Podcasts about yhdist

YEL-hirviö kuntoon | Hanen Träskbäck | #neuvottelija 333. Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja ja varakansanedustaja Jocka Träskbäck ovat Suomen merkittävimpiä YEL-kritisoijia ja sen uudistamisen edistäjiä. Keskustelussa on mm. YEL:n ja TyEL:in yhdistäminen sekä osittainen rahastoeläke.00:00 Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck vieraana00:42 YEL-vertaus ja klassikkovideo setelien heittämisestä ruotsinlaivalta01:40 Jockan varhainen havainto YEL:n hyödyttömyydestä02:05 Samin oma tilanne: Neuvottelija-sivubisnes ja Translinkin palkkatyö02:40 Liisa ja MyRy auttaa yrittäjiä YEL-käytännöissä03:13 Nykyinen lainsäädäntö on epäoikeudenmukainen03:51 Sivutoimisen tulon vaikutus YEL-maksuun04:23 Eläkeyhtiöiden tulkintaeroista ja asiakkaan oikeusturvasta05:20 Mediaani- ja liikevaihtopohjaiset oikeusmurhat05:49 Aloittelevan yrittäjän vähimmäismaksu06:19 Eläkeyhtiöiden virheratkaisut ja valta06:54 Lottokonevertaukset ja ulosottokelpoiset YEL-maksut07:23 Jockan kokoomustausta ja poliittinen vaikuttaminen08:25 Väliriihen vaikutukset ja ratkaisujen puute09:26 Yritysten ahdinko ja aikataulukritiikki lainsäädännössä11:06 Korotuskatto ja menneiden virheiden vaikutus12:15 YEL:n linkitys muuhun sosiaaliturvaan13:16 Selvityshenkilö Jukka Rantalan rooli14:19 Työryhmän kokoonpano ja kritiikki kolmikannasta15:26 Valitustien puute ja virheellisten päätösten seuraukset17:05 Eläkemaksukiila ja kansainväliset vertailut18:31 Työeläkemaksun kokonaisuus ja ihmisten tietämättömyys20:18 Liikevaihtopohjaisen maksun ongelmat21:23 Hierojaesimerkki ja nykyjärjestelmän kestämättömyys22:28 Sanna Marinin esimerkki ja poliittinen viive23:27 Pääomatulojen ja ansiotulojen rajanveto25:03 Ansiotulojen verotuksen määritelmä ja tulkintaerot26:33 Brittien ja ruotsalaisten rahastomallit esimerkkinä28:08 Vaihtoehdot rahastointiin ja omistajuuden lisääminen29:11 Sijoitusosaamisen puute ja nuorten turvattomuus30:42 Samin omat sijoituskokemukset ja tuotot31:38 Suomen järjestelmän huono tuotto ja yksilöllinen valinta32:08 YEL:n rahastointiongelma ja historiallinen tausta34:08 500 miljoonan alijäämä ja valtion rooli35:10 TyELin ja YELin yhdistämisen mahdollisuus36:35 Suljettujen ovien kritiikki ja päätöksenteon avoimuus38:05 Luottamuksen merkitys ja sukupolvien ketju39:07 Alivakuuttamisen ja ylivakuuttamisen keinotekoisuus41:17 Valtion eläkerahasto ja onnistunut rahastomalli (VER)42:15 Sosiaaliturvan näkökulma ja sen vähäinen ymmärrys43:18 Eläkejärjestelmän poliittinen turva ja pitkä muutos44:58 Valtion mahdollisuus rahoittaa rahastointia46:19 Sosiaalivakuutuksen kattavuus ja suoja yllättävissä tilanteissa47:17 Periytyvät eläkesäästöt ja YELin minimimaksun määrittely48:55 Säästämisen vaativuus ja realistinen minimitaso49:56 Kansaneläkkeen “hygieniarajan” ajatus ja valtion rooli50:28 Yhdistämismalli YEL + TyEL ja 10 % rahasto50:58 Selvitystyön fokus ja toiveet rahastointiin51:28 Myryn kasvu rooli ja kenttätyö53:01 Jäsenpalvelu ja yrittäjien auttaminen käytännössä53:29 Uudistus vaatii rohkeaa keskustelua54:02 SuomiAreena54:35 Liisan ja Jockan mediataustaSisäpiirissä Liisa ja Jocka keskustelevat Suomen mediakentästä ml. MTV ja YLE

Empaattinen Low Ball. Yhdistä bisnes ja inhimillisyys lisäämällä low ball tarjouksen perään yksi sana: ymmärrys.One Star Method of Travelling. Unohda viiden tähden luksus – nyt on aika lähteä yhden tähden seikkailulle. 

Kirjavaikuttaja @iidareads tekee lukemiseen innostavaa monipuolista sisältöä TikTokiin, Youtubeen ja Instagramiin. Keskustelimme kirjasomen ilmiöistä, sen ihmisiä yhdistävästä vaikutuksista, itse sisällön tekemisestä ja kaikkein tärkeimmästä eli lukemisesta. Kiitos Iida vierailusta! Ota Iidan kanavat seurantaan: https://www.tiktok.com/@iidareads https://www.youtube.com/@iidareads https://www.instagram.com/iidareads Huom! Oikaisu: Se Emily Henryn kirja, joka ilmestyi ensin olikin nimeltään Täydellinen päivä, eli siitä suositellaan aloittamaan ja näin aion itsekin tehdä

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

L. M. Montgomeryn syntymästä tulee marraskuussa 150 vuotta. Nyt on ilmestynyt uusi käännös Anne of Green Gablesista, nimellä Vihervaaran Anne. Teos ilmestyi suomeksi nyt ensimmäisen kerran suoraan englannista käännettynä ja lyhentämättömänä, aiempi käännös vuodelta 1920 on tehty ruotsista. Runotyttöjen uudet suomennokset on tehnyt Kaisa Ranta. Montgomery on poikkeuksellisen luettu kirjailija ja yhdistää useita lukijasukupolvia. Montgomerylle ominainen kaksoisvalotus eli nuoren tytön maailma ja aikuinen kertoja tulee aiempaa selkeämmin esiin Rannan uusissa Runotyttö-suomennoksissa. Aiempia suomennoksia on lastenkirjaistettu ja aikuinen, kirjoittava minäkertoja on jäänyt niissä enemmän varjoon. Miten tulkita autofiktion käsitteen kautta Montgomerya? Miten Montgomeryn oma traaginen elämä näkyy teoksissa? Miksi hän ei pitänyt romanttisista kuvauksista mutta gotiikka kiinnosti? Anne ja Emily ovat vieläkin suosittuja tyttöhahmoja. Miksi tyttökirjaklassikot ovat vuosikymmenien mittaan pitäneet pintansa niin paljon paremmin kuin poikakirjaklassikot? Ja mikä tekee klassikon? Vieraina ovat filosofian tohtori Vappu Kannas joka väitteli L. M. Montgomeryn päiväkirjoista vuonna 2016, filosofian tohtori ja tutkija Laura Leden ja Runotyttöjen kääntäjä Kaisa Ranta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mikä yhdistää keramiikkaa ja tekstiilitaidetta? Mikä arvo on hitaalla käsin tekemisellä? Entä mikä merkitys työyhteisöllä voi olla taiteilijan luovaan ilmaisuun? Weeklyn haastattelussa tuore Taito-Finlandia -voittaja Marianne Huotari.

Kulttuuri- ja olutfestivaali Ant Fest järjestetään Loviisankadulla 25.-26.10. Festivaalissa nautitaan monipuolisesta kulttuurista niin esitysten, musiikin kuin keskustelun kautta sekä toki maistellaan kotimaisten pienpanimoiden oluita. Riina Puusaari on yksi festivaalien organisaattoreista sekä olut-kollektiivi, hän vieraili Voiman iltapäivässä Sara Perttusen juttusilla ja kertoi mm. viimeaikaisista trendeistä oluiden makujen suhteen. Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Tässä podcastjaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Jaana Toikkanen ja pian terapeutiksemme valmistuva Jukka Erätuli keskustelevat yhteyden tunteesta. Kysytkö sinä läheiseltäsi mitä hänelle oikeasti kuuluu vai sisältääkö kysymyksesi velvoitteen kertoa sinulle vain sellaisista asioista mitä sinun on helppo kuunnella?Tarvitsemme toisiamme monella tavalla. Jukka sanoittaa kuinka yhteys toiseen vie yhteyteen myös itsensä kanssa. Vuorovaikutteinen yhteys on tärkeää sekä oppimisen, että levollisuuden kannalta. Yhteys aktivoi oppimaan ja yhtä lailla rauhoittaa, tuo turvaa ja levollisuutta keholle ja mielelle. Jos yhteys vaatii tai aiheuttaa tarpeen suojautua, yhteys tai yritys muodostaa yhteyttä toiseen voi olla myös hyvin kuormittavaa.Jaanan ja Jukan moninäköalainen keskustelu aiheesta antaa mahdollisuuden pohtia mitä me itse tuomme yhteyteen ja minkälaisia yhteyksiä toivomme omaan elämäämme.

Kaikista henkirikoksista vain murto-osa voidaan määritellä sarjamurhaajan tekemiksi. Mutta miten puolestaan määritellään henkilö sarjamurhaajaksi? Henkirikosten lukumäärä ei yksinään tähän riitä. Tosielämän sarjamurhat ovat painajaismaisia kertomuksia, fiktiossa niistä tulee viihdettä. Suunnattomaan suosioon noussut true crime-ilmiö yhdistää näitä molempia. Miksi meitä kiinnostaa niin oikeat kuin keksitytkin hirvittävät rikokset ja niiden tekijät? Kenestä voi tulla sarjamurhaaja? Yhdistääkö tekotapa, motiivit tai ympäristötekijät jollakin tavoin useampia sarjamurhaajia? Voiko fiktio toimia innoituksena tosielämän kauheuksille? Mitä meidän tulisi ajatella siitä, jos koemme sympatiaa tai ymmärrystä henkirikoksiin syyllistynetä kohtaan? Studiossa sarjamurhista ja murhaajista ovat keskustelemassa tietokirjailija Ville Mäkipelto, oikeuspsykologi Tom Pakkanen sekä Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri-lehden päätoimittaja Päivi Remes. Ville Talola toimittaa.

Jukka Viikilän romaani Hiekkalinnat. Erittelyjä rakkausromaania varten on pinnalta hämäävän yksinkertaisen oloinen kirja rakkaudesta: Merenrantakaupunki, nuori nainen, vanhempi mies, himoa, hellyyttä, viipyilyä hetkissä. Mies häipyy, nainen kirjoittaa. Sitten ollaankin ajassa 60 vuotta myöhemmin. Romaani rakentuu Viikilän teoksille tyypillisesti fragmenteista. Keskustelemme kirjailija Viikilän kanssa Hiekkalinnoista. Miten se asettuu suhteessa edeltäjäänsä, rönsyilevään Taivaalliseen vastaanottoon? Yhdistäviä tekijöitä on muitakin kuin kirjailijapäähenkilö. Miksi jotkut lukijat hämmentyvät kertojan identiteetistä? Miten kirjan nimi ohjaa lukemista - ja kirjoittamista? Kertooko romaani monimutkaisten rakenteidenkin hetkellisyydestä ja sormien läpi valumisesta? Miten tapahtumapaikka luo romaanin tunnelmaa ja pelaa rantaromantiikan oletuksilla? Hiekkalinnojen rakastunut pari on poikkeuksellinen siinä, että molemmat pitävät toisistsan ja viihtyvöt yhdessä. Miten kaunokirjallisuus voi kuvata toisiaan haluavien ja toisistaan kiinnostuneiden ihmisten "tapahtumatonta", tyytyväistä, samankaltaisista hetkistä koostuvaa yhdessäoloa? (Spoiler; tietenkin fragmenteilla!) Ja mitä ihmettä kirjan loppu tarkoittaa?

Thin Lizzyn entinen jäsen Darren Wharton kiersi toukokuussa Ruotsissa uudella Renegade-kokoonpanollaan, joka kunnioittaa Thin Lizzyn ja Phil Lynottin muistoa. Sami Ruokangas kokoontui Tukholmassa turkulaismuusikoiden, Jukka ”Juki” Lehdon ja Jari Salosen kanssa keskustelemaan tuosta kokoonpanosta sekä Irlannissa, Dublinissa Lizzyn ja ja Lynottin musiikkia juhlivista tapahtumista Vibe For Philo ja Dedication. Mukaan juttuun liittyi myös turkulainen Thin Lizzy -fani Lizzy. Kuuntele, viihdy ja sivisty! Jakson valokuvassa vasemmalta oikealle: Jari Salonen, Darren Wharton ja Sami Ruokangas. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4rgSTgJbrHK7Z7mOlGTVG3?si=85c32d0340ae4f2e Menossa ovat mukana The Point, Kelly´s Bar, Thin Lizzy, Nazareth, Iron Maiden, Darren Wharton´s Renegade, Jailbreak, Cold Sweat, Phil Lynott, Andy Moore, Vinny Burns, Brian Downey, Eric Bell, Scott Gorham, Brian Robertson, Gary Moore, Dare, Vibe For Philo, Dedication, Grand Slam, Laurence Archer, Sweden Rock, King´s Call, Brian Downey's Alive And Dangerous, John Sykes, Gary Moore, Hurriganes, Albert Järvinen, Flashbacksliders, Don Airey, Neil Carter, Ruisrock, Pedro Hietanen, Ricky Warwick, Saxon, Per Olsson, Saxon, Accept, Dare, Blackberry Smoke ja The Little Darlings.

Harva tietää, että rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa arkkitehti Alvar Aalto suunnittelemallaan Villa Mairean uima-altaalla. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit. Jyväskylän Aalto2-museossa on avattu usean skeittiaiheisen näyttelyn kokonaisuus The Pool. Näyttelyissä valotetaan skeittikulttuurin moninaisuutta ja lajin leikkauskohtia mm. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, elokuvaan ja musiikkiin. Millainen on ollut rullalautailun tie takapihoilta ja joutomailta olympialajiksi? Millaisena skeittikulttuuri elää tänä päivänä ja miten tämä poikkitaiteellinen laji on säilyttänyt katukulttuureille ominaisen kapinallisuutensa? Millaista sitkeyttä lajin harrastaminen vaatii Suomen kaltaisessa kylmässä maassa? Kulttuuriykkösessä tavataan kaikkien aikojen menestynein suomalainen skeittari Arto Saari, joka piipahti Havaijilta avaamaan valokuvanäyttelynsä Jyväskylässä. Keskustelussa ovat mukana Aalloilta asfaltille -näyttelyn kuraattori Juho Haavisto, HELride kollektiivin puheenjohtaja Anssi Paukkunen sekä Tampereen skeittiskenessä vaikuttava skeittari Heini Luotola. Toimittajana on Leena Peltokangas.

The Helsinki Distilling Company julkistaa tänään Nilsiässä Suomen ensimmäisen luomuviskin. Tahkon tislaamossa tislatun ja kypsytetyn Tahko Single Malt ohramallasviski kypsytetty kolmen vuoden ajan Espanjasta kierrätetyissä luomusherryn valmistukseen aiemmin käytetyissä tammitynnyreissä. The Helsinki Distilling Companyn toimitusjohtaja ja Master Distiller Mikko Mykkänen kertoo lisää viskistä Anssi Saarelaisen haastattelussa.

Lempeä ohjattu meditaatio, jonka avulla voit käsitellä vaikeita lapsuuden muistoja ja kohdata sisäisen lapsesi. Meditaatiossa voit olla itse se turvallinen ja rakastava aikuinen, jota sisäinen lapsesi olisi kaivannut menneisyydessä. Muistathan hakea myös ammattiapua traumatoipumiseen! #Tietoisuus, lapsuus, itsetuntemus, tunteiden käsittely, hoiva, turva, lempeys, hyväksyntä, parantuminen, menneisyyden työstäminen, itsensä rakastaminen, sisäinen voima, sisäinen lapsi, muistot, tunneside, haavoittuvuus. Sisäinen lapsi viittaa psykologiseen käsitteeseen, joka kuvaa aikuista ihmistä osana itseään, joka säilyttää lapsuudenkokemuksia, tunteita ja tarpeita. Tämä osa itsestä voi olla piilotettu tai unohtunut ajan kuluessa, mutta se vaikuttaa silti syvällä tasolla aikuisen käyttäytymiseen, tunteisiin ja ajatusmalleihin. Sisäinen lapsi voi kaivata hoivaa, turvaa ja hyväksyntää, ja sen kohtaaminen voi olla tärkeä askel omassa henkilökohtaisessa kasvussa ja eheytymisessä. Meditaatio voi auttaa meitä pääsemään yhteyteen sisäisen lapsen kanssa monin tavoin: Tietoinen läsnäolo: Meditaatio auttaa meitä pääsemään tietoisuuteen nykyhetkestä ja omista tuntemuksistamme. Tämä voi auttaa meitä havaitsemaan ja tunnistamaan sisäisen lapsen tarpeita ja tunteita. Lempeä hyväksyntä: Meditaatio opettaa meille lempeää hyväksyntää, joka on avain sisäisen lapsen kohtaamiseen ja parantamiseen. Sallimalla tunteiden virrata vapaasti ja kohtaamalla ne myötätunnolla voimme alkaa parantaa sisäisiä haavoja. Muistojen käsittely: Meditaatio tarjoaa tilan tutkia menneisyyden muistoja turvallisessa ympäristössä. Voimme käsitellä ja parantaa menneitä kokemuksia sekä löytää uuden näkökulman niihin. Itsensä arvostaminen: Meditaatio auttaa meitä löytämään syvemmän yhteyden itseemme ja arvostamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme, myös sisäisen lapsen osalta. Tämä voi johtaa kokonaisvaltaisempaan hyväksyntään ja rakkauteen itseämme kohtaan. Yhdistämällä meditaation ja sisäisen lapsen kohtaamisen voimme avata oven syvemmälle itsetuntemukselle, eheytyä menneisyyden haavoista ja löytää rauhan ja tasapainon sisäisessä maailmassamme.

Musamaailmasta uraohjuksiksi ponnistaneet Beyoncé ja Jay Z ovat voimapari vailla vertaa. Tässä jaksossa käymme läpi tänä vuonna norsunluuhääpäivää viettävän pariskunnan rakkauden kappaleet. Näihin lukuihin sisältyy rakastuminen salaa muiden katseilta ja tietenkin mediassa kuohuttanut pettämiskohu. Analysoimme myös sitä, miten Beyoncé ja Jay Z ovat onnistuneet yhdistämään suhteessaan rakkauden ja työn. Mikä oli Beyoncén sääntö naimisiin menemisen aikataulusta? Mikä Beyoncén ja Jay Z:n kriisitiedotteessa lämmitti sydäntämme, mikä taas ei vakuuttanut? Entä miten meille jo rakkaaksi vakiovieraaksi muodostunut Katy Perry yritti pelastaa pettämiskohuissa kärventynyttä ystäväänsä Rita Oraa?

Olli Sipilä, Gasgridin toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat Suomen strategisista kaasuverkoista ja vihreästä vedystä. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Gasgrid Oy:n kansa. 00:00 Olli Sipilä Gasgridin toimitusjohtaja, tausta Vaasasta. Pöyry yhteinen työpaikka Samin kanssa 00:50 Onko Gasgrid kaasun Fingrid? Kaasun myynti ja siirto eriytettiin 2020 ennen venäläisen kaasun draamaa. Balticconnectorin merkitys 02:10 Negatiiviset väärät mielikuvat sähköverkoista, Carunasta, kaasun tarpeesta ja vihreästä vedystä. Suomessa on mailman paras sähköverkko, sama tavoitteena kaasulla 03:50 Tieverkosto kuvaa hyvin erilaisia siirtoverkkoja, myös kaasun siirtoa 05:00 Kemiran ja Ovakon välinen vedyn siirtohanke Imatran seudulla 06:10 Inkoon LNG-terminaalin merkitys Suomen ja Baltian huoltovarmuuden kannallta. Exemplar-laivahanke 08:57 Balticconnector-putken katkaisu ja korjaaminen 09:47 Vihreä vety elektrolyysillä. Energian varastoiminen akkuteknologialla. 11:19 Karo Hämäläisen vieraan Nalle Wahlroosin hyökkäys elektrolyysin ja vihreän vedyn järkevyyttä kohtaan ei ole kohtuullinen 14:40 Verkosto ja markkina luovat arvoa. Vastapuoliriskiä voi pienentää ja aikatauluriskiä poistaa 16:23 Monen kaasulajin kuljettamisen ratkaisuja – vety vs. metaani/maakaasu 17:20 Teslan ja Wärtsilä. Varastointi ja joustavuus. Dieseltalouden korvaaminen vetytaloudella. Suomen kilpailuedut 19:42 Metaanijärjestelmää on Suomessa 1300 kilometria, mutta kevyempi verkosto kuin Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa 20:35 Vetyä on käytetty turvallisesti 150 vuotta, turvallisuusasiat on ratkaistu. Metaanipuolelta voidaan tuoda ratkaisua. 21:30 Viranomaiset TUKES, Energiavirasto. Hinnoittelu on säänneltyä 22:20 Vetylaaksot ja paikallisuus. Gasgridin strategia 23:15 Vetymolekyylin jalostusarvo 24:25 Kaasuinfrastruktuuri. Nesteyttäminen 27:00 Kaasun loppukäyttöjä. Yhdistäminen hiilidioksiidin poistoon28:57 Metsäteollisuus on suuri mahdollisuus 30:20 Gasgrid haluaa korkean jalostusasteen ketjuja Suomeen, mutta myös vastapuoliriskin laskua 31:42 Baltian ja pohjoismaiden hyvä yhteistyö 32:51 Vihreän vedyn projektit sopivat EU:n vihreän kasvun Green Dealiin, joka on aikaistunut. Hankkeet ovat monimutkaisia 34:43 Gasgridin strategia ja hallitus 35:51 Biokaasu 37:07 Vetytalous on myös geopoliittisista syistä perusteltua. Itämeren yhteistyö ja sen roolin kasvu 39:55 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP palaa vihreän vedyn myötä 42:00 Kaasuautot ja niiden tankkaus 43:10 Steampunk ja vetytalouden neljäs tuleminen 45:20 Miksi vetytalous pelastaa maailman ilmastonmuutokselta? 46:55 Miten kaasumarkkinan aluehinnat muodostuvat. Vertailu ja yhteistyö sähkömarkkinan kanssa 49:45 Jaakko Pöyry Olli Sipilä #neuvottelija Sisäpiiri 34 Liity #neuvottelija Sisäpiiriin ja nauti eduista:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija

Knehtilän tila Hyvinkäällä on irrottautunut ulkoisista, fossiilista lannoitteista ja kierrättää tarvitsemansa ravinteet. Suljetussa ravinnekierrossa ruokaa voidaan tuottaa kestävästi paikallisten resurssien rajoissa. Tällainen agroekologinen symbioosi kuulostaa hienolta, mutta on jossain määrin jopa hyvin perinteinen tapa saada pellolta leipää pöytään. Voiko tällainen symbioosi osaltaan ratkaista maatalouden kestävyysongelmaa? Jotta omavaraisempi ja kestävämpi ruuantuotanto olisi mahdollista, maaseudulle tarvitaan paljon nykyistä enemmän väkeä, koska fossiilisten polttoaineiden tekemä työ pitää korvata jollakin. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijatohtori Kari Koppelmäki sekä Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan elintarviketalouden yliopistonlehtori Toni Ruuska. Toimittajana on Jenni Frilander.

Tässä jaksossa vieraana Savon Sanomien yhteisötoimittaja Soili Porokka. Soilin resepti on vatsaa ravitseva, nopea valmistaa sekä kustannustehokas keino kun nälänsiirrolle on tarvetta. Rouheinen ja makea lounaspuuro  Noin 2-3 dl aamulla tähteeksi jäänyttä kaurapuuroa Noin 1 dl tuoreita tai pakastemarjoja (pakastemarjat ovat myös hyviä jäähdyttämään puuron, jos joudut pakkaamaan sen lämpimänä töihin mukaan)0,5-1 dl muromysliäNoin 2 dl kaurajuomaa Vinkki: Saat lisää ruokaisuutta lisäämällä joukkoon raejuustoa. Yhdistä ja nauti kylmänä. EXTRARESEPTI: Pitsapohja 1 pellillinen tai 3 kpl halkaisijaltaan 25 cm:n kokoista pitsaa  25 g tuorehiivaa2 dl vettä0,5 tl suolaa0,5 tl sokeria3 rkl öljyänoin 5 dl vehnäjauhoja Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, sokeri, öljy ja jauhot. Alusta taikina tasaiseksi palloksi.Laita päälle leivinliina ja nosta taikina kohoamaan. Voit kohottaa jääkaapissa yön yli.Kuumenna grilli paistoalustan kanssa kuumaksi, noin 280-asteiseksi. Kaaviloi taikina jauhotetulla pöydällä muutamaksi pienemmäksi pitsapohjaksi. Pienempi pohja on helpompi hallita grillissä, mikäli paistat ensimmäistä kertaa grillissä pitsaa.Vasta kun grilli on kuuma, nosta pitsapohja grillin tasaiselle paistolevylle paistumaan toiselta puolelta muutamaksi minuutiksi. Käännä pitsapohja. Levitä kastike ja täytteet ja laita grillin kansi uudelleen kiinni muutamaksi minuutiksi pohjan paksuudesta riippuen. Pitsa on valmis. Tomaattikastike 2 prk tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia1 prk tomaattipyreetä1 iso sipuli3 valkosipulinkynttä 1 rkl punaviinietikkaa2 dl vettä0,5 rkl hunajaa 1 tl suolaa2 tl kuivattua oreganoa0,6 dl oliiviöljyämustapippuria myllystä   Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulit. Kuullota niitä ruokalusikallisessa öljyä pitkään miedolla lämmöllä.Lisää tomaattipyree ja punaviinietikka. Anna kiehahtaa. Lisää tomaattimurska. Huuhtele desilitralla vettä tomaattimurskapurkit ja lisää huuhdevesi kattilaan. Lisää myös hunaja ja muut mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia.Lisää viimeisenä loppu öljy, mutta älä keitä enää. Rouhaise joukkoon vielä hieman mustapippuria myllystä.    Kana-pestopitsa (2 kpl, halkaisija 25 cm) Pestokastike1 ruukku basilikaa50 g pinjansiemeniä paahdettuna1 dl pienellä terällä raastettua parmesaania1 valkosipulinkynsi2 rkl puristettua sitruunamehua0,5 dl oliiviöljyämustapippuria myllystä Paahdettu valkosipulikana:2 kokonaista valkosipulia kynsineen1 rkl öljyä300 g kypsää broilerinlihaaripaus suolaaLisäksi:puhvelinmaidosta valmistettua mozzarellaabasilikanlehtiä Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.  Leikkaa kokonaisten, kuorimattomien valkosipulien kärjestä kannet pois niin, että saat näkyviin itse kynsien leikkuupinnan.Nosta valkosipulit pieneen uunivuokaan ja lorauta molemmille öljyä päälle. Kypsennä uunissa noin 50 minuuttia. Irrota lämpimistä valkosipuleista haarukalla kynnet irti ja hienonna kypsä broileriliha joukkoon.Sekoita peston ainekset sauvasekoittimella sekaisin.Leivo pitsataikinasta kaksi ohutta pohjaa jauhotetulla pöydällä. Laita pitsapohja kuumalle alustalle grilliin kahdeksi minuutiksi.Käännä pohja. Levitä puolet pestosta ja puolet broilerinlihoista pohjalle ja revi päälle mozzarellaa. Laita grillin kansi uudelleen kiinni ja grillaa vielä muutama minuutti. Koristele valmis pitsa tuoreilla basilikanlehdillä. Valkosuklaa-mansikkapitsa 1/3 pitsataikinasta75 g makeaa tuorejuustoa 100 g mansikoita viipaloituina50 g valkosuklaata rouhittunamintunlehtiä   Kauli pitsa jauhotetulla pöydällä ohueksi.Nosta pohja grilliin kuumalle paistoalustalle. Levitä päälle notkistettu tuorejuusto, viipaloidut mansikat sekä rouhittu suklaa.Paista pitsaa 3–4 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Nosta pitsa pois grillistä ja koristele mintunlehdillä.

Artisti Lizzoa vastaan esitetyt syytteet joutuvat Saulin ja Sergeyn syyniin, eikä Lizzo selviä puhtain paperein kaksikon käsittelystä! Meghan Markle on liittynyt Instagramiin, mutta mikä mahtaa olla hänen ensimmäinen someyhteistyönsä? Kaksikko käy läpi myös Orange Countyn sekä New Yorkin Housewivesien käänteitä, ja Sergey paljastaa, mikä yhdistää häntä sekä Kim Kardashiania.

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten suomalainen työelämä kohtelee vanhempia ja vanhemmuutta? Miten voi onnistua priorisoimaan omaa aikaa järkevästi kummassakin kontekstissa? Miten kotona voidaan huomioida paremmin työelämä ja sen vaatimukset tai miten töissä voidaan huomioida paremmin kotielämä ja sen vaatimukset? Lisäksi tänään keskustellaan merkityksellistä kotielämästä ja merkityksellisestä työelämästä sekä niiden löytämisestä omassa arjessa. Keskusteluvieraana on organisaatiopsykologi, väitöskirjatutkija ja kahden lapsen isä Jaakko Sahimaa. Jaakko jakaa myös oma kokemuksia siitä, miten hän on kokenut perhe-elämän ja työn yhdistämisen isäksi tulemisen yhteydessä.

Voiko musiikki muuttaa maailmaa? Miten Elvis, Tavastia, Ave Maria ja Los Hermos liittyvät kulttuuripajojen syntyyn? Jaksossa Markus Raivio johdattaa kuulijat kulttuuripajojen monivaiheiseen historiaan ja siihen, miten mielenterveystyön innovaationa tunnustettu GFP-malli sai alkunsa. Vieraat Heikki ja Olli kertovat omasta matkastaan musiikkiryhmien osallistujista vertaisohjaajiksi. Miehet muistelevat rajoja rikkovan yhteistyön perustavanlaatuisia vaikutuksia omaan elämään. “Bänditoiminta kasvatti itsetuntoa ja -luottamusta. Mekin uskotaan itseemme, koska meihin on uskottu.” Kulttuuripajat ovat paikkoja, jonne ihmiset voivat kokoontua mielekkään tekemisen pariin oppimaan toisiltaan. Yhdistävä tekijä on toiminta, jota vetävät koulutetut vertaisohjaajat ammattilaisten tuella. Pajojen sisällöt ja teemat nousevat yhteisöstä. Vertaisuus on vertaisuutta mielenkiinnon kohteissa, ei ongelmissa.GFP-malli (Guided Functional Peer Support) sai kansainvälistä tunnustusta 2019 voittamalla Pedro Montellano Good Practice Award -palkinnon. GFP-malliin perustuvia kulttuuripajoja on Suomessa tällä hetkellä 20. Toimintaa käynnistetään tulevaisuudessa myös uusilla mantereilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Päivän epistolassa mm. tasapainosta, kuntoilusta, lama-ajan Suomesta, pastakoneista, sähkölaskujen viikkaamisesta, Ektachromesta, Kodakin pikafilmikamerasta yms. Nastaa vappua!

Kuinka yhdistää opinnot ja työ? Suurin osa opiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Siinä missä työnteko tuo työkokemusta ja mahdollistaa taloudellisesti asioita, voi se samalla kuormittaa arkea ja vaikeuttaa opiskeluja. Aiheeseen sukelletaan Paragraaffin juniori konsulttien Julia Sinivuoren ja Oona Säyriön kanssa.

Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistäminen on nykyjärjestelmässä usein hankalaa. Toisaalta esimerkiksi asumistukea saa myös moni, joka käy työssä. Podcastissa keskustelevat Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula, sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston johtaja Liisa Siika-aho ja työ- ja elinkeinoministeriön  erityisasiantuntija Minna Ylikännö. Kommenttipuheenvuorossa ääneen saadaan Ihmisoikeusliiton taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Anna Salmivaara. Keskustelua johdattelee Sosiaalivakuutus.fi-verkkomedian erikoistoimittaja Johanna Hytönen.

Kaupungistuminen on globaali trendi, joka ei edelleenkään osoita laantumisen merkkejä. Kaupunkien korostuva asema lisää niin moninaisuutta kuin eriarvoisuutta, ja on alueellisen ja jopa valtiollisen politiikan keskiössä. Miten kaupunkikehitys vaikuttaa ilmastokriisiin, talouteen tai konflikteihin? Asiantuntijavieraina Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Ville Helminen sekä kaupunkiaktivisti ja yrittäjä Jalmari Sarla. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Annastina Haapasaari.

Tässä jaksossa keskustellaan yläkouluikäisten koulunkäynnistä ja urheilusta sekä niiden yhdistämisestä. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Vieraikseen hän on saanut Palloliiton nuoruusvaiheen kehityspäällikön Markus Paanasen ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kehityspäällikön Jari Savolaisen. Nuoren urheilijan kaksoisurasta puhuttaessa tarkoitetaan urheilun ja opiskelupolun yhdistämistä ja sitä, kuinka luodaan tavoitteelliselle urheilijalle mahdollisuudet menestyä niin urheilussa kuin siviilielämässä riittävän joustavasti. Savolainen ja Paananen kertovat nykyisistä yläkouluverkostomalleista liittyen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. He puhuvat myös siitä, miksi koulun ja urheilun yhdistäminen saattaa olla yläkoulussa haastavampaa kuin lukiossa. Entä miten nuorille pyritään mahdollistamaan laadukas arki tai tarjoamaan harjoituksista yksi vapaailta viikossa? Miten selkeät rakenteet helpottavat nuoren laadukasta arkea? Miten nuoren urheilijan uran alkua voisi tukea kotona? Näihin ja moniin kysymyksiin kuulet vastauksen kuuntelemalla jakson.

Miten opintojen ja töiden yhdistäminen onnistuu? Entä millaista tukea tähän on tarjolla Boreniuksella? Urapolku-podcastsarjan kuudennessa jaksossa HR-tiimimme Beda ja rahoitustiimimme harjoittelija Tatu kertovat omakohtaisia kokemuksia siitä, miten arki toimii kun kalenterissa on sekä töitä että koulua. Jakson aikana puhujat antavat myös hyviä vinkkejä opiskelijoille, joita kiinnostaa työskentely opintojen ohella. Kuuntele jakso ja ota asiantuntijoidemme vinkit haltuun! Tämän jakson juontaa insolvenssitiimimme juristi Olli Isoaho.

Kalmarin unionin idea oli kaunis, mutta toteutus ontui pahasti. Unionissa kaksi vanhaa verivihollista, Tanskan ja Ruotsi, yhdistyivät saman majesteetin alle. Tanskan mukana yhteiseen liittoon tulivat Norja ja Islanti, ja Ruotsin mukana suuri osa nykyisen Suomen alueesta. Unionin aikana koettiin kuitenkin lukuisia sisäisiä valtataisteluja, ja lisäksi paineita tuli ulkopuolelta, idästä ja etelästä. Voitettuaan sodan Ruotsin kruunusta Tanskan kuningatar Margareeta I:stä tuli pohjoismaisen liiton ensimmäinen hallitsija. Kalmarin unioni solmittiin vuonna 1397 ja eripurainen liitto päätyi katastrofiin 1520-luvulla. Pian Ruotsin ja samalla siis Suomen hallitsijaksi nousi voimakastahtoinen Kustaa Vaasa, josta kuulemme myöhemmässä Tiedeykkösessä. Mitä tuo unioni tarkoitti jäsenmailleen ja erityisesti Ruotsin Itämaalle eli Suomelle? Mitä jos unionia ei olisi purettu, vaan koko Pohjola olisi edelleen, 500 vuotta myöhemmin, yhden ja saman hallitsijan alaisuudessa? Entä olisiko järkeä perustaa Pohjoismaihin uusi unioni? Haastateltavina ovat professori Marko Lamberg sekä Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Tässä jaksossa vieraina Teresa ja Max, jotka juuri osallistuivat 170km ja 100km matkoille Swiss Alpine vuoristojuoksukilpailussa. Käy kuuntelemassa tunnelmat kilpailusta ja miten yhdistää CrossFit harjoittelu ultrajuoksuun.

Hyvää kesää ja tervetuloa uuden jakson pariin! Pitkästä aikaa. Jaksossa kerron miksi kanavalle ei ole tullut uusia videoita hetkeen – viimeisimmästä jaksosta on jo aikaa puoli vuotta... Käyn läpi kevään 2022 ajatuksia sekä tapahtumia sekä mitä tulevaisuudessa kanavalla on luvassa. Lisäarvo on ensisijainen asia mitä kanavalla on tarkoitus jakaa, niin jaksoa ei jätetä vain kuulumisiin, vaan myös kerrotaan muutamasta erittäin toimivasta opiskelutekniikasta, joiden avulla omaa arkea pystyy helpottamaan. Kaupallinen yhteistyö | Estonian Business School (EBS) EBS koulutusohjelma: www.ebs.ee/fi/kansainvalinen-kauppatieteiden-koulutus Hakusivu: www.ebs.ee/fi/haku ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | hwww.puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus MyProtein | www.myprotein.fi Koodi: AAROMP ⮕ 35 % alennus Kaikki alennuskoodit www.aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Kulttuuriykkösen vieraana on suomalais-brasilialainen spoken word -runoilija Francis North. 24-vuotias monikulttuurinen North esittää runojaan lavoilla sekä Suomessa että Lontoossa, jossa hän myös opiskelee kirjoittamista. Herrasmiehen käsikirjansa lukenut North sonnustautuu kauluspaitaan, kravattiin ja englantilaisesta villakankaasta tehtyyn takkiin. Häntä inspiroivat kirjoittamiseen muun muassa juhlat, joissa tapaa ihmisiä joita ei muuten tapaisi. Kirjoittaminen kuuluu hänen mielestään kaikille. Siihen riittää vaikkapa kauppalista sydänpiirtelyineen. Jokainen on oman kokemuksensa asiantuntija. Jakke Holvas haastattelee Francis Northia kesäkuussa 2022 Lahden kirjailijakokouksessa.

Vuonna 1990 Tonya-niminen nainen sai surmansa traagisessa kolarissa, jonka syyllistä ei koskaan saatu kiinni. Joitakin vuosia myöhemmin maastosta löydettiin puolestaan naisen jäänteet ja yksiselitteisesti voitiin sanoa, että nainen oli murhattu. Yhdistävä tekijä näiden kahden välillä oli kuitenkin selvä - Frank Delano Floyd. Koko vyyhti Frankin ja tämän jonkinlaisen sairaan fantasiamaailman ympärillä oli lopulta niin laaja, että sen selvittäminen vei poliisilta yli 40 vuotta.

Tätä kysymystä jaksossa selvittelee valmentaja ja seksuaalikasvattaja Bettina Gräsbeck ja lääketieteen, sekä kirurgian tohtori Harri Selänne.    Harri, on tehnyt pitkän uran ammattiurheilijoiden kanssa ja hänellä onkin loistavia vinkkejä siihen, miten yhdistää onnistuneesti urheilu-ura opiskeluun tai työhön.    Laita jakso kuunteluun ja vinkkaa tutulle, jota jakso voisi kiinnostaa.  Risut ja ruusut: @Fenix

Joe Satriani on rock-kitaran kummajainen. Monipuoliselta taustalta ponnistava "Satch" on yhdistänyt silkan virtuositeetin kaupalliseen menestykseen ja opettanut kitaransoittoa myös toisille legendoille. Joe Satriania Kasarin Lapset -podcastissa Vesa Winbergin kanssa pohdiskelee Ville Kuitunen. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 prosenttia alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Natch" Kudjoi Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama

Janne Harjukoski on Fida International ry:n romanilähetystyön koordinaattori. Hänen vaimonsa Anne Harjukoski työskentelee miehensä rinnalla, ja perhe on tehnyt laaja-alaista romanityötä eri puolilla Eurooppaa. Anna-Liisa Liljefors hoitaa samassa järjestössä varainhankintaa sekä kummityötä. Yhteistä näille kolmelle on se, että he kaikki ovat kasvaneet samassa kylässä, Keski-Pohjanmaan Kaustisella. Lapsuuden ystävyys on kehittynyt siten, että he kaikki työskentelevät samassa järjestössä ja kokevat erityisesti Itä-Euroopan romanityön sydämen asianaan. Toivon Kipinä -kampanja on tämän ystävätiimin ajankohtaisin työsarka ja sen avulla viedään muun muassa jouluiloa Itä-Euroopan lapsille. Tämänkertaisessa Romano mirits -ohjelmassa kuulemme lopuksi jouluevankeliumin romanikielellä. Käännöksen on tehnyt Henry Hedman. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Saamelaisten ja romanien Gula mu - hunnela maan 2 -kulttuurifoorumi järjestettiin Inarissa 12.-15. lokakuuta. Tapaamisessa käytiin keskustelua kahden vähemmistön välillä, kuultiin musiikkia, runoja ja mm. vierailtiin Jäniskosken luonnonmaisemassa. Kauhavalainen Jenita Stenroth toteaa, että samankaltaisuus yllätti ja ilmeni monin tavoin. Kaupunkisaamelaisuuden läänintaiteilija Milja Guttorm kertoo, että eräs kiinnostava tapahtumassa tehty avaus on sopiminen konkreettisen yhteistyön aloittamisesta. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

Project "Space Cows" will utilise Indigenous knowledge, science, and technology to monitor feral animals in the top end of Australia. Using Artificial Intelligence, and space technology, it's something that has never been done on this scale before. - Hankkeessa nimeltä "Space Cows" eli avaruuslehmät yhdistyy vahna perinteinen osaaminen ja uusin avaruustekniikka seurattaessa pohjoisen Australian villiintyneen karjan liikehdintää.

Vastailemme teidän kysymyksiin opiskelun ja äitiyden yhdistämisestä. Miten AMK opinnot sujuu? Mitä haasteita on? Vielä ehdit syksyn yhteishakuun mukaan 15.9.2021 saakka

Mikä biisejä yhdistää? -sarjan toisessa osassa Sami Ruokangas ja Pauli Kauppila tuovat levylautaselle artistit Eddie Vedder, Mott The Hoople, Temple Of The Dog ja Blue Öyster Cult. Mitä tekemistä Eddie Vedderillä on Temple Of Dogin kanssa ja Mottilla BÖC:in kanssa? Miten näihin liittyvät Sean Pennin ohjaama elokuva Into The Wild vuodelta 2007 ja F.W. Murnaun mykkäelokuva Nosferatu vuodelta 1922? Kuinka tähän liittyvät The Clash, Brian May ja Billy Idol? Kaikki selviää kuuntelemalla. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4m7ZkvvWUgSvPr4aK9ffva?si=1ee40c6a709d4188 Mysteereissä ovat mukana myös Pearl Jam, Christopher McCandless, Led Zeppelin, Aerosmith, Lynyrd Skynyrd, Allman Brothers Band, Guy Stevens, Procol Harum, David Bowie, Ian Hunter, Mika Järvinen, Five Fifteen, Kari Pyrhönen, Aki Blomberg, Esa Nieminen, Twisted Sister, Jay Jay French, Primal Scream, Bobby Gillespie, Uriah Heep, Mick Box, Mick Ralphs, Queen, Contraband, Vixen, Michael Schenker Group, Ratt, L.A. Guns, Abdoujaparov, Verden Allen, The Band, The Clash, Jerry Lee Lewis, Robbie Robertson, Bob Dylan, Chris Cornell, Anthony Bourdain, Audioslave, Free, Deep Purple, Black Sabbath, Motörhead, Faith No More, Martin Popoff, Joe Bouchard, Patti Smith, Ismo Karo, Eric Bloom, Donald "Buck Dharma" Roeser, Nosferatu, Pater Gabriel, E Street Band, Steve Hunter ja Generation X

Evidence-based ei ole enää mitään uutta ja ihmeellistä, ja mainittu sanapari on alkanut ärsyttää monia. Vastareaktioon ei kuitenkaan ole syytä, sillä tieteellisen tiedon itseään täydentävä ominaisuus on meille valmentajille ainutlaatuinen lahja. Mutta sen sijaan, että vaatisimme lähdeviitteitä aina ja kaikkialla, meidän on parempi huolehtia omasta tietopohjastamme ja rakentaa sen päälle oma valmennusfilosofiamme. Tiedeviidakossa ei pidä unohtaa pehmeämpiä arvoja ja valmennussuhteen kehittämistä ihmisten välisenä toimintana. Omista toimintatavoistaan keskustelevat Aki ja Juho. Lähetä kommentti tai arvio jaksosta, niin olet mukana vaikuttamassa sisältöön.

Tämänkertaisessa jaksossa Sami Ruokangas ja Pauli Kauppila ovat valinneet soittolistalle kumpikin kolme biisiä, joita yhdistää niillä soitava muusikko. Paulin valinnoissa rumpali Steve Gadd ja Samin biiseissä toinen Steve, kitaristi Steve Hunter. Kiinnostavia yhteyksiä yli genrerajojen! Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/5Y2US44YS8hhUW4RP4Kyys?si=700efa05e4bc4759 Menossa ovat mukana myös Steely Dan, Paul Simon, Eric Clapton, Kate Bush, Michael Blicher, Donald Fagen, Walter Becker, Wayne Shorter, B.B. King, John Hiatt, Andrew Fairweather Low, Doyle Bramhall II, Carly Simon, Warren Beatty, Mick Jagger, The Marshall Tucker Band, The Allman Brothers Band, David Lee Roth, Steve Vai, Jason Becker, Eddie Van Halen, Bob Ezrin, Alice Cooper, Orianthi, Richie Sambora, Peter Gabriel, Lou Reed, Aerosmith, Jack Douglas, Johnny Burnette, Motörhead, Hanoi Rocks, Steven Tyler, Dick Wagner, Brad Whitford, Joe Perry, Jimmy Page, The Kinks ja Steve Winwood.

Suunnistus, opiskelu ja työura. Miten yhdistää vaativat urheilu- ja työurat keskenään? Vuorokaudessa on rajattu määrä tunteja, pystyykö niistä tehokkaasti yhdistämään huippu-urheilijan elämän sekä opiskelun kautta oman työuran edistämisen? Mitä hyötyä ja toisaalta haittaa urien yhdistämisestä voi olla? Millainen on opiskelija urheilijan arki? Kaksoisurista O-Studiossa keskustelemassa Lotta Eerola, Akseli Ruohola sekä vakiojuontaja Aleksi Sorsa.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan tuoreesta olympialajista – niin tuoreesta, että se ei ole mukana vielä tulevana kesänä Tokion olympiakisoissa, vaan sitä seuraavissa Pariisin kesäkisoissa vuonna 2024. Kyseessä on breakdance – tai breikki, kuten Suomessa sanotaan. - Olin ihan varma, että lajimme olympiaohjelmaan menee. Se on ollut jo aiemmin nuorten olympialaisissa, ja intuitio sanoi, että nyt myös olympialaisiin. Tanssijana ja puheenjohtajana olen sitä mieltä, että se on tosi siisti juttu, vaikka siinä onkin omat kommervenkkinsä, lajin johtohahmoihin Suomessa lukeutuva Ramona Panula mehustelee OlympiaCastin vieraana. - Näen tässä isoja mahdollisuuksia niille ammattilaisille, jotka haluavat tätä tehdä kilpailumielessä tosissaan. Tämä tuo myös uudenlaista tietotaitoa kulttuurimme sisälle. Näen breikin tulevaisuuden risteyksenä, jossa voi olla taidetta, kulttuuria ja urheilua; kaikki nämä maailmat kohtaavat tässä. Breikki edustaa minulle jotain, joka voi uudistaa urheilumaailmaa – ja myös toisin päin. Panulan rooli breikin arjessa on erittäin monipuolinen. Ramona toimii Suomen breikkiliiton puheenjohtajana, tanssinopettajana ja myös aktiiviurheilijana. Vuonna 2019 Panula sijoittui kansainvälisen tanssiliiton järjestämissä breikin MM-kisoissa 12:nneksi. - Hiphop-kulttuuriin kuuluu tosi vahvasti se, että annetaan takaisin sille kulttuurille. Kun ollaan lapsia ja nuoria, saamme tosi paljon itsellemme. Kun meistä tulee vanhempia ja vastuunottokykyisempiä, on meidän vuoromme antaa takaisin, jotta taataan kulttuurin jatkuvuus. Voimme olla monella tavalla osa sitä kulttuuria, Panula kuvailee. ”Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia” Breikki kuuluu lajeihin, jotka tulevat kansainvälisen urheilujärjestelmän perinteisempään siipeen ns. kulttuuri-identifioituneemmasta perinteestä. Aivan kuten vaikkapa lumilautailun ja freeskin tai kesälajeista rullalautailun kohdalla, näiden kahden maailman yhteen sovittaminen vaatii tasapainoilua. - Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavastamme Olli-Pekka Kärkkäisestä on alusta asti tullut sellainen fiilis, että hän on halukas kuuntelemaan ja oppimaan lajistamme ja vasta sen jälkeen pohditaan, miten tätä hommaa edistetään. Kaikissa maissa se ei ole mennyt näin, ja silloin se kokemus on, että paikallinen skene äänestää jaloillaan. Meille on tullut olo, että pääsemme itse vaikuttamaan tähän prosessiin, Panula kiittää. Kattavassa haastattelussa Panula avaa, kuinka breikin järjestäytyminen kohti perinteisempää urheiluperhettä – lajin vahva oma kulttuuriperimä säilyttäen – on lähtenyt liikkeelle. Yhteistyö on aloitettu sekä Suomen Tanssiurheiluliiton että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. - Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia. Meillä on olemassa olevaa osaamista ja ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään kulttuurissa mukana – paljon esimerkiksi kulttuurituottajia ja tanssipedagogeja. Kun saamme vielä tueksemme nämä pro-tyypit Olympiakomiteasta ja Tanssiurheiluliitosta, tätä yhtälöä on mahtava lähteä rakentamaan.

Open Doors jakoi vuonna 2019 yli kolmetuhatta digitaalista Raamattua Intian uskoville. Näitä Raamattuja voi kuunnella ja katsella. Ne sisältävät paitsi Raamatun kertomuksia myös vainottujen uskovien todistuksia. https://opendoors.fi/2021/03/26/tasmaraamattu-intian-tarpeisiin-digiraamattu-yhdistaa-aanta-ja-kuvaa/  

Merkittävä osa Suomen tuonnista ja viennistä kulkee satamien kautta. Millainen rooli satamilla on osana toimivaa valtiota ja kaupunkia? Millaisia muutoksia korona on tehnyt satamien toimintaan? Entä miltä Helsingin satamien tulevaisuus näyttää? Vieraana keskustelemassa suunnittelupäällikkö Satu Aatra Helsingin Satama Oy:stä.

Olen kuluneet vuodet ollut suuri voimaharjoittelun ystävä ja saarnannut sen ilosanomaa ympäri Suomen ja läpi eri kanavien. Ammattini puolesta ja omien hyvien kokemuksieni kautta olen löytänyt myös kestävyysharjoittelun ihmeellisen maailman. Miten nämä kaksi kannattaisi yhdistää toisiinsa niin, että tuloksena on toinen toista tukeva kokonaisuus? Mitä hyötyä niistä on, miten ne kannattaisi treeniviikossa rytmittää ja minkälaisia väärinymmäryksiä aiheeseen liittyy - onko kaikki punttisalilla saavutettu suoraan lenkkipolulta pois ja päinvastoin? Näitä ja teeman muita kysymyksiä sekä laadukasta valmennusfilosofiaa jaksossa kanssani pohtii Liikuntatieteiden tohtori ja yleisurheilua ja telinevoimistelua valmentanut Daniela Eklund. Linkit: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/voimaa-ja-kestavyytta-miten-harjoitukset-kannattaa-rytmittaa https://modernwisdom.libsyn.com/264-joel-jamieson-a-complete-guide-to-hrv-how-to-improve-it https://twitter.com/danielafin https://www.adlibris.com/fi/kirja/concurrent-aerobic-and-strength-training-9783319755465

Kirja teestä on itäaasialaisen estetiikan klassikkoteos, joka on julkaistu vuonna 1906. Mietelause on ote Kakuzo Okakuran teoksesta Kirja teestä, suom. Minna Törmä, Kustannusosakeyhtiö Taide, 2011. Mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukijana on Tuija Kurvinen.

Monissa maissa muslimitaustaiset kristityt kohtaavat vainoa ja maksavat uskostaan kovan hinnan. Monilla alueilla heillä ei ole ääntä yhteiskunnassa eikä edes seurakunnissa. Avainmedia lähetysjärjestön arabiosastonjohtaja

Meille kaikille on tapahtunut jotain. Kukaan ei ole säilynyt elämässä traumoitta. Miksi niistä on hyvä uskaltaa puhua? Miltä ne tuntuvat? Miksi yhteys itseen on traumojen hoidossa tärkeää?

Keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa "Noin vaalistudio"-lähetyksessä Pauli Aalto-Setälä. Tarjolla noin kolme näkökulmaa Yhdysvaltain vaaleihin. Twitterissä #pyöreäpöytä Kaarina Hazard on seurannut tarkkaan Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Häntä on alkanut askarruttaa, mistä medioiden tarjoama yletön ja keuliva uutisseuranta kertoo. Onko journalistista harkintaa todella käytetty jokaisen julkaistun uutisen ja jutun kohdalla? Itse hän arvelee, että intensiteetin paljastavan, että toimittajat rakastavat vaaleja, koska ne muistuttavat 1980-luvun kulta-ajoista. Mika Pantzar uskoo Donald Trumpin kannatuksen takana olevan äänestäjien helpotus, jonka he kokevat, kun Trump on suorasukaisine puheineen vastakohta aikaisempien presidenttien teeskentelylle. Pantzar jopa vertaa Trumpia tässä suhteessa Mauno Koivistoon. Ruben Stiller pohtii, mitä republikaanit puolueena tekevät, voittaa Trump vaalit tai ei. – Presidenttiehdokkaan voitto olisi omalle puolueelle painajaismainen, koska Trump on kaapannut puolueen, hän väittää.

Liikuntatieteiden tohtori Daniela Eklund saapui vieraaksi keskustelemaan kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistämidestä. Linkit: Nutritional strategies to support concurrent training https://www.researchgate.net/publication/265093428_Nutritional_strategies_to_support_concurrent_training

Tässä jaksossa pohditaan urasuunnittelun yhdistämistä lapsitoiveisiin. Saat kuulla, mitä kaikkia tekijöitä kannattaa ottaa huomioon työpaikkaa ja työnantajaa valittaessa ja miksi etukäteen ei ainakaan kannata himmailla uran suhteen. Seuraamalla instassa tiliä @sonjarajala saat aina ensimmäisenä uusimmat Lean Life-updatet. Lisää kiinnostavia sisältöjä löydät myös blogistamme osoitteesta www.leanlife.fi. Voit lähettää omia kysymyksiäsi tai ehdotuksia kiinnostavista haastateltavista insta-DM:nä tai nettisivujemme yhteydenottolomakkeen kautta. Jaksoon liittyvät linkit Sheryl Sandbergin Lean In-kirja Tiffany Dufun Drop the ball-kirja Raisa Mattilan ja Julia Thurénin Lapsiperheen parisuhdekirja

Yhdistääkö yhteiset liikuntaharrastukset perhettä? Aihetta pohditaan Polkuporinoissa Sanna ja Ilkka Lassilan kanssa. Perhearjen lisäksi puhutaan myös mm. varusteista, palautumisesta, harrastusmotivaatiosta ja äidin valmentajaroolista. Aihiossa kuljeta, kannusta ja kustanna. Haastattelu on tehty Espoossa 6.7.2020.

“Ehtii aivan liikaa keksii, kun itseänsä ehtii ajatuksistaan.” Petteri Hentilä (@hentipenti), on kuusamolaislähtöinen nuori ja intohimoinen luovan alan ammattilainen. Hän toimii ammattilaisvalokuvaajana – omien sanojensa mukaan “tee se itse mies”. Petteri tekee työkseen muun muassa hää-, henkilö-, yritys- sekä tapahtumakuvauksia. Hän perusti valokuvaus yrityksensä 18-vuotiaana ja kiertää nykyään Suomen maata ristiin rastiin erilaisten kuvauskeikkojen perässä. Uteliasuus lieneekin Petterin määrittävin luonteenpiirre, jonka takia hän ylipäänsä on lähtenyt tälle matkalle. Tällä hetkellä Petteri myös opiskelee töiden ohessa tradenomiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa. Petteri vieraili ensimmäistä kertaa jaksossa #56. Kaikki haastatteluun liittyvät tiedot: aarohuttunen.com/hentipenti Sivusto: hentipenti.fi Instagram: instagram.com/hentipenti Facebook: facebook.com/hentipenti SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Onko termi ”citymaalainen” jo tuttu? Jaksossa on aiheena asuminen maaseudun rauhassa, asuminen kaupungin vilinässä ja ennen kaikkea se, jos on päättänytkin asua yhtä aikaa vähän molemmissa. Jakson vieras, valokuvauksen ja kuvataiteiden asiantuntija Heli ”Bang Bang” Mäenpää on uuden Citymaalaiset-työryhmän perustajajäsen. Hän teki ison elämänmuutoksen vuosi sitten vuokrattuaan Helsingin Kallion kerrostaloasuntonsa ja muutettuansa järven rannalle, maaseudulle. Siltikään hän ei ole valmis luopumaan kaupunkielämästä. Myös Henriikka kertoo, millaisesta citymaalaisuudesta hän haaveilee lähitulevaisuudessa. Mikä maaseudun rauhassa viehättää, mikä vetää kaupunkielämän sykkeeseen ja tarviiko osata kaikki ihan ite, jos haluaa asua omakotitalossa? Siitä tässä jaksossa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tänään keskustellaan urheilijan kaksoisurasta, jonka tavoitteena on mm. tasapainoinen elämä ja kokonaisvaltainen kehitys, varautuminen urheilu-uran jälkeiseen elämään, sekä yksilön koko potentiaalin saavuttaminen. Podcastin vieraana on yliopistotutkija tohtori Noora Ronkainen, joka työskentelee tällä hetkellä "Learning and Being in Sport: A Phenomenological Investivation (Learn2)" projektissa, jota rahoittaa European Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio ohjelma (projekti No 792172). Kaksoisuran hyödyistä huolimatta, urheilun ja opiskeluiden yhdistäminen voi myös asettaa haasteita urheilijoille, jotka tasapainottelevat eri elämän osa-alueiden vaatimusten parissa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan urheilulukiolaisten kokema uupumus ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Tutkimuksessa seurattiin urheilulukiolaisia kolme vuotta, jonka jälkeen 491 urheilulukiolaisesta 13 % jätti urheilu-uransa kesken, kun koulun keskeyttäneitä oli vain 1 %. Tähän elämänvaiheeseen osuus myös siirtyminen aikuisten kilpailuihin, mikä tunnetaan korkeasta dropout-asteesta, vaikka urheilullinen potentiaali saavutetaankin usein vasta myöhemmässä vaiheessa. Huippu-urheiluun liittyy paljon kulttuurisia uskomuksia, odotuksia sekä sukupuolieroja, mitkä vaikuttavat urheilijoiden valintoihin sekä psykologiseen kehitykseen. Esimerkiksi suurin osa ammattiurheilun roolimalleista on miehiä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia nuoret urheilijat näkevät huippu-urheilun parissa. Urheilijoiden kaksoisuran tukemisessa on otettava huomioon yksilölliset erot urheilijan persoonassa, taidoissa sekä kehityspoluissa. Joku voi kaivata opintojen joustavuutta sekä omaan tahtiin opiskelua, toisen tarviessa selkeää järjestystä ja rakennetta. Henkilökohtaisten taitojen (mm. priorisionti, arjen hallinta, tunnetaidot) lisäksi opiskelupaikan, valmentajan ja vanhempien tarjoama taloudellinen, tiedollinen, logistinen ja emotionaalinen tuki sekä roolimallit vaikuttavat merkitsevästi urheilijoiden valintoihin sekä menestymisen mahdollisuuksiin niin opiskelussa kuin urheilussakin.

Prochat-podcastissa vuorossa spesiaalijakso! Sami sai erityisvieraakseen puolisonsa Roosan. Miten Roosa ja Sami ovat tehneet töitä poikkeusaikana ja miten tilanne on näkynyt heillä kotona? Entä miten Roosalle on näyttäytynyt pidemmässä juoksussa Samin siirtyminen palkkatyöstä yrittäjäksi? Keskustelua käydään myös siitä, kenen aika on tärkeintä ja minkälaista tukea yrittäjä tarvitsee.

Oona-Mari on liikuntatieteiden maisteri, joka muutti Helsinkiin aloittaakseen uran valmentajana ja ylipäätänsä liikunta-alan ammattilaisena. Kandin ja gradun hän teki milenkiintoisista aiheista, joista keskusteltiin päivän jaksossa. Oona-Mari on myös huippu-urheilija, jonka päämatka on 3000 metrin esteet. Jos kaipaat juoksu-, fysiikka- tai ravintovalmennusta ota rohkeasti yhteyttä Oona-Mariin! oonamari.hakulinen@gmail.com

Rovasti Jorma Kalajoki käsittelee Leipää ja kalaa -ohjelmassa ihmiselämän koko kirjoa; tunteita, seksuaalisuutta, uskoa ja epäilyksiä. Teemat nousevat Raamatusta ja arjen kokemuksista. Evankeliumia selkeästi ymmärrettävällä tavalla huumoria unohtamatta!

Ruoka on harvoin pelkkää vatsantäytettä. Ruoka esimerkiksi merkitsee ainakin hoivaa kaikkialla maailmassa. Ruuan merkityksissä ja ruokailutavoissa on silti eroja eri puolella maailmaa. Meistä tuntuu itsestään selvältä, että aamulla tarjotaan puuroa ja illansuussa pastaa. Näin eivät vaikkapa fidžisaarelaiset ajattele. Tutkijatohtori Matti Eräsaari korostaa Satu Kivelän haastattelussa, että ruoka voi yhdistää myös tuntemattomia toisiinsa. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten kokemuksia ruoan merkityksestä ihmissuhteisiin. Esimerkiksi nimimerkki Oskari haluaa vaalia yhteisiä ruokailuhetkiä miehensä kanssa. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen. Tuottaja: Anna Simojoki. Kuvat: Tuuli Laukkanen. Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Marja Vehkanen, Olga Ketonen, Laura Koso, Tuomas Vauhkonen ja Mikko Kivelä. Musiikki: Epidemic Sound.

Juttelimme Nanna Karalahden kanssa yrittäjyyden ja perhearjen yhdistämisestä. Puhuimme siinä sivussa yrittäjyyden mahdollisuuksista, rahasta, unelmista ja hyväntekemisestä. Kiitos Nanna Karalahti tosi paljon kun tulit podcastin vieraaksi! -- Kohti Unelmia podcastin tarkoitus on inspiroida sua tekemään asioita joita oikeasti haluat tehdä. Toteuta omat unelmasi.. Jaa ajatuksesi jaksoon liittyen #kohtiunelmia ja tägää @johanneslaine niin päästään jatkamaan keskustelua. Tai jos haluat jakaa omat unelmasi, niin sekin toimii oikein loistavasti samoilla merkinnöillä. 

Tasavallan presidentin ja pääministerin välinen nyrkkiryhmäviestittely nostattaa tukun kysymyksiä. Miksi Niinistön nyrkkiryhmä ei Marinille kelvannut? Onko tulkinta hallituksen tontille kriisiaikoina uiskentelevasta presidentistä kohdillaan vai pielessä? Näyttikö Niinistö nyrkkiä ja Marin keskisormea, kuten iltapäivälehdessä kirjoitettiin? Yhdistävätkö vai erottavatko kriisiajat ylintä poliittista johtoa? Entä miksi Niinistön nyrkkiryhmä torjuttiin, jos kuitenkin ajatus valmiustoimia koordinoivasta operatiivisesta ryhmästä viedään läpi? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Mehiläisen Pisto -podcastin Työterveyden uusi suunta -sarjassa vieraana on YLEn toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila, joka keskustelee Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkuusjohtaja Andrea Alvarez-Tarjasalon kanssa työn ja perheen yhdistämisestä sekä paljastaa siinä onnistumisen salaisuuden.

Jaksossa kerron (Roope) yleisesti millaista on jääkiekkoilijan arki ja nostan seuraavat teemat esille. 1. Erilaiset roolit joukkueessa: ero nuoren ja konkari pelaajan välillä pukukopissa. Kilpailu/uhka 2. Ryhmädynamiikka. Mestis/Liiga 3. Valmentajan ja joukkueen välinen suhde 4. Miten jääkiekko hallitsee koko elämää 5. Psyykkinen valmius vs fyysiset taidot 6. Pystyykö opiskelun ja lätkän yhdistämään 7. Tuki organisaatiolta 8. Uran jälkeinen elämä 9. Esikuvat

Venner tarjoaa täysin uudenlaisen, yksinkertaisen ja tehokkaan tavan auttaa suomalaisia vähävaraisia lapsiperheitä ravitsevan ruoan avulla, suoraan kotiovelle toimitettuna. Miten tämä konkreettisesti toteutuu, kenen avulla ja mistä raha? Venner Oy:n toisiaan täydentävät perustajasiskokset, Tuulia ja Emilia Järvinen, kävivät vieraanamme kertomassa miten Venner toimii ja miten siitä hyötyvät niin saajat kuin lahjoittajat. He ovat tasa-arvoisemman Suomen sanansaattajia, hyväntekeväisyyden ritareita.

Profeettojen 12. jakso käsittelee käsittelee eritoten junioripelaajien harjoittelua ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin. Jakson vieraina ovat Salibandyliigassakin esiintyneet ja viime keväänä U19-poikien MM-pronssia voittaneet Niko Laiti ja Eetu Manninen. Kaksikko kertoo jaksossa erityisesti aamuharjoittelusta lukio-opiskelun yhteydessä. Avoimuusperiaatteen vuoksi on hyvä mainita, että Manninen on toisen juontajan jälkikasvua. Profeettojen juontajina toimivat Jari Nissinen sekä Tommi Manninen. Löydät jakson myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 00.00- 5.16 - Somevelho Nissinen - Tukiverkko junioripelaajille? - Profeetat ry:n logon pohdintaa 5.16- 47.05 - Salibandyn aamuvalmennuksesta Profeettojen kanssa keskustelemassa Niko Laiti Ja Eetu Manninen

Mitä tehdä, kun tiimin jäsenillä on erilaiset tavoitteet? Entä mitä niin sanottujen vapaamatkustajien päässä liikkuu? Tällä viikolla Ilmaisuvaivoissa avaudutaan hampaankoloon jääneistä ryhmätöistä. Kirsi tuomitsee ideoiden pimittäjät ja Zaida harmittelee omaa passiivisuuttaan, mutta molemmat toivovat positiivisempaa katsantokantaa tiimityöhön. Mukana myös eräästä ryhmätyöstä tuttu jouluinen äänimaisema!

Jakso jossa kassavirta ottaa markkinoinnin haltuun Riku Lehtinen Strategic Accounting Finlandista tuo mukanaan pitkän osaamisen ja yhdessä markkinointiliiton tehdyn tutkimuksen tulokset, jossa käy hyvin ilmi, että kun yritys tuo markkinoinnin strategian keskiöön ja alkaa johtamaan markkinointia kassavirran kautta yrityksen kasvu suhteessa verrokki yrityksiin on merkittävästi parempi. Selvityksen mukaan pitkäjänteinen ja johdonmukainen markkinointi nostaa yrityksen kassavirtatuloksen noin 40 % korkeammalle, mitä se muuten olisi. Yhdistämme markkinoinnin ja myynnin automaatiot yrityksen kassavirtaan. Podcastissa käymme läpimillaiset ovat markkinoinnin kassavirtavaikutukset, miten yritys voi markkinointiaan johtaa ja millaisia tuloksia on odotettavissa, kun markkinointi otetaan mukaan strategiseen suunnitteluun. http://www.strategicaccounting.fi/ Riku Lehtinen https://www.linkedin.com/in/riku-lehtinen-01b075110/ Helsingin Sanomat Riku Lehtisestä: “Yhden sortin kassavirtauskovainen” http://www.strategicaccounting.fi/portfolio/helsingin-sanomat-riku-lehtisesta-yhden-sortin-kassavirtauskovainen Ari Holm https://www.linkedin.com/in/ari-holm-740a7011/ Jani Aaltonen https://www.linkedin.com/in/janiaaltonen/ Sales Communications - The Leading HubSpot Consultancy in Finland https://www.salescommunications.fi/

Sami, Teemu ja Joonas keskustelevat liikunnan yhdistämisestä yrityksen kulttuuriin. Onko mahdollista, että tieto siitä pelottaa potentiaalisia työntekijöitä hakemaan töihin yritykseen? Vai onko urheilullinen kulttuuri hyvä asia? Miten ja miksi urheilusta tuli iso osa Idention kulttuuria? Lisäksi Sami, Teemu ja Joonas paljastavat omat lajitaustansa!

Aineetonta kulttuuriperintöä on maailma täynnä, mutta Suomella ei ole vielä yhtään omaa kohdetta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Ensimmäistä on nyt esitetty ja se on itseoikeutetusti saunominen - ja pari muutakin esitystä on vireillä: kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne, jälkimmäinen yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Mitä kaikkea aineeton kulttuuriperintö voi olla ja painottuvatko erityyppiset perinteet tietyille alueille maailmaa? Mitä hyötyä Unescon luetteloon pääsystä on? Ainakaan Suomen elävän perinnön wikiluettelosta ei ehdotuksia puutu, ja ehkä jotkut niistä vielä päätyvät Unescon luetteloonkin. Entä millaiset kohteet voivat saada Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, European Heritage Labelin? Haastateltavana yliopistotutkija Tuuli Lähdesmäki Jyväskylän yliopistosta ja erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: AOP / imago stock

On pakko ihmetellä, miksi oikeisto on niin avuton ja hajanainen, sanoo Jari Ehrnrooth.

Tee elämästäsi yksi omannäköinen kokonaisuus

EU-ero on väärä vastaus oikeisiin kysymyksiin. Britannia tarvitsee ehdottomasti uuden kansanäänestyksen ja sen tulee perustua tällä kerralla faktoille, ei valheille, sanoo uuden Change UK - puolueen aktivisti Gavin Esler. Hänen mukaansa lähes 60 prosenttia briteistä on sitä mieltä, että brexit on väärä päätös ja EU-ero olisi maalle tuhoisa. Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen ja sen on tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Change UK puolueen aktivisti, journalisti Gavin Esler. Kuva: Pasi Myöhänen

Nyt-liite julkaisi tämän artikkelin, Marie kirjoitti siihen tämän vastineen ja me kävimme tämän keskustelun. Yhdysvallat ovat viimeinen suurvalta sekä geopoliittisesti että kulttuurillisesti. Englannista on tullut moderni lingua franca ja kultuurillinen sanastomme on muodostunut pitkälti jenkkiviihteen kautta. Onko se hyvä vai huono asia? Onko mahdollista, että joku ei ole niin mustavalkoista? Keksinkö vielä lisää kysymyksiä?

Iso-Britannian eropäivä EU:sta lähestyy, mutta vielä ei ole tiedossa eroavatko britit EU:sta ilman erosopimusta vai erosopimuksen kanssa. Eikä varmuutta ole siitäkään, kuuluuko Iso-Britannia eurovaalien aikaan edelleen Euroopan unioniin. Näin voi käydä jos eropäivää lykätään. Varaudutaanko Euroopan parlamentissa sopimuksettomaan eroon, vai eroon ilman sopimusta? Mikä merkitys brexitillä on tulevien eurovaalien kannalta? Onko eurovaaleissa odotettavissa populistijytky? Yhdistääkö vai erottaako maahanmuuttopolitiikka Euroopan populistisia puolueita? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.). Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

Mitä ministeri? Ja muut parhaat kiertovinkit jos et muista tuttusi nimeä. Yhdistäkäämme Jani Toivola ja 300 Wunderbaumia...mutta ei samaan syssyyn!

Uskonnot ovat keksittyjä. Yhteisö tarvitsee myyttejä ja siksi maailmassa syntyy pari uutta uskontoa joka päivä. Olen syyllistynyt uskovien pilkkaamiseen, koska minussa elää älyllisesti väkivaltainen henki. Nyt olen kuitenkin keksinyt tavan puhua uskonnoista loukkaamatta ketään. Kuuntele itsellesi koko elämän käyttöliittymä.

Euroopan ja Aasian rajamailla aaltoileva Mustameri on suosittu lomakohde, mutta kuinka moni matkailija tietää, millaisessa kunnossa Mustameri oikeastaan on? Kansainväliset erimielisyydet haittaavat meren hyvinvointia ja myös Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan toteuttamista alueella. Moniääninen Eurooppa – ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg keskustelee Mustanmeren verkoston bulgarialaisen projektikoordinaattorin Emma Gilevan kanssa merestä, ekologiasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Kuvan henkilö: Mustanmeren verkoston bulgarialainsen projektikoordinaattori Emma Gilevan Kuva: Sabira Ståhlberg

Tämänkertainen vieraamme on design-, taide- ja bisnesvaikuttaja Mikko Kalhama. Hän johti Design Forum Finlandia yhdeksän vuotta ja on sittemmin työskennellyt startup-maailmassa sijoittajana ja konsulttina sekä pyörittänyt taidegalleriaa Helsingin ydinkeskustassa yhdessä vaimonsa Pilvin ja liikemies Antti Piipon kanssa. Tällä hetkellä hän keskittyy auttamaan suomalaisia yrityksiä kasvamaan kansainvälisesti. Asiakkaiden joukossa on monia eturivin luovia lupauksiamme. Tässä podcastissa puhumme hieman Mikon ajasta Design Forum Finlandissa, mutta ennen kaikkea designin roolin muutoksesta sekä design-yrityksen johtamisesta ja kansainvälistämisestä muuttuneessa maailmassa.

Torstaagina Aamuklubilla naureskeltiin korttipelien vaikeudelle, todistettiin Suomi hipsterien luvatuksi maaksi ja todettiin poikien olevan aina poikia, vaikka voissa paistaisi. Entä oletko sinä opettanut lapsellesi kaiken tarvittavan ennen kotoa muuttoa? Jymypotissa taasen laitettiin 300 euroa jakoon Sannan työporukalle. Kuuntele Aamuklubin parhaat palat nyt!

Tiistaina Aamuklubilla Mikko Siltala ja Jani Nivala lähettivät kuuntelijoita Juha Tapion levyn ennakkokuunteluun, ensimmäinen soittaja kuiskaili vessassa ja Jani tunnusti käyttävänsä jätesäkkejä kellarissaan.. Mutta kuka kuuluisa fyysikko kostaa ihmiskunnalle sormia napauttamalla - vai kostaako?

Alkuviikosta kerrottiin, että esikoistaan odottava Jenni Haukio osallistuu vointinsa mukaan presidentti Sauli Niinistön torstaina pidettäviin virka .. Lisää >> http://ift.tt/2nnamws

Koti tuoksuu suitsukkeelta, tunnelma on harras. Edellisenä iltana on sytytetty tuli lampukkaan ikonin eteen, kuin jouluaattona.Valkean pöytäliinan .. Lisää >> http://ift.tt/2rM8OAH

Koti tuoksuu suitsukkeelta, tunnelma on harras. Edellisenä iltana on sytytetty tuli lampukkaan ikonin eteen, kuin jouluaattona.Valkean pöytäliinan .. Lisää >> http://ift.tt/2Gq9X4h

Mistä johtuu, että osa ihmisistä kuoleen influenssaan, vaikka toiset eivät edes sairastu siihen? Entä miten influenssavirukset osaavat saapua Suomeen aina juuri talvella, vaikka niillä ei ole allakkaa? Ja missä piilee Espanjantauti? Influenssavirukset muuntelevat itseään vauhdikkaasti. Ne vaihtavat takkia kerran vuodessa ja päivitetty virus käy taas uusin kujein ihmiskunnan kimppuun. Siispä myös influenssarokotteet on uusittava joka vuosi, koska aina on tyrkyllä uudet A- ja B-influenssavirusten muodot. Influenssat ovat ihmisten lisäksi lintujen ja sikojen tauteja. Eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit eli zoonoosit aiheuttavat meille vakavampia tautimuotoja kuin ihmisten omat vastaavat. Maailmalla seurataan sika- ja lintuinfluenssojen esiintymisitä eläimissä ja niitä torjutaan hyvinkin järein konstein, jotta ne eivät ehdi kehittyä ihmisiin tarttuviksi zoonooseiksi ja siitä edelleen ihmisestä toiseen tarttuviksi. Studiovieraana on virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Lapin Keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas tavoitetaan lähetykseen puhelimella Rovaniemeltä. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Jakso on julkaistu osana EduCornin joulukalenteria 2017: Luokanopettajaopiskelija ja Tapiolan Hongan juniorivalmentaja Tuukka Kallio kertoo, kuinka opiskelu on tuonut uutta näkökulmaa ja parempia perusteluja valmennustyöhön.

Kolmipiikki, susi, laulujoutsen, majava, turkkilo. Yhdistääkö näitä lajeja mikään? Luontoretkellä Juha Roiha ja Juha Laaksonen tarttuvat yllättävään ja aika vaikeaan teemaan. Voiko luonnossa viettää isänpäivää ja minkä lajien koiras mahdollisesti voisi olla hyvä isä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuka pääsee taivaaseen, miten sinne päästään ja pääsevätkö kaikki samaan taivaaseen? Taivastoivosta ja toivosta ennen taivasta puhuvat kolmen abrahamistisen uskonnon edustajat, islaminopettaja Suaad Onniselkä, pastori Antti Kylliäinen sekä rabbi Simon Livson. Horisontin toimittavat Hanna Paavilainen ja Ville Talola.

Mitä on ihmeaine grafeeni? Filosofiakahvila: Populismin nousu Euroopassa. Pienhiukkastutkija: omakotitalojen tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen.

Katariina Lillqvist tunnetaan nerokkaana taiteilijana, joka on tuonut aikuisille tarkoitetut nukkeanimaation suuren yleisön tietoisuuteen. Kansainvälisesti menestynyt käsikirjoittaja ja ohjaaja yhdistää omaperäisissä nukkeanimaatioissaan taitavasti historialliset tarinat, Tampereen Pispalan anarkistiset tunnelmat sekä tšekkiläisen mustan huumorin. Toimittajana Rita Trötschkes.

Newtonin neljännessä podcastissa käsitellään voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämistä. Liikuntafysiologi Petri Jalangon, LitM, vieraana on Daniela Eklund https://www.researchgate.net/profile/Daniela_Eklund , LitM. Daniela on todellinen ammattilainen ja tutkinut yhdistettyä voima¬– ja kestävyysharjoittelua väitöskirjaansa viimeiset neljä vuotta Jyväskylän yliopistossa. Podcastista selviää, miten yhdistät voima- ja kestävyysharjoittelun optimaalisesti, miten vältät yleisimmät sudenkuopat, mitä tulee ottaa huomioon harjoittelun jaksottamisessa, miksi kestävyysharjoittelu heikentää voiman ja nopeuden kehittymistä ja onko kestävyysharjoittelumuodolla merkitystä voima- ja nopeusharjoituksen harjoitusvaikutukseen. Jos tavoitteenasi on hankkia lisää voimaa ja kestävyyttä, et voi jättää tätä podcastia väliin! Podcastin kuulet Newtonin blogissa tai Itunesissa.

Suomen pääkonsulaatissa Erkki Kurosen seurassa kunniapääkonsuli Heli van der Valk ja kirjailija Leo Ylitalo pohtivat suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaisuutta Göteborgin perspektiivistä. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kuinka vahvasti suomalaisuus ja ruotsinsuomalainen identiteetti oikein on esillä Göteborgissa? Kuka saa olla ruotsinsuomalainen ja mikä sen määrittää? Ja kuka kokee ruotsinsuomalaisten päivän omakseen ja onko Gottlundin syntymäpäivä todellakin paras syy ja aika juhlia..? Kun siis valitaan periaatteessa vuoden kylmin päivä! Eikö sitä nyt voisi siirtää kesäisemmäksi? Heli van der Valk Jos kerran rakastaa ja itkee sitä menetettyä suomen kieltä... Ei se itkemällä ja valittamalla edisty! Leo Ylitalo Mä olen enemmänkin alkanut definioimaan itseni suomea puhuvaksi ruotsalaiseksi. Erkki Kuronen Koukuttaja Erkki Kuronen. Kuulemme Koukussa myös Hallwyllin museo Tukholman keskustassa kertoo monenlaisia tarinoita naisista, jotka elivät samassa taloudessa toissa vuosisadan vaihteessa. Museojohtaja Heli Haapasaloa jututtaa Kirsi Blomberg.

Yhdistääkö menestyvien yritysten nimiä jokin? Miten yritysnimiä on keksitty? Brändinimitutkija ja markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Suomalaisilla tuotteilla on paljon hienoja nimiä, mutta ehkä kaksi maineikkainta ovat Sisu-pastillit ja Sampo-tulitikut. ”Suomalaista Sisua jo vuodesta 1928” kuuluu Sisu-pastillin mainoslause ja se vie meidät vuosisadan alun Turkuun. Vuonna 1916 kemisti Johan Rudolf Borg (myöhemmin Ponkamo) ja myyntimies Felix Kaukopaasi perustivat teknokemiallisen yrityksen, joka sai nimekseen Seres antiikin viljan ja kasvun jumalan Cereksen mukaan. Seres tuotti etikkaa, mausteita, saapasrasvaa, lattiavahaa ja pesuaineita. Vuonna 1927 Ponkamo kehitti kotinsa kellarissa pastillin ruotsalaisen Läkerolin mallin mukaan. Pastilli sai nimen Sisu, joka oli 20-luvulla jonkinlainen muotitermi suomalaisten urheilijoiden menestyttyä maailmalla olympialaisissa. Ja sisukkaasti on sisupastilli pysynyt suomalaisten huulilla. Sampo-tulitikkujen nimi kertoo hiukan toisenlaista tarinaa tuotteiden nimeämisestä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ruotsalaiset olivat haalineet lähes koko maailman tulitikkuteollisuuden haltuunsa ja Suomessakin naapurimaan aggressiiviset tulitikkuliikemiehet jopa rikkoivat tehtaiden koneita, jos alkoi vaikuttaa siltä, että maailmanmahtia oli uskallettu haastaa. 1920-luvun lopulla suomalaiset päättivät kuitenkin aloittaa vastatoimet ruotsalaisten tulitikkutrustia vastaan. Yritykselle hankittiin tilat Jokelasta ja se nimettiin Jokela Oy:ksi. Tehdas ei kuitenkaan saanut tuotantoa alkamaan, joten vuonna 1933 siitä muodostettiin tulitikkuyhtiö nimeltään Tulitikku Oy. Ensimmäiset ”Trustivapaat Sampo-tulitikut” tulivat markkinoille samana vuonna. Tällaisia tarinoita löytyy bränditutkija Timo Leppäsen kirjasta Merkilliset nimet. Hän onkin varmasti oikea ihminen kertomaan, miten firmojen ja brändien nimet syntyvät. Mikä yhdistää menestyvien brändien nimiä? Millaisia muoteja firmojen nimeämisessä on koettu? *** Kuva: Venla Lindström / Yle

Koulun pihalla lapsena napit vastakkain. Orkesterissa rinta rinnan. The Meänland -orkesterin perustajajäsenet Jani Nikula, koukuttaja Adam Huuva ja Sami Bergman kertovat ystävyydestä ja musiikista. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio.Kulttuurikeskustelu Koukku on tehty tällä kertaa Haaparannalla Jani Nikulan olohuoneessa, jossa The Meänland -yhtye on istunut monet kerrat myös harjoitusmielessä. Janin vaalea nahkasohva on kuullut musiikkia ja monia tarinoita.- Mekki auttoi minua nuorena yli vaikeista asioista. Sami BergmanTällä kertaa jutellaan ystävyydestä ja yhtyeen syntyvaiheista sekä siitä, mikä sai yhteen valitsemaan ilmaisukeinokseen reggaen.- Pilkkalaulu, ei se enää tunnu missään. Jani NikulaNäin sanoo Jani Nikula, kun koukuttaja Adam Huuva muistuttaa häntä lapsena laulamastaan pilkkalaulusta. Ja vuosien varrella asia on vaivannut Adamia enemmän kuin Jania. Jopa niin paljon, että Adam kauhistui, kun Sami Bergman ehdotti bändiin jäseneksi myös Jania.- Nostin kädet pään suojaksi kun Jani heilautti kättään. Adam HuuvaAsia on sovittu ja Adam laulaa mielellään Janin tekemiä kappaleita, kuten Sole mithään tai bändin uusin Akka huutaa ja pauhaa.Tuottaja Kirsi Blomberg.Kulttuuri kulttuuri@sverigesradio.se 

Käsi on kés, veri on vér ja vesi on vész. Suomi ja Unkari ovat veljeskansoja. Mutta tänä päivänä Suomessa ja Unkarissa on hyvin erilaiset poliittiset olosuhteet ja EU:ssa mailla on paljon näkemyseroja. Yhdistääkö Suomea ja Unkaria enää mikään muu kuin muutama muinainen kantasana? Onko mytologisesta sukulaisuudesta enää mitään jäljellä? Roman Schatzin vieraina ovat unkarilaissyntyinen muusikko Lajos Garam ja Suomi-Unkari-seuran toiminnanjohtaja Marjatta Manni-Hämäläinen.

Ulkoministeri Timo Soinilla on nyt täynnä sata päivää ministeri Audin takapenkillä. Miltä maistuu ministeriyden valta ja sen sivumaut? Miten hallitusvastuu on muuttanut Perussuomalaisten puoluetta? Entä onko Suomen ulkopolitiikan linja muuttunut? Ulkoministeri Timo Soinin kanssa keskustelemassa toimittajat Markus Leikola ja Jussi Lähde.

Sami Vähä-Aho on Turkulainen graafikko, joka piileskelee Sami Wundergrafics-työnimen takana. Hän tekee levynkansikuvituksia, julisteita ja printtejä paitoihin suomalaisille, ja ulkomaalaisillekin, indiebändeille. Asiakaspiiriin kuuluu muunmuassa The Micragirls, Sweatmaster ja the Flaming Sideburns.Yhdistävä tekijä näiden kolmen kohdalla on hieman retrovisuaalinen profiili. Sanna Posti Sjöman kävi jututtamassa Samia Turussa hänen ja hänen tyttöystävänsä Polkka Jam-butiikissa.