen vuoksi. Työssä tehdään pitkiä päiviä, suorana lähetyksenä, joten turnauskestävyyttä ja huumoria tarvitaan. Jaksamisesta täytyy toki myös huolehtia hyvin. Kunkin vuoden Ralliradion tekeminen aloitetaan aina kun vuoden Ralliradio on purkissa, joten sitä tehdään pitkäjänteisesti ja siinä usein testataan uusia välineitä ja muutenkin tehdään tuotekehitystä eli pitkästä historiastaan huolimatta ei voi jäädä paikoilleen. Lisäksi nykyisin kuvioihin on tullut sosiaalinen media ja yleisöpalaute ja tiedonsaanti on nopeaa. Johtajuudessa täytyy välillä olla jääräpäinenkin, kun usein joutuu ns. vääntämään eri tahojen kanssa. Johtajan on tärkeä myös pitää hyvää huolta toiminnasta ja tavallaan suojella toimintaa. Tehtävä toki siinä mielessä helpottuu, kun osaaminen vahvistuu ja tuote ns. paranee. Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, sitten tiiminjohtaminen. Johtamisesta tärkeä tehdä jollain tapaa näkymätöntä ja mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen ja kukoistaminen. Tärkeää on, että jokainen tietää paikkansa ja arvonsa. Myös yleisö on radiotyössä ns. johtajia, sillä palaute ja suosio tulee sieltä. Johtajuus on keskiössä ennen aktuaalista tapahtumaa (vt. Ralliradio kerran vuodessa). Asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymistä on myös arvokasta päästä seuraamaan johtamistyössä. Vanhemmilta työntekijöiltä voi myös oppia paljon, joten nuorten kannattaa varmasti tutustua myös vanhempien työntekijöiden kehittymistarinaan. Teksti: Mirva Leppälä

radio lis olla toki teht johtaminen yleisradion jossain johtamisen

Jakso 34. ITSENSÄJOHTAMISEN TAITO. Vieraana itsensäjohtamisen valmentaja, yrittäjä Katja Salmijärvi

OMAPAJA Podcast

Play Episode Listen Later Jan 14, 2021 34:56

Monesti kuulee, että nyt tulisi harjoitella itsensä johtamisen taitoja mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Ja mitä se vaatii? Itsekuria, uhrauksia, henkistä raippaa joka päivä ja muutenkin isoja ja vaativia tavoitteita – vai jotakin aivan muuta? Tässä jaksossa puhutaan itsensäjohtamisesta, yhdestä keskeisestä tulevaisuuden työelämätaidosta. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten se tehdään? Miten sitä voi harjoitella? Ja mihin kaikkeen sitä tarvitaan? Vieraanani on Itsensäjohtamisen valmentaja, työyhteisökehittäjä, ja yrittäjä yrityksessä Mokata Mindset Oy, eli Katja Salmijärvi.

mit katja miten jakso vieraana taito yritt itsens valmentaja monesti johtamisen vieraanani

Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen edellyttää ajan antamista.

Play Episode Listen Later Dec 16, 2020 28:33

Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen alkaa ajan antamisesta. Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Hanna Jauhiaisen kanssa johtamisesta. Jauhiainen on tehnyt opinnäytetyön ”Johtamisen tulevaisuus ravitsemisalalla - Z-sukupolvi työntekijöinä” (restonomi AMK). Jauhiainen toimii esimiestehtävissä ravitsemisalalla. Z-sukupolven edustajille tärkeää työelämässä on merkityksellisyys, elämän tasapaino sekä joustavuus ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet. Lisäksi tärkeää on luottamukselliset vuorovaikutussuhteet. Nämä kaikki edellyttävät ennakointikykyä johtamisessa. Pelisäännöt ja toimintatavat tulisikin olla sovittuna heti alusta alkaen eikä niin, että asiat ratkaistaan nopeasti sitten kun ne tulevat eteen. Jatkuvaa vuorovaikutussuhteen luomista, kahdenkeskistä, kasvokkain tapahtuvaa keskustelua ja kuuntelua. Pitäisi olla niin säännöllistä, että se on itse kullekin riittävää eli yksilöllinen vuorovaikutussuhteella on todella paljon merkitystä nuorille. Kyse ei ole pelkästä palautteiden läpikäymisestä vaan luottamuksellisesta suhteesta, joka mahdollistaa jatkuvan itsensä kehittämisen. Jatkuva uuden oppiminen on erittäin merkityksellistä nuorille. Ajan löytäminen keskusteluhetkeen voi tuntua johtajalle vaikealta, mutta se kannattaa, sillä se vahvistaa myös työntekijän sitoutumista työhön. Ihmissuhteet ovat nuorille hyvin tärkeitä työpaikalla, joten on tärkeää, että sen rakentamiseen kiinnitetään huomiota. Lisäksi työuran ja sisällön muokkaus ja joustavuus on tärkeää. Välttämättä ei siis ole niin, että halutaan vaihtaa työpaikkaa tiheästi, vaan että työ itsessään muuttuu; työnkierron ja muiden vastaavien ratkaisujen kautta. Myös esimerkiksi tiimityö tuo uutta rakennetta ja vahvistaa luottamusta ja mahdollistaa uuden oppimista. Kun uusi työntekijä tulee työyhteisöön, niin perehdytys on äärimmäisen tärkeää. Tällöin osin jopa koko työyhteisön tulee olla mukana perehdyttämässä ja tämä vaatii toki sitten myös aikaa useille eri ihmisille. Työntekijälle on tärkeää avata työ rehellisesti auki työ ja siihen liittyvät odotukset. Se on entistä tärkeämpää, että arvot kuvataan aidosti auki ja ne ovat oikeasti käytännössä. Toki arvoja voi yhdessä nuorten kanssa tehdä ne. Nuorille on tärkeää, että johtaja löytää ajan, jota kautta käy keskustelua työntekijöiden kanssa. Z-sukupolvi on aiempia sukupolvia jossain määrin rohkeampi, joten sekin tuo monenlaista uudentyyppistä työn tekemiseen ja valintoihin. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen. Kaikki alkaa ajan antamisesta. Aito vuorovaikutussuhde antaa johtajallekin todella paljon. Tapahtuu ympärillä mitä tahansa, niin johtamistyössä johtajan täytyy keskittyä olennaiseen ja pysähtyä miettimään ja katsomaan missä ollaan nyt. Olennaista z-sukupolvia johtamisessa on muistaa tukea heidän yksilöllisyyttä, yrittelijämäisyyttä sekä herkkyyttä. Teksti: Mirva Leppälä

pit kun lis pelis toki kaikki ajan amk kyse rakentaminen johtamisen

Millainen on johtamisen uusi aika? Vieraana Perttu Salovaara

Recoding

Play Episode Listen Later Dec 14, 2020 37:09

Tarvitsevatko ihmiset johtajaa? Ajautuuko kaikki kaaokseen, jos työntekijöille annetaan lisää luottamusta ja valtaa tehdä päätöksiä? Recoding-podcastissa ruoditaan sitä, onko vanha hierarkkinen pomokulttuuri tullut jo tiensä päähän. Goforen Timo Brunsin kanssa aiheesta keskustelee tutkija, kirjailija ja konsultti Perttu Salovaara. Salovaara sanoo, että itseohjautuvuudesta puhutaan tänä päivänä paljon, mutta se ei ole terminä kuitenkaan sopiva. “Vanhanaikaisen individualismin korostaminen on melkein negatiivinen piirre tässä keskustelussa. Itseohjautuvuus-sanan käyttäminen voi johtaa moniin väärinymmärryksiin.” Salovaara puhuukin ennemmin yhteisöohjautuvuudesta. Jaksossa selviää, mitä se tarkoittaa.

jaksossa uusi vieraana millainen aika recoding perttu johtamisen itseohjautuvuus

Jakso 35. Visman johtamisen kulttuuri, Jukka Holm

Kaiken maailman millenniaalit

Play Episode Listen Later Nov 18, 2020 52:49

Pöydällä johtaminen ja Yksi hyvinvointi -studiossa Tanelin seurana Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm! Lämmittelemme podcastin liikkeelle keskustelemalla Jukan matkasta johtajana, hyvästä johtajuudesta sekä siinä kehittymisestä. Ja sitten sukellamme johtamisen kulttuuriin. Jukka avaa Visman mielenkiintoista johtamisen kulttuuria ja sen linkkiä vauhdilla kasvavan organisaation strategiaan. Jos johtajana kehittyminen sekä johtamisen kulttuurin parantaminen kiinnostavat, tämä keskustelu kannattaa kuunnella!

jos holm jakso yksi jukka kulttuuri jukan johtamisen tanelin

Itsensä johtamisen ABC

Play Episode Listen Later Nov 13, 2020 34:52

Jumitaks sä etkä saa mitään aikaseks tai ainakaan niin paljon kun haluaisit? Nuorten aikuisten ongelmana on jatkuvat häiriötekijät, joiden takia itsensä motivoiminen on tärkeimpiä taitoja elämässä. Mut miten sitä motivaatiota vois sit saada? Kerrotaan sulle neurotutkijan kolme motivaatiostrategiaa, jotka helpottavat sua nousemaan aamulla sängystä lämpimän peiton alta. Jaksossa muokataan amerikkalaisten affirmaatiolauseista suomalaisen nuoren aikuisen arkeen sopiva itsensä johtamisen paketti.

mut jaksossa itsens nuorten kerrotaan johtamisen

Ari-Pekka Skarp - Organisaatiot ja flow

Flow Akatemia

Play Episode Listen Later Nov 10, 2020 112:20

Tällä kertaa luvassa 2. jakso organisaatiopsykologi, insinööri ja valmentaja Ari-Pekka Skarpin kanssa. Tässä jaksossa siirrytään tietoisuustaidoista organisaatioiden maailmaan ja siihen kuinka niiden parissa voidaan edistää virtausta. Keskustelussa käsitellään tietoisuustaitojen merkitystä työelämässä, sosiaalista minuutta, johtamisen taustalla olevia ajatusmalleja, työntekijän autonomiaa, tietotyön keskeisimpiä haasteita sekä millaisia vastalääkkeitä niille voidaan kehittää. Keskeinen keskustelua läpileikkaava teema on vuorovaikutus ja sen kompleksisuuden ymmärtäminen. Pohdintaa luvassa myös ulkoa omaksuttujen metodien haasteista, reduktionistisen logiikan puutteista sekä rajojen luomista mahdollisuuksista. Jakson sivut: www.flow-akatemia.fi/podcast/ari-pekka-skarp-organisaatiot-ja-flow Show notes: [01:00] Tietoisuustaitojen merkitys työelämässä [08:20] Miten organisaatiot toteuttavat tietoisuustaitohankkeita. Minän ylittäminen ja parempi ongelmanratkaisu. [20:00] Sosiaalinen minuus ja Yleistetty toinen [36:00] Jäykän minä-kokemuksen avaaminen ja suhde organisaation rakenteisiin[43:00] Johtamisen kausaliteettioletuksia. Luottamuksesta, vapaudesta, itseohjautuvuudesta ja toimijuudesta [60:00] Tietotyön kolme päähaastetta ja niiden vastalääkkeet [72:30] Organisaation lepo- ja virtauskitkat [83:00] Menetelmällisen lähestymistavan ongelmista. Prespriktiivinen ja deskriptiivinen lähestymistapa. Paikallisen vuorovaikutuksen merkitys [104:00] Johtamisesta pienimmän vastuksen kautta Intron biitti: https://soundcloud.com/l-ba

agile miten jakson pekka keskustelussa skarp johtaminen sosiaalinen pohdintaa kohtaaminen johtamisen vuorovaikutus menetelm innovaatio flow-tila

Johtaminen on suunnan näyttämistä ja luottamuksen rakentamista

jakso podcastin juha huomenna johtamisen

Play Episode Listen Later Oct 28, 2020 33:20

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Gradian kehittämisjohtaja, KTT, Anu Tokilan kanssa johtamisesta. Iästä riippumatta kaikki kaipaavat ja ansaitsevat hyvää johtajuutta. Johtamisessa esillä olevat asiat muuttuvat. Vuosia sitten puhuttiin paljon ikääntyneiden johtamisesta, kun nyt sen sijaan nuorten johtamisesta. Toki kuitenkin niin, että johtamista ei pidä luokitella iän mukaan, vaikka eri sukupolvet isossa kuvassa muuttavat johtajuutta ja arvostavat eri asioita. Lisäksi nykyisin tuodaan aiempaa enemmän esiin sitä, että johtajuuden tulee muuttua ja johtajien tulee kehittää johtamistaan. Merkityksellisyyden hakeminen on erityisen selvää nuorille sukupolville. Nuoret eivät usein käy töissä vain rahan takia, vaan työn tulee olla mielekästä ja siellä pitää olla erilaisia näkymiä. Nuorilla se ei välttämättä tarkoita, että näkymät ovat lineaarisia uralla ylöspäin meneviä. Koko työyhteisön tulee olla toimiva, jotta kokonaisuus toimii. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että töissä pitäisi aina olla kivaa, vaan kunkin tulevaisuuteen on olemassa visio ja näkymä. Ja siitä myös keskustellaan henkilökohtaisesti henkilöstön jäsenten kanssa. Jokaisella on halu kehittyä ja siksi arvostetaan sitä, jos osaamisen kehittymisessä autetaan eli keskustellaan avoimesti työnkuvan kehittymisestä ja mahdollisuudesta. On myös hyväksyttävä se, että työntekijän polku voi joskus johtaa toiseen organisaatioon. Toki tärkeää, että työntekijä itse avoimesti kertoo tarpeistaan saada muutosta tai kehittää osaamistaan. Nuoret myös näkevät työnantajan mahdollistaman koulutuksen ym. tärkeänä oman osaamisen kehittämisenä, kun taas vanhemmat voi joskus kokea sen työaikaa vievänä. Nykyisin on tärkeää, että johtaja osaa sanoittaa mihin suuntaan ollaan menossa eli jalkauttaa strategiaa. Toki strategian itse täytyy jo olla niin selkeä ja ymmärrettävä, että henkilöstökin pystyy sen omaksumaan. Strategian tehtävä on yksinkertaistaa kompleksista maailmaa ja näyttää suuntaa mihin ollaan menossa. Tällöin päätöksenteon perustelukin on helpompaa. Nuoret haluavat ehkä vanhempia enemmän myös merkityksellistä vapaa-aikaa. Korona-aika omalla tavallaan muuttanut työ- ja vapaa-ajan rajaa. Se on mahdollistanut myös monia hyviä muutoksia. Olennaista etäjohtamisessakin olla läsnä eli ottaa aikaa myös vapaamuotoiselle kuulumisten vaihtamiselle. Johtamisen on iästä riippumatta oltava yksilöllistä kuin aiemmin eli täytyy tutustua johdettaviin henkilöihin, jotta tietää millaista johtamista kukin tarvitsee. Ja ainoa keino varmasti on läsnäoleva keskustelu. Ihmiset myös muuttuvat eli tarvitsevat erilaista johtajuutta eri tilanteissa ja elämävaiheissa. Johtajan tuleekin aktiivisesti analysoida omaa tekemistään ja pyytää palautetta siihen. Johtamista on ennen kaikkea tulevaisuuden suunnan näyttäminen ja luottamuksen rakentaminen. Teksti: Mirva Leppälä

mist lis koko korona toki ihmiset nuoret kyse johtaminen jokaisella nykyisin ktt johtamisen luottamuksen nuorilla gradian

Empatia, uupumus, suorittaminen ja tehokkuus – Heidi Pitula 7/7

Työelämästä Podcast

Play Episode Listen Later Oct 27, 2020 15:02

Empatia, uupumus, suorittaminen ja tehokkuus. Työelämästä -podcastin toisen kauden viimeinen jakso käsittelee edellä mainittuja aiheita. Mietin pitkään, että saanko kirjoitettua tästä yksittäistä postausta joka kattaisi koko viisitoistaminuuttisen. Lopulta totesin, että se on täysin mahdoton tehtävä ainakin 1250 merkkiin puristettavaksi. Näinpä ollen listaan tähän asioita mitä jaksossa käsitellään. Kerron jaksossa myös omasta ajankäytöstäni, mistä saan tasaiseen tahtiin kysymyksiä. Yleensä ne liittyvät aikataulujeni ja tekemisieni organisoimiseen koska olen monessa mukana. Varsinkin kun kerron, että herään arkisin ilman kelloa, vedän rauhassa kuntopiirin, koiralenkin ja aamukahvin ennen päivän askareita. Out-of-office on lähtökohtaisesti 8-10 välillä ja perjantai-iltapäivät ovat pyhitetty jääkiekolle. Lopulta kyse on vaan priorisoinnista, järjestelmällisyydestä ja tehokkuudesta. Vaikka itselläkin on useita työkuvia, rooleja ja tehtäviä niin sen kaiken ei pidä olla musertavaa. Priorisoin tehtäviä seuraavan 2-4 päivän osalta. Mihin pitää pureutua, mitä pitää saada valmiiksi ja (tärkeimpänä) mitä ei tässä kohtaa tehdä. Silloin ne kaikki lukuisat tehtävät eivät myöskään paina kiireen tuntuna hartioilla samanarvoisina. Tämän mukaan määrittelen sitten kalenterin ja paikallaolon eri rooleissa. Tällä tavalla minulla on myös tarvittavasti vapaa-aikaa, sekä aikaa yleisesti myös ex-tempore asioille

jos pit oma empatia jaksossa mihin vaikka tehd silloin lopulta kerron varsinkin yleens sosiaalisen oikeastaan johtamisen mietin antaako

Töissä huomenna, jakso 2: Johtamisen paradoksi

Kauppalehti

Play Episode Listen Later Oct 22, 2020 35:52

Podcastin toisessa jaksossa Juha Äkräs kertoo, mikä on johtamisen paradoksi ja miksi työelämän tulevaisuudessa tiimit ovat yhä tärkeämpiä.

Yksikään meistä ei halua olla merkityksetön

Play Episode Listen Later Oct 15, 2020 38:58

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Suomen restonomiliiton (Sure) toiminnanjohtajan Joel Kettulan kanssa johtamisesta. Johtaminen on taitolaji ja vaatii treenaamista. Johtamisen tehtäviin ei kannata lähtökohtaisesti nostaa ihmisiä kuin uralla etenemisen näkökulmasta. Nuorille sukupolville olennaista on löytää vastaus Simon Sinekin esiinnostamaan miksi-kysymykseen. Tämä yhtälailla tärkeää johtajille: miksi minä teen johtamistyötä, miksi organisaatio on olemassa. Miksi-kysymystä tulisi kysellä myös opiskelijoilta. Tärkeää myös muistaa, että kaikki vastaukset miksi-kysymykseen ovat oikein. Osa tekee työtä rahan takia, toisille työ voi edustaa hyvinkin henkilökohtaisten arvojen mukaan työskentelyä. Johtajien on tärkeä tuntea työntekijänsä ja sitä kautta valmentaa työntekijöitä heidän omassa osaamisessaan. Oleellista on, että johtaja on kiinnostunut ihmisistä ja lähestyy heitä. Vasta sen jälkeen on syytä lähteä miettimään prosesseja ja asioita. Nykyisin eletään varsin yksilökeskeisessä kulttuurissa, jolloin oma osaaminen voi aidosti hämärtyä ja voi jopa erehtyä ajattelemaan, että ei tarvitse tehdä mitään menestyksen eteen. Ei välttämättä esimerkiksi hahmoteta sitä, että tutkinto itsessään ei vielä tee ketään mestariksi alallaan, vaan siitä se työ käytännössä vasta alkaa. Nuorilla ei myöskään ole kovin laaja yhteisöä ympärillään verrattuna siihen, kun aiemmin usein elettiin lähellä sukulaisia. Nuorilla ei välttämättä ole edes muodostunut sellaista sidettä sukulaisiin kuin aiemmin oli tapana. Yhteyttä voidaan pitää pääasiassa vain somessa. Siksi työyhteisö voi muodostua hyvin tärkeäksi yhteisöksi. Työyhteisö on joskus se yhteisö, jonka kautta yksilö voi oppia tiettyjä taitoja, jotka ovat voineet jäädä oppimatta. Koronakriisi omalla tavallaan jatkaa pirstaloitumista. Läsnäoleva ja aidosti ihmistä kiinnostunut johtajuus ei periaatteessa maksa mitään, mutta sitä ei tehdä, koska se koetaan vaikeana. Ihminen helposti menee helppouden kautta ja sen mukana. Vanhemmilla työntekijöillä voisi olla paljon annettavaa nuorille miksi-kysymyspainin kanssa esimerkiksi sitä kautta, että heillä usein jo näkemystä siihen, että miksi-kysymyksen vastaus usein muuttuu työuran edetessä ja elämänvaiheiden kautta. Teksti: Mirva Leppälä

ei meist miksi osa suomen olla vasta ihminen siksi johtaminen nykyisin johtamisen nuorilla

Erkka Westerlund | ristiaallokkossa vanhan ja uuden johtamisen välissä | Podcast Ilmiö

Podcast Ilmiö

Play Episode Listen Later Oct 6, 2020 47:14

Erkka Westerlund, liikuntatieteiden maisteri, on ansioitunut suomalainen jääkiekkovalmentaja, hyvinvointivalmentaja, urheiluvaikuttaja ja puhuja. Hän on valmentanut useita SM-liigajoukkueita, KHL Jokereita ja Salavat Yulaevia ja toiminut sekä Suomen nuorten että aikuisten maajoukkueiden päävalmentajana. Westerlund on voittanut Suomen päävalmentajana Olympiahopean ja -pronssin sekä kaksi MM-hopeaa ja -pronssin. Lisäksi hän on toiminut Suomen urheiluopiston rehtorina ja toimitusjohtajana sekä Jääkiekkoliiton kehityspäällikkönä sekä valmennuksen ja koulutuksen johtajana. Nykyisin Erkka toimii hyvinvointi- ja johtamisvalmentajana Lepoaika-perheyrityksessä sekä Voittava Tiimi Oy:ssä. Erkan löydät täältä: https://fi.linkedin.com/in/erkka-westerlund-a3b4146a http://www.lepoaika.fi/fi/ http://www.voittavatiimi.fi/palvelut.html Seuraa meitä myös muualla sosiaalisessa mediassa Instagram: https://www.instagram.com/podcastilmio/ Facebook: https://www.facebook.com/podcastilmio/ Spotify: https://open.spotify.com/show/7w1U94w ... Audiovisuaalinen tuotanto: Mikko Suikkari & Henrik Leppänen

spotify mm lis suomen liss uuden ilmi westerlund vanhan erkka johtamisen

Johtaminen edellyttää herkkävaistoisuutta

Play Episode Listen Later Sep 10, 2020 32:08

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan, FT Pirkko Melvillen kanssa johtamisesta. Johtaminen ei ole hierarkkista, vaan se on eri ihmisten johtamista ja innostamista olipa takana virallinen mandaatti johtamiseen tai ei. Johtaminen on muuttunut ja perinteisestä hierarkkisesta johtamisesta menty osallistavaan, tunnejohtamiseen. Johtajan rooli erityisesti nuoria johtaessa on mahdollistaa mahdollisimman hyvät työn tekemisen olot. Lisäksi oleellista on auttaa työntekijää kehittymään ja kasvamaan urallaan eteenpäin. Nuoret haluavatkin vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta. He ovat siihen osin myös kasvaneet ja tottuneet. Heidät saakin varmasti parhaiten mukaan luottamalla heidän osaamiseensa ja hyväksyen sen, että virheitä myös tulee. Jokainen tarvitsee kannustusta mennä eteenpäin. Johtamisen voi rinnastaa kasvattamiseen, missä myös on tärkeää tukea ja positiivisella kannustavalla otteella auttaa ihmistä kukoistamaan ja uskaltamaan yrittää uudestaan. Myös äidillisen tuen antaminen on sallittua ja jopa suotavaa. Sen tavoitteenhan on pyrkiä tukemaan vahvuuksia ja intohimoa sekä suuntaa, jotka nuorille ovat tärkeitä. Johtaminen onkin ennen kaikkea herkkävaistoisuutta: aistimista kulloisenkin tilanteen ja ihmisen kohdalla se oikea kohtaamisen tapa, jotta saadaan mahdollisimman paras lopputulos aikaiseksi. Ja tämä edellyttää sitä, että tuntee työntekijät. Vuorovaikutus ylipäätään on ensiarvoisen tärkeä, ja ihminen tulee kohdata asemasta riippumatta tasavertaisena ihmisenä. Toki on tilanteita, joissa tulee asettaa rajatkin, mutta rajojenkin asettamisen tarkoitus on viedä työntekijää eteenpäin. Nykyisin vaihdetaan työpaikkaa ja urasuuntaakin helpommin. Mennään myös aiempaa selvemmin kohti merkityksellisyyttä. Nuorilla aikuisilla onkin nykyisin vahva merkityksellisyyden tunne ja halu tehdä työtä, johon itse syttyvät. Sisäinen halu ja motivaatio työn tekemiseen on tärkeää siksikin, että silloin työn vaikuttavuus on varmasti myös isompi. Myös työhön liittyvä teema on oleellista työssä nuorille, sillä ne kytkeytyvät arvoihin. Tästä syystä on tärkeää, että organisaation strategia on aidosti totta, sillä mission ja vision kautta luodaan tarinaa, joka on tärkeää nuorille. Ilmastonmuutos, jakamistalous, omavaraistalous ja muut vastaavat teemat ovat tässä hetkessä erityisen tärkeitä. Työsuhteet voivat olla hyvinkin lyhyitä, sillä etenkin nuoret helposti vaihtavat työpaikkaa. Silti pitäisi tukea nuorta ammatillisen osaamien kehittymistä ja urakehityksessä eteenpäin eikä saa alkaa omimaan työntekijää itselleen. Sukupolvien kohtaaminen ja vuorovaikutus myös muistettava, jolloin varmasti saadaan paras mahdollinen lopputulos. Nuoret saattavat olla yli-itsevarmoja, jolloin vanhempien kokemus saattaa tulla vähätellyksi. Samalla tavalla kokeneemmat saattavat vähätellä nuorten kokemattomuutta. Läsnäolo ja arvostaminen ihmisenä muistettava etenkin nyt kun ihmiset kaipaavat entistä enemmän vapaamuotoista kohtaamista koronan aiheuttaman eristäytymisen vuoksi. Pienikin heti vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa voi olla todella merkityksellinen. Sitä ei osata aina ajatellakaan kuinka tärkeää se voikaan olla. Kohtaamiseen voi keksiä myös oman näköisiä tapoja. Teksti: Mirva Leppälä

sis lis ely menn toki samalla heid jokainen silti nuoret ilmastonmuutos johtaminen nykyisin johtamisen vuorovaikutus keski suomen nuorilla

Digikolmiloikan lisäksi johtamisen kolmiloikka?

Yrityskulttuuri on kuningas

Play Episode Listen Later Apr 2, 2020 34:57

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Matti Hirvasen kanssa erityisesti koronaviruksen aiheuttaman nopean muutostilanteen vaikutuksista johtamiseen ja työn tekemiseen. Matti Hirvanen toimii Humapissa ja on työskennellyt yhteistyökulttuurin kehittäjänä jo vuodesta 2008 lähtien ja ollut mukana kehittämässä yli 100 organisaation yhteistyökulttuuria. Muutostilanteessa on tärkeä muistaa, että viisaus löytyy omasta yhteisöstä ja verkostosta. Johtajan on hyvä tunnustaa oma inhimillisyys ja hakea kollektiivista viisautta, sillä kukaan ei oikeasti tiedä mitä tuleman pitää. Kun työ äkillisesti siirtyy virtuaaliseksi, niin on tärkeä muistaa kannatella yhteisöllisyyttä. Ja miettiä kuinka pidetään yhteisöllisyyden tunteesta ja yhteisöllisyydestä huolta myös vallitsevassa muutostilanteessa. Tämä tärkeää etenkin silloin kun ihmiset eivät voi olla fyysisesti lähellä toisiaan. Siksi äkillisen muutostilanteen myötä voi joissain organisaatioissa tapahtua pakollisen digiloikan lisäksi myös johtamisen ja työn tekemisen iso muutos. Muutoksen aiheuttama paine on erilainen eri organisaatiossa. Osassa mietitään ja toteutetaan lomautuksia, osassa enempi työn tekemisen muutoksen hallittua ohjaamista ja johtamista etänä. Kaikissa organisaatioissa ei siis muutoksen aiheuttama paine ole välttämättä niin suuri, mutta esimerkiksi matkustamisen radikaali vähentyminen ja suoranainen loppuminen on iso muutos joka tapauksessa. Kaikkien työarki muuttuu siis joka tapauksessa jollain tapaa. Etenkin äkillisesti tuleva koronaviruksen kaltaisen syyn aiheuttama muutos työn tekemisen tavassa pakottaa nopeasti muuttamaan työn tekemisen tapoja. Usein ensin tapahtuu sisäänpäin kääntyminen, jonka aikana yritetään jäsentää mitä on tapahtumassa. Mutta samaan aikaan seurataan tiiviisti uutisia ja ulkopuolista maailmaa. Alkuhämmennyksen jälkeen on varmasti mahdollisuus uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja sekä uusien työn tekemisen tapojen löytymiselle. Johtamisessa tullaan sen eteen, että mitä etäältä johtaminen itse kullekin tarkoittaa. Tilanne voi ja jo onkin synnyttänyt myös hyviä, luovia ratkaisuja nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Digikolmiloikka eli pakollinen siirtyminen digiaikaan voi esimerkiksi auttaa ottamaan tehokkaasti käyttöön jo aiemmin osittain käytössä olevia kanavia. Äkillinen muutos ei siis välttämättä johda lamaantumiseen, vaan ihmisistä löytyykin valtavaa luovaa potentiaalia. Kun kriisitilanteet koskettavat kaikkia, voikin olla helppo kokeilla uusia asioita. Johtamisessa olennaista on varmistaa, että on rakenteita, rytmitystä ja rutiineja sekä etäältä työskentelemiseen, mutta myös vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Tiimin sisäisille palavereille voidaan esimerkiksi määritellä selkeästi eri tavoitteita: osan tavoite on oppimisessa, osan taas keskinäisessä, kevyessä kuulumisten vaihdossa. Kevyt kuulumisten vaihto tuottaa usein myös uutta. Kriisi- tai muutostilanteissa läpinäkyvyys on tärkeää ja oleellista myös jollain tavoin selvittää mitä itse kukin tarvitsee – ihmiset reagoivat eri tavalla muutostilanteisiin. Vuorovaikutus voisi osaltaan muuttua myös arkipäiväisemmäksi, sillä kukaan ei aidosti tiedä miten lähiajan linjaukset muuttavat asioita. Jatkuva ja arkipäiväinen vuorovaikutus on noussutkin esiin yhtenä toiveena nuorilta sukupolvilta työelämän ja johtamisen kehittämisessä. Siltä osin muutostilanne voi luonnostaan viedä kulttuuria siihen suuntaan. Joissain tapauksissa voidaan huomata, että virtuaalinen toteutus toimiikin paremmin kuin perinteinen lähitoteutus. Virtuaalinen toteuttaminen voi myös jossain määrin tasapäistää osallistuja. Yhteinen aika voi etäyhteyden kautta olla tehokkaammin käytössä, etenkin jos siihen on yhdistetty chat, jota kautta voi hiljaisemmatkin osallistua. Digitaaliset työtilat mahdollistavat hieman eri asioita kuin kasvokkain tapahtuva ja voivat olla joissain kohdin parempia. Teksti: Mirva Leppälä

kun mutta silt kaikkien siksi usein tilanne muutoksen etenkin yhteinen kaikissa johtamisen vuorovaikutus alkuh

4. Timo Lappi - Arvot johtamisen välineenä

Play Episode Listen Later Mar 10, 2020 82:37

Vieraana Timo Lappi, Heltti Oy - Arvot johtamisen välineenä Yrityskulttuurin yhtenä keskeisenä kulmakivenä ovat yrityksen arvot. Arvojen tehtävänä on kertoa organisaation työntekijöille, miten toimimalla nämä toimivat oikein. Miten arvot syntyvät? Millaiset ovat toimivat arvot? Miten niiden avulla johdetaan? Näistä (ja niin monista muista tärkeistä) asioista Panun vieraana keskustelemassa Heltti Oy:n ja Fondia Oyj:n perustaja Timo Lappi.

timo miten millaiset lappi arvot johtamisen

Johtamisen työkalut ja palaute

Play Episode Listen Later Mar 5, 2020 10:35

Suurin haaste johtamisessa tuijottaa usein peilistä eli johtajassa itsessään. Se tärkeä tunnistaa ja hyväksyä. Olennaista on olla itsensä kanssa hereillä sekä tietoisesti pyrkiä käyttämään tiettyjä työkaluja omassa johtamisessaan. Palautepäiväkirja auttaa Yksi tärkein asia etenkin nuorten johtamisessa on palaute ja säännöllinen sellainen. Palaute on pienin suurin asia, jota kaivataan ja sitä pitäisi muistaa antaa säännöllisesti kaikille eli ei vain heille, jotka sitä pyytävät. On jopa niin, että esimies, joka ei anna palautetta koetaan jopa huonona esimiehenä. Palautteisiin hyvä työkalu on palautepäiväkirja, johon kirjataan keiden kanssa on juteltu ja milloin. Tärkeää muistaa, että eri ihmisille palaute usein tarkoittaa eri asioita. Palautteen tavoite on kuitenkin olla rakentavaa ja huomioivaa. Palaute sanassa on usein vähän negatiivinen sävy, joten sen kanssa siksikin tärkeä olla tarkka. Joskus palautteen vastaanottaminen – onko se sitten negatiivinen tai positiivinen – on myös vaikeaa. Sen sijaan, että esimerkiksi yltiöpäisesti kehuu, niin voikin antaa hyvin faktapohjaista tunnustusta. Lupaukset ja loistattaminen Sivulauseessakin annetut lupaukset jäävät työntekijöiden muistiin ja niihin palataan varmasti. Siksi tärkeää olla jonkinlainen ajatus aina kun jotain lupaa, ettei vain heitä ilmaan. Tärkeä myös seurata sovittuja asioita. Tärkeää myös kuunnella ja kiittää ja tehdä ne molemmat tarpeeksi ajoissa. Sekin vaatii tietynlaista hereillä oloa eri tilanteissa. Nuorilla saattaa olla erilaiset tavata tehdä sama työ kuin vanhemmalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se menisi vikaan. Tällöin johtajan täytyy vain ”purra hammasta ja malttaa mielensä”. Ei ole itsestään tarkoitus, että kaikki valuu ja tapahtuu johtajan kautta. Johtaja voi olla myös taustalla. Hyvä asettua sivuun ja antaa nuorten asiasta tietävien ja innostuneiden rohkeasti tulla esiin – antaa heidän loistaa! Vaikka se voisikin ainakin alkuun olla jännittävää ja haastavaa, niin täytyy vain uskaltaa luottaa ihmisiin. Se voi olla koko ajan tärkeämpi asia myös työnantajamielikuvan nostamisessa: meillä saat loistaa! Teksti: Mirva Leppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Mirva Leppälä ja Hilkka Heikkilä pohtivat nuorten sukupolvien vaikutusta johtamisen muutokseen. Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

ei suomen hyv yksi vaikka jyv euroopan kest joskus siksi suurin yz johtaja sekin palaute johtamisen nuorilla palautteen

Uteliaisuus ja poisoppiminen nuorten johtamisessa

osallistu asiantuntija jaksot johtamisen

Play Episode Listen Later Feb 18, 2020 32:41

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Hermanni Hyytiälän kanssa johtamisesta, sen muutoksesta ja nuorten sukupolvien vaikutuksesta siihen. Hermanni Hyytiälä on toiminut pitkään johdon ja toimii johtavana konsulttina Goforella. Hän on erikoistunut organisaatioiden kyvykkyyden parantamiseen auttamalla päättäjiä tekemään parempia asioita – ei vanhoja asioita paremmin. Johtamisen ja organisoituneen yhteistyön murros On tärkeä puhua paitsi johtamisen muutoksesta, myös organisoituneen yhteistyön murroksesta. On muitakin tapoja harjoittaa ja organisoida yhteistyötä kuin johtamiseen perustuva. Onkin todettu, että valtarakenteisiin pohjautuvalle tavalle ei ole tieteellistä pohjaa vaan se pohjaa hyvin pitkälti ihmiskunnan traditioihin (uskonto, armeija). Lapsesta ja nuoresta ihmisestä poiketen, aikuinen ihminen ei tarvitse elämässä auktoriteettia. Muutosta johtamisessa ja yhteistyön organisoitumisessa on ensin näkynyt toimialoilla, missä yhteistyö on oleellinen työntapa ja aloilla missä ei ole rajoitteita vanhoista toimintamalleista. Verkostomaiseen vuorovaikutukseen liittyvä tapa organisoitua toimii kuitenkin monella alalla. Toki ei voida ajatella, että tietty malli toimisi kaikkialla. Ajatus siitä, että kaikille samaa, samalla tavalla ja samanaikaisesti on mahdoton nykyajan kompleksissa maailmassa. Tekemällä paremmin -ajattelu on sivistynyttä hulluutta Tekemällä paremmin on niin sanottua sivistynyttä hullutta. Paremmin tekemisen sijaan tarvitaan todellista poisoppimista. Oppimista pois perusoletuksista ja niiden kyseenalaistamista. Lähijohtamisessa täytyy olla läsnä ja kuunnella; tunnistaa sitä mikä kussakin hetkessä on olennaista. Oleellista on tunneyhteyden saavuttaminen Johtamisessa ja vanhemmuudessa on paljon samaa: perustoimintaedellytysten luominen ja pelisäännöt sekä turvallisten tunneyhteyden luominen, joista jälkimmäinen usein unohtuu. Etenkin nuorten johtamisessa tärkeää on juuri tunneyhteyden saavuttaminen. Se on hyvin erilaista kuin perinteisessä kovassa talousjohtamisessa, jota edelleenkin arvostetaan. Usein painotetaan tulosvastuuta, joka liitetään suoraan rahaan ja lukuihin. Olennaista olisi kuitenkin muistaa, että lukujen takana on aina ihminen. Poisoppiminen välttämätöntä, mutta pelottavaa Yleisesti voidaan todeta, että työelämässä ja organisaatioissa on ollut samat haasteet ja sama ihmiskäsitys viimeiset 50 vuotta, joten tarvetta uudistumiseen on. Usein toiminta ja järjestelmät perustuvat oletukseen, että ihminen on laiska eikä osaa ottaa vastuuta, vaan tarvitsee kontrollia. Tämä ei kuitenkaan perustu mihinkään todelliseen saatikka tieteelliseen havaintoon. Siksi meidän täytyy uskaltaa tehdä toisin ja olla uteliaita. Puhutaan vahvistusharhasta, joka tarkoittaa, että ihminen automaattisesti poimii todellisuutta vain niitä, mitkä sopivat hänen uskomusjärjestelmäänsä. Ja siksi ajan saatossa ihmisen mieli suppiloituu ja entisestään havaitaan enemmän vain niitä asioita, mitkä tukevat aiempia uskomuksia. Olisi tärkeä tietoisesti havainnoida, kyseenalaistaa ja muistaa, että se mikä on todennäköistä ei ole aina totta. Tilannekohtainen organisoituminen korostuu Ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoitua ja tehdä yhteistyötä, vaan tilannekohtainen organisoituminen korostuu koko ajan enemmän. Samassa organisaatiossakin voi olla ja täytyykin olla erilaisia tapoja, koska tilanteet, toimijat ja tarpeet ovat erilaisia. Tärkeä muistaa, että pitää oppia hahmottamaan muutosta eri tavoin, jolloin oppimisen mahdollistaminen tärkeää. Sitä on oleellista saada tehdä omassa tahdissa, jotta muutos voi aidosti vaikuttaa. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

ei suomen toki euroopan kest puhutaan siksi usein yz nuorten olisi ajatus samassa etenkin onkin johtamisen yleisesti

Johtamisen Asiantuntija Helena Åhman | Tilannetaju #60

Futucast

Play Episode Listen Later Dec 23, 2019 73:06

Tämän jakson vieraana on Helena Åhman. Hän on johtamisen asiantuntija jonka erityisosaaminen liittyy tilannetajuun ja paineensietoon. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Johtamisen ammattimentorin sohvalla #006: Luottamuksen rakentaminen ja tuhoaminen

Play Episode Listen Later Dec 4, 2019 41:49

Luottamuksen rakennuspalikat lahjaksi päättäjille. Ainakin Antti Rinne, Katri Kulmuni, Sanna Marin, Antti Lindtman, Pekka Haavisto, Petteri Orpo#SDP ja #Keskusta ovat olleet keskiössä, kun on keskusteltu hallituksen ja pääministerin luottamuksesta tai ennemminkin sen puutteesta. Tarkempaa erittelyä on tivattu. Tässä podcastissa puran luottamuksen 30 ominaisuuteen, jotka rakentavat (tai tuohoavat) luottamuksen. Tämä on lahjani menneille ja tuleville päättäjille ja johtajille, joita luottamuspula huolettaa. Olkaa hyvä.

sanna marin johtaminen luottamus pekka haavisto rakentaminen keskusta olkaa johtamisen luottamuksen antti rinne katri kulmuni antti lindtman

Johtamisen ammattimentorin sohvalla #005: Miten päästä yli työkaverin menettämisen surusta

Play Episode Listen Later Dec 1, 2019 14:53

"Kuinka päästä yli surusta, jonka työkaverin menettäminen aiheuttaa?" kysyy nimimerkki Puusydän

miten kuinka johtamisen

Johtamisen ammattimentorin sohvalla #004: Ristiriitainen palaute

jos johtaminen palaute johtamisen

Play Episode Listen Later Nov 24, 2019 19:04

Jos johtaja saa johdettaviltaan ristiriitaista palautetta, niin ketä pitäisi uskoa?

Johtamisen ammattimentorin sohvalla #003: Miten polarisaatiota voisi lieventää

miten johtaminen voisi johtamisen

Play Episode Listen Later Nov 17, 2019 12:37

Miten polarisaatiota voisi lieventää?

Johtamisen ammattimentorin sohvalla #002: Miksi johtajat tekevät järjettömiä päätöksiä?

miksi johtaminen tekev johtamisen

Play Episode Listen Later Nov 10, 2019 19:39

Miksi johtajat tekevät järjettömiä päätöksiä, joihin eivät tunnu uskovan itsekään?

Johtamisen ammattimentorin sohvalla #001: aloitusjakso ja miksi johtajat eivät uskalla johtaa