Podcasts about mielest

Keskustelimme Marjut Sadeharjun kanssa Murakamista, Murakamin tuotannosta ja Murakamin lukemisen kokemuksesta. Mielestäni tästä kirjailijasta keskustelu on samaan aikaan helppoa ja vaikeaa, samoin kuin hänen kirjojensa lukeminenkin usein. Hämmentävän monitahoinen hahmo ja tuotanto! Kiitos Marjut vierailusta! https://www.linkedin.com/in/marjut-sadeharju/ Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Lahtelaisrunoilija Lealiisa Kivikari puhui yhdessä tekemisen tärkeydestä Radio Voimalla perjantaina.- Mielestäni ihmisten pitäisi tehdä asioita yhdessä, vaikka pienissä tai isommissa porukoissa, koska kanssakäyminen toisen ihmisen kanssa on äärimmäisen tärkeää. Se ravitsee meitä ihmisinä, Kivikari muistutti.Runoilija järjestää kolmen muun sanataiteilijan kanssa musiikki- ja runoiltamat Ravintola Tirrassa lauantaina.Kanssapuheita-ryhmän koolle kutsujana toimii runoilija Auli Kokkonen, jonka kanssa Kivikari on työstänyt illan käsikirjoituksen ryhmän runoilijoiden tekstien pohjalta. Kokkosen ja Kivikarin lisäksi ryhmään kuuluvat runoilijat Visa Tikka ja Christina Kaikko. Musiikista vastaa Hannu Sundelin.- Olemme yhdessä tekemisen äärellä. Viime vuosina on hyvin paljon täällä vapaalla kentällä lähdetty tekemään yhdessä ja ristiin, on se sitten tanssia ja runoutta, tai musiikkia, runoutta ja kuvataiteita, Kivikari pohti ja jatkoi.- Olen aika kauan seurannut Lahden kulttuurielämää. Jos puhumme ruohonjuuresta, emmekä mene ikäviin talousasioihin, vaan itse tekijyyteen, luovaan voimaan ja vimmaan, niin mielestäni se voi hyvin.Kuutele koko haastattelu.

Huom! Ei juonipaljastuksia ennen kuin vasta jakson lopussa.Wicked-leffan promokiertue on herättänyt paljon keskustelua somessa. Mielestämme Cynthia ja Ariana ovat olleet herkkyyden brändilähettiläitä ja purkaneet itkemisen stigmaa. Kaksikko on myös ottanut useita mätsääviä Wicked-tatuointeja, ja heidän kehoistaan on keskusteltu - mielestämme turhaan. Käymme läpi myös Arianan ja Ethan Slaterin sekä Cynthian ja hänen puolisonsa Lena Waithen kuulumiset. Ja vaikka Grammy-ehdokkuuksia ei Arianalle juuri tippunut, niin Oscar-ehdokkuudet Wicked-parivaljakkomme pokkasi. Onnittelumme!

Lahden Keskustateko 2024 valittiin perjantaina ylivoimaisella äänimäärällä, kun ykköseksi noussut Lahden seurakuntien Kärsimystie-katunäytelmä keräsi huikeat 46,9 prosenttia annetuista äänistä. Äänestys järjestettiin viidennen kerran Lahti City ry:n toimesta. Kärsimystien ohjaaja, näyttelijä, muusikko Petri Liski kertoi perjantaina Radio Voimalla katunäytelmän työryhmästä. - Meillä oli mukana kaksi ammattinäyttelijää, pääroolissa erinomaisena Jeesuksena, Lahden kantava voima, Tapani Kalliomäki, ja Pietarin roolissa Arto Myllärinen, joka ohjasi minua viime kesänä Lappeenrannassa. Lisäksi mukana oli valtavan suuri määrä antaumuksella mukana olevia harrastajia kaikenlaisista lähtökohdista, Liski kuvaili. Ohjaajan mieleen jäi erityisesti yleisön läsnäolo ja hiljentyminen haastavissa, sekavissa ulkotiloissa. - Siellä liikkui yhtä aikaa tuhansia ihmisiä ja seurasi keskittyneesti eri kohtauksia, jotka olivat iloisia ja myös äärimmäisen julmia. Ehkä se on tarinan syvyys ja monipuolisuus, mikä ihmisiä liikuttaa, pohti Liski. Kuuntele haastattelusta myös millainen Lahden keskusta tapahtumineen ja olemuksineen Liskin mielestä on tällä hetkellä.

Mr. Beast on kohun keskellä kun työyhteisössä on tapahtunut arveluttavaa käytöstä ja kaikille tekijöille ei ole saatua pidettyä samoja ja reiluja sääntöjä. Mielestäni tämä antaa myös opin paikkaa muille organisaation viestintää toteuttaessa. Usein sisäinen viesti ja ulospäin tapahtuva kriisiviestintä ei ole linjassa keskkenään. (00:00) Jakso alkaa (00:24) Aiheen pohjustus (02:03) MrBeastin skandaalit (03:27) Beast Gamesin huono turvallisuus (05:49) Hyvät teot ei aina ole vilpittömiä (08:40) Mitä Ida tietää aiheesta (10:33) Rahan laittaminen ihmisten hyvinvointiin (12:24) Kaikki ei ole sitä miltä ulospäin näyttää (14:02) Samat säännöt kaikille (16:49) Muuttaako raha ihmistä (22:00) Mitään ei saa poistettua internetistä (25:02) Vaikuttaako negatiiviset tapahtumat katselemisen iloon (27:39) Loppupuhe

Foodora listasi heinäkuussa Suomen suosituimmat grilliravintolat ja Lahti menestyi listauksessa muita kaupunkeja paremmin. Suosikkiravintoloiden listalle kipusi kolme lahtelaisgrilliä – Jonen Grilli ja Burger Mafian grillit Kivimaalla sekä Kärpäsessä. Jonen Grillin yrittäjä Jouni Mielonen muisteli Radio Voimalla maanantaina grillillänsä olleen tarjolla kebabia jo vuodesta 1988. - Itse lihamukia ei heti ollut listalla. Mielestäni asiakas on pyytänyt lihaa mukiin ja sitä kautta se on syntynyt, kuvailee Mielonen legendaarisen lahtelaisherkun syntyä. - Vegemukikin on jo kehitetty. Siinä on tofua, nuudelia ja kasviksia, Mielonen muistuttaa. Kuuntele haastattelusta myös, miten Mielonen kuvailee Jonen Grillin haastavimpia ja jännittävimpiä aikoja, miten tapahtumat vaikuttavat grilliruoan menekkiin ja mitä hän itse mieluiten grilliltään syö.

Jaksossa uppoudumme The Vampire Diaries -sarjan kulissien taakse. Kulisseissa on ihastuttu, rakastuttu ja ystävystytty. Nina Dobrev ja Ian Somerhalder näyttelivät sarjassa kuumaa vampyyriparia ja rakastuivat myös oikeassa elämässä, vaikka yrittivät kuulemma kovasti olla rakastumatta. Eron yhteydessä Ian twiittasi kryptisen twiitin, joka kirvoitti huhuja eripurasta. Eron jälkeen Nina on kuitenkin toiminut Ianin koiradoulana ja halaillut Ianin uutta kumppania Nikki Reediä somekuvissa. Mielestämme on upeeta, että Ianilla on edelleenkin vampyyrivaimo. Ianilla ja Paulilla on söpö bestissuhde. Paul on ironinen, piikikäs ja hassutteleva haastatteluissa ja somessa. Elina lukee Paulin somekommentteja Ianin kuviin ja Julia allekirjoittaa Paulin näkemykset. Vampyyriveljesten näyttelijöillä on myös yhteinen viskibrändi, ja he ovat Paulin mukaan kuin yin ja yang. Elina kertoo myös poiminnat muista TVD-universumin suhteista: Candice King ja The Originals -sarjan Steven Gureger sekä Joseph Morgan ja Persia White.

Tekoälyhype, ja etenkin generatiivisen tekoälyn hype on vahvaa. Some on täynnä kaikenlaista generoitua kontenttia teksti- tai kuvamuodossa. Mutta kuka pyysi tällaista? Ja millä tavalla tämä on nyt parempaa kuin se sisältö, mitä aiemmin on ollut? Poistaako ChatGPT köyhyyden tai nälänhädän? Kouluttaako se kehitysmaiden lapset? Parantaako se naisten tasa-arvoa tai äitien oikeuksia? Vähentääkö se lapsikuolleisuutta? Poistaako se AIDSin maailmasta? Ratkaiseeko se ilmastokriisin? Mielestäni ei. Mikä on siis oikeastaan se ”vallankumous”, mistä kohkataan? Tästä puhumme tänään H. Asselmoilasen tekoälyradiossa.

Jaksossa muistellaan hyvin humoristisella otteella Metin raskauksia ja synnytyksiä. Miklu pääsee kertomaan, miten hän on kokenut puolisonsa raskaudet ja synnytykset. Mikä oli kaikista haastavinta odotusaikana, entä huvittavinta? Entäpä, miten Miklu pärjäsi synnytyssalissa? Muutamia legendaarisia kommelluksia siellä ainakin koettiin…Osallistu keskusteluun instagramissa:@mettiforssell@mikaelforssell9 Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin. Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät. – Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia

Teemun ja Mallan kaunis ja totuudellinen keskustelu vanhemmuudesta koskettaa syvältä. Vanhemmuuteen sisältyy niin paljon. Tunteita, odotuksia, tulkintoja, kokemuksia, toiveita... Entä kenen kaikkien vanhemmuutta lopulta vanhempina edustamme? Vanhempiemme, isovanhempiemme, heidän vanhempiensa... Malla siteeraa puheessaan Matti Siiralaa: "Se mikä ei tule yhteisesti jaettavaksi, tulee jonkun kannettavaksi." Tiedämmekö todella mitä kannamme ja mitä Teemun sanoin vyörytämme eteenpäin omille lapsillemme? Siitä on puhuttava mistä tekisi mieli vaieta! Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Vuoden lopussa ruoditaan päättyvän vuoden saldoa, mietitään missä tuli onnistuttua ja missä sitten taas ei. Luontohommissakin voi listata kaikkien neljän kvartaalin tulosta, jos kohta viivan alle ei kauden päättyessä jää tulosta eikä tappiota. Ehkä pientä henkistä tappiota on havaittavissa satunnaisen luontomiehemme tilinpäätöksessä. Mutta tulevaa aikaa ja seuraavaa vuotta Blomiskin odottaa, luvaten joitakin asioita tehdä ensi vuonna paremmin tai ainakin toisin.

Tällä kertaa arvostelussa huomenna ensi-iltaan tuleva uusi kotimainen elokuva Lapua 1976.  Leffa kertoo siis Suomen suurimmasta onnettomuudesta kun Lapuan ammustehtaan lataamossa räjähti vuonna 1976.  Elokuva on samalla paitsi eräänlainen katastrofi/onnettomuus leffa, että palomiesleffa, sekä tarina rakkaudesta.  Mielestäni tämä oli todella hyvä leffa ja pääsi jopa yllättämään miten hyvä se onkaan. Lisää itse arvostelussa.  Oletko kuullut tästä leffasta? Entä tästä Lapuan onnettomuudesta? Aiotko mennä katsomaan leffan? Entä mitä mieltä olit leffasta, jos olet nähnyt? 

Miten meni hommat Sennillä ja Jannilla Suomesta Dubaihin ja toisinpäin muuttaessa? Keskustelua muun muassa siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin ja miten monet muutot ovat muovanneet meistä hieman tietoisempia mitä tulee kulutukseen ja tavaroiden hankkimiseen sekä säilyttämiseen. Jaksossa hyviä vinkkejä pakkaamiseen sekä rahdin lähetykseen!

Mitkä asiat määrittävät hyvän liikkeen? Mitkä ovat meidän mielestä parhaat liikkeet kullekin lihasryhmälle? Yhteistyössä: @bulkkinen.fi -20% treenivaatteista koodilla “VASTAANOTTO20” 
Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com

Hyvinkäällä tuetaan yläkoululaisia upealla tavalla, lukuvalmentajien avulla. Jutta Kokkonen on toiminut lukuvalmentajana kahden vuoden ajan ja tuli jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan työstä ja sen merkityksestä. Mielestäni kaikkien kuntien pitäisi ottaa tästä mallia, sillä tuollainen rooli on ihan todella tärkeä! Kiitos Jutta vierailusta! Instagramista lisää Hyvinkään lukuvalmentajista: https://www.instagram.com/hyvinkaanlukuvalmentajat/ Jutan kirjagram: https://www.instagram.com/keskeneraistenklubi/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Jos et vastaa oikein viranomaisten kysymyksiin uskostasi, viedään sinut pois maasta ja saatetaan potentiaalisesti hengenvaaraan. Tämä on totta nykypäivän Suomessa, jossa Maahanmuuttovirasto eli Migri selvittää kristityiksi kääntyneiden vainoa pakenevien turvapaikanhakijoiden uskon aitoutta haastattelemalla heitä. Mutta mikä riittää todisteeksi oikeasta uskosta, jos Jeesuksen sanomasta vakuuttuminen, evankelioiminen tai kokemus anteeksiannosta eivät välttämättä kelpaa? Teologi Ilona Blumgrund tutkii Åbo Akademissa turvapaikanhakijoiden kääntymistä kristityksi ja Migrin kielteisistä päätöksistä ilmenevää käsitystä uskosta. Hänen mukaansa niissä on monia ongelmallisia piirteitä sekä ihmisoikeuksien että kristillisen itseisymmärryksen näkökulmasta. Ilona ja Markus keskustelevat siitä, mitä kristillinen usko oikeastaan on peilaten sitä Migrin toimintaan, sekä mm. seuraavista aiheista: - Kristittyjen vainot nykyään - Oliko Jeesus samaa mieltä Migrin kanssa? - Islamista luopuneiden asema verrattuna syntyjään kristittyjen asemaan muslimimaissa - Yksilö- ja yhteisökeskeisten kulttuurien hyvät ja huonot puolet - Kuinka tärkeää on henkilökohtainen vakaumus? - Miksi Raamatussa ei puhuta paljoa henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen? - Jeesuksen fokuksen siirto rituaaleista sisäiseen uskoon ja moraaliin. - Seurakuntien potentiaali yhteisöinä - Jos kristityt ajattelevat keskenään niin eri tavoin kaikesta, mikä meitä oikeastaan yhdistää? - Uskon aitouden arvioimisesta vainoajan näkökulman arvioimiseen. - Sosiaalisten ja hengellisten kääntymismotiivien virheellinen erottamisen Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Valokuvataiteilija Elina Brotherus istuu keltaisessa mekossa Didrichsenin taidemuseon sohvalla. Mitä hän ajattelee valokuvaajana taidemuseossa? Vierailija-näyttelyn lähtökohtana on Elina Brotheruksen Didrichsenin taidemuseon tiloissa kuvaama teossarja. "Rakennuksen kuvaaminen muistuttaa muotokuvan tekemistä: pitää tuoda näkyväksi paikan erityispiirteet ja olemus. Jokaisella talolla on oma sielunsa, ja Didrichsenillä se on taidekokoelma. Kokoelma on ollut olemassa ennen taloa, ja se on ohjannut arkkitehti Viljo Revellin työtä hänen piirtäessään rakennusta." Suomen valokuvataiteen museon uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori Anna-Kaisa Rastenberger. Hän aloitti työnsä helmikuussa. Mikä on hänen suhteensa valokuvaan? Mitkä trendit näkyvät valokuvataiteessa? Millä tavalla suomalainen valokuvataide menestyy kansainvälisesti? Millä tavalla valokuvataide verrattuna hitaampaan kuvataiteeseen peilaa aikaamme? Mitä Brotherus ja Rastenberger ajattelevat Instagramin ja somen vaikutuksesta poseerauskulttuuriin ja kauneuden ja male gazen tavoitteluun? Onko kuvanlukutaito parantunut vai jopa heikentynyt? Vieraina ovat Elina Brotherus ja Anna-Kaisa Rastenberger. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. ELINA BROTHERUS VIERAILIJA 11.2.–28.5.2023 DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO

Tämän päivän evankeliumiteksti jatkaa suoraan siitä, mihin viime pyhänä jäätiin. Jeesus on matkoillaan päätynyt Samarian kaupunkiin ja siellä saanut samarialaisen naisen uskomaan, vaikka juutalaisten ja samarialaisten välinen kanssakäyminen oli siihen aikaan käytännössä olematonta. Nainen palaa Jeesuksen kanssa käymänsä keskustelun jälkeen kaupunkiin ja ilmoittaa siellä asuville, että hän on kohdannut Messiaan. Osa heistä uskoo välittömästi kuultuaan naiselta Jeesuksen ihmeteoista, ja loput viimeistään silloin, kun Jeesus on kahden päivän ajan opettanut kaupungin ihmisiä.Tämän pyhän teema on ”Jeesus herättää uskon” ja se johdatteleekin meitä uskon peruskysymyksien luokse. Miten voimme ylläpitää omaa uskoamme ja saada muita uskomaan, kun Jeesus itse ei voi tulla kertomaan Jumalan pelastavasta suunnitelmasta? Saatamme ehkä kohdata tilanteita, joissa yritämme selittää uskoamme muille, mutta se tuntuu haastavalta. Kuulostanko minä nyt ihan typerykseltä, kun kerron evankeliumista ja Kristuksesta.Tämän päivän evankeliumitekstin äärellä minussa heräsi pieni kateuden tunne. Voi kunpa minäkin olisin voinut olla yksi heistä, joka kuulee itse Jumalan Pojan puhetta. Olisinpa minäkin voinut asettua hänen jalkojensa juureen ja ottaa vastaan kaiken sen viisauden, jota hän jakoi kansalle. Kuitenkin syventyessäni tähän tunteeseen huomaan, että en ole yhtään sen huonommassa osassa. Saanhan minäkin, miltei kaksituhatta vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen syntynyt ihminen, edelleen vastaanottaa tämän viisauden juuri sellaisena, kuin se on aikoinaan lausuttukin. Ne ihmiset, jotka ovat Jeesuksen aikana eläneet, ovat säilyttäneet ja pitäneet sydämessään kaiken sen, mitä heille on opetettu, jotta mekin saamme tulla osallisiksi siitä. Pyhä Henki on toiminut heissä, jottei Jumalan Pojan toiminta haihtuisi historian havinaan. Jumala on kutsunut luokseen ihmisiä sukupolvi toisensa jälkeen ja varjellut pyhää kirjoitusta, jotta mekin voimme kokoontua sen äärelle.Meillä on nykypäivänä etuoikeus tarttua Raamattuun hetkenä minä hyvänsä ja lukea, kuinka Jumala on alusta lähtien rakastanut ihmisiä, ja lopulta antanut oman poikansa sovittamaan ihmiskunnan synnit, jotta meidän ei tarvitse koskaan pelätä. Emme ole ainoastaan sen varassa, mitä joku toinen ihminen meille kertoo Raamatusta ja Jumalasta, vaan voimme syventyä evankeliumiin itse. Se jos jokin on Jumalan suurta lahjaa. Myös me saamme samarialaisten tavoin todeta: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”Mielestäni ei ole kuitenkaan hedelmällistä tehdä tämän perusteella sellaista päätelmää, että vain sellaiset kristityt, jotka tuntevat Raamatun kuin omat taskunsa, olisivat oikeanlaisia tai parempia. On totta, että Raamatun lukeminen voi auttaa meitä syventymään omaan uskoomme. Valitettavasti maailma on kuitenkin sellainen, ettei kaikilla ihmisillä edelleenkään ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin meillä. Lukutaidottomuus tai raamatunkäännöksen poissaolo voivat tehdä evankeliumin vastaanottamisesta vaikeampaa. Sitä paitsi koko evankeliumin tärkein sanoma, kuten tiedämme, tiivistyy lauseeseen ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.Usko ei ole jotain, joka olisi meistä itsestämme kiinni. Sen on Jumala meille lahjoittanut, emmekä suinkaan ole itse voineet tehdä mitään sen eteen. Vaikka ihminen osaisi koko Raamatun ulkoa, ei se tarkoita, että hän sillä perusteella saisi uskon. Usko on Pyhän Hengen toimintaa meissä. Usko on myös jotakin syvempää, kuin raamatuntekstien lukemista ja ymmärtämistä. Eiväthän nämä Raamatun sanat merkitse meille mitään ilman uskoamme.Tämän päivän teema tuo mieleen Heprealaiskirjeen kohdan: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. Pysähdyn tuon kappaleen kohdalla usein. Se myös palautuu mieleeni usein. Tässä kohdassa käytetty kreikankielinen sana hypostasis, joka on käännetty Kirkkoraamatussa ”todellisuutena”, voi merkitä myös perustusta tai vahvistusta. Todellisuus, perustus ja vahvistus ovat kaikki sanoja, jotka helposti nousevatkin mieleen, kun ajattelee uskoa. Mielestäni tämä Heprealaiskirjeen lause pukee sanoiksi erittäin hyvin sen, mitä itse en oikein osaa sanallistaa. Kun me uskomme, tulee Jumalan äärettömästä rakkaudesta todellista. Pelastuksesta tulee käsinkosketeltavaa. Armosta tulee konkreettista. Uskossa me näemme toivon synkimmilläkin hetkillä. Me voimme nähdä toisessa ihmisessä Jumalan kuvan.Usko on ihmeellinen lahja. Joskus itsekin jään pohtimaan, miten voin olla niin varma siitä, että Jeesus on Vapahtaja. Mutta miten muutenkaan voisin nojautua niin vankasti tähän totuuteen, kuin uskon kautta? Heprealaiskirje jatkaa: ”Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä”. Ymmärrys on tässä yhteydessä hyvä sana. Maailmankaikkeus voi tuntua ihmisestä pelottavalta, liian suurelta ja liian kaoottiselta. Ihmisluontoon kuuluu totuuden etsiminen ja ymmärryksen tavoittelu. Tieteen saavutukset ovat esimerkkiä tästä. Silti voi jäädä tunne, että jotain puuttuu. Uskomme ei välttämättä vastaa kysymykseen ”Miten?” vaan ”Miksi?”. Hieman samalla tavalla kuin luotamme toteamukseen 1+1=2, luotamme siihen, että kolmiyhteinen Jumala pitää huolta meistä. Uskomme on elämämme, hypostasis, perusta.Jeesuksen viisaudet eivät ole meille enää vain mustetta paperilla, vaan usko ja Pyhän Hengen toiminta saa meissä aikaan samanlaisen luottamuksen, kuin tämän päivän evankeliumitekstin samarialaisissa.

Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 9.2.2022 Taavi Kassila - Kuinka sukeltaa mielestä tietoisuuteen? Me tunnemme itsemme kehollisina olentoina ja koemme olevamme kuolevaisia. Me tunnemme itsemme myös ajattelevina ja tuntevina olentoina. Mutta tunnemmeko itsemme puhtaana tietoisuutena, kuolemattomina sieluina? Kuinka siis vapautua ajatusten ja tunteiden otteesta? Siihen meille tarjoaa vastauksen toisaalta meditaatio ja toisaalta tiedostamisen ikiaikainen polku. Sukellamme tässä luennossa kohti tietoisuuden vapautta. Taavi Kassila on kirjailija, jooga- ja meditaatio-opettaja, joka on kirjoittanut 23 kirjaa henkisyydestä ja Intian filosofiasta. Hän aloitti meditaation harjoittamisen tasan 50 vuotta sitten. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/

Vuoden lopussa tehdään aina ns. "tilinpäätös" kuluneesta vuodesta. Blomis ei aio olla "pekkaa pahempi" vaan syyllistyy samaan syntiin kuin muutkin. Miten siis satunnaisen luontomiehemme vuosi sujui? Saavuttiko hän tavoitteensa vai jäikö viivan alta jotain uupumaan? Onko Blomiksen muistikortit täyttyneet vai jäikö tilaa seuraavalle vuodelle? Tarjolla on siis raportti vuoden 2022 luontotapahtumista yhden itseoppineen havainnoitsijan havaintovihkon perusteella. Kuuntele ja hämmästy. Blomiksen v.2022 luontokuvien saldoa voit ihmetellä Instagramissa: juhablomberg_fi tai osoitteessa www.juhablomberg.fi

Joulupukki kertoi Radio Voimalla perjantaina, että ihan aina ei joulupukinkaan mielestä tarvitse olla pelkästään kiltti. - Kiltteysmittari on sellainen, että se sietää vähän molempia. Jos ei aina ole hyvä päivä, niin se kääntyy pikkuisen punaisen suuntaan ja seuraavana päivänä, kun on kiltti, se menee vihreän puolelle. Koskaan ei voi esimerkiksi tietää, millaisen yllätyksen saa sähkölaitokselta, silloin se saattaa käydä tilapäisesti punaisella. Lahden kiltteystilanne näyttää joulupukin mielestä hyvältä. - Tarkastelin juuri asiaa koko Suomen kannalta, niin kyllä Lahti aika vihreä on kiltteydenkin suhteen, kuin myös ympäristön suhteen. Lahden kiltein on joulupukin mielestä ollut Jukka Klinga. - Hänellä oli tuossa juuri eilen vähävaraisille ruokapalvelua. Joulupukin mielestä hän on kyllä tosi kiltti. Lahti on kyllä pullollaan mahtavia ja kilttejä tyyppejä. Pukki yllättää vielä kertomalla, millainen käytös on hänen mielestään parasta. - Villit lapset ovat pukin mieleen. Minulla on hirveästi myös villejä tonttuja, jotka kokeilevat kaikki rajoja, niin siitä oppii elämästä, että ei vaikka kannata pudota kahta kertaa tuosta, kun se sattuu. Tietynlainen villiys on siis joulupukin mielestä hyvä asia. - Ei aina tarvitse olla villi. Hyvä on välillä käpertyä sohvan kulmaan viltin alle ja ruveta lukemaan mukavaa kirjaa. Sekin on ihan arvostettavaa. Kuuntele haastattelu.

Hyvää ensimmäistä synttäriä meille ja kaikille teille, jotka meidän matkassa olette olleet! Tänään (tai siis huomenna) vietetään synttärijuhlia ja vähän kurkistetaan podcastin syntymiseen sekä pohditaan sekä mennyttä että tulevaa (koska eihän tää tähän jää!).   Miten on sun mielestä menny eka vuosi? Jätäthän synttäreiden kunniaksi meille arvostelun vaikka sinne Spotifyn syövereihin! Sit voisit kans vaikka heittää meitä instassa pienellä synttärionnittelulla!

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohti Radio Voimalla Rapala VMC -yhtiön jäljellä olevan tuotantotoiminnan siirtymistä Vääksyssä Viron Pärnuun. Yt-neuvottelut asiasta alkoivat lokakuun alussa ja päättyneiden neuvottelujen myötä 53:n työsuhde irtisanotaan. - Aihe on keskusteluttanut, olemme olleet huolissamme ja käyneet keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Ikola-Norrbackalla ei ole selvää tietoa siitä, mitä tyhjäksi jääneille tiloille tapahtuu, mutta keskustelua toimitilan omistajien kanssa on käyty. - Jos tulee toimijoita, joilla on tarvetta toimitiloille, niin voimme ohjata neuvottelemaan asiasta omistajien kanssaan. Asikkalan kunnanjohtajan mielestä tärkein toimija yt-neuvottelujen myötä irtisanottujen kannalta on TE-toimisto ja kunnan työllisyyspalvelut. - Ne yrittävät olla tukena, etsimässä ja kartoittamassa työpaikkamahdollisuuksia Asikkalan kunnan alueelta ja totta kai myös maakunnan alueelta. Myös uudelleenkoulutusta on Ikola-Norrbackan mielestä tärkeää miettiä. - Miten nyt kenenkin tarpeet tulevat esille, niin yritämme olla kaikessa aktiivisesti myös kuntana mukana. Asikkalan näkökulmasta tilanne on kunnanjohtajan mukaan kaksijakoinen. - Olemme iloisia siitä, että tämä osaamiskeskus kuitenkin jää ja sitä yritetään vahvistaa. Se on toki hieno asia. Toisaalta nämä irtisanomiset on ikävä uutinen ja työntekijän näkökulmasta aina henkilökohtainen tragedia. Asikkalassa myös suunnitellaan parhaillaan toimenpiteitä sille, miten kuntaan saataisiin lisää uusia toimijoita. - Pohdinnat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa, kun ei ole ollut tietoa neuvotteluiden lopputulemasta. Elinvoiman kasvattaminen ja uusien työpaikkojen saaminen tänne on joka tapauksessa kunnan perustehtävää. Totta kai toivomme tästä vipuvartta valtion taholta, jos saisimme resursseja elinvoimatyöhön uusien avauksien mietintään ja tänne tuomiseen. Asikkalan lähitulevaisuuteen kunnanjohtaja suhtautuu positiivisesti. - Talous on kunnossa ja pystymme tekemään asioita. Tulevaisuudessa täytyy vain tarkkaan harkita, mitä meidän kuntalaiset priorisoivat. Ikävistä uutisista huolimatta on tärkeää pitää uskoa ja toivoa yllä. Asumme hyvässä kunnassa, maakunnassa ja valtiossa. Tulevaisuus on meidän näköinen. Yritetään yhdessä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Rinna Ikola-Norrbacka

Vuoden opiskelijateko -palkinto jaettiin lokakuun lopussa. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK valitsi Vuoden opiskelijateko -palkinnon saajaksi LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijan ja opiskelijakunta KOEn tutorin Taru Minkkisen. Minkkinen kertoi Minni Salmiselle Radio Voimalla, miltä tunnustuksen saaminen tuntuu, mitä opiskelijatutorilta vaaditaan ja miten hän kehittäisi toimintaa. Minkkinen kertoi myös miltä Lahti näyttää opiskelijan silmin.

Kelpaako piste?-podcastin kuudes jakso käsittelee eritoten maalivahteja. Tämän viikon jaksossa käännetään katseet miehiin tolppien välissä ja keskustellaan maalivahtipelin saloista, kun Attea paikkaa Kirkkonummi Rangersin maalivahti Kristian Krogius. Lisäksi mukana ovat jo perinteeksi muodostuneet osiot, kuten ottelunostot, TOP 3, trivia ja viikon kuulijavieras Tuomas Leino (ÅIF). Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divari pelaajaa, kukin eri joukkueista: Severi Hopsu SC Hawksista, Atte Silvennoinen Kirkkonummi Rangersista sekä Niklas Niemi M-Teamista yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista. *huom. jakson taustalla on valitettavasti pieni häiriöääni, joka vähenee jakson edetessä. Pahoittelemme teknistä ongelmaa.

Suomessa on pula hoitajista. Soten myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille. Hyvinvointialueilla arvioidaan, että rahat vastuiden hoitamiseen eivät riitä. Lisäpainetta tuo hoitajamitoituksen nosto ja hoitajien palkkavaatimukset. Miten tästä päästään eteenpäin? Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Markus Lohi (kesk.) ja Ilmari Nurminen (sd.). Hallitus on sorvaamassa potilasturvallisuuslakia, jolla varmistetaan, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Hoitajien liitot Tehy ja Super kritisoivat, että laki rajaisi heidän lakko-oikeuttaan. "En usko, että tämä on kenellekään päättäjälle mieluista lähteä tekemään tällaista lainsäädäntöä, koska meidän ajatukset on hoitajien puolella. He ovat palkkansa ansainneet. Uskon, että suomalaiset arvostavat hoitajien työtä. Toivon vilpittömästi, että tätä lakia ei tarvitsisia soveltaa, vaan työmarkkinat pääsisivät sopuun", Lohi toteaa. Nurminen muistuttaa, että Suomessa sairaanhoitajan palkka on selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja Norjassa. "Kaikista tärkeintä on päästä neuvotteluissa eteenpäin. Mielestäni työnantajapuoli on ollut tässä aika passiivinen, mitä itse olen seurannut. Tarvittaisiin vastaantuloa ja sovinnon ja ratkaisun avaimia, koska nyt tämä tilanne eskaloituu", Nurminen sanoo. Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueille tarvittaisiin 1,5 miljardia euroa lisää rahaa. Painetta tuovat hoitajamitoituksen nostaminen, hoitajien palkkavaatimukset ja sote-uudistuksessa tehtävä palkkaharmonisaatio. Joutuuko hallitus lisäämään rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Kokoomus on jättämässä välikysymyksen hoivan tilanteesta. Mukaan välikysymykseen tulivat myös perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. "Kyllähän Suomen terveydenhuolto on tällä hetkellä ennennäkemättömässä kriisissä. Meillä on merkittävä hoitovelka, puuttuu hoitajia ja lääkäreitä ja samaan aikaan ollaan tekemässä massiivista hallintouudistusta, jossa rakenteet laitetaan uusiksi", Laiho sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa välteltiin liukumasta rahanpulassa väärään lokeroon. Jos teet pätäkän tarpeessa sivuhommia, saatat jäädä ikävästi rooliisi jumiin kuin Steven Segall konsanaan. Hollywood-tähtienkään elämä ei ole vailla murheita Tiesitkö, että Bon Jovi teki kantria? Kyse on aina ulkopuolisten mielikuvista Toimialaluokituksena ”Kaikki mistä saa rahaa”? Jos ei osaa eikä ole kivaa, tulee harvoin tulosta Rahan takia tehdyt hommat on yleensä hinnoiteltu päin honkia Sivupolku voi olla myös siunaus Jos olet ajautumassa kaseikkoon, voisitko ottaa aikalisän?

KalloCastin jakso numero 93 käy Helsingin MM-kisat perusteellisesti läpi. Yleisten MM-aiheiden lisäksi agendalla on myös tietysti kärkipään tiukka kamppailu. Jakso on siitä historiallinen, että puolet siitä nauhoitettiin evakossa parkkihallissa jäsen Lötjösen autossa. KalloCastin juontajina toimivat Joel Siltanen, Toni Lötjönen ja Reeo Tiiainen. Tiiainen vastaa myös teknisestä toteutuksesta. Löydät jaksot myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista. Jakson sisältö: 1. Erä: MM-kisojen yleiset puheenaiheet 00.00-30.52 - Yleiskatsaus kisoihin (yleiskuva) - Pelillinen taso - Olosuhdekysymykset - Joukkuemäärä ja peliformaatti 2. Erä: Top 4 30.53-59.49 - Taas samat joukkueet kärjessä - Erot joukkueiden välillä - Suomen kokonaissuoritus - Mihin ratkaisupelit ratkesivat? - Suomen ja Ruotsin jännitteet - Ovatko Tshekki ja Sveitsi saaneet kiinni? - Miten Suomi uudistuu ensi kisoihin? - Kisojen tuomarilinja 3. Erä: Brandytyöryhmä 59.50-1.12.00 - Viikon posi ja nega -maraton KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin kanssa.

Elli Toivoniemen mielestä suomalaisen elokuvantekijöiden on aika päästää irti ujosta ja nöyrästä asenteesta.

Kremlille vaalit ovat kansallisen turvallisuuden kysymys, johon ulkovallat yrittävät sekaantua. Samalla Venäjän armeija on nostanut taisteluvalmiuttaan lähestyvän suursodan varalta, sanoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen blogissaan.

Saariston lapsi ja kokenut purjehtija Tommy Hellsten ei koskaan unohda yhdeksän vuoden takaista, hirmumyrskyssä tehtyä Atlantin ylitystä. Mielestä ei poistu myöskään reissun jälkeinen olotila, jota Tommy kutsuu “oseaaniseksi hiljaisuudeksi”. Merellä olo vaatii läsnäoloa, merta on mahdoton hallita ja siellä on vaikea suorittaa tai kiirehtiä. Miksi tällainen mentaliteetti on elämässä niin vaikeaa? Mistä kontrollin ja suorittamisen tarve oikeasti kertoo? 

NFL:n offseasonin 2021 suurimpia puheenaiheita on ollut Aaron Rodgersin tyytymättömyys omaan tilanteeseensa Green Bayssa sekä joukkueen front officen tapaan johtaa ja rakentaa joukkuetta. Mielestämme tilanne vaatikin erityisen tarkkaa analysointia! Mika sai rekryttyä tähän Suureen Packers-keskusteluun vieraakseen kaksi kovan luokan GB-fania ja erinomaista keskustelijaa, Silja Tenhusen sekä Jussi Mäntysaaren! Keskustelu on nauhoitettu 9.8.2021. (2:59) Vieraiden esittelyt (14:33) Green Bayn tila isossa kuvassa (55:51) Green Bay kaudella 2021

Eli vaikka tein jo aiemmin Leffahullu podcast jakson Disney+ Marvel sarjasta Loki, niin silloin käsittelyssä oli spoileri vapaasti kaksi ensimmäistä jaksoa, mutta nyt kun kausi tuli päätökseen niin tein uuden jakson, koko kaudesta ja spoilereiden kera. Eli spoilereita on ja paljon, joten katso ensin koko kausi ja vasta sitten mietteeni siitä. Mielestäni tämä on yksi parhaista Disney+ sarjoista tai ainakin paras Marvelin Disney+ sarja. Näyttelijät tekevät hienot roolityöt ja tarina on mielenkiintoinen ja jään innolla odottamaan lisää. Sen lisäksi sarja on täynnä viittauksia Marvelin sarjakuviin ja se esittelee liudan tuttuja hahmoja lehtien sivuilta, pienillä twisteillä.

Kuntavaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Millaista veropolitiikkaa SDP haluaa edistää? Suomessa oli ennen koronaa 225 kuntaa, joissa talous oli alijäämäinen. Pitäisikö kuntien valtionosuuksia korottaa? “Emme tule tekemään mitään merkittäviä kuntien valtionosuuksien kasvattamista, mutta kun tehtäviä annetaan, valtionosuudet tulevat mukana”, Marin kertoo. Marin korostaa, että SDP haluaa keventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Pääomatuloverotukseenkin SDP haluaa muutosta. “SDP:n esitys on, että siivu tästä pääomatuotosta siirrettäisiin kuntiin. Pääomatuloverotuksessa on lievä progressio. Mielestäni olisi tärkeää tarkastella verotusta kokonaisuutena. Keskeistä on se, että meillä olisi mahdollisimman tiivis veropohja eli aukkoja olisi vähän”, Marin kertoo. Suomessa tasataan eroja kuntien välillä tulonsiirroilla yhä jyrkemmin. Marin myöntää, että järjestelmää muutetaan niin, että tulevaisuudessa tulonsiirot kuntien välillä voimistuvat. “Meidän väestö ikääntyy, sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa, ja silloin tarvitaan eurojakin enemmän”, Marin toteaa. Sote-uudistuksen yhteydessä suunnitellaan maakuntaveroa. Ongelmana on, että keskusta on lähtenyt pyörtämään kannatustaan maakuntaverolle. “Hallituspuolueet ovat yhdessä sopineet, että maakuntavero otetaan käyttöön”, Marin kertoo. Hän kuitenkin toteaa, että työ on kesken ja paljon yksityiskohtia on vielä auki. Maaseudulla on usein pulaa lääkäreistä. Marinin mielestä lääkäreille voitaisiin antaa opintolainoja anteeksi kannustimena, jotta lääkäreitä saataisiin maaseudulle. Marinin kotikaupungissa Tampereella väkivallan uhreja auttavat ensi- ja turvakodit ovat olleet niin täynnä, että ihmisiä on jouduttu käännyttämään muualle. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä?

Kaikki hyvä on vielä edessäpäin.Kun sain mahdollisuuden tehdä nämä kaksi podcastia pääsiäisen aikaan olin superinnoissani. Minulla tuli mieleeni kymmeniä aiheita ja ajatuksia, joita haluaisin teille jakaa. Pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus -mikä voisi olla idearikkaampi aihe!Pikkuhiljaa aloitin ajatusteni kokoamista paperille. Ensin yhdelle, sitten toiselle. Vielä kolmannelle ja neljännellekin. Ajattelin, että äh, pitää katsoa huomenna uudestaan. Katsoin seuraavana päivänä uudestaan ja pian olin kuin sarjakuvista tuttu piirtäjä, joka istuu rutattujen paperitollojen keskellä.Koko pääsiäisen ja ylösnousemuksen aihe alkoi tuntua niin loppuunkäsitellyltä. Mitä uutta minä nyt vielä osaisin tästä sanoa? Se on täytetty. Niinhän se Jeesuskin sanoi ristillä. Se on täytetty ja sillä siisti, eikai tuohon ole mitään lisättävää... Elämme pääsiäisen jälkeistä tiistaita, kaikki on nyt tapahtunut. Päivän evankeliumitekstissä Jeesus ilmestyy ja esittelee itseään opetuslapsilleen seuraavasti; ” Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Jeesus siis ilmestyi vakuuttamaan, että oli ollut sanansa mittainen mies. Hän oli hommansa hoitanut, kuolema oli kuolemalla voitettu.Kysyin ystäviltäni apua. Mitä ihmettä voisin sanoa pääsiäisestä nyt, kun kaikki on ikään kuin valmista? Hyvä ystäväni sanoi ”Mulle pääsiäinen tarkoittaa lähinnä vapaapäivää, kevään alkua ja semmosta…että kaikki hyvä on vielä edessäpäin.”Lamppu syttyi päässäni. Niin, siinähän se, pääsiäisen ja ylösnousemuksen idea tiivistettynä.Mikä olisikaan parempi syy saada arkivapaa kuin itse vapauden juhliminen. Jeesushan tuli maailmaan, jossa uskonnolla oli vahva muotti. Niinkin vahva, etteivät kaikki pystyneet siihen muottiin itseään ujuttamaan. Piti olla puhdas, niin rituaalisesti kuin mieleltäänkin. Piti olla varaa uhrata temppelissä Jumalalle erilaisia eläimiä ja asioita. Sai syödä vain tietynlaista lihaa. Oli suotavaa, että eli tietynlaista elämää, naiset miesten vaimoina ja toisinpäin. Jos satuit olemaan orja, tai lapsi olit erityisen alisteisessa asemassa. Jos taas yksinäinen, sairas tai jotain syntiä tehnyt niin elit ehkä jo täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Sääntöjä oli paljon. Rajat ja ääriviivat oli ulkoapäin tarkasti piirretty. Sitten tuli Jeesus, joka vapautti meidät ihmiset kaikista noista vaatimuksista, pyyhki tiukasti piirretyt viivat. Kuten Paavali kirjeessä Galatalalaisille tiivistää:”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. Ja jos te kerran olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin jälkeläisiä ja saatte periä sen, mikä hänelle oli luvattu.”Jeesuksen ristintien ja ristityön kautta me kaikki; sukupuolettomat, muunsukupuoliset, naiset, miehet ja kaikki muut, taustoistamme ja kansalaisuuksistamme riippumatta olemme lunastettuja, vapaita ja Jumalalle kelpaavia ihan omana itsenämme. Kevät, jonka ystävänikin liitti pääsiäisen vahvasti, on taas kasvun ja uusien alkujen aikaa. Maa sulaa ja työntää kaikenlaista uutta elämää kohti maailmaa ja useat eläimet heräilevät horroksestaan. Voi ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä -niin kuin me ihmisetkin saimme aloittaa Jeesuksen voitettua kuoleman. Näin kristittynä minulla ei ole enää kysymystä, johon usko ei vastaisi. Kirjettä heprealaisille lainatakseni: Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.  Jumala on luvannut pitää minusta huolta nyt ja sitten kun tulee kevät, jolloin en enää herääkään tähän maailmaan. Kaikkein sykähdyttävintä ystäväni sanoissa oli kuitenkin se, että kaikki hyvä on vielä edessäpäin.Tämä ei ollutkaan tässä, tämä on vielä kaikki kesken. Me olemme kesken. Se onkin pääsiäisessä kaikista ihmeellisintä. Jeesus on tehnyt koko pääsiäisen ajan sellaisia temppuja, että heikompia hirvittää ja antanut sellaisia lupauksia, että niistä on paha pistää paremmaksi. Tunnemme tämän päivän evankeliumitekstin lisäksi muitakin kertomuksia siitä, miten Jeesus vielä ilmestyy oppilailleen, vakuuttaen että on todellakin se kuka lupasi ja on tehnyt mitä lupasi. Todellakin ihminen ja todellakin Jumala. Todellakin kuollut ja todellakin ylösnoussut.Mutta kaikki hyvä on vielä edessäpäin. Äitini muistelee usein kuulemaansa siitä, että Jumala on salannut meiltä sen mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, jotta me jaksaisimme elää täällä. Ja jos kuvittelet nyt elämäsi parhaan hetken. Sen kun olit onnellisempi kuin koskaan ennen, kun kaikki oli selvää ja se mikä ei ollut oli merkityksetöntä…ja kun sellaisella hetkellä kuulet nuo sanat ” Jumala on salannut meiltä sen mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, jotta me jaksaisimme elää täällä” -silloin voit vain aavistaa sen kaiken hyvän mikä on vielä edessäpäin. Saat jatkaa rauhassa, keskeneräisenä.Vaikka Jeesus antoi meille vapauden elää Hänen seuraajinaan juuri omina itsenämme, vaikka Hän antoi meille ikuisen Kevään toivon ja viestin siitä, että kaikki hyvä on vielä edessä, jäi meillekin tehtävä. Laulaja ja lauluntekijä Yona sanoittaa kappaleessa Kesken seuraavasti:”Joku väritti mut tuhansin sävyin, piirtää unohti vaan ääriviivat, unohti vaan ääriviivat.”Elämässä on mielestäni kyse ääriviivojen piirtämisestä. Se on osa kasvuamme jatkuvassa keskeneräisyydessä. Jumala on värittänyt meidät tuhansin sävyin, mutta meidän on itse löydettävä ääriviivat ja piirrettävä ne. Se on osa sitä vapaata tahtoa, uutta liittoa, jonka Jumalalta saimme. Mielestäni ne ääriviivat piirretään iloista, suruista, rinnasta räjähtävästä rakkaudesta ja sisuskaluja polttavasta tuskasta. Niitä piirretään muihin peilaten. Yona jatkaa kappaleessaan sanoin:”Älä oo niin nopee antaa tuomioo, ei musta muuten mitään tuu. Perhosen toukka tai paraneva haava, mä oon kesken niinku puolikuu, kesken niinku puolikuu.”Elämämme on täällä ikuisesti kesken, koska meitä odottaa iankaikkinen elämä Jeesuksen ristintyön ansiosta. Samalla kun piirrämme omia ääriviivojamme peilaten niitä muihin, on hyvä muistaa mitä Jeesus meille opetti. Pidetään huolta omista ja kunnioitetaan myös muiden ääriviivoja. Annetaan jokaiselle mahdollisuus ja aika piirtää ne juuri sellaisiksi, kun on paras. Anteeksianto on pyyhekumimme ja paksu tussimme niitä piirtäessä. Armo antaa vapauden ja rohkeutta vetää ääriviivoja välistä villillä vauhdilla ja välillä hitaasti hipsuttaen. Ja jos jää kesken, niin ei sekään haittaa…Koska, kaikki hyvä on vielä edessäpäin.

Kysymysjakso, eli tarroja taas jaossa! Miten harjaantua CSS:ssä? Mitä mieltä olemme Denosta? Kannattaako koodia kirjoittaa huonommin kuin osaisi?Palautetta:Olipa mukava kuunnella keskustelua vimistä! Vimin opetteluun aivan ehdoton ykkössuosikkini on VIM-adventures! (https://vim-adventures.com/) 25$/6kk lisenssi ei kyllä sieltä halvimmasta päästä ole mutta voin sanoa että on hintansa väärti. Toistoja tulee paljon ja monipuolisesti sekä komentorepertuaari pelin jälkeen sellainen että jopa hjkl jää vähälle käytölle tositoimissa :O (miikka)Kysymykset:Mitä mieltä olette Node.js:n uudesta kilpailijasta Denosta, josta julkaistiin juuri 1.0-versio? Mielestäni TypeScript sisäänleivottuna on kutkuttava ajatus. Toisaalta mahdollisuus importata riippuvuuksia suoraan URL-osoitteesta herättää vähän ristiriitaisia fiiliksiä.Mitä komponenttikirjastoja olette käyttäneet Reactin kanssa? Ovatko esim. React Bootstrap, React Material-UI, PrimeReact tuttuja? Tai jos ette käytä valmiita komponenttikirjastoja, miksi näin? (Joni)Reach UIAnt DesignCarbon Design SystemTere, deno vs nodejs aiheena tulevissa podcasteissa? (xvideos)Miten harjaantua css:n parissa? Tietty tekemällä oppii, mutta projektit kosahtaa aina siihen että logiikka onnistuu huomattavasti helpommin kun jonkun laatikon tyylittely (Kaikennäköstä)Minkä ikäisiä olette? (veikkaus: Antti 42, Riku 36)Millä työkalulla React-sovelluksen E2E-testit kannattaa kirjoittaa? Cyprees, Puppeteer, Playwright, vai joku muu? PS. Haluan tarroja!!! (A-P Koponen)Kuinka paljon annatte arvoa koodin luettavuudelle? Ratkaisetteko esimerkiksi usein jonkin koodausongelman ”huonommin” kuin osaisitte, jotta se olisi luettavampi? Esimerkkejä voisi olla reduce, bittien shiftailu tai vaikka se niin rakas funktionaalinen ohjelmointi. (Teemu Perämäki)The Wrong AbstractionMilloin on myöhäistä ottaa projektiin uusia isompia kirjastoja tms. mukaan? Jos olen jo huomattavan pitkällä projektissa, voinko vielä ottaa mukaan esim. tilanhallintakirjaston tai tyylikirjaston jotka vaatisivat suuria muutoksia koodiin?Onko teillä kokemuksia ison projektin uudelleenkirjoittamisesta? Milloin se on mielestänne tarpeellista? Jos on kokemusta, mitkä olivat suurimmat haasteet ja mitä tällaisessa projektissa tulisi ottaa huomioon? (Jaakko)Jakson valinnatAntti: Kaikki vanhat Nintendo-lehdetRiku: The Wire

Romano mirits juhlii 25-vuotista taivaltaan, vieraana juhlaohjelmassa on presidentti Tarja Halonen. Kaksiosaisien ohjelman toisessa osassa presidentti Halonen kertoo mm. sitä, miten pilkkaan ja väheksyntään tulisi suhtautua. Monessa työssään tienraivaajana toiminut Halonen pohtii myös, mihin suuntaan romanipolitiikan tulisi kehittyä tulevina vuosina. Presidentti Tarja Halosta haastattelee Jaakko Laakso.

Joe Biden on valittu Yhdysvaltain presidentiksi, mutta Donald Trump ei myönnä tappiotaan. Iida ja Jenny kohtaavat Washingtonissa ja pohtivat maan kahtiajakoa, nuorten ääniä ja demokratian tilaa vaalien jälkeisessä todellisuudessa. CNN-kanavan ovensuukyselyt saavat Iidan sisäisen datanörtin heräämään: hän zoomaa katseensa Menomonien piirikuntaan, jolla oli vaaleissa yllättävä rooli. Jenny muistelee nuoruuttaan tajutessaan, että parikymppiset ottivat näissä vaaleissa vallan. Amerikka-spesiaali etsii vastauksia Yhdysvaltain vaalisyksynä mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jenny Matikaisen vieraana on Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

Anita Lindgren on tehnyt vuosia vapaaehtoistyötä nuorten parissa. Hänellä on kuitenkin taitoja ja kokemusta elämän eri alueilta. Alunperin Kuusamosta kotoisin oleva vantaalaisnainen on romanien parissa tunnettu sekä musiikistaan että myös ompelutaidoistaan. Monitaitoinen Anita Lindgren oli viime vuonna mukana Työnimi -kampanjassa stylistina ja myöhemmin juontajana Kansallismuseon järjestämässä tilaisuudessa kansainvälisenä romanipäivänä. Anita Lindgren aloitti syyskuussa työt Helsingin Kansallismuseossa, jossa saa olla tekemässä romanikulttuuria näkyväksi sekä suomalaisille että turisteille. Uudesta työnkuvastaan huolimatta Anita haluaa jatkaa myös nuorisotyötä ja olla mukana tukemassa erityisesti nuoria naisia omien vahvuuksiensa löytämisessä. Toimittajana on Miriam Schwartz

Hämeen ja Keski-Suomen pienet bändit eivät jätä varmastikaan ketään kylmäksi; rujoa rockia, ammattimuusikoiden poppia, punkia ja ensimmäistä kertaa jopa kuoromusiikkia! Musiikin kirjo on jälleen valtava, mutta sen laatu pysyy vakaasti kympissä. Vieraina tässä jaksossa juuri soolouralle ampaissut Emppu Suhonen, jonka suurin osa teistä varmasti tuntee vielä Tiktakin kitaristina. Lisäksi Jani Varpujärvi julkaisee tässä podcast-lähetyksessä Symphoy Saga-levynsä ja legendaarisen Viikon promopaketti-ohjelman Lauri Nieminen valitsee omat neljä suosikkiansa vuosien varrelta tämän kuun maakunnistamme sekä kertoo meille tietenkin myös lähemmin ohjelmastaan. Ohjelman ajastus näkyy lopussa. Janin haastattelu ilmestyy kokonaisuudessaan 24.6. klo 9, Laurin viikkoa myöhemmin 1.7. klo 9. Empun haastattelu on puolestaan jo kuunneltavissa kaikilta kanaviltamme (Episodi XIV).   01. Rujo Katras (Jyväskylä, rock)Rujo Katras on yhtä kuin: Joonas Rautiainen - Laulu Topi Lampinen - Kitara+taustamölinä Joni Haarala - Rummut Jari Rossi - Basso+taustamölinä  Vuonna 2013 Jyväskyläläinen bändi sai alkunsa, jolloin aloimme tekemään suomenkielistä rujoa rokkia yksinkertaisuudesta tinkimättä. Bändi on siitä kehittynyt ja biisit ovat tulleet raskaammaksi ja trash metal vaikutteisiksi,joka on vaikuttanut bändin live toimintaan. Keikka-akti on mukaansa tempaavaa rokittelua ja vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Bändi on alusta saakka sitoutunut joka viikkoiseen treenaamiseen, ja siksi biisien teko on ollut äärettömän kivutonta ja yhteishengessä tehtyjä. Keikkoja on takana runsain mitoin. Musiikkia teemme Puhtaasta ilosta,  raukkaudesta lajiin ja hamaan jallupulloon asti.  Merkittävimmät yhteiskeikat: - Timo Rautiainen & Trio niskalaukaus lämppäys Saarijärvellä - Maj karma lämppäys Laukaanhovissa - Korpiklaani  lämppäys Laukaanhovissa  Saavutukset: -Tuska torstain semifinaali paikka 2019 -Soundi lehden viikon paras demo (Kiitos! kappale) LINKIT:Facebook TUE:Ottakaa Facebook sivu seurantaan niin saatte tietoa keikoista, muusta touhuilusta ja bändin kuulumisista. TULKAA KEIKOILLE höpönassut ROCK!!!   02. Madison Roam (Lahti, rock)Madison Roam on vuonna 2009 Lahdessa perustettu rock-bändi. Nelihenkisenä aloittaneen rytmiryhmän kokoonpano muuntautui trio-muotoon vuonna 2014.  Bändin musiikillinen ajatusmaailma on ollut aina hyvin avoin ja turhia kategoriointeja sekä rajoitteita on vältetty. Pohjavaikutteena musiikkiin on kuitenkin ns. “oldschool-rock” Sabbatit, Floydit ja Zeppeliinit. Tähän kun sekoitellaan mukaan Misfitsiä ja 90-luvun grungea, niin alkaa Madison Roamin ns. perusvaikutteet olla kasassa.  Yhtye on julkaissut kaksi promo-levyä “As The Daylight Goes By” sekä “Ready to Roll?” ja bändin nimeä kantava debyyttialbumi putkahti ulos 2012. Viimeisin äänite on vuonna 2019 julkaistu Dog From Hell -ep.  Keikkarintamalla yhtyeen toistaiseksi merkittävimmät keikat ovat olleet omat levynjulkkaribileet sekä useita mainioita lämppäyskeikkoja (mm. Graham Bonnet band, OD Saxon, Kauko Röyhkä, Pelle Miljoona etc.)  Tällä hetkellä bändi punoo koronatauon aikana juonia tulevaan ja tulee aktivoitumaan taas lähitulevaisuudessa. Tulossa varmasti lisää keikkoja sekä uutta materiaalia. Stay tuned! LINKIT:FacebookSpotifyYoutube PARASTA KOTIKULMILLA:Lihamuki ja Torvi! TUE:Parhaiten tuet bändin toimintaa saapumalla keikoille ja kuuntelemalla (sekä suosittelemalla kavereille) biisejä levyltä tai suoratoistopalveluista.   03. Weightless World (Jyväskylä, rock)© Emmi Virtanen. Weightless Worldin taival alkoi pienessä kellarissa Päijänteen rannalla, Jyväskylässä. Neljä teini-ikäistä kaverusta perustivat ryhmän yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille; metalli ja musiikin tekeminen olivat kaikilla lähellä sydäntä. Alusta lähtien yhtye alkoi soittamaan omaa musiikkia. Vuosien edetessä yhtyeen oma tyyli alkoi muodostumaan jäsenten omien vaikutteiden kautta, mutta pääasiassa kitaristi Valtteri Viinikka kirjoitti kappaleet.   Yhtye sai nykyisen muotonsa vuonna 2015, kun laulaja Perttu Korhonen liittyi mukaan. Tämän tapahduttua oman soundin löytäminen oli helppoa ja se johtikin yhtyeen ensimmäisen virallisen singlen julkaisuun. ”My Devotion” julkaistiin vuonna 2017 musiikkivideon kanssa.   Ensimmäisten singlejen seurauksena yhtye alkoi kirjoittamaan myös täysipitkää albumia. Albumi äänitettiin Electric Fox studiolla Jyväskylässä, samoin kuin edeltävät singlet. Viimein toukokuussa 2019 yhtyeen debyyttialbumi näki päivänvalon saavuttaen loistavia arvioita musiikkimedioissa maailmanlaajuisesti.   Weightless Worldin tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin koskaan. Vuonna 2020 on luvassa uutta musiikkia ja uuden materiaalin kirjoittaminen on parhaillaan käynnissä. LINKIT:SpotifyYoutubeFacebook InstagramBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Makeimmat naurut treenikämpältä lähdettäessä tarjoaa Vaajakosken nopeuskamera. Jyväskylähän on tietenkin Lutakosta tunnettu, mutta eniten ollaan keikkoja soitettu Freetimessä. Keikan jälkeen parhaat pizzat Pasargadista! TUE:Tue Weightless Worldia ilmaiseksi kuuntelemalla meidän musiikkia suosimassasi suoratoistopalvelussa ja seuraamalla meitä somessa! Jos haluat tukea vielä enemmän, voit vaikkapa tilata meiltä levyjä laittamalla viestiä somen välityksellä. Tule myös keikalle!    04. Sakea Ilta (Jyväskylä, pop)© Joonas Purastie. Sakea Ilta perustettiin Jyväskylässä 2018. Kaikki jäsenet ovat kotoisin eri kaupungeista eivätkä tunteneet toisiaan, ainakaan muuten kuin veljen koiran kummin kaimoina, ennen bändin perustamista. Jäsenet ovat (koulutettuja) ammattimuusikoita ja lisäksi Ringa on vielä vaikka mitä ja muuta, esimerkiksi sirkusartisti, Elias autokauppias, Roope hipihtynyt punkkari ja Marko on oikeasti Tuomo. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään väsynyt konsaprogebändi joka on olemassa pienten piirien kikkailua varten, vaan ääniä halutaan päästää emotionaalinen ja esteettinen kokemus edellä. Kaikilla on yhteinen tahto tehdä omaa musiikkia kovalla intensiteetillä ja omistautumisella.   Tulevaisuudessa aiomme palvella tarkoitustamme rakkauden ja musiikin lähettiläinä keikkailemalla mahdollisimman laajalti sekä julkaisemalla uutta musiikkia tasaiseen tahtiin. Tämän kesän mittaan julkaisemme kokoelman pirteitä sinkkuja, jotka edelleen laajentavat käsitystä Sakean genren rajoista, joita tunnetusti ei ole.  Musiikillisesti olemme jatkuvalla tutkimusmatkalla emmekä tiedä mitä tulemme löytämään, mutta ydinajatuksemme sekä tarkoituksemme on sama: haluamme tehdä mahdollisimman hyvää musiikkia joka saa hengittää mahdollisimman vapaasti ja kasvaa oman luonteensa ja halunsa mukaisesti ilman bändin ja sen jäsenten omien egojen rajoittavaa otetta. Mielestämme Sakea Ilta on kuin hieno viini, se paranee, kypsyy ja moniuloitteistuu vanhetessaan, mutta pohjimmiltaan sen luonne pysyy samana, tuttuna, tunnistettavana.  LINKIT:Instagram Facebook Youtube Spotify   Lisäksi kangaskasseja ja levyjä voi tilata ja tiedustella suoraan bändiltä esimerkiksi ottamalla yhteyttä sosiaalisen median kautta.  PARASTA KOTIKULMILLA: Paras paikka tavata ihmisiä ja hengailla tuopillisen tai viinilasin äärellä lienee Vakiopaine eli Vakkari. Sinne kokoontuvat opiskelijat, teatteriväki, muusikot, rivikansalaiset ja kaikenmaailman muut hipit. Siellä on myös erinomaista ja monipuolista kulttuuritarjontaa aina runonlausunnasta keikkoihin ja työpajoihin. Vakkarissa saa myös syödä häiriöttä omia ruokiaan, kuten usein pöydiltä löytyvät tyhjät viereisen Marian tyhjät pizzalaatikot vieraspaikkakuntalaisellekin kertovat.  Aktiivisin keikka- ja jamipaikka taas on toisessa päässä keskustaa sijaitseva Poppari, jonka tutustumiskierros kuuluu sekä ammattikoulun, AMKin että yliopiston musiikin opiskelijoiden tutor-kierrokseen. Tiistaisin siellä on Jazz- ja keskiviikkoisin poprock-jamit ja lisäksi keikkoja monta kertaa viikossa. Lisäksi lava on vapaa jamittelijoille aina kun siellä ei ole jonkin esiintyvän bändin omat kamat levällään ja usein esimerkiksi keikkojen jälkeen alkaakin spontaani jamisessio. Poppari onkin toinen erinomainen paikka hengailuun ja kulttuurin kosketuksi tulemiseen.  Tyypillinen Jyväskyläläinen ilta alkaa Vakkarissa istuskellen, josta siirrytään Poppariin jamittelemaan, josta pilkun jälkeen painutaan Freetimeen vielä pariksi tunniksi tanssimaan ja laulamaan karaokea.  TUE: Ostamalla meidän levyjä ja kasseja, kuuntelemalla ja jakamalla paljon meidän musaa ja ylläpitämää Sakea Suomi spotifylistaa ja tietenkin tulemalla keikoille sitten kun sellaisia taas kyetään järjestämään!   05. A1noa (Lahti, popiskelmä)A1noa syntyi vuonna 2013 kahden hyväntekeväisyyskonsertin tuotoksena.  Pitkään musiikkia tehnyt ja erilaisissa kokoonpanoissa mukana ollut Jani Varpujärvi oli kuullut Kari Meriläisen laulua ja löysi siitä heti omiin kappaleisiin sopivan saundin. Mll:n Orimattilan osaston kanssa toteutettu konsertti antoi Mpt-palvelut Ky:n Sari LundNiemiselle kipinän lähteä tuottamaan A1noan ensimmäistä ep:tä.  "Sydänverellä" levy tehtiin ja julkaistiin kesällä 2013.  Keikoille A1noa otti omien biisien rinnalle tunnettuja menobiisejä menneiltä vuosikymmeniltä. Keikat ja erilaiset projektit pitivät poikia kiireisinä ja kesällä 2015 A1noa teki toisen ep:n "Jälkemme".  2018 julkaistiin ”Sininen” Cd.  Levyt ovat saaneet mukavasti radiosoittoa paikallisradioissa Suomessa.  A1noa on osallistunut UMK kilpailuun vuosina 2017, 2018 ja 2020. 2018 Kilpailukappaleesta ”Sininen” tuli uusimman levyn nimikkokappale.  Keväällä 2018 A1noa esiintyi Orimattilassa yhteiskonsertissa tangokuningatar Heidi Pakarisen kanssa.  A1noa on keikkaillut tasaiseen tahtiin tehden hää, synttäri, pikkujoulu yms keikkoja.  Kevään 20 poikkeustilanne aiheutti (niinkuin kaikille muillekkin esiintyjille) sen, että keikkakalenteri tyhjeni aivan täysin. Osa keikoista on siirtynyt loppuvuoteen ja toivotaan että tilanne paranee kesän ja syksyn aikaan. Toisaalta nyt on mainio aika miettiä ja suunnitella rauhassa vähän tulevia kuvioita.  LINKIT:FacebookMPT PavelutYoutube a1noayhtye@gmail.com PARASTA KOTIKULMILLA:Lahdessa näkemisen arvoinen paikka on ehdottomasti satama-alue ja Lahtelainen lihamukihan on maailmankuuluu! Hyppyrimäet ja radiotornit hallitsevat Lahden kaupunkikuvaa.   06. Jani Varpujärvi (Lahti, sinfoninen metalli)Olen soittanut ja tehnyt musiikkia niin kauan kuin muistan.  Erilaisia bändi kokoonpanoja on ollut vuosien mittaan useita, myös tuurauskeikat ovat tulleet tutuiksi.  Nuorina poikina voitimme kilpailun, jonka palkintona oli päästä soittamaan Lahden hyppyrimäkien alla järjestettyyn "Ilta Altailla" tapahtumaan. Se oli nuorille 16v pojille kova juttu, kun yleisöä oli yli 2000.  Olen ollut 10 vuotta Eki Jantusen Mutkattomissa (Basso/koskettimet).  A1noa  on puolestaan omaa tuotantoa. Teen pääosin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset. Esitämme keikoilla myös covereita.  Olen järjestänyt useita hyväntekeväisyyskonsertteja mm. Mll:n hyväksi.  Sähkeet Uutiskomediashow (Hki) kanssa olen tehnyt muutaman vuoden tuotantoyhtyeistyötä.  Minulta on tilailtu paljon erilaisille laulajille ja tarpeisiin sovituksia ja tuottanut musiikkia.  Helsinkiläisen Krister Orren kanssa olen tehynt on-off yhteistyötä, josta on yksi sinkku/musavideo julkaistu. Krister Orre vaikuttaa 69eyes bändin taustalla.  Olen Orimattilasta kotoisin. Orimattilan Tönnön koululla järjestettävä tenavatähti kilpailu on ollut henk.koht erittäin mukava tapahtuma: Minua pyydettiin koulun entisenä oppilaana säestämään ja uusimaan tapahtuman musiikillista puolta ja siitä tulikin huippusuosittu tapahtuma. Edellisen kerran tangokuningatar Heidi Pakarinen oli tuomaristossa mukana ja hänkin innostui tunnelmasta niin paljon, että muutamaa kuukautta myöhemmin järjestettiin kevätkonserttia jossa esiintyi Heidi, A1noa ja tenavatähtiä.  Kappaleita on syntynyt vuosien mittaan paljon.  Joitain löytyy youtubesta nimelläni, mutta nyt myös levyinä:  Hiljaisuus ep 2017 (Kunnianosoitus sotaveteraaneille)  The Symphony Saga 2018  Jälkimmäisellä levyllä kitaroinneista vastaa Timo "Tinke" Niemistö ja Kai Korteila. LINKIT:Youtube   07. Runneltu (Joutsa, hardcore)Runneltu on vuonna 2004 perustettu metallista hardcorea soittava yhtye Joutsasta. Bändi vaikutti vuodet 2007-2011 Lahdessa, mutta tukikohta on vuodesta 2011 eteenpäin ollut alkuperäisellä kotipaikkakunnalla Joutsassa. Yhtye on tehnyt keikkoja silloin tällöin, yhteensä noin 30 (alkuaikojen keikat tosin eri nimellä).   Julkaisut (kaikki omakustanteita): Demo 2006 Demo 2007 Demo 2008 Selkäranka (pitkäsoitto, 2010) Aivotyömaa (EP, 2015) Sokea hyppy (pitkäsoitto, 2015) Rumentaja (EP, 2019)  Levyt löytyvät Spotifysta ym. suoratoistopalveluista. Selkäranka, Aivotyömaa ja Sokea hyppy -levyjä löytyy myös cd-versioina. YouTubesta bändin kanavalta löytyy myös monenlaista erikoismateriaalia.  Bändissä on tapahtunut vuosien varrella muutoksia kokoonpanossa. Viimeisin muutos on melko tuore tapaus kun laulaja Santtu Pihlaja (alunperin rumpali) lopetti bändihommat. Rumentaja jäi Santun viimeiseksi työksi bändissä. Sellainen ihme kuitenkin tapahtui, että Runneltu löysi uuden laulajan ja homma jatkuu! Uusi kokoonpano pääsi jo hyvään alkuun, mutta korona laittoi aikatauluja uusiksi. Tarkoitus on tehdä uusia levyjä ja keikkoja heti kun se on mahdollista!  Nyky-Runneltu: Laulu - Uusi laulaja (liittyi juuri bändiin, paljastetaan myöhemmin) Basso - Vesa Pitkänen (alkuperäisjäsen) Kitara - Sami Tommola (ollut mukana alkuvuodesta 2009) Rummut - Tuomas Hämäläinen (ollut mukana kesästä 2012)  Runneltu löytyy Facebookista ja Instagramista. Bändillä on nettisivut www.runneltu.com. Sivusto päivitetään ajan tasalle kun ehditään!  Moni on varmaan ehtinyt 16 vuodessa perustaa ja lopettaa monta bändiä. Runneltu on kehittänyt omaa juttuaan eteenpäin kärsivällisesti kaikessa rauhassa. Myönnämme olevamme hieman hitaita, mutta parhaat levyt ja keikat ovat vielä tekemättä. Voisimme olla kulahtanut bändi, joka vain kokoontuu fiilistelemään menneitä, mutta asia ei suinkaan ole näin. Bändi on edelleen luova ja elinvoimainen! Suunta on kohti parempaa.  Vaikka vastoinkäymisiä on ollut, niin kaikesta on aina selvitty. Eikä pelkästään selvitty vaan bändi on pystynyt kehittymään. Keikkailun kannalta vastoinkäymiset ovat kuitenkin usein osuneet huonoon saumaan. Toisaalta senkin takia meillä on nyt entistäkin nälkäisempi joukkue kasassa. Uusi laulaja on tuonut bändiin uutta virtaa. Alusta asti on ollut tarkoitus olla kova livebändi, eikä se tavoite ole miksikään muuttunut.  LINKIT:FacebookSpotifyInstagramApple MusicKotisivut PARASTA KOTIKULMILLA:Joutsassa on ollut meille hyvät puitteet viritellä bändihommia. Jos joku joutsalainen meistä tykkää tai vihaa, niin se tapahtuu yleensä salaa. Rauhassa saa siis olla! Kotipaikkaamme liittyy paljon merkityksellisiä muistoja laidasta laitaan, kuten Joutsa Hardcore City -biisistäkin voi kuulla. Parhaat paikalliset menomestat ovat tietysti Kellari ja nuorisoseurantalo, sillä noissa paikoissa olemme olleet soittamassa. Toivottavasti lista vielä pitenee!  TUE:Meitä voi tukea ostamalla levyjä (fyysisiä versioita voi kysellä suoraan meiltä esim. sähköpostilla tai Facebookin kautta), tykkäämällä bändin Facebook-sivusta, seuraamalla Instagramissa, tilaamalla Runneltu-YouTube -kanava... ja tulemalla keikalle sitten kun keikkailu on taas mahdollista!   08. Korsakoff Oy (Riihimäki, punk)Korsakoff Oy on kasattu 2018 marraskuussa. Kitaristi-laulaja ja rumpali pyöritteli ideaa bändistä monta vuotta, ennen lopullista kokoonpanoa. Yksi sumuinen Halloween yö 2018 törmäsimme Hyvinkään villissä yössä tulevaan laulavaan basistiimme. Ei mennyt kauaakaan, kun aloimme tuumasta toimeen ja puoli vuotta myöhemmin meidän ensimmäinen EP Oireyhtymäkohtia (toukokuu 2019) oli valmis ja painettuna vielä CD:lle. Ekat keikat alkoivat rullaamaan ja seuraavana kolahti Kaaosmasennus digi-ep lokakuussa 2019.   Hyvinkääläinen punkrockin konkari Traumat ottivat meihin yhteyttä ja halusivat alkaa tekemään splittiseiskaa. Kolme kovaa biisiä ja vuosisadan keikkakesä edessä. Keikat peruuntuivat jostain kumman syystä, mutta levyt jäivät kassinpohjalle pyörimään.   Nyt paraikaa äänitämme ensimmäistä pitkäsoittoa, joka on tarkoitus julkaista vinyylinä ulos loppuvuodesta. Ensimmäinen single ''Kesäbiisi'' julkaistaan tältä soitolta 20.6.2020.  Meidän basisti miksaa meidän kaikki itseäänitetyt biisit tästä splitistä lähtien. Miksaus hoituu Dave Draper-nimisellä brittiherralla.   Paras tapa tukea Korsakoffin toimintaa on käydä niillä keikoilla. Myöskin splittiä, CD:tä, tarraa ja pinssiä saa ostettua suoraan bändiltä Facebookin ja Instagramin kautta.   Meidän splittiä löytää tällä hetkellä Riihimäeltä pienliike Ehta Tradesta ja kohta myös Side Mission Recordsin nettikaupasta. Kummastakin löytyy tällä hetkellä myös meidän ekaa CD:tä.   https://www.sidemissionrecords.com/   LINKIT:FacebookSpotify Youtube PARASTA KOTIKULMILLA: Paras asia Riihimäessä on se, että sieltä pääsee pois hyvien junaratojen takia.   Riihimäki vihaa punkkia, joten palkittu Vihreä Talo on place to be. Siellä ollaan järkätty Joulupunkki festi viime jouluna ja nyt tulevana kesänä siellä tapahtuu Kotibileet fest 2020! https://www.facebook.com/events/vihre%C3%A4-talo/kotibileet-2020/530676424212283/  Hyvinkäässä taasen parasta on se, että se on esimmäinen pysäkki Helsingin lähiliikenteen ulkopuolella. Selvää säästöä.  Hyvinkään paras keikkapaikka on taasen Bar Zoom josta on tullut meidän vakkaripaikka soittaa. Hyvä palvelu, kamat valmiina ja itse saa myydä liput ja kääriä niistä voitot taskuun.   09. Emppu (Helsinki, pop)© Juha Mustonen. Emppu ei paljon esittelyjä kaipaa. 13-vuotiaana alkoi hänen ja Tiktakin tarina sekä nousu Suomen musiikkimaailman huipulle. Mutta myös omia vähemmän tunnettuja projekteja hän on vuosien saatossa julkaissut; nu-metallilla ja post-grungella flirttaillut raskas Dame toimi eräänlaisena terapia-projektina Tiktakin (tai "Tiksun", kuten Emppu itse sanoo) vilkkaimpien vuosien aikana, kun taas Alavala oli Tiktakin jälkeen täysin toisen ääripään projekti keveine folkpop-viboineen. Nyt hän on julkaissut ensimmäisen soolosinglensä nimeltään "Tää laulu on sun" ihan vain omalla etunimellään. Joonas jututti Emppua ennen sinkun julkaisua, ja kävi ilmi, ettei pienten bändien ja "isojen nimien" (Emppu ei missään tapauksessa käyttäisi itsestään tätä ilmaisua!) pitkässä kaaressa lopulta onnistuneen levytyksen julkaisuun, ole juurikaan eroja. LINKIT:SpotifyFacebookInstagramYoutube   10. Lauri esittelee: Kipinät-kuoro (Jyväskylä, kuoromusiikki) Spotify   11. Lauri esittelee: Oriental Jam (Jyväskylä, poprock) Spotify   12. Lauri esittelee: The Indigo (Jyväskylä, poprock) Spotify   13. Lauri esittelee: Helion (Hämeenlinna, metalli) Spotify   Ajastus0:00:00 Intro0:01:37 Rujo Katras0:06:36 Madison Roam0:09:41 Weightless World0:14:58 Haastattelussa Lauri Nieminen (Viikon promopaketti)0:22:14 Sakea Ilta0:26:09 A1noa0:30:45 Haastattelussa Jani Varpujärvi0:38:41 Jani Varpujärvi0:44:42 Runneltu0:48:54 Korsakoff Oy0:51:39 Haastattelussa Emppu Suhonen0:58:31 Emppu1:02:49 Lauri esittelee: Kipinät-kuoro1:08:34 Lauri esittelee: Oriental Jam1:14:19 Lauri esittelee: The Indigo1:19:21 Lauri esittelee: Helion1:27:53 Kiitos Lauri!1:35:32 Outro   Jakso myös videona Youtubessa.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa koronaan? Ja miten koronakriisi vaikutti ilmastonmuutokseen? Haastateltavana ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta. Ilmastonmuutos selvästi aiheuttaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden katoa, jolloin syntyy enemmän tilaisuuksia, joissa ihminen kohtaa eläimiä, jolloin pandemian mahdollisuus yltyy, Hukkinen kertoo. Myös globalisoituminen lisää virusten nopeaa leviämistä. Koronapandemia on osoittanut, että asioita voidaa muuttaa nopeasti ja rahaa löytyy. "Ihmiskunnalla on ilmastonmuutoksen suhteen kaksi ääripäätä: aletaan tehdä aktiivisesti paljon tai ei tehdä mitään. Kumpikin tarkoittaa radikaaleja muutoksia ihmisten elämään. Jos ryhdytään toimenpiteisiin, ne ovat aika radikaaleja, mutta jos ei tehdä mitään, tulee luonnonmullistuksia, jotka nekin ovat murroksia," Hukkinen kertoo. "Korona-kriisi raotti meille ovea siihen kauhuskenaarioon, jossa me emme ole tehneet yhtään mitään, toteamme, että ei tämä ilmastonmuutos ole mitään. Näin se sitten tulee - se kaatuu kovemman kautta: pysähtyy kaikki eikä voi tehdä mitään. Mielestäni on draagista, jos tämä polku valitaan, koska muitakin vaihtoehtoja on", hän kertoo. Hukkinen kertoo, että luonnonmullistuksen aiheuttamat kriisit kroonistuvat. Hän arvioi, että se voi tarkoittaa esimerkiksi Euroopan sisäistä muuttoliikettä etelästä pohjoiseen. "Emme puhuisi siirtolaiskriisistä vaan EU:n sisäisestä muuttoliikkeestä." Hukkisen mielestä koronakriisissä pitäisi tukea erityisesti vihreän jälleenrakemisen kriteeristöllä. "Kaikissa kriiseissäon sellainen fiilis, että palautetaan asiat lähtöpisteeseen. Mutta kun pitäisi tehdä suuria kestävän kehityksen rakenteita," Hukkinen kertoo, Esimerkiksi ihmisille ei pitäisi edes myydä epäekologisia tuotteita ja ihmisten arjesta pitäisi tehdä sellaista, että ihmiset eivät edes ajattele ympäristötekoja, vaan se on yhtä luontevaa kuin liikennesääntöjen noudattaminen. Hukkisen mielestä Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastotoimet ovat oikeansuuntaisia, mutta ei välttämättä riittäviä. Koronakriisissä pitäisi hänen mielestään suosia erityisesti ekologista muutosta. "Nyt rahaa on käytettävissä. Jos rahat käytetään ekologiseen rakenneuudistukseen, tämä on suuri mahdollisuus", Hukkinen kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

"Unohtaminen ei ole muistin virhe, vaan tarpeellinen ominaisuus." Tällä kertaa kohtaamme Helmi Kajasteen, joka on paitsi elokuvahullu, korjausrakentamiseen perehtynyt arkkitehti, myös monelle tuttu rap-hahmona Draama-Helmi. Mielestäni kaikkea Helmin taiteellista tuotantoa - musiikkia, esseekirjaa ja sen kuvitusta - yhdistää elokuvallisuus ja viitteellisyys, jonkinlainen impressionistinen lähestymistapa. Keskustelemme siitä rajasta, miten voi kommunikoida ajatuksiaan elokuvien ja muun taiteen kautta muille ja tulla ymmärretyksi ilman että selittää liikaa. Helmin viitteenomaiset esseet viipyvät tuhon ja jälleenrakentamisen teemoissa, ja keskustelu viipyy Grey Gardens -dokumenttiklassikon rappiotunnelmissa sekä Chantal Akermanin kotia ja kodin kaipuuta käsittelevien "ihanan arkisten" elokuvien tunnelmissa. Puhumme myös käsitöiden ja askartelun tärkeydestä - varsinkin kaltaisillemme ihmisille, jotka eivät oikein osaa tehdä niitä. Oksasenkatu 11:een (Helsingin Töölössä) aukeaa 4.6. näyttely, jossa pääsee tutustumaan paitsi Helmi Kajasteen kirjan kuvituspiirroksiin, myös hänen anarkistisesti rakentamiinsa pienoismalleihin!

Jakso 15. Tarinat suomalaisten lyriikoiden takana. Juiceen liittyvä pyhä kolminaisuus: minusta aurinko nousee? Musta aurinko nousee? Mielestäni aurinko nousee? Mihin voidaan lopulta päätyä? Onko Tuomari Nurmio halunnut kuvastaa Valo yössä -kappaleellaan juopon matkaa kotiin laskuhumalassa, vai voiko kappaleesta löytää syvempiäkin merkityksiä? Kuinka paljon kappaleita voidaan kirjoittaa kuolemasta ja ihmisten välisistä suhteista? Mandéloz ja Rosanna jälleen keskustelua johtamassa ja tietä viitoittamassa.

Hyvinvointivalmentaja, mentori ja kirjailija Teemu Syrjälä saapui keskustelemaan kanssamme liikkeestä, kehollisuudesta, turvasta, tunteista, parisuhteista ja virtaavasta ihmisyydestä yleisesti. Monipuolisen keskustelun aikana pureuduttiin muun muassa flow'n tiellä oleviin henkisiin ja fyysisiin blokkeihin, ryhmäflow'n luomiseen sekä kokonaisvaltaisen tunnekokemisen tärkeyteen. [01:22] Milloin olit viimeksi flow'ssa? [02:20] Aamun check-in ravistelulla ja hengittämisellä [04:40] Millainen suhde flow'hun? [07:10] Miten preppaat flow'ta? [09:00] Ajatuksia meditatiivisuudesta [11:35] Läsnäolo ja mukautuminen yllättäviin tilanteisiin [15:19] Onko kokemuksia tekijästä kokijaksi siirtymisessä? [17:10] Syvin flow kokemus ja miesten retriiteistä [19:30] Vetäjän roolista huolimatta yhtälailla oppimassa [20:40] Miten luot ryhmäflow'ta? [24:10] Heimouden merkityksestä [26:50] Miten rakennetaan turvallinen ilmapiiri? [30:05] Staattinen eläminen ja oleminen tukkii [32:18] Taistele, pakene.... tai jähmety [34:57] Millaisia tuntemuksia ennen kuin putoaa flow'hun? [37:13] Millaisia esteitä flow'lle voi muodostua? [40:14] Prosessiin keskittyminen ennen tulosta [44:35] Miten havaitsee irtaantumisen mieleen? [49:12] Ihmisyys ja flow [52:00] Kokonaisvaltaisen tunnekokemisen tärkeys [54:55] Mistä turvan kokeminen tulee? [61:30] Parisuhde: Plastinen vai kumulatiivisesti rakentuva sosiaalinen konstruktio [64:35] Parisuhteen flow [69:13] Avoimuus muutokselle [76:06] Kuolevaisuus ja loppuläpät‍

Kirjailija-runoilija Hannu Salamalta julkaistaan helmikuussa uusi romaani. Lisäksi Salaman ja muusikko Hepa Halmeen yhteisprojekti julkaisee uutta musiikkia kevään aikana, ja Juhannustanssien uusi tulkinta pyörii Tampereen Työväen Teatterissa. Mitä elämänsä aikana niin vasemmalta kuin oikealta huutia saanut Salama ajattelee nyt 2020-luvulla nykymaailman tilasta? Entä miltä kotimaan kenties merkittävimmän sananvapaus-oikeustaiston läpikäynyt kirjailija ajattelee nykyisistä kysymyksistä sananvapaudesta ja sen rajoista? Millaisen jäljen Juhannustanssit-ruljanssi kirjailijaan jätti? Tuukka Pasanen juontaa.

Jaksossa käsittelen vastakkainasettelulla kolikon molempia puolia. Mielestäni kaikissa asioissa on aina kaksi puolta, mutta kumpi on vahvempi ja kumpi heikompi. Seuraavat teemat tulee esille jaksossa. Järki/tunteet Ennakkoluulot/ennakkoluulottomuus Urheilu/koulu Oikea elämä/somepersoona Avoin persoona/suljettu persoona Tiedostettu/tiedostamaton Raha/onni Tiedonjano/välinpitämättömyys Minä/Muut Julkisuus/tavan kansalainen Oma etu/kaikkien etu Positiivisuus/negatiivisuus

Radio Wyrdin pöydän ääreen istuutuu helsinkiläinen tietokirjailija ja entinen Rumba-lehden päätoimittaja Viljami Puustinen. Puustinen on kirjoittanut kolme musiikkikirjaa, joista viimeisin on Kingston Wall – Petri Wallin saaga, mutta seuraavassa teoksessaan VELJEKSET GALLÉN hän käsittelee Akseli Gallen-Kallelaa ja hänen isoveljeään Claes Uno Gallénia, ja heidän henkisiä pyrkimyksiään. Lähetyksessä keskustelemme totuudenetsijöistä ja valonkantajista, Akseli Gallen-Kallelasta ja 1800-luvun lopun suomalaisesta kulttuuri-ilmapiiristä ja suomalaisen taiteen salatusta sielunmaisemasta laajemmin – sekä ajattomasta Suuresta Työstä. “Taide ja uskonto ovat hyvin lähellä toisiaan. Mielestäni on olemassa jonkinlainen korkeampi ajattelu, mysteeri, joka asustaa ihmissielussa –, jolle vain taide voi antaa muodon. “ - Akseli Gallen-Kallela

Epäilyttävä luomi paljastui mustikan jättämäksi jäljeksi. Sain porttikiellon lentokentälle. Pyrin aloittamaan sodan Cousteau-pipoja pitäviä vastaan. Siinä on yhdelle päivälle riittävästi toimintaa. Ja väsyneenä sitä ei jaksa pohtia, kuinka kovaa vauhtia maailma on menossa päin helvettiä. Eli kiitos harhautusten, kaikki on hyvin.

Myssypingviini on kuin Puuha-Pete. Näin toteaa meribiologi Heidi Ahonen, joka tutki myssypingviinejä kolme kuukautta Antarktiksella. Deception-saarelta maaliskuussa palannut Ahonen kertoo Saappaat jalassa -podcastissä, millaista tutkijan arki syvällä etelässä oli. Hän kuului tutkimusryhmään, joka tutki pingviinien syömisrutiineja kolmessa eri pisteessä aivan Etelämantereen tuntumassa.

Heikki Silvennoinen sai 1990-luvun alussa käyttöönsä Olli Keskisen videokameran ja eipä aikaakaan, kun kotivideoista syntyi Kummeli, kenties legendaarisin suomalainen viihdesarja. Kummelin sisällöt kulkevat perintönä sukupolvelta toiselle. Vaikka sarjan tekemisestä on jo parikymmentä vuotta aikaa, niin pikkulapset tulevat edelleen kadulla esittämään Silvennoiselle omia tulkintoja sarjan hokemista ja sketsit leviävät nettimeemeinä ympäri maailmaa. Huumorihommissa Ville Kormilainen ja Heikki Silvennoinen keskustelevat niin nakuilusta, natseista, Eric Claptonista kuin panemisestakin ja samalla monen ikimuistoisen sketsin taustat paljastuvat.

Intia on enemmän maanosa kuin maa. Se koostuu 28 osavaltiosta, joiden alueella puhutaan yli 1000 eri kieltä. Intian ikivanhaan kulttuuriin liittyy keskeisesti hindulaisuus, jonka juuret ovat Indus-kulttuurissa. Mutta jo vuosisatojen ajan sen kanssa rinnan ja rauhanomaisesti ovat eläneet myös muut uskonnot. Intian itsenäistymistaistelun yhteydessä osa intialaisista omaksui eurooppalaisena tuontitavarana nationalistisia ajatuksia, joiden pohjalta on syntynyt nyky-Intiaan äärihindulainen ja äärikansallinen hindunationalismin muoto. Ilmiö ei ole lainkaan marginaalinen, sillä vuoden 2014 vaaleissa hindunationalistinen puolue BJP sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön ja pääministeriksi puheenjohtajansa Narendra Modin. Intian politiikalla on myös suora heijastusvaikutus muuhun maailmaan. Puhutaanhan valtiosta, joka on 2020-luvun puolessa välissä väkiluvultaan maailman suurin. Hindunationalistien mukaan Intia kuuluu intialaisille - ja intialaiset ovat hinduja. Hindunationalistinen politiikka kuristaa vähemmistöjen asemaa, mutta monista muista maista poiketen Intiassa on verrattain toimiva demokratia ja vapaa lehdistö suitsimaan ääriajattelijoiden toimintaa. Haastateltavina Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriatropologian professori Sirpa Tenhunen ja uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti Jyri Komulainen. Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola. Kuva: Taiteilija esiintyy pukeutuneena hindujumalatar Shaktiksi, Maha Shivaratri -festivaaleilla Allahabadissa, 2016. (All Over Press)

Vuosi vaihtui ja mimmit muistelevat mitä jäi käteen menneestä vuodesta. Mitä kohokohtia ja ilmiöitä koettiin sekä miksi 2018 oli omalla tavallaan rakkauden vuosi? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tämän kertaisessa Romano miritsissa Jani Määttälä kertoo polustaan yrittäjäksi. Turkulainen Jani Määttälä on työskennellyt siivousalalla vuodesta 1997 alkaen. Töihin pääseminen oli aikanaan vaikeaa ja Jani koki, että hänen romanitaustansa nähtiin haasteena työnhaussa. Eräs työnantaja näki miehessä kuitenkin potentiaalia ja tarjosi mahdollisuuden työllistymiseen yrityksessään. Viiden vuoden työskentelyn jälkeen Jani eteni esimiestehtäviin ja pitkän työkokemuksen sekä sinnikkyyden tuloksena mies perusti oman siivousalan yrityksen. Kuinka romanitausta on vaikuttanut työuran kehittämiseen ja millaisia asioita yrittäjän tulee ottaa huomioon suomalaisessa yhteiskunnassa? Toimittajana Miriam Schwartz.

Juontaja Teemu Potapoff on Jumalaan uskova libertaari, jonka mielestä kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan. Pastori lempinimellä tunnettu Potapoff ihmettelee, että vaikka haluamme kaikki olla yksilöllisiä, niin miksi silti sulaudumme massaan. Mikä on menestyksen avain, mitä tapahtui Alin ja Teemun nuorena jakamille ilmaisjakelulehdille ja miten muuttunut alkoholilainsäädäntö on muuttanut poken työtä? Kuuntele kesän kuumin show.

Toimittaja Ina Mikkolan mielestä siinä ei ole mitään vikaa, että ihmiset innostuvat tisseistä ja runkkaamisesta. Päinvastoin. Seksillä ja pornolla on kuitenkin Mikkolan mielestä paljon syvempi merkitys ihmisen elämässä. Mistä Alin ja Inan innostus tatuointeihin on saanut alkunsa ja mitä Ina vahingossa nauhoitti itse suurella vaivalla tekemänsä action-elokuvan ainoan kopion päälle? Kuuntele kesän kuumin show.

Emmi vastaa puhelimeen Helsingistä, missä hän on perustamassa startup-yrityksen kansainvälistä R&D-toimistoa. Tilanne on väliaikainen, sillä oma koti löytyy Englannista. Elämä kahden maan välillä on kuitenkin herättänyt kunnioittamaan tasa-arvoista synnyinmaata ja sen tarjoamia mahdollisuuksia.

”Puolueilla ei ole paljon sanomista siihen, mitä kannattajamme tekevät”, Tuomioja sanoo näistä vaaleista. Lisää >> http://ift.tt/2nhWymN

Haatainen ei sanonut ei, kun häneltä tiedusteltiin halukkuutta eduskunnan varapuhemiehen tehtävään. Lisää >> http://ift.tt/2Gruaqv

Sisäinen viisaus, oma ääni. Se ääni joka ei aina kuulu mielen mölyjen takaa. Se ääni jonka olemassa olon voi jopa unohtaa, etsiessään vastauksia ulkopuoleltaan. Miten sitä voi alkaa kuulemaan ja mistä tietää että siihen voi luottaa? Sisäinen viisaus on jokaisessa. Olkoonkin niin, että emme ole siihen välttämättä kovinkaan paljon yhteydessä. Jotta sitä voi alkaa kuulemaan, on kuunneltava. Kuuntelu kysyy pysähtymistä. Luulisi, että tämä on helppoa ja itsestään selvää, mutta se ei todellakaan ole. Arkea suorittaessa ajaudumme helposti toimimaan totuttujen kaavojen mukaan, tunnustelematta lainkaan mitä todella nyt tarvitsisimme. Sisäiseen ääneen luottamus vahvistuu vain sitä kautta, että saat kokemuksia siitä että siihen luottaminen, niin järjettömältä kuin se onkin ehkä tuntunut, on johtanut johonkin joka on sinulle totta ja oikeaa. Sisäisen viisauden kuuntelun kuvitellaan olevan usein vain ihanaa. Ei se ole. Se voi pyytää meitä antamaan aikaamme asioille, joita olemme ehkä pitkään laimiinlyöneet. Se saattaa pyytää aikaa luonnossa, ehkä se pyytää menemään kohti ihmisiä, ehkä se pyytää ottamaan omaa tilaa. Ehkä se pyytää sulkemaan puhelimen illalla ajoissa. Ehkä se pyytää jotain, jota sisuksissasi tiedät olevan sinulle hyväksi- mutta on niin paljon helpompi olla kuulematta ja jatkaa samalla tavalla. Kukaan ei ole yhteydessä sisäiseen ääneensä kokoajan. Ihan jokaisella meistä on mieli, joka hölisee kaikenlaista. Vaikka miten olisi tehnyt meditaatiota ja itsetuntemustyöskentelyä, siellä se mieli edelleen on ja se edelleen hölisee kaikenlaista. Mielestä ja ajatuksista ei tarvitse päästä eroon. Sisäinen viisaus ei kuitenkaan ole puskevaa, tuomitsevaa tai ankaraa. Se on äärimmäisen kärsivällinen. Ja yksi asia on varma, sen ääni ei hiljene. Se jaksaa odottaa. kunnes olemme valmiita kuulemaan.

Kirja syntyy pääosin kahden ihmisen työpanoksesta. Kirjailijan me ehkä tunnemme, kustannustoimittaja pysyy useimmiten piilossa. Miten tämä kaksikko työnsä jakaa? Onko kirjailijan ja kustannustoimittajan liitto järkiliitto vai suuria tunteita ruoppaava viha-rakkaussuhde? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat 18.10.2016 kustannustoimittaja Salla Pulli ja kirjailija Mike Pohjola. Haastattelijoina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Mike Pohjolan ja Salla Pullin yhteistyön hedelmänä syntyi Turun palosta kertova romaani "1827". Kirjaa työstettiin viisi vuotta, työparilla oli koko ajan tekeillä tämän kirjan rinnalla myös muitakin projekteja. Mike Pohjola ja Salla Pulli olivat yhteistyön alkaessa toisilleen tuntemattomat henkilöt, joiden työliitto oli ylemmältä taholta järjestetty. Pohjola kertoo molemminpuolisen luottamuksen kasvaneen yhdessä tekemisen myötä. - Yhdessä tekemällä, keskivertolukijan ajattelua tunnustelemalla haemme teokselle yhteistä säveltä ja kieltä. Kustannustoimittajia ei juurikaan julkisuudessa näe, roolia ei tuoda sen suuremmin esiin ja palkintoja ei jaeta. Eikö kirja kuitenkin ole työryhmän yhteinen teos, pikemmin kuin kirjailijan aikaansaannos? Mike Pohjola on pohtinut kysymystä blogissaan. Hän poimii esimerkin elokuvamaailmasta. - Puhumme, että elokuva on ohjaaja Dome Karukosken elokuva tai tuottajan elokuva, harvemmin puhutaan käsikirjoittajan elokuvasta. Elokuvan teossa on mukana valtavan iso työryhmä, jonka nimet on lueteltuna lopputeksteissä, jopa kuvausryhmälle voileivän tekevän henkilön nimi mainitaan. - Kirjoissa ei ole lopputekstejä, sanoma- ja aikakauslehdistäkin ne löytyvät. Miksi ei kirjan taittajan ja kustannustoimittajan nimeä näy missään? Mielestäni kirjaformaatin kiinteänä osana pitäisi olla nämä tiedot. Tekijäsivulla kerrotaan kirjan painopaikka ja kustantaja sekä kääntäjä, siellä pitäisi olla myös kustannustoimittajan nimi, vaatii Pohjola. Kustannustoimittaja Salla Pulli kokee olevansa enemmän taustatiimiläinen kirjan kätilöinnissä. - Valmisteilla oleva kirja ei ole minun teokseni, vaan nimenomaan kirjailijan henkinen tuotos. En pidä tärkeänä, että nimeni on kanteen kirjattu. Sen sijaan kääntäjän nimen kirjaamista tekijätietoihin Salla Pulli puolustaa vankasti. - Käännös on uusi kaunokirjallinen kokonaisuus, joka on tehty alkutekstiin pohjautuen. Näen siinä suuren taiteellisen työn ja siksi kääntäjän nimen kirjaaminen teokseen on perusteltua.

Intuitio on tienviitta, sydän on valtatie. Mielestäni intuitio ja sydämen ääni eivät ole ihan sama asia, vaikka läheisiä tuttavia ovatkin. Intuitio ei ole aina vain sitä mikä tuntuu kivalta ja kevyeltä, joskus se on myös se pieni hiljainen ääni jota ei ihan vielä uskaltaisi kuulla. Sydämen ääni ei ole aina järjellä selitettävissä, mutta silti myös järjelle ja pelkojen tutkimiselle on paikkansa ja erittäin tärkeä sellainen. Tällä podcastilla jaan ajatuksiani ja kokemuksia intuition ja sydämen kuuntelusta sekä minkälaisia esteitä voi olla näihin luottamisen suhteen.

Venäläis-virolais-suomalaisuuden risteyksessä Oleg Oksasen on vaikea vastata kysymykseen, mistä hän on kotoisin. En tunne itseäni suomalaiseksi tai virolaiseksi. Ehkä eniten venäläiseksi, mutten myöskään ole venäläinen.Näin puhuu 29-vuotias Oleg Oksanen, joka on muuttanut perheensä kanssa Suomeen kaksi viikkoa ennen Neuvostoliiton hajoamista. Hän kokee omistavansa pieniä kulttuureita joka maasta, ja Oksanen näkee tärkeäksi sen, että ihminen tietää mistä tulee. Sillä, että on asunut eri kulttuureissa ja nähnyt ihmisiä, on vaikutus.Minulla on Suomessa kavereita, jotka eivät ole koskaan asuneet missään muualla kuin Suomessa. Ja sen näkee kyllä.Oleg Oksanen Myös Espanjassa ja Itävallassa asuneena Oksanen kokee, että ulkomailla asuessa oppii paljon hyvää.  Oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.Kouluun sopeutumisen vaikeusOksanen on ollut viisivuotias astuessaan lastentarhaan Suomessa. Ensimmäisestä päivästä hän muistaa sen, ettei hän ymmärtänyt mitään. Kuitenkin suomen kieli tarttui hyvinkin nopeasti.Kouluajat eivät olleet kuitenkaan helppoja. Venäläisen kulttuurin ja kielen tausta aiheutti "ryssä"-kommentointia ja asetti Oksasen vaikeaan asemaan. Tappeluita tuli. Vuonna 1991 ei ollut paljoa maahanmuuttajia, eikä venäjänkielisiä. Lapsille oli ehkä opetettu, että venäjän kielen puhuminen oli huono asia, Oksanen miettii.Omat vaikeudet koulukiusaamisesta änkytykseen ovat opettaneet Oksaselle paljon. Nykyään yritän puolustaa ihmisiä, jotka ovat heikompia.Oleg OksanenVenäläisyys SuomessaKoska Oksasella on sekä virolais- että venäläistaustaa, hän osaa kommentoida näihin ryhmiin liittyviä asenteita Suomessa: Virolaiset ja suomalaiset ovat ikään kuin sisaruskansat, kun taas venäläisyyttä kohtaan on enemmän vihaa. Luulen kuitenkin tämän häviävän, Venäjän nykyisestä huonosta asemasta huolimatta.Kun Oksasen perhe muutti Suomeen, hän koki tilanteen olleen hankalampaa hänen vanhemmilleen kuin lapselle itselleen pienenä ei ymmärtänyt ihan kaikkea. Suomi on kuitenkin muuttunut, sillä eri kulttuureista on tullut maahan enemmän ihmisiä. Suomi on iso maa, jossa on vähän ihmisiä. Se tarvitsee erilaisia ihmisiä.Oleg Oksanen Tänä päivänä Suomeen muuttaville nuorilla ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen. Maahanmuuttajia on katukuvassa enemmän.Kansallisten identiteettien välimaastossaVanhempien venäjänkielisyys ja venäjänkielisten uutisten katselu ovat osa Oksasen elämää. Kuitenkaan täysin venäläiseksi hän ei itseään miellä. Mikäli tulevaisuus tuo lapsia tullessaan, kasvatuksessa kielten ja kulttuurien välille tulee sekoitus. Puhun heille venäjää, ehkä suomeakin. Mielestäni on tärkeää, että lapset puhuvat pienestä saakka montaa kieltä, Oksanen kertoo. Haluaisin välittää heille myös traditioita: Kuinka olla herrasmies ja kunnioittaa vanhempia. Myös ruokakulttuuri on tärkeää.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna. Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".Koomikko Ali JahangiriHän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.Komiikkaa kipupisteissäLapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.Koomikko Ali JahangiriKosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä. Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.Erilaisuuden edut ja taakkaJahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen. Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.Koomikko Ali JahangiriErilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi. Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.Kehitys on aina hyvästäMielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".Koomikko Ali JahangiriMaailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä. He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Minulla on kana kynittävänä lintujen kanssa. Mielestäni ihmisen yleissivistykseen kuuluu tuntea ympäristön asukit ja näihin kuuluvat myös Suomen linnut peukaloisesta merikotkaan. Lintujahan ei aina näe kauhean hyvin, ne ovat useimmiten huutelemassa puskista, ja jos jonkun joskus näkeekin, se näyttää puun latvassa taivasta vasten yhtä mustalta kuin kaikki muutkin. Niinpä helpompaa olisi opetella tuntemaan linnut niiden laulun perusteella. Muutkin kuin tavallisimmat, jotka oppi jo lapsena maalla. Etenkin keväisin tämä opiskelu olisi helppoa, kun lirkuttelevia lintulajeja ei vielä ole pensaikossa kymmenittäin rääkymässä yhtä aikaa. Mutta hommasta ei tule mitään. Olen kokeillut kaikkea. Kuuntelen kotona linnunlaululevyä ja koetan yhdistää oppimani siihen, mitä kuulen luonnossa. Aina kun kuulen luonnossa jonkun poikkeavan laulun, koetan opetella hyräilemään sen, jotta voisin kotona etsiä lintulevyltä oikean tirpan. Nyt minulla on jopa kännykän mp3-soittimessa yksi levyllinen lintujen laulua, mutta tuskaa sirkuttelujen erottaminen on vieläkin. Tämä kyvyttömyys oppia tuntemaan lauluja on sitäkin tuskallisempi, kun muuten pidän itseäni musikaalisena ihmisenä. Kunnes taannoin tajusin vihdoinkin totuuden lintujen laulusta. Linnut eivät laula. Linnut puhuvat. Kaikki linnut puhuvat omilla kielillään ja ihmiset vain luulevat sitä laulamiseksi. Tästä syystä en opi niiden piipityksiä, minullahan on aina ollut huonohko kielipää. Nyt kun olemme todistaneet tämän faktan tieteellisesti, nousee kysymys: mitä linnut puhuvat? Riittääkö 'titityy' tosiaankin kommunikaatioksi talitintin koko elämän tarpeisiin? Entä miksi kottarainen taas livertelee, viheltelee ja naksuttelee niin, ettei kuulija aina perässä pysy? Onko sillä enemmän asioita ilmaistavanaan kuin talitiaisella? Turun yliopiston ekologian dosentti Esa Lehikoinen on tutkinut lintujen puhetta, kysykäämme häneltä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012 ja sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

Olen täysin hurahtanut luonnossa esiintyvien eläinten, sienten ja kasvien nimiin. Sienimaailma ruokkii ihmisen mielikuvitusta siinä missä sienet ruokkivat poimijaansa. Kaikki ns. huumorintajuiset henkilöt tarjoavat samantien kun sienistä ruvetaan keskustelemaan niitä kahta. Ryypätkääpää ja sen johdonmukaista seurannaista, naitattia. Niitä kumpaakaan ei tosin ole olemassa, mutta onhan meillä munahapero ja punanuljaska. Miten hyvin ne sopivat yhteen, en tohdi sanoa, ettei joku limanuljaska vedä siitä palkokasvin siementä hengityselimeen ja tokaise: “On se toi Blomis melkoinen taulakääpä”. Lintumaailman nimiä olen käynyt jo aiemmin läpi, muistanette vielä typökääpiötypäkön? Joka muuten kuuluu tyrannien heimoon. Se töpökääpiötypäkkö. Mutta tunnetteko ketään punaperäkaklattajaa? Tai siis että semmoinenkin lintu on kuin punaperäkaklattaja. Mielestäni paljon parempi huumorin lähde, kuin esim. punahuulisorsa ja silkkipöksyuikku, jotka esiintyvät ns. huumorintajuisten henkilöiden kielenkäytössä varsinkin pikkujouluaikaan tai Tallinnan laivalla. Mistä tulikin mieleen isosaku. Kuulitte aivan oikein. Isosaku. Se on hokkojen heimoon kuuluva kanalintu. Eikä mikään ylihintainen muovituopista tarjoiltava mauton virvoitusjuoma. Semmoinenkin on kuin partasaku. En tunne tapausta, sanoi partajuha. Eikä tunne varmaan Seppo Rätykään. Partasakua, vaikka Saksassa onkin käynyt. Puukiipijähän on taas meille kaikille tuttu. Se pikkuinen puunrunkoa pitkin viipottava tirppa, jolle on miljoona pönttöä tehneet kodinkin. Kiipijänkin joku tuntee, saattaa jopa olla semmoinen. Mutta silloin ei puhuta linnusta. Lintumaailmasta löytyy sellainen erikoisuus kuin molokainkiipijä. Molo kain kiipijä. Tällä kertaa jätän sanaleikkeilyn tekemättä ja annan sen tapahtua kuuntelijan omassa päässä. Ja ennenkuin siirryn linnuista ötökkämaailmaan, tarjoan aivonystyröille yhden helmikanan. Kyseessä on kultamamo. Nyt jo sukupuuttoon kuollut peippolintu kuulostaa nimensä perusteella äidin ylirakastamalta aavistuksen nössöltä pojalta, joka on todellakin kieltänyt äitiään kutsumasta itseään muiden kuullessa kultamamoksi. “Äitylin oma kultamamo”. Vähemmästäkin lapsi joutuu terapiaan aikuisena. Sitten ne lupaamani ötökät. Lueskelin mainiota ötökkätieto.fi -sivustoa ja menin melkein sekaisin. Siis vielä enemmän. Olin ihan että “kaskas, nyt löytyi pakinan aihetta”. Ja koska makoilin parhaillaan punkassa, aloin miettiä millainen onkaan pyjamalude ja onko kodissani niitä. Samalla kun kaivelin nöyhtää napakotilostani. Voi lännensoikioneilikkayökkönen sentään! Muistin juuri, että kevätjuhla-aika lähestyy. Täytynee teettää ranskanräätälillä uusi puku ja tilata korusepältä yhteiskuntaluokkasormus. Mutta nyt, ennen kuin tämä lauhahiipijä kiipeää pikkukiitäjäänsä tarkoituksenaan ajaa humalaperhosen luokse lauleskellen vanhaa rallia “Liljakukko, tulipunainen” on aika esittää arvoitus? Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon a) Sitruunavästäräkki b) Appelsiinikana c) Mandariinisorsa Oikea vastaus on tietysti appelsiinikana. Koska se on mun ruoka.

Uusimmassa podcastissa juttelemme Katrin kanssa juhlien järjestämisestä. Oletteko miettineet miksi juhlitaan? Usein juhlistetaan elämän merkkipaaluja ja käännekohtia: häitä, synttäreitä, tupaantuliaisia ja valmistujaisia. Sitten on sellaisia juhlia, joita järjestetään muuten vain, juhlimisen ilosta. Mielestäni kannattaa vakavasti harkita, kannattaako juhlia järjestää velvollisuudesta. … Lue loppuun → The post Miksi järjestää juhlat? appeared first on Arkijärki.