Podcasts about lapsuuden

Perunateatterin vieraana pitkän linjan ammattilainen Olo Collection -ravintolaryhmittymän Katja Henttunen. Katja jakoi meille kolme hänen elämänsä ruoka-asiaa. Lapsuuden kokemukset juustokeitosta nostattaa vanhat ruokatraumat pintaan. Hän fiilistelee myös takavuosien visiittiä Robuchonin ravintolassa Nizzassa. Lisäksi Katja kertoo mikä asia on ravintola-alalla eniten muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vahvaa puhetta palvelusta, ruoasta ja elämysten tuottamisesta.

Siksi, että pelkäämme loukkaavamme, tulevamme väärinymmärretyiksi – tai torjutuiksi. Mutta juuri epäsuoruus ruokkii väärinkäsityksiä, kasvattaa jännitteitä ja etäännyttää meitä toisistamme. Kun jätämme sanomatta, annamme tilaa oletuksille. Ja oletukset harvoin osuvat oikeaan. Suoruus ei tarkoita tylyyttä – se tarkoittaa rehellisyyttä, yhteyden ottamista ja vastuuta omista sanoista. Siinä on usein epämukavuutta, mutta myös vapaus ja selkeys, joka kantaa pitkälle (00:00) Intro ja pohjustus (03:00) Opitut mallit ja konfliktit (09:00) Lapsuuden vaikutus ja suojelu (15:21) Väärinymmärrysten pelko ja kommunikaatio (22:06) Rehellinen viestintä (31:09) Sosiaalisen paineen vaikutus (40:42) Outro

Kun sinun lapsuuden kodin huoneesta tehdään kuntosali, mutta muiden sisarusten huoneet ovat säilyneet ennallaan, mitä tuntemuksia on ok tuntea? Onko tämä epäreilua, vai onko turhan pikkumaista narista asiasta, joka ei ole sinun vaan vanhempiesi omistuksessa? "Sellaista elämä on"? Eräällä äitylillä on selkeä mielipide tähän!

Pääkallon podcastien audiohenkilökuva-sarjassa tämän viikon vieraana on Nokian KrP:n laitahyökkääjä Valtteri Viitakoski, 28. Viitakosken salibandyuran alku oli erikoinen, sillä se lähti oikeastaan suoraan MM-tasolta. Liigaura starttasi pari vuotta myöhemmin KrP:ssa, joten ex-jääkiekkoilijan kehityskäyrä on ollut nopea. Miten ekvään 2023 finaalitappio on vaikuttanut KrP:ssa? Entä mitä tapahtui kaudella 2024-25 ja miksi se lässähti puolivälierätappioon? Minkälainen urheilija Viitakoski on, entä persoona joukkueen sisällä? Miten kuuluisan jääkiekkoilijaisän Vesa Viitakosken aura on vaikuttanut omalla uralla? Viitakoski kertoo myös sairastumisestaan, hänellä todettiin burkittin lymfooma 6-vuotiaana. Se on tuonut ainakin perspektiiviä elämään. Entä miltä Kanadan maajoukkueen tulevaisuus näyttää? Entä miltä kansainvälisen liiton päätökset näyttävät lajin pikkumaan perspektiivistä? Nämä seikat selviävät henkilöhaastattelusta. Viimeinen kuulutus (ilmoittautumisaika päättyy 16.4.) Mainos: Onko Sinun työpaikkasi Suomen mestari vuosimallia 2025? Ilmoittautuminen turnaukseen on käynnissä: tyopaikkasalibandysm.fi Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 53 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö: - Ilveksen mies - onko vielä jääkiekkoilijan identiteetti? - Salibandyssa suoraan MM-tasolle Liigaura - Liigaura lähti nopeasti ja hyvin liikkeelle, mutta mitä opittavaa oli? - Sveitsin reissun opit - KrP:n menestysvuodet 2021-23 - jäikö keväästä 2023 traumoja? - Kausi 2024-25: mikä meni pieleen, oliko joukkueen sisällä levottomuuksia ja onko asioita käyty jo läpi? Pelaaja - Pelaajakehitys noin kymmenessä vuodessa - Minkälaisen roolin ottaa joukkueen sisällä? - Huipu-urheilija isän rooli urheilu-uralla ja muiden odotukset - Vaikuttaako uraan se, että ei voi edustaa Suomea? - Kanadan salibandyn haasteet ja tulevaisuus - Kehittyykö Kanada ollenkaan? Mielipiteet - Optimaalinen määrä otteluita liigassa - Onko kiekossa jotain sellaista mitä toisit salibandyyn? - MM-kisat neljän vuoden välein: hyvä vai huono? - Ärsyttävin vastustaja kulmapeleissä? Ihminen - Vakava sairaus - mikä on tilanne nykyisellään? - Maailman kansalaisuus - Harrastukset - Suosituksia: musiikki, elokuva, tv-sarja, seurattava pelaaja liigassa, joka ei ole niin tuttu? - Uran loppusuunitelmat

Henkilökuva-sarja jatkuu tällä kertaa liigakonkarin haastattelulla, kun iki-Happee Jonne Junkkarinen, 34, kertoo urastaan ja elämästään. Junkkarinen kuuluu suomalaisen salibandyn vaajakoskelaislähtöisiin huippuihin. Puolustaja nousi parrasvaloihin hiukan yllättäen ilman junioritähteyttä ja kasvoi Happeen 2010-luvun menestystarinan mukana. Pitkälle Happee-uralle on luonnollisesti mahtunut huippuja ja laaksoja. Junkkarinen pääsi juhlimaan vuoden 2014 SM-kultaa ja jopa Seiska-lehti intoutui paikan päälle. Toisaalta kaikkia Happee-vuosia ovat varjostaneet talouspulmat ja se tuotiin jo ensimmäisessä joukkuepalaverissa esille, kun pelaajille ilmoitettiin, että "palkkaa ei ole sitten tulossa ensimmäiseen kahteen vuoteen". Junkkarinen on edustanut seuraa 399 (74+170) kertaa liigassa. Junkkarinen on myös maajoukkuepelaaja ja maailmanmestari. 65 maaottelusta ja kaksista MM-kisoista huolimatta, Junkkarinen kokee maajoukkueuransa hiukan epäonnistuneeksi. Mitä mieltä keskisuomalainen on ottelumäärästä? Kuka on ärsyttävä vastustaja? Onko miehen laukaus oikeasti hyvä vai huono? Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 45 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö Vaajakosken poika - Lapsuuden harrastukset? - Vaajakoski on väkilukuun nähden kova salibandypitäjä - neljän maailmanmestaruuden kisat - Ei mikään junnutähti Seurajoukkueet - Happee on ja pysyy tyrskyistä huolimatta - mitä pelaajat ajattelevat talouspulmista? - Junnumestaruuksista aikuisten kultaan - Happee oli 2010-luvun kestomenestyjä - kaksi karua finaalitappiota - Happeen nykyhetki - Vuodet Sveitsissä - onko kaipuuta takaisin? Maailmanmestari ja varapelaaja - Kultaa heti ensimmäisistä kisoista - Vuonna 2021 Savosen stunttina - Miltä on tuntunut jäädä kolmesti varapelaajaksi? - Onko maajoukkueura ohi? Urheilijana - Mistä hyvä liike kumpuaa? - Laukauksen salaisuus? - Haastatteluiden letkautukset Mielipiteet - 33 peliä tai vähemmän? - Suojalasit vai ei? - Veemäisin vastustaja liigassa? Elämä - Riittääkö pelkkä salibandyn pelaaminen? - Jalkapallo ja golf - Viideosio - Pelaaminen loppuu joskus, mutta jatkuuko elämä lajin parissa?

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Tässä jaksossa kerromme tärkeän tarinan siitä, miten elämän suunnan muuttaminen on mahdollista, vaikka lähtökohdat olisivatkin hankalat.   Jasminin ja Kaisan vieraana on sijoitusbloggaaja Jesse Viljanen, joka tunnetaan Osinkoinsinööri-blogistaan. Jesse kertoo tarinansa ja sen, miten löysi tiensä leipäjonoista varakkaaksi säästämällä ja sijoittamalla.   Jesse eli lapsuuden köyhässä perheessä yksinhuoltajaäidin kasvattamana. Tilanne oli tukala, mutta Jesse päätti jo lapsena, että köyhyyden kierre on päätettävä ja se on tehtävä itse.  Kuinka Jesse on onnistunut avaamaan uusia ovia, tarttumaan kiinni mahdollisuuksiin ja oppimaan uutta asennetta sekä uusia toimintatapoja, vaikka elämän lähtökohdat eivät olleet missään nimessä helpot? Mistä motivaatio muutokseen kumpusi?  Jesse kertoo jaksossa kuinka lapsuuden köyhyys vaikuttaa häneen tänä päivänä, mitkä ovat olleet käänteentekeviä hetkiä matkan varrella ja mitä hän tavoittelee varallisuuden suhteen. Taloudellista vapautta tavoitteleva Jesse kertoo myös, mikä on hänen mielestään on riittävä määrä rahaa. 

Tämä keskustelu sukeltaa syvälle sisäisen turvattomuuden juurille ja sen vaikutuksiin elämämme eri osa-alueilla. Ihminen tavattavissa -terapeutit Veli-Matti Anttila ja Ami Tuomarila käsittelevät lapsuuden kokemusten merkitystä ja niiden heijastumista aikuisiän valintoihin, kuten ihmissuhteisiin ja uravalintoihin. He puhuvat avoimesti siitä, kuinka nämä varhaiset kokemukset voivat luoda pelkoja ja epävarmuutta, mutta myös siitä, miten ne voivat toimia kasvun ja parantumisen lähtökohtana. Tämä keskustelu tarjoaa lämpimän ja inhimillisen näkökulman siihen, miten sisäinen turva ja terve erillisyys voivat kehittyä.

Kelpaamaton, viallinen, vääränlainen, ei-rakastettava. Lapsuuden kehityksellinen trauma voi johtaa minuuden kriisiin, jonka seurauksena ihmisen alitajuntaan painautuu käsitys itsestä perusolemukseltaan arvottomana ja häpeällisenä olentona. Taustalla vaikuttavat usein ensimmäisten elinkuukausien aikana kohdatut kokemukset omien vanhempien osoittamasta tunnekylmyydestä ja kohtaamattomuudesta tai hylätyksi tulemisesta. Kehityksellisen trauman kanssa elävä aikuinen saattaa kokea olevansa jatkuvasti sisäisesti hukassa, joukossakin yksin, muista poikkeava ja epämääräisen kalvavan tunteen ahdistama - jotain puuttuu. Mikä avuksi, jos elämä on loputonta kamppailua omaa pohjatonta arvottomuuden kokemusta vastaan? Miten kehityksellinen trauma liittyy ylisukupolvisiin traumoihin ja kuinka laaja-alaisesta ongelmasta on kyse? Vieraina ovat ”Lapsuuden kehityksellinen trauma. Syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen” -teoksen (Viisas elämä 2023) kirjoittanut jungilainen kouluttajapsykoanalyytikko Juha Klaavu sekä kehityksellisen trauman/kiintymyssuhdehäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon erikoistunut kouluttaja, työnohjaaja ja asiantuntija Heidi Helmiluoto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen. Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.

Kulttimaineessa olevat kyläpäivät järjestetään myös kesällä 2024 Artjärvellä 19-21.7. Tähtäimenä on tapahtuma, ​joka kerää yhteen kaikki perinteikästä maaseututunnelmaa ​fiilistelevät ihmiset niin läheltä kuin kauempaakin. Artjärvi-päivien koordinaattori ja vastuuhenkilö on ollut viime vuosina koripalloilija Luukas Vaara, joka on kotoisin paikkakunnalta. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti ja kyseli lisää tapahtumasta, kuuntele lisää! Tapahtuman kotisivut

Nykyinen elämänmeno aiheuttaa monelle sydänoireita, myös yhä useammalle nuorille. Kiire, stressi ja vahvat tunteet saavat sydämen rytmin sekaisin. Pahimmassa tapauksessa sydän särkyy, joka aiheuttaa fyysisiä oireita. Mistä tietää milloin tilanne on vaarallinen? Sydäntä uhkaa myös vähäinen liikkuminen. Kuinka lasten ja nuorten kehittyvä sydän reagoi paikallaanoloon? Minkälainen liikunta vahvistaa sydäntä? Haastateltavina: kardiologi Jussi Naukkarinen Helsingin yliopistollisen sairaalan sydäntutkimuskeskuksesta ja liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana: Minna Korhonen.

Tässä jaksossa keskustelen Juha Klaavun kanssa, joka on jungilainen kouluttajapsykoanalyytikko (IAAP, FEGAP) ja kirjoittanut kirjan "Lapsuuden kehityksellinen trauma". Käsittelemme jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä on aito minuus ja mistä sen tunnistaa? Miten kehityksellinen trauma muodostuu ja voiko se kääntyä vahvuudeksi? Tekikö Jung virheellisiä oletuksia kompleksiteoriassaan, vai oliko kyse ehkä pohjimmiltaan maailmankuvan eroavaisuudesta? Tule omana aitona itsenäsi mukaan, kun lähdemme Juha Klaavun kanssa selvittelemään objektisuhteiden, jungilaisuuden ja minätilojen kompleksista vyyhtiä. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/mielen-laboratorio/message

Tässä Moottoripodin jaksossa pohditaan sitä, mistä Moottoripodilaisten innostus autoihin on lähtenyt liikkeelle. Lapsuuden autokokemuksen vaikuttavat selvästi siihen, millaisia autoja aikuisena kaiholla muistelee. Tästä todisteena toimivat Aaken, Tuomaksen ja Eetun autoilun nykytila.

Mitä juurisyyt ovat? Mitä ne tarkoittavat sairauksien ja oireiden takana? Tämän kiehtovan ja jo paljon tutkitunkin aiheen äärellä keskustelussa Maria Nordinin kanssa. (00:00) Intro (00:17) Esittelyt (00:30) Marian taustatarina (03:46) Yliherkkyydestä normaaliin elämään (05:07) Neuroplastisuuden harjoittaminen (07:05) Puolustusjärjestelmän aktivointi (09:46) Ehdollistuminen (12:56) Lapsuuden kokemusten ja traumojen yhteys (15:22) Kokemusten vaikutus juurisyihin (23:42) Mihin eri juurisyihin voi saada apua (26:17) Kuinka kauan harjotteita täytyy tehdä (28:58) Kiitollisuus (29:54) Juurisyy-kokemuksia (33:50) Autoimmuunisairaudet (36:35) Idan ajatuksia aiheesta (37:15) Narskuttelun juurisyy (41:52) Juurisyyt ja geenit (44:39) Maailmankuvan vaikutus (46:45) Identiteetti (54:10) Menetelmä ei ole sama asia kuin hoito (56:36) Loppupuhe

Miten Pinja selvisi tekokynsien kanssa jalkapalloharrastuksessa? Minkälainen oli Iyadin hämärä harrastus? Kahelit keskustelevat lapsuuden harrastuksista sekä käyvät läpi erilaisia loukkaantumisia mitä matkanvarrella onkaan käynyt.

Lempeä ohjattu meditaatio, jonka avulla voit käsitellä vaikeita lapsuuden muistoja ja kohdata sisäisen lapsesi. Meditaatiossa voit olla itse se turvallinen ja rakastava aikuinen, jota sisäinen lapsesi olisi kaivannut menneisyydessä. Muistathan hakea myös ammattiapua traumatoipumiseen! #Tietoisuus, lapsuus, itsetuntemus, tunteiden käsittely, hoiva, turva, lempeys, hyväksyntä, parantuminen, menneisyyden työstäminen, itsensä rakastaminen, sisäinen voima, sisäinen lapsi, muistot, tunneside, haavoittuvuus. Sisäinen lapsi viittaa psykologiseen käsitteeseen, joka kuvaa aikuista ihmistä osana itseään, joka säilyttää lapsuudenkokemuksia, tunteita ja tarpeita. Tämä osa itsestä voi olla piilotettu tai unohtunut ajan kuluessa, mutta se vaikuttaa silti syvällä tasolla aikuisen käyttäytymiseen, tunteisiin ja ajatusmalleihin. Sisäinen lapsi voi kaivata hoivaa, turvaa ja hyväksyntää, ja sen kohtaaminen voi olla tärkeä askel omassa henkilökohtaisessa kasvussa ja eheytymisessä. Meditaatio voi auttaa meitä pääsemään yhteyteen sisäisen lapsen kanssa monin tavoin: Tietoinen läsnäolo: Meditaatio auttaa meitä pääsemään tietoisuuteen nykyhetkestä ja omista tuntemuksistamme. Tämä voi auttaa meitä havaitsemaan ja tunnistamaan sisäisen lapsen tarpeita ja tunteita. Lempeä hyväksyntä: Meditaatio opettaa meille lempeää hyväksyntää, joka on avain sisäisen lapsen kohtaamiseen ja parantamiseen. Sallimalla tunteiden virrata vapaasti ja kohtaamalla ne myötätunnolla voimme alkaa parantaa sisäisiä haavoja. Muistojen käsittely: Meditaatio tarjoaa tilan tutkia menneisyyden muistoja turvallisessa ympäristössä. Voimme käsitellä ja parantaa menneitä kokemuksia sekä löytää uuden näkökulman niihin. Itsensä arvostaminen: Meditaatio auttaa meitä löytämään syvemmän yhteyden itseemme ja arvostamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme, myös sisäisen lapsen osalta. Tämä voi johtaa kokonaisvaltaisempaan hyväksyntään ja rakkauteen itseämme kohtaan. Yhdistämällä meditaation ja sisäisen lapsen kohtaamisen voimme avata oven syvemmälle itsetuntemukselle, eheytyä menneisyyden haavoista ja löytää rauhan ja tasapainon sisäisessä maailmassamme.

Tässä jaksossa vieraanani on Heidi, jonka lapsuutta ja nuoruutta varjostivat pelottavat tapahtumat kotona. Sittemmin hänen elämäänsä on astunut noituus, joka on nykyään osa Heidin jokapäiväistä elämää. Lapsuuden kokemusten lisäksi Heidillä on ollut lukuisia positiivisia ja kauniita kokemuksia henkimaailmasta. Kiitos kun kuuntelet!

Juha Klaavu, Lapsuuden kehityksellinen trauma -kirjan kirjoittaja ja psykoanalyyttinen psykoterapeutti (Valvira, Kela, EFPP), Jungilainen psykoanalyytikko (C.G.Jung Institute Zürich, FEGAP, IAAP) kiinnostui jo psykoterapeutti-uransa alussa emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutuksesta ihmiseen ja ihmisen hyvinvointiin. Varmasti jokainen psykoterapeutti kohtaa trauman jälkiä ihmisessä, mutta Juhaa alkoi erityisesti kiinnostamaan kehityksellinen trauma.  Juha kertoo kehityksellisen trauman syntymisen olevan mutkikas prosessi:  — Trauman ajatellaan olevan yksittäinen tapaus, joka ylittää ihmisen sietokyvyn, josta seuraa eri tasoilla ilmeneviä psyykkisiä, ruumiillisia, hermostollisia ongelmia. Toki traumaattiset kokemukset voivat olla toistuvia, traumaattiseen lapsuuteen mahtuu usein monia traumaattisia kokemuksia. — Kehityksellinen trauma on nimenomaan kehitys-vuorovaikutussuhteisiin liittyvä trauma, joka alkaa elämän ensimmäisen vuoden aikana suhteessa äitiin, siitä kerroksittain rakentuen myös muihin tärkeisiin ihmisiin. Eli aina tulee kerroksia lisää, mutta ydin on ihan siinä dyadissa äidin ja vauvan välillä. Jos vauvaa tai lasta ei emotionaalisesti nähdä, kuulla tai kohdata, vauvan kokemus on, että minut on hylätty. Hylkääminen voi olla fyysistä, äidin poissaoloa. Tai vaikka äiti olisi fyysisesti läsnä, mutta vauva ei saa emotionaalista läsnäoloa, vaan pelkkää mekaanista hoitoa tätä seuraa emotionaalisen hylkäämisen kokemus, josta alkaa muodostua väärä identiteetti. Ihminen yleensä alkaa ajatella olevansa arvoton, valuvikainen, jotenkin viallinen, paha, häpeällinen, että kaikki ajatukset, olemus, kaikki on huonoa, väärää, häpeällistä ja ihminen on mystisesti kaikkein pahaan syypää. Eli kehityksellinen trauma vaikuttaa identiteettiin, minuuden kehitykseen, Juha kertoo. Monet kehityksellisestä traumasta kärsivät ihmiset ovat käyneet läpi jopa useita psykoterapiaprosesseja löytämättä itselleen apua. Tämän seurauksena olo on voinut entisestään heiketä, varsinkin jos on muodostunut kokemus että on niin “huono, että edes psykoterapia ei voi auttaa”. Vasta kun ymmärrys nimenomaan kehityksellisen trauman ja sen minätilojen merkityksestä ja toipumisesta alkaa kehittyä, voi toipuminen alkaa.  Ymmärrystä kehityksellisestä traumasta ja muista traumoista olisi hyvä olla varhaiskasvatuksen, koulun ja lastensuojeluyksiköiden puitteissa sekä psykiatrian osastoilla ja muualla, erityisesti tietenkin kodeissa. Täältä löydät lisätietoa jaksossa esiin nostetuista asioista sekä Juha Klaavun työstä ja ajatuksista:  https://www.jormatahka.com/hoito-treatment/ https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu https://www.klaavu.fi/ https://www.instagram.com/lapsuudenkehityksellinentrauma/ https://www.facebook.com/psykoterapeutti.juhaklaavu.9/ http://www.klaavu.fi/ Luentoja kehityksellisestä traumasta ja Jungilaisuudesta youtubessa: https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu Tutustu kirjaan Lapsuuden kehityksellinen trauma: https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/lapsuuden-kehityksellinen-trauma/4428065 Podcast kehityksellisen trauman vaikutuksista työelämässä: https://podcasts.bcast.fm/e/xnv3lpq8-kehityksellinen-trauma-vaerittaeae-ihmisen-maailman-vaeaerin-vieraan-juha-klaavu Katso infoa alkavista terapiaryhmistä: https://juhaklaavu.liquidblox.com/Ryhmapsykoterapia+-+Juha+Klaavu

Homo sapiensin sisuskaluissa piilee liuta viruksia eli kudosviromi. Se on meillä kaikilla ja kaikilla elimillä on viruksensa, vaikka podetusta virussairaudesta ei enää olisi tietoakaan. Virusten DNA:ta löytyy ihmispolon aivoista, sydämestä, keuhkoista ynnä muista sisäelimistä, ne pysyvät mukanamme muistona sairastetuista virustaudeista. Vuosia sitten sairastetut lastentaudit jökötävät kuka missäkin määrin eri elimissämme. Immuunipuolustuksen muistisoluissa DNA-virukset voivat säilyä ainakin 50 vuotta. Tämä todettiin, kun havaittiin, että vanhojen ihmisten kudosnäytteissä löytyy muualta hävinneitä vanhoja viruskantoja vuosien takaa. Tiedetään, että herpes- ja vesirokkovirukset pomppivat pintaan rakkuloina, mutta toistaiseksi ei tiedetä, mitä hyötyjä tai haittoja niistä muista viruksista on. Ihmisen kudosviromista kertovat dosentti Maria Perdomo, emeritusprofessori Klaus Hedman ja tutkijalääkäri Lari Pyöriä Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast –LISÄTIETOJA:Vanhemmille:Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: Apua vanhemmuuteen.Perinataalimielenterveys ry: Tukea perheille.Mielenterveystalon omahoito-ohjelma: Omien traumakokemusten vaikutus vanhemmuuteen.Ensi- ja turvakotien liitto: Lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite.Ensi- ja turvakotien liitto.Äidit irti masennuksesta ry. Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liitto: Vaativan vauvatyön käsikirja. Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Mitä tribalismi on ja millä tavoin tribalismi näkyy modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa? Mikä tekee ihmisestä uteliaan ja onko uteliaisuudella jokin yhteys autismin kirjoon? Ovatko toimittajat kohdelleet Elokapinaa ja Convoy Finlandia tasapuolisesti ja miksi jotkut suomalaiset eivät luota Yleen? Millä tavoin "oman heimon" löytäminen vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja millä keinoilla ihmiset viestivät ulospäin tiettyyn heimoon kuulumista? Studiossa Ylen toimittaja Jaakko Keso. Jakso on kuvattu 9.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tribalismi (2:44) Yle Kioski (4:10) Videoblogit (6:39) Vice (8:43) Lapsuuden haaveammatit (11:58) Uteliaisuus (15:48) Autismi (21:16) Lautakulttuuri (22:41) Ihmisten kohtaaminen (26:36) Dokumenttien tekeminen (33:55) Mindfulness (35:54) Convoy Finland (38:39) Elokapina (43:44) Yle (45:52) Helsinki-keskeisyys (48:43) Itsereflektio (53:36) Heimo ja identiteetti (57:58) Media (1:04:39) Jonathan Haidt (1:06:42) "Oma heimo" (1:11:06) Estetiikka (1:15:30) Mielikuvat (1:19:39) Podcast (1:22:24) Läpinäkyvyys

242 | Tällä viikolla juontajat ja kuuntelijat jakavat kaikista mieleenpainuvimpia muistojaan lapsuuden synttärijuhlista: Lahjoista, kisoista, herkuista sekä cringetystä aiheuttavista tilanteista. Myöhemmin jatketaan Twilight-leffoista, ja voi pojat mitä settiä sieltä on tulossakaan. Synttärit – 2:57 Mainos – 1:13:52 Twilight-leffat – 1:15:37 Mitäpä muuta? – 2:17:54 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Psykoterapeutti Juha Klaavu Psykoanalyyttinen psykoterapeutti (Valvira, Kela, EFPP) Jungilainen psykoanalyytikko (C.G. Jung Instituutti Zürich, FEGAP, IAAP) www.klaavu.fi Juhan palasi podcastiin keskustelemaan uudesta kirjastaan Lapsuuden kehityksellinen trauma Aikaisempaan tuttuun tapaan keskustelumme pyörähti liikkeelle hyvin ja lähti polveilemaan kirjan aiheesta Jungiin, Reichiin ja erinäisiinä muihin teoreetikkoihin ja malleihin ymmärtää ihmistä. Kävimme syväluotaavasti ihmisen psykologisessa ytimessä asti ainakin puheen tasolla ja juttua riitti niin paljon, että toinen osa keskustelusta julkaistaan myöhemmin. #lapsuudenkehityksellinentrauma #jung #psykoanalyysi #juhaklaavu

Vieraana työelämä professori, asiantuntijaylilääkäri, ylilääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma. Lapsuuden varhainen traumatisoituminen altistaa Lauerman mukaan jossain määrin kaikille psykiatrisille sairauksille. – Traumaattiset lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön myöhempään kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti niillä voi olla yhteyttä persoonallisuushäiriöiden syntyyn ja kehitykseen, Hannu kertoo Traumainformoitu Toivo -podcastissa. Jaksossa podcastin host Aster kysyy Hannulta muun muassa siitä, miten parhaiten tukea lapsia ja nuoria, jotka oireilevat vakavalla häiriökäyttäytymisellä ja väkivallalla. – Ympäristön täytyy tarjota runsaasti lämpöä ja ymmärrystä nuorelle sekä ohjausta sellaisiin aktiviteetteihin, jotka ovat positiivisia, lasta ja nuorta vahvistavia. Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulee tehdä yhdessä aikuisen kanssa, sam​​oin kuin arjen taitojen opettelua. Päihteiden käytön välttäminen on tärkeää! Tarvitaan myös tiukkoja rajoja ja johdonmukaisuutta. Silloin toipuminen mahdollistuu, mutta helppoa se ei ole, Hannu vastaa. – Tarvitaan tavallisia, hyviä asioita ja vuorovaikutusta ihmisten välille. Mikään hoitomuoto yksistään ei tehoa. Lääkkeet usein juuri mahdollistavat liikkeellelähdön ja vuorovaikutuksen syntymisen, Lauerma jatkaa. – Myös myöhemmässä elämänvaiheessa toipuminen on mahdollista, jos elinympäristö on riittävän vakaa. Aikuisuudessa voi tulla vaihe – jos ympäristö on tosiaan riittävän vakaa ja turvallinen – jossa esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi merkittävästi toipua ihmisen saadessa riittävästi korjaavia kokemuksia. Tällöin uuden oppiminen ja hidas kypsyminen vaikuttavat toipumiseen suotuisalla tavalla, kunhan ei ihminen ei ole suistunut syvälle depressioon tai tähän masennukseen on saatu hoitoa, Hannu kertoo. Kirjat, joita Hannu Lauerma jaksossa suosittelee: Sariola, Esa: Kuolemaani saakka. Otava 1986. Kautto, Timo: Auervaara. Aurinko ja kevätmies. Edita 1999. Haanpää, Pentti: Taivalvaaran näyttelijä. Otava 1938.

Lapsuuden tutkiminen on haastavaa työtä, jo senkin takia, että käsitykset siitä, mitä lapsuus on, ovat muuttuneet aikojen saatossa. Haastava aihe on kenties synnyttänyt erityisen rikkaan tutkimustradition. Lapsuuden tutkimusta tekevät niin arkeologit, etnologit, historioitsijat kuin yhteiskuntatieteilijätkin. Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti on koonnut arvokkaan teoksen, jossa käsitellän lapsuuden tutkimuksen alaa ja tutkimusmetodeja

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

”Lähde pois omalta mukavuusalueeltasi”, vai opettele tuntemaan vihdoinkin itsesi. Tämä on rankka juttu, harvalle meistä vielä tuttu. Ihminen tuntee itseään liian vähäisen, omaa elämääni läpivalaisen. Ja mitä sieltä huomaankaan, se on raskasta oivaltaa. Liikaa kiltteyttä toisia kohtaan, ja itsensä kieltämiseen johtaa. Turhaa alistumista, omien kykyjen aliarvioimista. Lapsuuden traumoja, erilaisia haavoja. Tämä tarina pitää kirjoittaa uudestaan, minähän pystyn tarinani uudistamaan. Olen luova, toisille lämpöä suova, Olen rakastettava, olen itseäni arvostava. Kunnioitan myös toisten tapaa elää, en tahdo pahaa kenellekkään. Minun vain halutaan oivaltavan oman voimani valtavan. Ulla-Maija Mantere

Mailis muistelee sisarensa Kaijan kanssa savon murteella lapsuuden joulujaan yläsavolaisessa pikkukylässä 50-luvulla.

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä: "Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana." Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun: "Finland är mitt DNA." Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta. Reportterit: Mika Tahvanainen mika.tahvanainen@sverigesradio.seMinna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Gastropub Myllyn yrittäjä ja Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja Markku Ojala kertoi Minni Salmiselle Radio Voiman iltapäivässä kotiruokasuosikeistaan. - Kaalikääryleistä ja läskisoosista tykkään. Lapsuuden muistoja tulee siitä, kun söin mummolassa kielestä tehtyä kastiketta. Ojala kertoi myös Gastropub Myllyn ja Suomen sekä Päijät-Hämeen keittiömestareiden kuulumiset ja toivoi, että alueen asukkaat muistaisivat käydä vuodenvaihteen jälkeen ulkona syömässä. - Tammikuu on omien epäilysteni mukaan alaan liittyen kaikkien aikojen hiljaisin. Toivoisin, että ihmiset kävisivät ulkona syömässä ja varsinkin ostaisivat kotimaisia tuotteita kaupasta, Ojala muistuttaa. (Kuva: gastropubmylly.fi)

Giveskiertymä, F*CK facebook marketplace, Lapsuuden p*rseilyä, Kouluesiintymiset, Robert ei osaa siivota ja paljon muuta...

A world-first study has found childhood obesity can adversely affect brain function in middle age.  Those physically active and fitter in their early years were more likely to have better thinking skills when tested more than three decades later. - Ensimmäinen laatuaan mailmassa tehty tutkimus osoittaa lapsuuden aikaisen ylipainoisuuden voivan vaikuttaa haitallisesti aivojen toimintaan keski-iässä. Ne jotka ovat fyysisesti aktiivisia ja hyväkuntoisempia varhaisvuosinaan osoittavat todennäköisesti parempaa ajattelukykyä yli kolmevuosikymmentä myöhemmin suoritetuissa kokeissa.

192 | Käsittelyssä yksi historian massiivisimmista blockbuster-elokuvista, nimittäin alkuperäinen vuoden 1993 Jurassic Park. Onko se kestänyt ajan hammasta vai todetaanko tämä 30-vuotias klassikko fossiiliksi? Myöhemmin muistellaan outoja ja ärsyttäviä sääntöjä kolmikon lapsuudesta. Jurassic Park – 2:00 Säännöt – 1:19:27 Mitäpä muuta? – 2:17:14 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Keramiikkaradiossa vieraana kuullaan tänään yhtä Suomen merkittävimmistä keramiikkataiteilijoista. Professori, kirjailija, tarinankertoja Heljä Liukko-Sundström inspiroi rohkeudellaan, asenteellaan ja luovuudellaan. Meillä oli ihana juttu hetki, jossa käytiin läpi Heljän lapsuutta, opiskeluaikoja Ateneumissa, uraa Arabialla ja elämää Humppilassa. Jakson rakenne: 00:01:42 Lapsuuden merkitys 00:03:44 Heljän aivovoima 00:05:46 Saven merkitys ihmisille ja Heljälle 00:10:42 Opiskelua Ateneumissa 00:16:36 Arabia kutsuu, taideosastolla Rut Brykin ja Birger Kaipiaisen kanssa 00:22:58 Keramiikkagrafiikan kehittelyä ja kaupallinen menestys 00:29:34 Arabian merkitys 00:36:51 Ulkomailla kiertäminen 00:39:34 Ateljé Heljä Humppilassa 00:53:03 Taitelijan pitää kasvaa ihmisenä Heljä Liukko-Sundström: Web: http://www.helja.fi/ Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio-105813995157674 Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Koskaan ei ole liian myöhäistä olla rohkea, sanoo ratsastusvalmentaja Marko Björs. Hän teki yhden elämänsä rohkeimmista teoista, kun päätti osallistua tosi-tv-ohjelmaan Marko Björs ja rakkauden seikkailu. Siinä yksityiselämästään aina vaiennut mies etsii kumppania. Lapsuuden traumaattiset kokemukset tekivät Markosta lukossa olevan miehen.”Kuvausten jälkeen minulla oli sellainen olo, että kukaan ei enää voi satuttaa minua. Mulla oli sellainen olo, että olen vahva, koska olin niin avoin. Tuntui kuin olisin voinut kävellä ilmassa eikä mikään pelottanut.”Eeva-podcastissa Marko Björs kertoo elämänsä muista rohkeista teoista, ohjelman aiheuttamasta koskettavasta palautevyörystä ja siitä, miten hänellä joskus oli itsetuhoisiakin ajatuksia.

Radio Cityn aamu on palannut viikonlopun vietosta. Ravintolan pöydässä voi myös shoppailla. Peruutustaitoja esiteltiin sorttiaseman pihassa. Miten Jere mokasi remonttihommissa? Karita Mattilan kuumat sometekstit nostattavat sydämen sykettä. Lapsuuden valokatkaisintraumat heräävät eloon. Jeren kihlajaisten vuosipäivä koitti yllättäen.

179 | Kolmikko on nyt nähnyt The Batmanin, joten siitä puhutaan ihan oman aiheensa verran. Ensin ilman spoilereita ja sitten spoilereilla. Mihin se sijoittuu Tuplahypyn virallisessa paremmuusjärjestyksessä? Myöhemmin muistellaan juontajien ja kuuntelijoiden suosikkileluja lapsuudesta. The Batman (ilman spoilereita) – 2:52 The Batman (spoilereilla) – 11:38 Suosikkilelut – 1:10:28 Mitäpä muuta? – 2:26:21 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

1900-luku Suomessa tunnetaan sotien ja kriisien mutta myös elintason kasvun ja hyvinvoinnin aikakautena. Vähemmän on kuitenkin tutkittu lapsuutta ja leikkejä sekä sitä, kuinka ne ajan kanssa muuttuivat.Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen on tutkinut lapsuutta ja leikkejä Suomessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Hanna kärsi lapsesta asti niin suuresta synnytyspelosta, ettei hän ajatellut koskaan haluavansa synnyttää omia lapsia. Kuitenkin aikuistumisen ja henkisen työskentelyn myötä äidiksi tulemisen ja ensimmäisen raskauden aika koitti, ja Hanna tiesi jo ennen testiä olevansa raskaana. Esikoisen kohdalla sairaalasynnytys oli selkeä valinta. Synnytys oli nopea ja helppo, meni hyvin vauvan syntyessä vain 50 minuuttia sairaalaan saapumisen jälkeen. Jostakin luotto oli löytynyt pysyä kotona niin pitkään, ja vauva melkein syntyi jo kotiin. Toisen raskauden kohdalla Hanna suunnitteli haluavansa sairaalaan mukaan doulan, mutta pikku hiljaa alkoikin kypsyä ajatus kotisynnytyksestä. Kun päätös oli tehty, oli ihana valmistella kotia tunnelmalliseksi synnytyspesäksi. Synnytystä edeltävänä iltana Hanna laittoi esikoisen nukkumaan ja päätti maalata taulun, päästää irti kaikista odotuksista synnytykseen ja sen käynnistymiseen liittyen. Lopulta synnytys eteni niin nopeasti, etteivät kätilö ja doula ehtineet paikalle. Hanna synnytti vessassa miehen ottaessa vauvan vastaan. Hanna oli nelinkontin ja keho teki kaiken työn. Tässä tarinassa kuulemme myös miten kotona toimittiin uneliaan, ei heti hengittävän vastasyntyneen kanssa ja kuinka lempeän alun vauva sai, mikä ei olisi koskaan ollut mahdollista sairaalassa. Seuraa Hannaa @hannaellivand Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Heidin lapsuus olis täynnä epävarmuutta. Aikuiset keiden piti huolehtia kamppailivat alkoholin kanssa ja pieni tyttö joutui pakon edessä pärjäämään yksin. Oman äidin kuolema, traumaattinen lapsuus, koulukiusaaminen ja päihteiden liiallinen käyttö loivat pohjan mielenterveys ongelmille. Niihin kuuluu paniikkihäiriöt, masennus, julkisten paikkojen pelko ja haasteet itsetunnon kanssa. Kaikesta huolimatta Heidi suoriutui koulussa erinomaisin arvosanoin ja on löytänyt paikkansa psykiatrisen hoitopaikan työssään. Kuuntele koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Opiskelija Theodoricus Petri Rutha julkaisi Piae Cantiones -laulukirjan vuonna 1582 Saksassa. Kirjan kokoaminen liittyi Turun katedraalikoulun toimintaan. Päivän mietelause on kokoelmaan kuuluva runo Oi, mik´ihme riemuinen, jonka on suomentanut A. V. Koskimies. Se on julkaistu mm. kokoelmateoksessa Lapsuuden joulu, toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi, 2005. Lukija Juha Salomaa, mietteen on valinnut Nina Naakka.

Janne Harjukoski on Fida International ry:n romanilähetystyön koordinaattori. Hänen vaimonsa Anne Harjukoski työskentelee miehensä rinnalla, ja perhe on tehnyt laaja-alaista romanityötä eri puolilla Eurooppaa. Anna-Liisa Liljefors hoitaa samassa järjestössä varainhankintaa sekä kummityötä. Yhteistä näille kolmelle on se, että he kaikki ovat kasvaneet samassa kylässä, Keski-Pohjanmaan Kaustisella. Lapsuuden ystävyys on kehittynyt siten, että he kaikki työskentelevät samassa järjestössä ja kokevat erityisesti Itä-Euroopan romanityön sydämen asianaan. Toivon Kipinä -kampanja on tämän ystävätiimin ajankohtaisin työsarka ja sen avulla viedään muun muassa jouluiloa Itä-Euroopan lapsille. Tämänkertaisessa Romano mirits -ohjelmassa kuulemme lopuksi jouluevankeliumin romanikielellä. Käännöksen on tehnyt Henry Hedman. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

145 | Tänään käsittelyssä on uusin ja kuumin pelikonsoli eli loppuvuodesta ilmestyvä Steam Deck. Mikä se on, mitä sillä voi tehdä ja kannattaako sellainen hankkia? Tämän jälkeen muistellaan lapsuuden tietokonekokemuksia ja kuullaan hauskoja tarinoita Tuplahypyn juontajakolmikolta. Steam Deck – 2:14 Tietokonekokemukset – 53:50 Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Label: Galileo Music Titel: - Vanha jatsi - Korsbäck schottis - Lapsuuden kodin ovella - Peltoniemen Hintriikin surumarssi

Tässä jaksossa tapaat Sonya Lindforsin, joka on koreografi ja taiteellinen johtaja. Sonyaa tekisi mieli kutsua myös kasvattajaksi, joka tulkkaa vaikeat asiat ymmärrettävään muotoon. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2013, ja samana vuonna hänen perustamalleen urbaanille kulttuuri-, taide- ja tapahtumayhteisö UrbanApalle myönnettiin tanssitaiteen valtionpalkinto rohkeasta ja merkityksellisestä työstä tanssin kentän hyväksi. Neljä vuotta myöhemmin Helsingin kaupunki valitsi Lindforsin vuoden taiteilijaksi. Sonya käsittelee työssään ja teoksissaan esimerkiksi mustuutta ja toiseutta. Hän puhuu väsymättä yhdenvertaisuuden puolesta herättelemällä kuulijansa miettimään olemassa olevia valtarakenteita. Näitä teemoja mietimme myös tässä Luovia-podcastin jaksossa, jossa Sonya rohkaisee meitä pohtimaan taidealan rakenteellista rasismia. Sonyan ajattelu kumpuaa ihmisen ihailusta ja rakkaudesta vahvaan vuorovaikutukseen. Näitä molempia koreografi tarvitsee kiinteästi työssään, joka on suhteiden taidetta. Nyt jaksoon. Jakson runko 01:09 Johdanto jaksoon 02:15 "Paskaa ja timanttia, molempia tulee" 04:29 Kuka on Sonya Lindfors ja mitä hän tekee? 05:42 Lapsuuden tanssitunneista ammattitanssijaksi ja koreografiksi 11:20 Millaista koreografin työ on? 14:15 Katso ja näe ihminen 16:07 Millainen koulutus Sonyalla on työhönsä? 17:15 Rasismi taidealalla 19:12 Miksi on niin vaikeaa nähdä itsessään rasistisia piirteitä? 23:30 Yhteiskunnan normit ja kasvuympäristö muovaavat yksilöä 28:22 Huomioi toinen ihminen arkisissa tilanteissa 32:13 Rakenteellinen rasismi taidealalla 36:18 Tuttua suositaan, vierasta vältellään 41:09 Miten normit ja ennakkoluulot näkyvät arjessa? 43:58 Erilaisuus on rikkautta 48:20 Muuta ajatteluasi, muuta maailmaa 50:22 Ketkä ovat tanssitaiteessa Sonyan idoleita, jotka ovat muuttaneet maailmaa? 52:10 Mitä Sonya toivoo työltään tulevaisuudessa? 56:13 Mitä kirjaa Sonya on parhaillaan lukemassa? 56:45 Mistä Sonyan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

113 | Joulu lähestyy nopeasti, mikä saa Tuplahypyn jälleen lapsuusmuistojen pariin. Tällä kertaa muistellaan leikkejä ja pelejä, joita juontajat ja kuuntelijat ovat itse keksineet lapsuudessaan. Toisena aiheena käydään läpi kiinnostavimmat palkinnot ja julkistukset viimeviikkoisesta The Game Awardsista. Itse keksityt pelit – 1:30 The Game Awards – 1:22:06 Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

109 | Uusi konsolisukupolvi on alkamassa, joten on aika pukea nostalgiakiikarit päähän ja muistella edellisen konsolisukupolven eli PS4:n ja Xbox Onen parhaita ja huonoimpia hetkiä. Toisena aiheena mennään vielä astetta taaksepäin, kun muistellaan lapsuuden opettavaisia pelejä, kuten Alkupolku ja Matikkaraketti. Parhaat PS4-muistot – 1:22 Lapsuuden opettavaiset pelit – 1:14:56 Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Jaksossa fiilistellään meidän 25 jakson mittaista matkaa tähän asti. Käydään toripuurolla, jutellaan ruoan merkityksestä elämään ja sen kyvystä luoda yhteyksiä ihmisten välille. Petra on tirkistellyt lähikaupassa erään tunnetun ihmisen ruokakoriin ja Kia on ahminut kaikki ruokaidolinsa kolumnit. Jaksossa mennään ajassa taaksepäin meidän ruokainnostuksen syntyyn ja fiilistellään isoäitejämme ja heidän pullataikinoita. Jutellaan myös Petran ”lantusta” ja asioista joita halutaan opettaa omille lapsillemme ruoasta. Ja pojat pääsevät taas (hetkeksi) ääneen.

Tässä jaksossa keskustelen huijarisyndroomasta psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Tiina Ekmanin kanssa. Onko sinulla ollut joskus sellainen olo, että ihan pian kaikki saavat tietää, ettet oikeasti osaakaan mitään? Tunnetko onnistuvasi usein tai toisinaan ihan vahingossa? Oletko miettinyt, ettet koskaan voi yltää samaan kuin aidosti osaavat kollegasi, koska sinulla ei ole muodollista pätevyyttä? Keskustelemme Tiinan kanssa muun muassa pyöräilystä, perfektionismista, kirjoittamisesta ja totta kai siitä, kuinka huijarisyndroomasta voi päästä eroon. Tiina on kirjoittanut mainion käsikirjan “Huijarisyndrooma. Miksi en usko itseeni (vaikka olen oikeasti hyvä)”. Tätä suosittelen sinullekin, jos aihe kiinnostaa enemmän. Jakson runko 00:30 Johdanto jaksoon 01:27 Kuka on Tiina Ekman ja mitä hän tekee? 04:26 Miten Tiinasta tuli psykologi? 08:29 Millainen on Tiinan tavallinen työpäivä? 10:16 Rutiinit tukevat hyvinvointia arjessa 11:42 Mistä huijarisyndroomassa on kyse ja miten aiheesta syntyi kirja? 16:50 Tiinan monivaiheinen kirjoitusprosessi: haastatteluista valmiiksi tietokirjaksi 21:54 Katse eteenpäin ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla 24:16 Huijarisyndrooman tunnusmerkit ja niiden purkaminen (konkreettinen vinkki) 27:40 Ketkä ovat erityisen alttiita huijarisyndroomalle? 29:35 Perfektionisti, valitse projektisi! 37:04 Uskalla tylsistyä ja viritä ajatuksesi 38:29 Lapsuuden vaikutuksia huijarisyndrooman kehittymiseen 42:43 Huijari, joka teki harrastuksestaan työn 47:55 Tarve tulla nähdyksi ja kohdatuksi 49:55 Miten selättää huijarisyndrooma? (konkreettinen vinkki) 53:55 Mitä kirjaa Tiina on parhaillaan lukemassa? 56:47 Mistä Tiinan löytää netistä? Jaksomuistiinpanot: luoviapodcast.com/blog-jaksot/ Liity Luovia-verkostoon: www.luoviapodcast.com/luovia-verkosto Facebook-ryhmä: facebook.com/groups/luovia

Tällä kertaa haluan jakaa sinulle kolme tärkeää asiaa lapsena lukemastani kirjasta, jonka muistan syvästi vaikuttaneen minuun. Mitä voimme oppia tästä lastenkirjasta? Onko sinulla ollut lapsuudessasi jokin kirja, jonka muistat syvästi vaikuttaneen sinuun? Tai onko jokin kirja ollut jostain muusta syystä erityisen mieluisa sinulle? The post 80: 3 tärkeää opetusta lapsuuden lempikirjastani appeared first on Astetta parempi elämä.

A series of thefts and bank robberies around Western Finland towards the end of the 90’s had the police scratching their heads about who could be guilty.This episode details domestic violence and more specifically both mental and physical violence against children. It also deals with mental health issues and religion and will not be suitable for all.If you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandSources:Helsingin Sanomat 4.7.2020: Pahat pojat https://dynamic.hs.fi/a/2020/pahatpojat/Helsingin Sanomat 3.7.2020: Ei enää paha poika https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006558056.htmlMTV Uutiset 11.10.2000: "Euran Daltonit" tuomittiin https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/euran-daltonit-tuomittiin/1830792#gs.b091xsMTV Uutiset 23.10.2000: Euran Daltoneille ehdottomia tuomioita https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/euran-daltoneille-ehdottomia-tuomioita/1825126#gs.b0928wMTV Uutiset 1.11.2000: Euran Daltoneille lisää vankeutta https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/euran-daltoneille-lisaa-vankeutta/1824208#gs.b091q1MTV Uutiset 18.4.2001: Euran Daltoneille vankeustuomioita hovissa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/euran-daltoneille-vankeustuomioita-hovissa/1970844#gs.b091mfMTV Uutiset 28.3.2017: Euran Daltoneiden opettaja kertoo tehneensä kaikkensa poikien auttamiseksi – "Järjestin isän hoitoon ja pojat pääsivät kouluun" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/euran-daltoneiden-opettaja-kertoo-tehneensa-kaikkensa-poikien-auttamiseksi-jarjestin-isan-hoitoon-ja-pojat-paasivat-kouluun/6365784#gs.ajrdtwMTV Uutiset 25.3.2017: Missä he ovat nyt? Lapsuuden kauhut piinaavat yhä Euran Daltoneita – "Isä ei koskaan pyytänyt anteeksi" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-lapsuuden-kauhut-piinaavat-yha-euran-daltoneita-isa-ei-koskaan-pyytanyt-anteeksi/6362162#gs.ajt4u5Yle 17.7.2001: Häiriötila olohuoneessa https://areena.yle.fi/1-50156191

Kia ja Petra juttelee ruokafilosofioistaan, lapsuuden ruokasankareista, -lempiannoksista ja jakavat taas kourallisen kokkausvinkkejä.  Miten tehdään raflapöydistä tuttu kuohkea ruskistettu voi ja miten se liittyy persikoihin? Entä mitä tehdään marengin ylijäämä keltuaisille ? Petra puhuu taas kalapuikoista ja Kia pyörtää jo nyt sanomisiaan. Huh hei.

086 | Vihdoin Tuplahypyssä astutaan sisään The Legend of Zelda -pelien maailmaan! Aloitetaan ihan ensimmäisestä vuoden 1986 The Legend of Zeldasta, joka on aiheuttanut Juusolle harmaita hiuksia viimeisen viikon ajan. Toisena aiheena muistellaan lapsuuden lempiartisteja ja -bändejä yhdessä kuuntelijoiden kanssa. The Legend of Zelda – 1:43 Lapsuuden lempiartistit – 37:24 Instagram: instagram.com/tuplahyppy/ Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: tuplahyppy@gmail.com YouTube: youtube.com/c/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Anja Snellmanin vieraana podcastissa on tänään lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen, jonka kanssa keskustellaan kiintymyssuhteista elämänkaaressa. Miten laajasti turvattoman lapsuuden jäljet ja pitkäaikainen kaltoinkohtelu vaikuttavat koko aikuisuuteen? Entä voiko vanhempi huolehtia lapsistaan liikaa? Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Vieraan teokset voit ostaa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen jaksoissa käsiteltävistä kirjoista.

Ekan tuottarin viimeisessä jaksossa käsitellään tyyliä, mutta kritisoidaan melko armottomasti muotia. Tickle Sara -median Sara Vanninen kertoo oman tyylinsä löytymisestä ja siitä, miksei halua olla enää muotibloggaaja. Henriikka pohtii puolestaan, voisiko olla retkityyli- tai mökkityylivaikuttaja. Lapsuuden ja nuoruuden villeimmille tyylikorteille nauretaan makeasti mutta ylpeydellä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kahteen osaan jaettu vierasjakso jossa vieraana LOKI WILDIN!!! Lapsuuden erikoisuudet, Kosketus koulukiusaamiseen, Tuottamisen alotus, tiktok juttuja ja paljon muuta... INSTAGRAM:@lokiwildin @heraapodcast @visaalenius @rober.tk @billionaire_gucci_master_ @antonvirta Spotify: Loki Wildin'  Business: Heraapodcast@gmail.com

067 | Tällä viikolla unohdetaan kerrankin positiivisuus ja keskitytään ainoastaan huonoimpiin peleihin ja pelikokemuksiin, joita on tullut koettua. Toisessa aiheessa laitetaan kuitenkin nostalgiakiikarit visusti takaisin päähän ja muistellaan leikkikenttien cooleimpia villityksiä, kuten Gogoja ja Beybladeja! Pelikokemukset – 1:17 Villitykset – 43:09 Instagram: instagram.com/tuplahyppy/ Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: tuplahyppy@gmail.com YouTube: youtube.com/c/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/j3N2QJB Äänestys: jakso.fi/yleinen/aanesta-suomen-paras-podcast-2019 Uusi jakso joka tiistai!

062 | JOULUSPESIAALI! Joulun kunniaksi hiljennymme pohtimaan joulun tärkeintä asiaa eli lahjoja, ja tarkemmin sanottuna lapsuuden joululahjoja sekä joululahjatoiveita. Tauon jälkeen muistelemme hauskimpia, kummallisimpia ja mieleenpainuvimpia Joulupukin elokuvaesiintymisiä. Joululahjatoiveet – 1:48 Joulupukki – 49:04 Instagram: tuplahyppy Twitter: tuplahyppy Email: tuplahyppy@gmail.com Discord: discord.gg/j3N2QJB YouTube: youtube.com/channel/UC5x_4EpNy3RapboOBCQGtcg Uusi jakso joka tiistai!

Arkhimedeen sivupersonaat heittäytyvät joulutunnelmiin. Lapsuuden muistot ja perinteet rauhoittavat mielen. Saapa nähdä, toteutuvatko Petterin lahjatoiveet. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

"Lapsena olin varsinainen urheiluhullu, ja urheilulla oli ratkaiseva merkitys suomalaiselle identiteetilleni", kirjoittaa Kjell Westö kirjailijatoverilleen Juha Itkoselle äskettäin julkaistussa 7+7 -kirjeenvaihtokirjassa (Otava, 2019). Westö on pelannut nuorena käsipalloa Sparta IF:n riveissä sekä höntsäillyt jalkapalloa mm. Zoomin, FC Kynän, FC Tavastian ja Hufvudstadsbladetin joukkueissa. Lapsuuden pihapelit taas opettivat suomenruotsalaiselle pikkupojalle niin suomea kuin pelin kieltä. Suvun todelliset jalkapalloilijat ovat kuitenkin löytyneet kirjailijan ympäriltä: hänen isänsä John Eric, Werder Bremenin organisaatioon 17-vuotiaana lähtenyt poikansa Benjamin, veljensä Mårten sekä etenkin kaksi Suomen mestaruutta HJK:ssa voittanut veljenpoikansa Johannes olivat lähellä kansallista huippua. Lopulta kenenkään kohtalona ei kuitenkaan ollut futisura, mutta mitä heidän kokemuksensa ovat Westölle kertoneet futismaailmasta? Entä millaista on mm. HIFK:ta, HJK:ta, Barcelonaa, Arsenalia ja Argentiinaa kannattaneen Westön urheilufanius tänä päivänä? Väittelyissä Mario Balotellin tapaus, Kaisa Mäkäräisen toive sekä urheilijoiden verotiedot.

Yksinäisyydestä puhutaan tällä hetkellä terveysriskinä. Etnografinen tutkimus aiheen parissa osoittaa, että omaa yksinäisyyttä tarkastellaan usein kuin psykologista tarinaa. Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus jää helposti huomioimatta.

Pellekaruselli, pleikkarin aloitusääni ja kissansilmäkamera. Lapsuuden kalvavat kokemukset kummittelevat edelleen. Mari Molkoselkä, Julia Laiho ja Eveliina Lahtinen keskustelevat peloista ja hetkistä, kun pelottaa. Unohtamatta yliluonnollisista kokemuksia ja kummitusjuttuja.

Ensi viikolla tulee Halloween -spesiaali! Jos sulla on pelottavia kokemuksia tai tarinoita jaettavaksi, laita mulle sähköpostia ja voin käydä niitä jaksossani läpi! Otan myös osaa vuosien takaa heitettyyn haasteeseen koskien lapsuuteni tv-ohjelmia ja elokuvia joista sain traumoja! :D Avaan vähän arkirutiiniani (jota ei muuten ole) ja puran ahdistustani sekavasta rytmistäni. ps. onko meillä liikaa kauppakeskuksia? Podcast myös katseltavissa Youtubessa. Ideat ja jaksoihin sopivia aiheita saa ehdotella sähköpostitse podcast@eeddspeaks.fi Eeddcast on Eetu Pesosen isännöimä podcast jossa käsitellään erilaisia aiheita yksin ja vieraiden kanssa. Aiheet vahvasti Youtubetuksen ympäriltä.

Anne balettikoulussa Baby Sitters Club Kuka pelkää noitia Mio poikani Mio Mystery Club Neiti Etsivä Nummelan ponitalli Pikku Nikke Pikku Vampyyri Ronja Ryövärintytär SOS Veljeni Leijonamieli Viisikko

Nuorena Sanna Marin ei pitkään aikaan tiennyt, mitä haluaisi opiskella. Parikymppisenä hän oli kaupan kassalla töissä ja sen jälkeen joitakin kuukausia työtön, ennen kuin pääsi palkkatuettuun työpaikkaan. – Olin silti hyvässä asemassa, koska edessäni oli mahdollisuuksia, Sanna Marin ajattelee nyt. Kuuntele koko juttu Annan uudesta podcastista!

Mitä biisejä teillä kuunneltiin lapsuuden automatkoilla ja kuinka syvään ne ovat tallentuneet aivoihin? Mikko ja Pauliina nostivat tänään omat korvamatonsa pöydälle. Sukupuolten taistelussa naispaikalle asettui Nora ja ukkometsoja puolusti Kalle, jolla oli allaan kaksi voittoa.

Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus. Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

023 | Penestä paljastuu jälleen uusi puoli, kun puheenaiheena on Dance Dance Revolutionin ja StepManian tyyliset tanssipelit. Tauon jälkeen pojat palaavat ajan kultaamiin lapsuusmuistoihinsa, kun puhutaan pihapeleistä, joiden parissa tuli kesät vietettyä, kuten Konkka, Kiikkupallo ja Lipunryöstö. Tanssipelit - 1:14 Pihapelit - 33:38 Kysymyksiä, kommentteja tai aihe-ehdotuksia? Email: tuplahyppy@gmail.com Instagram: tuplahyppy Uusi jakso joka tiistai!

Elätkö draamaa joka on kamala, mutta tuttu ja turvallinen? Palaatko samaan kuvioon aina uudestaan?  Jakson sisältö: Lapsuuden ohjelmoinnit: Mitä ne ovat ja kuinka vaikuttavat? Äitisuhde tapetilla - ei syytöksiä eikä syyllisyyttä, vaan katse siihen kuinka menneisyys vaikuttaa nyt ja kuinka sinä vaikutat nykyhetkessä menneisyyteesi. Tunteiden vaihteluväli, mikä on, mistä kertoo ja kuinka voit muuttaa? Kun selviytymismekanismit jäävät päälle. Mitä tehdä jos ihminen lähipiirissäsi on arkikielellä sanottuna myrkyllinen. Kuinka valaiset menneisyyttä tiedostamisen valolla nykyisyyden avulla? 

Hello all! This time is time to listen my own story time how I experienced foreign languages first time. And why this event was my motivator to learn foreign languages properly. If you have anything to ask please send email to finnishwithreetu@gmail.com

Viidennessä jaksossa vietetään pikkujouluja. Käsittelyssä ovat Whamageddon sekä Oulun liikenteen ruuhkauttanut Coca-Cola-rekka. Hanna vertailee lapsuuden joulua nykyiseen ja Niko kertoo, millainen oli jouluton lapsuus. Mutta mistä syntyy viha-rakkaus-suhde jouluun? Mitä kaupallistumiselle voi tehdä? Kuunnellessa voi myös arvailla, mistä kaikista kohdista on leikattu yskänkohtaus pois! 00:28 Kokisrekalla podcastin pikkujouluihin 08:32 Lapsuuden joulu ja jouluttomuus 26:39 Viha-rakkaus-suhde jouluun 32:16 Joululauluissa menee raja 44:17 Tuleeko ilmastojoulu? 49:07 Suositukset: Jouluostokset rekosta & kaupunginosan kokoinen joulukalenteri Suosittelut: – REKO Raahe -ryhmä Facebookissa https://web.facebook.com/groups/reko-raahe-820149084757785/ – Vanhan Raahen joulukalenteri http://www.visitraahe.fi/nae-koe/joulukalenteri/ Musiikit: www.zapsplat.com, https://youtu.be/QJ5DOWPGxwg, https://youtu.be/2s_QgMCW9ks

Lapsuuden jouluihin liittyy valtava jännitys ja kiihko, joka lahjojen odotukseen ja saamiseen kuului. Lahjojen merkitys on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut. Aikuisena saamisen ilosta on tullut antamisen iloa.

Uusin jaksomme on ulkona, ja sen aiheena ovat odotetusti nuoruutemme nostalgisimmat lukumuistot! Käsittelemme sellaisia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka tehneet meihin ja moniin muihin lähtemättömän jäljen. Keskustelemme muun muassa siitä, millaista naiseuden ja tyttöyden kuvaa lukemamme sarjat ovat välittäneet, mutta vastauksen saavat myös monet muut päivänpolttavat kysymykset, kuten mitä The Baby Sitters Club -kirjasarjan lastenvahdeista tuli aikuistuttuaan, miksi Replica-sarjan kloonityttö Amy on edelleen ajankohtainen ja miten huono Goosebumps-elokuva todella olikaan. Lisäksi Jenni pahoittaa mielensä uudesta Mielensäpahoittajasta ja Essi suosittelee vastapainoksi mainiota kauhupodcastia. Keräämme myös #lukuloka-kampanjan hedelmät sekä paljastamme lukuisat lukuvikamme. Toivotamme hurmaavan nostalgiapöhinäistä kuuntelua kaikille!

Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi toukokuun lopulla vietettiin lasten metsäretkipäivää. Minna Pyykkö tapasi tapahtuman suojelijan, presidentti Sauli Niinistön. Haastattelussa kävi ilmi, että hän on viettänyt lapsena paljon aikaa metsissä- ja puiden oksilla. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi viime torstaina vietettiin lasten metsäretkipäivää. Päivän aikana yli 20 000 lasta ympäri Suomen lähti metsäretkelle. Minna Pyykkö kävi Keinumäen koulun kanssa Espoossa retkeilemässä, ja jututti koulun oppilaita mm. Anttia, Valtteria ja Joelia, metsäretkipäivän äitiä Arja Kaasista, opettaja Kira Hurmetta ja Alma Holmia, ja retkellä mukana ollutta Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

LASERI-tutkimuksessa selvitetään lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten riskitekijöiden sekä perimän merkitystä sairastumisriskiin aikuisena. Kuulemme myös yksinäisyyden ja elintapojen yhteydestä ja sairaalaklovneista.

Tällä podcastilla syvennymme Maria Akatemian naisenväkivalta.fi hankkeen vetäjien kanssa tukahdutettujen tunteiden maailmaan. Aiemman podcastimme voit kuunnella täältä.Lapsuuden tunneilmastolla on merkittävä vaikutus siihen, miten lapsi oppii käsittelemään tunteita. Lapsi on hyvin herkkä aistimaan, mitkä tunteet ovat tervetulleita ja mitkä eivät ja oppii sopeuttamaan ilmaisuaan sen mukaisesti. Usein vanhempien omat käsittelemättömät ja tukahdutetut tunteet ovat juuri niitä, mitä heidän on vaikea lapsessaan kohdata. Tukahdutetut tunteet kulkevat usein sukupolvien yli kulkevina ketjuina. Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä, vaan enemmänkin lisätä ymmärrystä niitä eväitä kohtaan, joita kukin on elämään saanut.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=PasLMs-QNh4 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 14. jakson vieraana kognitiotieteen tutkijatohtori ja sosiaalipsykologi Michael Laakasuo. Jakso taltioitiin 02.11.2017. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Tekoäly • Moraali • Algoritmit • Neuroverkot • DeepMind • Teknologinen singulariteetti • Tuomiopäivän lietsonta, • Sosiaalipsykologia • Uusi ontologinen kategoria • Vastuullinen teknologiasuhde • Pitkäjänteisyys • Luppoaika • Joutilaisuus • Lorviminen • Serendipisyys • Synkronisiteetti • Surffaaminen • Inspiraatio • Robotit • Välikappaleena toimiminen • Visionäärisyys • Johtajuus • Itsehillintä • Itseajavat autot • Hyve-etiikka • Kehysongelma • Rapé-nuuskatupakka • Asimovin lait • Ystävyys • Rakkaus Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Michaelin ystävyystutkimus: http://bit.ly/2EcMRk6 • Michaelin ja tutkimusryhmäläistensä tekoälyn riskejä käsittelevä mielipidekirjoitus Helsingin sanomissa: http://bit.ly/2gYZTUH • Tekoälyt ja rikosoikeudellinen prosessi: http://bit.ly/1XMKh5R • Michaelin väitöskirja: http://bit.ly/2nNkcYv • Slate Star Codexin mainitsema näkemys siitä, ettei tarina tankkien väärintunnistamisesta pidä paikkaansa: http://bit.ly/2hK88DK • Kaj Sotalan papru, jossa käsitellään tekoälyn kehityksen ennakoinnin vaikeutta: http://bit.ly/2gWnNBz • Mainittu Kaj Sotala on niinikään ollut tämän podcastin vieraana: http://bit.ly/2H2WIXI • EUobserverin juttu, jossa Putin puhuu tekoälystä: http://bit.ly/2izozXE • Arthur C. Clarken kirja "Lapsuuden loppu": http://bit.ly/2EQyS0v • Intelligenzia ry:n luentotapahtuma, jossa Michael oli puhujana: http://bit.ly/2Esbg4u • Gabor Maten addiktioaiheinen kirja In the Realm of Hungry Ghosts: http://bit.ly/2nVjDeu • Johann Harin addiktioaiheinen kirja Chasing the Scream: http://bit.ly/2EcNEl4 • Tickle Me Elmo tulessa: http://bit.ly/2nVJenQ • Ramsay Dukesin kirja The Little Book of Demons: http://bit.ly/2nY4hG2 • Elokuva "Transcendence": http://imdb.to/18EsQxf • Lista Michaelin tutkimusjulkaisuista: http://bit.ly/2BOYmN2 • Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmän nettisivu: http://www.moim.fi/ • Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmän Twitter: https://twitter.com/machinemorality • Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmän Facebook: https://www.facebook.com/MachineMoralities/ • Michael Laakasuon blogi: http://deguwheel.blogspot.fi ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://www.instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Ali saa vieraakseen kokeneen muusikon ja nykyään myös suositun tv-kasvon Mikko Kuustosen. Heti kättelyssä ohjelmassa tehdään selväksi, että Mikko on Kuustosten perheen kuuluisin jäsen, vaikka näyttelijätyttäriensä maine muuta voisi kertoa. Mutta hauskuuttelun ohella Ali ja Mikko vakavoituvat myös pohtimaan sotaa ja sitä, millaisen jäljen se on jättänyt sukupolviin, niin Suomessa kuin Iranissakin.

Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala. – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee. Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa. Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty. Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti. Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

Lapsuuden hyvä kestävyyskunto tuo terveitä vuosia aikuisuudessa. Miten kipua pitäisi hoitaa? Teollisuuden vallankumous muuttaa insinööriopintoja.

Urho Kekkosen kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta 31. elokuuta 2016. Oliko Kekkosen presidenttinä ollessa kaikki paremmin? Intohimoinen Kekkos-fani Sanna Pirkkalainen pohtii tätä kysymystä väitöskirjan Kekkosesta tehneen tutkija, kirjoittaja Timo J. Tuikan kanssa. Nämä "Kekkosen lapset" puhuvat myös muustakin kuin politiikasta, läpi käydään mm. Kekkosen rakkauksia ja sitä, millainen ystävä ja vihamies UKK parhaimmillaan ja pahimmillaan oli. Suomalaisiin iskostui ikuisen vahvan johtajan kaipuu Kekkosen pitkän valtakauden jälkeen. Presidentin valtaa rajattiin Kekkosen kauden jälkeen, mutta Tuikka kertoo suuren johtajan kaipuun silti ajoittain palaavan. - Aina kun asiat menevät päin mäntyä muistutetaan, että kyllä se Kekkonen osasi asiat hoitaa. Mutta toisaalta, aika paljon on heitäkin, jotka Kekkosta arvostelevat. Timo J. Tuikka kertoo Kekkosen harjoittaneen "ruoska-parlamentarismia". Hallintatapa oli kyseenalainen, mutta toisaalta kansalaiset arvostivat poliitikkoja kurmuuttavaa presidentttiä. Kansallinen yhtenäisyys oli Tuikan mielestä Urho Kekkosen tärkein perintö meille suomalaisille - pääsimme eroon sisällissodan traumoista. - Kekkonen viihtyi hyvin kansan parissa, mutta toisaalta pukeutui myös mielellään frakkiin. Tuikka odottaa nyt innostuneena uutta tutkijasukupolvea, jolla ei ole mitään muistikuvaa Kekkosesta eikä Neuvostoliitostakaan. - Kekkos-tutkimus ei ole suinkaan loppunut, vielä voi tulla paljon mielenkiintoisia tutkimuksia.

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna. Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".Koomikko Ali JahangiriHän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.Komiikkaa kipupisteissäLapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.Koomikko Ali JahangiriKosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä. Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.Erilaisuuden edut ja taakkaJahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen. Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.Koomikko Ali JahangiriErilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi. Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.Kehitys on aina hyvästäMielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".Koomikko Ali JahangiriMaailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä. He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle. Tanja Kortelainen syntyi 30.12.1984 Kilissä, Värmlandissa.Itse tekeminen on opittu kotoa. Ei pelota tarttua hommiin!Tanja kertoo: Isän sukujuuret ovat Pohjois-Karjalassa, äidin Värmlannissa. Äiti halusi oppia suomea ja 1986 muutimme Ruotsista Suomeen, Joensuuhun, jossa vanhemmat ovat edelleen. Molemmat kulttuurit ja kielet ovat olleet läsnä pienestä saakka. Olin liikkuva lapsi, urheilin ja tanssin. Tein esityksiä kotona, kiinnostuin teatterista. Aloitin sellon soiton 6-vuotiaana, kanteleen soiton 12-vuotiaana; opiskelin Joensuun Konservatoriossa n.1990-2006. Kaikki kouluvuodet lauloin kuorossa. 1994 näyttelin lapsipääosaa (Jaana) Markku Pölösen ohjaamassa elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Haaveet näyttelijän urasta alkoivat orastaa. Kouluvuodet Pohjois-Karjalassa, Pyhäselässä, ja lukio Joensuussa. Olin suhteellisen ahkera koulussa, kiinnostunut ja valitsin mahdollisimman paljon kursseja laidasta laitaan, paljon kieliä ja luonnontieteitä. Ylioppilas 2004. Ammatinvalinta ahdisti; mitä valita monista kiinnostuksen kohteista? Musisointi ja tanssiminen oli hauskaa siitä tuli lopulta luonnollinen valintani. 2002-2003 vaihto-oppilasvuosi Torsbyssä, Värmlannissa. Vuosi merkitsi paljon identiteetilleni ja voimisti juuriani Ruotsissa. Ensimmäistä kertaa kohtasin kunnolla ruotsalaisen kulttuurin, sain ystäviä Ruotsissa ja koin ensimmäiset kulttuurishokkini. Kiinnostuin Värmlannin suomalaismetsistä ja samaistuin niihin. Tein (kesä)töitä jo 12-vuotiaasta. Kokeilin kaikenlaista postin lajittelusta ja lasten ohjaamisesta isäni antiikkiliikkeessä restauroimiseen. Matkustin/reilasin itsekseni Euroopassa, mm. saksalaisen kummini Hellmutin luokse. Jännittäviä teinivuosia. Hellmut opetti viinitilallaan viinikulttuuria ja sain käyttöä saksankielentaidoilleni. (Vietin Saksassa kuukauden ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana vieraassa perheessä asuen.) 2004-2007 tanssikoulutus Outokummussa. Aivan uusi maailma, seikkailu ja sukellus taiteeseen, identiteetin etsimiseen ja aikuisuuteen. Hain ammatillista suuntaani tanssi vai musiikki? Näyttelin Joensuun Kaupunginteatterissa koulun ohella. 2007 muutin Tukholmaan. Kohtasin jälleen ruotsalaisen kulttuurin, hieman vanhempana. Kulttuurishokkeja ja ihmetystä. 2008-2010 olin juontajana SVT:n suomenkielisessä lastenohjelmassa Karamelli. Kesät 2008 (Bannlyst) ja 2009 (Kalevala) näyttelin Västanån Teatterissa Sunnessä. Lapsuuden haaveeni toteutui.Tapasin siellä Ola Stinnerbomin, jonka kanssa työskentelen edelleen. Hänen kauttaan olen saanut tutustua saamelaiseen kulttuuriin, joka minua kiehtoo. Saamelaisuudessa on tuttuja elementtejä suomalaisiin juuriini liittyen, mutta myös kiehtovaa eksotiikkaa. 2010 muutin Torsbyyn, Pohjois-Värmlantiin, jossa sain tanssinopettajan sijaisuuden 2010-2012. Elämäni ehkä hienoin työnantaja antoi haasteita, vapautta ja vastuuta. Ammatillisesti kukoistin ja sain kokeilla siipiäni erilaisissa projekteissa. Opetin, ohjasin, esiinnyin. Talven 2011-2012 vietin ummikkona Sevillassa, Espanjassa, jossa tanssin flamencoa ja opettelin espanjaa. Ah vihdoin ulkomailla! 2012-2014 hain uudelleen ammatillista suuntaa mitä valita, mihin keskittyä? Olin työttömänä, Riksteatterilla suomenkielisen teatterin kiertueenvetäjänä , tein tanssiprojekteja, ohjasin, opetin tanssia ja musiikkia, opiskelin kulttuurin johtamista/tuottamista, jne. Paljon kytköksiä suomalaisuuteen ja suomen kieleen. 2013-2015 muutin taiteilijakommuuniin Hagsätraan. 5-6 muusikkoa kotona oli kivoja jameja ja aina seuraa. 2014 lähtien olemme Ola Stinnerbomin kanssa kiertäneet kouluissa Norjassa, jossa esitämme saamelaista esitystämme Mjandasj. Tämänhetkinen pääasiallinen projektini. Kierrämme Norjassa n. 2-3 kk/vuosi. Kiertue-elämän ja matkalaukussa elämisen välillä paluu Tukholmaan alkoi ahdistaa yhä enemmän. Kaipasin luontoa ja rauhaa omaa kotia, puutarhaa, pysyvyyttä. Lapsuuden mummolani (äidin vanhemmat) Kilissä, Värmlanissa, vapautui vuokralaisten muuttaessa sieltä kesällä 2015 ja heti syksyllä muutinkin jo sinne remonttipesään. Pikkuhiljaa siitä kaivautunee hieno 50-luvun helmi. Omaa fyysistä kotia vielä voimakkaammin löysin kotiin tutustuessani Andreakseen talvella 2014-2015. Olen lähes koko ikäni hakenut eksotiikkaa, jännitystä ja uusia (kulttuuri)kokemuksia nyt löysinkin kotiin siihen tuttuun ja turvalliseen. Andreas on kotoisin Pohjois-Ruotsista ja muistuttaa minua jotenkin suomalaisesta jähmeydestä, ollen samalla myös sopivasti ruotsalainen. Vaikkei yhteistä polkua vielä kauaa olla tallattukaan, tuntuu tämä syvemmällä kuin koskaan. Suunnittelen (ja haaveilen) edelleen oman esiintyjyyden kehittämistä, monitaiteellisia projekteja. Olen lopultakin hyväksynyt monipuolisuuden olevan valttikorttini, jota voin kehittää ja hyödyntää. Suomalaiset juureni ovat minulle tärkeät etenkin Ruotsissa asuessani. Ammennan niistä inspiraatiota niin arjessa kuin taiteessanikin. Monet ystävistäni asuvat Suomessa, mutten oikein tällä hetkellä osaa kuvitella muuttavani takaisin. Minulla on aina ollut vähintään kaksi kieltä ja kaksi kotia, niin hyvässä kuin pahassa. On ihanaa kypsyä ja vanhentua. Teini-iän uutuudenviehätys ja epävarmuus on vaihtunut itsensä hyväksymiseen ja itsestään ja elämästä nauttimiseen. Halusin kehittää itseäni ihmisenä, päästä pois vanhoista tavoista ja rooleista ja aloitin viime keväänä vuoden mittaisen taideterapia-työskentelyn. 30-kriisi on siis kohta paketissa.Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Ohjelma on uusinta.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Kirjailija Päivi Alasalmi sai seikkailijan elämäntavan isältään, joka harrasti laskettelua ennen kuin se oikeastaan alkoikaan Suomessa ja matkusti autolla Ruotsiin ja Eurooppaan rahtilaivalla ennen nykyisiä autolauttoja. Äidin puolelta on perua rakkaus lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lapsuuden muistot hänellä sijoittuvat Oulun seudulle Haukiputaalle, josta löytyi seikkailuun sopivia metsiä ja maalaismaisemaa. Maaseudun Alasalmi kokee edelleen omakseen ja asuu nyt Pirkanmaalla, Akaassa Varrasniemen kylässä. Etelään hänet toi halu kirjoittaa ja opiskella kirjailijaksi, ensin Oriveden opistossa ja myöhemmin Tampereen yliopistossa. Alasalmi on tuottelias kirjailija ja lukuisten romaanien lisäksi on kirjoittanut satuja, näytelmiä, tv-sarjoja ja matkakirjan, ”Matkalla Paratiisiin”, joka kertoo erään unelman täyttymyksestä. Hän teki silloisen puolisonsa kanssa matkan maailman ympäri 1990-luvun lopussa. Romaaneja tuottelias kirjailija on kirjoittanut toista kymmentä ja yksi niistä, ”Vainola” on ollut myös Finlandia-ehdokkaana. Parhaillaan hän kirjoittaa romaanitrilogiaa, joka sijoittuu saamelaisten elämään Suomessa 1500-luvulla. Siitä on ilmestynyt jo kaksi osaa. Lappi ja saamelaisuus ovat lähellä hänen sydäntään ja romaanien myötä hän on tutkinut paljon sen alueen kansanperinnettä ja historiaa. Hänen kahden kouluikäisen lapsensa edesmennyt isä oli myös saamelainen. Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

Laulaja, eräopas Kai Hyttinen ei halua jäädä paikalleen. Hän kertoo opiskelleensa nelisen vuotta Itä-Suomen yliopistossa. Nyt hän on juuri lähdössä Tveriin parantamaan venäjän puhetaitoa. Varpusen arvoituskin ratkeaa Olga Ketoselle, joka haastatteli lapsuuden sankariaan Ihan pihalla -lähetyksessä 25.2.2016.

Lapsuuden sankarin ääni on jäänyt radiosta mieleen varsinkin viikonloppujen ja juhlapyhien vuoksi. Nykyisinkin hän pitää malttia valttina liikenteessä. Toimittaja Esko Riihelä jäi eläkkeelle Yleisradiosta v.2002. Maija Salminen haastatteli Esko Riihelää Ihan pihalla -ohjelmassa 25.2.2016. Kuva: Kalevi Rytkölä/Yle

Lapsuuden historia. Päivän vieras, keskiajan tutkija Sari Katajala-Peltomaa, on tutkinut yhdessä Ville Vuolannon kanssa lapsuutta niin antiikin aikana kuin keskiajallakin. Aikajänne on valtava, mutta se luo oman mielenkiintonsa tälle tärkeälle tutkimuksen aiheelle. Leimansa aikakausiin lyö korkea lapsikuolleisuus, mutta toisin kuin joskus on esitetty, tämä ei ole tarkoittanut tylympää tai välinpitämättömämpää suhdetta lapsiin. Itse asiassa kuolleisuus oli niin suurta, että lapsiperheet eivät käytännössä olleet kovin suuria.