POPULARITY
Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan yritysten arvoista ja niiden merkityksestä liiketoimintaan ja markkinointiin (ajasta 1:10 alkaen), rahapelimarkkinan avautumisen vaikutuksesta markkinointialaan ja edessä olevista eettisistä valinnoista (12:49) sekä sloganeista ja niiden merkityksestä (23:50). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina markkinointistrategi Tiina Kosonen Sanomalta ja strategi Jarno Varis Wörksiltä. Linkit podcastissa nostettuihin artikkeleihin: 1)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/rakastan-arvokeskustelua-mutta-yritysten-arvopuhe-kiusaannuttaa-minua-simo-rissanen-mu-kolumni 2)https://yle.fi/a/74-20150667 3)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/tassa-on-vuoden-slogan---hampurilaisravintolaketju-leikkii-iskulauseessaan-tulella ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä: www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä strategisen bränditoimisto Wörksin, digimarkkinointitoimisto Tricklen sekä mediatalo Sanoma Media Finlandin kanssa.
Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!
✨ Kuntavaalit -podcast: vaalit@puhemedia.fi Leevi ja Rami keskustelevat 612-kulkeesta, Afrikan tähti -pelistä, sukupuoli-identiteestä, sananvapaudesta ja Elon Muskista. Jakso on kuvattu 9.1.2025. ℹ️ LINKIT ASIATON TV: Käytiin Suomen Pahamaineisimmassa Mielenosoituksessa kainaans: Menin suomen rasistisimpaan tapahtumaan. Nuorten arvomaailma: https://yle.fi/a/74-20073201 Meta: More Speech and Fewer Mistakes ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mielipiteet (7:03) 612-soihtukulkue (12:30) Afrikan tähti (18:20) Ennakkoluulot (29:53) Kulttuuri (33:20) Woke (38:46) Arvot (42:12) Sukupuoli (44:52) Identiteetti (49:56) "Mies" (53:31) Zuckerberg (1:00:51) Musk (1:07:58) Antiikin Kreikka (1:12:28) Vaikutusvalta
Stellantis on parantanut käyttöjärjestelmää ja muutenkin uusi Peugeot E-5008 on edeltäjiään käyttäjäystävällisempi. Toimintamatkaennusteet aiheuttavat kuitenkin yhä kuskille harmaita hiuksia. Muun muassa Pösön ratista kuulemme ajokokemuksia tällä viikolla, kun autotoimittajat Jaakko Isoniemi ja Arttu Toivonen perkavat autouutuuksia. Jaksossa alla Peuget E-5008, Opel Astra ST Electric, Škoda Kodiaq ja Porsche Macan (takavetoinen perusmalli sekä 4S). Toimittajien kanssa studiossa tuottaja Mikko Räsänen.Jakson leikkasi Riikka Nyman.
Opinnot ovat aina myös matka itseen. Myös omakohtainen kokemus terapiamenetelmistä auttaa ymmärtämään asiakkaan näkökulmaa. Jaksossa Susanna kertoo omakohtaisia kokemuksiaan lyhytterapiaopinnoista ja kuinka ne ovat vaikuttaneet hänen työhönsä, sekä miten ihmiset kohdataan traumainformoidulla työotteella. (00:00) Jakso alkaa (00:07) Aiheen pohjustus (00:21) Susannan esittely (01:17) Opinnot ovat myös matka itseen (02:54) Traumainformoitu työote asiakaspalvelutyössä (04:06) Juurisyyt (07:55) Onko kohtaaminen muuttunut (09:19) Kuka voi kohdata ihmisiä joilla on traumoja (11:16) Eri menetelmät (15:08) Oman elämän bussi (18:13) Arvot (19:56) Kehon ja mielen yhteys (21:25) Mitä Susanna toivoo elämältä (22:22) Mitä Susanna haluaisi sanoa kuuntelijoille (22:56) Loppupuhe
Miksi erityisesti nuoret miehet äänestävät oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita sekä vihreitä? Keskustelemassa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori, jotka kirjoittivat Kalevi Sorsa -säätiön raporttiin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen aineiston mukaan miehistä 53 prosenttia kertoi äänestäneensä kahta päähallituspuoluetta eli kokoomusta tai perussuomalaisia, mutta naisista ainoastaan 34 prosenttia. Naisista 43 prosenttia äänesti SDP:tä, vasemmistoliittoa tai vihreitä, kun vastaava osuus miesten keskuudessa oli 29 prosenttia. Erityisesti nuorissa ikäluokissa tämä sukupuolten välinen kuilu korostuu. Wass ja Rajavuori pohtivat miksi mielipiteet polarisoituvat ja miten ongelmia voitaisiin ratkaista. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Aino Pajukangas kertoo kirjassaan Suunnannäyttäjät usean eri ammattilaisen tarinoita siitä, miten he ovat saavuttaneet asemansa tunnettuina alansa ihmisinä. Sari Aalto on yksi heistä, ja tarkoituksenani oli alunperin kysellä molemmilta tavoista toimia somessa, koska itse koen ympäristön haastavana. Päädyimmekin puhumaan tämän lisäksi todella paljon arvoista ja niiden kirkastamisesta itselle, sekä sellaisen tekemisen tärkeydestä, mikä saa hehkumaan tai loistamaan. Erittäin kiinnostava keskustelu, kiitos Aino ja Sari! Suunnannäyttäjät-kirja: https://intokustannus.fi/kirja/suunnannayttajat/ Aino Pajukangas: https://www.ainopajukangas.com/ Sari Aalto: https://sariaalto.fi/ Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/
Miksi elämme perheen, miten elämme? Kuinka elää johdonmukaista elämää omassa kodissaan tavalla, joka on hauskaa, tervettä ja hedelmällistä? Tässä jaksossa käsitellään arvojen tärkeyttä perhe-elämän tarkoituksenmukaisessa ohjaamisessa.
Sadan jakson välein on ollut tapana istua alas ja miettiä, että mistä tässä elämässä oikein on kyse. Aikaisemmissa jaksoissa on viitattu viisauksiin antiikin Kreikasta, mutta tässä jaksossa suunnataan katse tähän päivään ja tulevaan aikaan. Vieraan kanssa pohditaan mm. miksi niin monesta tuntuu nykyään, että elämä ei ole juuri nyt hirveän hyvää? Onko hyvä elämä yksilökeskeistä, yhteisökeskeistä vai jotain muuta? Miten lisätä itsetuntemusta ja oppia sukkuloimaan iäti kiihtyvässä maailmassa? Onko moderni maailma yksinkertaisesti liian monimutkainen ihmiselle hoidettavaksi? Millaisia arvoja jakson vieras pitää keskeisinä pyrkimyksessä kohti merkityksellistä ja hyvää elämää? Miten löytää omannäköinen elämä? Näitä ja muita hyvän elämän kysymyksiä pohdin yhdessä yrittäjä ja algoritmi vaikuttamisen asiantuntija Mikko Alasaarelan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Mikko Alasaarela - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/alasaarela/ - Threads: https://www.threads.net/@alasaarela - X: https://twitter.com/alasaarela - Verkkosivu: https://inbot.io/ - Verkkosivu: https://equelsocial.com/
Yritysten kulttuurityöpajat saattavat tuntua päälleliimatulta workshop-humpalta ja joskus ne myös ovat sitä. Sen sijaan kun yrityksen arvot ohjaavat vahvasti koko liiketoimintaa, alkaa yritykselle luontaisesti muodostua oma tarinansa: “tällaisia me olemme”. Tuosta tarinasta syntyy kulttuuri, jonka arvopohjainen ydin voi säilyä kulttuurimurroksessakin. Jakson vieraana on aiheeseen intohimoisesti suhtautuva Outi Sivonen, Solitan CHRO:n ja Yrityskulttuurit murroksessa -kirjan kirjoittaja.Jakson muistiinpanotYrityskulttuurit murroksessa – Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudellaWorking CultureSolita
Tervetuloa Mental RACE Podcastin tämän viikon jaksoon - nyt keskustellaan Suomalaisesta ERINOMAISUUDESTA.
Usein kuulee sanottavan, että ihmisen elämän tarkoitus on tulla parhaaksi mahdolliseksi ihmiseksi. Mutta koska jokainen ihminen on taipumuksiltaan ainutkertainen, niin mistä me tiedämme, millainen minä on se paras ihminen, joksi pitäisi pyrkiä? Voisivatko hyveet olla tie kohti hyvää elämää? Hyveethän ovat toimintaa, joita harjoittamalla pyritään kohti yhteistä hyvää ja saavuttaen tuo hyvä ehkä lopulta myös itselle. Mutta millaisia hyveitä juuri tässä ajassa tarvitaan, vai olemmeko ehkä jo iäksi menettäneet joitain menneen ajan hyveitä? Onko vaikkapa kouluissa sivistyksen hyve saanut jo liiaksi väistyä välineellisen digitalisaation hypetyksen tieltä? Ovatko jotkut hyveet muuttuneet jopa paheiksi, kuten vaikkapa nöyryys tai toisten puolesta uhrautuminen? Onko hyveellisyys enää kannattavaa tässä ajassa, jossa menestys tuntuu usein vaativan toimimista itsekkäästi? Kysymme myös, mitkä hyveet olisivat niitä, joita me kipeästi tarvitsisimme? Vieraina ovat yritysten eettisyyttä kehittävä CoHumans Oy:n toimitusjohtaja eetikko Anna Seppänen ja eetikko ja arvofilosofi Antti Kylliäinen, joka on sitä mieltä, että hyvekasvatus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.
Mistä urheilijan psyykkinen hyvinvointi koostuu? Miten urheilija itse, valmentajat ja johtavat voivat vaikuttaa yksilön psyykkiseen hyvinvointiin? Mistä terve minuus rakentuu, ja mitä me kaikki voisimme tavoitella, tehdä ja olla tekemättä jotta meillä olisi vahva ja terve psyyke? Mitä itsemyötätunnolla on tekemistä tämän asian kanssa? Kokenut ja arvostettu urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen on tämän viikon vieraana keskustelemassa näistä tärkeistä aiheesta.Hannaleena on toiminut Suomen Olympiakomitean urheilupsykologina vuosina 2013-2021, eli hän on nähnyt läheltä monien Suomalaisten huippu-urheilijoiden onnistumisia ja epäonnistumisia kahden olympiadin ajalta. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa urheilijoiden psyykkisen ja hyvinvoinnin moniammatillisessa tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopistossa, yhteistyössä kilpa- ja huippu-urheilun tutkimusinstituutin kanssa. Koulutukseltaan Hannaleena on psykologi, psykoterapeutti, sertifioitu urheilupsykologi sekä EMDR II-tason terapeutti.Hannaleena voi seurailla instagramissa ja löytyypä hän myös linkedinistä. Käykää myös tsekkaamassa Hannaleenan tuore blogiteksti:https://kihu.fi/kihu-syke/psykologinen-joustavuus-urheilija-opi-tunnistamaan-miten-mieli-vaikuttaa-toimintaasi/?fbclid=IwAR22_YgVqn3TvlrF3J0ZsN1bFPLcGNBhgb_n1SZ0Rrt21ZFil_YfKBfJmcEAntoisaa jaksoa kaikille!
Kaupallinen yhteistyö Joblyn kanssa. Arvot ovat kuin kompassi: punainen neula osoittaa aina pohjoiseen. Töissäkin on arvot. Arvoista poikkeaminen aiheuttaa dissonanssia, epätasapainoa. Mikäli työt ovat omista arvoista poikkeavia, voi tulla stressiä. Kuuntele monipuolista asselpohdintaa työarvoista.
Laatulöpinät-podcastjaksossa nro 39 Elina Mäkisen vieraaksi saapuu pitkän linjan laatuasiantuntija Jarmo Selin, jolla on kokemusta telakalta, auto- ja elintarviketeollisuudesta. Tässä podcastissa jutellaan laatupolitiikasta ja arvoista seuraavien väittämien kautta: 1. Laatu on epämääräinen käsite. 2. Laatupolitiikka sanana on väärä käännös quality policy:sta 3. Laatujärjestelmästandardit ovat vaikeaselkoisia ja niiden tulkinta on vaikeaa. 4. Laatujärjestelmien rakentamisessa keskitytään liian usein vääriin asioihin. 5. Parhaat onnistumiset ovat ison työn takana. 6. Dokumentaatiota harvoin, jos koskaan, on liikaa. 7. Laatujärjestelmät ja niiden hallinta on muuttunut vuosikymmenien aikana todella paljon. 8. Vain virheitä tekemällä oppii erinomaiseksi. 9. Kyllä laatu on kunnossa, ja nyt tarvitaan vain sertifikaatti seinälle.
Miten Yhdysvaltain demokraattinen puolue ja republikaaninen puolue eroavat toisistaan? Olisiko kolmannella puolueella mahdollisuuksia nousta valtaan nykyisessä kaksipuoluejärjestelmässä? Minkälainen Donald Trumpin presidenttikausi oli? Miksi Trump hävisi vaalit ja miten koronaepidemia vaikutti kansalaisten mielipiteeseen Trumpista? Mistä Yhdysvaltain nykyinen poliittinen polarisaatio juontaa juurensa? Onko olemassa kaksi eri Amerikkaa ja elävätkö amerikkalaiset kahdessa täysin eri todellisuudessa? Studiossa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila sekä historian väitöskirjatutkija ja sosialidemokraattien kansanedustaja Jani Kokko. Jakso on kuvattu 21.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdysvallat (4:26) Projisointi (10:58) Kolmas puolue (17:32) Sosialismi (19:08) Demokraatit ja republikaanit (33:07) Tasa-arvo ja valtiovalta (36:45) Rasismi ja syrjintä (41:09) Trump 2016-2020 (46:53) Korona (56:44) Vaalit 2020 (1:08:35) Polarisaatio (1:13:17) "Kaksi todellisuutta" (1:18:24) Arvot ja identiteetti (1:21:20) Suomalanen politiikka (1:28:29) Kaksipuoluejärjestelmä
Miksi Saara Huhtasaari tavoittelee seuraavan tasavallan presidentin virkaa? Mitkä Huhtasaaren mielestä ovat suurimmat ongelmat Suomessa ja miten nämä ongelmat voisi korjata? Mitä Huhtasaari ajattelee ulkopolitiikasta? Minkälaiset suhteet Suomen tulisi muodostaa Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa? Studiossa Vapaa Suomi ry -valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivä Saara Huhtasaari. Jakso on kuvattu 8.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Erilainen vaihtoehto (4:07) NATO (9:25) Puolueettomuus (11:05) Venäjä-suhteet (12:59) Yhdysvallat-suhteet (15:43) Suora demokratia (19:10) Kansallismielisyys (27:58) Median tasapuolisuus (34:58) Tiede (37:51) Arvot (43:56) Monikulttuurisuus (47:48) Sananvapaus
Mitä on itseluottamus? Heikkeneekö suorituskyky automaattisesti jos koen huonoa itseluottamusta? Olisiko parempi vaan päästä eroon negatiivisista ajatuksista ja tunteista?Tässä jaksossa pääsin keskustelemaan erittäin monipuolisen koulutus- ja kokemustaustan omaavan urheilupsykologi Riikka Pasasen kanssa itseluottamuksesta ja joustavasta mielestä. Riikka julkaisi tänä keväänä Arto Pietikäisen kanssa kirjan joustava mieli urheilussa, jota pureskelemme läpi keskustelun.Riikka on urheilijoiden psyykkinen valmentaja sekä urheiluun, hyvinvointiin ja liikuntaan erikoistunut sertifioitu urheilupsykologi. Riikka työskentelee urheilijoiden, valmentajien, kuntoilijoiden sekä yksityishenkilöiden kanssa heidän suorituskykynsä ja hyvinvointinsa parantamiseksi. Riikan koulutus on sertifioitu urheilupsykologi (supy), psykologian maisteri, liikuntatieteiden maisteri sekä EMDR terapian I-tason ohjaaja. Seurailkaa Riikkaa Instagramissa:https://www.instagram.com/riikkapasanen/?hl=enRiikan nettisivut:https://www.focusedmind.fi/Tsekkaa Riikan kirja, sieltä löytyy erittäin paljon käytännön harjoitteita psyykkisten taitojen harjoitteluun:https://verkkokauppa.duodecim.fi/60371.htmlLaittakaa myös Mental RACE instagram seurantaan:https://www.instagram.com/mental_r_a_c_e_/Kuullaan ensi jaksossa!
Miksi Juha Mäenpää poistettiin Provinssi-festivaaleilta? Saako tapahtumajärjestäjä itse valita kutsuvieraansa? Mikä on mielipiteen perusteella tapahtuvaa syrjintää? Miten Suomen nykyinen lainsäädäntö rajoittaa sananvapautta ja viestintää sosiaalisessa mediassa? Mikä on maalittamista ja onko maalittaminen ylipäätään juridisesti mielekäs termi? Studiossa oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Jakso on nauhoitettu 7.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Oikeus ja tuomioistuimet (1:56) Mäenpää ja Provinssi (8:59) Tutkintapyyntö (15:15) Lahja (17:37) Yhdenvertaisuus (19:50) Syrjintä (23:33) Asiamies (25:30) Asianajaja ja lupalakimies (28:47) Juristien arvomaailma (33:14) Tarinankerronta ja tuomiot (36:00) Mielipiteenvapaus (39:47) Arvot (44:58) Sananvapaus (47:13) Maalittaminen (59:16) Junnila (1:04:43) Empatiatesti (1:08:31) Lainsäädäntö (1:17:33) Vapaus ja vastuu (1:22:56) Tekoäly ja sosiaalinen media
Yksi Väkevä elämä -podcastin ensimmäisiä vieraita oli painonnostaja Anni Vuohijoki. Valtavasti kuuntelukertoja kerännyt jakso kiinnosti yleisöä, joten ajattelin, että voisi olla paikallaan ottaa uusintaistunto ja katsoa aikaa ja elämää taaksepäin sekä myös eteenpäin näin ratkaisukeskeisen elämänkatsomuksen suurena fanina. Millaisia jälkiä kilpaurheilu ja ura jätti kehoon ja mieleen? Onko lopettaminen ollut vaikea päätös? Minkälaisia arvoja ammattiurheilu ja painonnosto jätti jälkeensä? Mitä uran jälkeen on kiikarissa? Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä pohdittiin raaka rehellisessä ja hyvän fiiliksen jaksossa Anni Vuohijoen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Anni Vuohijoki - Kotisivu: https://annivuohijoki.com/ - IG: https://www.instagram.com/annivuohijoki/ - Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/7rTUn9JBVtcc4VOwt1sVeX?si=-CWny9l0R9K73z6bXYv-2A
Minua heräteltiin miettimään,mikä minulle on tärkeää:ensimmäinen tapauson luonnollisesti vapaus.Toinen, mistä tingi en piiruakaan,on, että toiseen ihmiseen luottaa saan.Huijareita en sulata,aivan liian karvasta.Itseäni ja perhettäni puolustan,vaikka rauhassa elää haluan.Kieroilu, vehkeily ja salailu,samoin perätön juoruilu,pistää kyllä harmittamaanminua aivan tosissaan.Toisten hyväksikäyttöä en tajua,rintavana tästä on jonkinlaista hajua:kuka kuviani mihinkin haluaa käyttää,se minusta naisten esineellistämiseltä näyttää.Eikö olisi paljon mukavampaayhteisien asioiden eteen puuhastaa,ilman vilpin häivääkään,kestääkö tämä unelma päivääkään?Ulla-Maija Mantere
Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?
Millaisin eväin hallitustunnusteluista edetään hallitusneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Eva Biaudet (r.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus tarvitsee kumppaniksi joko perussuomalaiset tai SDP:n, sekä pienempiä puolueita kuten RKP:n ja vihreät. Biaudet näkee, että RKP:n ainoa vaihtoehto olisi muodostaa hallitus kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Hän näkee, että koko Suomen brändi maailmassa romahtaisi, jos perussuomalaiset olisi hallituksessa. Tynkkysen mukaan sinipunahallitus näyttää käytännössä ainoalta mahdolliselta koalitiolta, jossa vihreät voisi olla mukana. Zyskowicz kertoo, että vuoden 2035 ilmastotavoite on edelleen kokoomukselle kynnyskysymys ja toinen tärkeä kysymys on työperäinen maahanmuutto. Molemmista näistä kysymyksistä kokoomus ja perussuomalaiset ovat eri linjoilla. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan "Akateemisten affektien etnografia", ja valaisevat, mitä tunteet kertovat muuttuvasta yliopistomaailmasta.
Minkälainen on nykypäivän ajan henki Suomessa? Ovatko media ja yliopistomaailma poliittisesti vasemmalle kallellaan? Mikä vaikutus sosiaalisella medialla on ollut suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun? Kuinka paljon 2020-luvun Suomi muistuttaa 1970-luvun Suomea ja mitä yhteistä taistolaisuudella on cancel-kulttuurin kanssa? Onko Vihreä liitto vasemmistolaisten kaappaama ja onko Suomi vasemmistolaisempi nyt kuin 1970-luvulla? Studiossa työelämäprofessori Pekka Sauri sekä kirjailija ja juristi Jarkko Tontti. Jakso on nauhoitettu 27.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tarkoituksista ja keinoista (6:39) Vihreä liitto (13:15) Suomalainen politiikka (20:56) Parhaan argumentin periaate (25:42) Arvot ja faktat (29:50) Media (39:50) Sosiaalinen media (52:09) Perustuslakiasiantuntijat (55:19) Kulttuuri (58:04) Taistolaisuus (1:12:01) Taide (1:14:11) Äärimmäisyysharha (1:20:05) Ongelmanratkaisu (1:24:21) Sananvapaus (1:26:19) Elitismi
Heikki Pursiainen ja Kai Lintunen keskustelevat valkakunnanpolitiikasta, kunnallispolitiikasta, niiden arvoista ja rakenteista kuten perustuslakivaliokunnasta. He saavat lopussa myös kertoa tavoitteensa eduskuntavaaleihin 2023. 00:00 Intro – politiikan arvot hukassa 00:31 Esittelyt – Heikki Pursiainen Kokoomus Helsinki vaalinumero 145, Kai Lintunen Kokoomus Uusimaa vaalinumero 67 01:40 Kaikki hyökkäävät, räveltääkö kokoomus vaalivoiton? 02:40 Blokkivaalit 04:00 Väittely Espoo-vs-Helsinki, Kauniaisten reikäleipävaikutus 08:30 Aluevaalit. Espoo on Suomen kokoomuslaisin kunta 10:40 Heikin Paska Suomi – onko Suomi vähemmän rikki kuin kirjan aikoihin? 16:20 Julkisten palveluiden tärkeys vs. kansalaisten varojen säästäminen 17:27 Vasemmisto-oikeisto, kansalliskonservatiivi-viherliberaali. Missä olette? 19:05 Samin nelikenttä: oikeistosta ja vasemmisto tulonsiirtojen kimpussa, arvokonsearvatiivit ja arvoliberaalit erikseen 21:02 Vastapuolen demonisointi liberalismin puutteen ja totalitarismin kautta 23:10 Kansallissosialismi vs fasismi 24:36 Pitääkö valtion omistaa? Uniper, huoltovarmuus, väylät 28:10 Miksi Norja ja suomalaiset eläkerahastot omistavat ulkomailla 30:36 Mihin koulutuksenne soveltuisi eduskunnassa? 32:33 Pitkä keskustelu perustuslakivaliokunnasta, perustuslakituomioistuimesta sekä tyoehtosopimuksenyleissitovuudenvahvistamislautakunta.fi:stä 43:25 Ulkoinen turvallisuus 45:32 Miksi valita Kai Lintunen 46:05 Miksi valita Heikki Pursiainen 47:22 Outro #neuvottelijat #neuvottelija #politiikka #arvot #konservativismi #liberalismi #kokoomus Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija
Asuntomarkkinat ovat myllerryksessä ja etenkin asuntovelalliset ovat haastavassa tilanteessa. Miksi korot nousevat? Millaisia ketjureaktioita markkinoilla on parhaillaan meneillään? Haastattelussa osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta ja vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen pankista. Kurronen ja Kurri ovat varovaisia arvioimaan, kuinka korkealle korot voivat nousta. Kurronen toteaa, että "kaikki on mahdollista". Kuitenkin Euroopan keskuspankki ennakoi, että inflaatio laskee muutamassa vuodessa, ja Kurronen arvioi, että silloin tulevat myös korot alaspäin. Mutta onko nollakorkojen aikaan enää paluuta? Olemmeko nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin 2008 tai 1990? Kurrin mukaan suomalaisten pankkien tilanne on kuitenkin kohtuullinen, vaikka asuntovelallisille on tullut lisää paineita. Kurronen korostaa, että työllisyys on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla, joten ihmiset pääsääntöisesti pärjäävät, vaikka kulut nousevatkin. Millaista politiikkaa tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Vuoden viimeisessä jaksossa ennen joulutaukoa pääsemme keskustelemaan VR:n uuden toimitusjohtajan Elisa Markulan kanssa. Kuulemme Elisan urapolun haasteista ja käänteistä alkaen siitä, miten heitto syvään päätyyn Pietariin opetti ja kasvatti nuorta johtajaa. Puhumme ihmismielen selviytymismekanismeista, Elisan viettämästä puutarhalomasta ja siihen liittyvästä pelosta - kelpaanko minä? Mitä seuraavaksi? Lisäksi keskustelemme hyvän johtajuuden heijastusvaikutuksista sekä työkulttuurin pito- ja vetovoimasta. Entä mitkä ovat johtajuuden 3 K:ta?
Miltä Euroopan tulevaisuus näyttää? Mitä eurooppalaiset arvot ovat ja mihin suuntaan eurooppalainen poliittinen kulttuuri on kehittymässä? Kaipaisivatko Euroopan unionin poliittiset rakenteet uudistamista ja mikä merkitys eurooppalaisella omavaraisuudella on keskinäisriippuvuuksien maailmassa? Studiossa vieraina investointipankkiiri Sami Miettinen ja entinen ulkoministeri Timo Soini. Jakso on nauhoitettu 8.11.2022. (0:00) Geopolitiikka (3:52) Iso-Britannia (4:45) NATO ja EU:n puolustus (6:27) Länsimaiset arvot (12:14) ESG-ajattelu (13:27) Jordan Peterson (17:40) Keskinäisriippuvuuksien maailma (21:57) Euro ja korot (27:58) Poliittiset johtajat (29:49) Euro ja EU:n identiteetti (33:51) Tuotanto takaisin Eurooppaan? (36:20) Vapaa liikkuvuus (42:40) Poliittiset rakenteet
Paikalla ei voi seistä se tarkoittaa hidasta kuihtumista ja lopuksi kuolemaa. Nurmikko kasvaa tai kuolee – ei ole välitilaa. Tässä jaksossa puhutaan tekemisestä ja totta kai myös meidän työkirjastamme joka on nyt myynnissä kotisivuilla. Aloittaminen on usein haastavaa koska joudumme toteamaan, että emme ole vielä valmiita – valmis ei tarvitse ollakaan – mutta eka askel on otettava. Epäonnistumista ei kannata pelätä eikä sitä, että paljastaa muille mitä haluaa. Nämä tunteet ovat pelottavia ja ahdistavia alussa, mutta niistä ei pääse läpi muuten kuin menemällä. On myös tärkeää pystyä muuttamaan suunnitelmia matkalla koska muutos on täysin eri asia kuin epäonnistuminen. Joskus matkamme muuttuu, tavoitteet muuttuvat ja halu muuttuu. Jos itse kaipaat suuntaa tai muutosta niin Naistakomon työkirja on juuri sinulle. Uutiskirjeen tilaajille on oma alennus joten käy nappaamassa se talteen. Ole.Kasva.Menesty.
Kaikki muuttuu ja päivittyy, pitääkö meidänkin? Room. 12:2. Seurassasi Asta Vuorinen.
Arvot voivat olla käsitteenä toisinaan vaikeasti hahmotettavissa, mutta silti ne vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja sitä kautta ajankäytön suunnitteluun. Selkeät tavoitteet puolestaan edistävät laadukasta opiskelua. Tässä jaksossa opintopsykologit Riikka ja Sanna keskustelevat muun muassa siitä, mitä hyötyä omien arvojen tuntemisesta voisi opiskeluun liittyen olla ja miten asettaa omien arvojen mukaisia tavoitteita ja edetä niitä kohti. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/arvot-tavoitteiden-ja-ajankayton-taustalla Musiikki: Paul Krispijn
Jaksossa vieraana piiiitkästä aikaa ihan ensimmäisten jaksojen jälkeen bikini fitness kestomenestyjä Sanna Paasimaa! Myös Sanna on juuri päättänyt kevään kisakauden, ja kertoo meille nyt fiiliksistään siihen ja muutenkin fitness-urheiluun liittyen. Keskustelu meni yllättäen melko syvälliseksi, sillä Sanna on selvästi pohtinut suhdettaan kilpailemiseen vähän syvemminkin: Mikä on tärkeää ja mikä ei? Mitä tältä lajilta voi haluta? Onko meriitit tärkeitä? Miltä muulta aktiivinen kisaaminen voi olla pois? Mikä on ylipäätään elämässä tärkeää?Kannattaa kuunnella, sillä tässä on paljon hyviä ajatuksia!
Tänä vuonna teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, mutta yritysten käyttämässä äänessä myös arvopohjaisuus kasvattaa merkitystään. Mutta kuulemmeko vähemmistöjä tai erilaisuutta audiossa? Emme juurikaan. Audiotrendit 2022. Kristallipallon äärellä Lauri Domnick, Head of Audio Branding, Bauer Media.
Älyradion uusi kausi käynnistyy erittäin ajankohtaisella, terveydenhuoltoon liittyvällä jaksolla, kun vieraaksi studioon saapui Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio. Jaksossa keskustellaan johtamisesta, terveydenhuoltoalan digitalisaatiosta ja tietysti bisneksestä. Raija Tapio aloitti Aavassa laboratoriohoitajana, josta hän sittemmin nousi tiiminvetäjäksi, liiketoimintajohtajaksi ja lopulta toimitusjohtajaksi. Kuulemme, mitkä asiat Raija itse näkee uransa etenemisen kulmakiviksi sekä miten data ja teknologia muokkaavat terveydenhoitoa. Tässä jaksossa opit: Mitä vahvuuksia perheyhtiöllä on? Miten digitalisaation keinoilla voidaan helpottaa hoitajapulaa? Mitä tarkoittaa, että lääkäri on lähdekriitikko? Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa sekä YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.
Tässä jaksossa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme toimitusjohtaja Taina Arjanne ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelevat arvoista. Miten arvot määritellään ja kuinka arvoista ohjautumista voi johtaa? Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
Vuoden ensimmäiseen jaksoon minulla oli suuri kunnia saada vieraaksi henkilö, jonka ajatuksia olen siteerannut omissa valmennuksissa enemmän kuin kenenkään toisen. Teemaksi valitsimme arvot ja pohdimme useammasta näkökulmasta miten niiden avulla jokainen meistä voi onnistua rakentamaan itselleen omannäköisen ja mielekkään elämän. Mutta mitä arvoilla ihan tarkalleen ottaen tarkoitetaan, millaisia väärinymmärryksiä niihin liittyy ja miten kuka tahansa voi oppia hyödyntämään niitä elämässään? Miten tavoitteen asettaminen ja arvot liittyvät toisiinsa ja miten erottaa huono tavoite hyvästä? Voimmeko me ihmiset elää arvojemme vastaisesti ja mistä se johtuu? Miten löytää voimavaroja ja uskallusta tehdä isoja muutoksia elämässä? Miten päästä yli omista haitallisista uskomuksista ja hyödyntää omia arvoja onnistuakseen elämäntaparemontissa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäinen. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Arto Pietikäinen - Kirjat: https://verkkokauppa.duodecim.fi/catalogsearch/result/?q=pietik%C3%A4inen - Kotisivu: http://www.joustavamieli.com/ - FB: https://www.facebook.com/joustavamieli - Sari Valto -jakso: https://areena.yle.fi/audio/1-3874280
Keskusteluohjelma VLOG 51 – Toteutumattomat haaveet, sannikka, erilaiset arvot rakkaudessa, joulukalenteri Discord-serveri: https://discord.gg/wGnM82KV4v Ohjelman yhteistyökumppanit: Fujifilm-kamerat Pelago Bicycles Artek Kvadrat Lundia Logokuvitus Venla Hannola / Animaatio Matti Vesanen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”
Vieraana tällä kertaa psykologi Arto Pietikäinen, jonka kanssa sukelsimme syvälle psykologiseen joustavuuteen. Podcastin aikana pohditaan mikä on psykologisen joustavuuden merkitys ihmisen elämänlaadun ja flow'n kannalta. Jaksossa kuljetaan kuuden mielen "kuntosalilaitteen" läpi ja luodaan siten kokonaisvaltainen kuva siitä, miten psykologista joustavuutta voidaan kehittää käytännössä. Jakson sivut ja opit: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/arto-pietikainen-psykologinen-joustavuus-ja-flow Jakso Youtubessa: https://youtu.be/iKEFOjV38qc Show notes: [02:20] Mitä on psykologinen joustavuus, jäykkyys ja mikä merkitys niillä on ihmisen elämässä?[12:00] Miten psykologista joustavuutta voidaan kehittää?[16:00] Arvojen kirkastaminen[25:00] Konkreettiset tavoitteet[27:00] Hyväksyminen ja epämukavien tunteiden kanssa eläminen[39:00] Mielen ylivallan vähentäminen[46:00] Tietoisuustaidot & hyväksyvä tietoinen havainnointi[75:00] Empatiakyvyn ja myötätunnon lisääminen[86:00] Mitä on hyväksymis- ja omistautumisterapia?
ä jaksossa palataan podin juurille ja studiossa istuu kahdestaan Ida ja Ronja. Idalla on tosin vaihtunut sukunimi, mutta miksi? Jaksossa puhutaan tämän hetken menosta, miten rivitalotyömaalla homma etenee, ja miltä tuntui olla Hufvudstadsbladetin kannella? Kerrotaan myös meidän podcast leiristä – lisätietoja info@naistakomo.fi (30-31.10.2021 Porvoossa). Jakson pähkinä on kehittyminen ja omat parhaat vinkit oman näköisen elämän elämiseen. Millaisia tapoja meillä on arjessamme? Miksi se on niin vaikeata olla itselleen rehellinen. Miten elämme omien arvojemme mukaista elämää? Mitä voimme oppia katselemalla omaa kalenteria? Ja hei, Kirjavinkit tulemaan meidän instaan – ainakin Ronja toivoo niitä! @romsronja
Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professori Arniika Kuusisto pureutuu kesäpuheessaan, miten lasten arvomaailma ja käsitys maailman synnystä muovautuvat. Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee. Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta. Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan. Tuottaja Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se
Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa tutkijana työskentelevän, psykologi, työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Mari Huhtalan kanssa johtamisesta. Arvot näkyvät monella eri tasolla. Yrityksen logokin voi kuvastaa sitä. On tärkeää kysyä myös työntekijöiltä, kuinka he arvoja käytännön työssään toteuttavat. Jos työyhteisössä ihmiset eivät voi hyvin ja etenkin, jos syyt siihen ovat vaikeasti tunnistettavissa, voi kyse olla juuri arvoihin liittyvistä ongelmista. Tutkimustenkin mukaan ihmiset alkavat usein voida huonosti, jos joutuvat toimimaan arvojensa vastaisesti. Arvoristiriitaa voi aiheuttaa esimerkiksi se, että yrityksen nettisivuilla on kuvattu sanallisesti ja hienosti arvoista, mutta ne eivät kuitenkaan ole ns. totta eli eivät aidosti näy läpi leikaten mikrotasolta makrotasolle yrityksen tekemisessä. Esimerkiksi hoitoalalla kiire ei aina mahdollista työn tekemistä omien arvojen mukaisesti. Toisinaan ihmiset myös hakeutuvat työpaikasta pois elleivät arvomaailmat kohtaa. Nuoret todennäköisesti tekevät tämän helpommin kuin vanhemmat. Nuoret tunnistavat nopeasti mikä on totta tai aitoa - ja mikä ei. Tällöin myös arvojen totuudenmukaisuus varmasti paljastuu nopeasti. Nuoret voivat vanhempia työntekijöitä helpommin myös haastaa työnantajaa arvoista. Aiemmin arvoista ei ole juurikaan edes juteltu, joten niihin liittyvä keskustelu voikin olla todella haastavaa ja uutta työpaikalla. Tärkeää on sanoittaa mistä on kyse ja keskustella myös siitä, kuinka ihmiset ymmärtävät eri sanat ja arvot. Sitä kautta voidaan tuoda myös läpinäkyväksi sitä miten eri tavoin ihmiset voivat ymmärtää esimerkiksi saman sanan. Se kun vaihtelee ja riippuu varmasti myös työtehtävästä itsestään. Arvoja voidaan luokitella esimerkiksi kolmeen. Ihmisillä on usein ns. syvät arvot, jotka ovat enemmän tai vähemmän samat läpi elämän. Sen lisäksi on arvoja, jotka liittyvät siihen, että mitä halutaan itse tehdä esimerkiksi työssä. Lisäksi on arvoja, jotka liittyvät siihen mitä haluaa itse antaa muille ja miten vaikuttaa vaikkapa yhteiskuntaan. Tärkeä on myös tiedostaa, että työelämässä kohdattavat haastavat tilanteet voivat poiketa merkittävästi arkielämän muista tilanteista. Haastavissa työelämän tilanteissa oma arvo voi tulla aidosti haastetuksi ja punnituksi aivan eri tavalla. Erityisesti lähijohtajat voivat kokea olevansa puun ja kuoren välissä, kun omia arvoja haastavat ylemmän johtotason linjaukset ja toisaalta työntekijöiden odotukset. Tällöin olisi tärkeää, että saatavilla on tukea eli esimerkiksi sparrausta ja mentorointia. Lähijohtajan on tärkeää pysähtyä joskus miettimään arvomaailmaansa; niitä konkreettisia asioita, mitkä ovat itselle tärkeitä elämässä. Ja myös sitä, että miten haluaa kohdata ja kohdella työntekijöitä. Tärkeää on miettiä, toteutuvatko nämä omat arvot omassa työssä ja jos ei, niin miksi ei (onko syynä esimerkiksi kiire tai joku muu). Kysy ja kuuntele. Ja rakenna. Teksti: Mirva Leppälä
Jaksossa 100 vieraana vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy. Kävimme läpi mm. sitä miten paljon omien arvojärjestysten miettiminen voi tukea vastuullisissa valinnoissa niin etteivät ne tunnukaan enää kauheilta uhrauksilta vaan lisäävät elämään merkityksellisyyttä. Lisäksi pohdimme vaikuttajien vastuuta ja toisaalta kenen tahansa vaikutusmahdollisuuksia suhteessa omaan yhteisöön ja myös yrityksiin. Iso kiitos Outille vierailusta! https://outilespyy.com/ https://www.instagram.com/outilespyy/ Ja suurkiitos kaikille tämän 100 jakson matkan aikana mukana olleille vieraille, kuuntelijoille ja muille tukijoukoille! Matka jatkuu! --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi
Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä millenniaalijohtamisen asiantuntija, innovaattori sekä kasvuyrittäjä Mikael Huggin kanssa johtamisesta. Usein ajateltu, että nuoret kyllä taipuvat organisaation kulttuurin. Osin on voitu ajatella myös niin, että kun parantaa fyysistä työympäristöä, niin muutos tulee sitä kautta ikään kuin itsestään. Tilannehan on kuitenkin ehkä juuri toisin päin eli säkkituolien tulisi olla seurausta muutoksesta. Sanatkin tarkoittavat eri asioita eri ihmisille ja myös eri sukupolville. Sitouttaminen ja sitoutuminen merkitsee eri asioita nuoremmille ja vanhemmille. Nuoret kokevat olevansa toimineensa jo pitkään organisaatiossa, jos työsuhdetta on kestänyt muutamia vuosia. Kolme vuotta on nuorelle jo pitkä ura, kun taas vanhemmat sen sijaan ajattelevat sen vasta lyhyenä aikana. Organisaatioissa eteneminen ja esim. koulutusmahdollisuudet aika usein linkittyvät juuri työssäoloaikaan eli tietyt asiat voivat olla mahdollisia vasta kun on ollut tarpeeksi kauan organisaatiossa. Vanhemmille sukupolville vahva arvo on usein vakaan elämäntilanteen saaminen. Siksi on siedetty monenlaista, jopa huonoa kohtelua ja kiusaamista. Nuoret eivät sen sijaan tavoittele vakaata elämäntilannetta samalla tavoin, vaan heille olennaista on ensin voida henkisesti itse hyvin. Työnantaja voi väheksyä henkistä hyvinvointia ja tarjota vain lisää palkkaa, joka ei johda hyvään, sillä kamelin selkä jossain vaiheessa katkeaa. On tärkeää varmistaa hyvä ilmapiiri. Arvokeskustelua on hyvä käydä mm. rekrytoinnissakin, mutta vastausta ei saa kysymällä arvoista suoraan, sillä silloin saa vain hyvin geneerisiä vastauksia. Arvot tulee selvittää erilaisilla kysymyksillä. Toki rekrytoivalla yrityksellä täytyy olla selkeä käsitys myös omista arvoistaan. Jos kohdellaan aikuisia ihmisiä aikuisina; luottamuksen arvoisena ja vastuuta kantavina yksilöinä, he usein käyttäytyvät niin. Luottamus on todella tärkeää eikä se voi rakentua niin, että työtekijän täytyy osoittaa luottamuksen arvoisuutensa ensin, vaan työnantajan tulee antaa luottamusta ja mahdollistaa tekemistä sitä kautta. Ja tukea epäonnistumisissakin. Jos joku käyttää annettua luottamusta väärin, niin asia tulee ratkaista ko. henkilön ja johtajan välisenä asiana eikä laajentaa asiaa ja mahdollisia rajoitteita koskemaan myös heitä, jotka ovat luottamuksen arvoisia. Epäonnistumista pitää mahdollista ja tukea enemmän. Mallia voidaan hakea tutkimusmaailmasta, missä epäonnistuminen on oleellinen osa prosessia. Siksi työssä kuin työssä voitaisiin lähestyä useammin nimenomaan siitä näkökulmasta, että ”nyt testataan tällaisia hypoteeseja ja haetaan erilaisia tuloksia”. Kukoistamisen mahdollistaminen edellyttää, että oma ego on sivussa. Egon sivuuttaminen on helpompaa, jos prosesseissa suhtaudutaan tekemiseen tutkijamaisesti eikä yksilölähtöisesti onnistumisen tavoittelun kautta. Vinkit johtajalle: viikottainen epäonnistumisesta iloitseminen, innovointi nykyisillä resursseilla niin, että skenaariossa nykytoiminta olisi tulevassa laitonta sekä kohdella ihmisiä vastuuta kantavana, järkevänä aikuisena. Teksti: Mirva Leppälä
Radio Kipinän podcastjaksossa 8, filosofian tohtori, professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoululta pohtii nykypuolustusvoimien kontekstissa velvollisuuksia, asenteita ja arvoja, sekä ihmisten suhdetta sotaan ja väkivaltaan.