Podcasts about lapsuuden

Tarkkailevia miehiä tanssilattian laidalla, väheksyviä katseita työpaikan kokouksessa, ahdistavia kokemuksia silmin raiskaamisesta: katse toimii vallankäytön välineenä. Toisaalta näyttelijät totutetaan työskentelemään katseen kohteina. Lapsuuden kokemukset hyväksyvistä katseista kannattelevat elämässä. Taidemaalauksten intensiteetin tavoittaa parhaiten katsomalla teoksia paikan päällä, ilman kännykkää. Teatteriohjaaja Minna Harjuniemi, taidehistorioitsija Johanna Lindfors ja psykoterapeutti Heli Paatero pohtivat, miten katse vaikuttaa elämäämme vauvaiästä vanhuuteen. Jakke Holvas juontaa.

406 | Palaamme kultaisiin lapsuusmuistoihimme, kun kerromme harrastuksistamme vuosien takaa. Hyvä tilaisuus saada lisää tausta-lorea juontajakolmikostamme! Myöhemmin kehittelemme omia pihapelejä tekemään kesän vietosta vieläkin rattoisampaa. Jakso saatavilla myös videona!(00:03:24) Lapsuuden harrastukset(01:09:23) Mainos(01:13:17) Pihapelejä lennosta(02:15:59) Mitäpä muuta?Patreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Kuuntele kaikki Tuhannes - Podcast -jaksot Podimossa! Aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fi/kokeilu!Kirjeenvaihtaja Tume raportoi mulkvisteista stadin yössä. Joillekin täytyisi pitää koulutus, jotta saisivat kalja-ajokortin. Unelmoimme tosin aidoista saluunatappeluista. Sillä välin Johannes nautiskelee Betansa eli perillisensä räkää. Pohdimme myös ystävyyttä. Onko oikeasti niin, että ainoa kaveriporukkaa yhdistävä tekijä on valtava rakkaus lasitöitä kohtaan?Muistakaa olla ylpeitä kavereistanne, ja jos Tommi näkee tän - missä sä oot? Meidän piti mennä yhdessä iltapäiväkerhoon.Tsekkaa Tuhannes somet!http://tiktok.com/@tuhanneshttp://instagram.com/tuhannes/https://tuhannes.com/

Kuinka kovia infranörttejä Radio Novan Aamun kolmikko oikeasti on? No Minna ainakin hyppäsi Länsimetroon heti toisena päivänä. Suvi heittää ilmoille hämmentävän kysymyksen: nauttivatko muut oikeasti syömisestä? Minna palaa muistoissaan lapsuuden sanoihin, joita välteltiin silloin ja vältellään mielellään vieläkin. Traumaattisia termejä luvassa.Ekstra-podcastissa Radio Novan Aamun Minna, Kimmo ja Suvi käyvät läpi aiheita, jotka syystä tai toisesta jäivät käsittelemättä radiossa. Novan Aamu arkiaamuisin klo 6–10.

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.Jakson aiheita:Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöönMiten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksiMenneisyyden äänien puhe omassa mielessäKorjaavien kokemusten psykologiaaMilloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

379 | PEAK, R.E.P.O. ja RV There Yet ovat pelejä, jotka Tuplahypyn juontajat laskevat tämän trendaavan Friendslop-termin alle. Mutta mikä tämä uusi pelilajityyppi todellisuudessa on? Tauon jälkeen on luvassa paljon toivottu aihe nimittäin lapsuuden kineettiset lautapelit kuten Kanin loikka, Hiirenloukku ja se ihme pingiivijäävuoripeli. Kaikki eläinaiheisia muuten nyt vasta tajusin(00:04:09) Friendslop-pelit(01:02:53) Mainos(01:07:07) Lapsuuden kineettiset lautapelit(02:20:45) Mitäpä muuta?Honor Magic8 Lite (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/kampanjatPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!

Minna on virittänyt itselleen aamuansan ja Ile pohtii, että pitäisikö omalle pelikuvalleen puhua enemmän ja keksii hyytäviä asuideoita, joita voisi hyödyntää ensi vuoden halloweenina. Entä kumpaan koulukuntaan kuulut, Team Black Friday vai Team Älä Osta Mitään?Radio Novan Aamu arkisin klo 6-10!

Hevoset ovat olleet osa Henri M. Bollströmin elämää lapsuudesta asti, ja rakkaus lajiin vei lopulta ammattiin saakka. Nyt hän pyörittää omaa valmennustallia Vermossa, jossa arki kuluu hevosten, valmennuksen ja hyvän fiiliksen merkeissä. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten väkivalta, laiminlyönti tai perheen vakavat ristiriidat, voivat horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja heikentää stressinsäätelykykyä. Ne voivat haitata lapsen kokonaiskehitystä, kuten tunnesäätelyä, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Pitkittynyt turvattomuus lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykologian tohtori Taina Laajasalo. Nina ja Taina keskustelevat siitä, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset voivat vaikuttaa meihin aikuisena. Tainan tutkimuksen erityisalueena ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitkä ovat yleisimpiä haitallisia lapsuuden kokemuksia? - Miten lapsuuden haitallisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia tutkitaan? - Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia lapsuuden haitallisilla kokemuksilla voi olla ihmiselle?. - Miten yhteiskunnassa ennaltaehkäistä haitallisten kokemusten vaikutuksia? - Voiko toipumista tapahtua aikuisena ja mistä eheyttävä kokemus rakentuu?Lisätietoja:Taina Laajasalon esittely THL:n sivuilla.Tainan jaksossa mainitsemia tutkimuksia ja muuta tietoaACElife-tutkimusprojektin verkkosivut. ACE-kokemukset suomalaislapsilla: Laajasalo, T., Ellonen, N., Aaltonen, M., & Martikainen, P. (2025). Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90(3), 217-229.Luotettavan läsnäolevan aikuisen merkityksestä:Bellis, M. A., Hardcastle, K., Ford, K., Hughes, K., Ashton, K., Quigg, Z., & Butler, N. (2017). Does continuous trusted adult support in childhood impart life-course resilience against adverse childhood experiences-a retrospective study on adult health-harming behaviours and mental well-being. BMC psychiatry, 17(1), 110.Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneiden lasten aivokuvantamistutkimuksessa havaituista muutoksista:McCrory, E. J., De Brito, S. A., Sebastian, C. L., Mechelli, A., Bird, G., Kelly, P. A., & Viding, E. (2011). Heightened neural reactivity to threat in child victims of family violence. Current Biology, 21(23), R947-R948.David Finkelhorin tutkimus:Finkelhor, D., Turner, H., & LaSelva, D. (2021). Receipt of behavioral health services among US children and youth with adverse childhood experiences or mental health symptoms. JAMA network open, 4(3), e211435-e211435.ACE-THL mittari: Lapsuuskokemuksia-kyselylomakkeen kehittäminen - tutkimus (THL)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä.Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten temperamentti vaikuttaa lapsen kehitykseen? Osataanko kasvatuksessa ottaa huomioon lapsen temperamentti, ja millaisia temperamentteja nykyaika suosii?Studiossa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen. Jakso on kuvattu 2.6.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Temperamentti(7:04) Psykologian tieteen historia(12:47) Natsi-Saksa ja neuvostoihminen(17:02) Tutkimushypoteesit(22:13) Oman temperamentin selvittäminen(31:11) Riskinottaja(37:39) Itsekkyys(45:07) Temperamentti ja kasvatus(58:49) Lapsuuden historia(1:09:52) Tutkimusasetelmat(1:11:36) Auktoriteetti(1:18:12) Yhteiskunnan ilmapiiri

Tutkimusprofessori Taina Laajasalo työskentelee erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuri osa ajasta kuluu ACE-tutkimuksen parissa.  ACE-tutkimus (Adverse Childhood Experiences) on lapsuuden ajan haitallisten kokemusten tutkimusta, jossa tutkitaan ja pyritään ehkäisemään haitallisten lapsuuden ajan kokemusten, kuten väkivallan, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien sekä laiminlyönnin vaikutuksia lapsiin. Myös vanhempien riitaisa ero, jossa lapsi jää riidan välikappaleeksi voidaan katsoa olevan ACE-kokemus. Kun ACE-tutkimus alkoi joitakin kymmeniä vuosia sitten, tarkasteltiin lähinnä kodin olosuhteita, mutta nykyään tiedostetaan myös esimerkiksi koulukiusaamisen ja kodin ulkopuolisten kaltoinkohtelun negatiivinen merkitys lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille. ACE-tutkimuksen kautta on tullut selvästi ilmi, että kasautuessaan ACE-kokemukset lisäävät voimakkaasti riskiä esimerkiksi myöhemmille mielenterveyden häiriöille, päihdehäiriöille ja itsetuhoisuudelle mutta selvästi myös esimerkiksi syövälle ja sydänsairauksille. Myös akateemisille taidoille ACE-kokemuksista on selvää haittaa. ACE-kokemukset ovat siis myös iso kansanterveydellinen haitta. Monella tällä hetkellä huonosti voivalla lapsella tai aikuisella on taustallaan nimenomaan kasautuneita ACE-kokemuksia.  - Toivo toimii kuitenkin puskurina ACE-kokemuksia vastaan. Toivo voi auttaa selviämään vaikeistakin kokemuksista, Taina Laajasalo sanoo.  ACE-kokemukset eivät ole myöskään suoraan deterministisiä, on tärkeää tiedostaa että suoraan nämä eivät automaattisesti vaikuta haitallisesti.  - Ja se yksikin turvallinen aikuinen lapsen tai nuoren elämässä voi riittää kumoamaan haitallisten lapsuuden ajan kokemusten vaikutuksia.  Linkkejä, joista löytyy lisätietoa ACE-kokemuksista: https://acelife.fi https://sites.utu.fi/finnbrain https://www.iloajatoivoa.fi/blogs/lapsuuden-haitalliset-kokemukset-ace---tasmallinen-mittari-vai-elamanhistorian-tyokalu- https://traumainformoitu.fi/ace-tapahtumat-ja-niiden-merkitys/ https://psykologilehti.fi/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-seuraamukset-ja-mekanismit%EF%BF%BC https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/haitalliset-lapsuudenkokemukset-elamankulussa-pitkan-aikavalin-seuraukset-ja-vaikuttavat-ehkaisyn-keinot-acelife- https://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/ Taina Laajasalon tutkijasivu, josta löytyy linkkejä Tainan julkaisuihin:  https://thl.fi/thl/organisaatio/osastot-ja-yksikot/turva/turva-ja-suojelu/henkilosto/taina-laajasalo

Perunateatterin vieraana pitkän linjan ammattilainen Olo Collection -ravintolaryhmittymän Katja Henttunen. Katja jakoi meille kolme hänen elämänsä ruoka-asiaa. Lapsuuden kokemukset juustokeitosta nostattaa vanhat ruokatraumat pintaan. Hän fiilistelee myös takavuosien visiittiä Robuchonin ravintolassa Nizzassa. Lisäksi Katja kertoo mikä asia on ravintola-alalla eniten muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vahvaa puhetta palvelusta, ruoasta ja elämysten tuottamisesta.

Siksi, että pelkäämme loukkaavamme, tulevamme väärinymmärretyiksi – tai torjutuiksi. Mutta juuri epäsuoruus ruokkii väärinkäsityksiä, kasvattaa jännitteitä ja etäännyttää meitä toisistamme. Kun jätämme sanomatta, annamme tilaa oletuksille. Ja oletukset harvoin osuvat oikeaan. Suoruus ei tarkoita tylyyttä – se tarkoittaa rehellisyyttä, yhteyden ottamista ja vastuuta omista sanoista. Siinä on usein epämukavuutta, mutta myös vapaus ja selkeys, joka kantaa pitkälle (00:00) Intro ja pohjustus (03:00) Opitut mallit ja konfliktit (09:00) Lapsuuden vaikutus ja suojelu (15:21) Väärinymmärrysten pelko ja kommunikaatio (22:06) Rehellinen viestintä (31:09) Sosiaalisen paineen vaikutus (40:42) Outro

Hermollisesti herkän hyvinvointi. Vieraana Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, PsL yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti, työnohjaaja, ekoterapeutti, jungilainen coach ACC (ICF) Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Nina_2025.jpg Nina Pyykkönen kertoo erittäin asiantuntevasti hermostollisesta herkkyydestä eli erityisherkkyydestä. Synnymme tietynlaisella temperamentilla varustettuina, mutta meihin vaikuttaa myös ympäristössä koettu hyvä ja paha. -On tärkeää luoda tilanteita, joissa ihmisten välinen yhteys mahdollistuu, näin myös toipuminen voi alkaa, Nina sanoo. -Lapsuuden aikaisen traumatisoitumisen vaikutusta voidaan verrata jopa vammautumiseen. Mutta siitä on mahdollista toipua! Oman hermostollisen herkkyyden ymmärtäminen voi auttaa ja tukea toipumista merkittävästi. Me olemme muovautuvia, kykeneviä toipumaan. Linkkejä, mistä löytää lisätietoja: www.mentalisaatio.fi Koulutuspäivät hermostollisen herkkyyden kirjosta: https://www.mentalisaatio.fi/l/hermostollisen-herkkyyden-kirjo-ja-sen-hyodyntaminen-mielenterveystyossa https://www.mentalisaatio.fi/l/hermostollisen-herkkyyden-kirjo-ja-sen-hyodyntaminen-tyoelamassa Uutiskirjeen tilaus kiinnostuneille: https://mailchi.mp/61257358d4f3/suomen-mentalisaatioinstituutti  Pajulo, M., Salo, S., & Pyykkönen, N. (2025). Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio. Teoksessa Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander (toim.) Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim. Printon: Tallinna. Pyykkönen N, Alfthan N (2024). Mentalisaatio ihmissuhteissa -kortit. Reuna Publishing House Oy. 1. painos. Pyykkönen N, Pyykkönen AJ (2023). Mistä on mentalisoivat organisaatiot tehty? Osviitta 2/2023. Pyykkönen N (2021). Ympäristöahdistus, mentalisaatio ja toivo. Kauranen A, Pyykkönen N. (2021). Senioripysäkki®-ryhmänohjaajan käsikirja. Helsinkimissio ry. Keinänen M, Pyykkönen N. (2020). Mentalisaatiokyky tunneyhteyden ilmentäjänä ja ylläpitäjänä. Teoksessa Leskinen ja RIta (toim.) YHTEYS psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä. EFPP Suomen 30-v juhlakirja. Prometheus kustannus. Rehnbäck K, Pyykkönen N (2020). Työnohjaus tarvitsee mentalisaatiota. Osviitta 1/2020. Pyykkönen N (2018). Mentalisaatio huostaanotetun lapsen kehityksen tukena. Julkaisussa Niemi-Järvinen P, (Toim.) (2020). Iskä, äiskä, omahoitsu ja mä siltaa rakentamassa. Perhekeskeisen asiakastyön käsikirja lastensuojelun ammattilaisille. Pelastakaa Lapset ryn julkaisusarja nro 26. Pyykkönen N. (2017). Episteeminen luottamus kehityksen mahdollistajana. Kliininen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Teoksessa: Laitinen, I. & Ollikainen, S. (toim.) Mentalisaatio. Teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö, 2017. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. (2016). Mentalisaatio - ydinalue lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 1/2016. Suomen mielenterveysseura. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 131 (11): 1050-7. Laitinen, I., Ollikainen, S., Kalland, M., Keinänen, M., Guðrún Kristmannsdóttir, Laitila, P., . . . Pyykkönen, N. (2017). Mentalisaatio: Teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö.

Kun sinun lapsuuden kodin huoneesta tehdään kuntosali, mutta muiden sisarusten huoneet ovat säilyneet ennallaan, mitä tuntemuksia on ok tuntea? Onko tämä epäreilua, vai onko turhan pikkumaista narista asiasta, joka ei ole sinun vaan vanhempiesi omistuksessa? "Sellaista elämä on"? Eräällä äitylillä on selkeä mielipide tähän!

Pääkallon podcastien audiohenkilökuva-sarjassa tämän viikon vieraana on Nokian KrP:n laitahyökkääjä Valtteri Viitakoski, 28. Viitakosken salibandyuran alku oli erikoinen, sillä se lähti oikeastaan suoraan MM-tasolta. Liigaura starttasi pari vuotta myöhemmin KrP:ssa, joten ex-jääkiekkoilijan kehityskäyrä on ollut nopea. Miten ekvään 2023 finaalitappio on vaikuttanut KrP:ssa? Entä mitä tapahtui kaudella 2024-25 ja miksi se lässähti puolivälierätappioon? Minkälainen urheilija Viitakoski on, entä persoona joukkueen sisällä? Miten kuuluisan jääkiekkoilijaisän Vesa Viitakosken aura on vaikuttanut omalla uralla? Viitakoski kertoo myös sairastumisestaan, hänellä todettiin burkittin lymfooma 6-vuotiaana. Se on tuonut ainakin perspektiiviä elämään. Entä miltä Kanadan maajoukkueen tulevaisuus näyttää? Entä miltä kansainvälisen liiton päätökset näyttävät lajin pikkumaan perspektiivistä? Nämä seikat selviävät henkilöhaastattelusta. Viimeinen kuulutus (ilmoittautumisaika päättyy 16.4.) Mainos: Onko Sinun työpaikkasi Suomen mestari vuosimallia 2025? Ilmoittautuminen turnaukseen on käynnissä: tyopaikkasalibandysm.fi Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 53 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö: - Ilveksen mies - onko vielä jääkiekkoilijan identiteetti? - Salibandyssa suoraan MM-tasolle Liigaura - Liigaura lähti nopeasti ja hyvin liikkeelle, mutta mitä opittavaa oli? - Sveitsin reissun opit - KrP:n menestysvuodet 2021-23 - jäikö keväästä 2023 traumoja? - Kausi 2024-25: mikä meni pieleen, oliko joukkueen sisällä levottomuuksia ja onko asioita käyty jo läpi? Pelaaja - Pelaajakehitys noin kymmenessä vuodessa - Minkälaisen roolin ottaa joukkueen sisällä? - Huipu-urheilija isän rooli urheilu-uralla ja muiden odotukset - Vaikuttaako uraan se, että ei voi edustaa Suomea? - Kanadan salibandyn haasteet ja tulevaisuus - Kehittyykö Kanada ollenkaan? Mielipiteet - Optimaalinen määrä otteluita liigassa - Onko kiekossa jotain sellaista mitä toisit salibandyyn? - MM-kisat neljän vuoden välein: hyvä vai huono? - Ärsyttävin vastustaja kulmapeleissä? Ihminen - Vakava sairaus - mikä on tilanne nykyisellään? - Maailman kansalaisuus - Harrastukset - Suosituksia: musiikki, elokuva, tv-sarja, seurattava pelaaja liigassa, joka ei ole niin tuttu? - Uran loppusuunitelmat

Henkilökuva-sarja jatkuu tällä kertaa liigakonkarin haastattelulla, kun iki-Happee Jonne Junkkarinen, 34, kertoo urastaan ja elämästään. Junkkarinen kuuluu suomalaisen salibandyn vaajakoskelaislähtöisiin huippuihin. Puolustaja nousi parrasvaloihin hiukan yllättäen ilman junioritähteyttä ja kasvoi Happeen 2010-luvun menestystarinan mukana. Pitkälle Happee-uralle on luonnollisesti mahtunut huippuja ja laaksoja. Junkkarinen pääsi juhlimaan vuoden 2014 SM-kultaa ja jopa Seiska-lehti intoutui paikan päälle. Toisaalta kaikkia Happee-vuosia ovat varjostaneet talouspulmat ja se tuotiin jo ensimmäisessä joukkuepalaverissa esille, kun pelaajille ilmoitettiin, että "palkkaa ei ole sitten tulossa ensimmäiseen kahteen vuoteen". Junkkarinen on edustanut seuraa 399 (74+170) kertaa liigassa. Junkkarinen on myös maajoukkuepelaaja ja maailmanmestari. 65 maaottelusta ja kaksista MM-kisoista huolimatta, Junkkarinen kokee maajoukkueuransa hiukan epäonnistuneeksi. Mitä mieltä keskisuomalainen on ottelumäärästä? Kuka on ärsyttävä vastustaja? Onko miehen laukaus oikeasti hyvä vai huono? Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 45 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö Vaajakosken poika - Lapsuuden harrastukset? - Vaajakoski on väkilukuun nähden kova salibandypitäjä - neljän maailmanmestaruuden kisat - Ei mikään junnutähti Seurajoukkueet - Happee on ja pysyy tyrskyistä huolimatta - mitä pelaajat ajattelevat talouspulmista? - Junnumestaruuksista aikuisten kultaan - Happee oli 2010-luvun kestomenestyjä - kaksi karua finaalitappiota - Happeen nykyhetki - Vuodet Sveitsissä - onko kaipuuta takaisin? Maailmanmestari ja varapelaaja - Kultaa heti ensimmäisistä kisoista - Vuonna 2021 Savosen stunttina - Miltä on tuntunut jäädä kolmesti varapelaajaksi? - Onko maajoukkueura ohi? Urheilijana - Mistä hyvä liike kumpuaa? - Laukauksen salaisuus? - Haastatteluiden letkautukset Mielipiteet - 33 peliä tai vähemmän? - Suojalasit vai ei? - Veemäisin vastustaja liigassa? Elämä - Riittääkö pelkkä salibandyn pelaaminen? - Jalkapallo ja golf - Viideosio - Pelaaminen loppuu joskus, mutta jatkuuko elämä lajin parissa?

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Tässä jaksossa kerromme tärkeän tarinan siitä, miten elämän suunnan muuttaminen on mahdollista, vaikka lähtökohdat olisivatkin hankalat.   Jasminin ja Kaisan vieraana on sijoitusbloggaaja Jesse Viljanen, joka tunnetaan Osinkoinsinööri-blogistaan. Jesse kertoo tarinansa ja sen, miten löysi tiensä leipäjonoista varakkaaksi säästämällä ja sijoittamalla.   Jesse eli lapsuuden köyhässä perheessä yksinhuoltajaäidin kasvattamana. Tilanne oli tukala, mutta Jesse päätti jo lapsena, että köyhyyden kierre on päätettävä ja se on tehtävä itse.  Kuinka Jesse on onnistunut avaamaan uusia ovia, tarttumaan kiinni mahdollisuuksiin ja oppimaan uutta asennetta sekä uusia toimintatapoja, vaikka elämän lähtökohdat eivät olleet missään nimessä helpot? Mistä motivaatio muutokseen kumpusi?  Jesse kertoo jaksossa kuinka lapsuuden köyhyys vaikuttaa häneen tänä päivänä, mitkä ovat olleet käänteentekeviä hetkiä matkan varrella ja mitä hän tavoittelee varallisuuden suhteen. Taloudellista vapautta tavoitteleva Jesse kertoo myös, mikä on hänen mielestään on riittävä määrä rahaa. 

Tämä keskustelu sukeltaa syvälle sisäisen turvattomuuden juurille ja sen vaikutuksiin elämämme eri osa-alueilla. Ihminen tavattavissa -terapeutit Veli-Matti Anttila ja Ami Tuomarila käsittelevät lapsuuden kokemusten merkitystä ja niiden heijastumista aikuisiän valintoihin, kuten ihmissuhteisiin ja uravalintoihin. He puhuvat avoimesti siitä, kuinka nämä varhaiset kokemukset voivat luoda pelkoja ja epävarmuutta, mutta myös siitä, miten ne voivat toimia kasvun ja parantumisen lähtökohtana. Tämä keskustelu tarjoaa lämpimän ja inhimillisen näkökulman siihen, miten sisäinen turva ja terve erillisyys voivat kehittyä.

Kelpaamaton, viallinen, vääränlainen, ei-rakastettava. Lapsuuden kehityksellinen trauma voi johtaa minuuden kriisiin, jonka seurauksena ihmisen alitajuntaan painautuu käsitys itsestä perusolemukseltaan arvottomana ja häpeällisenä olentona. Taustalla vaikuttavat usein ensimmäisten elinkuukausien aikana kohdatut kokemukset omien vanhempien osoittamasta tunnekylmyydestä ja kohtaamattomuudesta tai hylätyksi tulemisesta. Kehityksellisen trauman kanssa elävä aikuinen saattaa kokea olevansa jatkuvasti sisäisesti hukassa, joukossakin yksin, muista poikkeava ja epämääräisen kalvavan tunteen ahdistama - jotain puuttuu. Mikä avuksi, jos elämä on loputonta kamppailua omaa pohjatonta arvottomuuden kokemusta vastaan? Miten kehityksellinen trauma liittyy ylisukupolvisiin traumoihin ja kuinka laaja-alaisesta ongelmasta on kyse? Vieraina ovat ”Lapsuuden kehityksellinen trauma. Syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen” -teoksen (Viisas elämä 2023) kirjoittanut jungilainen kouluttajapsykoanalyytikko Juha Klaavu sekä kehityksellisen trauman/kiintymyssuhdehäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon erikoistunut kouluttaja, työnohjaaja ja asiantuntija Heidi Helmiluoto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen. Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.

Kulttimaineessa olevat kyläpäivät järjestetään myös kesällä 2024 Artjärvellä 19-21.7. Tähtäimenä on tapahtuma, ​joka kerää yhteen kaikki perinteikästä maaseututunnelmaa ​fiilistelevät ihmiset niin läheltä kuin kauempaakin. Artjärvi-päivien koordinaattori ja vastuuhenkilö on ollut viime vuosina koripalloilija Luukas Vaara, joka on kotoisin paikkakunnalta. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti ja kyseli lisää tapahtumasta, kuuntele lisää! Tapahtuman kotisivut

Nykyinen elämänmeno aiheuttaa monelle sydänoireita, myös yhä useammalle nuorille. Kiire, stressi ja vahvat tunteet saavat sydämen rytmin sekaisin. Pahimmassa tapauksessa sydän särkyy, joka aiheuttaa fyysisiä oireita. Mistä tietää milloin tilanne on vaarallinen? Sydäntä uhkaa myös vähäinen liikkuminen. Kuinka lasten ja nuorten kehittyvä sydän reagoi paikallaanoloon? Minkälainen liikunta vahvistaa sydäntä? Haastateltavina: kardiologi Jussi Naukkarinen Helsingin yliopistollisen sairaalan sydäntutkimuskeskuksesta ja liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana: Minna Korhonen.

Tässä jaksossa keskustelen Juha Klaavun kanssa, joka on jungilainen kouluttajapsykoanalyytikko (IAAP, FEGAP) ja kirjoittanut kirjan "Lapsuuden kehityksellinen trauma". Käsittelemme jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä: Mikä on aito minuus ja mistä sen tunnistaa? Miten kehityksellinen trauma muodostuu ja voiko se kääntyä vahvuudeksi? Tekikö Jung virheellisiä oletuksia kompleksiteoriassaan, vai oliko kyse ehkä pohjimmiltaan maailmankuvan eroavaisuudesta? Tule omana aitona itsenäsi mukaan, kun lähdemme Juha Klaavun kanssa selvittelemään objektisuhteiden, jungilaisuuden ja minätilojen kompleksista vyyhtiä. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/mielen-laboratorio/message

Tässä Moottoripodin jaksossa pohditaan sitä, mistä Moottoripodilaisten innostus autoihin on lähtenyt liikkeelle. Lapsuuden autokokemuksen vaikuttavat selvästi siihen, millaisia autoja aikuisena kaiholla muistelee. Tästä todisteena toimivat Aaken, Tuomaksen ja Eetun autoilun nykytila.

Mitä juurisyyt ovat? Mitä ne tarkoittavat sairauksien ja oireiden takana? Tämän kiehtovan ja jo paljon tutkitunkin aiheen äärellä keskustelussa Maria Nordinin kanssa. (00:00) Intro (00:17) Esittelyt (00:30) Marian taustatarina (03:46) Yliherkkyydestä normaaliin elämään (05:07) Neuroplastisuuden harjoittaminen (07:05) Puolustusjärjestelmän aktivointi (09:46) Ehdollistuminen (12:56) Lapsuuden kokemusten ja traumojen yhteys (15:22) Kokemusten vaikutus juurisyihin (23:42) Mihin eri juurisyihin voi saada apua (26:17) Kuinka kauan harjotteita täytyy tehdä (28:58) Kiitollisuus (29:54) Juurisyy-kokemuksia (33:50) Autoimmuunisairaudet (36:35) Idan ajatuksia aiheesta (37:15) Narskuttelun juurisyy (41:52) Juurisyyt ja geenit (44:39) Maailmankuvan vaikutus (46:45) Identiteetti (54:10) Menetelmä ei ole sama asia kuin hoito (56:36) Loppupuhe

Miten Pinja selvisi tekokynsien kanssa jalkapalloharrastuksessa? Minkälainen oli Iyadin hämärä harrastus? Kahelit keskustelevat lapsuuden harrastuksista sekä käyvät läpi erilaisia loukkaantumisia mitä matkanvarrella onkaan käynyt.

Lempeä ohjattu meditaatio, jonka avulla voit käsitellä vaikeita lapsuuden muistoja ja kohdata sisäisen lapsesi. Meditaatiossa voit olla itse se turvallinen ja rakastava aikuinen, jota sisäinen lapsesi olisi kaivannut menneisyydessä. Muistathan hakea myös ammattiapua traumatoipumiseen! #Tietoisuus, lapsuus, itsetuntemus, tunteiden käsittely, hoiva, turva, lempeys, hyväksyntä, parantuminen, menneisyyden työstäminen, itsensä rakastaminen, sisäinen voima, sisäinen lapsi, muistot, tunneside, haavoittuvuus. Sisäinen lapsi viittaa psykologiseen käsitteeseen, joka kuvaa aikuista ihmistä osana itseään, joka säilyttää lapsuudenkokemuksia, tunteita ja tarpeita. Tämä osa itsestä voi olla piilotettu tai unohtunut ajan kuluessa, mutta se vaikuttaa silti syvällä tasolla aikuisen käyttäytymiseen, tunteisiin ja ajatusmalleihin. Sisäinen lapsi voi kaivata hoivaa, turvaa ja hyväksyntää, ja sen kohtaaminen voi olla tärkeä askel omassa henkilökohtaisessa kasvussa ja eheytymisessä. Meditaatio voi auttaa meitä pääsemään yhteyteen sisäisen lapsen kanssa monin tavoin: Tietoinen läsnäolo: Meditaatio auttaa meitä pääsemään tietoisuuteen nykyhetkestä ja omista tuntemuksistamme. Tämä voi auttaa meitä havaitsemaan ja tunnistamaan sisäisen lapsen tarpeita ja tunteita. Lempeä hyväksyntä: Meditaatio opettaa meille lempeää hyväksyntää, joka on avain sisäisen lapsen kohtaamiseen ja parantamiseen. Sallimalla tunteiden virrata vapaasti ja kohtaamalla ne myötätunnolla voimme alkaa parantaa sisäisiä haavoja. Muistojen käsittely: Meditaatio tarjoaa tilan tutkia menneisyyden muistoja turvallisessa ympäristössä. Voimme käsitellä ja parantaa menneitä kokemuksia sekä löytää uuden näkökulman niihin. Itsensä arvostaminen: Meditaatio auttaa meitä löytämään syvemmän yhteyden itseemme ja arvostamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme, myös sisäisen lapsen osalta. Tämä voi johtaa kokonaisvaltaisempaan hyväksyntään ja rakkauteen itseämme kohtaan. Yhdistämällä meditaation ja sisäisen lapsen kohtaamisen voimme avata oven syvemmälle itsetuntemukselle, eheytyä menneisyyden haavoista ja löytää rauhan ja tasapainon sisäisessä maailmassamme.

Tässä jaksossa vieraanani on Heidi, jonka lapsuutta ja nuoruutta varjostivat pelottavat tapahtumat kotona. Sittemmin hänen elämäänsä on astunut noituus, joka on nykyään osa Heidin jokapäiväistä elämää. Lapsuuden kokemusten lisäksi Heidillä on ollut lukuisia positiivisia ja kauniita kokemuksia henkimaailmasta. Kiitos kun kuuntelet!

Juha Klaavu, Lapsuuden kehityksellinen trauma -kirjan kirjoittaja ja psykoanalyyttinen psykoterapeutti (Valvira, Kela, EFPP), Jungilainen psykoanalyytikko (C.G.Jung Institute Zürich, FEGAP, IAAP) kiinnostui jo psykoterapeutti-uransa alussa emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutuksesta ihmiseen ja ihmisen hyvinvointiin. Varmasti jokainen psykoterapeutti kohtaa trauman jälkiä ihmisessä, mutta Juhaa alkoi erityisesti kiinnostamaan kehityksellinen trauma.  Juha kertoo kehityksellisen trauman syntymisen olevan mutkikas prosessi:  — Trauman ajatellaan olevan yksittäinen tapaus, joka ylittää ihmisen sietokyvyn, josta seuraa eri tasoilla ilmeneviä psyykkisiä, ruumiillisia, hermostollisia ongelmia. Toki traumaattiset kokemukset voivat olla toistuvia, traumaattiseen lapsuuteen mahtuu usein monia traumaattisia kokemuksia. — Kehityksellinen trauma on nimenomaan kehitys-vuorovaikutussuhteisiin liittyvä trauma, joka alkaa elämän ensimmäisen vuoden aikana suhteessa äitiin, siitä kerroksittain rakentuen myös muihin tärkeisiin ihmisiin. Eli aina tulee kerroksia lisää, mutta ydin on ihan siinä dyadissa äidin ja vauvan välillä. Jos vauvaa tai lasta ei emotionaalisesti nähdä, kuulla tai kohdata, vauvan kokemus on, että minut on hylätty. Hylkääminen voi olla fyysistä, äidin poissaoloa. Tai vaikka äiti olisi fyysisesti läsnä, mutta vauva ei saa emotionaalista läsnäoloa, vaan pelkkää mekaanista hoitoa tätä seuraa emotionaalisen hylkäämisen kokemus, josta alkaa muodostua väärä identiteetti. Ihminen yleensä alkaa ajatella olevansa arvoton, valuvikainen, jotenkin viallinen, paha, häpeällinen, että kaikki ajatukset, olemus, kaikki on huonoa, väärää, häpeällistä ja ihminen on mystisesti kaikkein pahaan syypää. Eli kehityksellinen trauma vaikuttaa identiteettiin, minuuden kehitykseen, Juha kertoo. Monet kehityksellisestä traumasta kärsivät ihmiset ovat käyneet läpi jopa useita psykoterapiaprosesseja löytämättä itselleen apua. Tämän seurauksena olo on voinut entisestään heiketä, varsinkin jos on muodostunut kokemus että on niin “huono, että edes psykoterapia ei voi auttaa”. Vasta kun ymmärrys nimenomaan kehityksellisen trauman ja sen minätilojen merkityksestä ja toipumisesta alkaa kehittyä, voi toipuminen alkaa.  Ymmärrystä kehityksellisestä traumasta ja muista traumoista olisi hyvä olla varhaiskasvatuksen, koulun ja lastensuojeluyksiköiden puitteissa sekä psykiatrian osastoilla ja muualla, erityisesti tietenkin kodeissa. Täältä löydät lisätietoa jaksossa esiin nostetuista asioista sekä Juha Klaavun työstä ja ajatuksista:  https://www.jormatahka.com/hoito-treatment/ https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu https://www.klaavu.fi/ https://www.instagram.com/lapsuudenkehityksellinentrauma/ https://www.facebook.com/psykoterapeutti.juhaklaavu.9/ http://www.klaavu.fi/ Luentoja kehityksellisestä traumasta ja Jungilaisuudesta youtubessa: https://www.youtube.com/@JuhaKlaavu Tutustu kirjaan Lapsuuden kehityksellinen trauma: https://kauppa.viisaselama.fi/sivu/tuote/lapsuuden-kehityksellinen-trauma/4428065 Podcast kehityksellisen trauman vaikutuksista työelämässä: https://podcasts.bcast.fm/e/xnv3lpq8-kehityksellinen-trauma-vaerittaeae-ihmisen-maailman-vaeaerin-vieraan-juha-klaavu Katso infoa alkavista terapiaryhmistä: https://juhaklaavu.liquidblox.com/Ryhmapsykoterapia+-+Juha+Klaavu

Homo sapiensin sisuskaluissa piilee liuta viruksia eli kudosviromi. Se on meillä kaikilla ja kaikilla elimillä on viruksensa, vaikka podetusta virussairaudesta ei enää olisi tietoakaan. Virusten DNA:ta löytyy ihmispolon aivoista, sydämestä, keuhkoista ynnä muista sisäelimistä, ne pysyvät mukanamme muistona sairastetuista virustaudeista. Vuosia sitten sairastetut lastentaudit jökötävät kuka missäkin määrin eri elimissämme. Immuunipuolustuksen muistisoluissa DNA-virukset voivat säilyä ainakin 50 vuotta. Tämä todettiin, kun havaittiin, että vanhojen ihmisten kudosnäytteissä löytyy muualta hävinneitä vanhoja viruskantoja vuosien takaa. Tiedetään, että herpes- ja vesirokkovirukset pomppivat pintaan rakkuloina, mutta toistaiseksi ei tiedetä, mitä hyötyjä tai haittoja niistä muista viruksista on. Ihmisen kudosviromista kertovat dosentti Maria Perdomo, emeritusprofessori Klaus Hedman ja tutkijalääkäri Lari Pyöriä Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast –LISÄTIETOJA:Vanhemmille:Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: Apua vanhemmuuteen.Perinataalimielenterveys ry: Tukea perheille.Mielenterveystalon omahoito-ohjelma: Omien traumakokemusten vaikutus vanhemmuuteen.Ensi- ja turvakotien liitto: Lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite.Ensi- ja turvakotien liitto.Äidit irti masennuksesta ry. Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liitto: Vaativan vauvatyön käsikirja. Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Mitä tribalismi on ja millä tavoin tribalismi näkyy modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa? Mikä tekee ihmisestä uteliaan ja onko uteliaisuudella jokin yhteys autismin kirjoon? Ovatko toimittajat kohdelleet Elokapinaa ja Convoy Finlandia tasapuolisesti ja miksi jotkut suomalaiset eivät luota Yleen? Millä tavoin "oman heimon" löytäminen vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja millä keinoilla ihmiset viestivät ulospäin tiettyyn heimoon kuulumista? Studiossa Ylen toimittaja Jaakko Keso. Jakso on kuvattu 9.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tribalismi (2:44) Yle Kioski (4:10) Videoblogit (6:39) Vice (8:43) Lapsuuden haaveammatit (11:58) Uteliaisuus (15:48) Autismi (21:16) Lautakulttuuri (22:41) Ihmisten kohtaaminen (26:36) Dokumenttien tekeminen (33:55) Mindfulness (35:54) Convoy Finland (38:39) Elokapina (43:44) Yle (45:52) Helsinki-keskeisyys (48:43) Itsereflektio (53:36) Heimo ja identiteetti (57:58) Media (1:04:39) Jonathan Haidt (1:06:42) "Oma heimo" (1:11:06) Estetiikka (1:15:30) Mielikuvat (1:19:39) Podcast (1:22:24) Läpinäkyvyys

242 | Tällä viikolla juontajat ja kuuntelijat jakavat kaikista mieleenpainuvimpia muistojaan lapsuuden synttärijuhlista: Lahjoista, kisoista, herkuista sekä cringetystä aiheuttavista tilanteista. Myöhemmin jatketaan Twilight-leffoista, ja voi pojat mitä settiä sieltä on tulossakaan. Synttärit – 2:57 Mainos – 1:13:52 Twilight-leffat – 1:15:37 Mitäpä muuta? – 2:17:54 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Psykoterapeutti Juha Klaavu Psykoanalyyttinen psykoterapeutti (Valvira, Kela, EFPP) Jungilainen psykoanalyytikko (C.G. Jung Instituutti Zürich, FEGAP, IAAP) www.klaavu.fi Juhan palasi podcastiin keskustelemaan uudesta kirjastaan Lapsuuden kehityksellinen trauma Aikaisempaan tuttuun tapaan keskustelumme pyörähti liikkeelle hyvin ja lähti polveilemaan kirjan aiheesta Jungiin, Reichiin ja erinäisiinä muihin teoreetikkoihin ja malleihin ymmärtää ihmistä. Kävimme syväluotaavasti ihmisen psykologisessa ytimessä asti ainakin puheen tasolla ja juttua riitti niin paljon, että toinen osa keskustelusta julkaistaan myöhemmin. #lapsuudenkehityksellinentrauma #jung #psykoanalyysi #juhaklaavu

Vieraana työelämä professori, asiantuntijaylilääkäri, ylilääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma. Lapsuuden varhainen traumatisoituminen altistaa Lauerman mukaan jossain määrin kaikille psykiatrisille sairauksille. – Traumaattiset lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön myöhempään kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti niillä voi olla yhteyttä persoonallisuushäiriöiden syntyyn ja kehitykseen, Hannu kertoo Traumainformoitu Toivo -podcastissa. Jaksossa podcastin host Aster kysyy Hannulta muun muassa siitä, miten parhaiten tukea lapsia ja nuoria, jotka oireilevat vakavalla häiriökäyttäytymisellä ja väkivallalla. – Ympäristön täytyy tarjota runsaasti lämpöä ja ymmärrystä nuorelle sekä ohjausta sellaisiin aktiviteetteihin, jotka ovat positiivisia, lasta ja nuorta vahvistavia. Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulee tehdä yhdessä aikuisen kanssa, sam​​oin kuin arjen taitojen opettelua. Päihteiden käytön välttäminen on tärkeää! Tarvitaan myös tiukkoja rajoja ja johdonmukaisuutta. Silloin toipuminen mahdollistuu, mutta helppoa se ei ole, Hannu vastaa. – Tarvitaan tavallisia, hyviä asioita ja vuorovaikutusta ihmisten välille. Mikään hoitomuoto yksistään ei tehoa. Lääkkeet usein juuri mahdollistavat liikkeellelähdön ja vuorovaikutuksen syntymisen, Lauerma jatkaa. – Myös myöhemmässä elämänvaiheessa toipuminen on mahdollista, jos elinympäristö on riittävän vakaa. Aikuisuudessa voi tulla vaihe – jos ympäristö on tosiaan riittävän vakaa ja turvallinen – jossa esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi merkittävästi toipua ihmisen saadessa riittävästi korjaavia kokemuksia. Tällöin uuden oppiminen ja hidas kypsyminen vaikuttavat toipumiseen suotuisalla tavalla, kunhan ei ihminen ei ole suistunut syvälle depressioon tai tähän masennukseen on saatu hoitoa, Hannu kertoo. Kirjat, joita Hannu Lauerma jaksossa suosittelee: Sariola, Esa: Kuolemaani saakka. Otava 1986. Kautto, Timo: Auervaara. Aurinko ja kevätmies. Edita 1999. Haanpää, Pentti: Taivalvaaran näyttelijä. Otava 1938.

Lapsuuden tutkiminen on haastavaa työtä, jo senkin takia, että käsitykset siitä, mitä lapsuus on, ovat muuttuneet aikojen saatossa. Haastava aihe on kenties synnyttänyt erityisen rikkaan tutkimustradition. Lapsuuden tutkimusta tekevät niin arkeologit, etnologit, historioitsijat kuin yhteiskuntatieteilijätkin. Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti on koonnut arvokkaan teoksen, jossa käsitellän lapsuuden tutkimuksen alaa ja tutkimusmetodeja

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

”Lähde pois omalta mukavuusalueeltasi”, vai opettele tuntemaan vihdoinkin itsesi. Tämä on rankka juttu, harvalle meistä vielä tuttu. Ihminen tuntee itseään liian vähäisen, omaa elämääni läpivalaisen. Ja mitä sieltä huomaankaan, se on raskasta oivaltaa. Liikaa kiltteyttä toisia kohtaan, ja itsensä kieltämiseen johtaa. Turhaa alistumista, omien kykyjen aliarvioimista. Lapsuuden traumoja, erilaisia haavoja. Tämä tarina pitää kirjoittaa uudestaan, minähän pystyn tarinani uudistamaan. Olen luova, toisille lämpöä suova, Olen rakastettava, olen itseäni arvostava. Kunnioitan myös toisten tapaa elää, en tahdo pahaa kenellekkään. Minun vain halutaan oivaltavan oman voimani valtavan. Ulla-Maija Mantere

Mailis muistelee sisarensa Kaijan kanssa savon murteella lapsuuden joulujaan yläsavolaisessa pikkukylässä 50-luvulla.

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä: "Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana." Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun: "Finland är mitt DNA." Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta. Reportterit: Mika Tahvanainen mika.tahvanainen@sverigesradio.seMinna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Gastropub Myllyn yrittäjä ja Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja Markku Ojala kertoi Minni Salmiselle Radio Voiman iltapäivässä kotiruokasuosikeistaan. - Kaalikääryleistä ja läskisoosista tykkään. Lapsuuden muistoja tulee siitä, kun söin mummolassa kielestä tehtyä kastiketta. Ojala kertoi myös Gastropub Myllyn ja Suomen sekä Päijät-Hämeen keittiömestareiden kuulumiset ja toivoi, että alueen asukkaat muistaisivat käydä vuodenvaihteen jälkeen ulkona syömässä. - Tammikuu on omien epäilysteni mukaan alaan liittyen kaikkien aikojen hiljaisin. Toivoisin, että ihmiset kävisivät ulkona syömässä ja varsinkin ostaisivat kotimaisia tuotteita kaupasta, Ojala muistuttaa. (Kuva: gastropubmylly.fi)

Giveskiertymä, F*CK facebook marketplace, Lapsuuden p*rseilyä, Kouluesiintymiset, Robert ei osaa siivota ja paljon muuta...

A world-first study has found childhood obesity can adversely affect brain function in middle age.  Those physically active and fitter in their early years were more likely to have better thinking skills when tested more than three decades later. - Ensimmäinen laatuaan mailmassa tehty tutkimus osoittaa lapsuuden aikaisen ylipainoisuuden voivan vaikuttaa haitallisesti aivojen toimintaan keski-iässä. Ne jotka ovat fyysisesti aktiivisia ja hyväkuntoisempia varhaisvuosinaan osoittavat todennäköisesti parempaa ajattelukykyä yli kolmevuosikymmentä myöhemmin suoritetuissa kokeissa.

192 | Käsittelyssä yksi historian massiivisimmista blockbuster-elokuvista, nimittäin alkuperäinen vuoden 1993 Jurassic Park. Onko se kestänyt ajan hammasta vai todetaanko tämä 30-vuotias klassikko fossiiliksi? Myöhemmin muistellaan outoja ja ärsyttäviä sääntöjä kolmikon lapsuudesta. Jurassic Park – 2:00 Säännöt – 1:19:27 Mitäpä muuta? – 2:17:14 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

1900-luku Suomessa tunnetaan sotien ja kriisien mutta myös elintason kasvun ja hyvinvoinnin aikakautena. Vähemmän on kuitenkin tutkittu lapsuutta ja leikkejä sekä sitä, kuinka ne ajan kanssa muuttuivat.Suomen Akatemian tutkijatohtori Antti Malinen on tutkinut lapsuutta ja leikkejä Suomessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.